Lainaus käyttäjältä: PR - 14.11.07 - klo:23:41

Itsellä Valmet 6000 vm 89. Maatilakäyttöön yliveto ominaisuuksiltaan, mutta kestävyys onkin sitten toinen juttu.

Omistan myös Valmet 6000 -86 kaivurinkuormaaja. Voin vahvistaa tämä kestävyysongelma. Ennen on mm traktorin runko(etuakselin lähellä) tullut halkeuksia, nyt korjattu. Koko kulmakaivuulaite on rakennettu uusiksi, kestävämpi.

Lainaus käyttäjältä: PR - 20.11.07 - klo:20:54

Sitten kaatui syyläri päin ropelia ja puhkesi. Puomia oli jo ostettaessa hitsattu alapäästään ja se on pitänyt myöhemmin korjata... ...Osa sähkönamiskoista ei ole toiminut koko aikana ja osa jo korjattiinkin.

Nämä kaikki ongelmat ovat myös minun koneessani. Ja kaikkein kallein on takaakselin hammaspyöräsarja joka rikkoutuminen on aika yleistä. Kardaanin hammaspyörät maksoi minulle 2600€+alv   Pari päivää sain uusi ongelma:
 

Joo o. Osat on kyllä ihan törkyhinnoissa tuossa. Ainakin Valttorista jos kyselee. Akselikin maksoi parisen tonnia vaihtoineen. Valtran merkkihuoltaja toi osan tullessaan. Tai paremminkin vei vanhan palikan pois, johon akseli sitten jollain lailla prässättiin. Rattaat oli kyllä harvinaisen hyvässä kunnossa. Niin huoltomies tokaisi. Syyläri kennotettiin ja maksoi muistaakseni 570 euroa. Se syylärihän oli alunperin yhdellä pikku pultilla lattaraudan pätkässä yläosastaan kiinni. Tämä pultti vaan aukesi ja letkut vetivät syylärin kumoon. Kireellehän sitä ei saakaan kun siinä on kumityyny välissä. Tämän lattarautapidikkeen toinen pää on vielä kätevästi moottorissa kiinni, että oikein nylkyttää. Nyt ei enää kaadu, vaikka pulttia ei olisi ollenkaan. Tein siivaremmillä pehmustetusta naulauskulmasta topparin, ettei pääse kellahtamaan. Ainakaan potkuria päin.

Lainaus käyttäjältä: PR - 14.11.07 - klo:23:41

Lainaus käyttäjältä: KJL - 14.11.07 - klo:13:14

Ja ettei unohtuisi... 

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=274.0

Itsellä Valmet 6000 vm 89. Maatilakäyttöön yliveto ominaisuuksiltaan, mutta kestävyys onkin sitten toinen juttu.

Onko valmetissa sitten ollut paljon vikoja ja mitä niistä hajoaa? noissa varmaan keskimäärin 10000h mittarissa!?

Joo, keskimäärin onkin. Tässä nyt ei ole kuin vajaa seitsemän tonnia mittarissa. Ollut alunperin jollain rakennusliikkeellä ja sen jälkeen maatilalla. Liikkeestä kuitenkin ostin.

Pientä remonttia on tosiaan ollut. Ensimmäiseksi katkesi taka-akseli (edellinen bönde oli kätevänä miehenä korjannut hitsaamalla). Sitten kaatui syyläri päin ropelia ja puhkesi. Puomia oli jo ostettaessa hitsattu alapäästään ja se on pitänyt myöhemmin korjata. Kulmakaivuulaitteen sylinteri on ollut muutamia kertoja korjattavana. Sisältä irtoaa jotain ja sen jälkeen ei pidä asentoaan vaan. Letkuja on joitain uusittu, mutta se onkin normaalia. Nytkin vuotaa jostain mahan alta, mutta en ole vielä kyennyt paikallistamaan. Osa sähkönamiskoista ei ole toiminut koko aikana ja osa jo korjattiinkin. Muuten voi sanoa, että edellisen pellepelottoman korjaukset on jouduttu korjaamaan melkein kaikki uusiksi, kun on tehty päin persettä. No perää ei ole vielä jouduttu avaamaan vaikka ovat senkin ja jarrut kuulemma "korjanneet". Kääntöjarrut eivät kuitenkaan toimi, että jotain tarttis senkin osalta tehdä. Jaa niin toinen ohjaussylinterikin piti korjata, kun oli ennestään vuoto kohta tinattu umpeen. Kaikkia en nyt jaksa muistaa. Moottori on kuitenkin hyvässä kunnossa eikä välystäkään juuri nivelissä ole.

