No todellakin hinnat tulevat laskemaan ;DViljelyalat tulee kasvamaan. Tarjonta lisääntyy, hinta laskee.
Rypsirouhetta myydään syksyn termiinikaupoissa hinnalla 232€/tn joka enteilee 25%:n pudotusta.
:P ;D :o
15 €/tn
Ok kiitos. Hinta on ilmeisesti verollinen ?
Ok kiitos. Hinta on ilmeisesti verollinen ?
Proossa kertoivat, että esim. täällä Pohjoiskarjalassa ei viljaa (ohra) ole juuri myynnissä ja jos tilaa etelästä, hinta alkaa kakkosella, kun on pihassa. Sitten myös tiesivät kertoa, että satotason pitää olla kuitenkin 5000 kg ha että kannattaa alkaa itse viljellä :-\No varmaan alkaa kakkosella jos on vero ja rahti mukana. Niiden vaikutus on kuitenkin kolmannes siitä laskusta.
Proossa kertoivat, että esim. täällä Pohjoiskarjalassa ei viljaa (ohra) ole juuri myynnissä ja jos tilaa etelästä, hinta alkaa kakkosella, kun on pihassa. Sitten myös tiesivät kertoa, että satotason pitää olla kuitenkin 5000 kg ha että kannattaa alkaa itse viljellä :-\
On hyvin todennäköitä että viljojen hinnat tulee laskemaan tulevana satokautena. Viljatiloilla joudutaan miettimään koneinvestointien siirtämistä eteenpäin tai jopa perumista kokonaan. Koska on se tilanne .Olen seurannut viljelijöiden kilpavarustelua vuosikaudet, jokavuosi on tarvis saada työt tehtyä nopeammin kuin naapuri. Maatalous on konekauppiaiden taivas, nytkin kun seuraa keskusteluja niin uusia koneita hankitaan , hinta ei ole minkäänläinen este. Missä on viljanhinnan raja, että alkaa vaikuttamaan konehankintoihin??????näinhän se on, mutta mitäs pahaa niissä viljan viljelijöiden konehankinnoissa on? Varsinaisiin koneisiin ei kulu investointitukea (pl kuivaamot), eikä viljalle makseta näitä kriisitukiakaan....kaikki menee omasta pussista. Taitamattomasta taloussuunnittelusta kärsii viljelijä itse, jos rahat menee niin se on vaan henkilökohtainen voi voi.
>tuotantosuunnille kaivataan kipeästi, muillekin kuin viljalle
Kyllä se olisi viljatilojen vuoro saada jotakin ekstraa.Muut ovat jo monenlaista tukee saaneet älyttömistä investointituista lähtien ja aina vaan pitäis lisää saada.
Vehnän maailman vientihinnat tällä hetkellä 205 dollarin kahden puolen, eli noin 175 euroa.
Laivarahti 15-20 €tonni. Eli voidaan olettaa, että 150 euron pintaan mennään syksyllä Suomessa.
Ei näytä vielä kovin heikolta, varmaan rehuvehnä tukkiutuu ensiksi.
Rehuohran hinta siinä 140 € tuntumassa. Jos 125 euroa saisi syksyllä, niin voisi tuota
Kaarleakin koittaa. 6-tonnarista jos hyvät puinti-ilmat, niin tulisi vähällä kuivauksella
700 € edestä rahdattavaa.
Lähde: IGC Export Prices Index
-SS-
Kuinka moni on saanut kiinnitetyksi yli 200 euron hintaan ruista ? Onko enää vuodelle 2017 mitään mahdollisuuksia ?
Oletan, että ei .
-SS-
Vehnän maailman vientihinnat tällä hetkellä 205 dollarin kahden puolen, eli noin 175 euroa.
Laivarahti 15-20 €tonni. Eli voidaan olettaa, että 150 euron pintaan mennään syksyllä Suomessa.
Ei näytä vielä kovin heikolta, varmaan rehuvehnä tukkiutuu ensiksi.
Rehuohran hinta siinä 140 € tuntumassa. Jos 125 euroa saisi syksyllä, niin voisi tuota
Kaarleakin koittaa. 6-tonnarista jos hyvät puinti-ilmat, niin tulisi vähällä kuivauksella
700 € edestä rahdattavaa.
Lähde: IGC Export Prices Index
-SS-
Sellaista veikkaan, että rehuohran ja rehuvehnän hinta tulee syksyä kohti mentäessä laskemaan. Syksyllä leipälaatuisesta vehnästä saa paremmmin ja ero rehuun kasvaa. Elintarvike kaurasta maksetaan lähelle leipävehnän hinta... Katsotaan syksyllä kuinka veikkaus osui ;D
Siis aivan oikea suunta maidon ja lihojenkin hinnanlaskussa.Totta tämäkin, vaikka sikamies olenkin. Olen sitä mieltä, että kyllä viljasta pitää saada tuottajan oikea hinta. Ja mun kuuluu saada siitä lihasta oikea hinta. Ja jos pitää kisata eurooppalaisten kanssa niin sitten säännötkin pitää laittaa samoiksi. Nythän homma menee niin, että jyväjemmari ei saa viljasta hintaa, eikä sikafarmari saa lihasta hintaa, silti suomessa syödään euroopan kalleinta ruokaa. Missäs vika?
Miksi Euroopan halvimmalla viljalla pitäisi saada tuottaa Euroopan kalleinta.
Miksi eivät ihmiset kiinnitä viljanhintoja pitemmällä tähtäyksellä, vaikka kolmen vuoden suunnitelmalla. Olen käsittänyt joidenkin ammattilaisten hehkutuksesta, että viljelijälle itselleen ei tulisi kiinnityssopimuksesta mitään aikuisten oikeita velvoitteita, että siis jos sato ei onnistukaan, tai ei muista kylvää edes, sanotaan vaan voi voi ja saa olla silleen... mutta jos tulee suursato, voi heilauttaa muille viljelijöille keskisormea ajaessaan kuormia viljavarastolle.
Vai onko näin. Voiko olla jokin sopimustuote, jossa on kaikki-voittaa - automaatti.
-SS-
Jostakin luin aamulla että miinusmerkkiseksi menee varastot kotimaassa kuivuuden vuoksi.https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.234281
Tuontia tullaan harrastamaan miljoonakilolaivoilla, mielensäpahoittajat voivat taas mennä satamaan banderolleineen ja tynnyritulineen painamaan sumutorvella itkuvirteen säestystä.
Nii, saatana....
Kyllä maisemakasvit, kumina, riistapelto, viherlannoitus, EFA-heinä ja rapsi, rauhoittavat oloa kummasti, että ei oikein kiinnosta katsella viljanoteerauksia.
Ajatus puolentoista kuukauden päästä aloitettavista rukiinkylvöistä puistattaa jo valmiiksi. Puhdasta kylvinkonetta sotkemaan...
-SS-
Se on nyt melkein sama vaikka maksaisi 500e/t, niin ei auta mitään, kun tyhjästä on paha nyhjäistä.
Se on nyt melkein sama vaikka maksaisi 500e/t, niin ei auta mitään, kun tyhjästä on paha nyhjäistä.
Se on nyt melkein sama vaikka maksaisi 500e/t, niin ei auta mitään, kun tyhjästä on paha nyhjäistä.
Viking Malt päivitti Vipekka entsyymimaltaan hintaa melkein 20 € ylöspäin. Nyt 199,5 €/tn + lisät. Tuskin kauaa menee ni kaikki 200 € mikä näyttääki vähä viljalta.
?Oliko tuo kysymysmerkki tarkoitettu mulle?
Juu oli.
Juu niin kärsii, aina joku kärsii. Joskus kaikki.
tuskin se rehu ohra nyt ihan heti 200e/t nousee jos mallasohra on nyt 192e/t
No nyt on mallasohran hinta aika lähellä sitä 10k€ / kuorma
Vaikka saisikin, on enään kyse siitä että, suostuuko Viking Malt ostamaan sitä "mallasohrana".No nyt on mallasohran hinta aika lähellä sitä 10k€ / kuorma
On kiva nähdä moniko eteläsuomalainen tila saa mallasohraa aikaiseksi?
🤣🤣
Vientiin vaan viljasuomen tavara, en ymmärrä, mikä hätä täällä nyt sitten on, maailmasta ei vilja lopu, viljantarvitsija tilaa viljalaivan satamaan. Maailmanmarkkinanoteeraukset eivät rehuviljojen osalta ainakaan pitkälle 2019 ole muuta kuin alaspäin menossa.
Maanantaina vyr-laittaa hinnat uusiks....Vyr on viljanostajan asialla.
Maanantaina vyr-laittaa hinnat uusiks....Vyr on viljanostajan asialla.
Kertoo varastot suuremmiksi mitä todellisuudessa on.
En usko suuria viljelijävarastoja esim viime heinäkuussa.Maanantaina vyr-laittaa hinnat uusiks....Vyr on viljanostajan asialla.
Kertoo varastot suuremmiksi mitä todellisuudessa on.
Tä?
En usko suuria viljelijävarastoja esim viime heinäkuussa.Maanantaina vyr-laittaa hinnat uusiks....Vyr on viljanostajan asialla.
Kertoo varastot suuremmiksi mitä todellisuudessa on.
Tä?
Pohjanmaan rehutehtaissa hinta on noussut monena vuonna ennen puinteja, kun ohraa ei ole tiloilta löytynytkään niin kuin on luultu.En usko suuria viljelijävarastoja esim viime heinäkuussa.Maanantaina vyr-laittaa hinnat uusiks....Vyr on viljanostajan asialla.
Kertoo varastot suuremmiksi mitä todellisuudessa on.
Tä?
Ei VYR niitä laske vaan TIKE.
Kyllä jyvää oli maakunnat piukassa kun isännät odottivat hintalaukkaa.... Onneks oli kotikutoistakin jyvää niin ei loppunu kesken kun suomi ui vedessä kun sorsa ja laatu oli paikotellen paskaa.
Pohjanmaan rehutehtaissa hinta on noussut monena vuonna ennen puinteja, kun ohraa ei ole tiloilta löytynytkään niin kuin on luultu.En usko suuria viljelijävarastoja esim viime heinäkuussa.onkoMaanantaina vyr-laittaa hinnat uusiks....Vyr on viljanostajan asialla.
Kertoo varastot suuremmiksi mitä todellisuudessa on.
Tä?
Ei VYR niitä laske vaan TIKE.
Kyllä jyvää oli maakunnat piukassa kun isännät odottivat hintalaukkaa.... Onneks oli kotikutoistakin jyvää niin ei loppunu kesken kun suomi ui vedessä kun sorsa ja laatu oli paikotellen paskaa.
Monitahomaassa on eri tilanne kun muualla, täällä missä kasvaa oikeata ohraa niin sitä voi jättää pyttyihin odottamaan. Täältä kuskataan ohraa sinne
kinpäin.
Ja poljetaan täkäläistä hintaa...
Uusimman KM:n pääkirjoituksessa sanotaan että kun Saksassa nyt rehuvehnä ja -ohra maksaa 185-190 €, ei sitä sieltä Suomeen saada alle 200 tuotua. Toisaalta, lainaus kirjoituksen lopusta: "Ennusmerkit ovat kuitenkin heikot. Eräs viljanostaja kuittasi tilanteen näin; "Miksi maksaisimme kotimaisesta viljasta paremmin, ei sitä tule yhtään lisää hintaa nostamalla."
Noinha se varmaankin menee, ensin varmaankin ostetaan nykyhinnoilla kotimaasta viljaa niin paljon kuin saadaan, sitten kun ei enää saada, aletaan tuoda kalliilla ulkomailta, mutta kotimaassa ei hintaa nosteta, kuitenkin varastoissa on vielä vanhoja viljoja, ja syksyn sadosta moni myy varastojen puuttuessa heti.
Mutta kotimaista hintatasoa ei aleta nostamaan, mieluummin viljanostajat ostavat vaikka kalliimmalla ulkomaista seuraavan vuoden ajan, jotta kotimaan taso saadaan pysytettyä alhaisena.
Eräs viljanostaja kuittasi tilanteen näin; "Miksi maksaisimme kotimaisesta viljasta paremmin, ei sitä tule yhtään lisää hintaa nostamalla."
Uusimman KM:n pääkirjoituksessa sanotaan että kun Saksassa nyt rehuvehnä ja -ohra maksaa 185-190 €, ei sitä sieltä Suomeen saada alle 200 tuotua. Toisaalta, lainaus kirjoituksen lopusta: "Ennusmerkit ovat kuitenkin heikot. Eräs viljanostaja kuittasi tilanteen näin; "Miksi maksaisimme kotimaisesta viljasta paremmin, ei sitä tule yhtään lisää hintaa nostamalla."Mä en tuohon usko. Kyllä se kotimaisen viljan hinta nousee samassa tahdissa kun tarjonta vähenee. Jos joku ostaja ei osta niin joku toinen ostaa. Eri asia on sitten se, että jos esim. miljoonan kilon erä tarvitaan tietynlaatuista tavaraa ja tämä joudutaan etsimään pitkin maakuntaa niin äkkiä voi olla, että jos jostakin tuontilaivasta saadaa tuo määrä sopivasti niin tämä tulee lopulta halvemmaksi ja helpommmaksi.
Noinha se varmaankin menee, ensin varmaankin ostetaan nykyhinnoilla kotimaasta viljaa niin paljon kuin saadaan, sitten kun ei enää saada, aletaan tuoda kalliilla ulkomailta, mutta kotimaassa ei hintaa nosteta, kuitenkin varastoissa on vielä vanhoja viljoja, ja syksyn sadosta moni myy varastojen puuttuessa heti.
Mutta kotimaista hintatasoa ei aleta nostamaan, mieluummin viljanostajat ostavat vaikka kalliimmalla ulkomaista seuraavan vuoden ajan, jotta kotimaan taso saadaan pysytettyä alhaisena.
Avenan basissopparitarjous oli keväällä -8€ ja nyt lähes 30€. Matif vehnä nyt 200€ eli noussu pohjilta 40€. Suomessa laskenu kevään hinnoista.Onko? Kyllä tuo minusta melko samoissa on pysynyt, mutta en ole tietysti seuraillut mitään sen kummempia kuin vyrrin hintoja..
Avenan basissopparitarjous oli keväällä -8€ ja nyt lähes 30€. Matif vehnä nyt 200€ eli noussu pohjilta 40€. Suomessa laskenu kevään hinnoista.Onko? Kyllä tuo minusta melko samoissa on pysynyt, mutta en ole tietysti seuraillut mitään sen kummempia kuin vyrrin hintoja..
Altia maksaa ohrasta 170 viljatorilla.
Altia maksaa ohrasta 170 viljatorilla.
Viking Maltin hinta on myös 10€ enemmän omilla sivuilla kuin MT:n hintaseurannassa... Eli 209,5€.
Altia maksaa ohrasta 170 viljatorilla.
Viking Maltin hinta on myös 10€ enemmän omilla sivuilla kuin MT:n hintaseurannassa... Eli 209,5€.
Onko joku oravankynsiraja?
Onko joku oravankynsiraja?
Onko joku oravankynsiraja?
Kai ne laatuvaatimuksetkin sieltä Viking Maltin sivuilla jossain on. Perushinnan kokovaatimusrajana on ollut 90% jyvistä yli 2.5 mm ja alle 2.2 mm jyviä ostajista riippuen enintään 1-3%. Sitten jos on ollut pienijyvistä niin miinusta tulee vuodesta riippuen helposti niin paljon, että hinta vastaa rehuohjraa. Rajatapauksia voidaan pyytää lajittelemaan varsikin jos mallastuskelpoista ei ole paljoa tarjolla.
Valkuiaisen rajat ja plussat sekä miinukset riippuvat siitä on kyse olutmallas- vai entsyymiohrasta.
Avenan basissopparitarjous oli keväällä -8€ ja nyt lähes 30€. Matif vehnä nyt 200€ eli noussu pohjilta 40€. Suomessa laskenu kevään hinnoista.Onko? Kyllä tuo minusta melko samoissa on pysynyt, mutta en ole tietysti seuraillut mitään sen kummempia kuin vyrrin hintoja..
Vyr ei oo päivitellyt hintojaan kuukauteen.
Altia maksaa ohrasta 170 viljatorilla.nyt 177
Aika samantekevää, mikä hinta on, jos normaalisti 7 tonnin satokisahalmeista tuleekin vain 5 tai jopa - kauhistus sentään - neljän tonnin kato.
-SS-
Aika samantekevää, mikä hinta on, jos normaalisti 7 tonnin satokisahalmeista tuleekin vain 5 tai jopa - kauhistus sentään - neljän tonnin kato.
-SS-
Jaksamista heille.
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Rehuohra suurin nousija, toistaseks.......
+17e.
Loimaa 157e +17e
Aika samantekevää, mikä hinta on, jos normaalisti 7 tonnin satokisahalmeista tuleekin vain 5 tai jopa - kauhistus sentään - neljän tonnin kato.
-SS-
Jaksamista heille.
Joo, 7 x 140 € = 980 €
4 x 170 € = 680 €
Köysikauppa käynee vilkkaana tänä syksynä.
-SS-
Ei pientilalla ole ehkä kuin helpotus, jos sato jää heikoksi tai sitä ei tule ollenkaan.
Mutta jos päätoimisen tilan sato putoaa esimerkiksi 6000 tonnista kolmeentuhanteen tonniin, siinä se tappio on jo puoli miljoonaa. Eipä 100-200 ha viljanviljelijälläkään ansiotuloja kunnan kärkijoukossa julkaista. Että se pieneltä näyttävä 20000-25000 saattaa olla melkoinen osa vuoden tulosta.
-SS-
Ei pientilalla ole ehkä kuin helpotus, jos sato jää heikoksi tai sitä ei tule ollenkaan.
Mutta jos päätoimisen tilan sato putoaa esimerkiksi 6000 tonnista kolmeentuhanteen tonniin, siinä se tappio on jo puoli miljoonaa. Eipä 100-200 ha viljanviljelijälläkään ansiotuloja kunnan kärkijoukossa julkaista. Että se pieneltä näyttävä 20000-25000 saattaa olla melkoinen osa vuoden tulosta.
-SS-
Kirjoitit:
"Köysikauppa käynee vilkkaana tänä syksynä."
Montako niitä tilallista on, joilla tulee tappiota puoli miljoonaa? Kuinka moni niistä aikoo itsemurhaa asian vuoksi?
Ei se lukumäärä köysikauppaa vilkkaaksi tee
Oisit kirjoittanu et joku jopa saattaa harkita köyden ostoa, niin jutussas ois edes jotain järkeä.
Ei pientilalla ole ehkä kuin helpotus, jos sato jää heikoksi tai sitä ei tule ollenkaan.
Mutta jos päätoimisen tilan sato putoaa esimerkiksi 6000 tonnista kolmeentuhanteen tonniin, siinä se tappio on jo puoli miljoonaa. Eipä 100-200 ha viljanviljelijälläkään ansiotuloja kunnan kärkijoukossa julkaista. Että se pieneltä näyttävä 20000-25000 saattaa olla melkoinen osa vuoden tulosta.
-SS-
Ei pientilalla ole ehkä kuin helpotus, jos sato jää heikoksi tai sitä ei tule ollenkaan.
Mutta jos päätoimisen tilan sato putoaa esimerkiksi 6000 tonnista kolmeentuhanteen tonniin, siinä se tappio on jo puoli miljoonaa. Eipä 100-200 ha viljanviljelijälläkään ansiotuloja kunnan kärkijoukossa julkaista. Että se pieneltä näyttävä 20000-25000 saattaa olla melkoinen osa vuoden tulosta.
-SS-
No se saattaa vaikka hyvin olla sen viljelijän omaan käyttöön jäävä raha..
