283000 litraa lähti maitoa 2012, vajaa 850 000 litraa 2013, ja jos tankkimaidot ei tästä enää kasva yhtään (nyt vajaa 110 lehmää maidossa, edelleen suurin osa ensikoita), niin about 1,1 miljoonaa litraa lähtee tänä vuonna.

Antti ois voinnu kertoo mitä jää viivan alle.Yks motomies kans ajeli yhdellä koneketjulla ja hyvin pärjäsi,sitten yhtiö vaati laittaa  useampi koneketjua,no puuta tulee tien varteen tuhansii kiintoja enempi mutta tilipussi ei oo sen isompi vaan huollet aivan eri luokkaa,

283000 litraa lähti maitoa 2012, vajaa 850 000 litraa 2013, ja jos tankkimaidot ei tästä enää kasva yhtään (nyt vajaa 110 lehmää maidossa, edelleen suurin osa ensikoita), niin about 1,1 miljoonaa litraa lähtee tänä vuonna.

Antti ois voinnu kertoo mitä jää viivan alle.Yks motomies kans ajeli yhdellä koneketjulla ja hyvin pärjäsi,sitten yhtiö vaati laittaa  useampi koneketjua,no puuta tulee tien varteen tuhansii kiintoja enempi mutta tilipussi ei oo sen isompi vaan huollet aivan eri luokkaa,

Tuolla tiellä nyt kuitenin vahvasti olemme. Luuletteko, että C-alueella ollaan rajoitusten poistuessa maltillisempia navettalaajennuksissa kuin pellonraivauksessa.

Lainaus käyttäjältä: Make - 04.01.14 - klo:21:15

Tuolla tiellä nyt kuitenin vahvasti olemme. Luuletteko, että C-alueella ollaan rajoitusten poistuessa maltillisempia navettalaajennuksissa kuin pellonraivauksessa.

No lpetustahti taitaa olla koko maassa yhtä kova joka puolella. Että eikös se jossain ollut että niiden jotka jatkaa tuotantoa on 3 kertaistettava eläinmääränsä että tuotanto pysyy samalla tasolla. Eli Iskolaan pitää tehdä vielä 3 hallia lisää!

Lainaus käyttäjältä: nissan - 05.01.14 - klo:11:48

283000 litraa lähti maitoa 2012, vajaa 850 000 litraa 2013, ja jos tankkimaidot ei tästä enää kasva yhtään (nyt vajaa 110 lehmää maidossa, edelleen suurin osa ensikoita), niin about 1,1 miljoonaa litraa lähtee tänä vuonna.

Antti ois voinnu kertoo mitä jää viivan alle.Yks motomies kans ajeli yhdellä koneketjulla ja hyvin pärjäsi,sitten yhtiö vaati laittaa  useampi koneketjua,no puuta tulee tien varteen tuhansii kiintoja enempi mutta tilipussi ei oo sen isompi vaan huollet aivan eri luokkaa,

No eihän tässä rahaa tulee, varsinkaan täällä AB-alueella. Kuten olen monella eri tavalla ilmaissut. Mutta ompahan mielenkiintoisempaa kun pääsee itse vaikuttamaan isompiin lukuihin sekä tulo- että menopuolella.

Tuo tie, mikä nyt näyttäisi olevan avautumassa, on järjentie. Tuotanto tulee hakeutumaan jatkossa sen kannalta suotuisimmille alueille, eikä tätä hakeutumista ohjaa enää tukipolitiikka.

Maidon riittävyydestä on turha olla huolissaan.

Tämä riippuu voimakkaasti siitä, kuinka rehellisesti niihin kyselyihin on vastattu.....mutta niiden perusteella pohjoisessa eli c-alueella tuotanto laskee tulevien vuosien aikana. Tuosta syystä eivät ohjaustakaan enää halunneet.

Investointeja ajatellen velkatopikki on ihan tervetullut. Perinteisellä pankkirahoituksella on rakennemuutoksessa rajansa. Maataloussektori tarvitsee jatkossa myös riskirahoitusta eli bisnesenkeleitä tms. osaomistajia ja yhtiökumppaneita alan ulkopuolelta. Silloinhan raha on sijoitus firmaan, eikä lainaa. Esimerkiksi 20% sijoitusosuudella miljoonan investointiin saisi mukavasti taitettua korkeimman riskin tai koron luottoja. Saattaisi se näkyä koko luottokannan korkomarginaalissakin.
Tuotto-odotukset pitää tietysti olla yhteneväiset, jottei toinen odota 20% ja toinen tarjoa 5....

C-maitojuicet taisi todella tuonkin päättää, kuten sanoit..
Se 20 pinnaa kuulostaa kyllä vitosta paremmalta, jos ei pankkikaan usko sun hankkeisiin 

Apella on vissiin ihan älyttömästi velkaa 

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 05.01.14 - klo:14:37

C-maitojuicet taisi todella tuonkin päättää, kuten sanoit..
Se 20 pinnaa kuulostaa kyllä vitosta paremmalta, jos ei pankkikaan usko sun hankkeisiin 

Ministeriö päätti ketään kuulematta.

Mistä syystä uskot, että riskisijoittajaa tai bisnesenkeliä haetaan mun projektiin? onko helpompi käydä henkilöön kuin keskustella rakentavasti? Eihän pankkiraha ja sijoittaja ole samalla viivalla, vaan tällä kuviolla päätäntävaltaa jää enemmän yritykseen ja vähemmän rahoittajille. Puhumattakaan kaikesta muusta pikkusälästä, alkaen pankkien tasesäännäistä johtuvista ongelmista isommissa hankkeissa, vaikka hanke sinänsä olisi hyvin rahoituskelpoinen.

Rakennemuutos vaatii aina uusia ratkaisuja, koska ongelmatkin ovat uusia. Jos henkilöön pitää mennä, niin olen saanut ratkottua ne perinteisin keinoin. Seuraavat eivät ehkä enää pysty, koska hankkeet kasvavat entisestään.

Katto peiliin siinä henkilöön menemisessä.
Jos pankit ei rahoita en näe tarvetta mihinkään riskirahoitukseen. Maatalous on kuitenkin kaikkein pääomaturvatuin ala.