Mutta muutoin ei voi kuin kehua. Itse käytän sitä lähes päivittäin. Kuormaajaa enemmänkin, mutta kaivettukin on kohtuullisesti. On näppärä peli, eikä ollut kallis. Huoltomies kanssa kehui että on hyvä kone, eikä esim. momentin muunnin pitäisi olla tässä mallissa heikko kohta. Tämä yksilö on vaan niin huonosti pidetty

Vastaus riippuu siitä, onko alueella muita ratsan liikkuvia. Yksittäisen ratsastajan on helpompi saada lupa, koska hevosilla ja moottorikelkoilla toimii sama logiikka: yhdet jäljet tarkoitttavat, että tässä menee yleinen reitti. Ongelman muodostavat erityisesti tallipaikkoja tarjoavat hevosyrittäjät. Uskotellaan, että ratsain saa liikkua jokamiehen oikeudella jokainen tallipaikan vuokrannut.

Hevosella kulkeminen jättää piankin selvät jäljet eli polun. Tästä seuraa teillä kunnossapidon tarvetta. Pelloilla tiivistymää tm.

Omasta maineestaan kannattaa olla hevosen omistajan tarkka, niin yhteistyö sujuu paremmin. Ennakoikaa aiheuttamaanne haittaa ja tarjotkaa niihin ratkaisuja jo etukäteen.

Hevoonen on nykyjänsä kovin tuntehia heräättävä elään. Saat ajaa monen pellolla, mettäs ja tiällä jollaki moottoriajoneuvolla eikä sitä kukaa hermostu mutta jos näkyy kavion jäläkiä tai jopa hevoosen paskaläjä nii voi nousta kovaki meteli. Kuka saatari menny tästä jollaki kaakilla!!!

Asentehet ny vaan on sellaaset joilllaki notta hevoosen kavion jäläki on palio pahee asia ku mettäraktorin metriä syvät raiteet. Vaikka ns. jokamiähenoikeus koskoo hevoosella satunnaasesti rattasteluaki olis paree kysyä lupa ensi nottei vaa mee siitä mistä ei mihinää nimes saisi ja sitte joku vetää hernihiä syvälle nenähänsä ja kiältää hevoosilla ajelun maillansa ja tästä kiallosta ei luavuta ikinä.

Olen em. kirjoittajien kanssa täysin samaa mieltä. Itse antaisin luvan pyydettäessä vaikka yrittäjälle, mikäli sitä asiallisesti pyydettäisiin ja oltaisiin muutenkin asiallisia. Nää muualta tulleet ei vaan aina ymmärrä maaseudulla asumisen pikku lainalaisuuksia. Niistähän Unto kirjoittaa varsin osuvasti. Toisin sanoen: Jokamiehenoikeuden piiriin kuuluva ratsastelu ei häiritse tippaakaan.

No kun tulis vaan sitä lunta, niin kyllä se peurakin siitä oikenis. Nyt on jo vähän härmää, jotta kyllä sekin jo vähän auttaa.

Ja ettei unohtuisi... 

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=274.0

Itsellä Valmet 6000 vm 89. Maatilakäyttöön yliveto ominaisuuksiltaan, mutta kestävyys onkin sitten toinen juttu.

 alitehoinen starttimoottori.

