Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Paalimies - 21.07.23 - klo:08:48
-
Heinänsiemeniä jo puidaan kovin, joko on kuminaa valmiita? Ja kai syysrapsikin pian jos jollain on säilynyt?
-
Heinänsiemeniä jo puidaan kovin, joko on kuminaa valmiita? Ja kai syysrapsikin pian jos jollain on säilynyt?
Eilen kattelin paikallisen luomumiehen syysrapsia niin tuskin ihan ens viikolla vielä pui mutta seuraavalla kyllä
-
Ei ole kuminat vielä valmiit, viikko varmaan niin pääsisi aloittelemaan
-
Ruista meinasin tänään käydä katsomassa. Niskat on nurin ja luomuna ei ravinteita ole ollut käytössä liiemmälti..
Ongelmana pari metsän reunaa jotka vihreitä.. :-\
-
Ruista meinasin tänään käydä katsomassa. Niskat on nurin ja luomuna ei ravinteita ole ollut käytössä liiemmälti..
Ongelmana pari metsän reunaa jotka vihreitä.. :-\
Kuinka suuresta alasta on kyse? Murskalla myöhemmin kasvipeitekasviksi vai vain myöhäisempi puinti?
-
Syysrapsi kai menee myöhempään? Mut rypsi kai alkaa olla. Omaa syysrypsiä en ole availlut, ajattelin et jos odottaisi kunnolla valmiiksi, kun ruis ei hätyytä ainakaan pariin viikkoon?
-
Ruista meinasin tänään käydä katsomassa. Niskat on nurin ja luomuna ei ravinteita ole ollut käytössä liiemmälti..
Ongelmana pari metsän reunaa jotka vihreitä.. :-\
Kuinka suuresta alasta on kyse? Murskalla myöhemmin kasvipeitekasviksi vai vain myöhäisempi puinti?
Alkoi satamaan juuri kun meinasin lähteä katsomaan niin jäi sitten eiliseltä.
Erikseen puinti ei oikein innosta jos ei tule edes kuivurillista ja todennäköisesti siinä välissä joutuu puimaan spelttejä jolloin taas puimurin putsausta tiedossa. Et ehkä mä käyn ne sit vain nykäsemässä niittokoneella nurin..
-
Tällä viikolla kaiketi alkaa nurminadan puinti.
-
Alkoi satamaan juuri kun meinasin lähteä katsomaan niin jäi sitten eiliseltä.
Erikseen puinti ei oikein innosta jos ei tule edes kuivurillista ja todennäköisesti siinä välissä joutuu puimaan spelttejä jolloin taas puimurin putsausta tiedossa. Et ehkä mä käyn ne sit vain nykäsemässä niittokoneella nurin..
[/quote]
Eli normaalia sadonkorjuu ajan säätä
-
Ruista meinasin tänään käydä katsomassa. Niskat on nurin ja luomuna ei ravinteita ole ollut käytössä liiemmälti..
Ongelmana pari metsän reunaa jotka vihreitä.. :-\
Kuinka suuresta alasta on kyse? Murskalla myöhemmin kasvipeitekasviksi vai vain myöhäisempi puinti?
Alkoi satamaan juuri kun meinasin lähteä katsomaan niin jäi sitten eiliseltä.
Erikseen puinti ei oikein innosta jos ei tule edes kuivurillista ja todennäköisesti siinä välissä joutuu puimaan spelttejä jolloin taas puimurin putsausta tiedossa. Et ehkä mä käyn ne sit vain nykäsemässä niittokoneella nurin..
"Kuivurissa viljat valmistetaan!" tokaisi eräs alan ammattilainen ;D ;D
-
Naapuri pui Lene-kevätohraa.
-
Naapuri pui Lene-kevätohraa.
Tuo Lene on yksi ratkaisu näihin kesiin. Kylvetään ukkossateiden alle viimeinen päivä kesäkuuta, varmasti orastuu, varmasti riittää vettä, puinti alle kolmen kuukauden päähän, eli syyskuun 20-25. päivä.
Pellonkin voi kesannoida kunnolla, juuririkkakasvit ja juola nutistetaan keväällä.
Sitä ihmettelen, mitähän tänään on ruiskuteltu jo pari viikkoa tähkällä olleille ohrille ? Mikä virkiste parantaisi vielä satoa, onko moniakin sellaisia tautiaineita, joiden varoaika menee vielä hyvästi turvalliselle puolelle.
-SS-
-
Naapuri pui Lene-kevätohraa.
Kuivuus ja huhtikuun puolivälin kylvö tehneet ilmeisesti osansa?
-
Naapuri pui Lene-kevätohraa.
Tuo Lene on yksi ratkaisu näihin kesiin. Kylvetään ukkossateiden alle viimeinen päivä kesäkuuta, varmasti orastuu, varmasti riittää vettä, puinti alle kolmen kuukauden päähän, eli syyskuun 20-25. päivä.
Pellonkin voi kesannoida kunnolla, juuririkkakasvit ja juola nutistetaan keväällä.
Sitä ihmettelen, mitähän tänään on ruiskuteltu jo pari viikkoa tähkällä olleille ohrille ? Mikä virkiste parantaisi vielä satoa, onko moniakin sellaisia tautiaineita, joiden varoaika menee vielä hyvästi turvalliselle puolelle.
-SS-
Oisko paha kirva hyökkäys
-
Ei kai glyfoa....
-
Ei kai glyfoa....
Ei kai retoris-tyyppisiin kysymyksiin kuulu vastata..........
-
Sitä ihmettelen, mitähän tänään on ruiskuteltu jo pari viikkoa tähkällä olleille ohrille ? Mikä virkiste parantaisi vielä satoa, onko moniakin sellaisia tautiaineita, joiden varoaika menee vielä hyvästi turvalliselle puolelle.
-SS-
Oisko paha kirva hyökkäys
Täytyykin käydä katsomassa, onko kirvoja. Mielestäni ei näkynyt tuossa pari päivää sitten. Vihneet ovat jo kullankeltaisiksi muuttumassa, kasvuvaihe taikinajyvällä, glyfosaattia ei vielä voi laittaa, tautiaineella lienee jo myöhäistä saada kunnon vaikutusta; valkuaistako halutaan lisää ohraan ?
-SS-
-
Naapuri pui Lene-kevätohraa.
Kuivuus ja huhtikuun puolivälin kylvö tehneet ilmeisesti osansa?
Onhan tuo satakunta päivää kasvanut. Siemenviljelijä ja lohkolla oli lajikkeen mainoskyltti. Säätösalaojitus. kasvusto näytti olosuhteisiin nähden hyvältä.
Huhtikuun puolivälissä kylvetyt ovat parhaan näköisiä, huhtikuun viimeisellä viikolla ennen vapun monsuunia kylvetyt huonompia. Kuivaahan täällä on ollut. Kesäkuussa satoi 5 mm ja toukokuussa toisen päivän jälkeen 10 mm
-
Naapuri pui Lene-kevätohraa.
Kuivuus ja huhtikuun puolivälin kylvö tehneet ilmeisesti osansa?
Onhan tuo satakunta päivää kasvanut. Siemenviljelijä ja lohkolla oli lajikkeen mainoskyltti. Säätösalaojitus. kasvusto näytti olosuhteisiin nähden hyvältä.
Huhtikuun puolivälissä kylvetyt ovat parhaan näköisiä, huhtikuun viimeisellä viikolla ennen vapun monsuunia kylvetyt huonompia. Kuivaahan täällä on ollut. Kesäkuussa satoi 5 mm ja toukokuussa toisen päivän jälkeen 10 mm
Plus satamilliä sadettimesta. Tehdäänkö viljalla siellä kaksi noin 50 mm kierrosta vai annetaanko vähemmän ja kierrätetään useamman kerran.
-SS-
-
Syysohran puinti oli aloitettu Salon Angelniemessä.
Sade oli keskeyttänyt. Kasvusto oli hyvän näköinen.
-
Plus satamilliä sadettimesta. Tehdäänkö viljalla siellä kaksi noin 50 mm kierrosta vai annetaanko vähemmän ja kierrätetään useamman kerran.
-SS-
Tämä isäntä ei sadeta vaan on panostanut säätösalaojitukseen.
25-35 mm kerran tai kahdesti on kevätviljan sadetusresepti. Isommilla määrillä alkaa helposti kärsimään märkyydestä.
-
Plus satamilliä sadettimesta. Tehdäänkö viljalla siellä kaksi noin 50 mm kierrosta vai annetaanko vähemmän ja kierrätetään useamman kerran.
-SS-
Tämä isäntä ei sadeta vaan on panostanut säätösalaojitukseen.
25-35 mm kerran tai kahdesti on kevätviljan sadetusresepti. Isommilla määrillä alkaa helposti kärsimään märkyydestä.
Kohtuu outoa et se 25-35mm riittää ::)
-
Plus satamilliä sadettimesta. Tehdäänkö viljalla siellä kaksi noin 50 mm kierrosta vai annetaanko vähemmän ja kierrätetään useamman kerran.
-SS-
Tämä isäntä ei sadeta vaan on panostanut säätösalaojitukseen.
25-35 mm kerran tai kahdesti on kevätviljan sadetusresepti. Isommilla määrillä alkaa helposti kärsimään märkyydestä.
Kohtuu outoa et se 25-35mm riittää ::)
Kummasti yksikin 15 mm kuuro riittää useamman tonnin satoeroon. Ja vieläpä niin päin, että heikon viljavuuden hapan maa tuotti huomsttavasti paremmin, ja ainoa ero oli pellon yli kulkenut yllätyskuuro kesäkuun alkupuoliskolla.
Tänäkin vuonna näillä kotipalstoilla sato näyttää asettuvan sateisuuden mukaan. Mutta ei muiden pelloilla välttämättä.
Esimerkiksi USA:ssa sadantaa käytetään tarkkojen satoennusteiden tekoon; tietenkin ilmasto on kuivempaa ja kastelua käytetään maissilla. Ovat ehkä maataloustieteessä meitä jäljessä.
Täällä Suomessa kummasti sadannan ei oleteta vaikuttavan satoihin, oletettavasti vilja kasvaa pohjavesivarannoilla pelkästään.
-SS-
-
Plus satamilliä sadettimesta. Tehdäänkö viljalla siellä kaksi noin 50 mm kierrosta vai annetaanko vähemmän ja kierrätetään useamman kerran.
-SS-
Tämä isäntä ei sadeta vaan on panostanut säätösalaojitukseen.
25-35 mm kerran tai kahdesti on kevätviljan sadetusresepti. Isommilla määrillä alkaa helposti kärsimään märkyydestä.
Kohtuu outoa et se 25-35mm riittää ::)
Kummasti yksikin 15 mm kuuro riittää useamman tonnin satoeroon. Ja vieläpä niin päin, että heikon viljavuuden hapan maa tuotti huomsttavasti paremmin, ja ainoa ero oli pellon yli kulkenut yllätyskuuro kesäkuun alkupuoliskolla.
Tänäkin vuonna näillä kotipalstoilla sato näyttää asettuvan sateisuuden mukaan. Mutta ei muiden pelloilla välttämättä.
Esimerkiksi USA:ssa sadantaa käytetään tarkkojen satoennusteiden tekoon; tietenkin ilmasto on kuivempaa ja kastelua käytetään maissilla. Ovat ehkä maataloustieteessä meitä jäljessä.
Täällä Suomessa kummasti sadannan ei oleteta vaikuttavan satoihin, oletettavasti vilja kasvaa pohjavesivarannoilla pelkästään.
-SS-
Jotenkin vain ristiriitaista kun aiemmin joskus kirjoittelin tänne et oliko se nyt vuonna 18 kun oli kuivaa ja juhannuksen alla tuli 25mm sade muistaakseni. Tämä riitti 4t keskisatoon kevätviljoilla. Tätä pidettiin silloin mahdottomana...
Samaten kun monista kirjoituksista saa sellaisen kuvan et alle 100mm ei ole mitään merkitystä. Nyt kuitenkin 25-35mm kerran tai kahdesti riittää ja ylimenevät niin alkaa tulemaan märkyys ongelmia.
Mietin tässä vain sitä kun mä olen ollut näiden kohtuu kuivien kesien ystävä ja pienikin määrä vettä riittää ja tuollaiset liiat sateet näkyy meikäläisen pelloilla melko nopeasti märkyys ongelmina niin en taidakkaan olla ihan hukassa siinä et ei todellakaan tarvita mitään 100mm et homma voi toimia..
-
Tässä ainakin heinäkuun alun 65mm sateet pelasti hyvin paljon. Kasvustot näyttävät kauran ja ohran kohdalta ihan kohtuullisilta. Kevätvehnässä tuli epäonnistumista, joka menee omaan piikkiin osaksi, mutta jotenkin kesäkuu ei nyt sopinut aikaiselle lajikkeelle siltä osin. Viljan hinnat varmaankin paikkaavat. Ennusteet eivät näytä hääveiltä.
-
On muistettava, että nämä sateettoman ajan kasitonnarien ottajat viljelevät pelloilla, joiden kaltevuus on 0..0,1 cm/ m , vedenalainen salaojitus yleinen ja mahdollisesti 40 m paksu pohjaveden kyllästämä savikerros alla, jossa pohjaveden paine on ylös päin. Tuolla kerrotaan lohkosta, jota tunninjunan maaperäporarit porasivat, ja porarei'istä alkoi keväällä työntää vettä pellolle, jotta kylän paras pelto oli pitkälle kesään veden peitossa, kattilan pohjalla, viljelykelvoton.
Öljykasveilla näkyy nyt mielenkiintoinen ilmiö. Alle kaksikymmentä milliä , puolipilvistä ja vähän viileämpi keli, yksi myöhään kylvetty rypsipelto ryöhähti kukkimaan uudestaan ! Kuiva ilma, paahtava aurinko ja kuivuus ei sovi tuollaiselle rikkaruohollekaan.
Kesä 2022 oli siis sateiden osalta hyvä, mutta kuivuus täällä nitisti parhaan kasvun kevätviljasta, paitsi 15 km päässä, jossa tuli se ylimääräinen 15 mm, eikä rypsikään mikään huippu ollut, vaikka tuottikin parisen tonnia. Vedenpuutteelle vilja on herkkä noin kolmen viikon ajan, ennen kukkimista. Tähän osuva 15 mm ratkaisee paljon. Mieluummin tietenkin 30-50 mm. Jos kesä on kostea, ravinteet ratkaisevat sadon, kuivana kesänä vesi on minimitekijä.
Mutta ei Suomessa.
-SS-
-
Tuolla kerrotaan lohkosta, jota tunninjunan maaperäporarit porasivat, ja porarei'istä alkoi keväällä työntää vettä pellolle, jotta kylän paras pelto oli pitkälle kesään veden peitossa, kattilan pohjalla, viljelykelvoton.
-SS-
Jospa niiden pora osui suoraan jonkun vesiosuuskunnan tai muuhun vesijohtoon. Heko heko.
-
Länsi-Uudenmaan rukiit on valmiin näköisiä. Olisiko kannattanut koittaa puinteja hyvän sään aikana? Toki tiedän kokemuksesta, että valmiin näköinen pitää helposti sisällään pehmeitä jyviä. :( Mutta ihan hyviä kasvustoja. Syysvehnätkin näyttävät tulevan kovaa kyytiä perässä. Liekö jotain vanhempia lajikkeita, jotka ovat aikaisempia. Kuivuus kin tietysti valmistuttaa. Ihan hyvännäköisiä nekin.
-
Länsi-Uudenmaan rukiit on valmiin näköisiä. Olisiko kannattanut koittaa puinteja hyvän sään aikana? Toki tiedän kokemuksesta, että valmiin näköinen pitää helposti sisällään pehmeitä jyviä. :( Mutta ihan hyviä kasvustoja. Syysvehnätkin näyttävät tulevan kovaa kyytiä perässä. Liekö jotain vanhempia lajikkeita, jotka ovat aikaisempia. Kuivuus kin tietysti valmistuttaa. Ihan hyvännäköisiä nekin.
Omat valmiin näköiset rukiit olivat juuri tuollaisia. Osa jyvistä kovia =puitavia osa sit pehmeitä. Ja näitä oli samassa tähkässä. Ei auttanut kuin odotella ja ennustetta kun katsoo niin taitaa saada odotella vielä ensi viikonkin. Josko sitten ehtivät ne valmiit itää jo ja sitten saakin puida täyttä paskaa. >:(
Kaksi kertaa nyt ruista yrittänyt tässä luomussa ja ei näytä oikein onnistuvan. Ainut positiivinen asia on se et rikat pysyvät naapureiden silmistä pois kun eivät nouse rukiin päälle. Kasvustossa alla niitä kyllä on, ehkä syy siinä et kasvusto on mielestäni liian harva. Syksyllä eka pelotellaan liian aikaisella kylvöllä kahukärpästen takia mut myöhäinen kylvö kuivaan kynnökseen ilman sadetta ei ollut sekään hyvä juttu. Ens kerralla jos sellainen mielenhäiriö tulee et pitää ruista kylvää niin kylvän sen kyl aikaisemmin oli kärpäsiä tai ei. >:(
-
Länsi-Uudenmaan rukiit on valmiin näköisiä. Olisiko kannattanut koittaa puinteja hyvän sään aikana? Toki tiedän kokemuksesta, että valmiin näköinen pitää helposti sisällään pehmeitä jyviä. :( Mutta ihan hyviä kasvustoja. Syysvehnätkin näyttävät tulevan kovaa kyytiä perässä. Liekö jotain vanhempia lajikkeita, jotka ovat aikaisempia. Kuivuus kin tietysti valmistuttaa. Ihan hyvännäköisiä nekin.
Reetan sakoluvulle voi sanoa hyvästit, jos pari kunnon yösumua pääsee kypsälle viljalle. Mutta rukiit eivät ole enää samanlaisia. Hybrideissä on 350 sakoluvut, ja ne pysyvät korkeina kolmen viikon sadekausien yli. Ehkä Reetta kelpaa viisikymppiä halvemmalla ylisakoisen hybridin jatkoksi, tai ehkä ei, kun Puolasta saa seitsemälläkympillä matalasakoista ruista.
Täällä aikainen syysvehnä on melko varmasti Emiliota. Karvainen tähkä.
-SS-
-SS-
-
Aurasta saloon matkalla puimureita liikenteessä tarvasjoen ja vaskion tienoilla, nopealla vilkaisulla olisi saattanut olla syysvehnää molemmissa.
-
Syysvehnä on vielä yllättävän pulleajyväistä, vihreitä joka viides.
(http://www.viistonninen.com/muut/2023/Ceylon/Ceylon_05082023A.jpg)
Kuva: Ceylonin jyviä 5.8.2023
(http://www.viistonninen.com/muut/2023/Ceylon/Ceylon_05082023B.jpg)
Kasvusto on kypsän näköistä, mutta tähkä ei vielä "koukulla"
-SS-
-
Ruis oli alimmillaan 21%. Kai sitä täytyy puintia alkaa suunnittelemaan. Hyvä kun ei ole puimuria tai kuivureita pahemmin vielä tutkittu.. :-\
Syysvehnä oli vieressä 24% et ei siinäkään kauaa kenties mene. Sademärkää epäilen kyllä edelleen olevan sen verta "turvoksissa" jyvät oli, vaikka nyt pari vuorokautta ollut satamatta..
-
Ruis oli alimmillaan 21%. Kai sitä täytyy puintia alkaa suunnittelemaan. Hyvä kun ei ole puimuria tai kuivureita pahemmin vielä tutkittu.. :-\
Syysvehnä oli vieressä 24% et ei siinäkään kauaa kenties mene. Sademärkää epäilen kyllä edelleen olevan sen verta "turvoksissa" jyvät oli, vaikka nyt pari vuorokautta ollut satamatta..
Näyttäisi olevan muutama poutapäiväkin tulossa. Kyllä sieltä kuivurillisen kerrallaan viljaa kerkiää ottamaan. Suuret alat pitää ottaa milloin saa, mutta nämä pienet määrät saa kun kyttää vaan pieniä poutajaksoja. Rehuksi menee joka tapauksessa, ennustan noin 9% valkuaista, kun kasvilla ei ole yhtään ylimääräistä lannoitetta ollut käytettävissä.
-SS-
-
Kuminan puinti aloitettu, kosteus 13-15% välissä.
-
Justiinsa kattelin tänään, ettei ollut vielä kuminan puinti alkanut naapurikylällä, eikä timotein.
-
Ruis oli alimmillaan 21%. Kai sitä täytyy puintia alkaa suunnittelemaan. Hyvä kun ei ole puimuria tai kuivureita pahemmin vielä tutkittu.. :-\
Syysvehnä oli vieressä 24% et ei siinäkään kauaa kenties mene. Sademärkää epäilen kyllä edelleen olevan sen verta "turvoksissa" jyvät oli, vaikka nyt pari vuorokautta ollut satamatta..
Näyttäisi olevan muutama poutapäiväkin tulossa. Kyllä sieltä kuivurillisen kerrallaan viljaa kerkiää ottamaan. Suuret alat pitää ottaa milloin saa, mutta nämä pienet määrät saa kun kyttää vaan pieniä poutajaksoja. Rehuksi menee joka tapauksessa, ennustan noin 9% valkuaista, kun kasvilla ei ole yhtään ylimääräistä lannoitetta ollut käytettävissä.
-SS-
Joo luomussa menee automaattisesti rehuksi. Tavispuolelle voisi kelvata leiväksi mut jää varmaan kiinni juuri tuosta valkuaisesta. Katsotaan mihin noi nyt sit joskus menee, jos menee.
Sen verran reipas ala on noita syyskasveja nyt et kyl sitä puintia täytyy alkaa tässä suunnittelemaan. Huomiseksi lupaa pientä sadetta mut jos määrä pysyy tuossa millissä niin sillä ei ole vaikutusta. Lauantaina olis sit seuraava sade mut ei siinäkään paljon vettä ole tulossa. Jos nyt kääntyisi tämä säätyyppi kuivemmaksi niin saisi nätisti pois ainakin nämä syyskasvit..
-
Ceylon tässä illansuussa 15,0% Wilellä mitattuna. Tuli kyllä semmoisen ruskeana suhinana torvesta, että paikkansa pitänee. Hermot petti, kun olisi pitänyt lähteä aukealle pitemmälle jatkamaan, puin vain talon ympäriltä mäenrinnettä ja vein puimurin suojaan ja kärryn vajaan. Eivät muutkaan syysvehnää olleet ottaneet.
Ruista puivat kaikki, jotka vaan ehtivät. Pari Sampoa ehtivät päivän aikana hyvinkin 40 - 50 ha puimaan, ja puivat vieläkin, lähistön luomutila otti pikku-jontikalla luomurukiit pois, ja semmoinen muutaman sadan hehtaarin ruisaukea oli työn alla rumpupuimurilla, ykköstien seutuvilla, hitaasti kulki sentään, ehkä lakovilja vähän hidastaa. kun on kymmenen metrin pöytä. Satotasosta en osaa sanoa, pölisee kovasti, ehkäpä ei ihan kahdeksaa tonnia tule, kärryjen täyttymisestä päätellen.
-SS-
-
Kävin Sipoossa Lauantaina ja tänä aamuna. Yksi syysvehnä lohko oli puitu Mäntsälässä, paljon oli sillä aukealla puitavaa. Mustia syysvehniä oli jossain kohtaa. Tänään oli rehuvehkeitä useammassa kohtaa liikkeellä.
-
Puinnit aloitettu rukiilla. 14ha tappuroitu eilen, 6 ha olis jäljellä. Sato on surkea mut tuo nyt oli tiedossa. :-\
Syysvehnää voisi tänään kokeilla rukiin jälkeen jos ei paljoa sataisi.
Muutamia puimureita oli eilen liikkeellä. Lähtipä yksi kevätohra lohkokin jo.. ::)
-
Maanantaiaamuna mun Ceyloni oli kattavan yhden otoksen perusteella 19% =>puimaan, ja tuulen ansiosta viimeinen kärry oli varmasti jotain 17 tai alle.
Perinteisesti ekana päivänä enemmän aikaa pellin alla kun ohjaamossa. Heti kärkeen 8030:n roskaelevaattori tukkoon yläpäästä, oli vissiin jääny jätkiltä putsaamatta viime syksynä. On muuten harvinaisen hankala paikka putsata, tuossa sais olla luukku etupuolella. Ja heti kun laakeriliike sulki ovensa niin leikkasi silppurin remminkiristimen laakeri kiinni. Moponetistä onneksi löytyi.
Tieltä kasvusto näyttää ihan hyvältä mutta paikoin harvaa on ja tähkät lyhyitä, jos tuosta saa yli 4t/ha niin hyvä. Kesäkuulla kun olis tullut yksikin sade niin olis varmasti parempi.
Ceylon tässä illansuussa 15,0% Wilellä mitattuna. Tuli kyllä semmoisen ruskeana suhinana torvesta, että paikkansa pitänee. Hermot petti, kun olisi pitänyt lähteä aukealle pitemmälle jatkamaan, puin vain talon ympäriltä mäenrinnettä ja vein puimurin suojaan ja kärryn vajaan. Eivät muutkaan syysvehnää olleet ottaneet.
Ruista puivat kaikki, jotka vaan ehtivät. Pari Sampoa ehtivät päivän aikana hyvinkin 40 - 50 ha puimaan, ja puivat vieläkin, lähistön luomutila otti pikku-jontikalla luomurukiit pois, ja semmoinen muutaman sadan hehtaarin ruisaukea oli työn alla rumpupuimurilla, ykköstien seutuvilla, hitaasti kulki sentään, ehkä lakovilja vähän hidastaa. kun on kymmenen metrin pöytä. Satotasosta en osaa sanoa, pölisee kovasti, ehkäpä ei ihan kahdeksaa tonnia tule, kärryjen täyttymisestä päätellen.
-SS-
-
Ceylon tässä illansuussa 15,0% Wilellä mitattuna. Tuli kyllä semmoisen ruskeana suhinana torvesta, että paikkansa pitänee. Hermot petti, kun olisi pitänyt lähteä aukealle pitemmälle jatkamaan, puin vain talon ympäriltä mäenrinnettä ja vein puimurin suojaan ja kärryn vajaan. Eivät muutkaan syysvehnää olleet ottaneet.
-SS-
No mitkä ovat ensivaikutelmat syysvehnän sadosta?
-
Hernettä näkyivät eilen puivan monessa paikassa. Ruisvehnä jonkinverran itänyt tähkässä.
Eilen ei ehditty puimaan kun tehtiin rehua. Puimuriurakoitsija on myös karhotusurakoitsija. Myös silppuriurakoitsija urakoi kahdella puimurilla.
-
Maanantaiaamuna mun Ceyloni oli kattavan yhden otoksen perusteella 19% =>puimaan, ja tuulen ansiosta viimeinen kärry oli varmasti jotain 17 tai alle.
Perinteisesti ekana päivänä enemmän aikaa pellin alla kun ohjaamossa. Heti kärkeen 8030:n roskaelevaattori tukkoon yläpäästä, oli vissiin jääny jätkiltä putsaamatta viime syksynä. On muuten harvinaisen hankala paikka putsata, tuossa sais olla luukku etupuolella. Ja heti kun laakeriliike sulki ovensa niin leikkasi silppurin remminkiristimen laakeri kiinni. Moponetistä onneksi löytyi.
Tieltä kasvusto näyttää ihan hyvältä mutta paikoin harvaa on ja tähkät lyhyitä, jos tuosta saa yli 4t/ha niin hyvä. Kesäkuulla kun olis tullut yksikin sade niin olis varmasti parempi.
Ceylon tässä illansuussa 15,0% Wilellä mitattuna. Tuli kyllä semmoisen ruskeana suhinana torvesta, että paikkansa pitänee. Hermot petti, kun olisi pitänyt lähteä aukealle pitemmälle jatkamaan, puin vain talon ympäriltä mäenrinnettä ja vein puimurin suojaan ja kärryn vajaan. Eivät muutkaan syysvehnää olleet ottaneet.
Ruista puivat kaikki, jotka vaan ehtivät. Pari Sampoa ehtivät päivän aikana hyvinkin 40 - 50 ha puimaan, ja puivat vieläkin, lähistön luomutila otti pikku-jontikalla luomurukiit pois, ja semmoinen muutaman sadan hehtaarin ruisaukea oli työn alla rumpupuimurilla, ykköstien seutuvilla, hitaasti kulki sentään, ehkä lakovilja vähän hidastaa. kun on kymmenen metrin pöytä. Satotasosta en osaa sanoa, pölisee kovasti, ehkäpä ei ihan kahdeksaa tonnia tule, kärryjen täyttymisestä päätellen.
-SS-
Toihan kuulostaa ihan meikäläisen puintien aloittamisesta. Periaatteessa kaikki valmiina mut kaikkia pikku juttuja on saanut laitella pitkin viikkoa. ;D
Täällä rukiit puitu sato vain huononi loppua kohti. Hyvin mahtuvat yhteen rekkaan :-\
Eilen aloitettu ceylonilla. Kosteus oli 19%. Eipä tuossa kannata katsella kun tähkät mustan sävyisiä , vettä lupaa parin päivän päähän ja alaakin 70ha.. jos oikein nappiin menisi niin saisi kaiken pois.. :o
Kuivurit alkaa taas perinteisesti kyllä ahdistamaan heti mut kai tuollaista voi vetää johonkin välivarastoon hetkeksi..
-
Tänään Vaasasta Tampereen ja Kouvolan kautta itäänpäin ajellessa ei sattunu silmiin yhtään puitua länttiä valtatien varressa. Näössäkin voi olla heittoa...
Hämeenkoskella oli Hollanteri alottavan näkösesti rapsin reunassa.
-
Rukiit kuivattu, sato varmaan jotakin 5,5-6tn. Todella painavaa kuten syysvehnätkin mitä puineet. Wile 200 näyttäny 82-85kg granatille. Rukiin sakojen kanssa kuulunut haasteita. Varmaankin ne mitkä olivat jo viime viikon sateissa valmiimpia.
Alue: Loimaa, Alastaro. Kasitonnarilaakso.
-
Puinti raportteja aina kiva lukea mutta paikkakunta ja lajike olisi kiva mainita. En tarkoita huonolla mutta Hanko ja Pohjanmaa on eri asia monellakin tavalla.
Itsellä rukiit puitu 5-7.8. Myrskyn pelossa puitu kun oli jo kallellaan. Kosteus 13,5-30,5%, lajike Turkus. Sato tyydyttävä. Ihmeen liukas lajike, meinasin luikastua kun harjasin kärryn pohjan puhtaaksi. 30% ruis valui kaatosuppilossa samoin kuin 16& vehnä.
Syysvehnä informer 9.8. aloitettu. Kosteus 17%, sato heikko. Ainakin ekalla lohkolla.
Vappuna tuli vettä ja heti perään juhannuksena. Välissä oli yöpakkaset ja kuivuus. Alue, Salon seutu.
-
Miksi viljellä ruista, jos siitä ei makseta?
-
Miksi viljellä ruista, jos siitä ei makseta?
Miten niin ei makseta? Nytkin hinta on reilusti yli 200€/tonni, ollut jo pidemmän aikaa. Eikö se viddu kelpaa, pitääkö saada 500€.
Tää kasvinviljelypalsta on muuten todellinen itkuvirsipalsta, kaikki viljelyyn liittyvät asiat on jatkuvasti päin persettä, mikään ei oo koskaan hyvin.
-
Eilen otin puimurin esiin ja rasvaus, sitten nyt täs äsken ja tyyliin päisteet auki niin kunnollinen kuuro. Se siitä tältä päivältä. Ceylon on isojyväistä ja vihreitä seassa.
-
Miksi viljellä ruista, jos siitä ei makseta?
Miten niin ei makseta? Nytkin hinta on reilusti yli 200€/tonni, ollut jo pidemmän aikaa. Eikö se viddu kelpaa, pitääkö saada 500€.
Tää kasvinviljelypalsta on muuten todellinen itkuvirsipalsta, kaikki viljelyyn liittyvät asiat on jatkuvasti päin persettä, mikään ei oo koskaan hyvin.
Koetapa myydä ruistasi, jos sulla nyt on rekkakuorma villiä ruista. Hyväkkäät printtaavat kyllä hintoja,
mutta toimitukset on tarvinnut suurimmaksi osaksi sopia syyskesällä 2022. Valkuaisraja on, samoin torajyväraja,
ensi satokautena myös torajyväalkaloidi, samoin kuin DON.
Jos ei vielä ole Fazulle vielä tehnyt torpparisopimusta, nyt se on tehtävä, jotta ei jää takariviin, viimeisiä viedään.
Itsellä on jo kasvamassa hyvä pala Reetta-(juhannus)ruista, joka ajetaan glyfosaatilla keväällä ruskeaksi.
Palauttaa ravinteet maahan, parantaa maaperän kuohkeutta, ja kevätviljan on hyvä kasvaa.
Kun tajuaa vähäarvoisen peite/rehukasvin oikean käyttötarkoituksen, rukiinviljely on taas hauskaa.
Ei hinnassa itse asiassa ole mitään vikaa, markkinat puuttuvat. Tavanomainen ruis menee todella vähillä panostuksilla.
1. vuotena vanhalla voimalla tulee ihan hyvä sato, keväällä pikku ripaus Trimmeriä, siinä on.
Siis tuossa muutama vuosi sitten sataankin euroon olisi ollut tyytyväinen. Nuo nykyiset 200+
hinnat ovat itse asiassa aivan älyttömän korkeat, vähäarvoiselle vatsankuraajalle. Puolan noteeraukset
rehurukiille ovat 159€/tonni. Leipäruis on hiukan halvempaa.
Proruissilaiset varmasti saavat hyvän tuoton GigaTestolo hybridistään. Maan pitäisi olla jo mustana.
