Onko kellään vinkkejä viljasiilon rakentamiseen kakkosnelosesta ja vanerista? Pohjalle pitäisi saada lähtö spiraaliputkelle, ja koko olisi ehkä 2,5 x 2,5 m. Korkeus on vielä epävarma. Kuinka korkea se voisi olla, kun käytetään hapotettua (joskus kosteaa) viljaa? Pitääkö kakkosnelosten väli olla niin tiheä, että ne ikäänkuin ladotaan päällekkäin, vai riittääkö harvempi? Käytetäänkö nurkissa pystypuita? Metallisiiloa ei voi hankkia, juuri tuon mainitsemani hapotuksen takia (happo ruostuttaa pellit). Kiitos!

Onko kellään vinkkejä viljasiilon rakentamiseen kakkosnelosesta ja vanerista? Pohjalle pitäisi saada lähtö spiraaliputkelle, ja koko olisi ehkä 2,5 x 2,5 m. Korkeus on vielä epävarma. Kuinka korkea se voisi olla, kun käytetään hapotettua (joskus kosteaa) viljaa? Pitääkö kakkosnelosten väli olla niin tiheä, että ne ikäänkuin ladotaan päällekkäin, vai riittääkö harvempi? Käytetäänkö nurkissa pystypuita? Metallisiiloa ei voi hankkia, juuri tuon mainitsemani hapotuksen takia (happo ruostuttaa pellit). Kiitos!

Onko sinulla kokemusta pystysiiloista ja kosteasta jyvästä? Ettei vain holvais

Lainaus käyttäjältä: Näätä - 13.08.09 - klo:22:21

Onko kellään vinkkejä viljasiilon rakentamiseen kakkosnelosesta ja vanerista? Pohjalle pitäisi saada lähtö spiraaliputkelle, ja koko olisi ehkä 2,5 x 2,5 m. Korkeus on vielä epävarma. Kuinka korkea se voisi olla, kun käytetään hapotettua (joskus kosteaa) viljaa? Pitääkö kakkosnelosten väli olla niin tiheä, että ne ikäänkuin ladotaan päällekkäin, vai riittääkö harvempi? Käytetäänkö nurkissa pystypuita? Metallisiiloa ei voi hankkia, juuri tuon mainitsemani hapotuksen takia (happo ruostuttaa pellit). Kiitos!

Onko sinulla kokemusta pystysiiloista ja kosteasta jyvästä? Ettei vain holvais

Saattaa tuommonen viimesyksyinen kosteus >30% vilja, varsinkin vehnä, mennä piukkaan tuollaiseen korkeaan siiloon.. suursäkistäkään kun ei lähde valumaan ennenkuin täräyttää maahan ja hakkaa kylkeen.. talvella jäisemmät vehnäsäkit piti pilkkikairalla kairata  ennekuin sai tyhjenemään..

Korkeassa siilossa saattaa kostealla viljalla tulla myös pohjakerroksen pilaantumista??? vai miten säilyi viimesyksyn märät happoviljat.... säkissä säilyi...
 

Lainaus käyttäjältä: oltsik - 14.08.09 - klo:06:14

Lainaus käyttäjältä: Näätä - 13.08.09 - klo:22:21

Onko kellään vinkkejä viljasiilon rakentamiseen kakkosnelosesta ja vanerista? Pohjalle pitäisi saada lähtö spiraaliputkelle, ja koko olisi ehkä 2,5 x 2,5 m. Korkeus on vielä epävarma. Kuinka korkea se voisi olla, kun käytetään hapotettua (joskus kosteaa) viljaa? Pitääkö kakkosnelosten väli olla niin tiheä, että ne ikäänkuin ladotaan päällekkäin, vai riittääkö harvempi? Käytetäänkö nurkissa pystypuita? Metallisiiloa ei voi hankkia, juuri tuon mainitsemani hapotuksen takia (happo ruostuttaa pellit). Kiitos!