Se minua hämäsi, kun vika tuli vähitellen, meni aikaa ennenkuin tajusin.

Pikku vika mutta hankala vaiva.

Samaa mieltä. Oireet juurikin tuollaiset.

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 29.10.07 - klo:20:34

Meikäläisellä on tuo Palax combi II:n hydraulikäyttöisellä kuljettimelle ja 5,6 tn halkaisusyllinterillä. Olen sillä noin 50 kiintomottia koivukuitua nyt kalpeiksi tehnyt ja ihan hyvä peli. Ennen oli Japa ja ei voi kyllä samana päivänä puhua. Kuljettimella saa korkeaankin kärryyn puut ja kuljettimen kääntö hyvä juttu. Japassa oli kuljetin heikoin kohta(kaiken muun lisäksi) ja aina sai vahtia, milloin se on jumissa, joskus otti puukasaan kiinni, joskus puu meni pahasti jumiin ja niin sauhu nousi vetokiilahihnasta.
Palaxissani on myös pikaventiili, pienet puut halkaisee nopealla liikkeellä, kun tulee isompi, niin automattisesti hidastaa ja voima lisääntyy, myös hyvä varuste. Kertaakaan ei tullut niin pahaa puuta, että olisi jumiin jäänyt eli tuo 5,6 tn tunkki näyttää riittävän.

Onkos tuo 5,6 tn halkaisusylinteri lisävaruste? Käsitin, että Combi MII:ssa on vakiona 3,5 tn sylinteri? Paljonko lisähintaa tuo sitten maksoi? Eikös periaatteessa pieni halkaisusylinteri ole jonkin verran nopeampi, eli jos ei hirveän suurta pölliä jatkuvasti aja, niin pienempi olisi parempi vaihtoehto?

Olen myös miettinyt tuota hydraulista halkaisuterän korkeussäätöä, kun sellainen kerran oli vuokralla olleessa koneessa, ja se oli tosi hyvä käytössä. Millainen on tuo käsikäyttöinen korkeuden säätö, saako sillä nopeasti halkaisuterää säädettyä, vai kannattaako maksaa lisähintaa hydraulisesta säätimestä?

Vastaan omalta osaltani, vaikka en Palaxista tiedäkään. Hankkimassani Japassa olisi ollut muistaakseni neljä tonnia vakiona. Ei kyllä mielestäni millään klapilla saa tuolla kolmella ja puolellakaan tonnilla juntturaan. Oma 5,6 t on pari kertaa mennyt jumiin, mutta silloin tarvittiin kyllä toisenlainen suma, ts. käyttäjän moka. Iteltä löytyy neljään ja viiteen osaan halkaisevat terät. Useimmiten kyllä halkaistaan vain kahteen osaan. Tikut vedetään nippuna ilman terää. Se on ainakin Japassa hyvä puoli, että terän korkeutta säädetään jalkapolkimella, että viitsii useamminkin säädellä. Niin se pienempi tunkki olisi kait sekunnin nopeampi per isku. Ottaisin kai sen pienemmällä jos nyt sen hankkisin. Käyttökokemusta on tosin vain yksi kevät, joten saattaa vielä siltä osin mieli muuttua.

Olen tässä katsellut meidän kylän laiskoja metsästäjiä, jotka ensin ruokkivat peuroja pellolle tai niiden reunoille ja pellot sijaitsevat aivan kyläkeskustassa. Ja sitten he kyttäävät niitä talojensa ikkunoista ja konehalleista.

En ymmärrä lainkaan, että peuroja pitää houkutella pelloille, sillä meillä ei tarvitse paljoa kaurapeltoja puida, jos ovat hiemankin suojaisissa paikoissa.

Eikö nyky peurastaja voisi tehdä kuten vielä viime vuosituhannella, että metsästää peuroja metsällä eikä nojatuolissa odotellen.