Pitää tehdä päätös, leikkiikö hippasta kuurojen kanssa syysvehnän korjuussa vai laittaako sopimushybridiä
kylvöön. Hybridi oikeammin on kesantoon kylvettävä kasvi. Siksi tuo 200 € / 6 tonnia
voisikin tarkoittaa 200 euroa / 3 tonnia/vuosi.
-SS-
-
Miksi viljellä ruista, jos siitä ei makseta?
Miten niin ei makseta? Nytkin hinta on reilusti yli 200€/tonni, ollut jo pidemmän aikaa. Eikö se viddu kelpaa, pitääkö saada 500€.
Tää kasvinviljelypalsta on muuten todellinen itkuvirsipalsta, kaikki viljelyyn liittyvät asiat on jatkuvasti päin persettä, mikään ei oo koskaan hyvin.
Peltokasveissa on sekin, että jotkut vielä elää sillä, mitä kylvää. Syysvehnällä vaan saa enemmän tavaraa irti ja perustamiseen ei tarvitse hirveästi panostaa ja kaupaksi menee mihin vaan. On eri juttu, jos rahalla ei ole väliä, niin voihan sitä kylvää mitä vain.
-
No mitkä ovat ensivaikutelmat syysvehnän sadosta?
Vaihtelevat. Parin hehtaarin hiesurinne, alle 3 t varmasti, ei ole vielä kokonaan korjattu. Kotipelto pieni ala, alle 60 hl/ha . Paras kalkittu lohko, jossa oli vielä 1960-luvun alussa maan pinnalle nousevia "vetisiä lähteitä", lisäksi kylvön alla rypsi esikasvina , 70 hl/ha suunnilleen, mutta kosteus 16-17%. 10 % saattaa hävitä putuna esipuhdistajasta ja vetenäkin. Mutta kaiken kaikkiaan, erittäin vähillä kustannuksilla, ainoa kevätlannoitus siinä 250 kg/ha ylikallista NS:ää , Kinvara ja puolikas Folicuria ja typpiliuosvirkistystä silloin kun muisti, kun vettä vaan ei tullut.
(http://www.viistonninen.com/muut/2023/Ceylon/Ceylon_09082023A.jpg)
Kuva: Ceylon puintia 9.8.2023 juuri ennen sadekuuroa.
-SS-
-
Miksi viljellä ruista, jos siitä ei makseta?
Ei siinä silloin kyllä oikein järkeä olisikaan. Mää kiinnitin koko sadon ennen kylvöä, 350€/tn.
Vie muuten vehnistä sakoja nämä sateet jo, valmistuivat aika yllättäen. 🐥vehnää riittää, laatuvehnälle voi tulla vielä kotimaan kysyntää myöhemmin.
-
Eilen tuli noin 10 mm kuuro, tänään vesipisarat olivat kasvustossa pitkälle iltapäivään.
Nyt klo 16 Ceylon oli puimurin säiliöön tullessaan 23%. Vähän arveluttaa jatkaa, mutta eihän noista säistä tiedä. Jos tuo yksi pilvi ei sada, voi tuuli pudottaa kosteuden alle 20%:n
-SS-
-
Ajelin vanhaa 3 tietä Hattulasta Riihimäelle, yhtäkään puitua peltoa ei ollut, ei ollut myöskään yhtään valmista viljaa, vehnää ja ohraa pääasiassa, yleisesti ei 2 viikon päästä ole vielä valmista, monin paikoin menee kuukausi
-
Orinoko-ruisvehnät ja KWS Spencer-syysvehnät puitu. Toistakymmentä mottia parikymmenprosenttista tavaraa tuli hehtaarilta. Vähän pääsi turhan kuivaksi litistykseen.
-
Orinoko-ruisvehnät ja KWS Spencer-syysvehnät puitu. Toistakymmentä mottia parikymmenprosenttista tavaraa tuli hehtaarilta. Vähän pääsi turhan kuivaksi litistykseen.
Tuo on aika kova. Mun on toistaiseksi tyytyminen luomuceylonisssa johonkin 5-6 motin hehtaarimäärään.. kosteus oli 19 kun neljä päivää sitten aloitettiin.. eileniltainen kuuro nosti kyl tän päivän kosteutta ylös. Joku puolet ceylonista on puitu. Huonoin ja paras jäljellä..
-
Eilen alkoi puinnit Danskowie Agat lajikkeella. Kosteus siellä 22 paikkeilla. Torajyviä en ole nähnyt ..Jätin oljet pitkäksi, niin on sitten helpompi käsitellä peltoa seuraavaa kasvia varten. Tänään jatkuu ja huomenna ja ylihuomenna. Keskiviikkona sataa. Ja sitä ennen noi täytyy saada pois.
-
Orinoko-ruisvehnät ja KWS Spencer-syysvehnät puitu. Toistakymmentä mottia parikymmenprosenttista tavaraa tuli hehtaarilta. Vähän pääsi turhan kuivaksi litistykseen.
Tuo on aika kova. Mun on toistaiseksi tyytyminen luomuceylonisssa johonkin 5-6 motin hehtaarimäärään.. kosteus oli 19 kun neljä päivää sitten aloitettiin.. eileniltainen kuuro nosti kyl tän päivän kosteutta ylös. Joku puolet ceylonista on puitu. Huonoin ja paras jäljellä..
Ehkäpä kasteluvettä siellä Kiskonjoen alajuoksulla on ollut hyvin saatavana. Siihen kun liittää sokerijuurikaskierron viljavuudet ja karjanlannan kuormallisen verran paikkaansa, niin ei ole ihme. Tuo 55-60 hl/ha on erinomainen sato kemikaalikäsittelemättömästä Ceylonista, ja osoittaa Ceylonin olevan vaatimaton ja tuottoisa ns. alhaisen satotason vertailussa. Jos vehnäsi olisi saanut aikaisin kesällä vaikka 150 kg / ha NS , niin satotason olisit helposti saanut nousemaan 70-80 hl/aan. Siihen vielä pieni annos rikkatorjuntaa, olisivat suurimmat roskaruohot vähän pienempiä.
Integroitu maatalous olisi juuri tuota, "luomu"+niukka keinolannoite ja rikkatorjunta, ja olenkin kallistumassa syysvehnässä siihen, että vähennän keinolannoitteita edelleen, panostan rikkatorjuntaan ehkä vähän huolellisemmin ja virkistelen typpiliuoksella ja hivenillä kasvin kuivan ajan yli. Urearuiskutukset itse asiassa jossain määrin pitävät sienitauteja loitolla.
-SS-
-
Nyt puinut Etelä-Hämeessä Agat rukiin ja Ceylonin. Ruista tuli noin 4 tonnia, ceylon kai selvästi alle kolmen tonnin. Kuiva hiesu on kuiva. Sateet oli erittäin vähäisiä huhtikuulta aina heinä/elo vaihteeseen...
-
Nyt puinut Etelä-Hämeessä Agat rukiin ja Ceylonin. Ruista tuli noin 4 tonnia, ceylon kai selvästi alle kolmen tonnin. Kuiva hiesu on kuiva. Sateet oli erittäin vähäisiä huhtikuulta aina heinä/elo vaihteeseen...
Voin vahvistaa havainnon. Kuivana kesänä hiesu ei toimi Ceylonillakaan, sati sitten kevätviljoilla. 40 hl / ha oli tiukassa. Kuivaa jyvää, hampaassa paukkuvaa, kuitenkin tuli, nopeuttaa sadon kuivattamista.
-SS-
-
Nyt puinut Etelä-Hämeessä Agat rukiin ja Ceylonin. Ruista tuli noin 4 tonnia, ceylon kai selvästi alle kolmen tonnin. Kuiva hiesu on kuiva. Sateet oli erittäin vähäisiä huhtikuulta aina heinä/elo vaihteeseen...
Voin vahvistaa havainnon. Kuivana kesänä hiesu ei toimi Ceylonillakaan, sati sitten kevätviljoilla. 40 hl / ha oli tiukassa. Kuivaa jyvää, hampaassa paukkuvaa, kuitenkin tuli, nopeuttaa sadon kuivattamista.
-SS-
Aika vähän on puitu syysvehnää toistaiseksi näillä nurkilla. 30mm:n sadejakso painoi kunnolla jarrua. Moni on päättänyt ajaa lakoontuneen rukiin ensin pois, ymmärrettävästi. Niinpä en ole vielä päässyt kunnolla haastattelemaan oikein ketään tuttua viljelijää, mutta sellaista juttua on ollut liikkeellä, että hiekkaisilla ja hiesuisilla kohdin kosteus on loppunut syysvehnältä(kin). Siksipä onkin täysi yllätys, minkälainen sato tuolta rinteiseltä hiesusavimaalta tulee.
-
Reilu tunti sitten oli skagenin kosteus pellossa n.17%.Jos huomenna aloittelisi syysvehnää.
-
Edellispäivänä 23%, eilen 17 ja tänään 16%. - Ceylon.
Salo itäinen.
Syysvehnän puinti näyttäisi olevan Salon alueella jo lähes valmista.
-SS-
-
Keskiviikon 16%
Pari päivää vett.
Lauantain ehkö 30, en puinu
Tänää klo 13 24%
Klo 18 20%.
Ehkä huomen on taas siel 16-17%.
-
Ceylon puitu, samat havainot, ohutta ja lyhttä hiesu rinteessä, ala osan salaojien päällä tihee että hiiret pystyis juoksee. Oisko nyt kuitenkin sinne 8m3/ha keskimäärin, kuivahkoa, mutta vihreitä seassa, ja iosjyväistä se on.
Tuskin edes kaurallakaan tai muilla kevätviljoilla pääsee lähellekään tänä vuonna.......
Kevät rapsi, joka mä jo aikoja sitten olkoon, murskataan ja kynnetään, tai jotain, Niin vaan pensoi ja versoi hurjasti, kukki jotenkuten, ja jopas näytää rapsilta, mutta myöhään menee, Siis oli jo enemän rikkoja jonka tukadutti koko kaiken, mutta nyt toistepäin, saas nähdä minkälainen myöhäis syksy....
-
Tänään alkoi näillä kulmin täysrähinä syysvehnän puinnissa. Kosteudet olivat kyllä vielä yli 20%. Sateenkosteus ei vain tunnu lähtevän näinä pilvisinä ja melko tuulettomina päivinä.
-
Ceylon tänään 17%, osasyy harvakot, jotka olivat osin vihreitä. Tihkusade kastelee tällä hetkellä siemeneksi säästetyn palstan.
Täällä päin kynnetään tai kultivoidaan jo syysviljamaita. Pyrkivät ehtimään ennen kevätviljojen puintia.
-SS-
-
Täällä päin kynnetään tai kultivoidaan jo syysviljamaita. Pyrkivät ehtimään ennen kevätviljojen puintia.
-SS-
Ei välttämättä hassumpi ajatus. Henkisesti olen jo itsekin varautunut ajatukseen, koska nyt näyttää siltä, että kevätviljojen puinti menee syyskuun puolelle.
-
Syysvehnät puitu. Ennustetta kun katsoo niin olisihan tuota aloitusta voinut lykätäkkin ja antaa kuivua pellolla mut äkkiä ne ennusteet muuttuu nykyään ja mahdollinen konerikko olisi sitten taas laittanut homman jännäksi.
Ei tullut puinti kosteuksia enää aloituksen jälkeen mittailtua.. kuivemmaksi ne koko ajan muuttui kuitenkin. Torstai iltapäivän sade nosti hetkellisesti kosteuden.
Satotason arviointia tein kotimatkalla päässäni niin kyl se johonkin 4t asettuu. Pari lohkoa petti odotukset. Siellä saunakukka pääsi valloilleen osittain tukahduttaen vehnää.
Nyt pikkupala spelttiä huomenissa ja sit tuleekin taukoa ennen hernettä ja papua..
-
Taitaa jäädä syysviljat kylvämättä, kun ei ole maata vapaana, kevätviljojen puinti alkaa n. viikon päästä ohrilla ja sit syyskuun kaksi ekaa viikkoa menee kaurojen ja kevätvehnien puinnissa, toki jos kelit on hyvät, voisi syysvehnää kylvää vielä syyskuun jälkipuoliskolla.
-
Rupeaa olemaan tämmöisinä kuivina vuosina ainoa järkevä kierto syysvilja - saneeraus - syysvilja. Kevätohrat kuivuivat kesällä, ja nyt sitten on sekaisin mätäneviä tähkiä ja tuoretta toisenkerroksen kasvustoa, rikkaruohoineen. Lokakuun puinnit ovatkin varmaan mielenkiintoinen kokemus.
Kehnommat palat monimuotona, pakkokesantona ja muuna hömppänä, silloin tällöin osa näennäisrukiina, tuon välikasvisiemenen uudistamista varten.
Kevävehnä nyt ainakin menee murskattavaksi, kaikenlainen rikka kasvaa siellä täällä törröttävän tummanharmaan tähkäpiipan ympärillä. Kyntö ja syysvehnä perään, suurennetulla siemenmäärällä. Kymmenessä vuodessa tilanne on muuttunut kevätvehnän voittokulusta kuivuudenkestävän syysvehnän eduksi, kevätvehnät ovat epäonnistuneet useammin kuin onnistuneet.
Todennäköisesti joku siementoimittaja käy öisin koeruuduilla kastelukannulla virkistämässä superhype-lajikkeitaan.
-SS-
-
Taitaa jäädä syysviljat kylvämättä, kun ei ole maata vapaana, kevätviljojen puinti alkaa n. viikon päästä ohrilla ja sit syyskuun kaksi ekaa viikkoa menee kaurojen ja kevätvehnien puinnissa, toki jos kelit on hyvät, voisi syysvehnää kylvää vielä syyskuun jälkipuoliskolla.
Tämä vuosi saattaa tosiaan olla taas sellainen, että syysviljaa ei saa kuin syysviljan perään, mikäli kevätviljojen puinti tosiaan menee hyvinkin syyskuun puolelle. Toisaalta kuten sanoit, syysvehnää ainakin uskaltanee kylvää vähän myöhempäänkin.
-
Viime vuonna kylvin syysvehnän lokakuun puolella ja hyvä tuli
-
Syysvehnät puitu viime viikolla, 18-19% kosteus ja sato 6,5-7tn pintaan.
-
syysvehnä ceylon : reilu 4 tonnari (2 lk. pelloilla), hlp 83, sako 328, valk 12,4%
ruis D.agat: 5 tonnari, hlp 80, sako 120 .
Kuulemma rukiissa huonoja sakoja <100 ollut paljon...
vehnässä rehun ja myllyn hintaerot pari euroo. ::)
-
Skagenillä tänään aloitus. Puintikosteus 16% päälle.
-
Pari hehtaaria Verttiä. Kosteutta en mitannut , mutta eiköhän se kuivana kuivaajasta joskus tuu. Muutenhan tuo olis ollut ihan hyvää, mutta ne pirun jälkiversonnat. Eipä mitään huippu satoa ja laadustakaan ei mitään tietoa. Poishan on ja pahanat kans.
-
juoksiko hyin? ite katellu et ei vielä ole hetkeen aikaa tarvetta ettiä puimuria.. niiiin sekainen on kasvusto. virheitä ja joutunutta sekasin..
-
juoksiko hyin? ite katellu et ei vielä ole hetkeen aikaa tarvetta ettiä puimuria.. niiiin sekainen on kasvusto. virheitä ja joutunutta sekasin..
Juoksi ja pölysi. Olihan se kuivaa ja kovia jyviä, mutta perskeles niitä justihin tähäälle tulleita seassa. Ja tuossa oli yläpäässä lakoa, jonka ylitte ajoin , mutta se yläpää kaikkinensa oli ehkä sellaista että ei olisi kannattanut ajaa. Mutta ajattelin , että en saa Ws 120 täyteen jos en pui sitäkin. No eihän se niille kaikki mahtunut. No nyt on siisti ja pahnat käärittynä odottamassa talvea ja minä huomista sadetta.
-
Eilen maanantaina ja tänään tiistaina tulivat Skagenit pois. Tänään ei enää ollut puintikosteus kuin 14%. Sato asettunee 4,5 tonnin pintaan, kaikki ei ole vielä kuivana niin ei ihan tarkkaan osaa sanoa. Joka tapauksessa jopa hiukan paremmin kuin naapurin broilerinlannan kyllästämiltä viljelyksiltä. Näin siis Aurajokilaaksossa, ei kasitonnarilaaksossa.
-
syysvehnä ceylon : reilu 4 tonnari (2 lk. pelloilla), hlp 83, sako 328, valk 12,4%
ruis D.agat: 5 tonnari, hlp 80, sako 120 .
Kuulemma rukiissa huonoja sakoja <100 ollut paljon...
vehnässä rehun ja myllyn hintaerot pari euroo. ::)
Tässähän on ollutkin myllyillä jonkunaikaa matalasakoisesta rukiista pulaa.
-
juoksiko hyin? ite katellu et ei vielä ole hetkeen aikaa tarvetta ettiä puimuria.. niiiin sekainen on kasvusto. virheitä ja joutunutta sekasin..
Juoksi ja pölysi. Olihan se kuivaa ja kovia jyviä, mutta perskeles niitä justihin tähäälle tulleita seassa. Ja tuossa oli yläpäässä lakoa, jonka ylitte ajoin , mutta se yläpää kaikkinensa oli ehkä sellaista että ei olisi kannattanut ajaa. Mutta ajattelin , että en saa Ws 120 täyteen jos en pui sitäkin. No eihän se niille kaikki mahtunut. No nyt on siisti ja pahnat käärittynä odottamassa talvea ja minä huomista sadetta.
Kuulemma pari tuntia olivat lämpiämässä, siis kuivurissa. Käski puira lisää, nooh ei ainkaan ennen perjantaita.
-
Pulaa oli matalasakoisesta rukiista, mut nyt raisio jo korjas sakorajaa ylöspäin, 80. Ei sitä määräänsä enempää tartte. Hankkija pudotti ruista kympin, sopimuksettomat on ongelmajätettä melko pian. Vähintään 1,5v tarve korjattu.
Itellä syysviljat kuutisen tonnia, mieluummin alle. Talvituhoa reunoilla, eikä kovin huippulohkoilla. Parhaat ottaneet hybridiä reilua ysiä ja vehnää kasitonnaria. Saakelin nättejä on tavarat mut riemu hiipuu kun päästään kevätviljoihin.
-
Tänää puin 120 WS tuhdillisen Hermannia. Näytti hyvältä ja tuli siihen nähden todella huonosti ::) Puintikosteus 17% . On se kummaa se vertti mitä puin aiemmin näytti huonolta joten kasvustoa katsomalla olis luullut että Hermannia tuloo ainakin 2 kerainen määrä, mutta taisi sato jäädä heikommaksi. Toki nyt jo jää tähkiä peltoon kun on niin risassa.
-
Tänää puin 120 WS tuhdillisen Hermannia. Näytti hyvältä ja tuli siihen nähden todella huonosti ::) Puintikosteus 17% . On se kummaa se vertti mitä puin aiemmin näytti huonolta joten kasvustoa katsomalla olis luullut että Hermannia tuloo ainakin 2 kerainen määrä, mutta taisi sato jäädä heikommaksi. Toki nyt jo jää tähkiä peltoon kun on niin risassa.
Jos Vertti saa tähkän edes puoleksi tupesta ulos ennen kuolemaa, se tuottaa vielä jotakin. Hermannissa tähkät vaan ovat tyhjiä, vaikka onkin Verttiä paremman näköinen laiho. Hermanni ei jatkoon.
Lene-ohraa voisi vielä kokeilla, kylvää aikaisintaan juhannuksena, jotta maassa on lämpöä ja sateita alkaa saapua. 1990-luvun alun kuivuusvuotena ei toisaalta olisi auttanut,. sateet tulivat vasta 22. päivänä heinäkuuta, ja taas kuivaa elokuulle. Sama vika 2010-vuotena. Aikaisin kylvetyt saivat vettä toukokuussa paljonkin (+200 mm) , mutta heinäkuu oli melkeinpä kokonaan sateeton.
-SS-
-
Rukiista sain analyysit. Granat sako 120-140 ja painaa 81-83kg, joten ne kelpaa 350€ soppariin. Myös syysvehnät näyttävät nätiltä, joten eiköhän niihinkin löydy kiinnitykset täyteen. Sadot molemmilla kuuden tonnin paikkeilla, ehkä mieluummin alle.
Jotain sekin mut kyl nuo ammattilaiset syysviljoista sen 7-9tn/ha vaan ottaa täälläpäin. No ysiin tarvitaan kyllä tänä vuonna hybridiruis.
Quarnat tuli tänään pois, joten vehnän korjuu on päättynyt. Sato alkanee kolmosella. Näissä oli hyvin vähän jälkiversontaa, ohrat ja kaurat sit mielenkiintoisia.
-
Rukiista sain analyysit. Granat sako 120-140 ja painaa 81-83kg, joten ne kelpaa 350€ soppariin. Myös syysvehnät näyttävät nätiltä, joten eiköhän niihinkin löydy kiinnitykset täyteen. Sadot molemmilla kuuden tonnin paikkeilla, ehkä mieluummin alle.
Jotain sekin mut kyl nuo ammattilaiset syysviljoista sen 7-9tn/ha vaan ottaa täälläpäin. No ysiin tarvitaan kyllä tänä vuonna hybridiruis.
Quarnat tuli tänään pois, joten vehnän korjuu on päättynyt. Sato alkanee kolmosella. Näissä oli hyvin vähän jälkiversontaa, ohrat ja kaurat sit mielenkiintoisia.
Jos syysvehnästä saa 6t sadon niin miksi viljelet 3t sadon antavaa quarnaa?
Meillä muilla kun se syysvehnäkään ei anna kuin parhaimmillaan 4-5t sadon voi 3-4t kevätvehnä olla ihan kilpailukykyinen... ::)
-
Skagenistä 2/3 puitu. Puidulla paremmalla lohkolla ihan ok sato, vaikka huonompaa kuivuudesta kärsinyttä kohtaa oli. Hehtopaino omalla puntarilla 82kg, sato ehkä 5700kg/ha.
-
Jos syysvehnästä saa 6t sadon niin miksi viljelet 3t sadon antavaa quarnaa?
Meillä muilla kun se syysvehnäkään ei anna kuin parhaimmillaan 4-5t sadon voi 3-4t kevätvehnä olla ihan kilpailukykyinen... ::)
No kun se valkuainen. Useimmiten 6+ t syysvehnä sallituilla typpitasoilla tuottaa sen 10-11.5 valkuaisen. Tuolla kyllä lienee käytännössä 100 kg N ylimääräistä, mutta sellainen orgaaninen ei aktivoidu kuivana kesänä hyvin. Kun leipäsyysvehnästä tulee ruuhkaa, menee rehuksi korkeammillakin valkuaispitoisuuksilla. Ja koska lienee ollut toimitussopimus laadun osalta, Quarnaa sekoittamalla saa valkuaisen riittämään. Ammattilaiset saavat sekoittaa syys- ja kevätvehnät keskenään, syysvehnäkaupassa myllärit eivät ehkä tee muuta kuin heristelevät, vaikka diletanteille sanotaan tiukasti, että ei sekoiteta laatuja !
-SS-
-
En mää sitä ihmetellytkään. Kerroin, että sato alkaa kolmosella. Se oli sekoitus/lisäysvehnäksi kylvetty pienehkö ala 12ha kun tuli uusi vuokramaa eikä ollut sen kummempaa siihen budjetoituna.
Mut tuskin nuo syysvehnät tarvii mitään, uskon että 11,5% ylittyy ilman lantrinkia ja määräkin riittää. Muut laadut ovatkin saletissa mut valkuaisesta ei tietoa. Ja 300€ joka rekka, 10% sopimusylityksellä luonnollisesti.
Maltaassa olen jo toivoni heittänyt. Ihme on jolleivat nuo ole rehua kaikki. Sitä en sit tiä mistä kaljansa tekevät.
-
Jumalavit joosefi, sä olet kovanluokan pisnesmiäs!
-
Maltaassa olen jo toivoni heittänyt. Ihme on jolleivat nuo ole rehua kaikki. Sitä en sit tiä mistä kaljansa tekevät.
Tilanteen täytyy olla todella paha :o
En muista noin apaattista lausuntoa Joozelta vuosiin. :-[
Luulisi, että viime vuodelta on mallasohraa vielä Viikingin siiloissa.
-
Mallasohraa ei tällaisena vuotena saa villeiltä viljelijöiltäkään, koska mallastamot näkyvät ohjaavan omien yksinmyyntilajikkeittensa viljelyyn. Nihkeästi kasvavaa vaateliasta Barkea nyt kukaan ei viitsi pelkäksi rehuohraksi viljellä, ja sitten tarjota, kun isot eivät onnistukaan.
Hermanni näkyy jo taittavan niskat, pääsee puimaan viikon päästä. Feedway kestää kolmisen viikkoa ainakin. Ohra kasvaa noissa kosteuden vaivaamissa mutakuopissa "altakasteltuna" ihan hyvin, toivottavasti pääsee hakemaan pois, jos ei tulisi sateita, kevätvehnä on maahanmurskauslaatua.
Minä ainakin totean, että Leijona-kevätvehnän voisi laittaa takaisin labran pöydälle geenimuunneltavaksi. Vaikka nyt viiden sentin syvyinen juuri olisi hyvä. Tämä siis oli vinkki oliko sen nyt Plantanovalle. Toinen vinkki: lopettakaa se öiseen aikaan kastelukannun kanssa koeruuduilla juokseminen.
-SS-
-
Tää viljely nyt on tämmönen harrastus. Ei tästä kai bisnestä sentään..
Mut sehän siinä on. Ei niitä enää rehuista oteta kun lajikevalikoima kapea. Planet ainut lajike mitä lienee paljon yli sopimuksienkin kasvamassa.
-
Maltaassa olen jo toivoni heittänyt. Ihme on jolleivat nuo ole rehua kaikki. Sitä en sit tiä mistä kaljansa tekevät.
Tilanteen täytyy olla todella paha :o
En muista noin apaattista lausuntoa Joozelta vuosiin. :-[
Luulisi, että viime vuodelta on mallasohraa vielä Viikingin siiloissa.
Laaturajat on tehty muutettaviksi. Jos ja kun menee pulan puolelle, miltei mikä tahansa ohran näköinen kelpaa kunhan on mallaslajiketta. Jos ei heti puinnilta ole käypäistä tavaraa niin vuodenvaihteessa voi jo kelvata.
-
Kovia satoja täällä rukiista kuuluu ihmiset saavan, parhaimmillaan 10tn/ha ja isoillakin tiloilla keskisadoksi 6tn. Kauas on menty siitä kylvä ja pui systeemistä ja 2,5tn sadoista. Oli ihan kunnon ruiskutus ”tiet” tuolla ruismaassa, että useamman kerran käyty hoivaamassa
-
Kovia satoja täällä rukiista kuuluu ihmiset saavan, parhaimmillaan 10tn/ha ja isoillakin tiloilla keskisadoksi 6tn. Kauas on menty siitä kylvä ja pui systeemistä ja 2,5tn sadoista. Oli ihan kunnon ruiskutus ”tiet” tuolla ruismaassa, että useamman kerran käyty hoivaamassa
Eikä tuo satotaso toteudu muun viljakierron lomassa vaan edellytys on aikainen herne, jokin vihannes, syysrapsi, kumina tai kesanto kylvön alle. Hybridit pitää olla kylvettynä viikon sisällä tästä päivästä, sen jälkeen kasitonnarin todennäköisyys alenee huomattavasti.
Toki proruissi on kymppitonnarinsa ansainnut. Alkemia käynnistyy maaperässä ja tuottaa sen 300 kg typpeä ilmasta.
-SS-
-
Puitu 24.4 kylvettyä vanillea savimaalta. Sato alkaa kakkosella, josta kolmannes vihreitä. Eka sato ränsistymässä ja kuivaa. Glyfottakaa äkkiä. Hyi helvatti mitä touhua.
-
Puitu 24.4 kylvettyä vanillea savimaalta. Sato alkaa kakkosella, josta kolmannes vihreitä. Eka sato ränsistymässä ja kuivaa. Glyfottakaa äkkiä. Hyi helvatti mitä touhua.
Mikäs nyt on kun ei tulekkaan yltiö positiivisia päivityksiä... :o ::) ::)
Hernettä ajattelin et jos kokeilisi huomenna. Lupailee välillä vettä viikolle ja välillä ei. Jos oikein lykkäisi menemään niin huomenna ja maanantaina kun ajaisi niin sit olis herneetkin pois.
Sit ois Papu enää jäljellä. Palot vielä vihreitä. Lehdet ovat ruskeita (suklaalaikku) et eiköhän tuo muutaman viikon sisään ole valmis. Sit on hehtaarin verran ohraa joka kylvetty kesäkuun alussa koneen putsaukseen ;D
-
Puitu 24.4 kylvettyä vanillea savimaalta. Sato alkaa kakkosella, josta kolmannes vihreitä. Eka sato ränsistymässä ja kuivaa. Glyfottakaa äkkiä. Hyi helvatti mitä touhua.
Itellä Vanillea kokeilussa ekaa vuotta. Näyttää huomattavasti paremmalta kuin Planet, joka on kuvauksesi kaltaista. Molemmat kylvetty 3 vk myöhemmin, joten antaa nyt olla vielä viikon..
Astronaute oli aika heikko, n. 2,5 ton/ha. Kuivuus osui sille pahimpaan aikaan ja kasvusto jäi 30 cm pituiseksi.
-
Kuinka pahasti valmis pääsato odottaessa mahtaa mätiä kun kakkossato on kirkuvan vihreetä.
-
Ihan siksi, että nää on tälläsiä. Mä kerron kun tulee hyvin/näyttää hyvältä ja myös kun tulee huonosti/näyttää huonolta. Ei nämä quarna ja eka ohrankylvö minään yllätyksenä tulleet tuossa ne on ollu katteltavissa koko kesän.
Kauraa lupaan yli 5tn ja niin lupaan viljan keskisatoakin, toki menee erittäin tärpille. Rapsia yli kolme ja jurttia yli 50tn. Jos nää kuulostaa paremmalta korvaan.
Ei tää suuri murhe oo muutama heikko kevätviljapelto. Kaks vuotta ollu jäätävän kovia eikä tästäkään mikään 2018/2020 tule likimainkaan. Tarvii vaan tyytyä johonkin kans ulkoilma-ammatissa.
Muistakaa et 4v sitten kaikesta viljasta sai 125-150€. Nyt on kolmosella kiinni rekkatolkulla.
-
Kuinka pahasti valmis pääsato odottaessa mahtaa mätiä kun kakkossato on kirkuvan vihreetä.
Kato sääennuste ja mieti siitä. Mun on ihan mustia ja homeisia jo nuo ohrat. Siis siellä vihreän alla. Kevätvehnät aivan kammottavia monella. Puolet vihreetä ja vannon että on mäskiä vielä 20.9. Kauran kans jotenki pärjää helpommin. Oikee kylvönaika ois alkanu sillon ku kaikki lopetti, toukokuun loppu. Jos jollain sai itämään. Mut kuka näistä tietää..
-
Kuinka pahasti valmis pääsato odottaessa mahtaa mätiä kun kakkossato on kirkuvan vihreetä.
Kato sääennuste ja mieti siitä. Mun on ihan mustia ja homeisia jo nuo ohrat. Siis siellä vihreän alla. Kevätvehnät aivan kammottavia monella. Puolet vihreetä ja vannon että on mäskiä vielä 20.9. Kauran kans jotenki pärjää helpommin. Oikee kylvönaika ois alkanu sillon ku kaikki lopetti, toukokuun loppu. Jos jollain sai itämään. Mut kuka näistä tietää..
Meillä toukoaika kesti reilusti kesäkuun puolelle, tarkoittaen sitä, että maassa oli koko ajan kosteutta hyvin ja oli suorastaan märkää. Kaikki kyllä iti mukavasti ja oraat olivat hyviä. Tuo hyvä kosteustilanne onkin nähdäkseni osa ongelmaa, kun yleensä tulee kylvettyä turhankin syvälle, kun kuivuus jo kolkuttelee ovella ja tietää, että vettä ei sitten tule. Tilanteen ollessa kerrankin "järkevä", en kylvänyt kovin syvälle esim. vehnää, joka oli muutenkin pienijyväistä. Sitten kun tilanne muuuttui, niin seurauksetkin olivat ennalta arvattavia ja sateiden tullessa olin aivan vakuuttunut runsaasta versoilusta. Viimeiset vehnät kylvin 20.5 ja se riitti tässä kohtaan pitämään versoilun hallinnassa. Elikkä viimeiset kylvöt ovat tässäkin parhaita. Nyt on sitten karaistava itsensä ja kokeiltava vehnän puintia. Kolme vuotta sitten oli vastaavan kaltainen tilanne ja silloin onnistui, kun lähti heti liikkeelle, kun pääsato oli jollain tapaa valmis. Kuivuri pystyi selvittämään vihreän mäskin ja lopputuotteesta tuli yllättävän puhdasta. Jos tähän ei nyt lähde, niin seuraavan kerran palataan asiaan joskus lokakuussa ja katsotaan mitä voidaan tehdä. Pahaa pelkään, että vehnällä ei nyt yksinkertaisesti syksy enää riitä. Kaura on parhaissa asemissa, niinkuin aina. Sen kyllä selvittää vaikka siinäkin tavara voi olla rajun näköistä.
