Missähän vaiheessa tulee se raja vastaan, kun muitten laajentaminen on itseltä pois, kahden vemssin jälkeenkö?
Periaatteessa tässä maassa ei tarvita yhtään lisää maitoa, mutta ala jolla ei investoida on kuoleva.
Siitä vaan Rusina rakentamaan, ensin yksi ja myöhemmin lisää jos siltä tuntuu. Yhtä oikeaa tapaa ei ole.

NHK:n myyjän pari lähes kuolematonta lausetta:" Meillä mennään lehmän ehdoilla". Ja heti perään tuli toinen totuus: "Ei voida ajatella lehmää yksilönä, vaan laumana".

Joskus aiemminkin todennut että arvostan Lelyä kyllä koneena, etenkin A3 versiota, organisaatiota omahyväisine myyjineen en osaa kyllä arvostaa. Omistan kyllä hienon Lelylippiksen paskahommiin.

Pieni korjaus kele tana. tai siis lisäys laskukaavaan. Eli noiden lehmien päivittäisestä robosta vietetystä ajasta lasketaan robon 22 h päivittäisellä lypsyajalla montako kyseisen tasoista eläintä kone pystyy vuorokaudessa lypsämään ja se taas kerrotaan lehmän vuorokauden maitomäärällä niin päästään noihin em. lukuihin.
Nyt tää tuli selvästi vai mitä... laskukaavat on mun heiniä.

Ihan noin niinkun elävästä elämästä, omasta ometasta esimerkki. Otetaan paras ja samalla yksi nopeimmista lypsäjistä, meillä nimeltään Aasio. Päivittäinen maitotuotos x 22 (22=vemssin vuorokauden lypsyaika tunteina) tekee about 3300 kg/vrk. Sitten otetaan joku oikein hidas Fabalainen/Semexiläinen/Huittilainen ja kerrotaan sen lehmän päivittäinen maitomäärä luvulla 22 niin tulos onkin noin 1200 kg/vrk, vaikka tälläkin lehmäyksilöllä maitotuotos selvästi yli 30 kg/vrk. Jos joku haluaa kertokoot noi luvut
vuodessa olevien päivien lukumäärällä niin saadaan vuosituotos kasaan.

Tosta näette mitä robo voi teoriassa lypsää, kaipa se Lelytin lypsäisi tuplasti tuon. Kumpi siihen lypsettyyn maitomäärään vaikuttaa enemmän, koneen merkki vai eläinaines?
Lelyn organisaation mukaan kone.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 02.08.14 - klo:00:10

Lainaus käyttäjältä: +200 - 02.08.14 - klo:00:01

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 01.08.14 - klo:23:59

On tiloja joilla automaattilypsy toimii ja sitten on tiloja missä ei toimi. Missä on vika? Sovitaan, että valmistajalla ei ole tähän asiaan vaikutusta.

R

Valmistajalla ON vaikutusta

Ei kun mä just sanoin, että valmistaja ei nyt vaikuta.

Mun veikkaus, pari juttua, kun olen kuunnellut isojen poikien juttuja!

1. Välinpitämättömyys, ei autokaan kulje jos ei huolleta. Et näe sinäkään, jos glasit on aina paskassa!
2. Ruokinta päin peetä, eläinliikenne ei toimi.  liian vahva ape?



2.

Miksi monella tilalla sitte vaihtoehto Ö ei toimi,mutta vaihtoehto paras A toimii?
Ja ei ole isojenpoikien juttuja,vaan käytännössäkin koettua

Vaikka sulla toi lelykusi läikkyykin päässä niin robotti on merkkiin katsomatta maailman paras keksintö näin perheviljelmäpuuhalassa missä työt tehdään omin voimin.

Kaslinkillä homma perustuu siihen että ei kerätä kuin 200  lehmän paikkoja.

Ruotsissa tuotetaan enää 60% kulutettavasta maidosta ja loppu tuodaan Tanskasta.

Kylläpä niitä tuntuu pikkupuuhalankin maito kiinnostavan. En ole luvannut lähteä, mutta joskus vaan miettii että jos hintaero säilyy samana, niin kerran kymmenessä vuodessa saa erotuksella ostaa suurimman punavanteisen... Kun ton rahasumman jättää ottamatta saattaa olla vaikeaa perustella itselleen kuinka säästäisi vaikkapa sata euroa jossain tarvikehankinnassa. Ans kattoo jahka sakko realisoituu, josko sitten.

Lainaus käyttäjältä: Kyösti - 15.11.13 - klo:20:12

Lainaus käyttäjältä: Köpi - 15.11.13 - klo:20:06

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 15.11.13 - klo:20:05

Lainaus käyttäjältä: Köpi - 15.11.13 - klo:19:58

mielestäni suomen navetoisa on ongelma kuivikeen puute ei laatu.

Ei liity aiheeseen millään tavalla.

siinä mielesä liityy etä kuivikesta puhutaan ja viimeisen tiedon mukaan eläimet uivat sonnasa.

Sonnasa uivat jos tippuvat lietesäiliöön, ihan viimeisimmän tiedon mukaan tällä hetkellä ei ui kukaan.  Siis sonnasa.

sinu nimi siis on kyösti. en saanut siski siis nimeäni kyöstiksi vaan köpiski.  terve vaan etu nimi kaima.

Ilo on kokonaan minun puolella!!! köPISKI. Meilläkin oli joskus sekarotuinen hauveli.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 15.11.13 - klo:20:05

Lainaus käyttäjältä: Köpi - 15.11.13 - klo:19:58

mielestäni suomen navetoisa on ongelma kuivikeen puute ei laatu.

