Moni on varmaan lukassut lannoitusjutun lokakuun Pellervosta. Ihan vakavasti otettavat tyypit pistävät lannoituksen vanhat teesit romukoppaan. Huonoillakaan fosforin viljavuusleimoilla ei näköjään fosforilannoitus näillä lannoitteen hinnoilla kannata tai vastaavasti pitäisi saada huimia sadonlisiä lannoituksesta.

Mikä siis on tuleva lannoiteresepti viljatilalle? Pelkkää typpeä kohtuullinen määrä kylvön yhteydessä ja vasta kasvukaudella kun satomahdollisuudet tarkentuu mahdollisesti lisää apupaskaa? Luulisi maan fosforivarastojen ehtyvän aika vauhdilla. Vai taitaa fosforia kuitenkin olla maassa vaikka kuinka paljon kun vaan saa kasville käyttöön.

Markkinoille on tullut uusia toimittajia apupaskalle ja seoksia ja nimikkeitä vilisee. On blendejä ja kemiallisia seoksia, y-lannoksia, nestemäsiä lannotteita, can- ja muuta apupaskaa. Kaiken kukkuraksi aineiden rakeisuus poikkeaa toisistaan rajusti, on isoa ja pientä raetta ja kaikkea siltä väliltä. Ja jos tosiaan on niin, että fosforin voisi jättää kokonaan lannoitusohjelmasta pois on pakka aika sekasin sen suhteen mitä ens keväänä maahan söhäsee, varsinkin jos viljan hinnan kehitys on tämä mikä viime aikoina on ollut vallalla

Olipas outo vika. Ongelma oli jo paikallistettu takavaloihin ja mittailin miten sähkö kulkee. Mittari näytti, että parkkivalon virtaa johtui polttimon läpi jarruvalon johtimelle??? Siitähän amppeerit singahtaa hytin puolelle ohjausreleeseen ja koko härveli on sekaisin, koska ostin aikanaan tarjoustalosta halpislampun. Heitin uuden lampun reikään ja avot taas pelittää.

Johan mä aattelin, ettei valpuri tommosia temppuja tee….kun on muutenkin lähes täydellinen

Kyllä maadoitus tuli itellekin ekana mieleen, mutta pitäisi olla kunnossa. Mittaan huomenissa kun on paremmin aikaa. Se on vaan niin metka, kun kiertää sen takalampun takaisin paikalleen, kuuluu releestä naks, ja ihan kuin viiveellä poltin alkaa pikkusen hehkua. No katellaan taas viisaampana huomenna.....

Valmetti esittää jälleen uusia temppujaan: Vuoden -93 6400 heittää nelivedon päälle kun kääntää parkit päälle, samalla takavalot vain hehkuvat heikosti. Ongelma poistuu kun irrottaa takavalopolttimet. Jarruvalot ei toimi, mutta toimivat kun parkit ei oo päällä.  Vilkut toimii OK.. Mä en saa tähän mitään tolkkua kun taas kiertää uudelleen parkkilampun paikalleen, saman tien nelivedon ja lukon ohjausrele naksahtaa ja nelikko on päällä.

Ei kellään muulla tämmöstä olis tullu vastaan? Pitäisköhän jo ajaa kuusen alle….

Onko kukaan keksiny raktoriin luotettavaa nopeusmittaria. Ihan tavallinen navigaattorikin näytää nopeutta, mutta miten lie tarkkaan. Joskus näin työtuhoseuran raktorissa tutkaan perustuvan systeemin joka antais tarkan maanopeuden, siis luisto ym huomioitu,  ja ainakin jenkkilän nettikaupoista noita löytyy. Nopeudet 0-10 km/h olis hyvä tietää tarkkaan…..tai ton nollan tietää muutenkin siitä ettei maisema vaihdu ollenkaan. Ajattelin, että kaiken maailman levitys ja ruiskuhommissa tod. nopeus olis tärkee. Jos 10kmh on tavoite  ja todellisuus on vaikka vaan yhden km/h pielessä virhe on jo melkoinen, muitakin virhelähteitä tietysti on.

Ei ainakaan mitää huomattavaa eroa kulutuksessa. Ja toisaalta kuin kone vetää paremmin, ei tarvii koko ajan antaa niin hirveesti happea.

No nyt kierros lisää pumpussa ja meno maittaa selvästi paremmin. Ei tunnu lämpiivän eikä savuttavan joten näillä mennään. Mettähommissa ihan mainio vehje. Onko tosiaan voinu olla niin, että ihan prikulleen samat koneet ja vaan syötöllä tehoihin erot ja hintalappuun isommat numerot? Lievää k.usetuksen makua

Tuli  hankittua vuoden -92 valmetti 6300. Tunteja noin 3000 ja muuten ihan ok, mutta koneeltaan tuntuu hengettömältä. Kattelin kys. vermeen varaosakirjaa johon on kirjattu 6400 ja 6600 mallienkin tiedot. Opuksen mukaan sama lohko, kansi, naftapumppu ja turpo. Tietääkö kukaan millä konstilla noiden mallien välille on tehty tehoeroa?

Oon kokeillu neste ja jauhepeittausta täyttöruuvissa ja peittaamista koneen laatikossa, eikä mikään noista toimi hyvin.  Ruuvissa peittausaine ei sekoitu tarpeeksi jotta aine tarttuisi tasaisesti siemeneen. Nesteen määrää jos nostaa voi saada aikaan juoksevuusongelmia siemenessä. Laatikkopeittarin annostelu on mitä sattuu. Ensimmäisiä ajaessa toimii sinne päin, mutta kun tavara pakkaantuu ja vaikka kylvötauon aikana vähän kostuu, säätöjä pitää hakea perstuntumalla.

Nyt onkin projekti käynnissä ja naapurin kanssa kimpassa suunnitellaan ison sekoitusrummun väkertämistä. Vanha betoniauto olis ihanteellinen aihio, mutta kallis. Sopivan purkin kun vaan löytää, sinne sekoituslavat ja traktorista voima pyörittämään. Ei paha rakennettavaksi ja ainetta saa menemään just oikeen määrään.

Uutena tällä palstalla kyselen kokemuksia ilma-avusteisista ruiskun suuttimista. Tekeekö mitään ja passaavatko yleissuuttimiksi?  Kevätruiskutuksissa ainakin monesti kiusaa tuuli ja niin monenlaista olen noista kuullut. Toinen kehuu ja toinen että ei tee mitään.

Hienolta kuulostaa toimintaperiaate suurine poksahtavine pisaroineen, mutta miten käytännössä. Glyfosaatin kevätruiskautuksessa väkevä neste ja tietty vähän vettä olisivat kova sana.