-
Puinneista ei enää kovin paljon voi ilakoida, mutta täällä kynnöt, syyrukiin ja mahdollisesti muiden syyskasvien kylvöt ovat olleet kiivaassa vauhdissa jo viikon ajan. Selvästi on kansalla aavistus siitä, että vetinen syksy on tulossa. Kesällä tehdyt ruissopimukset tietysti painostavat puskemaan siementä maahan. Voi olla, että syysvilja-ala ei noin vain nousekaan yli 150 000 ha:n , kun väki kaapii pöytä kaikuvasti maanpintaa rapsaten sitä kahden tonnin viherpuuroa pöydälle, eikä pääse kylvöille.
Rehuviljan glyfosaattikypsytys on tänä vuonna pop.
-SS-
-
Täälläpäin huhtikuun puolivälin kylvöt parhaita. Naapurikin puinut kaunista mallasohraa. Just ennen vapun monsuunia kylvetystä hiesupitoisesta lohkosta puitiin 1280 kg/ ha litisteviljaa, eli tuo on kostean viljan sato. Viimeiset kylvettiin 23.5 ja sitä ei kannata edes puida. Juhannuksen aikaan tuo myöhäinen kylvös olisi vielä vironnut, mutta se viimeinen puolitoista viikkoa saharaa kuivatti sen.
-
Täällä perinteisesti niin et ne hätäsimpien kylvöt silloin toukokuun alussa ovat heikkoja. Niitä on jo puitu poiskin.. kylmä maa ja märkä savi kai se yleisin syy.
Toukokuun puolessa välissä aloitetut kuten valtaosa täällä tehtiin ovat ok. Ne myöhäiset sit huonoja niinkuin aina. Kuivuus vain liikaa. Kesäkuun puolessa välissä ennen juhannussateita kylvetyt hömpät ovat kasvaneet hyvin..
-
Oon puinut nyt äitienpäivänä paikkeilla (la-ma) kylvettyjä. Täällä kun lohkokoko on pieni niin niitä sitten on useita. Mutta lohko kohtaiset erot on suuria. Mutta täytyy sanoa, että tämän kesän sato taitaa olla reilusti parempi , kuin 22 sade kesän sato, mutta jää kyllä 21 sadosta, joka taisi olla mun parhaita kautta aikain. Aikainen kylvö ja aikaiset lajikkeet. No samat lajikkeet nytkin mutta kylvö jäi sen pari viikkoa ja puinti sitten 3viikkoa 21 vastaavista. Vertti näyttää pirun huonolta tänä vuonna, mutta määrä yllättää. Tosin mun ohran keskisadot alkaa harvoin edes 4:lla . Nyt puiduista lohkoista parhaimmillakin tuo on tiukassa. Onneksi kuivausajat on sentäs lyhyitä. Tosin nyt on niin sekalainen kuorma kuivaajaa odottamassa, että edellinen toteamus ei koske sitä. Kuorma silloin toinen tällöin ja aina viimeisin kuorma on vaatinut enemmän aikaa kuin edellinen. Voi teitä jotka puitte vielä syyskuussa 8) Toki voin minäkin puida mutta täytynee myidä littu tavaraksi ::)
-
Kyl tääl aika monella on vielä puinnit aloittamatta. Jos on viljelyssä pelkkää kevätviljaa ja niistäkin vain kauraa ja vehnää eikä aikaisia ohria ollenkaan niin tälläinen tilanne on edessä. Ei kyl sinänsä harmita yhtään et itsellä oli syysviljaa paljon. Ne on nyt pois ja herneen jos sais viel täs ennen sateita niin sit ei jäisi kuin papu odottamaan syyskuuta..
-
Täällä perinteisesti niin et ne hätäsimpien kylvöt silloin toukokuun alussa ovat heikkoja. Niitä on jo puitu poiskin.. kylmä maa ja märkä savi kai se yleisin syy.
Toukokuun puolessa välissä aloitetut kuten valtaosa täällä tehtiin ovat ok. Ne myöhäiset sit huonoja niinkuin aina. Kuivuus vain liikaa. Kesäkuun puolessa välissä ennen juhannussateita kylvetyt hömpät ovat kasvaneet hyvin..
Täällä ei tullut juhannussateita.
Kyllähän maan pitää olla kylvökunnossa kun kylvetään. Märkään tai kuivaan maahan kylvetty ei onnistu. Itse kylvin juurikkaat huhtikuun puolivälissä. Onnistuivat hyvin. Kevätviljamaani eivät silloin vielä olleet kylvökunnossa.
-
Juu juhannussateen puute kyllä vei toukokuussa kylvettyjen itämisen heinäkuulle pitkälti.
Ehkäpä tuo 23.4. kylvö olisi pitänyt saada tehdyksi vieläkin viikkoa aikaisemmin, koska vehnän itäminen oli niin hidasta, ja osa jyvistä jäi vapuksi turpoamaan ja mätänemään märkään liejuun. Olen sitä mieltä, että kyseinen lajike ei vaan itänyt aikaisessa kylvössä kunnolla.
Samanlainen sää oli kerran Epos-kevätvehnällä, puolet toukokuusta oli kylmää nollakeliä räntäkuuroineen. Mutta oras oli huhtikuun puolella jo päällä, ja Epos-vehnän talvivehnän geenit ehkä saivat sen luulemaan kylmää kautta leudoksi talveksi.
Sato silloin oli uskomaton, hyvää syysvehnäluokkaa. Kaksi muuta lämmintä kevättä viljelin tuota eposta, mutta ei pärjännyt Zebralle.
-SS-
-
Aikamoista vaihtelua lohkojen välillä. Kun tuosta surkeimmasta tuli 3 ha lohkolta 3840 kg ja toiselta 3 ha lohkolta 4680 kg. Seuraavaksi tuli 0,9 ha hikevältä maalta 4660 kg. Nuo ovat siis koko lohkon painot tuoreena ja menivät litistykseen.
-
Mikä kauhia on syyskuus puida. Mulle iha normi setti.
-
Mikä kauhia on syyskuus puida. Mulle iha normi setti.
On sellaisia lajikkeita, mitkä ei kestä syyskuuhun odotella. Vaikka vihreää pukkaa, niin pääsato ränsistyy nopeasti. Toiset tarvitsee maata vapaaksi myös syysviljoille. Tämä on toki tilakohtainen kysymys, mikä kannattaa ja mikä ei, mutta on hyvä muistaa, että kaikilla ei ole sama näkökulma asioihin.
-
olen joskus puinut lokakuun puolella ja puintisää on ollut mitä parhain.
-
Sille on syynsä, miksi Varsinais-Suomi ehkä ei ole paras mahdollinen viljelyalue odottaa puintia lokakuulle. Syyskuukausien sademäärät lisäävät vuosisadannat parisataa millimetriä isommaksi kuin Keski- ja Länsi-Suomessa.
(https://images.ctfassets.net/13c1957scg97/5qpfrQISVpdZ4hA3l9z7B2/db74de0422a1069f8b63195dfeeba471/8110_keskiarvo_kartat.gif)
Kuva: http://www.ilmasto-opas.fi
Ja syysviljan kylvö ei liene ongelma, kyllä lokakuun alussakin on etelärinteisiin viljan saanut jäämään. Tässä kunnan alueella on ahkerasti kylvetty ruista rukiin perään, osin syysrapsia rukiin perään. Syysvehnän vuoro tulee vasta neljän viikon päästä. Sen verran on alueella kokemusta syysvehnän kääpiökasvuisuusviruksesta, että enää ei ole intoa kylvää elokuulla, eikä oikeastaan syyskuun alkupuolellakaan.
-SS-
-
Kuinka pahasti valmis pääsato odottaessa mahtaa mätiä kun kakkossato on kirkuvan vihreetä.
Kato sääennuste ja mieti siitä. Mun on ihan mustia ja homeisia jo nuo ohrat. Siis siellä vihreän alla. Kevätvehnät aivan kammottavia monella. Puolet vihreetä ja vannon että on mäskiä vielä 20.9. Kauran kans jotenki pärjää helpommin. Oikee kylvönaika ois alkanu sillon ku kaikki lopetti, toukokuun loppu. Jos jollain sai itämään. Mut kuka näistä tietää..
Meillä toukoaika kesti reilusti kesäkuun puolelle, tarkoittaen sitä, että maassa oli koko ajan kosteutta hyvin ja oli suorastaan märkää. Kaikki kyllä iti mukavasti ja oraat olivat hyviä. Tuo hyvä kosteustilanne onkin nähdäkseni osa ongelmaa, kun yleensä tulee kylvettyä turhankin syvälle, kun kuivuus jo kolkuttelee ovella ja tietää, että vettä ei sitten tule. Tilanteen ollessa kerrankin "järkevä", en kylvänyt kovin syvälle esim. vehnää, joka oli muutenkin pienijyväistä. Sitten kun tilanne muuuttui, niin seurauksetkin olivat ennalta arvattavia ja sateiden tullessa olin aivan vakuuttunut runsaasta versoilusta. Viimeiset vehnät kylvin 20.5 ja se riitti tässä kohtaan pitämään versoilun hallinnassa. Elikkä viimeiset kylvöt ovat tässäkin parhaita. Nyt on sitten karaistava itsensä ja kokeiltava vehnän puintia. Kolme vuotta sitten oli vastaavan kaltainen tilanne ja silloin onnistui, kun lähti heti liikkeelle, kun pääsato oli jollain tapaa valmis. Kuivuri pystyi selvittämään vihreän mäskin ja lopputuotteesta tuli yllättävän puhdasta. Jos tähän ei nyt lähde, niin seuraavan kerran palataan asiaan joskus lokakuussa ja katsotaan mitä voidaan tehdä. Pahaa pelkään, että vehnällä ei nyt yksinkertaisesti syksy enää riitä. Kaura on parhaissa asemissa, niinkuin aina. Sen kyllä selvittää vaikka siinäkin tavara voi olla rajun näköistä.
Siis mitä seka kauran kanssa pitää tehdä? Puida tuo kypsä/ vihreä sekoitus vaiko odottaa viikkotolkulla?
-
Kuinka pahasti valmis pääsato odottaessa mahtaa mätiä kun kakkossato on kirkuvan vihreetä.
Kato sääennuste ja mieti siitä. Mun on ihan mustia ja homeisia jo nuo ohrat. Siis siellä vihreän alla. Kevätvehnät aivan kammottavia monella. Puolet vihreetä ja vannon että on mäskiä vielä 20.9. Kauran kans jotenki pärjää helpommin. Oikee kylvönaika ois alkanu sillon ku kaikki lopetti, toukokuun loppu. Jos jollain sai itämään. Mut kuka näistä tietää..
Meillä toukoaika kesti reilusti kesäkuun puolelle, tarkoittaen sitä, että maassa oli koko ajan kosteutta hyvin ja oli suorastaan märkää. Kaikki kyllä iti mukavasti ja oraat olivat hyviä. Tuo hyvä kosteustilanne onkin nähdäkseni osa ongelmaa, kun yleensä tulee kylvettyä turhankin syvälle, kun kuivuus jo kolkuttelee ovella ja tietää, että vettä ei sitten tule. Tilanteen ollessa kerrankin "järkevä", en kylvänyt kovin syvälle esim. vehnää, joka oli muutenkin pienijyväistä. Sitten kun tilanne muuuttui, niin seurauksetkin olivat ennalta arvattavia ja sateiden tullessa olin aivan vakuuttunut runsaasta versoilusta. Viimeiset vehnät kylvin 20.5 ja se riitti tässä kohtaan pitämään versoilun hallinnassa. Elikkä viimeiset kylvöt ovat tässäkin parhaita. Nyt on sitten karaistava itsensä ja kokeiltava vehnän puintia. Kolme vuotta sitten oli vastaavan kaltainen tilanne ja silloin onnistui, kun lähti heti liikkeelle, kun pääsato oli jollain tapaa valmis. Kuivuri pystyi selvittämään vihreän mäskin ja lopputuotteesta tuli yllättävän puhdasta. Jos tähän ei nyt lähde, niin seuraavan kerran palataan asiaan joskus lokakuussa ja katsotaan mitä voidaan tehdä. Pahaa pelkään, että vehnällä ei nyt yksinkertaisesti syksy enää riitä. Kaura on parhaissa asemissa, niinkuin aina. Sen kyllä selvittää vaikka siinäkin tavara voi olla rajun näköistä.
Siis mitä seka kauran kanssa pitää tehdä? Puida tuo kypsä/ vihreä sekoitus vaiko odottaa viikkotolkulla?
Tuota nyt oli 2021 ainakin, olisiko ollut 2020 myös. Ainakin pakkanen valmistaa kauran, ja kahut lentävät
puimurista ulos. Kaura on melkein ainoita viljoja, jotka voi puida kasvusto vihreänä, kunhan röyhyt alkavat
vähänkin vaalenemaan.
Kylmäilmakuivurissa kaura myös on hyvä jälkikypsymään.
-SS-
-
Kauralla oli jälkiversontaa myös viime vuonna mutta ei näin pahasti.
-
Mie olin renkinä muutaman päivän tuolla latviassa, Kesäloman alun ratoksi.
Syysohrat,Herneet puitu, syysvehnät finaalis, rapsit jäi odottamaan öljypitoisuuden nousua. Oli se kiva katella ja osallistua hommiin, 44ha hernettä hävis päivässä.. Herneen keskisato ei ollu kuin 3,3tn/ha, kuivuuden käristäminä.
Ainoa mikä jäi kiusaamaan, se glyfon käyttö kevätohralle, kahden kerroksen väkeä tuolla etelässäkin tullu suuria aloja. Ei muuta vaihtoehtoa..
Kaveri tuumasi, että ehkä ei enää kevätohraa laiteta, ei hyökään tykkää tuosta toimenpiteestä.
Omia syysvehniä pääsin eilen ja tänään päästelemään sampolla, sateisiin jäi jotain 2ha. Lahden seutu.
-
Onko glyfottaminen siellä iha laillista?
-
Onko glyfottaminen siellä iha laillista?
Onhan rehuviljan glyfottaminen Suomessakin laillista !
-SS-
-
Onko glyfottaminen siellä iha laillista?
Juu, moni suurtilallinen ajelee 36m hinattavalla ruutalla.
-
Yritäpä myydä sitä...
Tukesin sivulta lainattu:
"kirjavaa kasvustoa ei pidä ruiskuttaa. Myös jälkiversonneen kasvuston jyvien kosteuden pitää olla alle 30 % ennen kuin ruiskutuksen voi sallia. Viljan jyvien kosteuden mittaamiseksi otettavan näytteen tulee edustaa kattavasti koko puitavaa lohkoa".
-
Turhaa nillittämistä tuo glyfon paheksuminen. Järki hommaa, kuivaa puitavaa jossa ei aamukaste turhaan viivy ja huippuluokan olkia
-
Yritäpä myydä sitä
Kyllä glyfottu vilja kauppansa tekee, kunhan se tulee rajan yli tänne päin; eurooppalainen tuontirehuvilja on jollakin todennäköisyydellä glyfosaatilla kypsytetty. Briteissä rehuvehnä ja öljykasvit käsitellään useimmin, kovasti lannoitettu kymppitonnari ei kypsy ilman, että sen jatkuva kasvu ja versoutuminen katkaistaan. Syysrapsin variseminen vähenee glyfosaattikäsittelyn ansiosta. Joskus laitetaan kaveriksi varisemisenestovaha.
-SS-
-
Juu mut suomes rikollista
-
Juu mut suomes rikollista
Roudup Flex ohje Tukesin sivuilta:
Käyttökohteet:
3) juolavehnän torjunta rehuohra-, rehukaura-, rypsi- ja rapsiviljelyksiltä ennen puintia
Käytön rajoitukset:
Varoaika rehuohra-, rehukaura- sekä rypsi- ja rapsiviljelyksillä 10 vrk.
Täysin laillista.
-SS-
-
Glyfotus on laillista mutta sen kauppaaminen on rajoitetumpaa. Esimerkiksi "Vilja ei saa olla glyfosaattikäsiteltyä ennen kasvuston puintia." Hankkijan laatuhinnoittelu 2022. Sama Läntikka.
Toki tokkopa jäämiä testataan mutta kuitenkin. On toki joitakin rehupuulaakeja joille glyfotettu vilja kelvannee kenties.
-
Suomalaisviljelijälle voi olla aika ylivoimaista noita määräyksiä ihan täydellisesti noudattaa. Tuskin kosteus on oikeasti alle 30 % jos vasta 10 vrk päästä saa puida. Tänään jos glyfottaa niin vasta syyskuussa saa puida.
Omat jyvät menee litistykseen niin ei tarvitse glyfoa ajatellakaan. ;)
-
Kyllähän tämä jälkiversoiluominaisuus menee kirkkaasti kärkeen, vähintään top3:een viljelyn suurimpien haittojen kanssa. Eu ja ilmastolliset selkkaukset on pikkujuttuja tähän verrattuna. Mitä sitten jos viljat on puidessa märkiä ja öljyä menee, kunhan vaan tavara olisi tasalaatuista. Peura tietysti tuhoaa pahasti kasvustoa tietyissä paikoissa, mutta sillekin ongelmalle on näämmä löytynyt ratkaisu. Mutta tämä versoilu alkaa olla aika mahdotonta ohittaa, koska olosuhteet vaihtelevat kesän aikana niin poskettomasti suuntaansa, että ei tuo kasvullisuus tällaista kestä. Eikä keväällä ole mitään mahdollisuutta arvioida, mitä on kesän mittaan edessä. Tulee mieleen, että pitäisikö tekniikan avulla koittaa korjata tilannetta. Lajittelu puolikuivasta tavarasta tms. Onko värilajittelijasta jotain hyötyä tai gravitaatiolajittelijasta. Kokemukset lienee hyvin vähäisiä, mutta tähän asiaan täytyisi jollain taholla alkaa perehtyä, täällä on kohta nälänhätä, koska eihän näiden kevätviljojen kanssa kohta kukaan jaksa taistella, jos parin vuoden välein on kasvusto täydellisessä tiltissä. :o
-
Mä en oikein ymmärrä tätä versoilu ongelmaa. Itsellä ei koskaa tuota ole ollut. Kylvän fortella 0,5-1 cm syvempään kuin muokkaus on, sinne missä se kosteus on. Kevät kuivuudethan on ihan yleisiä kymenlaaksossa ja juhannussateet lähes yhtä varmoja kuin et joulu tulee joka vuosi. Tänä vuonna vettä riitti koko heinäkuuksi. Silti en ole havainnut mitään versoiluongelmaa..
-
Niin no, näillä nurkilla esimerkiksi vaan oli tuo vapusta juhannukseen kestänyt täysin sateeton jakso liikaa. Kosteutta ei enää versomisvaiheessa ollut ja juuri sille viikolle, kun versojen olisi pitänyt kehittyä, sattui kesän ainut hellejakso: ja kuumaa olikin, melkein joka päivä vähintään 30 astetta. Sitten tapahtui raju säätyypin muutos kosteampaan ja huomattavasti viileämpään, ja se näkyy nyt eritoten kaurassa, joka on kevätviljoista kaikkein paras toipumaan. Samanlainen tilanne oli vuonna 2020, jolloin myös juhannus toimi virranjakajana.
-
Mutta tämä versoilu alkaa olla aika mahdotonta ohittaa, koska olosuhteet vaihtelevat kesän aikana niin poskettomasti suuntaansa, että ei tuo kasvullisuus tällaista kestä. ......... Tulee mieleen, että pitäisikö tekniikan avulla koittaa korjata tilannetta.
Tuo jälkiversontaherkkyys on myös lajikeominaisuus. Se lienee tullut lyhytkasvuisten viljojen mukana. No, meillä oli 1960-luvun alun kuivina vuosina ohraa nimeltä Otra, se oli säännönmukaisesti puitava kesken tuleentumisen, koska keltatuleentumisen jälkeen alkoi vihertyminen aina vaan kiivaammin.
Melius ja Feedway ovat samantapaisia keskimyöhäisiä kaksitahoisia ohria. Meliuksen kasvuaika jälkisadon tuleentumiseen kesti oliko sen nyt 2020 neljä kuukautta ja kaksi viikkoa. "Jälkisato" myös lakoontui, koska eihän sinne osin tuleentuneeseen voinut mennä kasvunsääteitä työntämään. Mutta toisaalta, Feedway on nyt useana vuotena joko kieltäytynyt kasvattamasta uutta versoa tai sitten odotellut horroksessa heinäkuun kosteampia aikoja ja alkanut vasta sitten kasvaa samaa tahtia tähkää kohti.
-SS-
-
Itte puinut kuivuuteen kuollutta Verttiä, jotka sitten jossain vaiheessa ovat lykänneet vihreän kasvuston päälle. Aluksi ajattelin että jätän nämä kohdat puimatta, mutta eihän siitä mitään tullut. Mutta eipä noista tankkiin edes paljon mitään vihreää tule ja kuivaajassa viimeistään lentää pois. Mutta kaikki kasvustot ei varmaankaan ole saman moisia. -20 vuosiko se oli paha jälkiversonnan takia ja silloin se jälkimmäinen sato pelasti määrän, Lajike taisi silloin olla Aukusti . Tänä kesänä versonta vain silmän lummetta - onneksi.
-
Eilen alkoi puinnit Birk-ohralla. Laatu hyvä mutta sato pettymys tavoitteisiin nähden, toki se oli nähtävissä jo alkukesän kuivuuden päättäneessä rankkasateessa, joka kellastutti paikoin ohria näissä ensimmäiseksi puiduissa ohrissa. Sade oli hyvin paikallinen, mutta valitettavan tuhoisa. Mukavan kuivaa oli, mutta ruiskutusurien laidat jne. kovasti vihreitä. Jälkiversontaa näillä pelloilla vain hiukan, kosteus riitti pensomiseen kesällä mutta sen jälkeen oli liian kuivaa. Nyt parhaiten satoa tuottavat osat kärsi kuivuudesta "pahiten" ja heikoimmin tuottavat alueet oli parhaassa kasvussa, kunnes sade hukutti. Win win, vai miten se ny meni...
-
juolavehnän myrkytys kasvustoon on eri juttu kun pakkotuuleentuminen, se ei ole sallittua, vihreään kasvustoon on kielletty ajamasta, tämä on iha selvö juttu, kysymys oli että onko sallittua ulkomailla, suomessa on kielletty.
-
Ruotsissa samaa vikaa ja siellä myönnetty poikkeuslupa nimenomaan ruiskutukseen vihreitä versoja vastaan, (glyfosatmedel mot grönskott).
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/3b15ed19-1659-42e2-a896-8e9ac59c1748
-
Rukiita kelkottu ja vehnillekin jo kipit. Granat sako 130-150, hlp 81-82kg. Ceylon 350/83kg/13% ja Igloo 250/81kg/11,7%. Kaikki kelpaa makiasti 350€/300€ sopparit täyteen nam.
-
Rukiita kelkottu ja vehnillekin jo kipit. Granat sako 130-150, hlp 81-82kg. Ceylon 350/83kg/13% ja Igloo 250/81kg/11,7%. Kaikki kelpaa makiasti 350€/300€ sopparit täyteen nam.
Kivat sulle.
-
eeeemeliä vituttaa...
-
eeeemeliä vituttaa...
tuskin, näkisitpä eemmelin viljelymaisemat, niin sinnuu kyllä vituttasi todella. On sen verran hienoja viljelymaisemia ja reheviä kasvustoja ettet osaa kuvitellakaan.
-
Luke sanoo, että 13 % on viljasato heikompi kuin 10 vuoden tavanomainen sato. Voiko arvio pitää paikkansa? Vaikka tässä nyt syysvehnätkin meni yli 8 tonttua, niin kevätviljoissa saattaa olla pelkkiä poroja. Ja kun yleensä kevätviljoja on ympäri Etelä-Suomea katsellut, niin 13 % on aika varovainen arvio.
-
Luke sanoo, että 13 % on viljasato heikompi kuin 10 vuoden tavanomainen sato. Voiko arvio pitää paikkansa? Vaikka tässä nyt syysvehnätkin meni yli 8 tonttua, niin kevätviljoissa saattaa olla pelkkiä poroja. Ja kun yleensä kevätviljoja on ympäri Etelä-Suomea katsellut, niin 13 % on aika varovainen arvio.
Luken "satoarviothan" on aina koristettu kultareunuksella. Koko Luken satoarvio taitaa olla vain pelkkä teollisuutta tukeva peruste laskea viljan hintaa, jälleen kerran.
-
En tiiä. Voi se 13% pitää paikkaansakin. Kyl täälläpäin ihan hyvältä näytää melkein joka pelto jos laatu vaan riittää eli toisin sanoen ei ole homeessa. Kyl osalla on ihan pirun vahvan näköistä jälkiversonnutta kauraakin. Ei kai nyt mitään poroja voi olla kun heinäkuussa satoi hyvin. ;) Kasvithan hengittää ja kasvaa veden avulla. :)
-
Hiljaista on pelloilla,syysviljat vasta puitu ja joku alotellut ohria. Ei kannata vielä noita ennustajaeukkoja kuunnella.
-
Verttiä sais puida hippulat vinkuen, avetron kauratkin alkaa olla valmista mutta puintipäiviä ei vaan ole edes ennusteissa.
-
Verttiä sais puida hippulat vinkuen, avetron kauratkin alkaa olla valmista mutta puintipäiviä ei vaan ole edes ennusteissa.
Meinaa joskus Lantamannenin myyyjät piruilla tuosta Vertti ohrasta. Viime syksynä ei halunnut sellaisen siementä mulle edes myydä. Mutta kyllä tuo aikaisuus on iso plussa. Tosin eipä taida Hermanni juuri myöhempi olla. Hankkijalla oli sen siementä rahtivapaasti, joten sitäkin kylvössä tossi Vertin lisäksi. Molempia puitu, sato nyt ei häikäise ,mutta ihan kait ok tälläiseksi vuodeksi ja pieneillä panoksilla.
-
Verttiä sais puida hippulat vinkuen, avetron kauratkin alkaa olla valmista mutta puintipäiviä ei vaan ole edes ennusteissa.
Meinaa joskus Lantamannenin myyyjät piruilla tuosta Vertti ohrasta. Viime syksynä ei halunnut sellaisen siementä mulle edes myydä. Mutta kyllä tuo aikaisuus on iso plussa. Tosin eipä taida Hermanni juuri myöhempi olla. Hankkijalla oli sen siementä rahtivapaasti, joten sitäkin kylvössä tossi Vertin lisäksi. Molempia puitu, sato nyt ei häikäise ,mutta ihan kait ok tälläiseksi vuodeksi ja pieneillä panoksilla.
Mikäs vertissä hiertää? Tässä on viimevuosina ollut keleissä niin paljon eroja, että 3 vuoden perusteella en osaa sanoa lajikkeesta mitään.
-
Lantamanne tyrkyttää vaan Brakea. Se kuulemma on ohrien aatelia ;D Vuoden parin kokemuksella en nyt tuota hirveästi ihmeellisenä pitäisi.
-
Lantamanne tyrkyttää vaan Brakea. Se kuulemma on ohrien aatelia ;D Vuoden parin kokemuksella en nyt tuota hirveästi ihmeellisenä pitäisi.
Niin siis bragea?
Itse olen brage viljellyt ja verttiä olen ostanut rehuksi niin kylhän brage on kunkku ja vertti samanlainen kuin muutkin Borealin jalosteet etteivät ainakaan sovellu etelään savipelloille ja kuivuuteen..
-
Rukiinpuinnin jälkeen, joka loppui viikko sitten, niin ei mitään ole puitu. Kävin eilen käsipuimassa Planettia 24, kosteus. ja ei vihreitä jyviä. Siltikään ei oo puitu..Höh..Laskennallisesti 5-7 ha päiväpuinneilla ja kymmenellä sade ja kuivauspäivällä puinnin lopetus olisi 25.9. silloin alkaa jo kuivaaaminen oleen yöpakkasten takia pyörrettä tankkiin tuova ilmiö :)
-
Katotaan puinteja kk päästä... Etelä Pirkanmaa. Vehnää ja kauraa
-
Eikös täällä joku kysellyt aika hiljan , että mitä vikaa on syyskuulla puinnissa ;D Hieman on kuivaaminen helpompaa sortsi kelillä, kuin turkishaalari kaudella. Ja muutenkin ... mukavasti pölisi puidessa viikonloppuna, mutta kun kaikki vaan ei ollut puitavia ja muutakin ajan vietettä osui sille viikonlopulle.
-
Joo kyllähän aikaiset viljat periaatteessa saa kuivempina korjuuseen. Tai ainakin 80-90 luvulla. Nykyisin tuntuu usein satavan koko elokuun loppupuoliskon. Sitten on ollut oikein hienoja puintikelejä syyskuun pari ensimmäistä viikkoa. Toki eihän sitä koskaan tiedä. Iso Mattikin monesti on onnistunut lokakuun puinneillaankin, olkien korjuu on jo todennäköisesti turhaa silloin….
-
Joo kyllähän aikaiset viljat periaatteessa saa kuivempina korjuuseen.
Toki eihän sitä koskaan tiedä.
Joku syksy puin ruista ja oli tautisen kuumaa ja kuivaa tavaraa. Päivä sen jälkeen ei vaan koko syksynä enää ollut sateeton päivä. Joku toinen syksy kuumaa ja ukoskuurojen välissä edes puoli kärrylinen ruista pois.
Joku syksy märkää koleaa ja puimurit uppos, sitten tuli tosi nätti loppu syksy. Pari kertaa lokakuussa olen puinnut kauppakelpoista rapsia
-
Lantamanne tyrkyttää vaan Brakea. Se kuulemma on ohrien aatelia ;D Vuoden parin kokemuksella en nyt tuota hirveästi ihmeellisenä pitäisi.
Niin siis bragea?
Itse olen brage viljellyt ja vertaile olen ostanut rehuksi niin kylhän brage on kunkku ja vertti samanlainen kuin muutkin Borealin jalosteet etteivät ainakaan sovellu etelään savipelloille ja kuivuuteen..
Vuoden 2018 kuivuudessa tämä erinomainen Brage ainakin hävisi Borealin ikivanhalle Saana-tyttöselle.. Niin myös huippuvuotena 2019.
-
Lantamanne tyrkyttää vaan Brakea. Se kuulemma on ohrien aatelia ;D Vuoden parin kokemuksella en nyt tuota hirveästi ihmeellisenä pitäisi.
Niin siis bragea?
Itse olen brage viljellyt ja vertaile olen ostanut rehuksi niin kylhän brage on kunkku ja vertti samanlainen kuin muutkin Borealin jalosteet etteivät ainakaan sovellu etelään savipelloille ja kuivuuteen..
Vuoden 2018 kuivuudessa tämä erinomainen Brage ainakin hävisi Borealin ikivanhalle Saana-tyttöselle.. Niin myös huippuvuotena 2019.
Saana onkin kakstahoinen. Itse huomannut sen et kakstahoset ovat kestävämpiä kuin monitahoiset mikäli tulee kuivaa.
Mut juu eihän se nyt ylivoimainen ole ja varmaan parempiakin lajikkeita löytyy mut kyl moni vertin viljelijä palas takas brageen ja muihinkin tällä seudulla.
Jokainen tehköön silti omat päätöksensä...
-
Tällä viikolla on kauran jälkiversot vaalenneet silmiinpistävän paljon. Kehitys näyttää lupaavalta, niinkuin sanoin, kauran kanssa pärjää.
-
ite havainnoin samaa ja kohta lie alettava laittaa puimuria tulille.. jos pouta vain antaa myöten.. kiirettä ei vielä täälläpäin.
-
Lantamanne tyrkyttää vaan Brakea. Se kuulemma on ohrien aatelia ;D Vuoden parin kokemuksella en nyt tuota hirveästi ihmeellisenä pitäisi.
Niin siis bragea?
Itse olen brage viljellyt ja vertaile olen ostanut rehuksi niin kylhän brage on kunkku ja vertti samanlainen kuin muutkin Borealin jalosteet etteivät ainakaan sovellu etelään savipelloille ja kuivuuteen..
Vuoden 2018 kuivuudessa tämä erinomainen Brage ainakin hävisi Borealin ikivanhalle Saana-tyttöselle.. Niin myös huippuvuotena 2019.
Saana onkin kakstahoinen. Itse huomannut sen et kakstahoset ovat kestävämpiä kuin monitahoiset mikäli tulee kuivaa.
Mut juu eihän se nyt ylivoimainen ole ja varmaan parempiakin lajikkeita löytyy mut kyl moni vertin viljelijä palas takas brageen ja muihinkin tällä seudulla.
Jokainen tehköön silti omat päätöksensä...
Saana on toki kaksitahoinen, mutta kuitenkin hyvin lyhytkortinen ja aikainen lajike. Brage puolestaan on pidempikortinen, joten jonkun tulkinnan mukaan sen pitäisi kestää jopa paremmin kuivuutta...
-
Tällä viikolla on kauran jälkiversot vaalenneet silmiinpistävän paljon. Kehitys näyttää lupaavalta, niinkuin sanoin, kauran kanssa pärjää.
Tosiaan, tällä viikolla on kaurapelloissa tapahtunut silmiinpistävä muutos. Vihreä sävy harmaantuu hyvää vauhtia.
-
Lantamanne tyrkyttää vaan Brakea. Se kuulemma on ohrien aatelia ;D Vuoden parin kokemuksella en nyt tuota hirveästi ihmeellisenä pitäisi.
Niin siis bragea?
Itse olen brage viljellyt ja vertaile olen ostanut rehuksi niin kylhän brage on kunkku ja vertti samanlainen kuin muutkin Borealin jalosteet etteivät ainakaan sovellu etelään savipelloille ja kuivuuteen..
Vuoden 2018 kuivuudessa tämä erinomainen Brage ainakin hävisi Borealin ikivanhalle Saana-tyttöselle.. Niin myös huippuvuotena 2019.
Saana onkin kakstahoinen. Itse huomannut sen et kakstahoset ovat kestävämpiä kuin monitahoiset mikäli tulee kuivaa.