Alat sinäkin SS päästä jutun jyvälle. Pienviljelijälle jonka rahat tulevat jostakin ihan muualta on se ja sama mitä siellä pellolla tekee. Harrastuksena sitä voi pitää. Sitten kun tullaan päätoimiseen viljelijään tai vaikka päätöimiseen elukanpitäjäviljelijään niin homman ei tarvitse paljon mennä pieleen, että on seinä edessä.
Ei pientilalla ole ehkä kuin helpotus, jos sato jää heikoksi tai sitä ei tule ollenkaan.
Mutta jos päätoimisen tilan sato putoaa esimerkiksi 6000 tonnista kolmeentuhanteen tonniin, siinä se tappio on jo puoli miljoonaa. Eipä 100-200 ha viljanviljelijälläkään ansiotuloja kunnan kärkijoukossa julkaista. Että se pieneltä näyttävä 20000-25000 saattaa olla melkoinen osa vuoden tulosta.
-SS-
Kirjoitit:
"Köysikauppa käynee vilkkaana tänä syksynä."
Montako niitä tilallista on, joilla tulee tappiota puoli miljoonaa? Kuinka moni niistä aikoo itsemurhaa asian vuoksi?
Ei se lukumäärä köysikauppaa vilkkaaksi tee
Oisit kirjoittanu et joku jopa saattaa harkita köyden ostoa, niin jutussas ois edes jotain järkeä.
Vai onko tässä käynyt niin että järjetön ei ymmärrä nokkelan kirjoituksen ideaa?
🤣
Ei pientilalla ole ehkä kuin helpotus, jos sato jää heikoksi tai sitä ei tule ollenkaan.
Mutta jos päätoimisen tilan sato putoaa esimerkiksi 6000 tonnista kolmeentuhanteen tonniin, siinä se tappio on jo puoli miljoonaa. Eipä 100-200 ha viljanviljelijälläkään ansiotuloja kunnan kärkijoukossa julkaista. Että se pieneltä näyttävä 20000-25000 saattaa olla melkoinen osa vuoden tulosta.
-SS-
No se saattaa vaikka hyvin olla sen viljelijän omaan käyttöön jäävä raha..
Alat sinäkin SS päästä jutun jyvälle. Pienviljelijälle jonka rahat tulevat jostakin ihan muualta on se ja sama mitä siellä pellolla tekee. Harrastuksena sitä voi pitää. Sitten kun tullaan päätoimiseen viljelijään tai vaikka päätöimiseen elukanpitäjäviljelijään niin homman ei tarvitse paljon mennä pieleen, että on seinä edessä.
Kaikilla muilla on ollut seinä vastassa jo 20-vuotta vähintään, päätoimisilla siis, paitsi brotkoporukalla. Analyysini perustuu valituksen määrän.
Broilerväki ei oo kertaakaan kitissy kannattavuudesta, toisin kuin muut alat. 🤣🤣
Ei pientilalla ole ehkä kuin helpotus, jos sato jää heikoksi tai sitä ei tule ollenkaan.
Mutta jos päätoimisen tilan sato putoaa esimerkiksi 6000 tonnista kolmeentuhanteen tonniin, siinä se tappio on jo puoli miljoonaa. Eipä 100-200 ha viljanviljelijälläkään ansiotuloja kunnan kärkijoukossa julkaista. Että se pieneltä näyttävä 20000-25000 saattaa olla melkoinen osa vuoden tulosta.
-SS-
No se saattaa vaikka hyvin olla sen viljelijän omaan käyttöön jäävä raha..
Alat sinäkin SS päästä jutun jyvälle. Pienviljelijälle jonka rahat tulevat jostakin ihan muualta on se ja sama mitä siellä pellolla tekee. Harrastuksena sitä voi pitää. Sitten kun tullaan päätoimiseen viljelijään tai vaikka päätöimiseen elukanpitäjäviljelijään niin homman ei tarvitse paljon mennä pieleen, että on seinä edessä.
Ei pientilalla ole ehkä kuin helpotus, jos sato jää heikoksi tai sitä ei tule ollenkaan.
Mutta jos päätoimisen tilan sato putoaa esimerkiksi 6000 tonnista kolmeentuhanteen tonniin, siinä se tappio on jo puoli miljoonaa. Eipä 100-200 ha viljanviljelijälläkään ansiotuloja kunnan kärkijoukossa julkaista. Että se pieneltä näyttävä 20000-25000 saattaa olla melkoinen osa vuoden tulosta.
-SS-
Kirjoitit:
"Köysikauppa käynee vilkkaana tänä syksynä."
Montako niitä tilallista on, joilla tulee tappiota puoli miljoonaa? Kuinka moni niistä aikoo itsemurhaa asian vuoksi?
Ei se lukumäärä köysikauppaa vilkkaaksi tee
Oisit kirjoittanu et joku jopa saattaa harkita köyden ostoa, niin jutussas ois edes jotain järkeä.
Vai onko tässä käynyt niin että järjetön ei ymmärrä nokkelan kirjoituksen ideaa?
🤣
Ei pientilalla ole ehkä kuin helpotus, jos sato jää heikoksi tai sitä ei tule ollenkaan.
Mutta jos päätoimisen tilan sato putoaa esimerkiksi 6000 tonnista kolmeentuhanteen tonniin, siinä se tappio on jo puoli miljoonaa. Eipä 100-200 ha viljanviljelijälläkään ansiotuloja kunnan kärkijoukossa julkaista. Että se pieneltä näyttävä 20000-25000 saattaa olla melkoinen osa vuoden tulosta.
-SS-
Kirjoitit:
"Köysikauppa käynee vilkkaana tänä syksynä."
Montako niitä tilallista on, joilla tulee tappiota puoli miljoonaa? Kuinka moni niistä aikoo itsemurhaa asian vuoksi?
Ei se lukumäärä köysikauppaa vilkkaaksi tee
Oisit kirjoittanu et joku jopa saattaa harkita köyden ostoa, niin jutussas ois edes jotain järkeä.
Vai onko tässä käynyt niin että järjetön ei ymmärrä nokkelan kirjoituksen ideaa?
🤣
Toivottavasti Puuha-Pete ei eksy koskaan Savoon, täällä kun puhuja suattaa tarkottoo jottaen, tae sitten ei. Tosikot ja pilkunnussijat repii helposti perseensä. :D
Ei pientilalla ole ehkä kuin helpotus, jos sato jää heikoksi tai sitä ei tule ollenkaan.
Mutta jos päätoimisen tilan sato putoaa esimerkiksi 6000 tonnista kolmeentuhanteen tonniin, siinä se tappio on jo puoli miljoonaa. Eipä 100-200 ha viljanviljelijälläkään ansiotuloja kunnan kärkijoukossa julkaista. Että se pieneltä näyttävä 20000-25000 saattaa olla melkoinen osa vuoden tulosta.
-SS-
Kirjoitit:
"Köysikauppa käynee vilkkaana tänä syksynä."
Montako niitä tilallista on, joilla tulee tappiota puoli miljoonaa? Kuinka moni niistä aikoo itsemurhaa asian vuoksi?
Ei se lukumäärä köysikauppaa vilkkaaksi tee
Oisit kirjoittanu et joku jopa saattaa harkita köyden ostoa, niin jutussas ois edes jotain järkeä.
Vai onko tässä käynyt niin että järjetön ei ymmärrä nokkelan kirjoituksen ideaa?
🤣
Toivottavasti Puuha-Pete ei eksy koskaan Savoon, täällä kun puhuja suattaa tarkottoo jottaen, tae sitten ei. Tosikot ja pilkunnussijat repii helposti perseensä. :D
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Rehuohra suurin nousija, toistaseks.......
+17e.
Loimaa 157e +17e
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Rehuohra suurin nousija, toistaseks.......
+17e.
Loimaa 157e +17e
https://www.avenakauppa.fi/etusivu
Loimaa Ohra 164 - 165e
Kuukauden päästä hinnat alkaa tippumaan, kun huomataan että tavaraa tuleekin ihan hyvin. Eikä katoa enää olekkaan.
Ei pientilalla ole ehkä kuin helpotus, jos sato jää heikoksi tai sitä ei tule ollenkaan.
Mutta jos päätoimisen tilan sato putoaa esimerkiksi 6000 tonnista kolmeentuhanteen tonniin, siinä se tappio on jo puoli miljoonaa. Eipä 100-200 ha viljanviljelijälläkään ansiotuloja kunnan kärkijoukossa julkaista. Että se pieneltä näyttävä 20000-25000 saattaa olla melkoinen osa vuoden tulosta.
-SS-
Kirjoitit:
"Köysikauppa käynee vilkkaana tänä syksynä."
Montako niitä tilallista on, joilla tulee tappiota puoli miljoonaa? Kuinka moni niistä aikoo itsemurhaa asian vuoksi?
Ei se lukumäärä köysikauppaa vilkkaaksi tee
Oisit kirjoittanu et joku jopa saattaa harkita köyden ostoa, niin jutussas ois edes jotain järkeä.
Vai onko tässä käynyt niin että järjetön ei ymmärrä nokkelan kirjoituksen ideaa?
🤣
Toivottavasti Puuha-Pete ei eksy koskaan Savoon, täällä kun puhuja suattaa tarkottoo jottaen, tae sitten ei. Tosikot ja pilkunnussijat repii helposti perseensä. :D
Te olette muutenkin outoa sakkia.
Kuukauden päästä hinnat alkaa tippumaan, kun huomataan että tavaraa tuleekin ihan hyvin. Eikä katoa enää olekkaan.
Perjantain maastulli sivu 8:
Sikamies kertoo : Rehuviljasta on pulaa koko Euroopassa ja etenkin itämeren ympärillä. Tuontiohrasta joutuu maksamaan jo nyt 210€ pihaan tuotuna.
Samalla sivulla australiassa oli varastettu 20 tonnin kaurat siilosta. lastin arvo oli runsaat 6000€. A'300€ tonni.
Mutta älkööt huoliko, puuromies on reilu ja myy sikamiehille ohraa 200€ kotihintaan niin kauan kuin tavaraa riittää.
Perjantain maastulli sivu 8:
Sikamies kertoo : Rehuviljasta on pulaa koko Euroopassa ja etenkin itämeren ympärillä. Tuontiohrasta joutuu maksamaan jo nyt 210€ pihaan tuotuna.
Samalla sivulla australiassa oli varastettu 20 tonnin kaurat siilosta. lastin arvo oli runsaat 6000€. A'300€ tonni.
Mutta älkööt huoliko, puuromies on reilu ja myy sikamiehille ohraa 200€ kotihintaan niin kauan kuin tavaraa riittää.
Ei käy naapurikauppa 200 eurolla. Koska tukien arvo 4 t sadosta olisi eläintilan omassa käytössä noin 150 euroa tonni. Eli 50-80 euroa tonni naapurin kuoppaan kipattuna, hyvä jos sitäkään kehtaa pyytää.
-SS-
Voisin myydä ohrat jo tässä vaiheessa tuolla 178e tasolla. Kauraan haluaisin kyllä sen 15e vielä lisää perushintaan. Vehnä on myös ollut hyvä valinta tälle kaudelle.kyllä te ootte vaatimattomia, sillo ku ois vara pyytää ni ei.
Perjantain maastulli sivu 8:
Sikamies kertoo : Rehuviljasta on pulaa koko Euroopassa ja etenkin itämeren ympärillä. Tuontiohrasta joutuu maksamaan jo nyt 210€ pihaan tuotuna.
Samalla sivulla australiassa oli varastettu 20 tonnin kaurat siilosta. lastin arvo oli runsaat 6000€. A'300€ tonni.
Mutta älkööt huoliko, puuromies on reilu ja myy sikamiehille ohraa 200€ kotihintaan niin kauan kuin tavaraa riittää.
Ei käy naapurikauppa 200 eurolla. Koska tukien arvo 4 t sadosta olisi eläintilan omassa käytössä noin 150 euroa tonni. Eli 50-80 euroa tonni naapurin kuoppaan kipattuna, hyvä jos sitäkään kehtaa pyytää.
-SS-
Nyt ei ymmärrä SS:n laskutapaa.. Mistä sä ton 150e repäsit? Entä ton 50-80e? Ei ymmärrä ei...
Tosiasiassa ongelma ei ole ohran tai kauran hinta. Maailmanmarkkinahinta ohralla näkyy olevan 115 euroa metrijärjestelmän tonnilta. Kauran 140-150 euroa tonnilta. Mutta koska rehunkäyttäjä ei nyt saa omasta pellostaan riittävästi rehua, hän tarvitsee ostorehussa mukana myös tuet, koska toisen viljelemänä tuet menevät muille, ja sehän on aivan väärin, eikö.
Esimerkiksi eläintilan ohra, viidentonnin sadosta tukitaso on 100€/tonni. Eli rehua ostava tila ajattelee, että ohra tarvitsisi saada hintaan maailmanmarkkinahinta - saamatta jäänyt tuki = 15 euroa tonni. Eli ohran maailmanmarkkinahinnan tasolla 100 euroa vilja pitäisi antaa ilmaiseksi käyttäjälle, jotta kauppa ei olisi epäoikeudenmukainen.
Emme halua aiheuttaa lisäkriisiytymistä rehun ostajille. Siksi suosittelen jauholakkeja varmistamaan, että ohrakuormat menevät vientiin, ei kotimaahan.
Tai jotain.
-SS-
Edelleen ei aukene. Ilmeisesti jotenkin yrität selittää, että tuet pitäisi saada myös ostetun viljan mukana. Empä ole vielä tuollaiseen laskutapaan aiemmin törmännyt. Olkoon miten on, mutta tuollainen 200e/tn on sellainen hinta, että mikäli sianhintaan ei tule äkkiä jotain korotusta niin vain hölmöt ja laskutaidottomat jatkavat elukoiden pitoa. Silloin teidän on syytäkin toivoa, että saatte viljanne vientiin.Perjantain maastulli sivu 8:
Sikamies kertoo : Rehuviljasta on pulaa koko Euroopassa ja etenkin itämeren ympärillä. Tuontiohrasta joutuu maksamaan jo nyt 210€ pihaan tuotuna.
Samalla sivulla australiassa oli varastettu 20 tonnin kaurat siilosta. lastin arvo oli runsaat 6000€. A'300€ tonni.
Mutta älkööt huoliko, puuromies on reilu ja myy sikamiehille ohraa 200€ kotihintaan niin kauan kuin tavaraa riittää.
Ei käy naapurikauppa 200 eurolla. Koska tukien arvo 4 t sadosta olisi eläintilan omassa käytössä noin 150 euroa tonni. Eli 50-80 euroa tonni naapurin kuoppaan kipattuna, hyvä jos sitäkään kehtaa pyytää.
-SS-
Nyt ei ymmärrä SS:n laskutapaa.. Mistä sä ton 150e repäsit? Entä ton 50-80e? Ei ymmärrä ei...
Eli jos nyt lähestytään 200 euron markkinahintaa, niin tuo seuraavassa tehty aikaisempi laskelma muuttuu siten, että viljanviljelijä saisi suoraan käyttöön myynnillä laskuttaa kohtuulliset 50 euroa, tai jopa 80 euroa. Huom oletan, ettei saada 5 tonnin satoa vaan vain 4 tonni sato. Tuntuiko tuo 80 euroa nyt sitten jo liian suurelta ?Tosiasiassa ongelma ei ole ohran tai kauran hinta. Maailmanmarkkinahinta ohralla näkyy olevan 115 euroa metrijärjestelmän tonnilta. Kauran 140-150 euroa tonnilta. Mutta koska rehunkäyttäjä ei nyt saa omasta pellostaan riittävästi rehua, hän tarvitsee ostorehussa mukana myös tuet, koska toisen viljelemänä tuet menevät muille, ja sehän on aivan väärin, eikö.
Esimerkiksi eläintilan ohra, viidentonnin sadosta tukitaso on 100€/tonni. Eli rehua ostava tila ajattelee, että ohra tarvitsisi saada hintaan maailmanmarkkinahinta - saamatta jäänyt tuki = 15 euroa tonni. Eli ohran maailmanmarkkinahinnan tasolla 100 euroa vilja pitäisi antaa ilmaiseksi käyttäjälle, jotta kauppa ei olisi epäoikeudenmukainen.
Emme halua aiheuttaa lisäkriisiytymistä rehun ostajille. Siksi suosittelen jauholakkeja varmistamaan, että ohrakuormat menevät vientiin, ei kotimaahan.
Tai jotain.
-SS-
Edelleen ei aukene. Ilmeisesti jotenkin yrität selittää, että tuet pitäisi saada myös ostetun viljan mukana. Empä ole vielä tuollaiseen laskutapaan aiemmin törmännyt. Olkoon miten on, mutta tuollainen 200e/tn on sellainen hinta, että mikäli sianhintaan ei tule äkkiä jotain korotusta niin vain hölmöt ja laskutaidottomat jatkavat elukoiden pitoa. Silloin teidän on syytäkin toivoa, että saatte viljanne vientiin.Perjantain maastulli sivu 8:
Sikamies kertoo : Rehuviljasta on pulaa koko Euroopassa ja etenkin itämeren ympärillä. Tuontiohrasta joutuu maksamaan jo nyt 210€ pihaan tuotuna.
Samalla sivulla australiassa oli varastettu 20 tonnin kaurat siilosta. lastin arvo oli runsaat 6000€. A'300€ tonni.
Mutta älkööt huoliko, puuromies on reilu ja myy sikamiehille ohraa 200€ kotihintaan niin kauan kuin tavaraa riittää.
Ei käy naapurikauppa 200 eurolla. Koska tukien arvo 4 t sadosta olisi eläintilan omassa käytössä noin 150 euroa tonni. Eli 50-80 euroa tonni naapurin kuoppaan kipattuna, hyvä jos sitäkään kehtaa pyytää.
-SS-
Nyt ei ymmärrä SS:n laskutapaa.. Mistä sä ton 150e repäsit? Entä ton 50-80e? Ei ymmärrä ei...
Eli jos nyt lähestytään 200 euron markkinahintaa, niin tuo seuraavassa tehty aikaisempi laskelma muuttuu siten, että viljanviljelijä saisi suoraan käyttöön myynnillä laskuttaa kohtuulliset 50 euroa, tai jopa 80 euroa. Huom oletan, ettei saada 5 tonnin satoa vaan vain 4 tonni sato. Tuntuiko tuo 80 euroa nyt sitten jo liian suurelta ?Tosiasiassa ongelma ei ole ohran tai kauran hinta. Maailmanmarkkinahinta ohralla näkyy olevan 115 euroa metrijärjestelmän tonnilta. Kauran 140-150 euroa tonnilta. Mutta koska rehunkäyttäjä ei nyt saa omasta pellostaan riittävästi rehua, hän tarvitsee ostorehussa mukana myös tuet, koska toisen viljelemänä tuet menevät muille, ja sehän on aivan väärin, eikö.
Esimerkiksi eläintilan ohra, viidentonnin sadosta tukitaso on 100€/tonni. Eli rehua ostava tila ajattelee, että ohra tarvitsisi saada hintaan maailmanmarkkinahinta - saamatta jäänyt tuki = 15 euroa tonni. Eli ohran maailmanmarkkinahinnan tasolla 100 euroa vilja pitäisi antaa ilmaiseksi käyttäjälle, jotta kauppa ei olisi epäoikeudenmukainen.
Emme halua aiheuttaa lisäkriisiytymistä rehun ostajille. Siksi suosittelen jauholakkeja varmistamaan, että ohrakuormat menevät vientiin, ei kotimaahan.
Tai jotain.
