Myös sarkaliitteessä Ilkassa oli juttua maasähkölämmityksestä siinä todettiin mm. seuravaa
"jos lämmitysveden täytyy olla yli 40 astetta maasähkölämmityksen hyötysuhde putoaa jyrkästi".
http://www.iltalehti.fi/asuminen/2016020421066722_an.shtml

Tämä nyt on taistelua tuulimyllyjä vastaan mutta kuitenkin:

Kolmessa kiinteistössä itsellä maa/kalliolämpö, kaikissa kesäaikaisella viilennyksellä maakiertonesteen avulla. Yhdessä 60 kW, toisessa 21 kW ja kolmannessa 15 kW. 60kW ollut nyt 10 vuotta, muut 8 vuotta. Koputtelen puuta ettei mitään ole ollut - tai yksi lämpötila-anturi on ukkosen rikkomana pitänyt vaihtaa - mutta en kyllä kompuraa varmuuden vuoksikaan ala vaihtaa, hajoaa sitten kun hajoaa ja sitten korjataan. Appiukon hakevehkeisiin on kyllä tänä aikana remonttia tehty senkin edestä.. 

Noita päiviä että patterilämmityksessäkään normaalisti eristetyssä talossa veden lämmön pitää olla yli 40 astetta, on oikeasti jopa täällä Suomessa, ehkä aivan peräpohjolaa lukuunottamatta, lopulta melko vähän. Silloin varmasti hake on edullisempi, mutta kyllä minua ainakin niin ottaa sieluun laittaa traktori juuri niillä kaikkein kylmimmillä keleillä tulille sen takia että saa hakesiilon täytettyä. Mutta sen mitä kylmimmillä keleillä häviää säästää monta kertaa kesällä kun ei tarvitse millään ilmalämpöpumpun raadoilla hoitaa viilennystä, viilennysenergia kun käytännössä on lähes ilmaista (no, on 300W pumppu joka kierrättää veden tuloilmakoneen patteriin mutta...) ja teho normaaliin kiinteistöön riittää vallan mainiosti. Ja taas välikeleillä, joita Suomessa on suurin osa vuodesta (Syys - Marraskuu, Maalis - Toukokuu) maa/kalliolämpö on kustannuksiltaan aivan ylivoimainen.

Yksi kiinteistö oli ennen tätä puulämmitteinen, yksi öljylämmitteinen ja yksi suoralla sähköllä. Yhtäkään noista vanhoista vaihtoehdoista sen paremmin kun hakepannuakaan ei todellakaan tule ikävä, ja kun KAIKKI kustannukset huomioidaan on tämä ainakin itsellä ehdottomasti edullisin lämmitysmuoto. Jokaisellahan on tietysti oma tapansa laskea asiat ja oma hintansa omalle työlle tms.

En ihan koko ketjua jaksanut lukea läpi, mutta täältä pohjoisesta nyt reilun 10 vuoden kokemuksella vesi/viemäriosuuskunnasta.

Eli tuommoinen pistettiin kylällä pystyyn, ajatus varmaan heräsi jo 15 vuotta sitten. Taustana oli melkein joka toisessa torpassa ollut surkea vesitilanne (joko määrä tai laatu). Osakkaita on noin 30, runkolinjaa 27 kilometriä. Joukossa tavallisia omakotiasujia ja pari kolme isompaa karjatilaa. Keskimäärin homma on toiminut hienosti, ainahan jotakin pienempiä kahnauksia tämmöisen osuuskunnan toiminnassa on mutta ei mitään mitä ei olisi saatu keskusteltua auki.