Mut juu eihän se nyt ylivoimainen ole ja varmaan parempiakin lajikkeita löytyy mut kyl moni vertin viljelijä palas takas brageen ja muihinkin tällä seudulla.
Jokainen tehköön silti omat päätöksensä...
Saana on toki kaksitahoinen, mutta kuitenkin hyvin lyhytkortinen ja aikainen lajike. Brage puolestaan on pidempikortinen, joten jonkun tulkinnan mukaan sen pitäisi kestää jopa paremmin kuivuutta...
Voi olla. Itse en ole Saanaa viljellyt. Niinkuin kirjoitin niin varmasti parempiakin löytyy mut ainakaan omat ja kollegoiden kokemukset ei tuosta vertistä ole olleet mitenkään positiivisia..
-
Vertti ja Hermanni kyllä heikon näköisiä kun vertaa Birkiin. Ainakin omalla pellolla.
-
Tällä viikolla on kauran jälkiversot vaalenneet silmiinpistävän paljon. Kehitys näyttää lupaavalta, niinkuin sanoin, kauran kanssa pärjää.
Tosiaan, tällä viikolla on kaurapelloissa tapahtunut silmiinpistävä muutos. Vihreä sävy harmaantuu hyvää vauhtia.
Minulla pikemminkin kellastuu... Ei vielä ole alkanut harmaantua.
-
Vehniä vois jo kokeilla mutta kun se xxxtana sataa joka päivä. ohrat ja varsinkin kaurat isolta osin kirjavia vielä.
-
Accuweather näyttää syyskuulle vettä vähintään joka toinen päivä. Eläkää sen mukaan.
-
Accuweather näyttää syyskuulle vettä vähintään joka toinen päivä. Eläkää sen mukaan.
No johan olikin monta hyvää puinti-/syyskylvövuotta, ettei nyt enää sitten... Toisaalta kun kyseessä on accuweather, voi totuus olla tarua ihmeellisempää, ja syyskuu onkin lämmin ja aurinkoinen.
-
Kyllähän se teoriassa oli hyvä idea solmia ruissopimus heinäkuussa seuraavalle vuodelle.
Mutta siinä vaiheessa kun ainoa sänkimaa on edellisen vuoden ruis, ja kevätviljat eivät valmistukaan heinäkuun loppuun, on pudottu jo hiukan ihanteen ulkopuolelle.
-SS-
-
Kevätvehnä 23%, näytti ku käsin puin koepalan. Yleens tuppaa siten näyttää tolleen viel liian vähän, et kyl siihe saa pari prossaa lisät mikä on sit todellinen, ehkä 25%. Olkoo viel, virhekö?
-
Eilen tiputteli tuuman vettä mut kun ennuste näyttää sadetta jokaiselle ensi viikon päivälle niin katsoin parhaimmaksi korjata loput herneet pois. On vihreitä ja märkääkin on mut eivät taida enää pellossakaan parantua.
Ei voi kuin taputtaa itseään selkään et oli niin paljon syysviljoja. Muuten olisi kyl suru puserossa..
-
Leijona-kevätvehnä oli 30% paikkeilla. Läpikasvanutta, jälkiversonutta ja lyhyttä. Sekoitin 1/3 vanhaa kevärvehnää, jotta sain menemään kunnolla elevaattorista ja syöttölaitteista.
No, ei tarvitse hävetä kylän viimeistä puitavaa, kävin semmoiset paikat läpi, joissa näkyi tähkää. Vesiheinän peittämää en edes ajanut terä alhaalla.
-SS-
-
Kyl se puinti pouta sielt tulee, enemmi tai myöhemmi. Hermoja vaatii...
-
Tänään oli nätti pouta ja ajattelin lopetella maanantaina puidun lohkon loppuun, siis kärryn pohjalle. Voi kristus että oli märkää, ohra ja pelto, siis kuuden jälkeen illalla. Ajattelin että kippaan mettään sen jonkun 3m3 , mutta littuvilja tila alkaa kuulemma ottamaan viljaa vastaan huomenna. Taidan puida loput sinne. Muuttuuhan se kalenterikin kohta syyskuuksi. Silloin ei enää mitään puida ::) No huomiseksikin luvattu sadetta jo puolilta päivin ja seuraava poutapäivä kait jossain 10vrk ennusteiden ulottumattomissa. 10vrk sademäärät jotain 50mm luokkaa. Toki ittelläkin kuivia jyviä sopisi vielä varastoon ja saattaisin tarvita joskus tulevaisuudessa, mutta voi olla parasta hukata muualle, jos vaan tappuri liikkuu.
Pessimisti ei pety
-
No onneksi ei ole tässäkohtaa tullut millejä hirveästi, vaan enempi harmittaa tömä pritkutus. Hyvi kantaa viel. Kauratki muuttuu päivä päiväkt keltasemmaksi. Vehnät ei ole mulla jälkiversonu, et ne kypsyy kyl.
-
Kyl se puinti pouta sielt tulee, enemmi tai myöhemmi. Hermoja vaatii...
Voihan se tulla mut jos puitava tavara on nyt valmista niin ei 10 vuorokauden vesijakso oikein kiinnosta.
Omalla kohdalla ei nyt enää tätä ongelmaa ole. Papu on vielä vihreää niin sen kanssa saakin varmaan odotella. Lakoherneen puin eilen pois vaikka oli vihreitäkin seassa. Sadekuuro löi sen aivan maihin ja seuraavalla kuurolla olisi sitten liejuvellin seassa kaiketi..
-
Ilmatieteen Laitoksen sadevaroitus on jatkuva torstaihin asti. Puitavilla 900 kg:n hehtaarisadon vihreänkukertavilla viljoilla ei niin väliksi, mutta syyskylvöt eivät tulvasta pidä.
Läpivettyneiden kynnöstenkin kuivuminenkin on hidasta.
Riista- ja auringonkukkapelto on rehevämpi kuin mikään kevätvilja kolmeenkymmeneen vuoteen on koskaan ollut.
-SS-
-
-
Ilmatieteen Laitoksen sadevaroitus on jatkuva torstaihin asti. Puitavilla 900 kg:n hehtaarisadon vihreänkukertavilla viljoilla ei niin väliksi, mutta syyskylvöt eivät tulvasta pidä.
Läpivettyneiden kynnöstenkin kuivuminenkin on hidasta.
Riista- ja auringonkukkapelto on rehevämpi kuin mikään kevätvilja kolmeenkymmeneen vuoteen on koskaan ollut.
-SS-
-
Naapurin kynnöstäkin sen huomasi: ennen sateita kynnetty kuivahti huomattavasti heikommin kuin aivan päiväntuore kyntö. No nyt on koko yön taas rapistellut mukavasti kattoa...
Eilen pellonpientareita murskaillessa tein kyllä havainnon, että ihmeeksi on pelto jo näilläkin sateilla kastunut. Varjoisat mettänrannat upottavat jo palkon verran. Toinenkin traktori oli liikenteessä, kun piti ajaa vähän glyfosaattia juolaisimpiin paikkoihin - kyllä siitäkin jäljet peltoon jäi. Täytynee ihan tosissaan toivoa aurinkoista syyskuuta. Syysvehnää kuitenkin uskaltanee kylvää hyvin syyskuun loppupuolelle asti.
Ja olisihan nuo kahutkin mukava saada kuivana pellosta pois.
-
Muuttuuhan se kalenterikin kohta syyskuuksi. Silloin ei enää mitään puida ::)
Pessimisti ei pety
Noo, ei tässä vielä kannata köyttä rasvata...
2017 lokakuun 3 pv puin vehnää 3.30 yöllä kun oli tuulinen yö ja ilmakosteus <75% :P
-
Tuo 2-3 päivä oli sen syksyn pelastus. 23 tuntia laskettelin yhtä soittoa paalaimella, 620 paalia tuli pahnoja sillä rupeamalla. Aamulla aloittaessa oli kosteimpia ja suurin osa oli kuivia.
-
Accuweather näyttää syyskuulle vettä vähintään joka toinen päivä. Eläkää sen mukaan.
Onhan siinä se hyvä puoli et jälkiversot valmistuu, varsinkin vehnällä sade mustuttaa hyvinkin nopeesti tähkän.
Nyt on tämmönen syksy, ens vuonna sitte taas erillainen.
-
Kai sieltä nyt jossain välissä poutaa tulee, puinnit ole vielä edes alkaneet täälläkään suunnallakaan.
Paitsi syysviljat
-
Rannikot voivat päästä vähemmällä. Kunhan nämä kuuropilvet pääsevät kehittymään sisämaahan päin, voi niistä tulla todellisia kuurohippapilviä, joiden kanssa voi joutua leikkimään piilosta viikkokausia.
Lämmin sää on myös eduksi, kun lämpimänsumuisen viljapellon päälle tulee semmoinen maltaan makea tuoksu, niin silloin on laatu kohdallaan.
-SS-
-
hyvin on puinnit edistyneet,, syysvehnät likimain kaikki ja kauraa puidaan täyttä häkää, ohra vielä kirjavaa jostain syystä.saa odottaa. hernekin valmistuu.
-
Eilen illalla pidin ohraa märkänä. Mittasin sen kosteuden aamulla n. 22% . Puin kuorman täyteen littuvilja tilalle ja tämän päivän puinneista sai lähes pallon. Nooh ... taas katto kohisee, jotta se tämän päivän ennustettu 0,5mm sade saadaan taas kertoa ainakin kymmenellä. Ja tulevaisuudessa sitten helpottaa. Ei yhtään sateetonta päivää ennusteissa 10 vrk aikana 8)
-
Puin myös kuivaajallisen ohria eilen kun oli ainut menneen ja tulevan viikon ainut poutapäivä, ja samanlaisia tunnelmia ku lypsyukolla. Kosteus jotain 25% vaikka täysin valmista tavaraa muuten. Lapiolla avitin jyvät kuivaajaan, olis saanu jäädä puimatta. Komeat raiteet jäi jo nyt pellolle. Ens viikolle vettä luvattu 80mm. On pian tekemätön paikka.
-
45. puintikausi avattu,hienosti meni lähes liimalako ohra,aamupäivä oli hyvä,aurinkoa ja tuulta. Viimeisellä säiliöllisellä alkoi piskotella,ajoin täyteen,ei vielä tappuri möyhkinyt.
Maa kantaa hyvin ,rajaojan toisella puolella naapuri nosti perunaa pölyn kera.Jääpi nähtäväksi kuinka on viikon sadekauden jälkeen,noin 50 milliä luvassa.
Säikeessä puhuttu puintiajoista,useinhan sitä on puitu lokakuulla ja sekin on nähty kun marraskuulla kuskilla oli karvalakki narutettu tiiviisti leuan alta kopittoman puimurin penkillä kun kauroja pui.No,kaikilla on nykyään kiire....tiedä sitten minne.
-
On eri asia hallita 1950- ja 1960- luvulla yleisiä myöhäisen syksyn puinteja, kun kylvöt tehdään lumen sulettua toukokuun lopussa ja kesä on räntäsateinen, elokuulla kaurat tulevat vasta röyhylle ja lokakuulla yöpakkaset valmistavat kaurat tasaisesti.
Nytkin on lähes 22 astetta lämmintä, kastepiste 18 astetta ja maanpinta plitkuu vettä. Osa viljasta on ylikypsää tummanharmaata, ja osa kasvustosta on tehnyt tähkää vasta kuukausi sitten.
-SS-
-
Eilen 400 ja tänään 25. Olisi pitänyt vaan lähteä puimaaan kello 9 tänä aamuna, niin ois saanut sen 250. No "onneksi " ei tarvi viikkoon puida, kun sääennusteet losottaa vettä. No hyvä puoli on se että oma siemen on plakkarissa ensi kevääksi. Vaikka tottakai ostan lisäykseenkin, mutta jos kylvösiemen markkinat ylikuumenee, on edes joku jolla kylvää. No sori, eihän noi kylvöasiat kuulu Puinnit -ketjun pirtaan, mutta tulipahan mieleen.
-
Perjantai iltana yksi kuorma ja lauantaina vähän toista ja yksi valmiimpi ohralohko puitu. Aika tuoretta oli vielä eka kuorma, mutta ~6h lämpö päällä. edit. Sato alle 3000kg/ha.
-
On eri asia hallita 1950- ja 1960- luvulla yleisiä myöhäisen syksyn puinteja, kun kylvöt tehdään lumen sulettua toukokuun lopussa ja kesä on räntäsateinen, elokuulla kaurat tulevat vasta röyhylle ja lokakuulla yöpakkaset valmistavat kaurat tasaisesti.
Nytkin on lähes 22 astetta lämmintä, kastepiste 18 astetta ja maanpinta plitkuu vettä. Osa viljasta on ylikypsää tummanharmaata, ja osa kasvustosta on tehnyt tähkää vasta kuukausi sitten.
-SS-
Löikö se nyt rannikollekin kunnon sateen, kun pari päivää sitten vielä maa pölisi, ja nyt jo vesi plitkuu maanpinnassa? ;D
-
On eri asia hallita 1950- ja 1960- luvulla yleisiä myöhäisen syksyn puinteja, kun kylvöt tehdään lumen sulettua toukokuun lopussa ja kesä on räntäsateinen, elokuulla kaurat tulevat vasta röyhylle ja lokakuulla yöpakkaset valmistavat kaurat tasaisesti.
Nytkin on lähes 22 astetta lämmintä, kastepiste 18 astetta ja maanpinta plitkuu vettä. Osa viljasta on ylikypsää tummanharmaata, ja osa kasvustosta on tehnyt tähkää vasta kuukausi sitten.
-SS-
Löikö se nyt rannikollekin kunnon sateen, kun pari päivää sitten vielä maa pölisi, ja nyt jo vesi plitkuu maanpinnassa? ;D
Löi tai ei mut SS:llä on kyl ihan vinha perä noissa kirjoituksissaan, vaikka valitettavasti osittain nykyään ovat kovin katkeran oloisia.
Mut siis vuodet ovat muuttuneet ja nyt tälläkin seudulla toukokuun loppupuoliskolla kun pääosa kylvöistä tehtiin niin monet viljat ovat kyllä jo valmiita puitavaksi. Alkukesän kuivuus ja heinäkuun märkyys/kylmyys tekivät sen et homma loppui kasveilla ennen aikojaan ja keskentekoinen kasvusto on nyt sit odottamassa tappuria. Mut kun joka päivä tiputtelee vettä niin vehnän tähkät vetävät mustaksi, ohra ränsistyy entisestään ja no kaura on kaura, ehkä se kestää sit eniten.
Mut kyl tulevan sadeviikon jälkeen on sellainen tilanne et jos puinti keliä ei tule ja ennuste muutu oikeasti paremmaksi niin kymenlaakson kohdalle voi vetää ruksit tältä syksyltä..
-
Ainahan vuodet ollu erilaisia. Tiedä siit muuttumisest sit.
-
Tää oli hyvä puintiviikko, joka päivä maanantaista saakka sai puida ja melkolailla loistavissa olosuhteissa kun ei tullut vettä sotkemaan kuivaa, vaikka sitä usealle päivälle lupailtiin ja lähelläkin satoi. Kasteet oli kyllä melkoisia, yhtenäkään päivänä ei puinti alkanut ennen puoltapäivää ja loppui 7-8 nurkilla illalla. Siis päivät lyhyitä hyvässä kelissä, suihkien sinne tänne. Vajaa 100ha puituna, mutta ens viikon ennuste lupaileekin puintien suhteen rokulia paitsi ehkä keskiviikko littuviljan puintia. Saa tehdä muita juttuja, harmittavasti sitä muuta tekemistä ihan tarpeeksi, ettei voi rokulista puhua.
Niinjoo, sadot on ollut pettymyksen puolella mutta ei mitään katastrofaalista. Karjatiloille joilla voimaa riittä, vuosi vaikuttaa hyvältäkin. Kesän sateet ei oo huuhtoneet kaikkea ravinteita yltäkylläisiksi pumpatuilta pelloilta :)
-
Löikö se nyt rannikollekin kunnon sateen, kun pari päivää sitten vielä maa pölisi, ja nyt jo vesi plitkuu maanpinnassa? ;D
Onneksi täällä ei satanut niin paljon kuin esim. Hangossa. Kuulemma 50 mm tai jotain. 21 mm taisi tulla täällä.
Mutta nyt kesän isot halkeamat ovat lopultakin turvonneet kiinni, pölynä ollut multa ja olematon kasvusto muuttuu aivan pinnalta liejuksi, kun vesi tulee lyhytaikaisena kaatosateena. Vesi lakkaa painumasta halkeamiin.
Lisäksi kevätvilja on 25 cm korkeaa ja sadekuuro tuo harvoihin tähkiin asti kuraa, maanpinta kun on melko paljaana. Paitsi vesiheinän valtaamat kohdat.
-SS-
-
Täällä rannalla tuli yli 50 mm. :)
Jurtti, nurmi ja maissi tykkää.
-
Syysvehnässä Skagen on laatu kohdallaan kahden esinäytteen mukaan. Valkuainen 14 ja 16! sakoluku 300 molemmin puolin. Toisessa oli härkäpapu esikasvina, korkeamman valkuaisen sato oli puolta heikompi.
-
Mitäpä se mahtaa olla Turkka ohrassa jyvän pinnalla sellanen vaaleenpunanen homeen näkönen kökkö. Ei tuota nyt kauhean paljon esiinny mutta silmiinpistävästi kumminkin :o
-
Se vaaleanpunainen on Fusarium sientä, joka saa aikaiseksi sitä pahamaineista DON:ia
-SS-
-
Puinnit karkeesti puolivälissä. Ohraa ja rypsiä jäljellä. Ohraa kokeiltu. Muuten valmis kasvusto, mutta rikat alkaa nousta päälle. Kahteen päivään satanu n. 80mm vettä. Alkaa valtaojat olla suht täynnä. Ennusteet ei kovin hyvää lupaa. Pienen maasetukierroksen vaikutelma on, että puimatta jää lounais-suomen rannikolla jonkin verran kun pellot lainehtii ja lisää on luvassa. Tai itse en puisi sellaista vihreää sekametelisoppaa pellolta joka on harvaa ja osittain laossa.
Täällä isännät kylvi paljon ruista, nyt nuo pellot on pitkälti veden vallassa. En tiedä miten syysviljoihin tuollainen viikon uppelus vaikuttaa tai voiko kuorettua :-\ . Onneksi olin taas hidas ja saamaton enkä ehtiny ruista vielä kylvää, kokeillaan jos kuun puolivälissä olis vielä kelejä.
-
Ruis ehti piikille ennen sateita. Syysvehnillä voi olla surullisempi kohtalo. Vesilätäkössä siemen turpoaa puuroksi, eikä ala itää. Oraista tulee harvoja ja kituliaita, tietenkin maalaji vaikuttaa.
-SS-
-
Täällä vielä taitaa olla kaikki kylvämättä, lieterekat oli viime viikon lopulla vasta liikkeellä, taitaa suurin osa odottaa kyntöä tai muuta muokkausta. Vieläkö hybridit ehtii vai Reettaa kylvetään nyt?
-
On hybridiä pitkälle syyskuun puolella useasti kylvetty. "Normaalina" vuotena kuun vaihteessa ruutikuivien kokkareiden sekaan kylvetty on itäny vasta lokakuun puolella ja siitäkin ihan kelpo sato saatu.
-
Pakko kylvää jotakin kasvipeitteisyyden varmistamiseksi; kyntömaita ei ihannekuntoon saa, joten käytän ensi loppukuusta kesällä hyväksi todettua tapaa: tasausäkeellä suuremmat kynnöskuopat sileäksi, mahdollisimman leveät paripyörät alle ja puhallinlevittimellä Reetta-rukiit pintaan. Jos sää kuivahtaa yhtään, niin kevyt äestys perään. Vehnää en tuhlaa moiseen, mutta kuivanvuoden ruis nyt ei kelpaa mihinkään muutenkaan. Hyvin uppoaa peltoon.
-SS-
-
Ruis ehti piikille ennen sateita. Syysvehnillä voi olla surullisempi kohtalo. Vesilätäkössä siemen turpoaa puuroksi, eikä ala itää. Oraista tulee harvoja ja kituliaita, tietenkin maalaji vaikuttaa.
-SS-
Siellä päinkö on jo kylvetty syysvehnääkin...?
-
Ruis ehti piikille ennen sateita. Syysvehnillä voi olla surullisempi kohtalo. Vesilätäkössä siemen turpoaa puuroksi, eikä ala itää. Oraista tulee harvoja ja kituliaita, tietenkin maalaji vaikuttaa.
-SS-
Siellä päinkö on jo kylvetty syysvehnääkin...?
Yksi isäntä minusta kiirehti kylvämään tässä juuri ennen sadetta, vaikka jo muutama vuosi sitten ilmaisi harmituksen rukiin ylituotantotilanteeseen ja ehkä myös torajyviin ja jäätalviin, niin sanoisin, että aikainen syysvehnän kylvö oli. Voin olla väärässä, että oli ruista sittenkin. Rukiit kyllä täällä alueella kylvettiin aikaisemmin, 13-19.8 , ja olipa syysrapsiakin tuossa kuun alussa varmaan kylvössä. Siinä ei paljon kylvöikkunaa rapsille löytynyt. Oli minulla pussukka siementä varattuna, mutta kun ei niin ei. Jossakin kasvuohjelmassa luki, että 10.8. olisi viimeinen syysrapsin kylvöpäivä, sen jälkeen ei kerkiä kehittymään 8 kasvulehteä..
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Salon_sateet_08_2023.jpg)
Pikkusadetta Salossa koko ajan, kerralla ei niinkään paljon.
-
Vieläks 70mm vuorokauden jälkeen on Taron pötkömaassa kaurat pystyssä?
Täällä ei...
-
Kyllä oli kauraa nurin Kylmäkoski, Humppila ja Forssa suunnalla... Ja vihreetä.Puituna kaikkiaan ehkä 5% :-\ :-\
-
Kaura on aika sekaisin, ei nyt maata myöten.
(https://api.onedrive.com/v1.0/drives/CC91106E99C65118/items/CC91106E99C65118!78603/thumbnails/0/c898x505/content/20230829_135003.c898x505.jpg?prefer=noredirect&cb=2023-08-29T16%3A18%3A42.25Z)
-
Ei lakoviljaisen talon lapset koskaan nälkää näe. Täällä päin on kuivemmilla palstoilla se ongelma, että eipä mennyt lakoon, kun ei ole mitään lakoon menevää.
-SS-
-
Mun kaurat oli jo ennestään aika laossa, nyt reunasta reunaan. Tai Vahva -kaura kesti hiukan paremmin. Se on kyllä selvästi korrenkestävä lajike. Pertut ja Avenuet saa vetää pöytä maassa.
Myös Vanille yllätti kun ei ollut pahasti laossa. Sekin kestää hyvin vaikkei saanut mitään sääteitä. Ja on tän vuotiseksi aika hyvää, Kylmis voi todentaa. Karjanlannasta myöhään vapautuva typpi on haasteellinen. Kauralle ajoin vielä huiskalla hiukan ku jäi. Sillon ois pitäny ajaa jarrua eikä kaasua.
Kauralla laitan siis omaan piikkiin. Juhannuksena kun olisi uskonut sään muutoksen ennusteista niin osalle olisi ehtinyt ajaa. Rajahan on BBCH 37 eli lippulehden esilletulo. Ei voi ihan röyhynkurkkaukseen muka odottaa. No pituus oli silloin 25% nykyisestä. Rukiin ja kauran pituuskasvu yllätti housut nilkoissa, oppia ikä kaikki. Jälkiversonneet alueet lakoontuivat aikaisemmin ja helpommin kuin valmiimmat tasaiset alueet. Ne korsiintuneempia. Mun on liki kaikki loput sängestä avattuja, ne kesti poutaa uskomattoman hyvin. Ne matalamuokatut maat myös kantaa kynnettyä paremmin.
Kyl mää noi tosta jo ronkin. Kun unohtaa lokakuun rapsin ja jurtin on 60% korjuussa. Ohraa ja kauraa enää. Vehnät sain pois ja hernettä ei onneksi ole. Tommonen Trion imee kyl lakoa iloisesti, ei paljon huomaa. Yks vientikaurapötkö on 300€, siihen koitan nättejä kuormia ajaa. Perttua on 200tn kuivana. Painoa sain Wileen 58kg mut minusta on pienehköä. Tummista jyvistä tulee ongelma satamissa, ehkä doneistakin.
Quarna valkuainen 17,5% ja sako 353. Hävisin plikkakaverille, sillä 18,0/441.
Puivat ne täällä tänäänkin. Ohraa ja hernettä ainakin. Ja pui sielläkin. Isoja perzeitä kestää pyhjetä pieniä kauemmin.
-
Puolipituinen kaurakin voi näköjään paikotellen mennä vinoon. Vehnänkorret taitavat olla vinossa kaikki - niillä onkin tilaa kaatua.
-
Welker Farmilla ovat satoon tyytyväisiä; 30 bushelin vehnäsato (2000 kg/ha) on heille miellyttävä yllätys. Puintikosteus näyttäisi olevan noin 7-8%.
https://youtu.be/dsRmw1dOHCQ?feature=shared
Mike Mitchellillä on samanlaisia ajatuksia, linssit tuottivat 600-900 kg/ha välillä, 12-13 kertaa enemmän kuin vuonna 2022. Jos seuraa Miken esityksiä, voi muistaa äskettäisen jutun Kanadan satovakuutuksista. Peräkkäiset katovuodet ovat hankalia, koska vakuutus kattaa tilan pitkäaikaisen keskisadon mukaan laskettuja vahinkoja, ja keskisato laskee vuodesta toiseen.
https://youtu.be/0h7AxYOLOf4?feature=shared
Tuossa itsellä 15 bushelin kevätvehnäsato kyllä näyttää puimurin ohjaamosta, kuin ei olisi satoa ollenkaan. Toki sekin on hyvä sato, jos sellaista olisi 50000 eekkeriä ja voisi puida 60 jalan terällä alle kymmenprosenttisena pois.
-SS-
-
Welker Farmilla ovat satoon tyytyväisiä; 30 bushelin vehnäsato (2000 kg/ha) on heille miellyttävä yllätys. Puintikosteus näyttäisi olevan noin 7-8%.
https://youtu.be/dsRmw1dOHCQ?feature=shared
Mike Mitchellillä on samanlaisia ajatuksia, linssit tuottivat 600-900 kg/ha välillä, 12-13 kertaa enemmän kuin vuonna 2022. Jos seuraa Miken esityksiä, voi muistaa äskettäisen jutun Kanadan satovakuutuksista. Peräkkäiset katovuodet ovat hankalia, koska vakuutus kattaa tilan pitkäaikaisen keskisadon mukaan laskettuja vahinkoja, ja keskisato laskee vuodesta toiseen.
https://youtu.be/0h7AxYOLOf4?feature=shared
Tuossa itsellä 15 bushelin kevätvehnäsato kyllä näyttää puimurin ohjaamosta, kuin ei olisi satoa ollenkaan. Toki sekin on hyvä sato, jos sellaista olisi 50000 eekkeriä ja voisi puida 60 jalan terällä alle kymmenprosenttisena pois.
-SS-
Niin eiköhän noiden isojen tilojen homma perustu juuri ihan siihen et se pinta-ala kerroin on vain pirun iso. Jenkkilästä kun katsoo muualta videoita joissa ehkä lähemmäs meikäläisten kokoisia tiloja tai isoja silti mut lähempänä alle tuhannella hehtaarilla niin niissä myös satotasot ovat korkeampia.
Pointtina ajattelin tuossa sitä et mikäli pinta-ala pienempi täyttyy sadot olla korkeampia jotta pysyy leivän syrjässä kiinni.
Sitten tuo sikäläinen katovakuutus on ja mielenkiintoinen. Kerran tuosta olen yhden jenkkifarmarin videon nähnyt mut itselle ei kyllä täydellisesti homma auennut. Joku kieltä ja termistöä osaava voisi tuon kääntää kotimaiselle niin pääsisi jutusta kiinni. Voin videon kaivaa joskus kun vain muistan..
-
Ensi viikon tiistain jälkeen alkaisi näyttää siltä, että sateet laantuu. Saa nähdä kuinka kasvustot kestää sinne asti. Ihmeen nopeasti on paikoin kaurat mustuneet. Keli on niin märkä kuin voi olla ja lämpötila on luokkaa lehmänhenkäys.
-
Ensi viikon tiistain jälkeen alkaisi näyttää siltä, että sateet laantuu. Saa nähdä kuinka kasvustot kestää sinne asti. Ihmeen nopeasti on paikoin kaurat mustuneet. Keli on niin märkä kuin voi olla ja lämpötila on luokkaa lehmänhenkäys.
Mulla on 7hehtaarin itävyyskoe käynnissä, kevätvehnällä. Oliskos 130mm sademäärä 28.8-31.8 välillä. Oli ennen tätä monsuunia valmista jo. Jos ei idä tähkään niin on kyllä kelvotonta tossia.. ;D
-
Ensi viikon tiistain jälkeen alkaisi näyttää siltä, että sateet laantuu. Saa nähdä kuinka kasvustot kestää sinne asti. Ihmeen nopeasti on paikoin kaurat mustuneet. Keli on niin märkä kuin voi olla ja lämpötila on luokkaa lehmänhenkäys.
Mulla on 7hehtaarin itävyyskoe käynnissä, kevätvehnällä. Oliskos 130mm sademäärä 28.8-31.8 välillä. Oli ennen tätä monsuunia valmista jo. Jos ei idä tähkään niin on kyllä kelvotonta tossia.. ;D
Puin onneksi pois neljä hehtaaria lauantaina, sato toisaalta oli koko määrältään 60 aarin normaalitaso.
-SS-
-
Ensi viikon tiistain jälkeen alkaisi näyttää siltä, että sateet laantuu. Saa nähdä kuinka kasvustot kestää sinne asti. Ihmeen nopeasti on paikoin kaurat mustuneet. Keli on niin märkä kuin voi olla ja lämpötila on luokkaa lehmänhenkäys.
Mulla on 7hehtaarin itävyyskoe käynnissä, kevätvehnällä. Oliskos 130mm sademäärä 28.8-31.8 välillä. Oli ennen tätä monsuunia valmista jo. Jos ei idä tähkään niin on kyllä kelvotonta tossia.. ;D
Puin onneksi pois neljä hehtaaria lauantaina, sato toisaalta oli koko määrältään 60 aarin normaalitaso.
-SS-
6 ha ehdin puimaan sateiden välissä (satotaso n. 3 t/ha), mutta vielä on vajaa 20 ha Quarnaa pystyssä. Kylvetty äitienpäivän aikoihin, 100 kg typpee ja rikat ajettu.
Tuosta ei kyllä enää leipäviljaksi ole, mutta onko rehuksikaan tätä menoa :-\ Ei nyt vielä varsinaisia ituja näy, mutta joissain tummissa tähkissä on vähän sen näköisiä aiheita kyllä.
Aiempaa kokemusta ei itäneistä ole ikinä tullut (onneksi). Missä menee raja, että soveltuu kaupan rehusiiloon ja onko jotain erikoisia niksejä kuivauksen suhteen? Missä kohtaa on taloudellisesti järkevintä lyödä hanskat tiskiin ja murskata pakkasilla vai voiko tuosta jotain kuiviketta tai energiaa saada kiitospalkalla? Kuinka suuri ongelma lienee, jos keväällä suorakylvää tällaisen lohkon?
-
Kyllä ne puida kannattaa ainakin, jos kohtuu kuivana saa puitua. Esipuhdistaja täysille kuivatuksessa niin pahiten itäneet lentää pihalle. 1970-luvulla puitiin itänyttä vehnää. kyllä se johonkin kelpasi. 2004 Scarlett ohra iti aika pahasti. Kuivauksen jälkeen oli ihan kelvollisen näköistä tavaraa.
-
Tämä syksy vaikuttaa vähän samantapaiselta kuin 1998.Tein silloin pannuhuonetta ja jäänyt mieleen että naapurilla oli 14 hehtaaria pystyä kevätvehnää.Sateita ja lämpöä riitti ja niin oli ajan kuluessa parin sentin idut.Kyllä se ne pui kun tuli poutaa,suurin ongelma taisi olla että sai vehnät menemään kuivaajaan kippausritilän läpi sisään.Rehuksi ne meni mutta tavara kevyttä ja hinta sitä mukaa.
Näinä aikoina saattaisi jäädä puimatta vaikka selkäytimeen onkin rakennettu asia että yritetään kuitenkin.
-
Olikohan 2012tms. oli märkä syksy ja iti vähäiset vehnät peltoon, myin ne littuvilja miehelle. Myllystä ei menneet läpi mutta laittoi asfaltille kasaan ja siitä kauhoi sonneille. En tiedä kauanko kasa säilyi (kesti) 1000 sonnille rekkakuorma ei kauaa kestä, vajaan viikon. Mutta puinti onnistui hyvin
-
Kyllä ne puida kannattaa ainakin, jos kohtuu kuivana saa puitua. Esipuhdistaja täysille kuivatuksessa niin pahiten itäneet lentää pihalle. 1970-luvulla puitiin itänyttä vehnää. kyllä se johonkin kelpasi. 2004 Scarlett ohra iti aika pahasti. Kuivauksen jälkeen oli ihan kelvollisen näköistä tavaraa.
Esipuhdistajan täysille kääntämisestä että saa vielä maksimaalisen hyödyn, on puhdistajalle ajettava viljamassa pidettävä riittävän pienenä. Eli toisin sanoen sen sijaan että vilja ajettaisiin kippausmontusta kaappiin sisään elevaattorin maksimitehoa koetellen, on elevaattorin luukkua avattava hyvin nuukasti ja käytettävä täyttämiseen vähän enemmän aikaa.