-SS-
Jos nyt jotenkin haluaa tuota rehun hintaa ajatella niin oman rehun viljelyllä saa tavallaan paremman hinnan olettaen, että sen rehun tuotantokustannus ei ole hintaan nähden liian korkea tai siis korkeampi kuin siitä saatava hinta. Itse olen ainakin aiemmin ajatellut, että mahdollisimman paljon pitää itse viljellä rehuviljaa siitä on tähän asti saanut parhaimman hinnan syöttämällä sen eläinten läpi. Tilanne jossa kaiken joutuu ostamaan markkinahintaan niin siinä häviää sen tuotantokustannuksen ja ostohinnan erotuksen. Se, että saako erotuksen sitten katettua myymällä parempaa tavaraa teollisuudelle, esim mallasohrana ja ostamalla rehuohraa tilalle onkin sitten eri asia. Itse en ole tuota koskaan laskenut, kun ei ole yleisesti tavara ollut sellaista, että kelpaisi muuhun kuin rehuksi. Eläinten on silti pystyttävä "maksamaan" se markkinahintainen vilja, jos näin ei ole niin ainakin itseltä loppuu silloin eläinten pito. Nyt se hetki alkaa olla käsillä kun rehuohra vain nousee. Täytyy varmaan nämä viimeiset elukat syötellä vehnällä ja kauralla, kun ovat halvempia.
Papananpyörittelijän tapa laskea. Toisen lohkoilta ei voi mennä paalaamaan heiniä elukoille ilmaiseksi, vaan pellon haltijan on luovutettava myös tuet tälle suurelle ja kauniille paalipellelle.
Eikös joku aiemmin "laskenut" ettei kannata paalata naapurin heiniä itelleen, koska kustannus olisi ollut 660 €/ha. Siis niistä heinistä ei olisi tarvinnut maksaa mitään.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.279165
Markkinakatsaus: Viljojen avaushinnat pinkaisivat, rehuohra yli 170 euroa tonni
Enempää ei pysty itte lukemaan kun en oo tilaaja... :D:D
Tänä kesänä on kyllä kelvannut kaikki mahdolliset heinät kysymättäkin karjamiehille. Voisi olla aika, että niistä tuista siirrettäisiin nyt osa viljamiehen tilille korvauksena edes jonkinlaisesta sadosta. Kollegalla on joku lhp läntti ja tuli yllättäen soitto, että onkos tämä täällä sinun peltoasi, voiko sen niittää, kun ollaan tässä viereisellä lohkolla. Isäntä antoi luvan niittämiseen, vastaus oli, että hyvä, itseasiassa heinät on jo paalattukin...
Saatte nähdä, kun viljan hinta nousee vaikkapa 20%, niin kauppa nostaa myös leivän hintaa 20%
Saatte nähdä, kun viljan hinta nousee vaikkapa 20%, niin kauppa nostaa myös leivän hintaa 20%
Mitä leivästä mutta jos kaljan hintakin nousee
200e saattaa mallasohralla mennä rikki, jos mallaslaatua joku saa pellostansa...
200e saattaa mallasohralla mennä rikki, jos mallaslaatua joku saa pellostansa...
Juu ehdottomasti, näitähän on täällä alueella parikin kertaa
lisälannoiteltu yarasensoreilla sun muilla. Kyllä valkuainen saattaa olla 20%
-SS-
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Rehuohra suurin nousija, toistaseks.......
+17e.
Loimaa 157e +17e
https://www.avenakauppa.fi/etusivu
Loimaa Ohra 164 - 165e
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Hankkija kirittää rehuohraa,
Loimaa 165 +8
https://www.farmit.net/sites/default/files/partner/236311/perushinnat_3.8.png
Fazer kevätvehnä Loimaa 181e
Ja Altia tosiaan on ykkösenä ohrassa, rahti vaan täytyy huomioida kun Hankkijalle ja Avenalle matkaa n.5kilsaa, että saa niinku majorillakin vietyä...
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/08/03/altian-ohran-hinta
"Altian perushinta ohralle 6.8.2018 alkaen on 178 €/tonni Koskenkorvalle toimitettuna."
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Rehuohra suurin nousija, toistaseks.......
+17e.
Loimaa 157e +17e
https://www.avenakauppa.fi/etusivu
Loimaa Ohra 164 - 165e
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Hankkija kirittää rehuohraa,
Loimaa 165 +8
https://www.farmit.net/sites/default/files/partner/236311/perushinnat_3.8.png
Fazer kevätvehnä Loimaa 181e
Ja Altia tosiaan on ykkösenä ohrassa, rahti vaan täytyy huomioida kun Hankkijalle ja Avenalle matkaa n.5kilsaa, että saa niinku majorillakin vietyä...
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/08/03/altian-ohran-hinta
"Altian perushinta ohralle 6.8.2018 alkaen on 178 €/tonni Koskenkorvalle toimitettuna."
Nousee nousee...
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
Rehuohra Loimaa 170e +5e.
Mallasohra Lahti 219, 5e +10e
😎
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Rehuohra suurin nousija, toistaseks.......
+17e.
Loimaa 157e +17e
https://www.avenakauppa.fi/etusivu
Loimaa Ohra 164 - 165e
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Hankkija kirittää rehuohraa,
Loimaa 165 +8
https://www.farmit.net/sites/default/files/partner/236311/perushinnat_3.8.png
Fazer kevätvehnä Loimaa 181e
Ja Altia tosiaan on ykkösenä ohrassa, rahti vaan täytyy huomioida kun Hankkijalle ja Avenalle matkaa n.5kilsaa, että saa niinku majorillakin vietyä...
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/08/03/altian-ohran-hinta
"Altian perushinta ohralle 6.8.2018 alkaen on 178 €/tonni Koskenkorvalle toimitettuna."
Nousee nousee...
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
Rehuohra Loimaa 170e +5e.
Mallasohra Lahti 219, 5e +10e
😎
https://www.avenakauppa.fi/etusivu
Rehuohra Loimaa 175e +5e.
Se rupiaa olemaan toi nousu 5e päivässä....
Rukiin kanssa samassa, että pro ruis jne... 🤣
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Rehuohra suurin nousija, toistaseks.......
+17e.
Loimaa 157e +17e
https://www.avenakauppa.fi/etusivu
Loimaa Ohra 164 - 165e
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Hankkija kirittää rehuohraa,
Loimaa 165 +8
https://www.farmit.net/sites/default/files/partner/236311/perushinnat_3.8.png
Fazer kevätvehnä Loimaa 181e
Ja Altia tosiaan on ykkösenä ohrassa, rahti vaan täytyy huomioida kun Hankkijalle ja Avenalle matkaa n.5kilsaa, että saa niinku majorillakin vietyä...
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/08/03/altian-ohran-hinta
"Altian perushinta ohralle 6.8.2018 alkaen on 178 €/tonni Koskenkorvalle toimitettuna."
Nousee nousee...
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
Rehuohra Loimaa 170e +5e.
Mallasohra Lahti 219, 5e +10e
😎
https://www.avenakauppa.fi/etusivu
Rehuohra Loimaa 175e +5e.
Se rupiaa olemaan toi nousu 5e päivässä....
Rukiin kanssa samassa, että pro ruis jne... 🤣
Ei vielä riitä. SS:ää matkien:
2017 5x130 € = 650 €
2018 3x175€ = 525 €
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Rehuohra suurin nousija, toistaseks.......
+17e.
Loimaa 157e +17e
https://www.avenakauppa.fi/etusivu
Loimaa Ohra 164 - 165e
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Hankkija kirittää rehuohraa,
Loimaa 165 +8
https://www.farmit.net/sites/default/files/partner/236311/perushinnat_3.8.png
Fazer kevätvehnä Loimaa 181e
Ja Altia tosiaan on ykkösenä ohrassa, rahti vaan täytyy huomioida kun Hankkijalle ja Avenalle matkaa n.5kilsaa, että saa niinku majorillakin vietyä...
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/08/03/altian-ohran-hinta
"Altian perushinta ohralle 6.8.2018 alkaen on 178 €/tonni Koskenkorvalle toimitettuna."
Nousee nousee...
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
Rehuohra Loimaa 170e +5e.
Mallasohra Lahti 219, 5e +10e
😎
https://www.avenakauppa.fi/etusivu
Rehuohra Loimaa 175e +5e.
Se rupiaa olemaan toi nousu 5e päivässä....
Rukiin kanssa samassa, että pro ruis jne... 🤣
Ei vielä riitä. SS:ää matkien:
2017 5x130 € = 650 €
2018 3x175€ = 525 €
2017 4,5*130= 585
2018 5,5*200= 1100
;D
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Rehuohra suurin nousija, toistaseks.......
+17e.
Loimaa 157e +17e
https://www.avenakauppa.fi/etusivu
Loimaa Ohra 164 - 165e
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Hankkija kirittää rehuohraa,
Loimaa 165 +8
https://www.farmit.net/sites/default/files/partner/236311/perushinnat_3.8.png
Fazer kevätvehnä Loimaa 181e
Ja Altia tosiaan on ykkösenä ohrassa, rahti vaan täytyy huomioida kun Hankkijalle ja Avenalle matkaa n.5kilsaa, että saa niinku majorillakin vietyä...
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/08/03/altian-ohran-hinta
"Altian perushinta ohralle 6.8.2018 alkaen on 178 €/tonni Koskenkorvalle toimitettuna."
Nousee nousee...
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
Rehuohra Loimaa 170e +5e.
Mallasohra Lahti 219, 5e +10e
😎
https://www.avenakauppa.fi/etusivu
Rehuohra Loimaa 175e +5e.
Se rupiaa olemaan toi nousu 5e päivässä....
Rukiin kanssa samassa, että pro ruis jne... 🤣
Ei vielä riitä. SS:ää matkien:
2017 5x130 € = 650 €
2018 3x175€ = 525 €
2017 4,5*130= 585
2018 5,5*200= 1100
;D
Seuraava kysymys kuuluukin että riittääkö rehuohrissa edes hehtopainot? Villi huhu kertoo ennakkonäytteiden olevan hyvän Belindan painoissa...
Voi sitten paukutella henkseleitä kun on öljykasveja josta saa 375e per tonni plus lisät plus valkuaispalkkio.💪
Niinjuu, ekat ohrat valmiina lähtöön ja hinta 200€/tn, kuorma lähtenee tänään tai huomenna. Viime vuoden satoon nähden avaushinta +33%. Saa nähdä tuliko myytyä liian halvalla, mutta reilu hinta molemmin puolin jne.kolme vuotta sitten näistä varastojen pitämisestä oli pitkä keskustelu. Nyt olisi mukava, jos viime vuoden sadon voisi myydä vaikka 33% parempaan hintaan... melkein jo yhden vuoden voitolla rakentaisi vastaavan siilotilan lisää.
Eikös noita hintapiikkejä sitten voi spekuloida myös viljapörssijoituksilla. Mitään siiloja tartte sitä varten.meinaatko, että ituniska jolla ei ole mitään kaupallista koulutusta hakkaisi raaka-aineiden johdannaismarkkinoilla nämä alan ammattilaiset? Tämä markkina on alaan perehtyneillekin haastava. Markkinaheilahtelut aiheuttavat sen heijastuksen todellisiin kaupan hintoihin ja niihin pääse käsiksi ihan ituniskan omilla instrumenteilla.... galvanoidulla pellillä ja jakoavaimella.
-SS-
Eikös noita hintapiikkejä sitten voi spekuloida myös viljapörssijoituksilla. Mitään siiloja tartte sitä varten.
-SS-
sikatalous kestää rehuviljan kuljettamisen jopa ulkomailta - LSO:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Jari Mäkilä 5.7.2018
Aivan samaa mieltä. Oliko se 2011-12 kun oli edellisen kerran viljojen hintapiikki. Nyt näyttää piikki jopa rajummalta kuin silloin. Siinä kun säästelee 5 vuoden sadon ja myy sen kerralla niin kyllä sillä hyvät tilit tekee. Verottaja tulee vaan osille tuossakin, että äkkiä jos ei mitään suoraa poistoa pääse tekemään niin veroprosentti huitelee taivaissa. Olettaen tietenkin, että on näitä normaaleja tiloja joilla on velkaa eikä pääse nauttimaan mistään alennetun veroprosentin jutuista.Niinjuu, ekat ohrat valmiina lähtöön ja hinta 200€/tn, kuorma lähtenee tänään tai huomenna. Viime vuoden satoon nähden avaushinta +33%. Saa nähdä tuliko myytyä liian halvalla, mutta reilu hinta molemmin puolin jne.kolme vuotta sitten näistä varastojen pitämisestä oli pitkä keskustelu. Nyt olisi mukava, jos viime vuoden sadon voisi myydä vaikka 33% parempaan hintaan... melkein jo yhden vuoden voitolla rakentaisi vastaavan siilotilan lisää.
Edelleen samaa mieltä, kuin kolme vuotta sitten...
Juuri tuohon viiden vuoden haarukkaan mahtuu ilmeisesti aina vähintään yksi hintapiikki, jolloin perusviljat ylittää kaikki tuon 200€/tn. Joten ne jotka tätä meinaa jatkaa, niin rahoitus ja varastot vaan rakenneltava siihen malliin, että myyntejä pystyy ajoittamaan. Samoin se on vähän tilalle ostettavien raaka-aineiden kanssa.
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=65398.msg1176744#msg1176744
Tutkimuksen mukaan: "Suurin häviäjä maataloustuotannon pudotuspelissä on kotieläintalous.Tuliko yllätyksenä? Mulle ei ainakaan tullut. Merkit on olleet näkyvissä jo pitkän aikaa. Tätähän minäkin olen täällä yrittänyt selittää. Se on kätevää jatkaa viljelyä sivutoimisena ja siirtyä palkkatöihin muualle. Peltojenviljelyyn saa kuitenkin edelleen niin hyvin tukia, että jos yhtään katsoo mitä tekee niin ei toiminnasta tappiollista saa. Toinen vaihtoehto on sitten se, että tarkoituksella imuroi kaikki tuet, eikä aikomustakaan ole tuottaa mitään kunhan vain pykälät täyttyy. Voisiko sanoa, että tämä on se kuluja karsiva tuotantotapa. Sitten kun sopivasti saa kannattamaan ja hyvä palkkatyö niin viljely alaa voi vaikka lisätä ja pistää taas jotain hyvän tuen omaavaa pellolle. Kotieläimiä ei oikein sivuhommina pidetä, joten kyllähän siinä niin käy, että eläintuotanto on kohta kaputt koko maasta. Ensin etelästä ja sitten pohjoisesta.
Suurin voittaja on viljanviljely. Viljatilojen peltopinta-alat kasvavat koko ajan. Samaan aikaan esimerkiksi monet lypsykarjastaan luopuvat tilat jatkavat sivutoimista viljelyä."
https://yle.fi/uutiset/3-10339874?origin=rss
2 viikkoo enintään aikaa tilata apulannat :oHyvä kun muistutit Yaran äkkiä kallistuvista raaka-aineista.Polttoaine nousee myös.
2 viikkoo enintään aikaa tilata apulannat :oHyvä kun muistutit Yaran äkkiä kallistuvista raaka-aineista.Polttoaine nousee myös.
Tutkimuksen mukaan: "Suurin häviäjä maataloustuotannon pudotuspelissä on kotieläintalous.Tuliko yllätyksenä? Mulle ei ainakaan tullut. Merkit on olleet näkyvissä jo pitkän aikaa. Tätähän minäkin olen täällä yrittänyt selittää. Se on kätevää jatkaa viljelyä sivutoimisena ja siirtyä palkkatöihin muualle. Peltojenviljelyyn saa kuitenkin edelleen niin hyvin tukia, että jos yhtään katsoo mitä tekee niin ei toiminnasta tappiollista saa. Toinen vaihtoehto on sitten se, että tarkoituksella imuroi kaikki tuet, eikä aikomustakaan ole tuottaa mitään kunhan vain pykälät täyttyy. Voisiko sanoa, että tämä on se kuluja karsiva tuotantotapa. Sitten kun sopivasti saa kannattamaan ja hyvä palkkatyö niin viljely alaa voi vaikka lisätä ja pistää taas jotain hyvän tuen omaavaa pellolle. Kotieläimiä ei oikein sivuhommina pidetä, joten kyllähän siinä niin käy, että eläintuotanto on kohta kaputt koko maasta. Ensin etelästä ja sitten pohjoisesta.
Suurin voittaja on viljanviljely. Viljatilojen peltopinta-alat kasvavat koko ajan. Samaan aikaan esimerkiksi monet lypsykarjastaan luopuvat tilat jatkavat sivutoimista viljelyä."
https://yle.fi/uutiset/3-10339874?origin=rss
Totta puhuen olen kovasti huolissani eläintilojen kannattavuudesta. Mihin ihmeeseen nämä kahut sitten työntää jossei eläintiloille? Varsinkin Hkscan on pysynyt pystyssä halvan lihan ansiosta. Noh, toivotaan että kauppa, keskusta ja MTK saa korjatttua tilanteen.
Totta puhuen olen kovasti huolissani eläintilojen kannattavuudesta. Mihin ihmeeseen nämä kahut sitten työntää jossei eläintiloille? Varsinkin Hkscan on pysynyt pystyssä halvan lihan ansiosta. Noh, toivotaan että kauppa, keskusta ja MTK saa korjatttua tilanteen.
Edelleenkin ihmettelen korkeaksi noussutta rehuohran hintaa, suhteessa myllyvehnään, eikös rehuohraa pitänyt olla varastoissakin vielä paljon, vai vientiinkö sitä nyt menee?
Kotieläintalouden väheneminen aikakin pitäisi selvästi vähentää rehuohran kysyntää.
näinhän tämä rakennekehitys etenee... huonoimmin kannattavat lopettaa ja jäljelle jäävillä tuotanto lisääntyy.sikatalous kestää rehuviljan kuljettamisen jopa ulkomailta - LSO:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Jari Mäkilä 5.7.2018
Ei kestä. Mä en ymmärrä, että tollasia sammakoita pitää päästää suustaan. Tosin taisi olla maastullin toimittaja vähän ottanut vapauksia otsikkoon. Mutta silti. Itselle on ainakin nyt selvä, että mikäli hinnat ei tän kuukauden sisällä sikamarkkinoilla muutu niin joku muu saa kasvattaa sitten seuraavat. En ala talkoilemaan vaan tilaan rekkoja hakemaan elukooille varattuja rehuviljoja.
Mihin se kotieläintalous vähenee? Ei kukaan lopeta kannattavaa liiketoimintaa.
Mihin se kotieläintalous vähenee? Ei kukaan lopeta kannattavaa liiketoimintaa.
Maalataan niinku Arto että kaikki näkee...
Olet löytänyt maataloudesta bisneksenä villakoiran ytimen: "Kannattava liiketoiminta". Taitaa vaan olla se sohvan alla oleva villakoira, missä ei ole sitä ydintä ollenkaan; kaikki vaan samaa höttöä. Heh...
Eikös noita hintapiikkejä sitten voi spekuloida myös viljapörssijoituksilla. Mitään siiloja tartte sitä varten.meinaatko, että ituniska jolla ei ole mitään kaupallista koulutusta hakkaisi raaka-aineiden johdannaismarkkinoilla nämä alan ammattilaiset? Tämä markkina on alaan perehtyneillekin haastava. Markkinaheilahtelut aiheuttavat sen heijastuksen todellisiin kaupan hintoihin ja niihin pääse käsiksi ihan ituniskan omilla instrumenteilla.... galvanoidulla pellillä ja jakoavaimella.
-SS-
Nythän kenelläkään ei vielä ole todellista kuvaa viljojen sadoista, vain arvailuja siitä että sato tulee jäämään odotuksista eli mahdollisuus sille että sitä jouduttaisiin tuomaan tänne "saareen" lisää hintaa merikuljetuksen verran automaattisesti
Ei oo vielä ostajat päivittäneet laatuhinnoittelua? Valkuaishinnottelu tulee varmasti alaspäin viimevuodesta..?