Ei liity aiheeseen millään tavalla.

siinä mielesä liityy etä kuivikesta puhutaan ja viimeisen tiedon mukaan eläimet uivat sonnasa.

Sonnasa uivat jos tippuvat lietesäiliöön, ihan viimeisimmän tiedon mukaan tällä hetkellä ei ui kukaan.  Siis sonnasa.

No ainakaan eläinlääkäreistä ja prorahastukselta ei tunnu löytyvän edes yhtä viisasta tietäjää näissä ruokinnallisissa ongelmissa. Tai ainakaan nämä mitkä normaalisti on meillä käyneet ei tunnu tietävän käytännön asioita ruokinnassa ollenkaan. Onhan sitten eläinlääkäreissäkin ansioituneita spesialisteja ruokinta-asioissa olemassa, mutta se että miten sellaisen saa tilalle käymään on toinen juttu.

Tällä ei nyt ole mitään tekemistä alkuperäisen aiheen kanssa. Eräs veteliläinen Eltelillä työskentelevä setä
käski kirjoittaa terveiset sinnepäin. Kävi katsastamassa navetalla valokuidun asennusreittejä.

Jos nyt jotain oikeudenmukaisuutta haetaan, niin a-c yksi ja sama tuki. Niin maidossa kuin muissakin tuissa. En nyt tukialuerajoja muista, mutta jostan kainuusta ylöspäin vähän enemmän ja sitten taas ihan pohjoiseen vielä vahän enemmän. Paljonko, siihen ei ole nän äkiseltään kantaa. Kuitenkin sen verran että tuki kattaisi ylimääräiset kulut muttei yhtään enempää. Jos me ei hyväksytä oman maan pohjoisille tuottajille isompia tukia niin kuinka me voidaan vaatia enempää eteläiseen Eurooppaan vettattuna.
Nykyiset tuet on roiskastu vähän sillä tyylillä että on saatu pohjalaiset talonpojat tyytyväisiksi. Ei sillä etteikö Pohjanmaalla olisi komiasti hoidettuja tiloja.

Lehmän ja naudan ero on nykytiedon mukaan se, että lehmä tuottaa maitoa ja nauta lihaa, oletettavasti naudanlihaa. Tietty tottahan toi on mutta johtaa jotenkin harhaan. Näin opetetaan siis pienessä maalaiskoulussa,mitenkähän jossain Heltsingissä.

Tukikeskustelun lomaan visainen kysymys kolmasluokkalaisen luonnontiedon kirjasta. Mitä eroa on lehmällä ja naudalla?
Samainen opus toteaa myös että pihatto on navetta jossa eläimet pääsevät ulkoilemaan... Pitäisiköhän kirjan tekijät panna
selvittelemään maataloustuet uuusiksi.

Kustannuksissa ainoa ero lienee maitoliintiön hinta ja sekin on seuraus eikä syy.
Mutta ei me valiteta, senttejähän ne vaan on. Mihin piuruun nekin tunkis... Tasa-arvohan on yksi suomalaisen yhteiskunnan peruspilari...

  Jos tarkoitat maitokiintiöitä,,nehän sai jokainen aikoinaan tuottamiensa litrojen mukaan,,
  Eiks nää tuet pitäneet olla tuotantoa säilyttäviä eikä lisääviä..eihän ne lehmiä niillä kiintiöilllä ruokita..
[/quote]
Joo, maitokiintiötä tarkoitan. Kirjoitusvirhe perkele. Olis pidetty kiintiönjaot vaan hallinnon byrokratian takana niin eivät pohjalaiset ja savolaiset olis nostanu hintoja pilviin ja päässeet huutamaan isoista kustannuksista.
Mun mielestä Lapin tuottajat ansaitsevat jonkin verran extraa, mutta joku Pohjanmaa ja Savo ei mitenkään poikkea nurmen kasvuolosuhteiltaan verrattuna vaikka Kymenlaaksoon tai Hämeeseen. Siis ainakaan huonompaan suuntaan. Ja marimekot liehuu olkoon navetta sitten Mäntsälässä tai Sievissä.
Mutta näillä eroilla mennään, tuskin maailman tappiin mutta joitain vuosia(kymmen) eteenpäin.

Ton olemattoman kustannuseron on kaikki aina tienneet. Politiikka ja bisnes sotkettiin aikoinaan. Taisi olla oman kunnan mies maatalousministerinä noihin aikoihin. Miksiköhän kartassa ei voisi olla pientä ylimääräistä lenkkiä että oltais päästy edes c1 alueelle. Tietty isompikin numero olis kelvannu...
Kustannuksissa ainoa ero lienee maitoliintiön hinta ja sekin on seuraus eikä syy.
Mutta ei me valiteta, senttejähän ne vaan on. Mihin piuruun nekin tunkis... Tasa-arvohan on yksi suomalaisen yhteiskunnan peruspilari...

Itse en viiden sentin tilityshinteroon usko, ero tullee olemaan max. 1-2 senttiä näin aluksi, ellei sitten joillekin suurille luvata jotain muuta. Mahdollisen hintaeron lisäksi tulee muistaa muut rahanarvoiset seikat(tilasäiliöt ja huollot,analyysipalvelut,neuvonta ym.ym.) Ja noin niinkun periaatteellisena kysymyksenä kuinka yrityksen tulos mitataan, osinkoina omistajille vai mahdollisimman korkeana raaka-aineen hintana.
Sinällään nyt puheena olevan yrityksen kasvu ja menestys on kunnioitettavaa. Maidon ostajan vaihto on vaan paljon hankalampaa ja tunteikkaampaa kuin esim. viljan ostajan vaihtaminen. Sen kun voi tehdä vaikka joka rekkakuorman jälkeen, maidossa asiat eivät ole ihan niin.