-
Ohrat tuli onneksi puitua loppuun viime viikonlopun aikana, vaikka silloin vähimmillään 25% puintikosteus ja sekalainen kasvusto laittoi miettimään homman loppuunviemistä. No ne menivät sitten murskeviljan raaka-aineeksi. Kaurat vielä nätisti pystyssä tulevaa poutajaksoa odottamassa. Rehuherne eniten huolestuttaa, kun äsken laossa olevien kasvustojen paloissa idäntää havaittavissa :-\
-
Alkaa olla itänyttä paskaa kaikki. :-[ :'( Mitähän noille kantsii tehdä?
-
Alkaa olla itänyttä paskaa kaikki. :-[ :'( Mitähän noille kantsii tehdä?
Kun tulee kuiva ilma, antaa tähkien kuivata kunnolla. Sitten puimurissa seulat pienemmälle ja ilma isommalle. Itäneet jyvät ovat ryppyisempiä ja niissä on juurikarvoja, jotka tarttuvat seulailmaan. Jättäisin myös rajaiselevaattorin pohjan auki.
Voi tulla ihan hyvääkin tavaraa säiliöön. Lakopaikat jos ovat semmoista vihreää turvetta, ajaa kylmästi yli. "Kuorimalla" tällä tavalla saa noin puolet sadosta ihan hyvän näköisenä talteen. Hehtopaino laskee enimmillään noin 10 kilolla, vehnällä ja ohralla. 50 €/tonni moni eläintila voisi ottaa paremman rehun täytteeksi, jos DON eja ei vaan ole liikaa.
-SS-
-
Ohrat tuli onneksi puitua loppuun viime viikonlopun aikana, vaikka silloin vähimmillään 25% puintikosteus ja sekalainen kasvusto laittoi miettimään homman loppuunviemistä. No ne menivät sitten murskeviljan raaka-aineeksi. Kaurat vielä nätisti pystyssä tulevaa poutajaksoa odottamassa. Rehuherne eniten huolestuttaa, kun äsken laossa olevien kasvustojen paloissa idäntää havaittavissa :-\
Kauroissa ei ole vielä ongelmia näkynyt. Mutta puinti alkaisi olla jo tarpeen. Vielä ei ole idäntää näkynyt herneissä, mutta pikapuoliin niitäkin olisi hyvä päästä puimaan.
-
Vertti ja Hermanni ohrien lako-% ilmoitetaan taulukoissa 0%. Kyllä tänä kesänä kaikki mettän reunat on ollut molemmissa lajikkeissa ja omalla pellolla olleet maatamyören jo heinäkuun puolivälistä lähtien. Ja -21 vuonna Vertti kyykkäs ihan reilusti, mutta tuli kyllä satoakin ja puinnit oli heinäkuussa ;D
-
Kyllä Hermanni on lakoprosentiltaan edelleen 0% , miten 8 cm korkea korsi edes voisi kaatua?
-SS-
-
Kyllä Hermanni on lakoprosentiltaan edelleen 0% , miten 8 cm korkea korsi edes voisi kaatua?
-SS-
Tuo mittahan on vasta 12% koko korren pituudesta ;D
-
Kyllä Hermanni on lakoprosentiltaan edelleen 0% , miten 8 cm korkea korsi edes voisi kaatua?
-SS-
Ennemminkin: miten tuollaisen edes voisi puida?
-
Kyllä Hermanni on lakoprosentiltaan edelleen 0% , miten 8 cm korkea korsi edes voisi kaatua?
-SS-
Ennemminkin: miten tuollaisen edes voisi puida?
Kaatokelaan laitetaan piikkien tilalle sellaisia lapsien lapioita joilla lapioidaan tähkät pöydälle. Vauhtia pidettävä riittävästi jotta liike-energia vai mikä se nyt on hoitaa sen et tähkät lentää syöttöruuville ja sitä kautta kolakuljettimelle. ;D ;D ;D ;D
-
Niitä lapioita kutsutaan duck foot paddle - nimellä. Niitä laitetaan muutaman piikin välein ja kaatokelalla putkelta putkelle vaihdellaan paikkaa, jotta se lapio vuorollaan puhdistaa terän päällyksen. Myös muovipiikeille (Sampo-tyyppinen) on malleja, jotka sisältävät sen lapion.
Ne matalaa viljaa sisään lapioivat lisäkkeet ovat USA:ssa kuivina vuosina erittäin tarpeelliset. Itsellä ei liene muuta konstia kuin ruuvata sampon piikkiruuvien alle pätkä kumilevyä, joka ylettyy hiukan alemmaksi kuin piikin kärki.
Vehnässä oli pakko jättää vain puimatta, koska sieltä maanpinnasta nousi kosteaa vesiheinämattoa ja terälaput lentelivät tiehensä.
-SS-
-
Kyllä kuivan vuoden lyhyttä ohraa on ollut aikaisemminkin. Kustaa-ohra oli sikamiesten laonkestävä ohra. Siinä oli se vika, että oikein kuivana vuotena tähkät kasvoivat suoraan maasta. Koska Suomessa ei näitä Flexhead-tyyppisiä muovilevyn päällä maan pintaa nuolevia vapaasti taipuilevia soijapöytiä käytetä, sellaisen viljan puiminen on vakiopöydällä käytännössä mahdotonta.
-SS-
-
Jos mulla olisi oikeasti vain 10cm:n pituista viljaa, en kyllä viitsisi siihen edes rahtikonetta tilata, vaan kyntäisin suoraan maahan. Sitähän pitäisi sitten ollakin jo 50ha, että sais edes kuivurin päälle.
-
Kyllä siitä ohrasta sen tonnin hehtaarilta saa puiduksi, 10 ha:lta 10 tonnia. Tympivää hommaa tietty. Sitten onneksi on 10 tonnia ylivuotista kärryissä ja vielä vihreää ja ihan mallikkaan näköistä Feedwayta 4,5 hehtaaria. Niin pääsisi edes lähelle sopimusmäärää - 10%
-SS-
-
Kyllä siitä ohrasta sen tonnin hehtaarilta saa puiduksi, 10 ha:lta 10 tonnia. Tympivää hommaa tietty. Sitten onneksi on 10 tonnia ylivuotista kärryissä ja vielä vihreää ja ihan mallikkaan näköistä Feedwayta 4,5 hehtaaria. Niin pääsisi edes lähelle sopimusmäärää - 10%
-SS-
Olivatkos nämä 8cm:n korret sellaisia, joiden päissä killui se 3-7 jyvää...? Jos näin oli, 1000kg/ha tuntuu haaverikkaalta toiveunelta. Vuonna 2021 oli parilla lohkolla tosi huonoa ohraa, niiltä ei varmaan tullut puoltakaan tonnia hehtaarilta. Yksi tuttu taisi kerran saada tosi huonosta ohrasta 300kg/ha. Sellaisella tonnin täyttämiseen kuluu jo runsas 3ha, kymppitonnin kuivuriin jo miltei 35ha.
-
Kyllä niisä paremmissa voi olla kuusikin jyvää. No, jos rahalla selviää, niin ei se maailmanloppu ole. Toki tutuilta voi kysyä, jos saisi nuppikuorman sopimusta täyttämään. Maksaa vaikka viisikymppiä tonni sopimuksen päälle, niin pääsee pikkurahalla sopimuksesta eroon.
-SS-
-
Kieltämättä laskee pienviljelijän jo valmiiksi matalaa halukkuutta lähteä sopimusviljelyyn, kun pellosta tulevasta tavarasta ei ole varmuutta ja aina pitäisi olla nuppikuorma vanhaa jemmassa, että olisi minkäänlaisia mahkuja päästä edes tuohon -10%:n määrään.
Ja näillä peltohehtaareilla ei mitenkään voi kiinnitellä mitään yhtä tonnia hehtaarilta.
-
Siis sopimukset pitää tehdä siiloissa olevasta viljasta. Sopimusviljelyn aloittaminen vaatii
1) sopivien ylimääräisten varastotilojen valmistelun
2) todennäköisimmin vuoden päähän markkinoille sopivan lajikkeen ja viljalajin
3) varastojen täytön, kuivatus 12%:iin, koska talven aikana tahtoo tulla se yksi prosenttiyksikkö lisää.
4) sopimuksen teon seuraavalle vuodelle tarkasti sille määrälle, mitä voi varastosta myydä.
Voisi kysyä, mitä järkeä kyseisessä toimenpiteessä edes on. Ei olekaan mitään järkeä. Mutta jos sopimusviljely jää ainoaksi vaihtoehdoksi päästä sadosta eroon, pakkohan sitä on jotakin yrittää. Nykyisellään villiksi viljaksi kelvannee enää rehukaura, rehuohra ja bulkkivehnä. Rypsinkin kanssa on jo sopimusta tuputtavat puheet koventuneet ostajapuolella.
Pakkosopimusviljely itse asiassa vauhdittaa ns. rakennemuutosta paremmin kuin vaikkapa pientilojen sosialisointi suurempien lisämaiksi.
-SS-
-
Ainakin itsellä menee niin, että tuo kohta 4 lyödään lukkoon vasta siinä vaiheessa kun kiinnittää hinnan.
Ja jos ei harrasta uhkapelejä niin hinta kannattaa kiinnittää vasta sen jälkeen kun tavara on jo kuivattuna siiloissa. Jotain 10 % pelivaraa silloinkin ilmoitettuun määrään.
-
Poudat tulossa ja tavara valmista, mutta pelto on nyt niin märkää että puimiseen tarvittaisiin ilmatyynyalus. Kävelylenkillä kävin ja kumisaapas saattaa yhtäkkiä humpsahtaa nilkkaa myöten savivelliin.
-
Ainakin itsellä menee niin, että tuo kohta 4 lyödään lukkoon vasta siinä vaiheessa kun kiinnittää hinnan.
Ja jos ei harrasta uhkapelejä niin hinta kannattaa kiinnittää vasta sen jälkeen kun tavara on jo kuivattuna siiloissa. Jotain 10 % pelivaraa silloinkin ilmoitettuun määrään.
Sopimuksilla onkin viitattu juuri näihin sopimuksiin, joissa hinta ja määrä lyödään lukkoon. Joku viljelysopimushan on käytännössä täysin jonninjoutava paperi, josta ei ole viljelijälle mitään konkreettista hyötyä, paitsi ehkä pari kuppia.
-
Poudat tulossa ja tavara valmista, mutta pelto on nyt niin märkää että puimiseen tarvittaisiin ilmatyynyalus. Kävelylenkillä kävin ja kumisaapas saattaa yhtäkkiä humpsahtaa nilkkaa myöten savivelliin.
Itse pärjäsin sänkipellolla ihmetyksekseni ihan pikkukengillä, tosin en ihan hirveän pitkälle talsinut. Tuntui kyllä yllättävän "kuivalta", kun ottaa huomioon sademäärän ja sen, että jo monta päivää sitten meinasin upota saappaineni perunamaan kulmaan. Toiselle pellolle, jossa vielä kevätvehnä laatuaan parantelee, en viitsinyt mennä, kun liittymän kohta näytti vähän pehmeältä. Tämä on toki lohkon alavinta paikkaa ja on usein sateitten jälkeen vähän pehmeä, mutta kyllä siitä hyvin on yleensä päässyt kulkemaan.
-
Ainakin itsellä menee niin, että tuo kohta 4 lyödään lukkoon vasta siinä vaiheessa kun kiinnittää hinnan.
Ja jos ei harrasta uhkapelejä niin hinta kannattaa kiinnittää vasta sen jälkeen kun tavara on jo kuivattuna siiloissa. Jotain 10 % pelivaraa silloinkin ilmoitettuun määrään.
Sopimuksilla onkin viitattu juuri näihin sopimuksiin, joissa hinta ja määrä lyödään lukkoon. Joku viljelysopimushan on käytännössä täysin jonninjoutava paperi, josta ei ole viljelijälle mitään konkreettista hyötyä, paitsi ehkä pari kuppia.
Avoin viljelysopimushan on juuri se paperi mikä pelastaa toveri SS:n kohtalolta. Aina menee tavara kaupaksi, mutta ei ole toimituspakkoa. Ja saabi joskus vinkkiä jos oma markkinoiden lukutaito on ihan hanurista.
-
Ainakin itsellä menee niin, että tuo kohta 4 lyödään lukkoon vasta siinä vaiheessa kun kiinnittää hinnan.
Ja jos ei harrasta uhkapelejä niin hinta kannattaa kiinnittää vasta sen jälkeen kun tavara on jo kuivattuna siiloissa. Jotain 10 % pelivaraa silloinkin ilmoitettuun määrään.
Sopimuksilla onkin viitattu juuri näihin sopimuksiin, joissa hinta ja määrä lyödään lukkoon. Joku viljelysopimushan on käytännössä täysin jonninjoutava paperi, josta ei ole viljelijälle mitään konkreettista hyötyä, paitsi ehkä pari kuppia.
Ei mitään hyötyä juu, ennen kuin on se määrälähete koodilla aukaistu. Oma 2020 "viljely- ja markkinointisopimus" ei nähtävästi enää merkinnyt mitään vuosina 2021, 2022 ja 2023, kun nähtävästi määrältä lukkoonlyödyt sopimukset aina ohittivat vanhat "lupailut"
-SS-
-
Ainakin itsellä menee niin, että tuo kohta 4 lyödään lukkoon vasta siinä vaiheessa kun kiinnittää hinnan.
Ja jos ei harrasta uhkapelejä niin hinta kannattaa kiinnittää vasta sen jälkeen kun tavara on jo kuivattuna siiloissa. Jotain 10 % pelivaraa silloinkin ilmoitettuun määrään.
Sopimuksilla onkin viitattu juuri näihin sopimuksiin, joissa hinta ja määrä lyödään lukkoon. Joku viljelysopimushan on käytännössä täysin jonninjoutava paperi, josta ei ole viljelijälle mitään konkreettista hyötyä, paitsi ehkä pari kuppia.
Ei mitään hyötyä juu, ennen kuin on se määrälähete koodilla aukaistu. Oma 2020 "viljely- ja markkinointisopimus" ei nähtävästi enää merkinnyt mitään vuosina 2021, 2022 ja 2023, kun nähtävästi määrältä lukkoonlyödyt sopimukset aina ohittivat vanhat "lupailut"
-SS-
Joka vuosihan tuo viljelysopimus täytyy uusia. Tai ainakin Hankkijan kanssa ja luomutavaralla. Vanhoja ja uusia siel sit menee iloisesti samoissa kuormissa.
Tuo nyt on sellainen sopimus et on edes jokin paikka mihin tavaran saa menemään. Hinnallahan hankkija saa sit pelattu homman niin jos ei oikeasti halua ostaa.
Kannattavaan viljelyyn tuosta nyt ei paljoa apua ole mut saapahan ongelmaerät ainakin häviämään..
-
Avoin viljelysopimushan on juuri se paperi mikä pelastaa toveri SS:n kohtalolta. Aina menee tavara kaupaksi, mutta ei ole toimituspakkoa. Ja saabi joskus vinkkiä jos oma markkinoiden lukutaito on ihan hanurista.
No kun tuo on juuri sitä "villiä kauppaa" , jossa viljan ostajapuoli ei voisi määrätä, miten iso ala mitäkin heidän tarvitsemaansa lajia viljellään. Toki sellaisilla paikkakunnilla, joilla viljanostajat soittelevat kilvan saadakseen edes vähän viljaa myytäväksi, voi aina tehdä tuon "avoimen" viljelysopimuksen. Sellaiset vaan lakkasivat täällä etelässä olemasta olemassa noin vuoden 2020 jälkeen.
Kaupanteko- ja kippausjono siis on täynnä noin maaliskuussa viljelyvuonna. Jos määrän ja toimituspäivän meinaa vahvistaa vasta puintipäivänä, on auttamatta liian myöhäistä, koska kyse on käytännössä juurikin "villistä" viljasta. Jos vaikka hankkii sertisiementä lajikekohtaisesti viljelytettäväksi, on sekin oltava hankittuna jo edellisenä syksynä, joten sama tehdä se viljelysopimus sitten jo kesällä vuotta ennen kasvukautta.
Sopimusviljelyllä, niin kuin se nykyään halutaan viljakaupassa ymmärtää, nimenomaan tarkoitetaan viljelyttämistä, jossa ostaja määrittelee ja mahdollisesti toimittaa siemenlajikkeen, kiinnittää määrän, edellyttää oman ohjeistuksensa mukaisen lannoituksen ja kasvinsuojelun ja raportoinnin, ja mahdollisesti sitoo sadon markkinoinnin muihinkin tuotantopanosostoihin.
-SS-
-
Ajelin kolmostietä pohjoiseen päivällä, Toijalassa puitiin ja ohra pölisi aikalailla…
-
Ainakin itsellä menee niin, että tuo kohta 4 lyödään lukkoon vasta siinä vaiheessa kun kiinnittää hinnan.
Ja jos ei harrasta uhkapelejä niin hinta kannattaa kiinnittää vasta sen jälkeen kun tavara on jo kuivattuna siiloissa. Jotain 10 % pelivaraa silloinkin ilmoitettuun määrään.
Sopimuksilla onkin viitattu juuri näihin sopimuksiin, joissa hinta ja määrä lyödään lukkoon. Joku viljelysopimushan on käytännössä täysin jonninjoutava paperi, josta ei ole viljelijälle mitään konkreettista hyötyä, paitsi ehkä pari kuppia.
Juu eihän tuosta muuta hyötyä ole kuin että saa tavaransa varmuudella kaupaksi. Mutta saako noista sopimuksista missä hinta ja määrä ja laatu lyödään lukkoon etukäteen ennen kylvöjä sen parempaa hintaa? Ainakin se on melkoista uhkapeliä. Avoimessa sopimuksessa jää koko talvi aikaa kytätä parasta hetkeä kiinnittää hinta kun toimitusajankohdaksi on sovitttu seuraava kesä. Ja riskit määrästä ja laadusta jää pois.
-
Tuo avoin sopimus olennaisesti on sellainen, että kylvät, kasvatat ja korjaat, ja täytät varastosiilosi, ja sitten toivot, että jo 12-7 kk aikaisemmin määrältä kiinnitetyt viljelyttämissopimukset eivät olisi jo täyttäneet ostajan kiintiötä.
Edit: no juu Atrialla on tuollainen sopimus, jossa on takuuhintoja ja vastaanottositoumus ylimenevillekin määrille, eivätkä lähetä sopimussakkoa jos sato tuhoutuu. 400 km rahti jäähdyttelee kyllä intoa.
Ainoastaan katovuonna voi avoimella sopimuksella täällä saada kaupan aikaiseksi, murusia isojen pelurien pöydältä. Silloinkin satamissa on jo hyvissä ajoin hankittu tuontiviljaa tukoksi.
Avoin viljelysopimus on siis viljelijän yksipuolinen lojaalisuuden osoitus kauppiasta kohtaan. Kauppias ei lupaa muuta kuin ostaa, jos vielä mahtuu. Se on eri asia kuin se, että kauppias sitoutuu ostamaan tiettyä laatua 50 tonnia, marraskuussa 20XX.
-SS-
-
Jos jotakin varmuutta haluaa, on tehtävä ostosopimus, jossa määrätään toimitusaika, hinta ja toimitusmäärä. Pienemmille toimijoille tämä lienee ongelmallinen riskinhallintakeino, eturiviläisille taas normaalia kaupankäyntiä, kun tietävät, että jokaiselta lohkolta tulee vähintään sen ja sen verran tavaraa. Viljelysopimus on turhaa sananhelinää, joka ei käytännössä velvoita ostajaa ostamaan yhtään mitään. Toisaalta kyselyitä ei myöskään tule, jos viljakuorma lähteekin eri osoitteeseen. Eli en pidä viljelysopimusta minään takaporttina, minkä kautta viljan saa takuuvarmasti liikkeelle. Toki sellainen on vuosittain mukava tehdä, niin saa sitten taas pari kuppia.
-
Jos jotakin varmuutta haluaa, on tehtävä ostosopimus, jossa määrätään toimitusaika, hinta ja toimitusmäärä. Pienemmille toimijoille tämä lienee ongelmallinen riskinhallintakeino, eturiviläisille taas normaalia kaupankäyntiä, kun tietävät, että jokaiselta lohkolta tulee vähintään sen ja sen verran tavaraa. Viljelysopimus on turhaa sananhelinää, joka ei käytännössä velvoita ostajaa ostamaan yhtään mitään. Toisaalta kyselyitä ei myöskään tule, jos viljakuorma lähteekin eri osoitteeseen. Eli en pidä viljelysopimusta minään takaporttina, minkä kautta viljan saa takuuvarmasti liikkeelle. Toki sellainen on vuosittain mukava tehdä, niin saa sitten taas pari kuppia.
Vaikka nyt puhetta onkin tavisviljasta niin luomussa tuo viljelysopimus hankkijalle on tässä markkinatilanteessa lähes pakollinen, jos haluaa tavaroista päästä luomuna eroon. Elintarvike viljoille löytyy ostajat mut rehutavaraa ei osta kuin pari toimijaa ja itselle kotkan rehutehdas on niin lähellä ettei oikein vaihtoehtoja ole. Viljelysopimuksella saan tavaran liikkeelle luomuna mikäli niin haluan mut kannattavan viljelyn kanssa sil on hyvin vähän tekemistä.
Näin ollen sanoisin et luomussa ollaan vielä askel pidemmällä tässä hommassa. Oikeasti oltava joku sopimus tehty. Tavisviljaa kyl pääsääntöisesti ostetaan kyl ilman sopimuksiakin..
-
Näin se menee. Olin tunnollisesti käynyt keväällä kirjaamassa viljakauppiaalla noin 1990- luvun alusta lähtien "viljelysopimukset" , jossa oli lajikkeet ja hehtaarit lueteltuna; puinnilta näytepussit heti lämpimäisinä kauppiaan näytekoriin ja kuljetukset toimivat 2- 19 kuukauden kuluessa näytepussin viennistä.
Jotenkin yllätti se iso muutos tuossa 2018 katovuoden jälkeen, kun selvisi, että olisi pitänyt tehdä kauppasopimukset jo aikaisemmin kuin kylvöjen aikaan, eli jopa puoli vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan rukiin tasainen kysyntä loppui kuin seinään, ja se siirtyi käytännössä viljelyttämissopimusten alle.
Täkäläiset viljakauppaketjut keskittyvät viljanhankintaan muualta kuin maatiloilta, tuonti on helpompaa, kun voi tehdä kaupat viljalastillisesta kerralla.
USA:ssa on vielä jäljellä vanhakantaistakin viljakauppaa: noin 1/3 viljasta edelleen kulkee ns. co-opien kautta, keräävät isompia eriä vientiin tai myyntiin, tekevät vilja-analyysit ja kuivaavat ja varastoivat osakasviljelijöiden viljaa viljanvastaanotoissaan. Tällaista toimintaa ei ole Suomessa, on tiettävästi olemassa jokin viljantuottajaosuuskunta, mutta lähinnä virtuaalisena markkinapaikkana, pienin tuoteyksikkö on 50 tonnia, rahdit, varastoinnit, lajittelu, näytteiden tulosten hallinta, kaikki on hajallaan viljelijän itse tehtävänä, ja erän on oltava analysoituna ja lastausvalmiina viljelijän sormi purkuruuvin napilla, koska reagointiaikaa ostoilmoituksiin on ehkä vain muutama tunti.
-SS-
-
Avoin viljelysopimushan on juuri se paperi mikä pelastaa toveri SS:n kohtalolta. Aina menee tavara kaupaksi, mutta ei ole toimituspakkoa. Ja saabi joskus vinkkiä jos oma markkinoiden lukutaito on ihan hanurista.
No kun tuo on juuri sitä "villiä kauppaa" , jossa viljan ostajapuoli ei voisi määrätä, miten iso ala mitäkin heidän tarvitsemaansa lajia viljellään. Toki sellaisilla paikkakunnilla, joilla viljanostajat soittelevat kilvan saadakseen edes vähän viljaa myytäväksi, voi aina tehdä tuon "avoimen" viljelysopimuksen. Sellaiset vaan lakkasivat täällä etelässä olemasta olemassa noin vuoden 2020 jälkeen.
Kaupanteko- ja kippausjono siis on täynnä noin maaliskuussa viljelyvuonna. Jos määrän ja toimituspäivän meinaa vahvistaa vasta puintipäivänä, on auttamatta liian myöhäistä, koska kyse on käytännössä juurikin "villistä" viljasta. Jos vaikka hankkii sertisiementä lajikekohtaisesti viljelytettäväksi, on sekin oltava hankittuna jo edellisenä syksynä, joten sama tehdä se viljelysopimus sitten jo kesällä vuotta ennen kasvukautta.
Sopimusviljelyllä, niin kuin se nykyään halutaan viljakaupassa ymmärtää, nimenomaan tarkoitetaan viljelyttämistä, jossa ostaja määrittelee ja mahdollisesti toimittaa siemenlajikkeen, kiinnittää määrän, edellyttää oman ohjeistuksensa mukaisen lannoituksen ja kasvinsuojelun ja raportoinnin, ja mahdollisesti sitoo sadon markkinoinnin muihinkin tuotantopanosostoihin.
-SS-
Mulle ei ole koskaan ostaja määrännyt mitä viljellä. Ei ole vaadittu täysiä rekallisia, vajaa nuppikuormakin lähtee. Kippiaika löytyy viikon varoitusajalla: viljavarastoon, satamaan tai rehutehtaalle. Tilitys 2 viikossa ja hintataso ainakin rehutavarassa on julkisten päivänhintojen kärkeä. Ei ole määrää keväällä lukittu ja hintakin enintään vaan paria kuukautta aiemmin.
Mut joo tasan ei käy.
-
Täytyyskö lähtee Sampo hihnoja kiristelee kun tollain aurinko paistaa.
-
ite just käväsin pellon puolella... hyin joutaa uottaan ruuvinmoottoria uottaan. ku on pikkasen pelto märkää.. ja ei kehtais raiteita ajella ku heinäsiemen kylvetty alle.. joka muuten on hyässä kasvussa.
-
Ainakin täälläpäin on kasvustot sen näkösiä et taitaa mennä suurin osa mettään...
Mustunutta ja itänyttä paskaa pääasiassa.
-
Kävin vilkaseen ei ollu ituja kauras eikä vehnä. Rahakasvit niitän kuten herneet ym💪
-
Kaura on tummaa puidessa mutta 8 tunnin kuivauksen jälkeen väri parannee kivasti. Vielä on toivoo jos pelto kantaa.
-
Täällä 200+ mm:n alueella vehnän puinti käy, mutta vaivalloisesti. Tarvitaan painava puimuri ja vähintään 750 renkaat, jotta pääsee eteen päin. Pienemmät sutivat lähinnä. Ojat ovat tulvassa, mm Salon Mahtinaisentiellä alikulun vesi on päätien pinnassa. Monella pellolla kimmeltää vesi. Joet vyöryvät penkkoja nuollen merta kohti.
Tuleva viikko voi parantaa pellon pintaa, 1981 syksyllä ei saatu ohria pois kympilläkään, niin vetelää multa oli, mutta kahden viikon poudan jälkeen pääsi puimaan jo.
-SS-
-
Kynnöt aloitettu koko ajan ajetaan kahta tuuria. Puintia viikolla ehtoopäivisin niin nekin vähissä viikon päästä ja kylvöille. Hiukan voi rehulaatua tulla mut hyvältä näyttää.
-
Miksei kolmee vuoroo, jää vuorokaudest tunteja hukkaa.
-
Rukiit oraalla laajalti, savi on vähän nahkana ja päisteissä vettä. Ruiskuttamaan ei pääse, jos kahukärpänen puree niin sitten puree.
Oli virhe kyntää pohjille peltoa kylvöä odottelemaan, umpiliejuiseksi kastunut kynnös ei kuivu yhtään niin pian kuin tuore kynnös.
-SS-
-
Kynnöt aloitettu koko ajan ajetaan kahta tuuria. Puintia viikolla ehtoopäivisin niin nekin vähissä viikon päästä ja kylvöille. Hiukan voi rehulaatua tulla mut hyvältä näyttää.
:D :D
-
Miksei kolmee vuoroo, jää vuorokaudest tunteja hukkaa.
Ei välttämättä, tuurit 12h+12h ;D
-
Hidasta on. Puimurit joutuvat haeskelemaan pitoa ja ohittamaan pahimpia lähteitä.
Ehkä viikko tuo mukanaan hyviä päiväsumuja, niin ei tule mentyä liian vetelälle savelle intoilemaan
-SS-
-
Kyllä nuo saviseudun kaurat on varsin down. Komeita kasvustoja silloin kun olivat pystyssä. Niitä piruja ei pääse edes hetkeen aikaan puimaan, kun lakopaikat on niin märkää mäskiä, että kuivaminen vie helposti pari poutapäivää. Ohrat on varsin kekkulia kautta linjan. Ainoa plussa, että sateet ovat ränsistyttäneet myös jälkiversot ja kypsyminen vihdoin etenee. Vehnät on pääasiassa pystyssä ja sen oloisia, että niiden kanssa pärjää oikein hyvin, jos vaan pouta kestäisi. Sitten varsinainen herkkumutteri. Tuomituksi julistamani herne on yllättävän hyvässä iskussa niin minulla kuin maailmalla. Näyttää siltä, että vajaan viikon poudan jälkeen sitä päästään puimaan. Kokonaisuutena tilanne on varsin lupaava.
-
Ei vielä tarvi öitä ajaa kunnei oo mihinkään kiire. Kylvöjä sitten toki yötkin jos siltä näyttää. Syyskylvöjen kanssa en anna mitään periksi helpolla. Kevätviljakierre ajaa vauraankin talon nuijan alle.
Noita kauroja tosiaan loppuviikolla voi päästä ja itäminen on jo pitkällä valmiissa röyhyissä. Eikä ennen iltapäivän päätöstä ole asiaa. Yks siinä Hennijoella koitti tänäänkin. Eihän tommonen mäski nyt puitavissa ollut herranjestas..
Kyl se sun herkkumutteriskin voi vielä yllättää. Maakunnassa on paljon hernettä enkä näe niiden korjuussa hergullisia elementtejä. Avoimia muttereita toki näen taskut täynnä.
-
Hidasta on. Puimurit joutuvat haeskelemaan pitoa ja ohittamaan pahimpia lähteitä.
Ehkä viikko tuo mukanaan hyviä päiväsumuja, niin ei tule mentyä liian vetelälle savelle intoilemaan
-SS-
Todennäköisesti tuo kun lämmintä lupaa, tuulla pitäisi reilusti vielä lämmön lisäksi
-
Hidasta on. Puimurit joutuvat haeskelemaan pitoa ja ohittamaan pahimpia lähteitä.
Ehkä viikko tuo mukanaan hyviä päiväsumuja, niin ei tule mentyä liian vetelälle savelle intoilemaan
-SS-
Todennäköisesti tuo kun lämmintä lupaa, tuulla pitäisi reilusti vielä lämmön lisäksi
Tuulen puute on iso takaisku kuivamiselle. Sumu kestää liki puolta päivää ja jättää kasvustot kosteiksi. Puinti alkaa käydä fiksusti vasta reilusti iltapäivän puolella. Syksy 17 oli aivan ennätyksellinen sumustus, kun luvattiin poutaa, mitä se sitten olikin, niin sumu meinaisi jatkua iltaan asti. Nyt tarvittaisiin kylmiä kelejä ja kovia tuulia. Niitä tuskin on tulossa, kun tämä kesä on ollut muutenkin vähätuulinen, ainakin minun mielestäni, verrattuna normaaliin.
-
Pystyssä oleva fennica ohra itää komeasti tähkässä.
-
Tämän viikon poudatkin sitten näköjään ennusteissa heivattu roskikseen. Huomenna vaivaiset 15mm ennusttettua kastetta, perjantaina vain muutama milli. Niin ja nytkin satelee sitä yöllistä sumua pisaroina maahan asti ;D
-
Tämän viikon poudatkin sitten näköjään ennusteissa heivattu roskikseen. Huomenna vaivaiset 15mm ennusttettua kastetta, perjantaina vain muutama milli. Niin ja nytkin satelee sitä yöllistä sumua pisaroina maahan asti ;D
Täydessä laossa oleva kaura on kohta komeaa vihreää mattoa, jotain voisi vielä saada pelastettua, jos kuivuisi. Murskaus on se todennäköisin sadonkorjuu tänä vuonna.
-
Eilen alkoi taas tulemaan litistettävää. Itse kävin sänkiä ruiskuttamassa, hyvin kantoi.
-
Vehnäpelloilla näkyy puimattomia neliöitä, nurkasta menty 59 metriä, mustat kuraojat näyttävät paikan, missä on luovuttu yrityksestä.
Ahdistus on poudalla kova puimaan, mutta vesi ottaa aikansa tulla pötkönä salaojan laskuaukosta pois, vaikka säätöalaojakaivot olisivatkin huuhteluasennossa.
-SS-
-
Nyt illansuussa on puimureita pellolla niin pitkästi kuin silmä kantaa. Nyt on jo kuormien vientitaajuudesta päätellen selvää, että satotaso harvalla on kasitonnari tai kuustonnari. Ehkä 4t satoa voisi päätellä, mutta kuinka märkää se on, ei osaa arvioida. Pöly ei ainakaan nouse.
Korkeasakoisesta kevätvehnästä voi tulla pulaa. Myöhäiset ohrat ovat vielä arvoitus.
-SS-
-
Pystyssä oleva fennica ohra itää komeasti tähkässä.
