Onkohan tuon verrokkiruudun siemen ollu edes peitatttu...

Onkohan tuon verrokkiruudun siemen ollu edes peitatttu...

Kasvupaikka oli rehevän lehtipuumetsikön kainalossa, taustalla näkyi puustoa. Lienee runsasmultaista kevyttä maata. Jokainen tietää, että mettänreunoissa lumihome jyllää. Ruiskuttamattomassa ruudussa oli runsaasti lumihometta, niin etten ole itse koskaan nähnyt edes sitä vertaa. Jossakin pahnakasassa on voinut olla samanlaista vaaleaa sienikasvustoa. Jos samasta palstasta on kyse, kun lähes vuosi sitten jo oraista kuvia näin,  niin ruismaassa mullan seassa oli pahnaa melkoisesti. Herää kysymys, onko kevytmuokattuun tai peräti suorakylvöön laitettu ?

On muistettava, että kasvinsuojeluaineiden markkinoijalla, vaikka palkkalistoilla olisikin ammattilaisia, ja korkean etiikan tutkijoita, silti kaikki tutkimus pyrkii osoittamaan heidän tuotteen käytön tärkeäksi, eli ei aktiivisesti pyritä kiistämään tutkimustulosten todenperäisyyttä. Heiltä ei sitä voida edes vaatia !

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Jompero - 15.09.13 - klo:19:03

Onkohan tuon verrokkiruudun siemen ollu edes peitatttu...

Kasvupaikka oli rehevän lehtipuumetsikön kainalossa, taustalla näkyi puustoa. Lienee runsasmultaista kevyttä maata. Jokainen tietää, että mettänreunoissa lumihome jyllää. Ruiskuttamattomassa ruudussa oli runsaasti lumihometta, niin etten ole itse koskaan nähnyt edes sitä vertaa. Jossakin pahnakasassa on voinut olla samanlaista vaaleaa sienikasvustoa. Jos samasta palstasta on kyse, kun lähes vuosi sitten jo oraista kuvia näin,  niin ruismaassa mullan seassa oli pahnaa melkoisesti. Herää kysymys, onko kevytmuokattuun tai peräti suorakylvöön laitettu ?

On muistettava, että kasvinsuojeluaineiden markkinoijalla, vaikka palkkalistoilla olisikin ammattilaisia, ja korkean etiikan tutkijoita, silti kaikki tutkimus pyrkii osoittamaan heidän tuotteen käytön tärkeäksi, eli ei aktiivisesti pyritä kiistämään tutkimustulosten todenperäisyyttä. Heiltä ei sitä voida edes vaatia !

-SS-

Jokos kyyditit kärväset kevyemmille imumaille?

Olisi erittäin mielenkiintoista mitkä rukiin osalta tulokset olisivat jos kokeessa olisi ollut hybridin ja puolalaisen populaatio lajikkeen rinnalla Reetta.

Jokos kyyditit kärväset kevyemmille imumaille?

En vielä, tänään tuuli niin kovaa, että lippalakki meinas lentää. Ei kärvänen tai kaskas lennellyt. Pölypyörteet vei varmaan. On vielä 2 - lehtiasteella ruis. Syysvehnä vasta tulossa pintaan. Osa kuivassa pölyssä itämättä. Syyskuun sademäärä jäi 1. päivän 13 milliin. Ja kun tuuli nousi tälle päivälle kunnolla, olikin sitten glyforuiskuilijat sopivasti liikkeellä, pöllyä meni komiasti useammansadan metrin päähän.

Eli kattelen, josko tuo tuulen yläpuolella oleva isompi juolainen lohko saa glyfoa, niin kannattaa jättää rukiin osalta karatepurkki kellariin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.09.13 - klo:20:28

Jokos kyyditit kärväset kevyemmille imumaille?

En vielä, tänään tuuli niin kovaa, että lippalakki meinas lentää. Ei kärvänen tai kaskas lennellyt. Pölypyörteet vei varmaan. On vielä 2 - lehtiasteella ruis. Syysvehnä vasta tulossa pintaan. Osa kuivassa pölyssä itämättä. Syyskuun sademäärä jäi 1. päivän 13 milliin. Ja kun tuuli nousi tälle päivälle kunnolla, olikin sitten glyforuiskuilijat sopivasti liikkeellä, pöllyä meni komiasti useammansadan metrin päähän.

Eli kattelen, josko tuo tuulen yläpuolella oleva isompi juolainen lohko saa glyfoa, niin kannattaa jättää rukiin osalta karatepurkki kellariin.