Syysvehnä Ceylonin valk. nyt esinäytteessä 13,8% ja viimevuoden tavarassa, jota siilossa 10,9% (eli rehuvehnäksi menisi).. laskin että tuosta tulisi 12,5% jos sekottaisi, eli just perusvalkuaiseen riittäisi. Sakoluku ei oo ongelma nyt 339 ja viime vuoden 265.
Totta puhuen olen kovasti huolissani eläintilojen kannattavuudesta. Mihin ihmeeseen nämä kahut sitten työntää jossei eläintiloille? Varsinkin Hkscan on pysynyt pystyssä halvan lihan ansiosta. Noh, toivotaan että kauppa, keskusta ja MTK saa korjatttua tilanteen.Noista ei kenestäkään ole korjaajaksi. Tai no kauppa jos heidän kelkkansa kääntyy täysin, mutta tätä tuskin on odotettavissa. Se on ainakin jossakin määrissä totta, että mikäli eläintalous vähenee riittävästi niin rehuviljasta saattaa tulla tunkua. Nyt tuskin näin käy, kun itämeren ympärillä on pulaa viljasta niin se on aivan sama, vaikka täältä jokainen eläintila lopettaisi niin rehuviljat häviäisi kyllä..
näinhän tämä rakennekehitys etenee... huonoimmin kannattavat lopettaa ja jäljelle jäävillä tuotanto lisääntyy.sikatalous kestää rehuviljan kuljettamisen jopa ulkomailta - LSO:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Jari Mäkilä 5.7.2018
Ei kestä. Mä en ymmärrä, että tollasia sammakoita pitää päästää suustaan. Tosin taisi olla maastullin toimittaja vähän ottanut vapauksia otsikkoon. Mutta silti. Itselle on ainakin nyt selvä, että mikäli hinnat ei tän kuukauden sisällä sikamarkkinoilla muutu niin joku muu saa kasvattaa sitten seuraavat. En ala talkoilemaan vaan tilaan rekkoja hakemaan elukooille varattuja rehuviljoja.
Elukkahomman jälkeen muutama vuosi viljellään päätoimisesti ja sitten mennään palkkatöihin. Sivutoimisena vähennetään viljelyn volyymeja vähitellen, siirrytään monivuotisiin kasveihin, optimoidaan tuet, lisätään heinäkasvien aloja, siirrytään luomuun ja lopulta eläkkeellä vielä jatketaan hömppää koko alalla.
Tervetuloa vaan tähän junaan.... :)
T
Muutenkin investoinnissa on se, että vaatisi lisää peltoa. Ei lannanlevitykseen, mutta rehuviljan tuotantoon. Omalla pellolla voi sopivasti tasata näitä hintaheilahteluja ja saatavuuden. Näillä pellon hinnoilla ei vain ole järkeä. Ainut järki investoinnissa olisi se, että voisi palkata sen työntekijän jolloin saisi itsekkin vähän vapaata silloin tällöin. Työntekijä toki "syö" aika loven siihen kannattavuuteen eli senkään puolesta nykysillä hintasuhteilla ei oikein järkeä ole. Pattitilanteessa ollaan, nyt on sitten pakko yrittää etsiä kannattavuutta luomun puolelta, josko se sitten mahdollistaisi eläinten vähentämisen ja sitä kautta "vapaan" saamisen. Ettei tarvitse olla 24/7 noiden elukoiden kanssa tekemisissä. Silloin kun aloiteltiin näitä hommia niin suunnittelin vielä tuota laajennusta ja työntekijän palkkaamista. No siitä ajasta sikabisnes on vain mennyt alaspäin eikä pohja taida näkyä vieläkään.
Sullahan oli se 75%/25% laskennallinen robleema.
Oma sika-osastosi on vaan kade kasvi-osastolle.
Tarkemmin kun lasket niin konsernitasolla tilasi tulos ei muutu miksikään, mikäli viljan tuotantokustannus ei muutu.
Itsehän aiemmin kerroit syöttöväsi peltotuotannon elukoille.
Pro Agrian konsultit oli taas kevättalvella kiertämässä kyliä ja tekemässä viljelysuunnitelmia jolla tila käännetään tuottavaan suuntaan. Viljat minimiin, tilalle rypsiä (a'375€ tonni) ja härkäpapua jonka sadon yökköset söi tänä vuonna ja sateet vei viimevuonna.
Nooh, kyllä neuvojille töitä riittää kun avustuksia jaetaan 50 000 x 7000€ = 350 000 000€. Fiksuinta olisi että naapurit neuvoisi toisiaan ja kuittaisi tuon 7000€ taskuunsa.
Pro Agrian konsultit oli taas kevättalvella kiertämässä kyliä ja tekemässä viljelysuunnitelmia jolla tila käännetään tuottavaan suuntaan. Viljat minimiin, tilalle rypsiä (a'375€ tonni) ja härkäpapua jonka sadon yökköset söi tänä vuonna ja sateet vei viimevuonna.
Nooh, kyllä neuvojille töitä riittää kun avustuksia jaetaan 50 000 x 7000€ = 350 000 000€. Fiksuinta olisi että naapurit neuvoisi toisiaan ja kuittaisi tuon 7000€ taskuunsa.
Pro Agrian konsultit oli taas kevättalvella kiertämässä kyliä ja tekemässä viljelysuunnitelmia jolla tila käännetään tuottavaan suuntaan. Viljat minimiin, tilalle rypsiä (a'375€ tonni) ja härkäpapua jonka sadon yökköset söi tänä vuonna ja sateet vei viimevuonna.
Nooh, kyllä neuvojille töitä riittää kun avustuksia jaetaan 50 000 x 7000€ = 350 000 000€. Fiksuinta olisi että naapurit neuvoisi toisiaan ja kuittaisi tuon 7000€ taskuunsa.
Joo.. Tosi asiassa isännät olivat opiskelleet tukiopapasta että rypsillä ja härkäpavulle saa kymppejä enemmän tukea kuin viljoille. Maksaa mitä maksaa ;D ;D
Sit niitä piti väkisin työntää viljelyyn, vielä sillä ajatuksella että ei tarvitse puida kun varmasti epäonnistuu ;D
Ja käytä järkeä vähän tuon 350 miljoonan kanssa. ProAgrioiden liikevaihdot yhteensä taitavat olla jotain 15 miljoonaa vuodessa, joten tuo 350 miljoonaa on tosi vaikea piilottaa kirjanpidoissa jonnekin ;D ;D Vaikka on 5 vuotta aikaa
Ja käytä järkeä vähän tuon 350 miljoonan kanssa. ProAgrioiden liikevaihdot yhteensä taitavat olla jotain 15 miljoonaa vuodessa, joten tuo 350 miljoonaa on tosi vaikea piilottaa kirjanpidoissa jonnekin ;D ;D Vaikka on 5 vuotta aikaa
Vehnistä on leipää suurin osa. Leipävehnää ei nosta tästä enää kuin matifin nousu. Basis on jo yli 30€ ja siinä pysyy.
Vehnistä on leipää suurin osa. Leipävehnää ei nosta tästä enää kuin matifin nousu. Basis on jo yli 30€ ja siinä pysyy.
Vehnistä on leipää suurin osa. Leipävehnää ei nosta tästä enää kuin matifin nousu. Basis on jo yli 30€ ja siinä pysyy.
https://yle.fi/uutiset/3-10345870
Olen kyllä täysin varma, että jossain vaiheessa syksyä Suomessa leipävehnän hinta alkaa kakkosella. Vaikka suurin osa on leipälaatua, sitä tulee niin kovin vähän, vähän tulee muuallakin euroopassa. Hinnat kyllä nousee vielä, koska leipävehnää joudutaan tuomaan Suomeen hyvin kaukaa. Ei sitä saada millään mistään alle 200 euron+rahtikustannus päälle, tämä on selvää kuin pläkki.
Olen kyllä täysin varma, että jossain vaiheessa syksyä Suomessa leipävehnän hinta alkaa kakkosella. Vaikka suurin osa on leipälaatua, sitä tulee niin kovin vähän, vähän tulee muuallakin euroopassa. Hinnat kyllä nousee vielä, koska leipävehnää joudutaan tuomaan Suomeen hyvin kaukaa. Ei sitä saada millään mistään alle 200 euron+rahtikustannus päälle, tämä on selvää kuin pläkki.
olisi kiinnostavaa tietää, kenellä on jotain velvoitteita hoidettavana eli pitää toimittaa joku sov.ittu määrä isolle asiakkaalle? Ylituotantovuosina ainakin näyttää kaupankäynti kovin haluttomalta ja ostajat jopa näyttävät sankareilta, jotka ostavat ja "hoitavat pois" nämä maajussin arvottomat ongelmajätteet. Voiko isot kauppaliikkeet vaan pitää välivuotta nyt, kun halpaa viljaa ei saa?Olen kyllä täysin varma, että jossain vaiheessa syksyä Suomessa leipävehnän hinta alkaa kakkosella. Vaikka suurin osa on leipälaatua, sitä tulee niin kovin vähän, vähän tulee muuallakin euroopassa. Hinnat kyllä nousee vielä, koska leipävehnää joudutaan tuomaan Suomeen hyvin kaukaa. Ei sitä saada millään mistään alle 200 euron+rahtikustannus päälle, tämä on selvää kuin pläkki.
Ts ei saada tuotua niin paljoa että suomeen saataisiin keinotekoisesti luotua ylitarjontaa.
Jos suomen tuotanto kattaa vaikka 97%, ei tarvitse tuoda kuin 5% lisää ja noin vähäisen määrän tuonnista voi maksaa vaikka tuplahinnan että saa suomen hintaa painettua alas ja jää silti hyvin voitolle. Mutta jos pitäisi tuoda vaikka 20%, strategia alkaa kusemaan kintuille.
Viljan hinta alkaa olla kohta sillä tasolla että kasvinviljelijät saavat jo vähän palkkaakin työstään. Osa emännistä on kyyneleet silmissä kun isäntä kertoo että lähdetäänkin talvella lomamatkalle Kanarialle. Tuon 13 vuotta vanhan autonkin voisi vaihtaa 7-vuotta uudempaan. Laskutkin saa hoidettua normaalin ihmisen tapaan ajallaan ja närästys ja univaikeudet vähenee kun tili on muutaman tonnin plussalla.
Muistutan kuitenkin että 2016 miesten mediaaniansiot olivat 3 620 ja naisten 2 821 euroa kuukaudessa. Ei tällä alalle pääse koskaan noille ansioille jos ollaan pahnakasan alimmaisena muiden poljettavana. Nyrkkiä pöytään ja kova kovaa vasten. Tavaraa satamiin ja vientiin. tehdään kotiin isoja siiloja joista tavara ei liiku enään pilkkahinnalla vaan istutaan sitten viljavuoren päällä.
Taksvärkin aika on ohi.
Muutenkin investoinnissa on se, että vaatisi lisää peltoa. Ei lannanlevitykseen, mutta rehuviljan tuotantoon. Omalla pellolla voi sopivasti tasata näitä hintaheilahteluja ja saatavuuden. Näillä pellon hinnoilla ei vain ole järkeä. Ainut järki investoinnissa olisi se, että voisi palkata sen työntekijän jolloin saisi itsekkin vähän vapaata silloin tällöin. Työntekijä toki "syö" aika loven siihen kannattavuuteen eli senkään puolesta nykysillä hintasuhteilla ei oikein järkeä ole. Pattitilanteessa ollaan, nyt on sitten pakko yrittää etsiä kannattavuutta luomun puolelta, josko se sitten mahdollistaisi eläinten vähentämisen ja sitä kautta "vapaan" saamisen. Ettei tarvitse olla 24/7 noiden elukoiden kanssa tekemisissä. Silloin kun aloiteltiin näitä hommia niin suunnittelin vielä tuota laajennusta ja työntekijän palkkaamista. No siitä ajasta sikabisnes on vain mennyt alaspäin eikä pohja taida näkyä vieläkään.
Sullahan oli se 75%/25% laskennallinen robleema.
Oma sika-osastosi on vaan kade kasvi-osastolle.
Tarkemmin kun lasket niin konsernitasolla tilasi tulos ei muutu miksikään, mikäli viljan tuotantokustannus ei muutu.
Itsehän aiemmin kerroit syöttöväsi peltotuotannon elukoille.
Nyt ei kyllä taas ymmärrä, onkohan syy huonosti nukutussa yössä?
Se, että jos viljan joutuu ostamaan markkinahintaan on eri asia kuin jos sen voi tuottaa omilla pelloilla. Tällöin kun tuotantokustannus on riittävän alhainen niin siinä voittaa sen tuotantokustannuksen ja markkinahinnan erotuksen. Rahtikulutkin jää pois. Laskentatapoja on tietysti monia. Aiemmin kun rehuvilja oli halpaa niin se edelleen kannatti syöttää eläinten läpi sai sille silloin jalostettua paremman hinnan. Nyt tilanne tietenkin toinen.
Suurimmalla osalla tiloja on sellainen tilanne, että oman viljan TODELLINEN, KAIKKI KULUT huomioiva tuotantokustannus on ollut suurempi kuin ostoviljan hinta. Ainakin jos vilja liikkuu tilojen välisessä kaupassa ilman välittäjän palkkiota. En väitä, että sinulla on tilanne tämä, mutta yllättäen parasta tulosta ovat monena vuonna tehneet ostorehulla toimivat sikalat?
Valiolaiset tilat ei ainakaan saa käyttää etes soijaa.Mielelläni ostaisin ihan suomalaista rypsiä,jos tuota olisi tarjolla.On kokemusta sekä soijasta ,että rypsistä,rypsi vie voiton.Olen kyllä täysin varma, että jossain vaiheessa syksyä Suomessa leipävehnän hinta alkaa kakkosella. Vaikka suurin osa on leipälaatua, sitä tulee niin kovin vähän, vähän tulee muuallakin euroopassa. Hinnat kyllä nousee vielä, koska leipävehnää joudutaan tuomaan Suomeen hyvin kaukaa. Ei sitä saada millään mistään alle 200 euron+rahtikustannus päälle, tämä on selvää kuin pläkki.
Ts ei saada tuotua niin paljoa että suomeen saataisiin keinotekoisesti luotua ylitarjontaa.
Jos suomen tuotanto kattaa vaikka 97%, ei tarvitse tuoda kuin 5% lisää ja noin vähäisen määrän tuonnista voi maksaa vaikka tuplahinnan että saa suomen hintaa painettua alas ja jää silti hyvin voitolle. Mutta jos pitäisi tuoda vaikka 20%, strategia alkaa kusemaan kintuille.
Soijaa tuodaan helvetisti amerikasta eurooppaan, kait sillä saadaan suomessa säilytettyä itämerivähennys.
Ei oo vielä ostajat päivittäneet laatuhinnoittelua? Valkuaishinnottelu tulee varmasti alaspäin viimevuodesta..?
Syysvehnä Ceylonin valk. nyt esinäytteessä 13,8% ja viimevuoden tavarassa, jota siilossa 10,9% (eli rehuvehnäksi menisi).. laskin että tuosta tulisi 12,5% jos sekottaisi, eli just perusvalkuaiseen riittäisi. Sakoluku ei oo ongelma nyt 339 ja viime vuoden 265.
Älä hyvä mies sekoita, pitäs olla liki 15 jos ottaa varman päälle.
Ei oo vielä ostajat päivittäneet laatuhinnoittelua? Valkuaishinnottelu tulee varmasti alaspäin viimevuodesta..?
Syysvehnä Ceylonin valk. nyt esinäytteessä 13,8% ja viimevuoden tavarassa, jota siilossa 10,9% (eli rehuvehnäksi menisi).. laskin että tuosta tulisi 12,5% jos sekottaisi, eli just perusvalkuaiseen riittäisi. Sakoluku ei oo ongelma nyt 339 ja viime vuoden 265.
Älä hyvä mies sekoita, pitäs olla liki 15 jos ottaa varman päälle.
Rehuvehnän hinta taitaa kuitenkin pompsahtaa aika ylös, että sama laittaa vanhat sitten rehuna.
Tuo valkuais% laskenta ihan perusmatematiikka. Sakoluvulla on sitten kimurantit kaavat, mutta siihenkin löytyy netistä valmis excel taulukko.
Täytyy tehä ämpäriin seos ja siitä teetättää analyysi ja kattoo millanen tulee..
Nyt ei kyllä taas ymmärrä, onkohan syy huonosti nukutussa yössä?
Se, että jos viljan joutuu ostamaan markkinahintaan on eri asia kuin jos sen voi tuottaa omilla pelloilla. Tällöin kun tuotantokustannus on riittävän alhainen niin siinä voittaa sen tuotantokustannuksen ja markkinahinnan erotuksen. Rahtikulutkin jää pois. Laskentatapoja on tietysti monia. Aiemmin kun rehuvilja oli halpaa niin se edelleen kannatti syöttää eläinten läpi sai sille silloin jalostettua paremman hinnan. Nyt tilanne tietenkin toinen.
Suurimmalla osalla tiloja on sellainen tilanne, että oman viljan TODELLINEN, KAIKKI KULUT huomioiva tuotantokustannus on ollut suurempi kuin ostoviljan hinta. Ainakin jos vilja liikkuu tilojen välisessä kaupassa ilman välittäjän palkkiota. En väitä, että sinulla on tilanne tämä, mutta yllättäen parasta tulosta ovat monena vuonna tehneet ostorehulla toimivat sikalat?
Juu näin olen kuullut olevan. Asia voi hyvinkin olla näin. Riippuu varmasti muistakin olosuhteista. Esimerkiksi siitä miten työvoimaa on käytettävissä. Ja tietysti se, että jos joutuu yli kympillä ostamaan peltoa niin sekin aiheuttaa tuotantokustannuksiin oman haasteensa. Muuttuvia kuluja en silti itse saa millään niin suuriksi, että sitä ei suomen keskisadolla ja alhaisellakin viljanhinnalla kateta, että eiköhän se ongelma löydy sitten sieltä pellon ja koneiden oston ja työvoiman puolelta.
Loppuukohan tuo ainainen kateus ja valitus sitten kun te eläintilalliset saatte kaikki pellot hallintaanne?
Nyt ei kyllä taas ymmärrä, onkohan syy huonosti nukutussa yössä?
Se, että jos viljan joutuu ostamaan markkinahintaan on eri asia kuin jos sen voi tuottaa omilla pelloilla. Tällöin kun tuotantokustannus on riittävän alhainen niin siinä voittaa sen tuotantokustannuksen ja markkinahinnan erotuksen. Rahtikulutkin jää pois. Laskentatapoja on tietysti monia. Aiemmin kun rehuvilja oli halpaa niin se edelleen kannatti syöttää eläinten läpi sai sille silloin jalostettua paremman hinnan. Nyt tilanne tietenkin toinen.
Suurimmalla osalla tiloja on sellainen tilanne, että oman viljan TODELLINEN, KAIKKI KULUT huomioiva tuotantokustannus on ollut suurempi kuin ostoviljan hinta. Ainakin jos vilja liikkuu tilojen välisessä kaupassa ilman välittäjän palkkiota. En väitä, että sinulla on tilanne tämä, mutta yllättäen parasta tulosta ovat monena vuonna tehneet ostorehulla toimivat sikalat?
Juu näin olen kuullut olevan. Asia voi hyvinkin olla näin. Riippuu varmasti muistakin olosuhteista. Esimerkiksi siitä miten työvoimaa on käytettävissä. Ja tietysti se, että jos joutuu yli kympillä ostamaan peltoa niin sekin aiheuttaa tuotantokustannuksiin oman haasteensa. Muuttuvia kuluja en silti itse saa millään niin suuriksi, että sitä ei suomen keskisadolla ja alhaisellakin viljanhinnalla kateta, että eiköhän se ongelma löydy sitten sieltä pellon ja koneiden oston ja työvoiman puolelta.
Loppuukohan tuo ainainen kateus ja valitus sitten kun te eläintilalliset saatte kaikki pellot hallintaanne?