Tuttu pui pystyä bragea ja idut sielläkin oli kuulemma osissa jyvistä. Itte en oo harvasta vertistäni sellaisia vielä löytänyt. Tosin litistykseen sitä puinkin, että ei kait nyt niin höpön nuukaa. Hermannia vielä puimatta. En oo erityisesti havainnoimmassa käynyt. Pitäs saada kuivattavaa, mutta jos ei ennusteet muutu, niin räävin pois littuviljamiehelle. Tämä viikko vielä aikaa harrastaa sitä. Tosin uskon kyllä aikataulun jatkuvan, sillä normaalit puijat eivät ole vielä tappuroita ulkoiluttaneet.
-
Kurjaa toi ohran puiminen. heinäkuun lopulla näytti vielä ihan hyvältä, mutta nopeasti nuo rikat vaan kasvo kun saivat vettä. Nousevat harvan ja lyhkäsen ohran päälle. Pelto alkaa vihertää päivä päivältä vaan enemmän. Kartotin näyttää satoa 4-5t/ha tosin oli märkäpainoa kosteus liikkuu 25-30 välissä. Ei se taida enää tänä syksynä enää kuivata kun kuivurissa.
Meni kyllä vähän fiilis näistä puinneista kun sai syysviljat pois ja näkee millasta vihreää puuroa täytyy puimurin sisään työntää. Rypsissä on vielä pieni toivon kipinä, pientä litua mutta tiheä ja puhdas kasvusto.
-
15ha syysvehnää 2vkoa sitten, ja tänään 3,5ha hernettä..
Vielä olisi puitavia, herneet ei ollu kaikkialla valmista, oli 4 päivän kylvötauko, raja näkyi selvästi.
-
Pari kevätvehnälohkoa todettiin ihan murskauskelpoisiksi, jyvistä ehkä jopa viidennes itäneitä. Lisäksi melkoisen paskaruohoista kasvustoa ja itse vehnäkin hyvin vaatimatonta, satoa voisi tulla tonni hehtaarilta. Eli pommiin meni.
Saman peltotien varrella on kahdella muullakin isännällä kevätvehnää, itäneitä niissäkin oli. Toisella isännällä oli vielä niin hullunkurinen tilanne, että puolet kasvustosta oli vielä ihan vihreää ja toinen puoli oli sitten valmista ja niissä oli sitten niitä itujakin. Tien päässä, kolmannella isännällä on sitten niskansataittanutta ohraa. Yllätys yllätys: sielläkin oli ituja, ja lisäksi punahometta.
Yhden kevätvehnälohkon osalta tilanne on vielä parempi. Toki sielläkin on itäneitä, ja punahometta, mutta mutta...
Sanokaapa enemmän lajitteluun perehtyneet, minkämoiset mahdollisuudet seulalajittelijalla on saada itäneitä pois? Jääkö kunnon itupiikillä varustettuja jyviä yläseulan päälle riittävästi, entä itäessä ryppyyntyneet, lentävätkö voimakkaan puhallusilman mukana keveinä mäelle?
-
Jos itänyt pystyvilja kuivuu hyvin tähkään, ovat itäneet aivan keveitä. Punaiset jyvät - joita täälläkin näkyy - ohrassa ovat huolestuttavia. Ne merkitsevät sienimyrkkyjen lisääntymistä. Sellaiselle tavaralle ei ole käyttöä rehuna tai elintarvikkeena. Jonakin teollisuustärkkelyksenä ehkä ?
Energialaitokset voisivat aktivoitua ja antaa kuulua itsestään, että onko mahdollisuus hyödyntää viljaa energiana.. Toki muutamankympin korvaus ainakin rahdista auttaisi siilojen tyhjentämisessä. Öljyn hinta on taas puolentoista euron tuntumassa. Eli viljan lämpöarvo olisi noin 50€/tonni ?
-SS-
-
Eka puintipäivä. Pellot aivan jeesuksen märkiä, sadot keskimäärin paskoja. Laatu lienee ok ainakin päällisin puolin. Kerran vedettiin puimuria suosta, päivä päättyi luovutusvoittoon kun ei viitsitty rypeä suojaviljalohkoa aivan paskaksi. Jospa loppuviikolla kuivahtaisi. Luultavasti kastuu vaan lisää. Onneksi tuli viime syksynä otettua talteen reilusti kuivikeolkia ja siementä, nyt ei taida saada häävejä kumpiakaan. ::)
-
Eilen puin littuviljamiehelle karseeta ohrapeltoa. Rikkaruohot kasvaneet yli ohran aivan vimmalla viime päivinä. Ohra ränsistynyttä... Kerran upposi puimuri peltoonkin, naapuri veti traktorilla ylös. Varmaan yli 10 vuotta suunnilleen aikaa kun viimeksi puimuri upposi. Sekin suopellolla ja kyntövakoon.
-
Juuri kun pääsin kehumasta ettei tuule, niin eilen iltapäivällä se sitä kuitenkin teki ja kasvustot kuivuivat kohinalla. Iltapäivän lopuksi lähdin kokeilemaan lakoista kauraa ja se pentele menikin yllättävän hyvin koneiston läpi. Puintivauhti ei eronnut lainkaan siitä, mitä yleensä pystyä puin. Kosteus oli alle 20. Nyt eka satsi kuivattu ja hehtopaino 56kg, jyväkoko Belindassa pieni ja yleisväritys tummahko, mutta ydin kirkkaan valkoinen. Tämän vuotiseksi kauraksi hyvinkin laadukas. Parhaan pään lohkoja, mutta kuitenkin satotaso karkeesti jossain 4,5 kieppeillä, mikä on ihan ok tässä vaiheessa. Nyt vähän kyttäilen pääsisikö aamupäivästä jo jatkamaan puintia, että saisi vajaan kaapillisen täyteen. Olisi mukavampi kuivailla päivällä.
-
Puinnit ois taputeltu tältä vuodelta. Tai no hehtaari on koneen puhdistus ohraa jäljellä.. ;D
Eikä taaskaan liian myöhään kun sataa tihuttaa taas. Huominen ja torstai olis kai puintipäiviä mut viikonlopulle lupailee pilveä ja vesipalkkeja.
Syysvehnän sato oli ihan ok. Ehkä siitä 5t/ha jäätiin parhaimmillakin lohkoilla. Keskisato jossain 4t tasolla. Ei tainnut kohtuu myöhäinen orgaaninen lannoitus antaa enää tarpeeksi paukkuja.
Ruis meni viherlannoituksen voimalla ja sen sato oli huono. Olisko joku 2t ha. Tuokin voi olla tiukassa. Harva kasvusto ei vain anna kiloja.
Herne kohtuullinen. Juhannukselta alkaneen sadeheinäkuu kellastutti tiivistyneet kohdat. Satotaso ehkä hieman alle 3t/ha, tonnin vähemmän kuin viime vuonna.
Papu näytti hyvältä mut petyin kyl satotason. Jää varmaan johonkin alta 2t/ha sama tonnin vähemmän kuin viime vuonna.
Rypsi puitiin jo muokkaimella kuukausi sitten.. ;D
Nyt pitäis jaksaa katseet suunnata seuraavaan kauteen ja syysvehnää oli ajatus kylvää viel mut kuivahtaa pitäisi nyt reilusti. Muuten jää sit keväälle kylvöt..
-
Viljamiehellä joka suorakylvää niin vuoden työt tehty👍👍
-
Puinnit ohi. Syysviljoista kelpo sato kevätviljoista heikompi. Onneksi 2/3 syysviljoja.
-
Viljamiehellä joka suorakylvää niin vuoden työt tehty👍👍
Taidan suorakylvää syysvehnätkin.
-
Kaurat ei juokse, ei sitten yhtään. Säiliö tulee ennenaikaisesti täysi, kuorma on pyramidi, kaatosuppilossa rotko jne. Kosteus kuitenkin 18 luokkaa eilenkin. Tämän vuoden yksi mielenkiintoinen ilmiö tämäkin. Saa nähdä korjaantuuko, kun päästään rehelliseen pystykasvustoon, sitten parin päivän päästä.
-
Kaurat ei juokse, ei sitten yhtään. Säiliö tulee ennenaikaisesti täysi, kuorma on pyramidi, kaatosuppilossa rotko jne. Kosteus kuitenkin 18 luokkaa eilenkin. Tämän vuoden yksi mielenkiintoinen ilmiö tämäkin. Saa nähdä korjaantuuko, kun päästään rehelliseen pystykasvustoon, sitten parin päivän päästä.
Jotain moommakauraa?
(https://www.vastavalo.net/albums/userpics/22294/normal_p7211860pt.jpg)
-
Kaurat ei juokse, ei sitten yhtään. Säiliö tulee ennenaikaisesti täysi, kuorma on pyramidi, kaatosuppilossa rotko jne. Kosteus kuitenkin 18 luokkaa eilenkin. Tämän vuoden yksi mielenkiintoinen ilmiö tämäkin. Saa nähdä korjaantuuko, kun päästään rehelliseen pystykasvustoon, sitten parin päivän päästä.
####
Lajikkeesta Niklas ??
-
Tää on taas sellainen vuosi että pitää olla tehokas esipuhdistin ja säädöt kohdillaan jos kaurasta kauppakelpoista haluaa.
On meinaan ainakin itsellä köykästä tavaraa savimailla.
-
Aurinko paistaa, tänään ruvetaan vetäsern laariin... Kauraa tulee niin perkeleesti. 8) 8)
-
Eilen kuorma vehnää. Tuoretta oli vielä >25% ja vihreitä siinäkin, vaiikkei kasvusto päälle siltä näytä. Itäneitä en nähnyt, mutta voi olla laatu mennyt? Satoi alkuillasta taas, että hyvä kun tuli pois.
-
Kyllä nyt tarvitaan mielenlujuutta puimamieheltä, että millä malttaa pysyä poissa vettyneiltä pelloilta, kun aurinko paistaa ja tuulee. Varsinkaan kun ohrasato ei ole parhaimmissakaan paikoissa yli kahta tonnia.
-
Ei ollu tämä(kään) vuosi kevätkylvöisille suotuisa. Jos jonkinlaista koettelemusta, helteestä ja kuivuudesta sateisiin, rikkojen itäminen vasta heinäkuulla ja ihanat heleän vihreät jälkiversot.
Pytyttelemmä siis ensivuonnakin sinappi-hunajakukka-auringonkukka painotteisessa viljelyssä. 8)
-
Ei ollu tämä(kään) vuosi kevätkylvöisille suotuisa. Jos jonkinlaista koettelemusta, helteestä ja kuivuudesta sateisiin, rikkojen itäminen vasta heinäkuulla ja ihanat heleän vihreät jälkiversot.
Pytyttelemmä siis ensivuonnakin sinappi-hunajakukka-auringonkukka painotteisessa viljelyssä. 8)
25% monimuotoisuutta, 20% maanparannusta ja 55% syysvehnää?
-
Ei ollu tämä(kään) vuosi kevätkylvöisille suotuisa. Jos jonkinlaista koettelemusta, helteestä ja kuivuudesta sateisiin, rikkojen itäminen vasta heinäkuulla ja ihanat heleän vihreät jälkiversot.
Pytyttelemmä siis ensivuonnakin sinappi-hunajakukka-auringonkukka painotteisessa viljelyssä. 8)
25% monimuotoisuutta, 20% maanparannusta ja 55% syysvehnää?
Varmimmin 4% kesantoa 51% syysvehnää en muista, mitä sai lukea tuottamattomaksi alaksi.
Juu kyllä rypsiruis on hehtaarikustannuksiltaan parastuottoisin monimuoto. Tai auringonkukka-ruis, jos möhöjuurta välttelee. Sinappi taitaa myös olla möhöjuuren isäntäkasvi.
Eipä rypsistä.täällä etelässä tänäkään vuonna yli tonnia tulisi. 300 euroa ja saman verran myrkkyihin.
-SS-
-
Olipas hyvä puintipäivä vaikka eilen vielä sade pesi viljoja.Ohran korsi perstunut niin kyllä pölisi lakopaikatkin ,itäneetki tuppaat meni kummasti kitaan.Kyllä tästä vielä korjuukelit tuli.
-
Leijona kevätvehnästä loput, pehmeämmältä jokivarren palstalta. Kosteus 16%. 2 ha 80 hl . Että positiivinen yllätys, kun savimaan sai jättää suurimmaksi osaksi puimatta.
Yksittäisiä itäneitä näkyy.
-SS-
-
Olipas hyvä puintipäivä vaikka eilen vielä sade pesi viljoja.Ohran korsi perstunut niin kyllä pölisi lakopaikatkin ,itäneetki tuppaat meni kummasti kitaan.Kyllä tästä vielä korjuukelit tuli.
Menin vasta ilta askareitten jälkeen. Aluksi nousi pöly tankistakin ja jyvät levis hienosti tankkiin tullessa. Sitten aurinko laski ja tuuli tyynty. Muuttu sitten ihan kerrasta, ei pölissy enää. Päivä sitä pitäis olla vielä huomennakin. Äkkiseltänsä tuntui, että tuosta Hermannista taisi tulla ihan Ok. Toki on näyttänytkin hyvältä ja ei olisi puitavaa vielä silloin 2-3 viikkoa sitten ollutkaan vaikka ennen äitienpäivää kylvetty.
-
Alle 17% jo ohrat ja pöly lentää. Äkkiä tää onki taas yhtä juhlaa. Painuu renkaan palon verran. Satoiko jossain välissä? Ilmeisesti kun kerrankin en puinut viljoja raakana.
-
Kevät vehnä oli vielä hieman nihkeen oliosia. Eikä satoa tulee hirmuisia määriä
-
Kaurat alkoi luistaan ja kosteusmittari kertoi syyn. Puintikosteus 16 kieppeissä. Pystykaurassa väri jo normaalin kirkas ja painoa riittävästi. Mikä parasta, tavaraa kertyy. Kuka muistaa kauran jälkiversoilun? Sadeviikko kypsytti ne ja nyt satunnaisesti näkee enää vihreää, jostain ajourien nurkilta niinkuin normaalistikkin. Alkaa paikat täyttyä. Tuntuu uskomattomalta kesän käristyskupolin jäljiltä.
-
Kevätvehnän Wanamo esinäytteessä sako oli 121. Muuten laatu hyvä, valkuainen ja hehtopaino.
-
kaurat melkein pois ja lähtee näköjään hyästi puhtaasta kasvustosta mutta suojaviljassa apila ja heinä läpi reilusti. pahnat onkin sit syöttömallista kunhan saa kuivaks.. niklas on hyän näköstä, hieman harmaata. mutta kuivaa; 11- 13 % näytti mittari äsken kärrissä seiseen..
-
kaurat melkein pois ja lähtee näköjään hyästi puhtaasta kasvustosta mutta suojaviljassa apila ja heinä läpi reilusti. pahnat onkin sit syöttömallista kunhan saa kuivaks.. niklas on hyän näköstä, hieman harmaata. mutta kuivaa; 11- 13 % näytti mittari äsken kärrissä seiseen..
Enpä myöskään muista puineeni ennen "siilokuivaa" kauraa. Kosteudet ollut viimiset pari päivää 14 % alle. Kuivuus teki kyllä tehtävänsä, hlp. 47-49, esiputsarin läpi kun pyörittää muutaman tunnin niin nousee 55.
-
Nyt loppu puimisen juhla. Menikin mahtavasti kunnes alkoi rypeminen. Jäljellä enää yhden lohkon keskusta joka on notkossa ja maalaji eloperäistä. Puhkee sitten ihan yllättäen sieltä täältä ja jauhamalla pääsee pois tai sitten ei. Sato oli positiivinen yllätys, mutta pitäis saada edes tuo kärry täyteen niin sais kuivaajan täyteen. Nooh jos ei saa niin hyvä näinkin. Ei tämä nyt mikään katovuosi sentäs ollut.
-
Kevätvehnän Wanamo esinäytteessä sako oli 121. Muuten laatu hyvä, valkuainen ja hehtopaino.
160 taitaa olla alin sakoluku, jonka vielä myllyvehnäksi ottavat, kympin miinustuksella. Jos kourallisessa jyviä löytyy yksi idun alku, merkitsee se sitä, että muutkin jyvät ovat alkaneet valmistautua itämiseen. Tänä vuonna olisi Zebra ollut voittaja, sen sakoluvun kesto on uskomaton. On tullut mieleen, josko palaisin Zebraan, kun ovat niin kuivuudelle ronkeleita nämä nykyajan lajikkeet.
-SS-
-
Sopivaa keliä... Kaurat 15-17%...Ei paljon tartte lämpöö.
-
Sopivaa keliä... Kaurat 15-17%...Ei paljon tartte lämpöö.
Tuollaisia ne oli ohratkin puidessa 3,5 viikkoa sitten ;D Koko ajan on niiden puinti kosteus vaan noussut. Tai kait viimeinen kuorma oli kuivempi kuin pari edellistä litistettäväksi vietyä kuormaa.
-
Vesi loiskuu sampon renkaissa mutta kaura pölisee tankissa. Vesiheinä invaasio estää puimurin uppoamisen.
-
Leijona-kevätvehnän sakoluku oli 115, 26.8. ja 6.9. puiduissa kummassakin. Puintikosteus 15-16% Satotaso 1350 kg/ha
Feedway - ohran puintikosteus eilen 16% , kuormassa yli yön tasaannuttuaan. Hl-paino hikisesti 61-62 kg, mutta ennen kuivausta. Satotaso noin 3,8 tonnia. lannoitus viiden tonnin mukaan. Feedway on kyllä kuivissa oloissa kenttäkelpoinen ohra, ei jälkiverso herkästi, jo kolmannen kuivan kesän jälkeen näyttää lunastaneen paikkansa, jos ohraa vielä meinaa. Hiukan lakoa oli havaittavissa, mutta siihen rysähtikin 49,5 + 63 + 21 mm vettä muutamassa päivässä.
-SS-
-
Illasta kokeilin rypsin puitia.Pari säiliötä ajoin ja kuivaajalle mittaamaan.Pihtimittari näytti kosteudeksi 9-10 ja Wilen 200:nen 9,4 %.Huomenna jatkuu kunhan saa ohrat alta pois.
Sortsikeliä pukkaa.
-
juuu, nyt on viljat katon alla ja ens viikolla vois jopa puimurin putsata talviteloille.. kuivaa oli ja tänään tarkeni oikkein hyin. btw sortsikelit on huhtikuusta lokakuulle nykyään..
-
Stana niin koskaan ei kait ole tälläisellä pikku tilalla puintiaika ollut näin pitkä ja puitavana vaan ohoraa (vertti ja hermanni). 15.8. alkoi ja 8.9 loppui. Ensimmäinen kuorma kait puintikosteudeltaan kuivin ja satokin parhaimmasta päästä. No eilen ja tänään puitu Hermanni kyllä satoisin, mutta laatu jo kärsinyt. Täällä kun 4tonnin sato on kait yleinen normi, niin jossain jäi varmaan reilusti, mutta ehkä Hermannissa olis voinut olla 5 lähellä, mutta osa rämmittiin ja jäi siksi puimatta. No täysiä kuivaajallisia ja vähän jäi suoraan jauhettavaksikin. Mä oon aina luullut että paalaajaa ei saa uppoamaan, mutta jos puimuri oli painunut, niin syväätte meni paalaajakin. No nyt on taas vuodeksi pahanojakin 8)
-
Hämmäisten aukealla ohra oli ollut liian lyhyttä noustakseen noin 10 metrin leikkuupöydälle. Pyöränjäljet kertoivat, että puimurilla oli ajettu kerran paikastansa.
Hermanni ohra on ehkä 25 cm pitkää, mutta tähkä roikkuu alas, vihneet maassa kiinni. Ja kiviä on. Voi olla, että palkaksi saa olemattoman kasan "katajanneulasia" ja rikkinäisen puimurin.
Mutta sopimus on sopimus, kaikki kaavitaan mitä voidaan.
-SS-
-
Loput jälkiversoneet Aukusti ohrat puitu. 114 pv kylvöstä, kasvuaika 85 pv. Ainakin hehtoja tuli hyvin ja kuivaa oli.
-
Kauraa tulee kuorma paikkaansa. Keskisatona viisi tonnia hyvin lähellä. Suurin pettymys on keventyminen loppua kohden. Täytyy taas mennä lakki kourassa Hankkijan omamyyjän puheille. Josko lasikopissa keksisimme oivallisen ratkaisun. Puintikosteus oli eilen illalla lopuksi 14 luokkaa murskaavalla mitattuna. Annoin silti olla kolme tuntia lämmöt päällä. Esipuhdistin täysillä jne.
-
Kauraa tulee kyllä eloperäisiltä liikaakin omiin tarpeisiin. 5tn/ha ja ylikin. Savikkojen ohrat antaa 1tn/ha ja taitaa jäädä ens viikon sateiden alle. Murskalla yli kun pakkaset kovettaa pellot.
-
Kauraa tulee kuorma paikkaansa. Keskisatona viisi tonnia hyvin lähellä. Suurin pettymys on keventyminen loppua kohden. Täytyy taas mennä lakki kourassa Hankkijan omamyyjän puheille. Josko lasikopissa keksisimme oivallisen ratkaisun. Puintikosteus oli eilen illalla lopuksi 14 luokkaa murskaavalla mitattuna. Annoin silti olla kolme tuntia lämmöt päällä. Esipuhdistin täysillä jne.
Kuivausajat niin lyhyitä kuivalla viljalla ettei paino kerkeä nousta, kuivauksen jälkeen ajaa vielä pelkällä elevaattorilla ja esipuhdistajalla tunnin tai enemmän kunnes alkaa olemaan kauppakelpoista. Kyllä sitä painoa tulee joka kierroksella kilo tai kaksi lisää tiettyyn pisteeseen asti.
Tietty mitä isompi kuivuri niin aina esipuhdistimelle vaikeampaa jos kiertoaika sama.
-
N 5tn läpitte kaurat hehtaarilta ja loput 14% ku pui👍
Ja sitten vehnän kimppuun...
-
voe vee.. Kauraa (tos-Iiris) tuli parhaimmilta paikoilta lähes 16 mottia /ha 8), muttei kuitekaan ole kasitonnari ellei kuivurissa nouse hlp >50. Puintikosteus 14-15%.. Jyvän väri on jo tummunut.. :-[
-
Onkos vesiheinä tehnyt muilla kiusaa puidessa?
Ohran puinti ei sujunut kun leikkuuterä tukkeutui heinästä.
Auttaako glyfosaattii ongelmaan? Paljonko tarvii laittaa et tehoaa?
-
Ensimmäiset glyfosaattipyöränjäljet ohrassa havaittu.
-SS-
-
Onkos vesiheinä tehnyt muilla kiusaa puidessa?
Ohran puinti ei sujunut kun leikkuuterä tukkeutui heinästä.
Auttaako glyfosaattii ongelmaan? Paljonko tarvii laittaa et tehoaa?Olisko leikkuuterässä väljyyttä
-
Onkos vesiheinä tehnyt muilla kiusaa puidessa?
Ohran puinti ei sujunut kun leikkuuterä tukkeutui heinästä.
Auttaako glyfosaattii ongelmaan? Paljonko tarvii laittaa et tehoaa?
Eiköpä normi rikkakasvi aineet tuhoa sitten ens vuonna uuden kasvuston. Tämä kesä oli ihan poikkeus. Rikkoja ei ollut kun ruiskuteltiin , eikä pitkään aikaan sen jälkeenkään. Puidessa sitten oli monen moista paskaa, joista ei yöunia kannta menettää.
-
glyfot ohra sai jo enne satei, puitu jo. Äkkiä rupes väri muuttuu.
-
Terässä varmaan väljyyttä, mutta paikoin vesiheinä on ohran korkuista eikä tunnu kuivuvan. Lisäksi mataraa reippaasti. Ohra on harvaa ja lyhyttä jolloin tekee pallia kolakuljettimen ja syöttökierukan väliin jos yrittää puida korkealta.
Onkos vesiheinä tehnyt muilla kiusaa puidessa?
Ohran puinti ei sujunut kun leikkuuterä tukkeutui heinästä.
Auttaako glyfosaattii ongelmaan? Paljonko tarvii laittaa et tehoaa?Olisko leikkuuterässä väljyyttä
-
Eiköpä normi rikkakasvi aineet tuhoa sitten ens vuonna uuden kasvuston. Tämä kesä oli ihan poikkeus. Rikkoja ei ollut kun ruiskuteltiin , eikä pitkään aikaan sen jälkeenkään. Puidessa sitten oli monen moista paskaa, joista ei yöunia kannta menettää.
Juu. Ajoitus oli hankalaa. Mä epäonnistuin yhdellä vehnälohkolla aika totaalisesti, on lähinnä valvattilohko.
Ensin oli kauheat helteet eikä oikein tiennyt missä kohtaa kannattaisi ruiskuttaa. Ajoin ennen pahinta kuumuusjaksoa. Sitten alkoi sateet joiden päättyessä vilja oli jo tähkällä eikä siis voinut enää oikein ajaa toista kierrosta. Ja roinahan lähti kasvuun vasta sateiden alettua.
-
Eiköpä normi rikkakasvi aineet tuhoa sitten ens vuonna uuden kasvuston. Tämä kesä oli ihan poikkeus. Rikkoja ei ollut kun ruiskuteltiin , eikä pitkään aikaan sen jälkeenkään. Puidessa sitten oli monen moista paskaa, joista ei yöunia kannta menettää.
Juu. Ajoitus oli hankalaa. Mä epäonnistuin yhdellä vehnälohkolla aika totaalisesti, on lähinnä valvattilohko.
Ensin oli kauheat helteet eikä oikein tiennyt missä kohtaa kannattaisi ruiskuttaa. Ajoin ennen pahinta kuumuusjaksoa. Sitten alkoi sateet joiden päättyessä vilja oli jo tähkällä eikä siis voinut enää oikein ajaa toista kierrosta. Ja roinahan lähti kasvuun vasta sateiden alettua.
Nämä alkukesien kuivuudet ovat pahoja kyl. Itse tuli silloin taviksessa (ja suorakylvössä) tehtyä niin et keväällä sänget glyfolla puhtaisiksi. Sit odotteli ihan rauhassa sinne kasvuston lippulehtivaiheeseen. Yleensä tässä vaiheessa oltiin jo juhannuksen ohi jolloin sateet yleensä olivat jo alkaneet ja rikatkin jo nousseet. Sit sellasta ainetta jota kärsi ajaa lippulehdelle asti. Samalla meni Sit tarvittaessa tautiaine.. pääsi yhden ruiskutuksen taktiikalla.
Valvattia ja ohdaketta on turha yrittää torjua aikasessa orasvaiheessa tehtävällä rikkaruiskutuksella. Täs muutama viljelijä ajaa aina rikat pirun aikaseen. Ja lopputulos on sit sen mukainen. Muut paskaruohot ovat kyl poissa mut valvatti ja ohdake rehottaa..
-
Onkos vesiheinä tehnyt muilla kiusaa puidessa?
Ohran puinti ei sujunut kun leikkuuterä tukkeutui heinästä.
Auttaako glyfosaattii ongelmaan? Paljonko tarvii laittaa et tehoaa?
Miten nuo Kaikki isot saunakukka pehkot ,saako ne ensi vuonna helposti pois vai pitääkö niitä yrittää nyt jo kurittaa ?
Eiköpä normi rikkakasvi aineet tuhoa sitten ens vuonna uuden kasvuston. Tämä kesä oli ihan poikkeus. Rikkoja ei ollut kun ruiskuteltiin , eikä pitkään aikaan sen jälkeenkään. Puidessa sitten oli monen moista paskaa, joista ei yöunia kannta menettää.
-
yks sokerijuurrikkaan viljelijä... jo vuosia eläkkeelä, sanoi et nyt kantsii laittaa ruiskulla torjunta-ainetta peltoon ni ei ens kesänä harmia.. onko noin?
-
Tässäkö tää oli...
Rypsitkin tuli puitua,vielä kun sais ne kuivuriin,jonoa pukkaa sateitten alla. Puintikosteus kympin pinnassa ja alle,roskia paikoin enemmänkin. Tuli aivan kohtalaisesti,350 hl/ 10,5 hehtaaria.Saa nähdä sitten kun käy kuivurin puntarissa kuivana.
-
Keskiviikko torstai akselille luvattu nyt 53mm vettä. Monelle pellolle oli tänään ilmestyny puimurin jälkiä. Ja monelta pellolta oli lähdetty poiskin. Puoli metriä syvissä raiteissa kimmeltää vesi. Helvatasti on vielä puimatonta tääläpäin, ja jos sade ennusteet pitää paikkansa niin jää pian tältä vuodelta.
-
Nyt alko lyyti kirjottaa ku pääsin rapsimaasta avattuun vanilleen. Uskomattomasti jälkiversot tasottuneet sateessa ja nyt lämmintä päälle. Tosi pienellä kuivauksella ja taitaa tulla liki 90 hehtoo kuivaa/ha. Jää ohran keskisato silti alle neljään kun ennen vappua kylvetty oli aivan sontaa.
Itänyttä lakokauraa jäänee pikkasen puimatta. Alkaa moti loppua terällä hyppäämiseen ja tars viä kylvääki 40ha ennen satteita. Viljat tulee huomenna valmiiks. Eikä tonne kyl kannata enää kenenkä paljoo jättää, nyt tulee syksy.
-
Hermanni ohra on tasainen suorittaja. 1000- 1200 kg/ha. Uskalsin ajaa matalammalta kuin naapuri, jolla jäi melkoisesti pikkutähkiä peltoon. Tuuri kävi, pari kiveä kolahti kivikouruun aika paukkeella yksi kissankokoinen nousi pöydälle multakasan mukana, mutta ei kiilautunut syöttökierukkaan. Onneksi kivet kumottivat enimmäkseen näkyvissä läpinäkyvän ohraharvakon seassa.
Aika moni jätti tuollaiset tonnin sadot puimatta kokonaan, mutta sopimus velvoittaa. Niin kuin otaksuinkin, vain siilossa olevista oikeasti uskaltaisi tehdä viljelyttämissopimuksen.
Muut "sopimukset" ovat yhtä tyhjän kanssa. Mikään ei toimi puheella, vaan pitää olla paragoonit, salkkumies- asianajajat ja kaksi todistajaa, jotta joutuvat myöntymään siihen, että kauppa on syntynyt.
Pieni traktorinkärryllinen tarviisi saada ohraa jostakin minimimäärän täyttämiseksi. Pitänee harjata kärryt ja siilonpohjat, ja ravistella pari suursäkkiä, jos tulisi muutama jyvä vielä.
-SS-
-
Entä jos ostat siltä onnettomalta naapurilta joka ei ole tehnyt rahakasta sopimusta?
-
Sopimusvapaata ohraa lienee vain yhdellä naapurilla, mutta ne ovat vielä maassa. Annoin kerran omistani siemenohraa, kyllä aion kysyä vastapalvelusta. Viisikymppiä oman sopimuksen hinnan yli, lienee kannattavaa vastapuolellekin.
Ehdotan, että meikäläinen voi kuivatakin sen kuorman.
-SS-
-
Mikä sumu sekä illasta että nytten aamulla, taitaa olla syksy. Puimureita menny ees tassa, ite kyntänyt korjannu salaojia jne, jospa tänään kerkeis puidakin. Täytyis kylvääkin,
-
Keskiviikko torstai akselille luvattu nyt 53mm vettä. Monelle pellolle oli tänään ilmestyny puimurin jälkiä. Ja monelta pellolta oli lähdetty poiskin. Puoli metriä syvissä raiteissa kimmeltää vesi. Helvatasti on vielä puimatonta tääläpäin, ja jos sade ennusteet pitää paikkansa niin jää pian tältä vuodelta.
Mikäs tämä legendaarinen täälläpäin oleva paikkakunta on? ;D
Täällä kymenlaaksossa on viikon poutajaksolla puitu aamusta iltaan. Tai siis muut ovat korjanneet, itsellä syyskasvipainotteisena niin tuli korjuut valmiiksi jo silloin viikko sitten. Muutama päivä jos täs on viel poutaa niin ainakaan täs ihan lähellä ei paljoa enää peltoon jää. Sadetta lupaa jonkin alle 10mm et jos pysyy tuossa niin ei vielä isompi ongelma.
-
Moni ei o viel edes alottanu, tai si iha alus, nii kirjavia on. Kauraa on paljon pystys, niipal o vihreet.
Suomi on iso maa ja paikalliset erot suuria.
-
Jos ei saa kadon vuoksi sopimusta täyteen ,niin eikö auta katopeltojen vipuvalokuvaus . Käy näyttämässä kuvat maataloussihteerille ja todistus tältä ostajalle. Näin mielestäni sopimus raukeaa forsdson majeuriin.
-
Jos ei saa kadon vuoksi sopimusta täyteen ,niin eikö auta katopeltojen vipuvalokuvaus . Käy näyttämässä kuvat maataloussihteerille ja todistus tältä ostajalle. Näin mielestäni sopimus raukeaa forsdson majeuriin.
Niin ja tuskin ostajaa haittaa jos 300e sopimus raukeaa kun voi ostaa alle 200e sopimuksetonta tilalle.. :o
-
Keskiviikko torstai akselille luvattu nyt 53mm vettä. Monelle pellolle oli tänään ilmestyny puimurin jälkiä. Ja monelta pellolta oli lähdetty poiskin. Puoli metriä syvissä raiteissa kimmeltää vesi. Helvatasti on vielä puimatonta tääläpäin, ja jos sade ennusteet pitää paikkansa niin jää pian tältä vuodelta.