-SS-

Mää en oikeen usko tohon sun glyfotteluteoriaan. Oot sitä sitkeesti kertunu. Sen ymmärrän jos on ihan liki, mut ei kai sentään satojen metrien tai sadankaan päästä kiinni ota? Ehkä siinä tapauksessa jos joku löylyn lyömä jästipää ajaa repparilla Hardin omilla viuhkoilla ja painetta 10 baaria...

Voiko sittenkään...

Lainaus käyttäjältä: Juha H - 14.09.13 - klo:19:49

Lainaus käyttäjältä: SKN - 13.09.13 - klo:20:36

Lainaus käyttäjältä: Juha H - 13.09.13 - klo:20:23

Lainaus käyttäjältä: Juha H - 10.09.13 - klo:19:18

Lainaus käyttäjältä: Viina-Antti - 10.09.13 - klo:18:06

TseTse-kärväset on hävinny.

Eikä oo. Kyllä sikalantakapellolla niitä kärpäspaperissa oli paljon, sitä en vielä ehtinyt ruiskuttamaan, ruiskutetuilla edelleen rauhallista.

Kävin ruiskuttamassa tämänkin pellon, nyt kun oli sateiden jälkeen taas lämmin aurinkoinen päivä ja tuuleton tyyni ehtoo. Kärpäsiäkin piti pyydyksen mukaan olla, mutta tällä kertaa auringon valoa vasten ei kuitenkaan näkynyt kovinkaan suurta kuhinaa. Ihme otus mihin ne nyt sitten hukkuivat 

Mää hain varmuudeks lisää Cyperkilliä. Kaskas-kavereitakin jo liikkeellä ja paljon.

Mulla ei ole havaintoja kaskaista, aika hiljaista tuntuu kaikenkaikkiaan olevan edelleen.
Siirryin samalla ss-kasvuohjelman toiseen vaiheeseen, eli saunakukille pieni mcpa tärskäys. Kolmatta lehteä alkaa kohta tulemaan. Sääennuste näyttää melko tuulista keliä tästä eteenpäin.

Etkö oikeesti ole nähny kaskaita???

Vaaleita pitkulaisia jotka pakenee liitämällä jalaksen turvakenkää aamuauringossa.

Tehdäänkö noi Jalaksen turvakengät vielä Pohjanmaalla

Jos noin on, lähtee ne huomenna polttoon.

Mää en oikeen usko tohon sun glyfotteluteoriaan. Oot sitä sitkeesti kertunu. Sen ymmärrän jos on ihan liki, mut ei kai sentään satojen metrien tai sadankaan päästä kiinni ota? Ehkä siinä tapauksessa jos joku löylyn lyömä jästipää ajaa repparilla Hardin omilla viuhkoilla ja painetta 10 baaria...

Voiko sittenkään...

Oo uskomati. No, tämä kaikkein eniten pölhö on jo aikoja sitten lopettanut, isommilla tiloilla on sitten välineitä jo melkomoisia, puhallinruiskuista alkaen. Sepäs sydänalassa vähän kouraisi kun ajoin hampparille kaupunkiin ja auringonpaisteessa sitä ruiskusta liitäväää sauhua seurailin.

Se glyfovioitus on semmoista punertumista ja vähittäistä häviämistä. Usein kulkee suora linja jostakin pellon kulmasta vinosti esim. lounaasta luoteeseen.

Meillä päin ei ruukata mennä vinkumaan, jos toinen työtä tehdessään vähän rappaakin sivuun. Eli myöhästetty kylvö auttaa tähän ongelmaan, ja noin 30 m suojavyöhyke, joka kylvetään kevätviljalle. Ei ojaheinien vieressä muutenkaan ruis oikein hyvin talvehdi. Pisin siivu oli 150 m, jossa vielä perälläkin näkyi väriä. Yleisin vaikutusalue on 10-30 m. Olen itsekin tuon testannut.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.09.13 - klo:20:47

Mää en oikeen usko tohon sun glyfotteluteoriaan. Oot sitä sitkeesti kertunu. Sen ymmärrän jos on ihan liki, mut ei kai sentään satojen metrien tai sadankaan päästä kiinni ota? Ehkä siinä tapauksessa jos joku löylyn lyömä jästipää ajaa repparilla Hardin omilla viuhkoilla ja painetta 10 baaria...

Voiko sittenkään...

Oo uskomati. No, tämä kaikkein eniten pölhö on jo aikoja sitten lopettanut, isommilla tiloilla on sitten välineitä jo melkomoisia, puhallinruiskuista alkaen. Sepäs sydänalassa vähän kouraisi kun ajoin hampparille kaupunkiin ja auringonpaisteessa sitä ruiskusta liitäväää sauhua seurailin.