Kun lukee SS:n, SKN:n ja kaikenmaailman VeetiEemeleiden kirjoituksia niin äkkiä huomaa, että ainainen kateus, kauna ja pahan olon purkaminen on kylläkin noiden pientilallisten viljamiesten synnynnäinen ominaisuus.
Eipä silti, hyviä kommunistejahan noista tulisi hiukan toisissa olosuhteissa ja toisessa ajassa. Pohjavire on kuin vuoden 1918 alussa jolloin syypää omaan huonoon tilanteeseen nähtiin juuri kaikissa niissä, jotka sattuivat omistamaan enemmän kuin mitä itsellä on. Rasismistahan nuo "vähän parempina ihmisinä" itseään pitävät loukkaantuvat sydänjuuriaan myöten - näkevät rasismia siellä missä sitä ei edes ole ! - mutta omat kannanottonsa karjataloutta harjoittaviin ihmisiin ovat silkkaa rasismia.
Loimaan kollo jopa taannoin kertoi, että C-aluen karjatilalliset eivät ole ihmisiä ollenkaan. Jos tuo ei ole rasismia, niin mikä sitten?
Terv. etelän viljamies.
Viljan hinta alkaa olla kohta sillä tasolla että kasvinviljelijät saavat jo vähän palkkaakin työstään. Osa emännistä on kyyneleet silmissä kun isäntä kertoo että lähdetäänkin talvella lomamatkalle Kanarialle. Tuon 13 vuotta vanhan autonkin voisi vaihtaa 7-vuotta uudempaan. Laskutkin saa hoidettua normaalin ihmisen tapaan ajallaan ja närästys ja univaikeudet vähenee kun tili on muutaman tonnin plussalla.
Muistutan kuitenkin että 2016 miesten mediaaniansiot olivat 3 620 ja naisten 2 821 euroa kuukaudessa. Ei tällä alalle pääse koskaan noille ansioille jos ollaan pahnakasan alimmaisena muiden poljettavana. Nyrkkiä pöytään ja kova kovaa vasten. Tavaraa satamiin ja vientiin. tehdään kotiin isoja siiloja joista tavara ei liiku enään pilkkahinnalla vaan istutaan sitten viljavuoren päällä.
Taksvärkin aika on ohi.
Nyt ei kyllä taas ymmärrä, onkohan syy huonosti nukutussa yössä?
Se, että jos viljan joutuu ostamaan markkinahintaan on eri asia kuin jos sen voi tuottaa omilla pelloilla. Tällöin kun tuotantokustannus on riittävän alhainen niin siinä voittaa sen tuotantokustannuksen ja markkinahinnan erotuksen. Rahtikulutkin jää pois. Laskentatapoja on tietysti monia. Aiemmin kun rehuvilja oli halpaa niin se edelleen kannatti syöttää eläinten läpi sai sille silloin jalostettua paremman hinnan. Nyt tilanne tietenkin toinen.
Suurimmalla osalla tiloja on sellainen tilanne, että oman viljan TODELLINEN, KAIKKI KULUT huomioiva tuotantokustannus on ollut suurempi kuin ostoviljan hinta. Ainakin jos vilja liikkuu tilojen välisessä kaupassa ilman välittäjän palkkiota. En väitä, että sinulla on tilanne tämä, mutta yllättäen parasta tulosta ovat monena vuonna tehneet ostorehulla toimivat sikalat?
Juu näin olen kuullut olevan. Asia voi hyvinkin olla näin. Riippuu varmasti muistakin olosuhteista. Esimerkiksi siitä miten työvoimaa on käytettävissä. Ja tietysti se, että jos joutuu yli kympillä ostamaan peltoa niin sekin aiheuttaa tuotantokustannuksiin oman haasteensa. Muuttuvia kuluja en silti itse saa millään niin suuriksi, että sitä ei suomen keskisadolla ja alhaisellakin viljanhinnalla kateta, että eiköhän se ongelma löydy sitten sieltä pellon ja koneiden oston ja työvoiman puolelta.
Loppuukohan tuo ainainen kateus ja valitus sitten kun te eläintilalliset saatte kaikki pellot hallintaanne?
Kun lukee SS:n, SKN:n ja kaikenmaailman VeetiEemeleiden kirjoituksia niin äkkiä huomaa, että ainainen kateus, kauna ja pahan olon purkaminen on kylläkin noiden pientilallisten viljamiesten synnynnäinen ominaisuus.
Eipä silti, hyviä kommunistejahan noista tulisi hiukan toisissa olosuhteissa ja toisessa ajassa. Pohjavire on kuin vuoden 1918 alussa jolloin syypää omaan huonoon tilanteeseen nähtiin juuri kaikissa niissä, jotka sattuivat omistamaan enemmän kuin mitä itsellä on. Rasismistahan nuo "vähän parempina ihmisinä" itseään pitävät loukkaantuvat sydänjuuriaan myöten - näkevät rasismia siellä missä sitä ei edes ole ! - mutta omat kannanottonsa karjataloutta harjoittaviin ihmisiin ovat silkkaa rasismia.
Loimaan kollo jopa taannoin kertoi, että C-aluen karjatilalliset eivät ole ihmisiä ollenkaan. Jos tuo ei ole rasismia, niin mikä sitten?
Terv. etelän viljamies.
Tässä kannetaan vahvasti AB-maito/viljalippua.
🤣🤣🤣
>Tuota.. Eihän me päästä ..Varsin erikoista kyllä.
Taidat olla vähän yksinkertainen kaveri
>Tuota.. Eihän me päästä ..Varsin erikoista kyllä.
Taidat olla vähän yksinkertainen kaveri
Muutamalta kuukaudelta täytyisi saada vuoden palkansaajan tulot...
Mitä se, mitä keskimäärin joku tienaa vuodessa, tähän liittyy?
Palkannauttija parhaimmillaan saapuu työpaikalle, tai ei, ja palkanmaksu juoksee so***** mukaisesti. "Penniikään (tai senttiä) ei ole työpaikassa kiinni".
Entä jos palkansaajan olisi ostettava työpaikastaan osa omiin nimiin? Vaikka pikkumaatilapuuhalan hinta 500 000 euroa. Tekisikö töitä 2000-3000 euron kuukausipalkalla? Vai kuinka kävisi? Neljän kuukauden tulot menisi alussa korkoihin! Vähän pitäisi vielä lisäksi veroja maksella ja pakolliset elantomenot. Ja saataisi sitä lainaa joutua lyhentämäänkin.
Tai jos olisikin oikeasti suuren tilan vastaava panostus, vaikka 3 miljoonaa kiinni yrityksessä. Vieläkö 3 tonnin kuukausipalkalla mentäisiin, vaiko pitäisikö jo 5 tonnia tulla? Vai laskisiko että 10 000 täytyisi tulla kuussa. Olisiko vieläkään mitään järkeä?
Eipä taida nykyhinnoilla ihan pystymetsästä tavan duunari saada rahoitusta kasaan ostaakseen maatilan, joka antaisi samat edut kuin hyväpalkkainen työpaikka.
Tai enhän mitään tiedä, mutta jos maatalous olisi kannattavaa, niin luulisihan pankit kilvan rahoittavan uusia tilakokonaisuuksia, joiden tuotoilla velat ja korot hoituvat investointien lisäksi. Ja kai siitä pitäisi vielä jäädä tuottoa sidotulle pääomalle ja korvausta menetetylle vapaa-ajalle :) Ai mikä sidottu pääoma, velkaahan se. Riskithän on pankilla, tai jotain...
Eikä maataloudessa mitään riskiä ole, tuet tulee aina ja kuulemma viljan hintakin raketoi, edes hetkeksi kerran kymmenessä vuodessa
Loppuu silloin kun oikeasti hommasta tulee kannattavaa. Eli voi suunnitella korjauksia ja investointeja, kalustoa saa uusittua ja sen työntekijän vaikka palkattua, että saa itsekkin joskus sitä vapaata. Kyse ei ole siitä miten peltoja pitää saada hallintaan. Tällä hetkellä kannattavuus sellaista, ettei peltojen tai minkään muunkaan hankintaa näillä hinnoilla voi ajatella. Pellot menevät enemmän rahaa omaaville viljelijöille tai sitten heidän kannattavuus on parempi.Nyt ei kyllä taas ymmärrä, onkohan syy huonosti nukutussa yössä?
Se, että jos viljan joutuu ostamaan markkinahintaan on eri asia kuin jos sen voi tuottaa omilla pelloilla. Tällöin kun tuotantokustannus on riittävän alhainen niin siinä voittaa sen tuotantokustannuksen ja markkinahinnan erotuksen. Rahtikulutkin jää pois. Laskentatapoja on tietysti monia. Aiemmin kun rehuvilja oli halpaa niin se edelleen kannatti syöttää eläinten läpi sai sille silloin jalostettua paremman hinnan. Nyt tilanne tietenkin toinen.
Suurimmalla osalla tiloja on sellainen tilanne, että oman viljan TODELLINEN, KAIKKI KULUT huomioiva tuotantokustannus on ollut suurempi kuin ostoviljan hinta. Ainakin jos vilja liikkuu tilojen välisessä kaupassa ilman välittäjän palkkiota. En väitä, että sinulla on tilanne tämä, mutta yllättäen parasta tulosta ovat monena vuonna tehneet ostorehulla toimivat sikalat?
Juu näin olen kuullut olevan. Asia voi hyvinkin olla näin. Riippuu varmasti muistakin olosuhteista. Esimerkiksi siitä miten työvoimaa on käytettävissä. Ja tietysti se, että jos joutuu yli kympillä ostamaan peltoa niin sekin aiheuttaa tuotantokustannuksiin oman haasteensa. Muuttuvia kuluja en silti itse saa millään niin suuriksi, että sitä ei suomen keskisadolla ja alhaisellakin viljanhinnalla kateta, että eiköhän se ongelma löydy sitten sieltä pellon ja koneiden oston ja työvoiman puolelta.
Loppuukohan tuo ainainen kateus ja valitus sitten kun te eläintilalliset saatte kaikki pellot hallintaanne?
Kuiva kesä on kurittanut viljasatoja, mutta varastot pullistelevat – rukiin varastot suurimmat kymmeneen vuoteenÄlä huoli Altia=A-rehu ja he kyllä hoitavat asian niin, että sieltä se erään tuotevirran joka oli ennen jätettä niin sen hinta nostetaan peittämään kallistunut viljan hinta.. Eli kauppa käy siitä ei ole pelkoa.. Tai käy ainakin niin kauan kun eläintiloja on jäljellä.
"Rukiin varastot olivat myös kasvaneet 69 miljoonaan kiloon, ja se onkin suurin määrä viimeisen kymmenen vuoden aikana"
"Eniten varastoissa oli kauraa, 142 miljoonaa kiloa. Kauran määrä on hieman kasvanut viime vuoden tilanteesta."
"Vehnää oli varastoissa 129 miljoonaa kiloa. Määrä on kasvanut edellisvuodesta lähes neljänneksen"
Altian koskenkorvan varastot pullistelee täyttä tällä hetkellä mutta rekkoja tarvitaan sisään koko ajan että hyvä tilanne säilyy.
Ohran hintavaikutus altian 200 000 tonnin käytössä
200€ - 40 000 000€
150€ - 30 000 000€
Tulos 2017 - 18 300 000€
Lisäksi jos ottaa huomioon eläintilojen vaikeudet niin rehuviljojen hinnannousut alkaa olla tässä. Samoin Altia ei pysty maksamaan mitään 200€ hintoja ja tekemään samaan aikaan kannattavaa toimintaa. Nousuvaraa taitaa ollla enään vientiin menevässä mallasohrassa ja myllyvehnässä. Se jolla on varaa maksaa on ihan joku muu kuin suomipoika.
Nyt ei kyllä taas ymmärrä, onkohan syy huonosti nukutussa yössä?
Se, että jos viljan joutuu ostamaan markkinahintaan on eri asia kuin jos sen voi tuottaa omilla pelloilla. Tällöin kun tuotantokustannus on riittävän alhainen niin siinä voittaa sen tuotantokustannuksen ja markkinahinnan erotuksen. Rahtikulutkin jää pois. Laskentatapoja on tietysti monia. Aiemmin kun rehuvilja oli halpaa niin se edelleen kannatti syöttää eläinten läpi sai sille silloin jalostettua paremman hinnan. Nyt tilanne tietenkin toinen.
Suurimmalla osalla tiloja on sellainen tilanne, että oman viljan TODELLINEN, KAIKKI KULUT huomioiva tuotantokustannus on ollut suurempi kuin ostoviljan hinta. Ainakin jos vilja liikkuu tilojen välisessä kaupassa ilman välittäjän palkkiota. En väitä, että sinulla on tilanne tämä, mutta yllättäen parasta tulosta ovat monena vuonna tehneet ostorehulla toimivat sikalat?
Juu näin olen kuullut olevan. Asia voi hyvinkin olla näin. Riippuu varmasti muistakin olosuhteista. Esimerkiksi siitä miten työvoimaa on käytettävissä. Ja tietysti se, että jos joutuu yli kympillä ostamaan peltoa niin sekin aiheuttaa tuotantokustannuksiin oman haasteensa. Muuttuvia kuluja en silti itse saa millään niin suuriksi, että sitä ei suomen keskisadolla ja alhaisellakin viljanhinnalla kateta, että eiköhän se ongelma löydy sitten sieltä pellon ja koneiden oston ja työvoiman puolelta.
Loppuukohan tuo ainainen kateus ja valitus sitten kun te eläintilalliset saatte kaikki pellot hallintaanne?
Kun lukee SS:n, SKN:n ja kaikenmaailman VeetiEemeleiden kirjoituksia niin äkkiä huomaa, että ainainen kateus, kauna ja pahan olon purkaminen on kylläkin noiden pientilallisten viljamiesten synnynnäinen ominaisuus.
Eipä silti, hyviä kommunistejahan noista tulisi hiukan toisissa olosuhteissa ja toisessa ajassa. Pohjavire on kuin vuoden 1918 alussa jolloin syypää omaan huonoon tilanteeseen nähtiin juuri kaikissa niissä, jotka sattuivat omistamaan enemmän kuin mitä itsellä on. Rasismistahan nuo "vähän parempina ihmisinä" itseään pitävät loukkaantuvat sydänjuuriaan myöten - näkevät rasismia siellä missä sitä ei edes ole ! - mutta omat kannanottonsa karjataloutta harjoittaviin ihmisiin ovat silkkaa rasismia.
Loimaan kollo jopa taannoin kertoi, että C-aluen karjatilalliset eivät ole ihmisiä ollenkaan. Jos tuo ei ole rasismia, niin mikä sitten?
Terv. etelän viljamies.
Tässä kannetaan vahvasti AB-maito/viljalippua.
🤣🤣🤣
Vai kannatat sinä AB-alueen maidontuottajia? Jos et saisi lehmänpaskaa maitotilalta, et kertoisi niitä kannattavasi. Nythän, kun kaikki tuntee kuka olet ääliönimimerkkisi takana (nimikirjaimesi) niin teet mitä tahansa nuollaksesi AB-alueen tuottajien persettä.
Lehmänpaskallahan voi helposti ylilannoittaa peltonsa, varsinkin kun yhdistää sen säiliörehupeltoihin. Papereissa 20 kuutiota lehmänpaskaa ja 300 kiloa salpietariapulantaa säilikselle, totuus on kuitenkin et vain ripaus molempia säilikselle ja ylimenevä osa viljalle. Kyl kasvaa, joo. Ja sit ihmetellään, miks loimijoki rehevöityy aina vaan.
Kesäl oli moni näennäissäiliörehupellon omaava viljamies ihmeissään kun ei vettä tullut taivaalta salttua sulattamaan. Ois siinä ollu selittelemistä tarkastajalle, kun papereihin merkitty 400 kiloa apupaskaa säiliörehunurmihehtaareille olisikin tarkastajan merkinnöissä ollut ”hippu apulantaa siellä täällä”
>Tuota.. Eihän me päästä ..Varsin erikoista kyllä.
Taidat olla vähän yksinkertainen kaveri
Muutamalta kuukaudelta täytyisi saada vuoden palkansaajan tulot...
Mitä se, mitä keskimäärin joku tienaa vuodessa, tähän liittyy?
Palkannauttija parhaimmillaan saapuu työpaikalle, tai ei, ja palkanmaksu juoksee so***** mukaisesti. "Penniikään (tai senttiä) ei ole työpaikassa kiinni".
Entä jos palkansaajan olisi ostettava työpaikastaan osa omiin nimiin? Vaikka pikkumaatilapuuhalan hinta 500 000 euroa. Tekisikö töitä 2000-3000 euron kuukausipalkalla? Vai kuinka kävisi? Neljän kuukauden tulot menisi alussa korkoihin! Vähän pitäisi vielä lisäksi veroja maksella ja pakolliset elantomenot. Ja saataisi sitä lainaa joutua lyhentämäänkin.
Tai jos olisikin oikeasti suuren tilan vastaava panostus, vaikka 3 miljoonaa kiinni yrityksessä. Vieläkö 3 tonnin kuukausipalkalla mentäisiin, vaiko pitäisikö jo 5 tonnia tulla? Vai laskisiko että 10 000 täytyisi tulla kuussa. Olisiko vieläkään mitään järkeä?
Eipä taida nykyhinnoilla ihan pystymetsästä tavan duunari saada rahoitusta kasaan ostaakseen maatilan, joka antaisi samat edut kuin hyväpalkkainen työpaikka.
Tai enhän mitään tiedä, mutta jos maatalous olisi kannattavaa, niin luulisihan pankit kilvan rahoittavan uusia tilakokonaisuuksia, joiden tuotoilla velat ja korot hoituvat investointien lisäksi. Ja kai siitä pitäisi vielä jäädä tuottoa sidotulle pääomalle ja korvausta menetetylle vapaa-ajalle :) Ai mikä sidottu pääoma, velkaahan se. Riskithän on pankilla, tai jotain...
Eikä maataloudessa mitään riskiä ole, tuet tulee aina ja kuulemma viljan hintakin raketoi, edes hetkeksi kerran kymmenessä vuodessa
Ei se mikään pakko ole olla tilassa X milliä kiinni. Puhe olikin tällä hetkellä Suomessa olevasta tilanteesta yleensä, ei mikä olisi taloudellisesti järkevää.>Tuota.. Eihän me päästä ..Varsin erikoista kyllä.
Taidat olla vähän yksinkertainen kaveri
Muutamalta kuukaudelta täytyisi saada vuoden palkansaajan tulot...
Mitä se, mitä keskimäärin joku tienaa vuodessa, tähän liittyy?
Palkannauttija parhaimmillaan saapuu työpaikalle, tai ei, ja palkanmaksu juoksee so***** mukaisesti. "Penniikään (tai senttiä) ei ole työpaikassa kiinni".
Entä jos palkansaajan olisi ostettava työpaikastaan osa omiin nimiin? Vaikka pikkumaatilapuuhalan hinta 500 000 euroa. Tekisikö töitä 2000-3000 euron kuukausipalkalla? Vai kuinka kävisi? Neljän kuukauden tulot menisi alussa korkoihin! Vähän pitäisi vielä lisäksi veroja maksella ja pakolliset elantomenot. Ja saataisi sitä lainaa joutua lyhentämäänkin.
Tai jos olisikin oikeasti suuren tilan vastaava panostus, vaikka 3 miljoonaa kiinni yrityksessä. Vieläkö 3 tonnin kuukausipalkalla mentäisiin, vaiko pitäisikö jo 5 tonnia tulla? Vai laskisiko että 10 000 täytyisi tulla kuussa. Olisiko vieläkään mitään järkeä?
Eipä taida nykyhinnoilla ihan pystymetsästä tavan duunari saada rahoitusta kasaan ostaakseen maatilan, joka antaisi samat edut kuin hyväpalkkainen työpaikka.