Ei tuolla ruokintapaikan sijainnilla ja kaurapeltojen hävikillä ole mitään syy-yhteyttä. Valkohäntäpeura ja kauriskin syövät niin kauan pelloilta ja metsistä kun syötävää näillä riittää. Sen jälkeen sitten hakeutuvat ruokinnoille. Kasvukauden aikana niiden kulkua ei pysty paljon ohjailemaan, vaan ovat ja kuljeskelevat missä lystäävät.

Nykyisillä peurakannoilla on tuo kyttäysjahti ylivoimiaisesti tehokkain metsästysmuoto. Monilla alueilla ei tälläkään systeemillä saada lupia käytettyä. Metsästäjät eivät yksinkertaisesti jaksa tai ehdi kaikkia ampumaan. Esim. sääolosuhteet vaikuttavat jahdin onnistumiseen. Laiskan miehen puuhaa ei tuo kyttäysjahtikaan laisinkaan ole.

Itse olen maanviljelijä ja metsästäjä, enkä näe asiassa ongelmaa.

kyllä tosi asia on että superpilke tekee paljon suljua kuivasta ja lahoista puista mutta tore koivu,leppä ja havupuut niin tuleekohan suljua sen enempää kuin ketjusahalla puruja ehkä bilke merkkinen kone tekee vähemman suljua mutta on vähän häiriö alttiimpi ja hitaampi,ja tulee sitä suljua kirveelläkii tehdessä ja voi siinä nokialainenkin mennä rikki saati varvas.

Joo. Ylivuotisesta tulee toki hieman enemmän, mutta paljon tulee tuoreestakin. Ei voi samana päivänäkään puhua mistään purukasasta. Mutta jos hyväksyy hävikin ja käsittelyssä tulevan lisätyön ja eikä jää pällistelemään rangan kulkua koneeseen, niin hyvä ja nopea kone.

Superpilke on viiltäväteräinen kone. Oli maamieseuran kone pari vuotta sitten lainassa. Varmasti aika huoltovapaa. Tosin en oikein tiedä miten sen terä teroitetaan. Käytössä ollut oli niin uusi, ettei teroitustarvetta ollut. On tosi nopea, mutta 20-30 % klapikasasta on sitten käyttökelvotonta röhnää. Huomaa vasta sitten kun siirtää klapeja kasasta varastoon. Se klapi, mikä on laillisissa mitoissa, on kyllä ihan siisti klapi, eikä rukkasia saunanlämmityksessä tarvita. Koneen käyttöturvallisuudessa on myös hieman sanomista.

Ostin kumminkin sitten Japa 700- sirkkelikoneen. Lisävarusteina oli pidempi 4,5 metriä pitkä kuljetin ja 5,6 t tunkki nopeutusventtiilillä. Kovapala terähän tähän kuuluu vakiona. Normaalikäyttöön lyhyempi kuljetin (3,5 m) on kyllä parempi. Pituus vaikeuttaa käyttöä ja kovin kaltevalla tai pehmeällä alustalla käyttö tulee mahdottomaksi. Itselle pidempi kyllä sopii kun on tasainen kallio alustana ja tarve tehdä iso kasa kalliolle ja välillä kärryynkin. Muutamia kertoja on mennyt kuljetin jumiin. Lähes aina syynä ollut klapin pään osuminen taitoskohdan saranan terävään reunaan. Pitänee keväällä rälläköidä tai hitsata ohjuri. Hihna ei kuitenkaan ole ollut ajoittaisesta luistattamisesta vielä milläskään.

On ihan hyvä kone. Ostaisin saman uudelleen. Koneessa on ihan hyviä oivalluksia, jos kohta pari ajatuskatkoakin. Vertailin sirkkelikoneista Japaa, Palaxia ja Hakkia. Kaikissa oli omat hyvät puolensa. Olisin voinut ostaa yhtä hyvin Palaxin, mutta jäi onnettoman Agrin myyjän takia kauppaan.