Yksi perusasia tässä on jälleen kerran se, että jopa nämä änkyräisännät jotka aina varmuuden vuoksi vastustavat kaikkea, saatiin valmisteluun mukaan. Näin kun toimittiin, saatiin pelloista salaojakartat jo suunnittelijoille ja linjaukset tehtiin niin että salaojia ei katkota poikki. Maksoi ehkä rakennusvaiheessa vähän enemmän, mutta kun tavoitteena oli säilyttää sopu kaikkien välillä. Isojen karjatilojen osalta ratkaistiin jätevesiasia niin, että navetoille on omat vesimittarit kiinteistömittarin perässä ja jätevesimaksu menee vain ns. talousvedestä. Joskus nuo karjatilat ovat hieman veden hintaa kritisoineet, mutta toisaalta eipä kukaan ole omaa kaivoakaan tehnyt. Nyt on kymmenen vuotta menty ja osuuskunta on kohta velaton, eli päästään keräämään hieman peruskunnostusvaraa ja sen jälkeen laskemaan veden/jäteveden hintoja.

Ei näistä hankkeista ainakaan periaatteen vuoksi heti kannata jäädä pois, yleensä kaikkea joka tapauksessa vastustamalla jää itse päätösten ulkopuolelle ja joutuu kuitenkin lopulta muiden päättämään hommaan mukaan. Ja kyllä meillä olisi putkilinjat todennäköisesti viety salaojien ohi vaikka joku ei olisi liittynytkään, ihan noin naapurisovun vuoksi. Toimialueeseen kuulumista on pariin kertaan kunnan puolesta käytetty kun on pari uutta asuin- ja lomakiinteistöä tullut kylälle, niin ne on määrätty liittymään osuuskuntaan. Liittymisen osalta on pyritty pysymään kohtuudessa, eli maksut ovat suunnilleen samat kuin muillekin on tullut homma tähän saakka maksamaan.

Renault peräisiin traktoreihin moottorit otetaan Deereltä ja Deutzilta. Vaihteisto tehtiin yhteisessä tehtaassa Casen kanssa ranskassa. Claas on tehnyt paljon töitä kestävyyden parantamiseksi. Laatu täytyi saada samalle tasolle puimureiden kanssa. Suomeen maahantuonti on kyllä Keskolta aika haastellista. Uusi, vieras traktori, ei kantaa ennestään. Ei varaosa myyntiä ainakaan paljoa. Isännät vierastavat uutta traktorimerkkiä. Ei ole helppo päästä markkinoille.

Muuten oikein, mutta nuo powershift-lootat tulee Gimalta, eli samasta tehtaasta missä tehdään Massikankin powershiftit...

Kyllä kai Massikallakin ajelee niin kauan kun ei paremmista tiedä..

Itsellä ainakin vaan KAIKKI laitteet, millä on mitään tekemistä K-maatalouden varaosahuollon kanssa ovat automaattisesti pois suljettuja. No, yksi Claas on pihassa, mutta siihen löytyykin varaosat suoraan Saksalaisen dealerin kautta.

Just projektina tommonen kuivuri hake hässäkkä. Kuivuriksi 350 hehdon antti ja varalle vanha 130 hehdon antti värkätään vanhojen siilo rempan yhteydessä.  Pannuksi ovat valinneet 400 kva pannun.muuna aikana lämmitetään pakkaamo, toimisto, paja, ja asuinkiinteistö
Poltettavaa haketta isäntä laskeskelin menevän noin 100-200 mottia vuodessa. Muun hakkeen korvaa lajittelu ja esipuhdistimesta tulevalla sivu tuotteella, jos homma toimii niin mielestäni fiksu ratkaisu. koska ydin osaamisen sivutuotteesta saadaan lämpöenergia. Muutoin mitä nähnyt noita isompia hake systeemejä isännillä täällä metsä suomessa, niin 100% ongelma on ollu hakkeen saaminen metsästä varastoon.
ovat polttaneet palaturvetta ja pellettiäkin on menny koska on tullu halvemmaksi kuin hakkeen tekeminen omasta metsästä.Isoihin yksiköihin ei enää hankinta hakkaaja jaksa tai isäntä kerkiä tehdä. Urakoitsijoidenkin käyttö niin ja näin.