Tai enhän mitään tiedä, mutta jos maatalous olisi kannattavaa, niin luulisihan pankit kilvan rahoittavan uusia tilakokonaisuuksia, joiden tuotoilla velat ja korot hoituvat investointien lisäksi. Ja kai siitä pitäisi vielä jäädä tuottoa sidotulle pääomalle ja korvausta menetetylle vapaa-ajalle :) Ai mikä sidottu pääoma, velkaahan se. Riskithän on pankilla, tai jotain...
Eikä maataloudessa mitään riskiä ole, tuet tulee aina ja kuulemma viljan hintakin raketoi, edes hetkeksi kerran kymmenessä vuodessa
Olen mä yksinkertainen, kuten tyypillinen Suomalainen maajussi.
Mä en nyt ymmärrä tuota marmatusta että pitää olla 500 000 € kiinni tilassa. Suuressa maailmassa on tyypillistä ettei omaa maata oo paljoa muuta kuin tontti josssa peltihalli jossa liisatut koneet ja vuokralla 1000 ha. Viljat ajetaan pellolta vastaanottoon jossa mahd. kuivaus. Ei oo paljoa tilassa kiinni. Voi sen tilan vuokratakin sukupolvenvaihdoksessa jos ei halua isoa velkaa. Ja vaikka oliskin, niin aina on mahdollisuus pistää kokonaisuus lihoiksi ja mennä palkkatöihin. Kyllä mä voin ostaa jostain firmasta osan 500 000 eurolla ja mulle kelpaa se 2000-3000 palkka jos mä olen siellä päivätöissä + tuotto sijoitetulle pääomalle. Laskea voi monella tapaa. Eiköhän se maajussi ym. laske palkkansa yleensä niin, että siitä on lyhennykset vähennetty??
Laita vaikka se 500 000 sijoitusasuntoon, ja yritä elää sillä vuokratulolla. Toimiiko se?
Nyt ei kyllä taas ymmärrä, onkohan syy huonosti nukutussa yössä?
Se, että jos viljan joutuu ostamaan markkinahintaan on eri asia kuin jos sen voi tuottaa omilla pelloilla. Tällöin kun tuotantokustannus on riittävän alhainen niin siinä voittaa sen tuotantokustannuksen ja markkinahinnan erotuksen. Rahtikulutkin jää pois. Laskentatapoja on tietysti monia. Aiemmin kun rehuvilja oli halpaa niin se edelleen kannatti syöttää eläinten läpi sai sille silloin jalostettua paremman hinnan. Nyt tilanne tietenkin toinen.
Suurimmalla osalla tiloja on sellainen tilanne, että oman viljan TODELLINEN, KAIKKI KULUT huomioiva tuotantokustannus on ollut suurempi kuin ostoviljan hinta. Ainakin jos vilja liikkuu tilojen välisessä kaupassa ilman välittäjän palkkiota. En väitä, että sinulla on tilanne tämä, mutta yllättäen parasta tulosta ovat monena vuonna tehneet ostorehulla toimivat sikalat?
Juu näin olen kuullut olevan. Asia voi hyvinkin olla näin. Riippuu varmasti muistakin olosuhteista. Esimerkiksi siitä miten työvoimaa on käytettävissä. Ja tietysti se, että jos joutuu yli kympillä ostamaan peltoa niin sekin aiheuttaa tuotantokustannuksiin oman haasteensa. Muuttuvia kuluja en silti itse saa millään niin suuriksi, että sitä ei suomen keskisadolla ja alhaisellakin viljanhinnalla kateta, että eiköhän se ongelma löydy sitten sieltä pellon ja koneiden oston ja työvoiman puolelta.
Loppuukohan tuo ainainen kateus ja valitus sitten kun te eläintilalliset saatte kaikki pellot hallintaanne?
Kun lukee SS:n, SKN:n ja kaikenmaailman VeetiEemeleiden kirjoituksia niin äkkiä huomaa, että ainainen kateus, kauna ja pahan olon purkaminen on kylläkin noiden pientilallisten viljamiesten synnynnäinen ominaisuus.
Eipä silti, hyviä kommunistejahan noista tulisi hiukan toisissa olosuhteissa ja toisessa ajassa. Pohjavire on kuin vuoden 1918 alussa jolloin syypää omaan huonoon tilanteeseen nähtiin juuri kaikissa niissä, jotka sattuivat omistamaan enemmän kuin mitä itsellä on. Rasismistahan nuo "vähän parempina ihmisinä" itseään pitävät loukkaantuvat sydänjuuriaan myöten - näkevät rasismia siellä missä sitä ei edes ole ! - mutta omat kannanottonsa karjataloutta harjoittaviin ihmisiin ovat silkkaa rasismia.
Loimaan kollo jopa taannoin kertoi, että C-aluen karjatilalliset eivät ole ihmisiä ollenkaan. Jos tuo ei ole rasismia, niin mikä sitten?
Terv. etelän viljamies.
Tässä kannetaan vahvasti AB-maito/viljalippua.
🤣🤣🤣
Vai kannatat sinä AB-alueen maidontuottajia? Jos et saisi lehmänpaskaa maitotilalta, et kertoisi niitä kannattavasi. Nythän, kun kaikki tuntee kuka olet ääliönimimerkkisi takana (nimikirjaimesi) niin teet mitä tahansa nuollaksesi AB-alueen tuottajien persettä.
Lehmänpaskallahan voi helposti ylilannoittaa peltonsa, varsinkin kun yhdistää sen säiliörehupeltoihin. Papereissa 20 kuutiota lehmänpaskaa ja 300 kiloa salpietariapulantaa säilikselle, totuus on kuitenkin et vain ripaus molempia säilikselle ja ylimenevä osa viljalle. Kyl kasvaa, joo. Ja sit ihmetellään, miks loimijoki rehevöityy aina vaan.
Kesäl oli moni näennäissäiliörehupellon omaava viljamies ihmeissään kun ei vettä tullut taivaalta salttua sulattamaan. Ois siinä ollu selittelemistä tarkastajalle, kun papereihin merkitty 400 kiloa apupaskaa säiliörehunurmihehtaareille olisikin tarkastajan merkinnöissä ollut ”hippu apulantaa siellä täällä”
Tossa sun vuodatuksessa on monta väärin olevaa asiaa.
Selvästikään et ymmärrä viljan kasvattamisesta tuon taivaallista. Eikä semmosia "näennäissäilörehuja" kukaan huoli jos meinaa että lehmä tekee muutakin kun kuluttaa kukkaroa. 🤣🤣
Ja sitä paskaa ei saa vaan kyllä se pitää pakosta ottaa. 🤣
Kappas. Kuka nyt on kateellinen ja katkera ?
-SS-
Kappas. Kuka nyt on kateellinen ja katkera ?
-SS-
Kuka ilmoittautui paikalle.
-SS-
Kuka ilmoittautui paikalle.
-SS-
Ei se mikään pakko ole olla tilassa X milliä kiinni. Puhe olikin tällä hetkellä Suomessa olevasta tilanteesta yleensä, ei mikä olisi taloudellisesti järkevää.>Tuota.. Eihän me päästä ..Varsin erikoista kyllä.
Taidat olla vähän yksinkertainen kaveri
Muutamalta kuukaudelta täytyisi saada vuoden palkansaajan tulot...
Mitä se, mitä keskimäärin joku tienaa vuodessa, tähän liittyy?
Palkannauttija parhaimmillaan saapuu työpaikalle, tai ei, ja palkanmaksu juoksee so***** mukaisesti. "Penniikään (tai senttiä) ei ole työpaikassa kiinni".
Entä jos palkansaajan olisi ostettava työpaikastaan osa omiin nimiin? Vaikka pikkumaatilapuuhalan hinta 500 000 euroa. Tekisikö töitä 2000-3000 euron kuukausipalkalla? Vai kuinka kävisi? Neljän kuukauden tulot menisi alussa korkoihin! Vähän pitäisi vielä lisäksi veroja maksella ja pakolliset elantomenot. Ja saataisi sitä lainaa joutua lyhentämäänkin.
Tai jos olisikin oikeasti suuren tilan vastaava panostus, vaikka 3 miljoonaa kiinni yrityksessä. Vieläkö 3 tonnin kuukausipalkalla mentäisiin, vaiko pitäisikö jo 5 tonnia tulla? Vai laskisiko että 10 000 täytyisi tulla kuussa. Olisiko vieläkään mitään järkeä?
Eipä taida nykyhinnoilla ihan pystymetsästä tavan duunari saada rahoitusta kasaan ostaakseen maatilan, joka antaisi samat edut kuin hyväpalkkainen työpaikka.
Tai enhän mitään tiedä, mutta jos maatalous olisi kannattavaa, niin luulisihan pankit kilvan rahoittavan uusia tilakokonaisuuksia, joiden tuotoilla velat ja korot hoituvat investointien lisäksi. Ja kai siitä pitäisi vielä jäädä tuottoa sidotulle pääomalle ja korvausta menetetylle vapaa-ajalle :) Ai mikä sidottu pääoma, velkaahan se. Riskithän on pankilla, tai jotain...
Eikä maataloudessa mitään riskiä ole, tuet tulee aina ja kuulemma viljan hintakin raketoi, edes hetkeksi kerran kymmenessä vuodessa
Olen mä yksinkertainen, kuten tyypillinen Suomalainen maajussi.
Mä en nyt ymmärrä tuota marmatusta että pitää olla 500 000 € kiinni tilassa. Suuressa maailmassa on tyypillistä ettei omaa maata oo paljoa muuta kuin tontti josssa peltihalli jossa liisatut koneet ja vuokralla 1000 ha. Viljat ajetaan pellolta vastaanottoon jossa mahd. kuivaus. Ei oo paljoa tilassa kiinni. Voi sen tilan vuokratakin sukupolvenvaihdoksessa jos ei halua isoa velkaa. Ja vaikka oliskin, niin aina on mahdollisuus pistää kokonaisuus lihoiksi ja mennä palkkatöihin. Kyllä mä voin ostaa jostain firmasta osan 500 000 eurolla ja mulle kelpaa se 2000-3000 palkka jos mä olen siellä päivätöissä + tuotto sijoitetulle pääomalle. Laskea voi monella tapaa. Eiköhän se maajussi ym. laske palkkansa yleensä niin, että siitä on lyhennykset vähennetty??
Laita vaikka se 500 000 sijoitusasuntoon, ja yritä elää sillä vuokratulolla. Toimiiko se?
Josta voidaan päästä kiistelemään kumpi, vuokralla vai omistusasuminen/-pelto, on taloudellisesti parempi vaihtoehto.
Tai pikemminkin keskusteltiin siitä, että jos yrityksessä on rahaa kiinni, niin suomalaisen työntekijän keskimääräinen palkka ja yrittäjälle jäävän tulon rinnastaminen yleisellä tasolla on älytöntä.
Toki se tavan duunari, joka useimmiten saa palkkansa riittämään juuri elämiseen, saattaa tulla keskustelupalstoille itkemään, kuinka maatilat saavat keskimäärin X määrän tukia tai Y määrän liikevaihtoa (joka vielä tahallaan? sekoitetaan tilan voitoksi.)
Juu, eihän se meille maanviljelijöille ole temppu eikä mikään pieraista 500 000 euroa, jotta päästään työn syrjään kiinni ;)
Entä se tavan duunari, jolla on vielä reipas asuntolaina? Kuinka se repii puoli milliä ilman pankkilainaa?
Olisi toki hyvä, sen pankkilainan jälkeen, duunarin tulla itkemään suurista maanviljelijöiden tuloista. Saattaisi hoksata, että suuret on sidotun pääoman menotkin. Joko laskennallinen oman pääoman tuotto tai raaka pankin perimä korko, joka olisi siis 4 kuukauden palkkaa vastaava meno.
Ja kun käytännön asioita teoreettiselta pohjalta kerran vertailtiin :) niin entäs jos olisikin huonompia vuosia, vaikka se kymmenen peräkkäin, kuten maataloudessa, ja yritys ei maksaisikaan pääoman korkoa duunarille kuin kymmenesosan odotetusta summasta. Olisiko hieman duunarin naama norsunvitulla? Kauanko pankki katselisi touhua? Tai katselisihan se, jos duunari syö kerran viikossa kaurapuuroa ja makaroonia ja juo vettä päälle. Eikö vain. Niin jalon asian, kuin työnteon eteen, kannattaa vähän uhratakkin verta hikeä ja kyyneleitä?
Toisinsanoen, kyllä jonkinmoinen riskipreemio täytyy sisällyttää tuloihin. Ja silti osuu joskus tuulettimeen tavaraa.
Ja ei kai sitä puolta milliä yhteen asuntoon laitettaisi. Eikö käytäntö ole ostaa useampia vuokrattavia "asumisyksiköitä", velkavipua hyödyntäen?
Ja oliko se jossain toisessa keskustelussa mainittu, että 800 000 alkupääomalla elelisi jotenkuten tekemättä suuremmin töitä?
Ei kai maanviljelijä laskekkaan palkkaa? Ehkä Oy muotoinen maatila maksaakin tosiaan palkan työntekijöilleen...
Mitäs kummaa tuossa on?
Maidon tuottajien keskusjärjestö MTK huolestuu nousevasta viljan hinnasta
https://www.ilkka.fi/mielipide/yleisolta/lukijoilta-viljan-hintaan-kaivattu-korotus-1.2704476 (https://www.ilkka.fi/mielipide/yleisolta/lukijoilta-viljan-hintaan-kaivattu-korotus-1.2704476)
"Vilja on toisaalta merkittävä tuotantopanos varsinkin lihantuotannossa, mutta myös maidontuotannossa. Vaikeassa taloustilanteessa, jossa koko kotieläintuotantommekin on, viljan hinnan kohoaminen aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia"
MTK-Etelä-Pohjanmaa
kenttäpäällikkö
Maidon tuottajien keskusjärjestö MTK huolestuu nousevasta viljan hinnasta
https://www.ilkka.fi/mielipide/yleisolta/lukijoilta-viljan-hintaan-kaivattu-korotus-1.2704476 (https://www.ilkka.fi/mielipide/yleisolta/lukijoilta-viljan-hintaan-kaivattu-korotus-1.2704476)
"Vilja on toisaalta merkittävä tuotantopanos varsinkin lihantuotannossa, mutta myös maidontuotannossa. Vaikeassa taloustilanteessa, jossa koko kotieläintuotantommekin on, viljan hinnan kohoaminen aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia"
MTK-Etelä-Pohjanmaa
kenttäpäällikkö
Peruskoulussa on jotain pahasti vialla, kun sisälukutaito on nuorella ihmisellä tuota luokkaa. Ensinnäkin mielipide on Airi Perälän eikä MTK:n. Hän tervehtii ilolla viljan hinnan nousua, mutta toivoo samaa kehitystä myös lihan ja maidon osalle.
Mistä tässä kannattaa nyt pahastua?
Maidon tuottajien keskusjärjestö MTK huolestuu nousevasta viljan hinnasta
https://www.ilkka.fi/mielipide/yleisolta/lukijoilta-viljan-hintaan-kaivattu-korotus-1.2704476 (https://www.ilkka.fi/mielipide/yleisolta/lukijoilta-viljan-hintaan-kaivattu-korotus-1.2704476)
"Vilja on toisaalta merkittävä tuotantopanos varsinkin lihantuotannossa, mutta myös maidontuotannossa. Vaikeassa taloustilanteessa, jossa koko kotieläintuotantommekin on, viljan hinnan kohoaminen aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia"
MTK-Etelä-Pohjanmaa
kenttäpäällikkö
Peruskoulussa on jotain pahasti vialla, kun sisälukutaito on nuorella ihmisellä tuota luokkaa. Ensinnäkin mielipide on Airi Perälän eikä MTK:n. Hän tervehtii ilolla viljan hinnan nousua, mutta toivoo samaa kehitystä myös lihan ja maidon osalle.
Mistä tässä kannattaa nyt pahastua?
Yleensä silloin, kun nimen perään laitetaan yritys, järjestö, titteli tms niin katsotaan, että kirjoittaja edustaa kyseistä puljua?
Tuo Perälän kirjoitus oli pidempi kokonaisuus. Täällä oli vain yksi kappale irroitettuna asiayhteydestä. Ihan viisas kirjoitus oli kokonaisuudessaan, myös näin viljanviljelijän silmin!
Mitäs kummaa tuossa on?On tuossa se kummaa ettei kerrota muista nousseista kustannuksista.Suoraanhan suomalaisen viljan hinnanousu ei läheskään kaikkia maitotiloja koske,mutta lähes kaikki joutuu käyttämään rehutehtaan palveluja eli ostamaan valkuaista ja nämä hinnat nousee myös viljanhinnan nousun myötä,vaikka näillä ei suoraan viljan ja varsinkin suomalaisen viljan kanssa ole mitään tekemistä.
Jos saataisiin maidolle ja lihalle lisää hintaa, niin viljastakin maksettaisiin iloisemmin kovempaa hintaa,
??Mitäs kummaa tuossa on?On tuossa se kummaa ettei kerrota muista nousseista kustannuksista.Suoraanhan suomalaisen viljan hinnanousu ei läheskään kaikkia maitotiloja koske,mutta lähes kaikki joutuu käyttämään rehutehtaan palveluja eli ostamaan valkuaista ja nämä hinnat nousee myös viljanhinnan nousun myötä,vaikka näillä ei suoraan viljan ja varsinkin suomalaisen viljan kanssa ole mitään tekemistä.
Jos saataisiin maidolle ja lihalle lisää hintaa, niin viljastakin maksettaisiin iloisemmin kovempaa hintaa,
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Rehuohra suurin nousija, toistaseks.......
+17e.
Loimaa 157e +17e
https://www.avenakauppa.fi/etusivu
Loimaa Ohra 164 - 165e
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Hankkija kirittää rehuohraa,
Loimaa 165 +8
https://www.farmit.net/sites/default/files/partner/236311/perushinnat_3.8.png
Fazer kevätvehnä Loimaa 181e
Ja Altia tosiaan on ykkösenä ohrassa, rahti vaan täytyy huomioida kun Hankkijalle ja Avenalle matkaa n.5kilsaa, että saa niinku majorillakin vietyä...
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/08/03/altian-ohran-hinta
"Altian perushinta ohralle 6.8.2018 alkaen on 178 €/tonni Koskenkorvalle toimitettuna."
Pahus kun on siilot piukassa viljaa eikä raatsi vielä myydä.. sunnuntai meni järjestellessä että sai pari siiloa vapaaksi ohran puinteja varten.
Missähän vaiheessa ostajat aikovat porukalla sopia pienestä hinnanpudotuksesta että saadaan isännät myymään loput varastot paniikissa?
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Rehuohra suurin nousija, toistaseks.......
+17e.
Loimaa 157e +17e
https://www.avenakauppa.fi/etusivu
Loimaa Ohra 164 - 165e
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Hankkija kirittää rehuohraa,
Loimaa 165 +8
https://www.farmit.net/sites/default/files/partner/236311/perushinnat_3.8.png
Fazer kevätvehnä Loimaa 181e
Ja Altia tosiaan on ykkösenä ohrassa, rahti vaan täytyy huomioida kun Hankkijalle ja Avenalle matkaa n.5kilsaa, että saa niinku majorillakin vietyä...
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/08/03/altian-ohran-hinta
"Altian perushinta ohralle 6.8.2018 alkaen on 178 €/tonni Koskenkorvalle toimitettuna."
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
Loimaa rehuohra 173 +3e
Loimaa kevätvehnä 190 + 10e
Hih, rehuvehnä 167 + 5e.
Saako 23:lla eurolla katettua lisätypet, tautiaineet ja tähkäötökkäaineet? 🤣🤣
Viljatavastia:
Viljamarkkinoilla on tällä hetkellä tilanne jossa osa ostajista päivittää hintojaan useamman kerran viikossa.