Onko sinulla kokemusta pystysiiloista ja kosteasta jyvästä? Ettei vain holvais

Saattaa tuommonen viimesyksyinen kosteus >30% vilja, varsinkin vehnä, mennä piukkaan tuollaiseen korkeaan siiloon.. suursäkistäkään kun ei lähde valumaan ennenkuin täräyttää maahan ja hakkaa kylkeen.. talvella jäisemmät vehnäsäkit piti pilkkikairalla kairata  ennekuin sai tyhjenemään..

Korkeassa siilossa saattaa kostealla viljalla tulla myös pohjakerroksen pilaantumista??? vai miten säilyi viimesyksyn märät happoviljat.... säkissä säilyi...
 

Vähän sama kun tuontilannoitteissa....

Itsellä tuollaisia kakkosnelosrunkoisia siiloja, sisäpuolelta pellitettyjä. Vaikka puutavara oli olevinaan kuivaa ja siilot vain n. 5m korkeita, niin runko on painunut aika paljon ja vuotopaikkoja peltien saumoista on moneen kertaan joutunut paikkaamaan. Eli mikäli mahdollista rakenna se vaneerisisus "uivaksi".

Korkeassa siilossa saattaa kostealla viljalla tulla myös pohjakerroksen pilaantumista??? vai miten säilyi viimesyksyn märät happoviljat.... säkissä säilyi...
 

Just eilen kannettiin n. 20 m3 homehtunutta viljaa siilosta

Onko kellään vinkkejä viljasiilon rakentamiseen kakkosnelosesta ja vanerista? Pohjalle pitäisi saada lähtö spiraaliputkelle, ja koko olisi ehkä 2,5 x 2,5 m. Korkeus on vielä epävarma. Kuinka korkea se voisi olla, kun käytetään hapotettua (joskus kosteaa) viljaa? Pitääkö kakkosnelosten väli olla niin tiheä, että ne ikäänkuin ladotaan päällekkäin, vai riittääkö harvempi? Käytetäänkö nurkissa pystypuita? Metallisiiloa ei voi hankkia, juuri tuon mainitsemani hapotuksen takia (happo ruostuttaa pellit). Kiitos!

Tee suosiolla yhdelle seinälle ovi josta pääsee tarvittaessa traktorilla tyhjentämään kauhan kanssa. Voi sieltä olla se spiralilähtö pohjalta, mutta tosi asia on että märkää tavara ei tahdo herkästi lähteä liikkeelle.
Meillä on 30 vuoden kokemus hapotuksesta ja voin sanoa tuon kokemuksesta.

..... kun käytetään hapotettua (joskus kosteaa) viljaa?

Korkea siilo, kostea vilja, spiraali?

Elämässä pitää olla kyllä sitten kaikki muu todella hyvin, jos tuon yhdistelmän kanssa aiot jaksaa elää....

Lainaus käyttäjältä: Näätä - 13.08.09 - klo:22:21

..... kun käytetään hapotettua (joskus kosteaa) viljaa?

Korkea siilo, kostea vilja, spiraali?

Elämässä pitää olla kyllä sitten kaikki muu todella hyvin, jos tuon yhdistelmän kanssa aiot jaksaa elää....

Jos kosteus on yli 25%, niin epäilen vahvasti viljan valumista siilosta?

Lainaus käyttäjältä: Näätä - 13.08.09 - klo:22:21

..... kun käytetään hapotettua (joskus kosteaa) viljaa?

Korkea siilo, kostea vilja, spiraali?

Elämässä pitää olla kyllä sitten kaikki muu todella hyvin, jos tuon yhdistelmän kanssa aiot jaksaa elää....

Jospa mies haluaa ylimääräistä puuhastelua ?

Totta on, että jos vilja on tosi kosteaa (yli 25%), niin eihän se varmaan mihinkään liiku, mutta kyllähän yleensä viljan saa puitua alle 25 % kosteudessa, tai sitten voi pyörittää peräkärrykuivuria sen verran, että pahin kosteus häipyy. Onko kellään kokemusta jostain teknisestä ratkaisusta, jolla voisi vähentää holvaantumista (liikkuva väliseinä tai jonkinlainen välipohja ehkä)?

