Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Savipellon salaojituksen tarpeellisuus ?  (Luettu 15208 kertaa)

Saskia

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 61
Vs: Savipellon salaojituksen tarpeellisuus ?
mutta alkoivat lisääntymään vasta nelikkkojen tulon myötä.      hyvin sikiävää lajia.

Aikasin kylvöille. Aikainen puinti. Aikainen muokkaus kuivassa....

Mitenkäs menet aikaisin kylvöille jos maa on märkää?
Jos nuo ojat on tehty joskus 50-60-luvuilla, ne on luultavasti todella syvässä, ja sitte 10cm soraa päällä....
Itse kaivoin juurikin noihin aikoihin ojitetusta lohkosta kolme imua auki, kun pienenkin sateen jälkeen vesi jäi pintaan lillumaan.  Putken päältä oli maan pintaan 130cm!  Ja se 10cm soraa, ojat oli kuin vesijohtoja, putket niin tiiviisti toisissaan että rikkomatta ei saanut pois.  No, siihen aikaan putkenlaskijoilla olikin raspi saapasvarressa, jos putkenpäät ei sopineet täydellisesti niin vähän raspilla hivastiin, jopas kävi...   Muutaman tiiliputken otin pois, muoviputki tilalle ja kaivanto soraa täyteen, lähes maan pintaan.  Ei muuten seiso vesi enää runsaammankaan sateen jälkeen.......

Samanlaisen toimenpiteen tein itsekin sillä erotuksella etten sullonut muoviputkea maahan. Kaivoin tiiliputken esille ja täytin kaivannon soralla. Hienompi nimitys lienee "sorasilmäke"...

Syvimmillään oja oli 120cm maan pinnan alla, matalimmillaan 90cm. Ja tosiaankin sitä sen aikasta nummesta haettua santaa oli 5-10cm tiiliputken päällä.

Ei ihme ettei vesi läpäse...

Ojaväli oli 18-20metriä...



Juu mut kun mulla se salaoja oli mallia vesijohto, ni pakko laittaa metri-puoltoista muoviputkea väliin.
Emme elä tehdäksemme työtä, vaan teemme työtä voidaksemme elää.....

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Savipellon salaojituksen tarpeellisuus ?
Usein ja lähes aina syytetään paskarattaita mutta kyllä nykyaikainen kalusto niin vilja kuin karjatilalla on monelle pellolle liikaa.

Kylvökoneet junttaa säiliöt täynnä pintamaan kovaksi jonka jälkeen on pintavettä ja kosteutta enemmän tulevina vuosina jolloin kierre vaan pahenee. Samoin tää tehomuoto että aina käännytään samassa päisteessä tekee ajanmyötä hallaa maalle.

Muistaako vemssi vielä mikä tohon päisteen tallomiseen oli ratkaisu??? ;D

Ei ole tainnu tulla viellä ratkaisua.

Muistatko?

"Mä en oikeasti haluaisi puolustella muita ketjuja tässä ketjussa jotta ei tule vipuhessu ilmiötä mutta skännän mieliksi kun se nyt otti asian esiin. Päiste/penkkatien tarkoitus olisi nimenomaan välttää päisteiden tallaamista ja näin parantaa peltojen kasvukuntoa. Skn:än kin pitäisi tajuta että tollanen yhteispainoltaan varmaan 40 tonninen yhdistelmä kapeine kuorkin pyörillä ja painottomalla aisalla on eri asia ja vaatii siihen soveltuvan kunnon tien. Mun ajatukset kulki kokoluokassa tuo puimuri, 10 tonnin paalaaja, 6 tonnin takapyörä kylvökone, 20 tonnin lietekärryjä ja samaa suuruusluokkaa olevat rehukärryt. Kaikki varustettuna pellolle soveltuvilla pyörillä. Sen penkkatien tarkoitus oli vaan estää kasvulohkolla ajettavaa tuhaa liikennettä ja päisteihin syntyvää kasvutappiota johtuen useista käännöksistä sekä tallautumisen että esimerkiksi nurmen pinnan rikkoutumisesta. Koko tie perustui siihen että se oli hieman korkeammalla ja kuiva sekä siinä ei kasvanut ainakaan säästettäväksi tarkoitettua kasvia. Eli käytännössä pilataan suosiolla kahden renkaan levyinen kaista pellon ympäri mutta pidetään loput pellosta sitten hyvässä kasvukunnossa eikä ajella kuormilla turhaan pellolla ja pilataan 15 metriä päistettä kun vuosittain aina käännetään samassa paikassa."

Joo mutta tämä oli väärää tietoa eikä näin saa agroraadin mielestä missään tapauksessa toimia.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

Hämeen hitain

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 205
Vs: Savipellon salaojituksen tarpeellisuus ?
Päistetiet on ongelmallisia ruiskun kanssa. Siis jos ne on metsän reunassa. Keskellä lohkoa menevät päistetiet toimii varmaankin paremmin. Mielenkiintoinen juttu oli tuosta horssin koetilasta. Ja tästä systeemistä, missä liikenne olisi aina samoilla urilla. Saas nähdä, koska he tekevät kylvökoneen, jolla voi kylvää menopaluunan. Vaikka ensin 6m ja sitten paluuna 12m. Kylvökone, mikä leviää tuonne 12m. Tai sitten niillä on se jo?

c.c.less

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1052
  • Agronjetin ryhityskehmä
Vs: Savipellon salaojituksen tarpeellisuus ?
Päistetiet on ongelmallisia ruiskun kanssa. Siis jos ne on metsän reunassa. Keskellä lohkoa menevät päistetiet toimii varmaankin paremmin. Mielenkiintoinen juttu oli tuosta horssin koetilasta. Ja tästä systeemistä, missä liikenne olisi aina samoilla urilla. Saas nähdä, koska he tekevät kylvökoneen, jolla voi kylvää menopaluunan. Vaikka ensin 6m ja sitten paluuna 12m. Kylvökone, mikä leviää tuonne 12m. Tai sitten niillä on se jo?