Tästä syystä on vaikeaa pysyä hinnoittelun ja ostotarjouksien kanssa vauhdissa mukana. Se kuinka pitkään tämä jatkuu on arvailujen varassa, mutta varmaa on, että edessä on poikkeuksellinen markkinavuosi.
Ruis Perushinta 205 e/tn, + - laadut
Tarjous on voimassa kunnes erä täynnä.
Toivottavasti trendi että viljan hinta nousee tai pysyy samana kohti 2019 puinteja pysyy. Helpottaa viljanmyyntipäätöstä huomattavasti. Nyt tarvitaan huoltovarmuuden takia niitä Reiluja ostajia, joita SKN tuossa kirjoituksessaan esitti.Viljatavastia:
Viljamarkkinoilla on tällä hetkellä tilanne jossa osa ostajista päivittää hintojaan useamman kerran viikossa.
Tästä syystä on vaikeaa pysyä hinnoittelun ja ostotarjouksien kanssa vauhdissa mukana. Se kuinka pitkään tämä jatkuu on arvailujen varassa, mutta varmaa on, että edessä on poikkeuksellinen markkinavuosi.
Ruis Perushinta 205 e/tn, + - laadut
Tarjous on voimassa kunnes erä täynnä.
Reilu ostaja kertoo että nouseeko vai laskeeko lähipäivinä.
Toivottavasti trendi että viljan hinta nousee tai pysyy samana kohti 2019 puinteja pysyy. Helpottaa viljanmyyntipäätöstä huomattavasti. Nyt tarvitaan huoltovarmuuden takia niitä Reiluja ostajia, joita SKN tuossa kirjoituksessaan esitti.Viljatavastia:
Viljamarkkinoilla on tällä hetkellä tilanne jossa osa ostajista päivittää hintojaan useamman kerran viikossa.
Tästä syystä on vaikeaa pysyä hinnoittelun ja ostotarjouksien kanssa vauhdissa mukana. Se kuinka pitkään tämä jatkuu on arvailujen varassa, mutta varmaa on, että edessä on poikkeuksellinen markkinavuosi.
Ruis Perushinta 205 e/tn, + - laadut
Tarjous on voimassa kunnes erä täynnä.
Reilu ostaja kertoo että nouseeko vai laskeeko lähipäivinä.
iltarukous tänään : tulispa viljaa reippaasti kun alan puimaan ensi viikolla
Avena vetää kyllä viljelijöitä kuivana kakkoseen tarjoamalla 183€ mallasohrasta. A-rehu maksaa rehusta 184 +1-5€ laatulisät jos painoa on 67-71. Apetit konsernin puolivuotiskatsauksesta selviää että Avena on tehnyt 900 000€ turskaa ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 2018. Lisäksi Avena on maksanut ulkomaiselle viljantoimittajalle 1 200 000€ mutta tavaraa ei koskaan toimitettu ja puhelimen päässä ryssä huutaa vaan "Niet harasoo" (puolivuotiskatsaus sivu 10)
https://apetitgroup.fi/wp-content/uploads/Apetit-Oyj-Puolivuotiskatsaus-1.1.-30.6.2018-1.pdf (https://apetitgroup.fi/wp-content/uploads/Apetit-Oyj-Puolivuotiskatsaus-1.1.-30.6.2018-1.pdf)
Avena vetää kyllä viljelijöitä kuivana kakkoseen tarjoamalla 183€ mallasohrasta. A-rehu maksaa rehusta 184 +1-5€ laatulisät jos painoa on 67-71. Apetit konsernin puolivuotiskatsauksesta selviää että Avena on tehnyt 900 000€ turskaa ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 2018. Lisäksi Avena on maksanut ulkomaiselle viljantoimittajalle 1 200 000€ mutta tavaraa ei koskaan toimitettu ja puhelimen päässä ryssä huutaa vaan "Niet harasoo" (puolivuotiskatsaus sivu 10)onko vielä niin, että sinne on maksettu viljasta jota ei ole toimitettu ja toimitettu viljaa jota ei ole maksettu:
https://apetitgroup.fi/wp-content/uploads/Apetit-Oyj-Puolivuotiskatsaus-1.1.-30.6.2018-1.pdf (https://apetitgroup.fi/wp-content/uploads/Apetit-Oyj-Puolivuotiskatsaus-1.1.-30.6.2018-1.pdf)
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Rehuohra suurin nousija, toistaseks.......
+17e.
Loimaa 157e +17e
https://www.avenakauppa.fi/etusivu
Loimaa Ohra 164 - 165e
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Hankkija kirittää rehuohraa,
Loimaa 165 +8
https://www.farmit.net/sites/default/files/partner/236311/perushinnat_3.8.png
Fazer kevätvehnä Loimaa 181e
Ja Altia tosiaan on ykkösenä ohrassa, rahti vaan täytyy huomioida kun Hankkijalle ja Avenalle matkaa n.5kilsaa, että saa niinku majorillakin vietyä...
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/08/03/altian-ohran-hinta
"Altian perushinta ohralle 6.8.2018 alkaen on 178 €/tonni Koskenkorvalle toimitettuna."
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
Loimaa rehuohra 173 +3e
Loimaa kevätvehnä 190 + 10e
Hih, rehuvehnä 167 + 5e.
Saako 23:lla eurolla katettua lisätypet, tautiaineet ja tähkäötökkäaineet? 🤣🤣
Nousee nousee,
https://www.avenakauppa.fi/etusivu
Loimaa rehuohra 179e.
😎😎
Hankkija ei kaikilta edes suostu ostamaan. Jos et osta niiltä apulantaa, torjunta-aineita tai löpöä, ne ei osta sun viljojasi.
Hankkija ei kaikilta edes suostu ostamaan. Jos et osta niiltä apulantaa, torjunta-aineita tai löpöä, ne ei osta sun viljojasi.
Taidat olla sitten mulkku?
Hankkija ei kaikilta edes suostu ostamaan. Jos et osta niiltä apulantaa, torjunta-aineita tai löpöä, ne ei osta sun viljojasi.
Taidat olla sitten mulkku?
Jos se tekee minusta mulkun, kun ostan tuotantopanokset mistä haluan, niin sitten olen ihan mielelläni mulkku.
Hankkija ei kaikilta edes suostu ostamaan. Jos et osta niiltä apulantaa, torjunta-aineita tai löpöä, ne ei osta sun viljojasi.
Hankkija ei kaikilta edes suostu ostamaan. Jos et osta niiltä apulantaa, torjunta-aineita tai löpöä, ne ei osta sun viljojasi.
Enpä ole ikinä tuollaista kuullut.
Tietysti jos et ole tehnyt viljelysopimusta niiden kanssa ja tavara on sontaa. Niin tuskin sitä kukaan haluu ostaa.
Edit:
Jos on sopimus etsivät sille sonnallekkin osoitteen.
jos ainoa ehto on vastaanottaminen, niin varmaan ottavat.... maksun kanssa on joskus huonompaa.Hankkija ei kaikilta edes suostu ostamaan. Jos et osta niiltä apulantaa, torjunta-aineita tai löpöä, ne ei osta sun viljojasi.
Enpä ole ikinä tuollaista kuullut.
Tietysti jos et ole tehnyt viljelysopimusta niiden kanssa ja tavara on sontaa. Niin tuskin sitä kukaan haluu ostaa.
Edit:
Jos on sopimus etsivät sille sonnallekkin osoitteen.
Ei tarvi edes sopimusta kun ottavat kaiken vastaan.
Joko hinnan nousu loppus, vai vedetäänkö henkee välil
jos ainoa ehto on vastaanottaminen, niin varmaan ottavat.... maksun kanssa on joskus huonompaa.Hankkija ei kaikilta edes suostu ostamaan. Jos et osta niiltä apulantaa, torjunta-aineita tai löpöä, ne ei osta sun viljojasi.
Enpä ole ikinä tuollaista kuullut.
Tietysti jos et ole tehnyt viljelysopimusta niiden kanssa ja tavara on sontaa. Niin tuskin sitä kukaan haluu ostaa.
Edit:
Jos on sopimus etsivät sille sonnallekkin osoitteen.
Ei tarvi edes sopimusta kun ottavat kaiken vastaan.
Kerran yksi vieraampi ostaja sano, että odota hetki soitan kohta takaisin ja silloin käytti termejä....kyllä me pari kuormaa johonkin saadaan hävitettyä ja sain tungettua ne eteenpäin.... No sen ostajan kanssa ei sittemmin ole kauppaa tehty, tavara oli kuitenkin ihan kelpoista, ostohaluttomuus paistoi läpi, sekä näkyi hinnassa.
Yleensä ovat halukkaita ostamaan, mutta kovin pahoillaan kun eivät pysty maksamaan enempää, vaikka luonnollisesti haluaisivat niin tehdä :)
Hankkija ei kaikilta edes suostu ostamaan. Jos et osta niiltä apulantaa, torjunta-aineita tai löpöä, ne ei osta sun viljojasi.
Taidat olla sitten mulkku?
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Rehuohra suurin nousija, toistaseks.......
+17e.
Loimaa 157e +17e
https://www.avenakauppa.fi/etusivu
Loimaa Ohra 164 - 165e
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Hankkija kirittää rehuohraa,
Loimaa 165 +8
https://www.farmit.net/sites/default/files/partner/236311/perushinnat_3.8.png
Fazer kevätvehnä Loimaa 181e
Ja Altia tosiaan on ykkösenä ohrassa, rahti vaan täytyy huomioida kun Hankkijalle ja Avenalle matkaa n.5kilsaa, että saa niinku majorillakin vietyä...
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/08/03/altian-ohran-hinta
"Altian perushinta ohralle 6.8.2018 alkaen on 178 €/tonni Koskenkorvalle toimitettuna."
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
Loimaa rehuohra 173 +3e
Loimaa kevätvehnä 190 + 10e
Hih, rehuvehnä 167 + 5e.
Saako 23:lla eurolla katettua lisätypet, tautiaineet ja tähkäötökkäaineet? 🤣🤣
Nousee nousee,
https://www.avenakauppa.fi/etusivu
Loimaa rehuohra 179e.
😎😎
Hankkija,
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Loimaa rehuohra 180 +5e.
Avena
https://www.avenakauppa.fi/etusivu
Rehuohra 184e.
Cool........
Ei oo vielä ostajat päivittäneet laatuhinnoittelua? Valkuaishinnottelu tulee varmasti alaspäin viimevuodesta..?
Syysvehnä Ceylonin valk. nyt esinäytteessä 13,8% ja viimevuoden tavarassa, jota siilossa 10,9% (eli rehuvehnäksi menisi).. laskin että tuosta tulisi 12,5% jos sekottaisi, eli just perusvalkuaiseen riittäisi. Sakoluku ei oo ongelma nyt 339 ja viime vuoden 265.
Älä hyvä mies sekoita, pitäs olla liki 15 jos ottaa varman päälle.
Rehuvehnän hinta taitaa kuitenkin pompsahtaa aika ylös, että sama laittaa vanhat sitten rehuna.
Tuo valkuais% laskenta ihan perusmatematiikka. Sakoluvulla on sitten kimurantit kaavat, mutta siihenkin löytyy netistä valmis excel taulukko.
Täytyy tehä ämpäriin seos ja siitä teetättää analyysi ja kattoo millanen tulee..
Ei oo vielä ostajat päivittäneet laatuhinnoittelua? Valkuaishinnottelu tulee varmasti alaspäin viimevuodesta..?
Syysvehnä Ceylonin valk. nyt esinäytteessä 13,8% ja viimevuoden tavarassa, jota siilossa 10,9% (eli rehuvehnäksi menisi).. laskin että tuosta tulisi 12,5% jos sekottaisi, eli just perusvalkuaiseen riittäisi. Sakoluku ei oo ongelma nyt 339 ja viime vuoden 265.
Älä hyvä mies sekoita, pitäs olla liki 15 jos ottaa varman päälle.
Rehuvehnän hinta taitaa kuitenkin pompsahtaa aika ylös, että sama laittaa vanhat sitten rehuna.
Tuo valkuais% laskenta ihan perusmatematiikka. Sakoluvulla on sitten kimurantit kaavat, mutta siihenkin löytyy netistä valmis excel taulukko.
Täytyy tehä ämpäriin seos ja siitä teetättää analyysi ja kattoo millanen tulee..
Jooo...eipä tartte näillä rehuvehnän hinnoilla alkaa sekoitella..Hankkijalla rehu 190 mylly 195
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Kauran noteeraus tappava 190e. Ei tarvitse lajittelijaa pahemmin pyöräytellä, kaurat saa mennä rehuksi. Ei mitään järkeä tavoitella suurimoksi näillä hintasuhteilla, vielä isot miinukset lajitteista ja painosta uhkana. Raision ukoilla lähtee hiukset päästä, mistä saadaan suurimokaurat.
Kauran noteeraus tappava 190e. Ei tarvitse lajittelijaa pahemmin pyöräytellä, kaurat saa mennä rehuksi. Ei mitään järkeä tavoitella suurimoksi näillä hintasuhteilla, vielä isot miinukset lajitteista ja painosta uhkana. Raision ukoilla lähtee hiukset päästä, mistä saadaan suurimokaurat.
Huh... kauramaitotehtaille tulossa kriisiapua ??
Mulla olis "halvalla" myynnissä joku 80 tonnia rehukauraa jos joku kaipaa.
Nyt on sitten aika seurata varhaisten ruiskylvöjen punertumista myös.
-SS-
Mistäs toi johtuu?
Nyt on sitten aika seurata varhaisten ruiskylvöjen punertumista myös.
-SS-
Mistäs toi johtuu?
Kauran noteeraus tappava 190e. Ei tarvitse lajittelijaa pahemmin pyöräytellä, kaurat saa mennä rehuksi. Ei mitään järkeä tavoitella suurimoksi näillä hintasuhteilla, vielä isot miinukset lajitteista ja painosta uhkana. Raision ukoilla lähtee hiukset päästä, mistä saadaan suurimokaurat.
Huh... kauramaitotehtaille tulossa kriisiapua ??
Mulla olis "halvalla" myynnissä joku 80 tonnia rehukauraa jos joku kaipaa.
Viljatavastia: rehuohra 179 €/tn tilahinta {ostaja (ilmeisesti A-rehu) maksaa rahdin}.Jaaha, vanha mallasmies on kääntänyt hiansa ympäri.
- noudot max. 5 vrk. myynti hetkestä
- tilitys 14 vrk
Vaihtoehtoisesti Viking Malt tarjoaa 195 € mallasohrasta tehtaan portilla. Ensin tosin odotat näytteiden tuloksia pari kuukautta, sitten saat kippausajan ensi toukokuulle ja tilityksen siitä kuukauden kuluttua. Tilityksessä huomaat, että miinusta on tullut jyvän koosta ja valkuaisesta, jota on joko liikaa tai liian vähän. Ei paljoa houkuttele.
Viljatavastia: rehuohra 179 €/tn tilahinta {ostaja (ilmeisesti A-rehu) maksaa rahdin}.
- noudot max. 5 vrk. myynti hetkestä
- tilitys 14 vrk
Vaihtoehtoisesti Viking Malt tarjoaa 195 € mallasohrasta tehtaan portilla. Ensin tosin odotat näytteiden tuloksia pari kuukautta, sitten saat kippausajan ensi toukokuulle ja tilityksen siitä kuukauden kuluttua. Tilityksessä huomaat, että miinusta on tullut jyvän koosta ja valkuaisesta, jota on joko liikaa tai liian vähän. Ei paljoa houkuttele.
Ilmeisesti kaurasta maksettu yli 200€ käteen.Laiva tulos ja tavaraa ei tarpeeksi.Mihin satamaan se laiva on huhun mukaan tulossa?
Ilmeisesti kaurasta maksettu yli 200€ käteen.Laiva tulos ja tavaraa ei tarpeeksi.Mihin satamaan se laiva on huhun mukaan tulossa?
Lantmänneni huhun mukaan EePeellä.Ilmeisesti kaurasta maksettu yli 200€ käteen.Laiva tulos ja tavaraa ei tarpeeksi.Mihin satamaan se laiva on huhun mukaan tulossa?
Onko tämä tilahinta ja maksavatko pimeesti, vai mitä tuo tarkoittaa.Lantmänneni huhun mukaan EePeellä.Ilmeisesti kaurasta maksettu yli 200€ käteen.Laiva tulos ja tavaraa ei tarpeeksi.Mihin satamaan se laiva on huhun mukaan tulossa?
Ja ollu nytheti piti tietää tarjous.
Onko tämä tilahinta ja maksavatko pimeesti, vai mitä tuo tarkoittaa.Lantmänneni huhun mukaan EePeellä.Ilmeisesti kaurasta maksettu yli 200€ käteen.Laiva tulos ja tavaraa ei tarpeeksi.Mihin satamaan se laiva on huhun mukaan tulossa?
Ja ollu nytheti piti tietää tarjous.
Eilen kyselin Hankkijalta taustoja ja kyllä siellä sanottiin, että Raumalta saa elintarvikekaurasta 200e tonni ja pikkujyviä saa olla 15% asti, niin silti tulee 200e käteen. Jos menee rehuksi, niin saa jättää samaan paikkaan 190e tonni.
Mutta nuo oli eilisen tietoja ja tänään hinnat nousi 204/194e. Cool....
Piti sitten tyhmyyksissään viedä eilen näyte Nokialla ja nyt vilkaisin, että onko otettu työn alle. Mitä vielä näyte valmistunut jo, ei ole ikinä tullut näin nopeasti pihalle. Mistä lie kertonee.... HLP 54,4 ja pikkujyvät 8,7%. Ei paha, vaikka menisi miinuksia, kun on lähin vastaanottopiste. Odottelen kuitenkin hinnan nousua. Pakko niiden on taas vastata, kun Hankkijakin löi noin kovat pöytään. Joskus tämän nousun on loputtava, mutta koska.......
Paniikki on päällänsä. Aika herkässä vaan lopulta kaikki on. Pieni kuivuus pohjosella pallonpuoliskolla ja varastot tyhnenee, nyt on turha parkua viljanhintaa, olis ostanu halvalla jemmaan. Keväällä rehuvehnästä sai 133, eikä pystyny yhtään korottaa vaikka miten yritin, no eilen oli kaupanteko huomattavasti helpompaa.Ja kesällä pelottelua että tulee rehua vehnästä paljon...Huono hinta.Rupesin viimevuotisia myymään puintiaikaan.Tänävuonna kannatti.
On varastossa vaikka kuinka paljon. Missähän vaiheessa alkaisi realisoimaan...Onko tämä tilahinta ja maksavatko pimeesti, vai mitä tuo tarkoittaa.Lantmänneni huhun mukaan EePeellä.Ilmeisesti kaurasta maksettu yli 200€ käteen.Laiva tulos ja tavaraa ei tarpeeksi.Mihin satamaan se laiva on huhun mukaan tulossa?
Ja ollu nytheti piti tietää tarjous.
Eilen kyselin Hankkijalta taustoja ja kyllä siellä sanottiin, että Raumalta saa elintarvikekaurasta 200e tonni ja pikkujyviä saa olla 15% asti, niin silti tulee 200e käteen. Jos menee rehuksi, niin saa jättää samaan paikkaan 190e tonni.
Mutta nuo oli eilisen tietoja ja tänään hinnat nousi 204/194e. Cool....
Piti sitten tyhmyyksissään viedä eilen näyte Nokialla ja nyt vilkaisin, että onko otettu työn alle. Mitä vielä näyte valmistunut jo, ei ole ikinä tullut näin nopeasti pihalle. Mistä lie kertonee.... HLP 54,4 ja pikkujyvät 8,7%. Ei paha, vaikka menisi miinuksia, kun on lähin vastaanottopiste. Odottelen kuitenkin hinnan nousua. Pakko niiden on taas vastata, kun Hankkijakin löi noin kovat pöytään. Joskus tämän nousun on loputtava, mutta koska.......