Mikäs tämä legendaarinen täälläpäin oleva paikkakunta on? ;D
Täällä kymenlaaksossa on viikon poutajaksolla puitu aamusta iltaan. Tai siis muut ovat korjanneet, itsellä syyskasvipainotteisena niin tuli korjuut valmiiksi jo silloin viikko sitten. Muutama päivä jos täs on viel poutaa niin ainakaan täs ihan lähellä ei paljoa enää peltoon jää. Sadetta lupaa jonkin alle 10mm et jos pysyy tuossa niin ei vielä isompi ongelma.
Eteläinen ep.
-
Jos ei saa kadon vuoksi sopimusta täyteen ,niin eikö auta katopeltojen vipuvalokuvaus . Käy näyttämässä kuvat maataloussihteerille ja todistus tältä ostajalle. Näin mielestäni sopimus raukeaa forsdson majeuriin.
Mitä täältä on tullut luettua, niin mihinä nyt on kato ? Eiköhän tämä vuosi nyt ihan normien rajoissa ole sadollisesti. Paitsi tietysti SS:llä, mutta noissa kirjoituksissa kait on joku jäynä. Ja se että ittellä jää puinnit puimatta, voi olla heikosti perusteltavissa, jos muu kylä on puintinsa saanut tehtyä. Toki noin voi käydä helpommin "eturiviläiselle" joka on ladannut kaikki mahdollliset paukut ja odotuksissa se kasitonnari myöhäsine lajikkeineen, tautiruiskutuksineen jne. Tavallinen vasemmalla kädelle viljelyjä tekevä on saanut sen kolme tonnin satonsa pois pellosta jo elokuussa.
-
Ajoin noin kuukausi sitten kymppitietä Hämeenlinnasta Turkua kohti. Kato oli paikoin 90% hyvää kasvuston 10%.
-
Kyllä kato ainakin Lounais-Suomessa on totisinta totta, varsinkin kun myös viljan laatu floppasi viime metreillä.
-
Kyllä kato ainakin Lounais-Suomessa on totisinta totta, varsinkin kun myös viljan laatu floppasi viime metreillä.
Ei se kato kai ihan kaikilla ole. Joozeppi sai ainakin omien kirjoitusten mukaan ihan ok sadon paikoin jopa huippusadon.. :P
Mut meille muille kuoleville eipä tämäkään ollut huippuvuosi. Eka liika kuivaa ja sit liika märkää.. ;D
-
Katotaso vaihtelee, mutta kyllä noin 100 km:n säteellä Salosta on kuivuutta esiintynyt. Toinen kuiva alue on ollut Länsi-Uusimaa.
Toimitussopimuksen ylivoimainen este- pykälän käyttö vaatii viranomaisen todistuksen, kuitenkin kasvustosta pitäisi uskotun miehen seurassa ottaa kasvustonäytteitä ja viljelytoimitodisteita jo loppukasvukaudella, jotta kato voidaan osoittaa tapahtiuneeksi kasvukauden sääolojen takia, eikä esimerkiksi viljelytoimien takia.
Sopimusmäärän vajaus kompensoidaan laskemalla puuttuvalle sadolle kustannus. Jos hintamuutoksia ei ole, joutuu enintään jonkin käsittelypalkkion maksamaan.
Katovuotena hinnat yleisesti pakkaavat nousemaan, tällöin voi tulla maksettavaksi myös puuttuvasta osuudesta lisäkorvausta.
-SS-
-
Kanadalaisen viljantuottajaorganisaation kolumnistilla on huoli viljasopimusten epäsymmetrisestä ja ehkä myös sattumanvaraisesta sitovuudesta. Jotenkin tuttua nuo ongelmat. kun ajatuksella lukee.
https://www.producer.com/opinion/grain-contract-issue-far-from-settled/
-SS-
-
Keskiviikko torstai akselille luvattu nyt 53mm vettä. Monelle pellolle oli tänään ilmestyny puimurin jälkiä. Ja monelta pellolta oli lähdetty poiskin. Puoli metriä syvissä raiteissa kimmeltää vesi. Helvatasti on vielä puimatonta tääläpäin, ja jos sade ennusteet pitää paikkansa niin jää pian tältä vuodelta.
Sademääräennusteilla voi heittää vesilintua,tuo matalapaine sattaa joko vähän tai paljon tai kaikkee siitä väliltä. Täällä ilmankosteus pahenee päivä päivältä,nyt tulee jo illalla vesipisaroina alas,sumu ei hälävene päivälläkään kokonaan.
Mikäs tämä legendaarinen täälläpäin oleva paikkakunta on? ;D
Täällä kymenlaaksossa on viikon poutajaksolla puitu aamusta iltaan. Tai siis muut ovat korjanneet, itsellä syyskasvipainotteisena niin tuli korjuut valmiiksi jo silloin viikko sitten. Muutama päivä jos täs on viel poutaa niin ainakaan täs ihan lähellä ei paljoa enää peltoon jää. Sadetta lupaa jonkin alle 10mm et jos pysyy tuossa niin ei vielä isompi ongelma.
-
Viis tonnia läpi viljaa lupasin kesäkuun lopussa kun alkoi satamaan sillon ku kaikilla oli jo ranteet auki. Haaveeksi se jäi, ehkä 4600-4800kg välissä ollaan. Onhan se kahden reilusti yli kuustonnarivuoden jälkeen heikko esitys. 2021-2023 viljan keskisato on luokkaa 5800-5900kg/ha. Hyvä juttu. Nää vuodet jää nimittäin historiaan viljelyn kulta-aikana poikkeuksellisten hintojen vuoksi.
Kauraa jäi kokonaan puimatta noin 3ha ja tosi paljon semmosta yli ajettua. Useempi kymmenen tonnia jäi tuotetusta sadosta korjaamatta.
Tänään sain korvanappiini tiedon, että ekojen kaurojen laatu riittää tuohon 300€ rekalliseen. Vanillen laatu vielä epäselvää saako mallassoppareihin iteltä täytettä. Tai no riippuu se rajoistakin.
Semmosta sataa hehtoa ohria pojat on tossa napsinu. Suorakylvetyt hyviä kun piti kevätkosteuden. Etelä-rannikko paskaa. Meillä vielä ok. Pohjanmaa sit ihan hyvä vuosi ainakin ylempänä.
Juurikkailla on ollut vettä ja lämpöä, ovat koripallon kokosia. Rapsi näyttää parhaalta vuosiin, yli kolme jos vielä saa pois. Nyt kylvöille koko yö!
-
7ha piti puida ohraa että sai 100hl kärryt täyteen. Alunperin piti jättää puimata, mutta kun nyt maa kantoi ja on niin näkyvällä paikalla niin otin pois.
-
Alunperin piti jättää puimata, mutta kun nyt maa kantoi ja on niin näkyvällä paikalla niin otin pois.
Sama juttu täällä. Varsinais-Suomi.
-
Pohjois -Pohjanmaan etelälaidalla tuli muuten normisato ,mutta yksi (paras ) lohko hukkui elokuun alussa ja hehtopainot jäi alas. Viimeisistä kauroista ei vielä tiedä onko donit liian korkeat. Poutivat maat kärsi alkukesän kuivuudesta , mutta harvoinpa kaikki onnistuu.
-
Pohjois -Pohjanmaan etelälaidalla tuli muuten normisato ,mutta yksi (paras ) lohko hukkui elokuun alussa ja hehtopainot jäi alas. Viimeisistä kauroista ei vielä tiedä onko donit liian korkeat. Poutivat maat kärsi alkukesän kuivuudesta , mutta harvoinpa kaikki onnistuu.
Harvoinhan se ne kaikki onnistuu mut 2016 oli melko täydellinen itselle. Silloin oli keskisadot k.vehnällä, ohralla ja kauralla kaikilla 5t paikkeilla, kauralla lähenneltiin jo 6t. Ei ollut hehtaariakaan syysviljaa. Taisi 2015 syksy olla vaikea ja märkä.
Tuon jälkeen ei ole edes tuollaisia jackpotteja tullut..
-
:-\Voi viddu…. Kevätvehnä täysin paskaa, koepuinti, varmistu lopullinen
Tuomio, ei maksa vaivaa puida ja kuivata.
Surkastunutta, tyhjää jyvää, mustunutta, itänyttä, homeen maku jyvistä,
Ja kaiken kruunaa punahomeiset tähkät siellä täällä,
Ei vaikutusta vaikka osalle alalle täys tautitorjunta, ei muuta kun
23 ha sänkimurskaimella matalaksi, osalle ensin ronduppi,
Juolavehnää osalla lohkoilla reippaasti, tuleepa ensi kasvukaudelle
Puhtaampi kasvusto
Ensimmäinen kerta kun vehnälle täystuho sateiden johdosta, osu sateet
Kaikkein hankalampaan ajankohtaan,.
-
No Leijona-kevätvehnällä ei ollut niin paljon tuota laatuongelmaa, koska tähkiäkään ei käytännössä hiukankaan kuperilla palstoilla ollut lainkaan.
-SS-
-
Ennakkonäytteen kosteustulos ja valkuaispitoisuus ei aina ole sama kuin tehtaan vastaanotossa tehty analyysi voi poiketa "parempaan suuntaan"
Nykyinen viljavälittäjä teki oikean ratkaisun, kun totesi, että ennakkonäytteen 14,1 % kosteus ei liene liikaa yli. Ja lopullinen analyysi samalla hygrostaatin säädöllä kuin kevään kuormassa, oli se sama kosteustulos, 13,1% . Arskan hygrostaatti on itse asiassa todella tarkka, kun sen puhdistaa ja kalibroi silloin tällöin.
No, edellinen meklari laittoi rypsejä kuivaamaan lisää, kun kosteis oli 8.1%. 20 asteen tammikuun pakkasella paljon kuivaajaa huvittanut käynnistellä. Nyt on talvilaatua kuivurillakin, että pystyy kuivaamaan tarvittaessa ennen noutoa, jos on epäilys kosteusprosentista.
Hl-paino Ceylonissa oli aika tarkasti sama kuin muovisella varsipuntarilla otettu. Valkuainen oli alhainen, 10,9%, typpiruiskutuksista huolimatta.
-SS-
-
Vehnää ei tuu... Tänään loput pois pellolta niin voi lähtee lomalle hyvillä mielin🌴🌴🥂
-
:-\Voi viddu…. Kevätvehnä täysin paskaa, koepuinti, varmistu lopullinen
Tuomio, ei maksa vaivaa puida ja kuivata.
Surkastunutta, tyhjää jyvää, mustunutta, itänyttä, homeen maku jyvistä,
Ja kaiken kruunaa punahomeiset tähkät siellä täällä,
Ei vaikutusta vaikka osalle alalle täys tautitorjunta, ei muuta kun
23 ha sänkimurskaimella matalaksi, osalle ensin ronduppi,
Juolavehnää osalla lohkoilla reippaasti, tuleepa ensi kasvukaudelle
Puhtaampi kasvusto
Ensimmäinen kerta kun vehnälle täystuho sateiden johdosta, osu sateet
Kaikkein hankalampaan ajankohtaan,.
Omalle kohdalle osunut paritkin kerrat kun käynyt noin. Viimeisin 2017 ja sitä edellinen 2012. Eikä lajikkeet edes oe olleet kaikkein myöhäisimpiä. 12 oli zebra ja 17 demonstrant. Demo itseasiassa tuli viljelyyn tuon 12 jälkeen kun ei itävää siementä tullut.
-
Puinnit tältä vuodelta pätökseen. Muutama syrjäisempi 1tn ohrapelto jää puimata. Ei vaan enää jaksa. Sateet tulee ja kuumemittarikin värähti aamulla.
-
Puinnit ohi. Uskomaton sato ja ennennäkemätön laatu!
-
Kauraa tulee kauheesti, mutta, vihreitä seassa ja just kuten täällä lukeneena voi tehhä kekoja vaikka kuinka korkeita, varmaan paino puutuu.
Flunsaa ollut, kylvännyt aamuisin, puinut iltapäivisin. Tänään ihan naatti. Kävin kaupassa, vartta vasten apelsiinimehua. Tyhjä hylly ja lappu maailmanlaajuisesta appelsiini vähyydestä?
-
Kauraa tulee kauheesti, mutta, vihreitä seassa ja just kuten täällä lukeneena voi tehhä kekoja vaikka kuinka korkeita, varmaan paino puutuu.
Flunsaa ollut, kylvännyt aamuisin, puinut iltapäivisin. Tänään ihan naatti. Kävin kaupassa, vartta vasten apelsiinimehua. Tyhjä hylly ja lappu maailmanlaajuisesta appelsiini vähyydestä?
Keskisellä oli appelsiinit tarjouksessa ja Valion appelsiinimehua hyllys normaalisti. Pari purkkia lähti meille ;D
-
puolukkamehu ajaa saman asian. ja kait saatavillakii.. tuo aplarimehu taitaa olla hieman ylimarkkinoitua..
-
illalla ja yöllä tuli 47mm vettä.
äsken kävin kauramaita katsomassa. nyrkkipuintikosteus 18-21%
aamuksi luvattu aurinkoa. Täytyy vissiin huomenna kokeilla kuinka pelto kestää 🤔
-
(https://api.onedrive.com/v1.0/drives/CC91106E99C65118/items/CC91106E99C65118!78691/thumbnails/0/c898x505/content/20230914_172102.c898x505.jpg?prefer=noredirect&cb=2023-09-14T17%3A32%3A59.163Z)
Lakokauraa puinut, viimisiä viedään. Ihan hyvin tulee ja puinti säilyy näillä keleillä. Laadusta ei sitten tiedä.
-
Valmista tuli. Vähän meni fiilis viljelystä kun sai syysviljat puitua ja siirtyi kevät viljoihin.
Ruis~5500kg/ha
Vehnä~5000kg/ha
Ohra~2...2500kg/ha
Rypsi~max 1000kg/ha (niiltä osin kun se puitiin).
Kaiken kaikkiaan syysviljat oli sadoiltaan ja laaduiltaan ihan ok. Parempaankin olis ollut mahdollisuudet, mutta omalla säheltämisellä jäätiin tähän, olosuhteista huolimatta.
-
Sain reilu viikko sitten puinnit loppuun, onneksi suurin osa ns hyvän sään aikaan. Sato suunnilleen seuraava:
Syysvehnä (ceylon) 4,2t/ha valkuainen reilu 10 - >rehua
Ohra (rgt planet) 3,8t/ha, vihreitä seassa, muuten tyytyväinen määrään. Pieni toivo maltaaksi jos ei jää vihreistä kiinni.
Kaura (Avenue) n 3,2t/ha, jonkun verran itänyttä lakoa, vihreetä vaaksanmittaista, tyhjää jyvää jne. Esiputsarin putken alla melkoinen karhe kuivatuksen jälkeen, varmaan neljäsosa pölisi pihalle mutta nyt kauraa ilkeää edes katsella, puidessa näytti ihan hirveältä. Pahinta lakoa ei saanu edes puitua, olis pitänyt perunannostokoneella ajaa.
Länsi-Uudellamaalla näin. Sitten vaan odotellaan että hinnat laskee.
-
Don arvot on olleet korkeita kauralla joissakin erissä . Ei ole kelvannut edes rehuksi . Onko tietoo onko josain lajikkeessa erityisesti tätä ongelmaa. Itsellä mattya jossa ei ole ollut ongelmia ,rehuksi on ainakin kelvannut on ollut laossakin , Ei tosinl liimalaossa,
-
Sain reilu viikko sitten puinnit loppuun, onneksi suurin osa ns hyvän sään aikaan. Sato suunnilleen seuraava:
Syysvehnä (ceylon) 4,2t/ha valkuainen reilu 10 - >rehua
Ohra (rgt planet) 3,8t/ha, vihreitä seassa, muuten tyytyväinen määrään. Pieni toivo maltaaksi jos ei jää vihreistä kiinni.
Kaura (Avenue) n 3,2t/ha, jonkun verran itänyttä lakoa, vihreetä vaaksanmittaista, tyhjää jyvää jne. Esiputsarin putken alla melkoinen karhe kuivatuksen jälkeen, varmaan neljäsosa pölisi pihalle mutta nyt kauraa ilkeää edes katsella, puidessa näytti ihan hirveältä. Pahinta lakoa ei saanu edes puitua, olis pitänyt perunannostokoneella ajaa.
Länsi-Uudellamaalla näin. Sitten vaan odotellaan että hinnat laskee.
Planet pärjäsi erittäin hyvin, kun tietää, kuinka paljon esimerkiksi Lohjalla sademittariin kertyi kasvukauden aikana. Täällä lännemmässä Feedway myös oli kelvollista, oli pieni ala peltoheitoilla, sato jäi ehkä sen takia noin 3,5 tonniin. Mutta puimurin silppurista sentään pöllysi jotakin. Hermannin sato jäi tonniin ja osalla alaa ei kasvanut kuin riveihin järjestynyttä kulovillaa. Apumies soitteli jonkun kerran, että olkikoppas on tukossa, kun kiersin ja kiersin, eikä puimurin perästä tullut mitään.
Ceylonia puraisi kuivuus, kaikki viljalajikkeet eivät siirrä stressaantuneena voimaa valkuaiseen; on hyvin muistissa 2010 Bjarne - kevätvehnä: 1500 kg: n sadosta valkuaista ei kehittynyt ollenkaan, vaikka lannoitus oli reilu, samalta palstalta Luja-kevätvehnää korjattiin 4,5 t, Zebraa lähes 6 t !
-SS-
-
Nyt olis sitten rypsitkin puituna, kirjaimellisesti pää paketissa puin,
Tipuin kuivurin tasanteelta toiselle, reilu 30 tikkiä päässä….
Pää kun kolmantena jalkana välillä :-[ voi viddu, varsinainen epäonnen vuosi tämä
Mitähän vielä :-*
Rypsin kasvupaikassa suuria eroja satotasossa, hikevältä hiekkamaalta
Tuli satoa, taasen hiesusavikot kuivi tykkänään, puimiseen vaiva lähinnä.
-
On tää hullulaji, hyvä ettei henki menny. Rauhallisesti on otettava ku kiirus ja väsyneenä pimiäs touhuu. Ei on sen väärtiä...hosua.
-
maailmaa ei saatu valmiiks tälläkään viikolla. siis ei aihetta hosua kun ei se silläkään valmistu. jos joku ei toimi niin se ei sit toimi. hu keörs?
-
Viljat puitu, pavut vielä jäljellä
-
Viljat puitu, pavut vielä jäljellä
Härkäpavut voivat olla ovat reikäisiä varastoinnin jälkeen, ja siementavarassa voi oire siirtyä seuraavan vuoden kasvuun. Pikkuisia kuoriaisia voi erehtyä luulemaan turkiskuoriaisiksi tai jumikuoriaisiksi.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Harkapapupiilokas.jpg)
Kuva: härkäpapupiilokkaan reikiä, v. 2023 satoa, Varsinais-Suomi
Perunassa, pavuissa, sekä myös öljykasveissa, tuntuu esiintyvän vakavia tuholaisia,
ja ne tulevat vähän yllätyksenä
https://www.farmit.net/herne-ja-harkapapu/2021/09/10/harkapapua-vioittava-ja-hankalasti-torjuttava-harkapapupiilokas
-SS-
-
Viljat puitu, pavut vielä jäljellä
Härkäpavut voivat olla ovat reikäisiä varastoinnin jälkeen, ja siementavarassa voi oire siirtyä seuraavan vuoden kasvuun. Pikkuisia kuoriaisia voi erehtyä luulemaan turkiskuoriaisiksi tai jumikuoriaisiksi.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Harkapapupiilokas.jpg)
Kuva: härkäpapupiilokkaan reikiä, v. 2023 satoa, Varsinais-Suomi
Perunassa, pavuissa, sekä myös öljykasveissa, tuntuu esiintyvän vakavia tuholaisia,
ja ne tulevat vähän yllätyksenä
https://www.farmit.net/herne-ja-harkapapu/2021/09/10/harkapapua-vioittava-ja-hankalasti-torjuttava-harkapapupiilokas
-SS-
Pavut puitu. Vähän vielä myöhään kylvettyä kauraa jäljellä. Kaura on ainakin hehtolitrapainoltaan hyvää 59-60 kg.
Piilokkaan vioituksia löytyi jokunen kpl viime vuonna. Tämänvuotisia en ole vielä ehtinyt tarkastaa. Toivottavasti 6-7 h lämminilmakuivaus tuhoaa toukkia...
-
Alavilla mailla hallanvaara! Enpä olisi uskonut, että yö menee näin kylmäksi, kun sääennusteesta lämpötiloja katselin. Jos jollain on vielä jälkiversoista viljaa pystyssä, niin tämä auttaa kovasti siihen vaivaan. Esim. vehnä on viikon päästä oikeinkin hyvässä puintikunnossa. :)
-
Nyt olis sitten rypsitkin puituna, kirjaimellisesti pää paketissa puin,
Tipuin kuivurin tasanteelta toiselle, reilu 30 tikkiä päässä….
Pää kun kolmantena jalkana välillä :-[ voi viddu, varsinainen epäonnen vuosi tämä
Mitähän vielä :-*
Rypsin kasvupaikassa suuria eroja satotasossa, hikevältä hiekkamaalta
Tuli satoa, taasen hiesusavikot kuivi tykkänään, puimiseen vaiva lähinnä.
Kävi tuuri. Hyvä ettet tappanut itseäsi. Ei ole ollut mikään pieni kolhu :-[
Olin itekin 2017 syksyllä sairaalassa kesken puinteja ja oli pakko jatkaa hommia heti kuin suinkin kykeni, vaikka oli saikku päällä. Oli kamalaa puida, kun pää oli ihan tohjona. Vaihtoehtoja ei ollut yhtään. Jokaisen puintipäivän käytin ja oliko se lokakuun ensimmäisiä päiviä, se maanantai, kun puin viimeiset, niin sen jälkeen ei kunnon puintipäiviä enää tullut. Jäähän näistä muisteltavaa eläkepäiviksi ja syksy pysyy paremmin mielessä kuin moni muu ns. tavissyksy.
-
Maanpinnassa oli aamulla 1-2 astetta pakkasta.
-
Viljat puitu.
Pellavan puintia olisi vielä rahtina tarjolla. Ei välttämättä helpoin homma.
Onko agronettiläisillä kokemusta pellava puinnista?
-
Pavut puitu
-
en ikinä enään lähde pellavan puitiin
-
en ikinä enään lähde pellavan puitiin
Vähän on ajatuksena jättää ensimmäinenkin kerta tekemättä. Kuulenani kokemukset eivät ole kovin positiivisia
-
Kerran ajoin kaverin puimuria pellavapellolla. Oli niin lyhyttä, että oli vaikea saada kulkemaan pöydällä. Ei kyllä kietonut mihinkään. ;D
-
Aikainen ohra yllätti positiivisesti, sato 5tn paikkeilla vaikka kesällä näytti tosi surkealta. Jälkiversot pelasti, ilman niitä olisi jäänyt kyllä heikoksi.
-
Puinnit sain tehtyä. Aikalailla normaali aikataululla. Onneksi kevätkylvöihin meni kolme viikkoa, niin eivät sitten valmistuneet kaikki samaan aikaan. Viimeiset puinnit oli savimaalta ja huomasi selvästi että vihreitä jyviä oli huomattavasti enemmän kuin muun maalajin pelloilta. Onneksi talvipeitteisyys ilmoitus tehdään vasta kun lumet on maassa, niin sinnehän voi satuilla mitä tahansa, ja se on näin haastavan satovuoden kuin 23 jälkeen huoltovarmuuden kannalta isossa kuvassa vaan hyvä juttu.
-
Puinnit sain tehtyä. Aikalailla normaali aikataululla. Onneksi kevätkylvöihin meni kolme viikkoa, niin eivät sitten valmistuneet kaikki samaan aikaan. Viimeiset puinnit oli savimaalta ja huomasi selvästi että vihreitä jyviä oli huomattavasti enemmän kuin muun maalajin pelloilta. Onneksi talvipeitteisyys ilmoitus tehdään vasta kun lumet on maassa, niin sinnehän voi satuilla mitä tahansa, ja se on näin haastavan satovuoden kuin 23 jälkeen huoltovarmuuden kannalta isossa kuvassa vaan hyvä juttu.
En ehkä lähtisi satuilemaan, kyllä ne sateliitit peltoja kuvaa syksylläkin. Se on sitte kiva kun maat on muokattu ja ilmoitettu kasvipeitteiseksi ja tulee pyyntö että pitää käydä kuvaamassa kun lumet sulaa.
-
Perjantaina tuli puinnit päätökseen minulla ja ilmeisesti varsin monella muullakin. Viimeinen viikko oli jo varsin vaikea. Iso kaura-ala oli tälle vuodelle nappivalinta ja tuntuu siltä, että kauraa viljellään ainakin ensi vuosi niin paljon kuin pystytään. Kaikista parhaiten pärjää sen kanssa. Ohra olisi lopulta ollut myös kohtuullinen vaihtoehto tälle vuodelle, sillä edellytyksellä, että ne olisi saanut viikko sitten puitua. Ihan kelvollinen satokausi tästä lopulta koitui. Ohrat ja vehnät kolmosella alkavia, mutta kaurat lähemmäs viittä tonnia. Jos nuo hinnat nyt jollain lailla pysyisivät tuossa 200:n nurkissa, niin näistä saisi jonkinlaisen tilinkin tehtyä. Siitä ei kyllä pääse mihinkään, että ensimmäinen tonni jyvien hintoja ei riitä apulantakustannusten kattamiseen, pikkuisen on toisestakin tonnista tiristettävä tuotantokustannusta apulannalle. Eikä minulla ollut edes mikään paha tilanne. Voi vaan kuvitella, että jos Varsinais-Suomessa on porukka repinyt 2 tonnin satoja ja apulannat ostettu huonoimmillaan tonnilla, niin heikko on vuosi, ei voi mitään. Jatkoa ajatellen tästä joutuu ottamaan oppia, että jos vielä tulee vastaava lannoitekriisi, niin järkevintä on ajaa toiminta tauolle kyseisen kasvukauden ajaksi. Aivan mahdoton tilanne koittaa tehdä tiliä poskettoman hintaisilla lannoitteilla, ilman mitään takeita viljan hinnan säilymisestä. Kuplahan tässä oli ja kaikki olimme siinä mukana. Sen mitä maakunnassa kesän ja syksyn aikana olen kiertänyt, niin mitenkään ei näkynyt korkea lannoitteen hinta. Kaikki mahdolliset pläntit oli viljelyssä. Todella vähän mitään kesantopeltoja tms. Se mitä tässä syksyllä jouduin tien päällä kulkemaan, niin ei voi kuin ihailla kuinka järeällä korjuukalustolla ollaan nykyään liikkeellä. Sellaisia pienemmän pään Sampoja tai vanhoja dominaattoreita ei kyllä enää pahemmin näe. Järjestäen ollaan leveillä pöydillä ja mallisarjojen kookkaimmilla koneilla liikkeellä. En tiedä millä rahoitatte hommanne, mutta hyvin teillä tuntuu pyyhkivän. :D
-
Toistan itseäni mut mä kyseenalaistin jo tän homma heti alussa. Suunnitelmissa oli harkita ihan vakavissaan luomusta luopumista mut edes kesän avauksen 600e hinnoilla en saanut hommaa näyttämään kannatavalta. En vain uskaltanut mennä lyömään kiinni edes sen lannoitteen verran niitä jyviä.
Talvea kohti ja tonnin hinnoilla ei tarvinnut enää miettiä. Keväällä kun lannoitteet olivat kaikkein halvimpia ei hyviä kiinnityshintoja enää ollut joten jatko luomussa oli melko selvä.
Mut kai me oikeat pelimiehet teki tässä tiliä kun hinnat oli korkealla.
Sit mitä tulee aina vain suurempiin koneisiin niin kyl täällä vielä näkyy paljonkin pientä kalustoa. Mitä nyt siirtolaisseudulta voi olettaa. Rakennekehitykseen ollaan lähdetty vähän takamatkalta. Myös kymijokivarren isot tehtaat ja niiden oheistoiminta ovat luoneet otollisen pohjan sivutoimijusseilulle.
Mut samaa olen miettinyt et millä ne oikein maksetaan. Omat sadot on keskimääräisiä tai oli ennen luomua. Ei makseta ylihintaa pelloista, ei ostettaessa eikä vuokrana. Konekalustoa on tarpeen vaatiessa päivitelty mut ei sitä kiiltävää peltiä nyt niin paljon ole. Tila nyt ei ole ihan pienimmästä päästä jos ei mahdu suurimpienkaan joukkoon. 2,5 ihmiselle tästä maksetaan palkka ja lainatkin tulee maksuun. Ei näillä systeemeillä voi alkaa uutta peltiä haalimaan katon alle tai vuokrailla 600e peltoa tai ostaa sitä viisinumeroisilla summilla.
Mä olen tullut siihen tulokseen et joko ne kerrostalon kokoiset koneet ovat ihan helvetin pitkällä velkapiikillä jota ei kenties aiotakkaan maksaa pois vaan muutaman vuoden päästä käydään aina uusimassa velka ja kone taas pitempään piikkiin tai raha tulee toimintaan jostain muualta.
-
Puinnit sain tehtyä. Aikalailla normaali aikataululla. Onneksi kevätkylvöihin meni kolme viikkoa, niin eivät sitten valmistuneet kaikki samaan aikaan. Viimeiset puinnit oli savimaalta ja huomasi selvästi että vihreitä jyviä oli huomattavasti enemmän kuin muun maalajin pelloilta. Onneksi talvipeitteisyys ilmoitus tehdään vasta kun lumet on maassa, niin sinnehän voi satuilla mitä tahansa, ja se on näin haastavan satovuoden kuin 23 jälkeen huoltovarmuuden kannalta isossa kuvassa vaan hyvä juttu.
En ehkä lähtisi satuilemaan, kyllä ne sateliitit peltoja kuvaa syksylläkin. Se on sitte kiva kun maat on muokattu ja ilmoitettu kasvipeitteiseksi ja tulee pyyntö että pitää käydä kuvaamassa kun lumet sulaa.
Näitä on valvottu keväällä ennenkin, mulla oli joskus vuosia sitten joskus huhtikuulla kasvipeitteisyysvalvonta, soitti etukäteen että käy katsomassa ilmoitetut lohkot.
-
Puinnit sain tehtyä. Aikalailla normaali aikataululla. Onneksi kevätkylvöihin meni kolme viikkoa, niin eivät sitten valmistuneet kaikki samaan aikaan. Viimeiset puinnit oli savimaalta ja huomasi selvästi että vihreitä jyviä oli huomattavasti enemmän kuin muun maalajin pelloilta. Onneksi talvipeitteisyys ilmoitus tehdään vasta kun lumet on maassa, niin sinnehän voi satuilla mitä tahansa, ja se on näin haastavan satovuoden kuin 23 jälkeen huoltovarmuuden kannalta isossa kuvassa vaan hyvä juttu.
En ehkä lähtisi satuilemaan, kyllä ne sateliitit peltoja kuvaa syksylläkin. Se on sitte kiva kun maat on muokattu ja ilmoitettu kasvipeitteiseksi ja tulee pyyntö että pitää käydä kuvaamassa kun lumet sulaa.
Näitä on valvottu keväällä ennenkin, mulla oli joskus vuosia sitten joskus huhtikuulla kasvipeitteisyysvalvonta, soitti etukäteen että käy katsomassa ilmoitetut lohkot.
Juu, mulla kävi viime huhtikuussa.
-
Melkein joka kevät on käyneet, välillä soittaneet ja toisinaan ei
-
Minkäslaista laatua on tänä syksynä tullu jyvistä? Homeet, sako, valkuainen, hehtopaino, rikkajyvät, jne?
-
Belinda kaurat 53-57kg, Yksi rekkakuorma mennyt ja donit oli 0,25. Lajitteet kympin paikkeilla. Belinda kärsi kuivuudesta ja paksukuorisena lajikkeena sisältö jää hieman vajaaksi. Toisen näytteen vein äskettäin kauppaan, oli huonoimmasta kuivauserästä otettu, mutta viljamiehen mukaan tämänvuotiseksi kauraksi hyvännäköistä. Hehtopainoa saatiin 54kg ja lajitteet selvinnee myöhemmin. Luultavasti yritetään tämäkin elintarvikkeeksi.
Sitten oli Perttua ja siinä hehtopainot olivat järjestäen 56-57 välillä. Myös jyväkoko tasapainoisen oloinen. Lakoa oli julmasti, mutta silti mustia jyviä tms. vikaa ei juurikaan. Doneja voi silti olla, koska ohutkuorinen lajike. Sanoisin, että menee elintarvikkeeksi, mutta näytettä ei ole vielä viety.
Ohraa oli vähän, mutta Iron oli laadukasta niinkuin aina. 68kg ja jyväkoko hyvä. Ei vihreitä, Anoralle Kossulle yhdessä viime vuotisten loppujen kanssa.
Helmi vehnä oli kurjaa, kun oli versoa ja muuta, mutta ihmeesti ehti nekin valmistua, kun jätti isolta osalta tautiaineen ajamatta. Jyväkoko tosi pieni, kun on vielä lajikeominaisuus. Se jos ei haittaa, niin ihan hyvää vehnää. Rikkajyviä voi tulla liikaa ja sitä kautta leipäviljakelpoisuus voi kärsiä. Toisaalta löytyykö tältä vuodelta hyvää kotimaista nisun aineista kovinkaan paljon.
Kokonaisuutena ihan siedettävä vuosi itellä.
-
Minkäslaista laatua on tänä syksynä tullu jyvistä? Homeet, sako, valkuainen, hehtopaino, rikkajyvät, jne?
Ceylon 81,6 kg valkuainen 10,87 % roskatonta tasakokoista jyvää, mutta Turkuun rehutehtaalle meni, joten sakolukua ei mitattu.
Leijona kevätvehnä sako 115, sato 6 ha:lta noin 8 tonnia. Menee rehusyysvehnän perään.