Onko se sitten päiste jos on keskellä? Madonreikäteoria voisi olla todellinen ratkaisu. Eli tekisi päisteeseen alikulkutunnelin, josta olisi useita ramppeja ulos. Päistekäännökset tehtäisiin ruokamullan alapuolella.

Menopaluu 3/6m?

Jotain tapahtui, emmekä ole varmoja mitä.

Hämeen hitain

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 205
Vs: Savipellon salaojituksen tarpeellisuus ?
No joo, vähän huonosti ilmaisin itseäni. Lähinnä ajattelin sitä, että naapurin lohko on tien toisella puolella ja oma on tien toisella puolella. Silloin molemmat hyötyisivät tiestä.

Tuolla tumella voisi päästä 12m työleveyteen. 6 mennessä 12 palatessa.  :) Ei ole itsellä ajankohtainen. Pienviljelijä hämeestä ja silleesti.

Edit. Saankohan mä tällä loistavalla idealla jyräkostoon halvemmalla varaosia.

Viimeksi muokattu: 13.07.14 - klo:17:51 kirjoittanut Hämeen hitain

Ärrpää

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7328
Vs: Savipellon salaojituksen tarpeellisuus ?
aikoinani huomasin että kun vaihdoin aurat tahi laitoin kaikki kulutusosat kerralla uusiin niin kynnettäessä löyty pehkuvanoja vaon pohjasta.      en tiedä kuin silloin kesät oli tasaisempia mutta kuitenkin kasvustot oli tasasia ja sadot jonkinlaisia.      nykyään näkyy olevan mururakenne aika ohut kattelipa sitten kenen peltoja tahansa.    ja paljon urakoijia käyttävillä on aika paljon lampia pelloilla.   mikä osuus isoilla koneilla, en tiedä.

 Samoiten saven sisään piilotettu liete kanssa vienosti tuoksahtelee, satakuusvitos aikakauden aromeita...keveempi rattori kuus tn, muruisuus syvyys 40cm, eikä siellä millään oo muokattu...tule apuun apilas...
Ihan perus...nykyäänhän naiset osaa tehdä sisällään uusia ihmisiä...

wth

  • Vieras
Vs: Savipellon salaojituksen tarpeellisuus ?
Päistetiet on ongelmallisia ruiskun kanssa. Siis jos ne on metsän reunassa. Keskellä lohkoa menevät päistetiet toimii varmaankin paremmin. Mielenkiintoinen juttu oli tuosta horssin koetilasta. Ja tästä systeemistä, missä liikenne olisi aina samoilla urilla. Saas nähdä, koska he tekevät kylvökoneen, jolla voi kylvää menopaluunan. Vaikka ensin 6m ja sitten paluuna 12m. Kylvökone, mikä leviää tuonne 12m. Tai sitten niillä on se jo?

Ai ensimmäisellä laistalla tulee valmista 6m, ja toisella vedolla onkin jo valmista se 12m? Vai mitä tarkoitat?
Vai eikö sun kylvimellä voi ylipäätään ajaa edes-takaisin?

Tai ehkä tuo menopaluuna on joku uusi perunalajike.
 ??? ??? ???

12m perunankylvin?
 ??? ??? ???

Tumelta?
 ;D ;D ;D

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5502
Vs: Savipellon salaojituksen tarpeellisuus ?
Varmaan tarkoittaa sitä että ajourat olisi samat ja 6m kylvökone kulkisi toisella sivulla mennessä ja toisella palatessa

Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
Vs: Savipellon salaojituksen tarpeellisuus ?
Tarkastelin tänään omaa hiukan keskeneräistä raiviota, jossa tosin viljelty kauraa ja nurmea jo vuosia.
Keskeneräinen siis lähinnä ojituksen osalta.

Sarkojen keskellä monessa paikassa varsin komeaa kauraa. Vedestä kärsivissä hiekkapitoisissa kohdissa
keltainen lyhyt kituva kasvusto (lähteinen rinteen juuri). Tähän asti kaikki ennalta arvattavaa, mutta kun niissä hiekkaisissa
kuivissa kohdissakin on lyhyt keltainen kituva kasvusto. Kuivuudesta nämä kohdat eivät varsinaisesti kärsi, koska
veden pinta vieressä järvessä on 80cm päässä ja maa nostaa kapillaarisesti vettä.

Pelto orastui hyvin ja tasaisesti. Ilmeisesti säät olivat kerta kaikkiaan kohtuuttomat tuolle viimeisenä kylvetylle lohkolle.

Olisiko tuossa aloitussivun kuvassakin käynyt vähän samalla lailla.

eju

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 68
Vs: Savipellon salaojituksen tarpeellisuus ?
Tässä samainen pelto hieman toisesta kulmasta syksyllä 2011. Oli helppo hakea Googlen kartasta kävely-ukolla.