Jos hakkeen hankinta, varastointi ja logistiikka on kunnossa, niin silloin aloittajan systeemiin paras varmasti on tuo hakesysteemi, täydennettynä tarvittaessa öljyllä kuivausaikaan. Sillä että käyttää 1000 l öljyä kuivausaikana lisälämpöön varmasti säästää 15 k€ lämpökeskuksen hinnassa. Yksi asia mikä tuntuu unohtuvan on se, että jos metsäkauppaa tekee joka vuosi, kannattaa kaikki lahot yms. jättää myymättä ja laittaa hakkeeseen, keruuttaa sopivilta paikoilta alamittaset hakkuun yhteydessä hakekasaan. Ainakin täällä pohjosempana konemiehet tekee nuo hyvin kohtuullisella hinnalla, kun sanoo että sen kuidun latvan kanssa ei tarvii olla niin tarkkana. On konemiehellekin parempi kun saa vaan ottaa tukin jälkeen yhden täyden vitosen kuidun ja lopun ajaa kouran läpi rankakasaan, ajokoneessakin on sillon täydet kuormat kun on pelkkää täysmittasta kuitua ja rangatkin on kohtuullisen pitkiä. Samalla hakekasaan kaikki lepät, haavat yms. puut. Näin täällä pari naapuria toimii ja hyvin on haketta riittänyt. Toinen asia mikä pitää muistaa on se, että se pari-kolmesataa hakemottia pitää varastoidakin johonkin, taivasalla on vähän huono hakekasan paikka ainakin näissä tilakoon laitoksissa.

Oma ääni kyllä menee muuten maa/kalliolämmölle, viisi vuotta nyt tupa ollut kalliolämmössä ja yhtään pahaa sanaa ei vielä ole sanottavana. Laitteet on tulleet vanhan sähkö/öljy/puu-sekamelskan kustannuksiin verrattuna pari kuukautta sitten maksettua vaikka sähköä vähän enemmän meneekin, nyt voi sitten alkaa säästämään lomareissuja (tai kompuraremonttia...) varten.  Aloittajan tapauksessa vaan jos haluaa kuivaajankin lämmittää, on maalämpö pois suljettu.

Taitaa ihan laissa lukea että perävaunun lakisääteinen maksimi aisapaino on 3000 kg, eli jos kolme tonnia nousee niin se valmistajalle riittää. Poliisithan ei näitä aisapainoja ole paljoa mittaillut, eikä toivottavasti alakaan mittailemaan, mutta epäilen että on valmistajalle melko turha mennä valittamaan jos ei kolmea tonnia painavampi aisa nouse kyytiin...

Lainaus käyttäjältä: jankhajoonas - 25.08.14 - klo:18:53

Tekijänoikeudet tuota materiaalia koskevat aina, joten sen kopiointi ilman sen tekijän lupaa on laitonta, eikä se liity mitenkään sen materiaalin sisältöön, oli kyse sitten vaikkapa käyttöohjekirjasta. Sen määrittää tekijänoikeuslainsäädäntö, eikä ajoneuvoasetus. Se sitten, minkälaisen korvauksen valmistaja voi vaatia tekijänoikeuslain perusteella ajoneuvoasetuksen tai tulevan asetuksen mukaisesta materiaalista onkin toinen juttu,

Tässä yksi tekijänoikeusneuvoston tulkinta

http://www.okm.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/tekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/2011/TN_2011-12.pdf

Tämänkin voi tulkita ihan miten päin vaan. Sitten tässä on vielä sekin kysymys, että ilmaiseksi jakamista voisi jollain tavalla perustella, mutta että luovuttaa toisen copyright-materiaalia maksua vastaan, minä en kyllä hirveäisi... Eikä sillä copyright-merkinnällä siellä kansilehdellä ole loppuviimeksi suurtakaan merkitystä, tekijänoikeuksien alainen materiaali on joka tapauksessa tekijänoikeuksien alaista materiaalia.

En minä silti sinänsä vastusta sitä, että materiaali on kaikkien saatavilla, vaan sitä, että sillä yritetään rahastaa. Tämä johtaa jatkossa siihen, että materiaali muuttuu enemmän ja enemmän sähköiseksi ja se piilotetaan johonkin diagnostiikkatyökaluun, ja sitten niitä ei enää saakaan senkään vertaa...