Tuosta säilymisestä vielä: Tähän asti vilja on varastoitu laakasiilossa (kasan korkeus n. 2,5 m), eikä se ole koskaan pilaantunut pohjallakaan. Tekeekö pystysiilossa varastointi tosiaan sen että vilja pilaantuu pohjalla? Miksi niin käy?

Te joilla vilja pilaantui: miten korkea siilo oli ja paljonko käytitte happoa?
 

Totta on, että jos vilja on tosi kosteaa (yli 25%), niin eihän se varmaan mihinkään liiku, mutta kyllähän yleensä viljan saa puitua alle 25 % kosteudessa, tai sitten voi pyörittää peräkärrykuivuria sen verran, että pahin kosteus häipyy. Onko kellään kokemusta jostain teknisestä ratkaisusta, jolla voisi vähentää holvaantumista (liikkuva väliseinä tai jonkinlainen välipohja ehkä)?

Tuosta säilymisestä vielä: Tähän asti vilja on varastoitu laakasiilossa (kasan korkeus n. 2,5 m), eikä se ole koskaan pilaantunut pohjallakaan. Tekeekö pystysiilossa varastointi tosiaan sen että vilja pilaantuu pohjalla? Miksi niin käy?

Te joilla vilja pilaantui: miten korkea siilo oli ja paljonko käytitte happoa?
 

Happoa käytetään tarpeen mukaan.
Mitä korkeampi kasa riski kasvaa jonkun verran, mutta pilaantuminen johtuu yleensä siitä että kosteutta pääsee ulkopuolelta jyvä kasaan.

Jos onnistuu rakentelemaan siilon jota pystyy tyhjentämään pohjalta, niin ei pitäisi pohjimmaisten pilaantua.

Totta on, että jos vilja on tosi kosteaa (yli 25%), niin eihän se varmaan mihinkään liiku, mutta kyllähän yleensä viljan saa puitua alle 25 % kosteudessa, tai sitten voi pyörittää peräkärrykuivuria sen verran, että pahin kosteus häipyy. Onko kellään kokemusta jostain teknisestä ratkaisusta, jolla voisi vähentää holvaantumista (liikkuva väliseinä tai jonkinlainen välipohja ehkä)?

Tuosta säilymisestä vielä: Tähän asti vilja on varastoitu laakasiilossa (kasan korkeus n. 2,5 m), eikä se ole koskaan pilaantunut pohjallakaan. Tekeekö pystysiilossa varastointi tosiaan sen että vilja pilaantuu pohjalla? Miksi niin käy?

Te joilla vilja pilaantui: miten korkea siilo oli ja paljonko käytitte happoa?
 

Happoa on aina laitettu ohjeen mukaan, mielellään jopa hiukka ylikin. Kasi oli 3,5 m - 4 m korkea. Käsittääkseni kasan korkeus lisää pilaantumisriskiä. Tätä minun tapausta taidettiin puida ihan erillisessä viestiketjussakin.

Lainataas vanhaa ketjua.

Olis tarkoitus rakennella vanhoista avosiiloista umpinaiset puhallustäytettävät rehuvarastot, joista spiraalilla tavara ruokkijaan. Onko kukaan toteuttanut em kaltaista projektia? Itseä lähinnä arveluttaa spiraalin laittaminen, tarkoitus olisi tehdä vanerista kaatoa jonkin verran yhdelle sivulle ja ruuvi kaadon alapäähän. Kuinkas kivasti spiraali toimii, jos se kulkee maantasossa kolmisen metriä ja suojaputkessa on "imuaukkoja" vaikka puolen metrin välein?

Spiraalin sisällä pitää olla tuuman vesijohtoputki joka pitää spiraalin ryhdissään eikä se pääse syöttämään putkeen liikaa tavaraa.