Ei sen rehun silti tarvi kuivaa heinää olla. Eihän sitä saa tiiviisti siiloon millään! Keväällä kuivuu nopeempaa kun karheet on pienempii. Syksyllä samas ajas ei tapahdu mitään... Jollei tuule kunnolla. Meillä urakoitsia niittää joten niitetään kun saadaan niittäjä. Tarkotus on iltasin niiitätää seuraavalle päivälle. Mutta monesti niitetään päivällä ja aamullakin. Ja karhotus kuivattaa kans jonkin verran.

paaliis pitää olla ka yli 30 sopii palio myttyyn rehuyksiköötä ja ei oo vesi persees (paalin) ja on se mukavee käsitelläki kuivahtanu heinä

Sokeria... Tämä sokeri se onkin jännä juttu. Itse olen huomannut että ruokinta menee pieleen jos sokeri ylitäää tason 150g/kgka. Tosin lehmät kestävät enemmänkin jos ne vaan ehditään totuttamaan uuteen säilörehuun ja erilaiseen sokeritasoon. Jos vaihtaa kerralla sokerittoman kevätsadot sorkeriseen syyssatoon (tai toisin päin) niin eläimet kärsivät. (Tätä voi kokeilla vaikka sokeritautisella anopilla). Näinpä se märehtijä toimii.

Kaadetussa heinässä sokeria voi olla 50-300g/kgka. Jokainen pellolla makuutettu päivä vie tuosta ehkä 50 grammaa ja biologinen säilöntäaine kuluttaa ehkä 50-100g. Happo tappaa ruohon laakista joka selittää AIV-hapoilla säilöttyjen rehujen korkeamman sokerin. Tämä on ihan biologiaa ja osin kemiaa.

Vaan oikeasti: Jos säiliksen sokeri menee yli 150g:n niin ruokinnansuunnittelussa sen vaikutus on jo otettava huomioon. Tai olisi otettava, Suomi on vapaa maa..

Johara kirjoitti ennen pidempiä viestejä kuin nyt ?

 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 21.08.09 - klo:21:01

Sokeria... Tämä sokeri se onkin jännä juttu. Itse olen huomannut että ruokinta menee pieleen jos sokeri ylitäää tason 150g/kgka. Tosin lehmät kestävät enemmänkin jos ne vaan ehditään totuttamaan uuteen säilörehuun ja erilaiseen sokeritasoon. Jos vaihtaa kerralla sokerittoman kevätsadot sorkeriseen syyssatoon (tai toisin päin) niin eläimet kärsivät. (Tätä voi kokeilla vaikka sokeritautisella anopilla). Näinpä se märehtijä toimii.

Kaadetussa heinässä sokeria voi olla 50-300g/kgka. Jokainen pellolla makuutettu päivä vie tuosta ehkä 50 grammaa ja biologinen säilöntäaine kuluttaa ehkä 50-100g. Happo tappaa ruohon laakista joka selittää AIV-hapoilla säilöttyjen rehujen korkeamman sokerin. Tämä on ihan biologiaa ja osin kemiaa.

Vaan oikeasti: Jos säiliksen sokeri menee yli 150g:n niin ruokinnansuunnittelussa sen vaikutus on jo otettava huomioon. Tai olisi otettava, Suomi on vapaa maa..

Johara kirjoitti ennen pidempiä viestejä kuin nyt ?

 

Ja. Huomattavasti viisaampia  Alkaa tämä jankkaaminen jo kyllästyttää.

Ei sen rehun silti tarvi kuivaa heinää olla. Eihän sitä saa tiiviisti siiloon millään!

Menee se piukkaan ja säilyy. Se aika mikä menee kostean tavaran levittämiseen voi käyttää tiivistämiseen. Nyt on syötössä kevätsato, missä kuiva-ainetta on 60-70%, noukkarilla tehty kesäkuun ekalla viikolla.

Lainaus käyttäjältä: tähkä - 05.12.09 - klo:16:59

Ei sen rehun silti tarvi kuivaa heinää olla. Eihän sitä saa tiiviisti siiloon millään!

Menee se piukkaan ja säilyy. Se aika mikä menee kostean tavaran levittämiseen voi käyttää tiivistämiseen. Nyt on syötössä kevätsato, missä kuiva-ainetta on 60-70%, noukkarilla tehty kesäkuun ekalla viikolla.

Millä poljettu nuonki kuiva??

Lainaus käyttäjältä: tähkä - 05.12.09 - klo:16:59

Ei sen rehun silti tarvi kuivaa heinää olla. Eihän sitä saa tiiviisti siiloon millään!

Menee se piukkaan ja säilyy. Se aika mikä menee kostean tavaran levittämiseen voi käyttää tiivistämiseen. Nyt on syötössä kevätsato, missä kuiva-ainetta on 60-70%, noukkarilla tehty kesäkuun ekalla viikolla.

Mikäs sulla oli ruokintatapa? Ei noin kuivasta ainakaan hyvää apetta saa ilman veten kans läträämistä.