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.08.14 - klo:19:13

Hennoo tulla äitiä ikävä tuolla konseptilla. Pitäisi olla käytännössä useampi traktori ruokkimassa sitä murskaa ja viemässä tuotteet alta pois jos ei koko ajan halua siirtää sitä murskaa eteen päin kun kivikasa etenee.

Mulle eräs kaveri sanoi että 2000 kuutiota pitää olla kiveä että kannattaa tehdä 100mm tai sitä suurempaa ja jos mennään alle 100mm niin 10000 kuutiota kiveä sille murskalle.

Käytännössä pitäisi olla vähintään 2 ympäri pyörivää lastaamaan sitä murskaa toinen murskan vieressä toinen kivikasalla. 2 maansiirto kärriä ajamaan murskalle tavaraa ja 2 ympäri pyörivää murskeen pois vientiin. Murskeen ajoonkin 2 maansiirtokärriä joita toinen kaivuri lastaa ja toinen läjitysalueella lempaa valmiin murskeen kasaan, jos ei vedetä mursketta suoraan tielle.

 Mä ajattelin aika paljon kevyempää organisaatiota. Eli raktorilla vetää murskan paikalle ja sitten irroittaa sen työmaalle. Raktori nostolaitteisiin kiinittää laitteen millä saa nostettua kivet murskan kikitaan ja etukuormaajalla kantaa valmiin tuotteen kasalle. Hirveä kasahan ei päivässä tule mutta kulut on hieman eri luokkas kun noilla isosilla pyöräkuormaajineen ja kaivinkoneineen.

Toinen tai yhdistelty vaihtoehto on että kaivinkone nostaa kivet kyytiin. Esimerkiksi metsätiellä ja murske jää tien päälle josta sen saa levitettyä kunnon sorastukseksi.

Tärkeimmät kai on kuitenkin ne kulut per tehty tonni tai kuutio mursketta, ja se on ihan varma että niissä kuluissa ei pärjää isoille murskeasemille. Tuo pellonreunojen kivien murskaus tai metsäautoteiden pohjien kivien murskaus on kyllä itselläkin monesti ollut mielessä, mutta kun sitä ei vaan käytännössä saa yhdellä koneella toimimaan ja toinen ongelma on se, että just ne isot murikat josta sitä tavaraa tulisi, jää noilla pikkuvehkeillä koskematta. Eli sen kaivinkoneen, jossa on iskuvasara, tarvitsee vähintäänkin, jos meinaa yhtään yli 30-senttistä kiveä saada murskattua. Taas jos on leukamurska, joka pystyy suoraan isoa kiveä jauhamaan, ei semmoista traktoria olekaan jolla sitä saa siirrettyä tai sinne kiviä nosteltua, vaan vaatii ison kaivinkoneen syöttämään. Muutenkin tuossa kyllä särkee kovemmankin traktorin melko äkkiä, on nimittäin tuo kivien ja murskeen siirto siellä murskan ympärillä vähän eri hommaa kun mihin maataloustraktorit on tarkoitettu.
Toinen ongelma noissa kivikasoissa siellä täällä on, että siellä on sen mullan ja saven ja sammalen lisäksi kaikki mahdolliset hevoskärryistä vanhoihin äkeisiin, ja mikään noista edellä mainituista ei oikein sovi murskeen sekaan. Eli periaatteessa pitäisi olla seulavehkeet, jolla noiden kivien seasta saa kaiken ylimääräisen pois.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 14.06.14 - klo:16:48

Lainaus käyttäjältä: Mä - 14.06.14 - klo:15:26

N111 valtralla appiukko n.15t konetta siirtelee. Tasasella kulkee sen mitä tarvii ja mäkiä täälä nyt ei juurikaan ole. Jos kone painaa 15t ja lavetti 4t, tästä 3t koukulle, niin 5,3t painoinen veturi riittää lailliseen kuljetukseen...