Ohrasta ei ole vielä tuloksia.
-SS-
-
Kylmiksen pellolle saattoi osua se yksi kuuro, joka täältä jäi kesällä puuttumaan.
Mutta silti, kuivuus sadon tekee, eikä sade. Niinhän se oli.
-SS-
-
Kylmiksen pellolle saattoi osua se yksi kuuro, joka täältä jäi kesällä puuttumaan.
Mutta silti, kuivuus sadon tekee, eikä sade. Niinhän se oli.
-SS-
Kyllä se näin on, että täällä satoi syksyllä vähemmän kaikesta huolimatta ja kaurat eivät menneet niin pahasti lakoon kuin lounaassa. Enempi vettä, ne olisi painuneet maata vasten ja tuho olisi valmis.
-
Quarna kv: Hehtolitrapaino (kg) 78.9 kg Valkuainen (% ka) 15.8 % Sakoluku 302.0 yks.
donit vielä uupuu... aika kivasti tulisi plussaa valkuaisesta. :)
Tää kylläkin suurelta osin menee TOS käyttöön ensi keväänä..
-
Quarna kv: Hehtolitrapaino (kg) 78.9 kg Valkuainen (% ka) 15.8 % Sakoluku 302.0 yks.
donit vielä uupuu... aika kivasti tulisi plussaa valkuaisesta. :)
Tää kylläkin suurelta osin menee TOS käyttöön ensi keväänä..
Mul oli ja quarna aika samanlaista hlp 81,2 valkuainen 15,4 ja sako 298.
Sato vaan jäi 3 tonnin paikkeille.
-
Myllyt työntävät Quarnaa viljelijöille kuin käärmettä pyssyyn. Se vaan on toivottoman poutiva.
-SS-
-
Myllyt työntävät Quarnaa viljelijöille kuin käärmettä pyssyyn. Se vaan on toivottoman poutiva.
-SS-
Joo vähän ollu mielessä lajikkeen vaihto itselläkin, mut mylly laatua pitäis olla rehua en viittis käydä tarkoituksella viljelemään. Mikä sitte olis kohtuu varma lajike?
-
Myllytavaran ja rehutavaran hintaero on ollut viime vuosina aika usein niin pieni, että on melkein kannattanut myydä rehuksi, kun rehutehdas on lähempänä ja lisiä on saanut helpommin. Tämän satokauden jälkeen tilanne on tietysti eri ja jokainen pyrkii täyttämään kullakin viljaerällään myllytavaran kriteerit.
-
Kyllä se Quarna on edelleen melkein paras vaihtoehto, jos myllyvehnää haluaa viljellä. Iso jyväkoko, runsas valkuainen, ei liian myöhäinen. Miinusta poutivuus jossain määrin, mutta isommalla jyväkoolla pystyy kylvämään syvemmälle. Satotaso myös heikko. Quarnaan tulee suhtautua oikealla asenteella. Ei odota liikaa, eikä uhraa siihen liikaa panoksia. Jotain on viljeltävä, Quarna on vaihtoehto.
-
Quarna on rankaissut mm. luomukokeissa, olen sitä mieltä, että jos ns. talousviljelypanostuksella näissä kuivuuskesissä yrittää Quarnaa ja näitä muita poutivia lajikkeita viljellä, ei satoa tule ollenkaan joka vuosi. Vieläkin korkeampi keskivalkuainen on luomuviljelyssä käytetyllä 1900-luvun alun jalosteella, Pika-kevätvehnällä, ja luomukokeitten satotasokin oli 2018 vuonna käytännössä sama kuin Quarnalla. TOinen lajike, jolla varmasti saa täällä 18%:n valkuaisen, on Manu kevätvehnä. Sen valkuainen oli erittäin korkea, sitä meilläkin oli, kun ei ennen EU:ta ylituotantovuosina rehuvehnä kelvannut mihinkään. "Ei kiloakaan" . Niin Manu meni kyllä, oli kuin punaruskeaa hiekkaa.
-SS-
-
Joko siellä muinais-Suomessa on kaikki puitu ja muualla päin? Täällä hämeiden rajamailla on vielä jonkun verran puimatta, taitaa jäädä puimattakin.
-
Joko siellä muinais-Suomessa on kaikki puitu ja muualla päin? Täällä hämeiden rajamailla on vielä jonkun verran puimatta, taitaa jäädä puimattakin.
Myöhään kylvettyjä tai itäneitä viljoja vielä pellossa jollain. Muutama hernepelto on myös jäänyt puimatta. Itsellä vielä hampputaistelu kesken - puitaneen nyt viikonloppuna tai alkuviikolla jos keliä on.
-
Tänään tuli käytyä Tammelassa ja Kosken ja Marttilan suunnalla oli yllättävän paljon puimatta vehnää, ohraa, kauraa ja rapsia.
-
Tänään tuli käytyä Tammelassa ja Kosken ja Marttilan suunnalla oli yllättävän paljon puimatta vehnää, ohraa, kauraa ja rapsia.
Todennäköisesti jälkiversontaa ollut paljon. Käsittääkseni Koski on sellainen paikka, että kuivuutta riittää. Helppo uskoa, että sitten kun sitä vettä on tullut, niin kasvustot ovat räjähtäneet, negatiivisessa mielessä.
Satunnaisesti tulee kuljettua Marttilan läpi ja mitä niitä peltoja valtatien varressa katsoo, niin kasvustot ovat useinmiten vähän sitä sun tätä. En tiedä, onko maalaji niin vaikea, vai mistä johtuu, mutta jotain sen paikan viljelyksissä on.
-
Rapsista ajettu reilu puolet ja jää pettymykseksi. Arvioisin 2300-2400kg saas nähä nyt saako pois edes. Jurtit liki kaikki nostettu viime yönä. Aivan pyssysato karmean alun jälkeen, n. 55tn/ha mut sokerit lienee vielä alhaalla. Pikkasen kyntöö ja kausi kansissa. Eikä hullumpi ollenkaan.
-
Toi rapsi seka seka kasvusto ja tosi eri kasvuasteella olevaa kasvusto 5o-60 puinko tai ei, oisko n. pari ha ok kasvustoa, mutta se määrä sitten lähi kuivurit, pystyykö kuivaa sen verta pienen läjän. No, voishan käydä kirtää vielä metsälaitoja kauraa ja vehnää sekaan ja laijitella, rapsin hinta vissiin hieman nousi
-
Rapsi odottelee vielä yöpakkasia. Voi olla, että laatu menee, mutta vielä on paljon vihreätä. Jos se siitä vielä. Ainakin on sitten helppoa puitavaa, kun pakkanen hoitaa kasvuston puintikuntoon.
-
Rapsi odottelee vielä yöpakkasia.
Huonosti vaan tulee niitäkin, jostain sitä lämpöä riittää jopa pilvettömänäkin yönä.
-
Tänään tuli käytyä Tammelassa ja Kosken ja Marttilan suunnalla oli yllättävän paljon puimatta vehnää, ohraa, kauraa ja rapsia.
Todennäköisesti jälkiversontaa ollut paljon. Käsittääkseni Koski on sellainen paikka, että kuivuutta riittää. Helppo uskoa, että sitten kun sitä vettä on tullut, niin kasvustot ovat räjähtäneet, negatiivisessa mielessä.
Satunnaisesti tulee kuljettua Marttilan läpi ja mitä niitä peltoja valtatien varressa katsoo, niin kasvustot ovat useinmiten vähän sitä sun tätä. En tiedä, onko maalaji niin vaikea, vai mistä johtuu, mutta jotain sen paikan viljelyksissä on.
Myös ojituksissa varmaan korjattavaa, monessa paikassa oli raiteet puimurista.
-
Tänään tuli käytyä Tammelassa ja Kosken ja Marttilan suunnalla oli yllättävän paljon puimatta vehnää, ohraa, kauraa ja rapsia.
Todennäköisesti jälkiversontaa ollut paljon. Käsittääkseni Koski on sellainen paikka, että kuivuutta riittää. Helppo uskoa, että sitten kun sitä vettä on tullut, niin kasvustot ovat räjähtäneet, negatiivisessa mielessä.
Satunnaisesti tulee kuljettua Marttilan läpi ja mitä niitä peltoja valtatien varressa katsoo, niin kasvustot ovat useinmiten vähän sitä sun tätä. En tiedä, onko maalaji niin vaikea, vai mistä johtuu, mutta jotain sen paikan viljelyksissä on.
Myös ojituksissa varmaan korjattavaa, monessa paikassa oli raiteet puimurista.
Isoissa puimureissa on isot renkaat, tai peräti kumitelaketjut. Vesi voi plitkua pellolla, mutta puimuri painuu runsaan metrin leveydeltä enintään vain kymmenen senttiä ja kelluu saven pinnalla. Sama homma isojen kalkinlevittimien rengastuksessa, menevät vaikka kuinka pehmeässä jättämättä näkyvää jälkeä. Sitten kun yrittää ajaa tavallisella traktorilla kyntöauralla jäljen poikki tai vaikka kultivaattorilla, kone sammuu tai laukaisulaitteet laukeavat. Paikalla on värieroa kasvustossa, jopa viiden vuoden ajan. Onko se sitten syvätiivistymää, parikymmentä vuotta menee erilaisilla syväjuurisilla kasveilla hoitaessa, jotta se vähenisi.
Pienet puimurit jättävät niitä kapeita ja syviä purseita. Mutta sotkevat lähinnä ruokamultakerrosta.
-SS-
-
Lakokaurasta tuli hyväksytyt esinäytteet suurimoksi. donit 250-350. Sato oli 5,5-6tn.
Kevätviljoissa keskisato ~4,5tn, syysvehnä ~5tn. Rypsi sitten heikompaa ja rikkaista, mutta paljon huonompaakin on ollut.
-
Lakokaurasta tuli hyväksytyt esinäytteet suurimoksi. donit 250-350. Sato oli 5,5-6tn.
Kevätviljoissa keskisato ~4,5tn, syysvehnä ~5tn. Rypsi sitten heikompaa ja rikkaista, mutta paljon huonompaakin on ollut.
Jos rypsin pääsi jo puimaan, on ollut kosteampaa alkukesästä. Tuolla ei ole yksistään omat öljykasvit vielä pellossa vaan muitakin. Kasvu alkoi oikeastaan vasta heinäkuun 1. viikolla.
-SS-
-
Lakokaurasta tuli hyväksytyt esinäytteet suurimoksi. donit 250-350. Sato oli 5,5-6tn.
Kevätviljoissa keskisato ~4,5tn, syysvehnä ~5tn. Rypsi sitten heikompaa ja rikkaista, mutta paljon huonompaakin on ollut.
Jos rypsin pääsi jo puimaan, on ollut kosteampaa alkukesästä. Tuolla ei ole yksistään omat öljykasvit vielä pellossa vaan muitakin. Kasvu alkoi oikeastaan vasta heinäkuun 1. viikolla.
-SS-
Kyllä paljon iti vasta juhannuksen sateitten jälkeen ja vielä kukkia oli elokuun puolivälissä. Mutta näkyy niitä vielä puimatta olevan.
-
Jokohan tällä viikolla tulisi taas vaihteeksi puintikelejä? Viimeisetkin jälkiversoneet öljykasvit alkavat jo näyttää puitavilta, kun ovat saaneet vähän yöpakkasia niskaansa.
-
Jokohan tällä viikolla tulisi taas vaihteeksi puintikelejä? Viimeisetkin jälkiversoneet öljykasvit alkavat jo näyttää puitavilta, kun ovat saaneet vähän yöpakkasia niskaansa.
Tarvitaan melkoisen paljon kylmempää, että nuo vihreät oikeasti kuolevat. Suunnitelmissa on viikonloppuna käydä katsomassa. Eilen oli Synthia tämän näköistä:
(http://www.viistonninen.com/muut/2023/Oljykasvit/Synthia_16102023A.jpg)
Kuva: Synthia-kevätrypsi, kuvauspäivä 16.10.2023
-SS-
-
Quarna kv: Hehtolitrapaino (kg) 78.9 kg Valkuainen (% ka) 15.8 % Sakoluku 302.0 yks.
donit vielä uupuu... aika kivasti tulisi plussaa valkuaisesta. :)
Tää kylläkin suurelta osin menee TOS käyttöön ensi keväänä..
Mul oli ja quarna aika samanlaista hlp 81,2 valkuainen 15,4 ja sako 298.
Sato vaan jäi 3 tonnin paikkeille.
Jaarli kv :Hlp 81.9 kg , Valkuainen 13.7 % ,Sakoluku 282.0
Sadot molemmilla kevätvehnillä n. 3,5 t/ha. :-[
-
Vihdoin ja viimein saivat analysoitua kaurapussit. Hlp:t 54-57 kg kaupan alennuksella, valk. 12%. Jyväkoko <2,0 mm n. 2% eli aika isoakin jyvää loppujen lopuksi. Donit 0,1-0,9 mg.
-
3 t sato alle 14% valkuaisella viittaisi lajikkeen stressiin, jolloin lannoitus ei tule käyttöön lähellekään kokonaisuudessaan. Tai sitten kyse on luomukevätvehnästä.
Leijona-kevätvehnän riutuminen parinsadan kilon typpiannoksen päälle näkyy nyt erinomaisen tummana syysvehnän oraana. Saas nähdä, vaikuttaako huonontavasti talvehtimiseen.
-SS-
-
3 t sato alle 14% valkuaisella viittaisi lajikkeen stressiin, jolloin lannoitus ei tule käyttöön lähellekään kokonaisuudessaan. Tai sitten kyse on luomukevätvehnästä.
Leijona-kevätvehnän riutuminen parinsadan kilon typpiannoksen päälle näkyy nyt erinomaisen tummana syysvehnän oraana. Saas nähdä, vaikuttaako huonontavasti talvehtimiseen.
-SS-
Positiivinen puoli Leijonaan lienee, että pakkaamo lopettaa sen viljellyttämisen. Tulee niin paljon uusia lajikkeita, että panostetaan taas niihin.
-
Hienoja puintikelejä ollut, aurinko paistanut ja kovasti tuullut, harmi vaan että ei ole mtään puitavaa ollut enää pitkiin aikoihin.
-
Hienoja puintikelejä ollut, aurinko paistanut ja kovasti tuullut, harmi vaan että ei ole mtään puitavaa ollut enää pitkiin aikoihin.
Kelit kyllä näyttävät hienoilta, mutta ei vaan jaksa kuivattaa vähänkään varjossa olevia paikkoja. Jopa keskellä aukeaakin oli lievässä lakokasvustossa vielä iltapäivällä lähes vesimärkää kasvustoa laihon alemmassa puoliskossa. Nyt kannattaa harkita myös yöpuintia. Puolestayöstä auringonnousuun noin -5oC tai kylmemmissä lämpötiloissa saattaa jäinen kasvusto mennä kivasti puimurin läpi. Kuivaaminen toki on sitten varsin raskasta hommaa...
-
1960-70- luvun alussa, kun muistan ensimmäisiä rapseja ilmestyneen, puivat niitä loka-marraskuussa, juurikkaannoston jälkeen, routaantuneella pellolla, muutaman asteen lämpötilassa.
Epäilen, että juuri tuon takia innostus hävisi neljännesvuosisadaksi, kunnes ilmastonmuutos toi kevätrapsit syyskuulle puitavaksi. Mutta ötököt alkoivat korjata sadon kolmeen kertaan, kirpat taimiasteella, rapsikuoriaiset kukkanupuilla ja kaalikoit loppukesöstä.
Jos tuosta rypsistä jotakin kertyy, kylvän kevätrypsit tästä lähin kesäkuun loppuun. Rypsi tarvitsee pintapohjaveden ja lämpöä. Tai sitten reiluja loppukesän sateita.
-SS-
-
Puin rypsit kaksviikkoa sitten. Ne oli kans itänee 1.7. tulleesta sateesta. Lehtivihreetä jännitin mut hyvin oli häipyny. Olis varmaa voinu vähä ennekin puida olis jääny raiteet pois pellolt tai sitten puida vast nyt. Sato ehkä siin 1200 kg ei häävi mut olis voinu ol huonompiki. Jos tätä vielä joskus kylvän niin myös siin kesäkuun puolivälis vois ol hyvä. Ei kerreny ötökät syödä oli kasvu tosi nopeeta. Kerran ruiskutin et aika helpolla tuli. Sato on vaan niin pieni et kyl varmaa saa ol taukoo ny ei pärjää viljal. Tars ol viel tuplaten ni sit.
-
Juu, olisi voinut puida jo, mutta odottelen nyt semmoista aurinkoisen kuivaa päivää, tänäänkin oli vesihelmiä kasvustossa vielä. Ei huvittaisi lähteä ihan kokeilun vuoksi pitkälle ajomatkalle kauas, puimuria en oikein haluaisi jättää pakkaseen, koska aika raskaasti lähti nollakelillä Peerkins käyntiin.
(http://www.viistonninen.com/muut/2023/Oljykasvit/Synthia_21102023A.jpg)
Kuva: Synthia rypsi 21.10.2023 on jo suurimmksi osaksi harmaata, raidoittain ruskeaa vartta
Ei ruiskutettu kertaakaan, kun ei ollut enää ötököitä eikä syöntijälkiä lehdissä. Pahkahometta ei näy.
-SS-
-
joko alkaa pellot kantaa puinteja? ei ainakaan näillä pakkasilla kyntö onnistu pintaan... syvempään kyntö kait menis mut huomaa poletut paikat hyin..
-
joko alkaa pellot kantaa puinteja? ei ainakaan näillä pakkasilla kyntö onnistu pintaan... syvempään kyntö kait menis mut huomaa poletut paikat hyin..
Luulisi kantavan. Holmer t4-40 juurikkaannostokone painaa 32 tonnia, säiliö täynnä 53 tonnia.
-SS-
-
Jurttimaa on kuivempi, kun juurikaskasvusto haihduttaa vettä. Usein viereinen sänkipelto on pehmeä kun käy nostokoneella kääntymässä.
Ei täälläpäin ihan kauhean märkää kylläkään ole. Hyvin kesti pellot maissinkorjuunkin.
-
Täälläpäin on maissit märäntyneet peltoon.
-
Eilen sujui yllättäen paremmin ja saatiin maissit loput talteen, 1200m3 laakasiilo tuli aika täyteen 20 hehtaarilta.
-
Jurtit meni tehtaalle. Laatu heikko, puhtaus 86% ja sokerit 14,2%. Molempia heikensi pilaantuneet juurikkaat, joita tuli tulvan alla olleista osista peltoa. Sato sentään hankalan alun jälkeen kohtuullinen n. 57tn/ha.
Viikkarilta tullu maltaista osa tuloksia. Valkuaiset 11.0-11 5% ja idut 97-98%. Varmaan kaks ekaa rekkaa eli 305€ kiinnitetyt ainakin saa kasaan.
Syysviljat 6/5 mut huiska/lautanen -kylvössä näkyy hiukan sadevaivaa.
-
Odottelen tässä milloin leipävehnän valkuaisraja alenee 10,5%:iin. Melko varmaa on, kun valkuaisen takia painettiin muuten huippuvehnää niin herkästi rehuksi aikaisemmin syksyllä. Siellä se kaupan siilossa hinta kypsyy mukavasti.
-SS-
-
Odottelen tässä milloin leipävehnän valkuaisraja alenee 10,5%:iin. Melko varmaa on, kun valkuaisen takia painettiin muuten huippuvehnää niin herkästi rehuksi aikaisemmin syksyllä. Siellä se kaupan siilossa hinta kypsyy mukavasti.
-SS-
Infoahan tänne kun tippuu niin alan myymään.. ;D
-
Juu, olisi voinut puida jo, mutta odottelen nyt semmoista aurinkoisen kuivaa päivää, tänäänkin oli vesihelmiä kasvustossa vielä. Ei huvittaisi lähteä ihan kokeilun vuoksi pitkälle ajomatkalle kauas, puimuria en oikein haluaisi jättää pakkaseen, koska aika raskaasti lähti nollakelillä Peerkins käyntiin.
(http://www.viistonninen.com/muut/2023/Oljykasvit/Synthia_21102023A.jpg)
Kuva: Synthia rypsi 21.10.2023 on jo suurimmksi osaksi harmaata, raidoittain ruskeaa vartta
Ei ruiskutettu kertaakaan, kun ei ollut enää ötököitä eikä syöntijälkiä lehdissä. Pahkahometta ei näy.
-SS-
Saas nähdä kuinka äijän käy. Olen pitänyt peukkua pystyssä, että tämä päästäisiin puimaan. Tarvittaisiin sellainen aurinkoinen, kirkkaan kuulas päivä. Kova tuuli ja lämpötila nollassa. Maa jäässä, mutta kasvustosta kuura lähtenyt tuulen ja auringon myötä mäelle. Lunta ei saisi sataa, se lamaa ja kastelee pahasti. Nähtäisiin vähän laatuja ja kokemuksena mielenkiintoinen juttu.
-
Kävin noutamassa puoli säkillistä kourapuinti ja paperimurskausta varten. Noin yksi kolmestakymmenestä siemenestä oli vihertävä, muut sisältä keltaisia. En tiedä, onko paljon vai vähän. Se kuivattava tuuli on nyt odottelussa keskiviikon ja perjantain väliseksi ajaksi.
-SS-
-
Jurtit meni tehtaalle. Laatu heikko, puhtaus 86% ja sokerit 14,2%. Molempia heikensi pilaantuneet juurikkaat, joita tuli tulvan alla olleista osista peltoa. Sato sentään hankalan alun jälkeen kohtuullinen n. 57tn/ha.
Viikkarilta tullu maltaista osa tuloksia. Valkuaiset 11.0-11 5% ja idut 97-98%. Varmaan kaks ekaa rekkaa eli 305€ kiinnitetyt ainakin saa kasaan.
Syysviljat 6/5 mut huiska/lautanen -kylvössä näkyy hiukan sadevaivaa.
Syysvehnät (Etana) keskisato 6300kg/ha, puolet 5 tonnia/ha, puolet parempaa. Valkuaiset 12-14%, sako 300-350. Esikasveina herne ja ohra, 1 kevytmuokkaus ja jyrsimen kanssa kylvetty. Osa lohkoista saanut ravinnekuitua aikaisempina vuosina ja kasvukaudella rikkisalpietaria kahdessa osassa N-sensorilla. Ruiskutukset Broadway+MCPA, trineksapakkietyyli 0,15l ja tautiaineet (mitä nyt löytyi SDHI eri valmisteita), ei hiveniä. Lohkot, joilla herne esikasvina olivat kyllä todella huippuja.
Kevätvehnät (Iceman) n. 3tn/ha. Valkuaiset 14-15%, sako 300. Satotasoissa vaihtelua 2-4,5tn/ha. Esikasveina ruis, syysvehnä, kevätvehnä. Pari rekallista meni rehuksi torajyvän takia. Ei ollut paljoa, mutta eipä niitä yhtä enempää tarvitsekaan löytyä näytteestä, kun jyvät ovat peukalon kokoisia. Vaihtoehdot torajyvän syyksi syysviljat esikasvina, kevytmuokkaus, ruiskutusurista nousseet, TOS-siemen ja olosuhteet. Lannoitettu maltillisesti keväällä ja osalle N-sensorilla lisää kesällä. Broadway+MCPA ja tautiruiskutus. Lisätyppi ei torajyvän takia tuottanut kuin kuluja. Olisi voinut lajittelijalla saada pois, mutta sopimus oli sen verran ok, että annoin luvan poistua tilakeskukselta.
Keskihinta vehnillä 250€, vaikka osa meni rehuksi. Muokkauksena vielä: puinnit syysvehnillä, 11.8 alkaen, kevätvehnät 5.9., valmista tuli 10.9.
Rehuherne (Eso ja Ingrid) noin 3tn/ha. Vaihtelua 2,5-3,5tn/ha. Osa vähän könöllään puidessa ja puintitappioita tuli. Rikkoja oli tarpeeksi näissäkin. Lentagran + Fenix ja prokvitsafoppi/Targa/Pilot ruiskutuksina. Keskihinta 270€/tn. Puinnit alkaen 20.8.
Syysvehnien ja herneen jälkeen kylvänyt syysviljoja. Vajaa puolet ihan hyvän näköisiä, toinen vajaa puolet ottanut nokkiinsa vesisateista, jos syksy tästä eteenpäin ja talvi on suotuisa niin pärjäävät toivottavasti kevääseen. Muutama hehtaari ensimmäisenä kylvettyä ruisvehnää aivan död. Hanhet eivät syöneet tällä kertaa. Uusintakylvöjä edessä jonkin verran tai paljon. 2 kertaa kulvaattorilla muokattua, kerran kultivaattorilla ja jyrsimen kanssa kylvettyä sekä vähän suorakylvettyä. Saaneet ravinnekuitua, mädätettä tai ei mitään. Mädäte + syyvehnä esikasvina tai ilman lannoitetta + herne esikasvina näyttää parhailta. Voi olla, että osa kellastumisesta on ravinnekuidun ja kovien sateiden yhteistulosta. Levityksen ja kylvön välillä 2 viikkoa, mutta ei välttämättä ollut riittävästi aikaa muokkauksen jälkeen ravinnekuidulle, että alkaa luovuttamaan typpeä. Ei ole ruiskutettu tuhohyönteisiä, mutta eipä ole keliäkään ollut. Katsotaan keväällä sitten miltä näyttää.
-
Siis tuo torajyvä vaivaa myös kevätviljoja, itselleni tuli yllätyksenä ohralla. Lajikeherkkyyttä taitaa olla, samoin kuin rukiilla. Vanhanajan tiheät ja voimakkaasti kukkivat syysrukiit, niissä ei paljon torajyviä esiintynyt. Hybridien tullessa tilanne muuttui. Sitten tuo Vertti-ohra olikin todellinen torajyvämagneetti. Eikä ongelma välttämättä ratkea ojaheiniä niittämällä. Maassa se viipyy, useamman vuoden ajan, ja tuuli tuo sitä luonnonhoitoheiniltä pitkänkin matkan päästä. Sekä kärväset.
-SS-
-
Rypsi on kyllä siitä hieno kasvi että on ihan realistista kuvitella puivansa sitä järkevissä kosteuslukemissa suht myöhäänkin syksyllä. 2017 kävin auttamassa naapurissa rypsin puinnissa 25.10.
Puintikosteus oli jotain 15-16% luokkaa, 2017 syksyn kun muistaa se tuntui lähes uskomattomalta jutulta, seuraavana aamuna oli lumi maassa.
-
Lumikuuro mereltä onkin tässä suurin riski. Kylmän pakkaskorkeapaineen vallitessa voi lämmin meri nostattaa pullean kuuropilven ja 10 cm lunta
-SS-
-
Jurtit meni tehtaalle. Laatu heikko, puhtaus 86% ja sokerit 14,2%. Molempia heikensi pilaantuneet juurikkaat, joita tuli tulvan alla olleista osista peltoa. Sato sentään hankalan alun jälkeen kohtuullinen n. 57tn/ha.
Minkämoinen on mielestäsi hyvä sato jurtista? 57 t/ha oli joskus aivan kelpo sato.
-
Jurtit meni tehtaalle. Laatu heikko, puhtaus 86% ja sokerit 14,2%. Molempia heikensi pilaantuneet juurikkaat, joita tuli tulvan alla olleista osista peltoa. Sato sentään hankalan alun jälkeen kohtuullinen n. 57tn/ha.
Minkämoinen on mielestäsi hyvä sato jurtista? 57 t/ha oli joskus aivan kelpo sato.
1990-luvun 30 tonnin sato vastaa nykypäivän 50 tonnin satoa, kannattavuudeltaan. Suomen keskisadot alkavatkin olla siinä 45 t/ha. Esimerkiksi vuoden 2019 juurikasisäntä, Mika Lehtinen nosti usealta lohkolta 70-72 tonnin juurikassatoa, 16,6% sokerisadolla, 91 % puhtaudella. Keskisatokin taisi koko tilalla nousta 65 tonniin.
https://www.farmit.net/erikoiskasvit-sokerijuurikas/2019/11/13/vuoden-juurikasisannan-odotukset-ennatyssadosta-tayttyivat-0
On huomattava, että EU keskisato juurikkaalla on ollut jo pitemmän aikaa 72 tonnia/ha. Belgia on kärjessä, jopa 83 t/ha keskisadolla. Euroopassa myös briteissä on hyviä keskisatoa 80-82 t/ha. Myös sokeripitoisuus siellä on korkeampi, noin 18%. Sokerisatopotentiaalia Ranskassa, Belgiassa et al on noin 15 t/ha verran.
Suomessa on mahdollisuuksia nostaa sokerisato vähintään kahdeksaan tonnin hehtaarilta. Vuonna 2019 lähestyttiin jo kyseistä lukemaan 7,6 t/ha
-SS-
-
Jurtit meni tehtaalle. Laatu heikko, puhtaus 86% ja sokerit 14,2%. Molempia heikensi pilaantuneet juurikkaat, joita tuli tulvan alla olleista osista peltoa. Sato sentään hankalan alun jälkeen kohtuullinen n. 57tn/ha.
Minkämoinen on mielestäsi hyvä sato jurtista? 57 t/ha oli joskus aivan kelpo sato.
Veikkaan, jos ei nyt kasitonnaria, niin 80 tonnia ainakin pitäisi saada. ;D
-
Jurtit meni tehtaalle. Laatu heikko, puhtaus 86% ja sokerit 14,2%. Molempia heikensi pilaantuneet juurikkaat, joita tuli tulvan alla olleista osista peltoa. Sato sentään hankalan alun jälkeen kohtuullinen n. 57tn/ha.
Minkämoinen on mielestäsi hyvä sato jurtista? 57 t/ha oli joskus aivan kelpo sato.
En oikein osaa sanoa kun vasta toista kertaa oli viljelyssä. 2021 tuli 67tn ja siitä joku helkatin 600€ stipendi. Kai se oli hyvä sit. Ei nää savimaat oikein oo huippuja tars kantaa virttaankankaasta puolet tänne jokilaaksoon ja seottaa.
Rapsien laadut sain tänään. Öljyt 38,6% ja lehtivihreä 22ppm. Marraskuussa pötkö Kantviikkiin ja tammikuussa tilille.
-
On se pisnesmiäs.
-
Tattarin puintia bongasin tänään.
-
Ei ihan tullut rypsistä kolmitonnaria. Mutta jotain kumminkin. Kosteus 13,5%. Rukiin naatti oli kyllä aivan vesihelmillä. Massikka oksensi vetisen vihertollon aina silloin tällöin silppurista. Ihmeesti seulat ja viettopinta pysyivät kirkkaana.
Kyllä tuossa nollakelin viimassa puimurin lämmityslaite oli aivan ehdoton.
-SS-
-
Kuulemma useampikin rapsin puija on ollut liikkeellä tässä lähistöllä. Ois ollut kylmää hommaa avopuimurilla🥶🥶
-
Tänä vuonna voi olla niin hullunkurinen tilanne, että 25.6. kylvetty rypsi tuottaa korkeamman sadon kuin 25.4. kylvetty kevätvehnä. Onneksi öljykasvi on taas sellaisessa hinnankirouksessa, ettei kukaan pääse keulimaan.
Rypsin viljelyn vieroitusoireet ovat pelastukseksi olleet viime aikoina varsin vähäisiä.
-
Luomurypsin "myöhästetty" kylvö ei varmaankaan ole 1.6. , ei ehkä 15.6. vaan 30.6.
Ennen kesäkuun loppua kirpat ja rapsikuoriaiset tuntuvat tuhoavan kaiken kaalinhajuisen ilman voimakasta kemiallista väliintuloa. Heinäkuusta alkaen näyttäisi olevan melko hiljaista sillä rintamalla.
Mutta ainakin rypsin siemenkoko ja näin myös sato jää jostakin syystä pieneksi. Havaitsin tämän myös rapsin myöhäisissä paikkauskylvöissä, kasvoi, kukki, mutta rapsiläiskän loppuessa ja Aurea rypsin tullessa tilalle paksun mustan pötkön sihinä säiliössä loppui ja näkyi tulevan vain pieni harmahtava huntu purkuruuvin päästä. Olisiko lyhenevä päivänpituus syynä.
-SS-
-
Kanadan Ontariossa kävin viimeviikolla. Maissin puintia aloiteltiin. Yhtenä yönä satoi lunta ja aamulla oli pakkasta. Iltapäivällä vierailutilalla puivat. Maissia paljon vielä puimatta. Usein maissia puidaan vielä tammikuussa. 0- kelillä puimuri paatuu, mutta -10 asteessa menee kuulemma hienosti.
-
Usein maissia puidaan vielä tammikuussa. 0- kelillä puimuri paatuu, mutta -10 asteessa menee kuulemma hienosti.
Ei oo varmaan mitään kovin kevyttä kuivattavaa tuollainen -10 asteessa puitu maissi :o
-
Usein maissia puidaan vielä tammikuussa. 0- kelillä puimuri paatuu, mutta -10 asteessa menee kuulemma hienosti.
Ei oo varmaan mitään kovin kevyttä kuivattavaa tuollainen -10 asteessa puitu maissi :o
Ei kai se pakkanen sinänsä ole haitaksi, lähinnä lähtökosteushan siinä merkitsee.
Eri asia jos pakkanen alkaa jostain räntäsateesta.
Voi olla suorastaan pakastekuivattua :D
Muistan jonkin syksyn kun oli aurinkoisia tuulisia päiviä ja viikon verran yöt meni aina kuivalle pakkaselle. Monena päivänä puin vehnää ja se oli yllättävän kuivaa, kuivempaa kuin normaalisti niihin aikoihin muuten olisi ollut. Sumuiset ja kasteiset aamut puuttuivat.