Se glyfovioitus on semmoista punertumista ja vähittäistä häviämistä. Usein kulkee suora linja jostakin pellon kulmasta vinosti esim. lounaasta luoteeseen.

Meillä päin ei ruukata mennä vinkumaan, jos toinen työtä tehdessään vähän rappaakin sivuun. Eli myöhästetty kylvö auttaa tähän ongelmaan, ja noin 30 m suojavyöhyke, joka kylvetään kevätviljalle. Ei ojaheinien vieressä muutenkaan ruis oikein hyvin talvehdi. Pisin siivu oli 150 m, jossa vielä perälläkin näkyi väriä. Yleisin vaikutusalue on 10-30 m. Olen itsekin tuon testannut.

-SS-

Chemtrails!  On juutalaisilla vanhat kartat ja eksyneet apilaan tiluksilta.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.09.13 - klo:20:47

Mää en oikeen usko tohon sun glyfotteluteoriaan. Oot sitä sitkeesti kertunu. Sen ymmärrän jos on ihan liki, mut ei kai sentään satojen metrien tai sadankaan päästä kiinni ota? Ehkä siinä tapauksessa jos joku löylyn lyömä jästipää ajaa repparilla Hardin omilla viuhkoilla ja painetta 10 baaria...

Voiko sittenkään...

Oo uskomati. No, tämä kaikkein eniten pölhö on jo aikoja sitten lopettanut, isommilla tiloilla on sitten välineitä jo melkomoisia, puhallinruiskuista alkaen. Sepäs sydänalassa vähän kouraisi kun ajoin hampparille kaupunkiin ja auringonpaisteessa sitä ruiskusta liitäväää sauhua seurailin.

Se glyfovioitus on semmoista punertumista ja vähittäistä häviämistä. Usein kulkee suora linja jostakin pellon kulmasta vinosti esim. lounaasta luoteeseen.

Meillä päin ei ruukata mennä vinkumaan, jos toinen työtä tehdessään vähän rappaakin sivuun. Eli myöhästetty kylvö auttaa tähän ongelmaan, ja noin 30 m suojavyöhyke, joka kylvetään kevätviljalle. Ei ojaheinien vieressä muutenkaan ruis oikein hyvin talvehdi. Pisin siivu oli 150 m, jossa vielä perälläkin näkyi väriä. Yleisin vaikutusalue on 10-30 m. Olen itsekin tuon testannut.

-SS-

Itse asiassa, RUIS, on ihan saakelin herkkä ottamaan itteensä. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun se on jouduttu ihan käytännössä toteamaan. Se ei tartte kuin tuoksun, niin siinä sitten on! Oli syksy tai kevät!

Jos noin on, lähtee ne huomenna polttoon.

Joo,voit vaihtaa ne Sieviläisiin.....Eikun hetki

Itse asiassa, RUIS, on ihan saakelin herkkä ottamaan itteensä. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun se on jouduttu ihan käytännössä toteamaan. Se ei tartte kuin tuoksun, niin siinä sitten on! Oli syksy tai kevät!

Siinä on kirjoittaja, jolla on itsellä ollut ruista ! Ruis onkin huomattavasti vehnää herkempi. Itselläkin on sen verran rukiin vioituksen tekemisestä kokemusta, että vaikka kuinka pudottaa painetta ja pistää puomit alas, niin kun se tuulenpuuska repäisee, on punertuminen varma. Aina ennen luulin fosforin puutteeksi, laikkutaudiksi, kännävioitukseksi.

Eihän tämä yleistä ole, mutta surettaahan tuommoinen tapaus hiukan, kun kasitonnari on rukiilla muutenkin tiukassa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.09.13 - klo:21:17

Jos noin on, lähtee ne huomenna polttoon.

Joo,voit vaihtaa ne Sieviläisiin.....Eikun hetki

Paljain varpain vaikka pakkaseen kunhan ei popot ole moommalasta.

No milläs aineella me nyt riennämme suojelemaan näitä kukkiamme lumen alle? Netti havaintojen perusteella pari-kolmekymppiä menee väkisin aineisiin. Tuohon kalleimpaan tolppaan taitaa mennä neljäkymppiä vaikkei ostaisikkaan verkkokaupasta vaan hakis tiskiltä? Muuan varttuneempi kolleega sano kesämmällä että lumihometta EI sovi jättää torjumatta tällä alueella niin täytyy siihen nyt sitten varautua vaikka siemenen peittasinkin ja kynnettykin on. On tuo muutama kymppi kumminki halpa siihen häpeään verrattuna jos hehtaarilta tuleekin vain 7950kg