Päästään kohta upottavalle suolle mutta mun tietojen mukaan perävaunu koneineen on hinattava ajoneuvo joka punnitaan siis erikseen. Tämä luku sitten jaetaan kolmeen mikä pitää olla veturin paino. Siihen veturiin saa lisätä tietyin ehdoin painoja joista ei kuitenkaan lasketa kaikkia. Samoiten kytketyssä yhdistelmässä akseli\ kokonaispaino ei saa ylittyä.

Varo vaan, ettet uppoa ;- )

Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä
2 §
---------------
2. Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
a) kytkentämassalla kytkennässä sallittua hinattavan ajoneuvon todellista massaa lukuun ottamatta puoliperävaunun, traktoriperävaunun ja keskiakseliperävaunun vetoajoneuvon vetopöytään tai vetokytkimeen kohdistuvaa massaa;

35 §
Hinattavan ajoneuvon kytkeminen traktoriin

1. Traktoriin saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentämassa on:
--------------------
c) enintään kolme kertaa traktorin omamassan suuruinen, jos perävaunussa on traktorin jarrupolkimesta säätyvät jarrut.

Eli kirjoitettuna tavallisten ihmisten kielellä:

Esim. 5000 kg painavan traktorin perään saa kytkeä lavetin, jonka paino on enintään 18 tonnia, jos koukkuun kohdistuu 3 tonnia painosta ja kärryssä on polkimista toimiva jarruventtiili. Tuo maantiellä tapahtuva punnitus on aina vähän arpapeliä, mutta käytännössä se yleensä menee suunnilleen näin:
1. Poliisi punnitsee yhdistelmän kokonaismassan
2. Veturin rekisteriotteesta katsotaan sen omapaino, jonka jälkeen tutkitaan onko siihen lisätty painoja (esim. etukuormain, etupainot).
3. Tämä massa vähennetään yhdistelmän kokonaismassasta
4. Sitten tarkistetaan, onko jäljelle jäävä vedettävän laitteen massa yli sallitun, eli massa - 3 tn pitää olla pienempi kuin veturin massa kertaa kolme.
5. Akselikohtaiset sallitut massat eivät myöskään saa mennä yli...

Tämä on kaiken kaikkiaan melkoinen viidakko, ja kokemuksesta voin sanoa että helpommalla pääsee kun veturi on varmasti riittävän iso...

Onko kukaan muu kyseisen koneen käyttäjä huommannu etukuormaimen liikkeiden hidastuvan, kun polkee jarrua samaan aikaan. Huoltomies kävi katsomassa ja sano, että se ei ole vika vaan ominaisuus. Kuulema laitettu tuolleen, että peräkärrin jarrut toimivat paremmin. Sen kyllä huomaa, kun kärri perässä jarruttaa, ei  meinaa kuskin perse pysyä penkissä   Kuormain kyllä liikkuu rivakammin, kun pyöräyttää käsikaasusta lisää kierroksia. Tehdas ei antanut lupaa muutokselle jolla olisi "ominaisuus" ohitettu eli joku venttiili ohitettu.

Taitaa olla lain vaatima juttu että ohjaus ja jarrut pitää olla prioriteettiventtiilin takana, eli niiden pitää saada öljyä ensin jos on litroista pulaa... Eli jos ei pumpussa riitä tuotto, öljy ohjataan ensin jarruille ja ohjaukselle, sen jälkeen vasta muualle. En kyllä suosittele tuon venttiilin ohitusta, sitten voi tulla joskus hiuksia nostattavia tilanteita kun ajat ja teet jotain hydraulista samaan aikaan ja ohjaus ei toimi kunnolla tai jarrut ei pelaa, ja kun vakuutusyhtiö tutkituttaa jutun korjaamolla ja huomataan että venttiili otettu pois, niin voi olla että maksajan osoite löytyy traktorin omistajan/haltijan kotiosoitteesta...

Painehan tässä se kriittinen juttu on, varsinkin jos on joku vähän vanhempi hammasrataspumpullinen traktori niin 180 bariakin on jo tiukassa ja jos ei löydy painetta, ei löydy nostovoimaakaan...

Rupes JD nostamaan lämpöjä, kun kiusaa konetta enemmän. Hyttiin ei tullu kuumaa ilmaa. Vaihdoin termostaatit. Ei nosta lämpöjä enää yhtä helposti, mutta hyttiin ei tule vieläkään kuumaa. Ei kierrätä nesteitä ilmeisesti kunnolla vieläkään, kun alavesiletku ei tunnu kuumalta, vaikka lämmöt punasen rajalla. Lieköhän vika kannentiivisteessä, vaikka ei sekoita nesteitä eikä öljyjä, eikä vuoda ulospäinkään, vai vesipumpussa, vaikkei siinäkään ulkoisia vuotoja?

Kansipahvi.

Kiitos molemmille, toimii!


Seuraava kysymys...

Oiskos mahdollista saada ehdolliseen muotoiluun, "Kuvakejoukkoihin", omia kuvia? Lähinnä nyt pitäis saada viljavuus symbolit sinne. Tällä hetkellä käytän siellä valikossa olevia värillisiä ympyröitä, mutta niiden värivalikoima on hieman suppea...

Yritin hakea tietokoneelta *.png tiedostoja, jotta löytäisin missä kansiossa nuo "Kuvakejoukot" sijaitsevat, jotta olisin voinut tehtailla sinne haluamiani. Mutta tuloksia tuli niin paljon, etten jaksanut kahlata kaikkia läpi. Ja tuo png tiedostomuotokin oli nyt vain eka joka tuli mahdollisena mieleen, nehän saattaa olla jossain ihan muussa muodossa...


Lisäys:
Suomenkielinen Excel 2010 käytössä.

Mahdollista tuo on, mutta pitääpä kokeilla että miten se toimi, ei ole tullut pitkään aikaan tehtyä mitään tuon kaltaista... Joka tapauksessa pitää tehdä ehtofunktio joka vaihtaa solun sisällön sen toisen solun arvon perusteella, tuon voi tehdä helposti tai vaikeasti riippuen siitä miten ne kuvat tallettaa..

Nyt tarttis keksiä funktio, tai joku tapa, jolla sais poimittua vain rivin viimeisessä "täytetyssä" ruudussa oleva arvo...
Eli käytännön tarve on se, että taulukkoon kirjataan neljältä vuodelta P-tase, ja vain viimeisin arvo siirtyy sitten suunniteltavan vuoden alku taseeksi... Joka sitten huomioidaan kyseisen vuoden fosfori lannoituksessa...

       2011    +1,8
       2012    +0,7
       2013     -0,2
       2014
_________________
Viimeisin      -0,2

Eli viime vuonna samassa tilanteessa viivan alla pitäisi olla luku +0,7, koska vuodelta 2013 ei vielä kauden lopputase ole tiedossa, eikä siis kirjattuna.

Englanninkielisessä menee muistaakseni näin, en tiedä onko nuo funktion nimet samat suomenkielisessä. Välissä EI saa olla tyhjiä soluja.
Soluun johon arvon haluat (esimerkissä a-sarakkeen alin arvo):

=INDEX(A:A, COUNT(A:A), 1)

Kyllähän noista joutuu (uskomatonta mutta totta) valitsemaan tuon Linnavuoren koneen...

JD:n moottorit meni pilalle siinä vaiheessa kun väkisin piti lähteä menemään pelkällä EGR:llä, toivottavasti paketti menee takas kasaan kun sinnekin tulee vuoden päästä SCR+EGR käyttöön...

Cummins ja FPT ovat sinänsä kohtuullisia moottoreita, mutta eivät mitenkään ylivertaisia.

Missäs tuolta listalta ovat Mersun ja Catin kone, jos kerran pelkistä moottoreista puhutaan? Catti tietysti ei ole mikään talousihme, mutta muuten hyvä, Mersut ainakin mehtäkoneissa kuuluvat olevan varmoja ja taloudellisia koneita...