Rehuvehnä 190e, leipävehnä 208e, kaura 204e, ohra 193e.
Savikan keskihinta 350e tonni, härkäpapu 215e ja herne 231.
Alkaa olemaan viljojen hinnat päällikkötasoa, jossakin on vielä ylivuotistakin jyvää säilössä, kiva korko vuoden säilytykselle.
Viljatavastia: rehuohra 179 €/tn tilahinta {ostaja (ilmeisesti A-rehu) maksaa rahdin}.
- noudot max. 5 vrk. myynti hetkestä
- tilitys 14 vrk
Vaihtoehtoisesti Viking Malt tarjoaa 195 € mallasohrasta tehtaan portilla. Ensin tosin odotat näytteiden tuloksia pari kuukautta, sitten saat kippausajan ensi toukokuulle ja tilityksen siitä kuukauden kuluttua. Tilityksessä huomaat, että miinusta on tullut jyvän koosta ja valkuaisesta, jota on joko liikaa tai liian vähän. Ei paljoa houkuttele.
Eli sulla on rahtikulut 25e/t?
Viime syksynä kun tuli tavaraa niin ettei mihinkään mahtunut ja piti rekkakuormia myydä pois, niin kaksi viikkoa meni analyysin viennistä kippiaikaan. Nii viking malt
Joskus tämän nousun on loputtava, mutta koska.......
Heti kun Luke julkaisee ennusteensa ensivuoden ennennäkemättömän suuresta viljasadosta.
Joskus tämän nousun on loputtava, mutta koska.......
Heti kun Luke julkaisee ennusteensa ensivuoden ennennäkemättömän suuresta viljasadosta.
Hintapiikki on hyvä niille, joilla on nyt myytävää. Tosin kaikkia koskettaa tarvikkeiden
hinnankorotukset, jotka eivät alene koskaan. Noottaa, kasvu jatkuu vahvana röhröh
Vielä helpompaa kun suhteuttaa tarvikkeiden oston saatavaan hyötyyn...Joskus tämän nousun on loputtava, mutta koska.......
Heti kun Luke julkaisee ennusteensa ensivuoden ennennäkemättömän suuresta viljasadosta.
Hintapiikki on hyvä niille, joilla on nyt myytävää. Tosin kaikkia koskettaa tarvikkeiden
hinnankorotukset, jotka eivät alene koskaan. Noottaa, kasvu jatkuu vahvana röhröh
Kannattaa ostaa vain tarvike tarvikkeita. Merkkitarvikkeet ovat kalliita.
Joskus tämän nousun on loputtava, mutta koska.......
Heti kun Luke julkaisee ennusteensa ensivuoden ennennäkemättömän suuresta viljasadosta.
Hintapiikki on hyvä niille, joilla on nyt myytävää. Tosin kaikkia koskettaa tarvikkeiden
hinnankorotukset, jotka eivät alene koskaan. Noottaa, kasvu jatkuu vahvana röhröh
Kannattaa ostaa vain tarvike tarvikkeita. Merkkitarvikkeet ovat kalliita.
Suurimokaura, Fazer 210e/t, Raisio 208e/t ja Hankkija vastannee heti ensi viikolla.
Kyllä nyt ottaa eteen....
Ensi vuonna ässä hiasta....Suurimokaura, Fazer 210e/t, Raisio 208e/t ja Hankkija vastannee heti ensi viikolla.
Kyllä nyt ottaa eteen....
Se on nyt semmonen juttu että typeryksen kasvilla tekee semmosen tilin mistä erikoiskasvieinarit voivat vaan haaveilla hyvänäkin vuonna.
Ensi vuonna ässä hiasta....Suurimokaura, Fazer 210e/t, Raisio 208e/t ja Hankkija vastannee heti ensi viikolla.
Kyllä nyt ottaa eteen....
Se on nyt semmonen juttu että typeryksen kasvilla tekee semmosen tilin mistä erikoiskasvieinarit voivat vaan haaveilla hyvänäkin vuonna.
Ensi vuonna ässä hiasta....Suurimokaura, Fazer 210e/t, Raisio 208e/t ja Hankkija vastannee heti ensi viikolla.
Kyllä nyt ottaa eteen....
Se on nyt semmonen juttu että typeryksen kasvilla tekee semmosen tilin mistä erikoiskasvieinarit voivat vaan haaveilla hyvänäkin vuonna.
+16€.---> 220euroa.
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
Millonkahan rehutehtaat älyää nostaa hintoja vai oottavatko että maidon hinta nousee kaksi centtiä niin sitten voip hyvällä omallatunnolla rosmota sen tuplana!!!Nostaahan Yarakin hintoja,ei vain enään kerro siitä ettei ihan törkeäksi rahastajaksi tituleerttaisi.
Ensi vuonna ässä hiasta....Suurimokaura, Fazer 210e/t, Raisio 208e/t ja Hankkija vastannee heti ensi viikolla.
Kyllä nyt ottaa eteen....
Se on nyt semmonen juttu että typeryksen kasvilla tekee semmosen tilin mistä erikoiskasvieinarit voivat vaan haaveilla hyvänäkin vuonna.
+16€.---> 220euroa.
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
Annaetaan nyt vaan SS:n puuhastella sen ihanan syysrapsinsa kanssa. Etanan torjuntako se on seuraavana vuorossa? vai peurojen?Ensi vuonna ässä hiasta....Suurimokaura, Fazer 210e/t, Raisio 208e/t ja Hankkija vastannee heti ensi viikolla.
Kyllä nyt ottaa eteen....
Se on nyt semmonen juttu että typeryksen kasvilla tekee semmosen tilin mistä erikoiskasvieinarit voivat vaan haaveilla hyvänäkin vuonna.
+16€.---> 220euroa.
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
+10€ --> 230€.
Verrokkina "The ÖljyKasvi" 360€. 🤣🤣🤣🤣😂
Yksi euro vielä ni on samassa herneen kanssa, härkäpapu jo jäikin kelkasta. 😂😂
Annaetaan nyt vaan SS:n puuhastella sen ihanan syysrapsinsa kanssa. Etanan torjuntako se on seuraavana vuorossa? vai peurojen?Ensi vuonna ässä hiasta....Suurimokaura, Fazer 210e/t, Raisio 208e/t ja Hankkija vastannee heti ensi viikolla.
Kyllä nyt ottaa eteen....
Se on nyt semmonen juttu että typeryksen kasvilla tekee semmosen tilin mistä erikoiskasvieinarit voivat vaan haaveilla hyvänäkin vuonna.
+16€.---> 220euroa.
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
+10€ --> 230€.
Verrokkina "The ÖljyKasvi" 360€. 🤣🤣🤣🤣😂
Yksi euro vielä ni on samassa herneen kanssa, härkäpapu jo jäikin kelkasta. 😂😂
Annaetaan nyt vaan SS:n puuhastella sen ihanan syysrapsinsa kanssa. Etanan torjuntako se on seuraavana vuorossa? vai peurojen?Ensi vuonna ässä hiasta....Suurimokaura, Fazer 210e/t, Raisio 208e/t ja Hankkija vastannee heti ensi viikolla.
Kyllä nyt ottaa eteen....
Se on nyt semmonen juttu että typeryksen kasvilla tekee semmosen tilin mistä erikoiskasvieinarit voivat vaan haaveilla hyvänäkin vuonna.
+16€.---> 220euroa.
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
+10€ --> 230€.
Verrokkina "The ÖljyKasvi" 360€. 🤣🤣🤣🤣😂
Yksi euro vielä ni on samassa herneen kanssa, härkäpapu jo jäikin kelkasta. 😂😂
Kun joku keksii peurantorjunnan ni saa noopelin ja frööpelin palkinnon.
Repusta sariinia vai syklooni peetä?
Annaetaan nyt vaan SS:n puuhastella sen ihanan syysrapsinsa kanssa. Etanan torjuntako se on seuraavana vuorossa? vai peurojen?Ensi vuonna ässä hiasta....Suurimokaura, Fazer 210e/t, Raisio 208e/t ja Hankkija vastannee heti ensi viikolla.
Kyllä nyt ottaa eteen....
Se on nyt semmonen juttu että typeryksen kasvilla tekee semmosen tilin mistä erikoiskasvieinarit voivat vaan haaveilla hyvänäkin vuonna.
+16€.---> 220euroa.
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
+10€ --> 230€.
Verrokkina "The ÖljyKasvi" 360€. 🤣🤣🤣🤣😂
Yksi euro vielä ni on samassa herneen kanssa, härkäpapu jo jäikin kelkasta. 😂😂
Kun joku keksii peurantorjunnan ni saa noopelin ja frööpelin palkinnon.
Repusta sariinia vai syklooni peetä?
(https://i.imgur.com/9htR6pK.jpg)
Saa vielä lihatkin syötäväksi.
Annaetaan nyt vaan SS:n puuhastella sen ihanan syysrapsinsa kanssa. Etanan torjuntako se on seuraavana vuorossa? vai peurojen?Ensi vuonna ässä hiasta....Suurimokaura, Fazer 210e/t, Raisio 208e/t ja Hankkija vastannee heti ensi viikolla.
Kyllä nyt ottaa eteen....
Se on nyt semmonen juttu että typeryksen kasvilla tekee semmosen tilin mistä erikoiskasvieinarit voivat vaan haaveilla hyvänäkin vuonna.
+16€.---> 220euroa.
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
+10€ --> 230€.
Verrokkina "The ÖljyKasvi" 360€. 🤣🤣🤣🤣😂
Yksi euro vielä ni on samassa herneen kanssa, härkäpapu jo jäikin kelkasta. 😂😂
Kun joku keksii peurantorjunnan ni saa noopelin ja frööpelin palkinnon.
Repusta sariinia vai syklooni peetä?
(https://i.imgur.com/9htR6pK.jpg)
Saa vielä lihatkin syötäväksi.
Jännä juttu, nuo eivät ole ratkaiseet peuraongelmaa. Kyllä se on siinä pisteessä että joukkotuhoaseilla pitää olla liikkeellä koska nuo "kudit" eivät löydä tietänsä kun sarvipäiden sisuksiin.
En oikein enää ymmärrä miksi ratsastetaan susi-kortilla mutta nuo metsärotat sivuutetaan räikeillä lehtijutuilla kuten "lisätään lupamäärää" ja "pyritään kaatamaan naaraita ja vasoja".
V1tut, ne pukit kiinnostaa sen mitä kiinnostaa, muu metsärottapopulaatio vaan lisääntyy. Tulis saatana niin kova talvi että niitten paskojen ruokintapaikat jäätyis ja hautautuis lumeen, nälkä tappas hyvällä prosentilla liikkuvia maalitauluja jota vaalitaan ja haalitaan.
VMP.
Itsekin metsästävänä olen huomannut monessakin seurassa olevan ongelmana sen kun seuran johtoon tai "ydinporukkaan" osuu/päätyy/valitaan/jne. liikaa sellaisia henkilöitä jotka ei juurikaan maata omista, niin monesti unohtuu se tosi seikka että metsästys on maanomistajan oikeus. Olen neuvonut ja neuon nytkin että kuunnelkaa miehet ja naiset maanomistajan toiveita erittäin tarkalla korvalla vaikka intressit ei aina kohtaisikaan. Se metsästys kun loppuu hyvin lyhyeen kun yhteudet maanomistajan sössitään joko pitämällä liian tiheää riistakantaa, ajamalla autoilla märät peltotiet pilalle tai ihan muuten vaan ...tuilemalla.
Ensi vuonna ässä hiasta....Suurimokaura, Fazer 210e/t, Raisio 208e/t ja Hankkija vastannee heti ensi viikolla.
Kyllä nyt ottaa eteen....
Se on nyt semmonen juttu että typeryksen kasvilla tekee semmosen tilin mistä erikoiskasvieinarit voivat vaan haaveilla hyvänäkin vuonna.
+16€.---> 220euroa.
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomuviljakauppa/Viljan_hintanoteeraukset/
+10€ --> 230€.
Verrokkina "The ÖljyKasvi" 360€. 🤣🤣🤣🤣😂
Yksi euro vielä ni on samassa herneen kanssa, härkäpapu jo jäikin kelkasta. 😂😂
Veikkaan että yritetään saada tavaraa liikkeelle. Kaikki odottaa vaan kuinka korkealle hinta nousee.
Tuolla konstilla yritetään saadaan pelko aikaiseksi ja kaikki äkkiä myymään, jottei tarvi nostaa hintaa enempää.
Uskottavuuden kannalta mtk:n olisi kannattanut kannustaa JÄSENIÄÄN tarkkailemaan kauran hintaa, jos vaikka heilahtelua on odotettavissa.on
Vähän näyttäisi MTK olevan enemmän myllyjen kuin edustamiensa viljelijöiden puolella
Uskottavuuden kannalta mtk:n olisi kannattanut kannustaa JÄSENIÄÄN tarkkailemaan kauran hintaa, jos vaikka heilahtelua on odotettavissa.onVähän näyttäisi MTK olevan enemmän myllyjen kuin edustamiensa viljelijöiden puolella
Jos MTK kehoittaisi vielä odottelemaan kautan myynnin kanssa ja sitten hinta lähtisikin laskuun, niin voi mikä huuto siitä seuraisikaan, MTK saisi niskaansa ennennäkemättömän arvosteluryöpyn.
Mitenkön MTK muka olisi myllyjen asialla, aika käsittämätön johtopäätös, Maastullin jutussa vain tuodaan esiin ne faktat, joiden perusteella hinnan lasku voi olla odotettavissa.
Sehän siinä outoa on, kun yhtäkkiä kehoitetaan myymään, kun saa massia. Ennen on vain voivoteltu asiayhteyksistä riippuen, joko korkeaa viljan hintaa tai matalaa viljan hintaa.
Kun se myyntipäätös pitää kuitenkin itse tehdä, niin tuskin kukaan alkaa huutamaan, jos "etujärjestö" ei olisi valvonut hintojen kehitystä sekunti sekunnilta.
Ja joillakin saattaa olla hinnat lukittu jo aika päivää sitten. Tuskin nyt monellakaan rehuviljojen osalta.
Viljakauppa on osasyyllinen viljelijöiden väliseen jännitteeseen. Silloin kun rehuviljan hinta oli lähempänä satasta, jopa alle, suostuivat isot eläinyksiköt ostamaan viljaa samoilla ehdoilla kuin viljakauppa, joka muutenkin oli haluton ostamaan yhtään mitään. Suoramyynti tällöin nipisti viljakauppiaan palkkion, eikä ehkä ollut kauppiaiden mieleen. Nyt viljakauppias tarjoaa rehunostajien kiusaksi jopa 200 euroa tonnilta, ja houkuttelee viljanviljelijää myymään ohi eläinyksikön. Syystäkin lihakopit ovat loukkaantuneita, kun sentään jalomielisesti auttoivat viljanviljelijää heikossa markkinatilanteessa, ja nyt viljanviljelijä opportunistisesti tekeekin oharin, vain muutaman dollarin tähden.Sioille ei syötetä kauraa ja naudoillekkin lähinnä pakosta.Ihan tämmöinen simppeli asia huomautuksena.
Vähemmän kasvinviljelijä vihaa saa osakseen kun viljelee maanparannus- ja ympäristönurmia. Sitäkin tahallaan jonkin verran tulkitaan viljanviljelijän kannanotoksi eläintaloutta vastaan, ja tuomitaan kansanviholliseksi. Mutta aivan henkilökohtaiseksi ei asia mene, verrattuna siihen, että joutuisi ilmoittamaan, että ei ole enää viljaa, meni jo.
Ratkaisu tähän asiaan olisi viljakauppaan tuotava markkinoimismaksu, joka leikkaa yli 120 euron menevästä viljan hinnasta rahastoon, jolla voidaan tukea rehukäyttöön ostettavan kotimaisen viljan hintaa alaspäin. Tämä tasoittaisi Suomen markkinoita, eikä ylikuumenemista voisi tapahtua. Samalla eläinyksiköt jarruttelisivat myyntiviljatalouttaan ja keskittyisivät kotoiseen rehustukseen, koska joutuisivat markkinoimismaksun kautta kollektiivisesti tukemaan muita ostorehuun keskittyviä yksiköitä. Kolmas etu olisi, että kotimainen vilja olisi rehukäytössä pysyvästi kilpailukykyistä ulkomaiseen verrattuna.
Riskinä olisi, että viljanviljelyn kiinnostus vähenisi erikoiskasvien ja luonnonhoitopeltonurmien yms. tieltä. Tätä ongelmaa voisi lieventää tukipolitiikalla, että tukien ehtona olisi tietty rehuviljan osuus.
-SS-
Viljakauppa on osasyyllinen viljelijöiden väliseen jännitteeseen. Silloin kun rehuviljan hinta oli lähempänä satasta, jopa alle, suostuivat isot eläinyksiköt ostamaan viljaa samoilla ehdoilla kuin viljakauppa, joka muutenkin oli haluton ostamaan yhtään mitään. Suoramyynti tällöin nipisti viljakauppiaan palkkion, eikä ehkä ollut kauppiaiden mieleen. Nyt viljakauppias tarjoaa rehunostajien kiusaksi jopa 200 euroa tonnilta, ja houkuttelee viljanviljelijää myymään ohi eläinyksikön. Syystäkin lihakopit ovat loukkaantuneita, kun sentään jalomielisesti auttoivat viljanviljelijää heikossa markkinatilanteessa, ja nyt viljanviljelijä opportunistisesti tekeekin oharin, vain muutaman dollarin tähden.Sioille ei syötetä kauraa ja naudoillekkin lähinnä pakosta.Ihan tämmöinen simppeli asia huomautuksena.
Vähemmän kasvinviljelijä vihaa saa osakseen kun viljelee maanparannus- ja ympäristönurmia. Sitäkin tahallaan jonkin verran tulkitaan viljanviljelijän kannanotoksi eläintaloutta vastaan, ja tuomitaan kansanviholliseksi. Mutta aivan henkilökohtaiseksi ei asia mene, verrattuna siihen, että joutuisi ilmoittamaan, että ei ole enää viljaa, meni jo.
Ratkaisu tähän asiaan olisi viljakauppaan tuotava markkinoimismaksu, joka leikkaa yli 120 euron menevästä viljan hinnasta rahastoon, jolla voidaan tukea rehukäyttöön ostettavan kotimaisen viljan hintaa alaspäin. Tämä tasoittaisi Suomen markkinoita, eikä ylikuumenemista voisi tapahtua. Samalla eläinyksiköt jarruttelisivat myyntiviljatalouttaan ja keskittyisivät kotoiseen rehustukseen, koska joutuisivat markkinoimismaksun kautta kollektiivisesti tukemaan muita ostorehuun keskittyviä yksiköitä. Kolmas etu olisi, että kotimainen vilja olisi rehukäytössä pysyvästi kilpailukykyistä ulkomaiseen verrattuna.
Riskinä olisi, että viljanviljelyn kiinnostus vähenisi erikoiskasvien ja luonnonhoitopeltonurmien yms. tieltä. Tätä ongelmaa voisi lieventää tukipolitiikalla, että tukien ehtona olisi tietty rehuviljan osuus.
-SS-
Sioille ei syötetä kauraa ja naudoillekkin lähinnä pakosta.Ihan tämmöinen simppeli asia huomautuksena.
Ihan semmoinen simppeli asia huomautuksena, että joutilaille emakoille sen parempaa viljaa olekaan kuin kaura? Ovatkohan nuo joutilaat emakot sikoja? Viimeksi kun tarkistin niin olivat. Varmaan jotain uutta simppeliä asiaa tullut esille, josta en ole tietoinen. Pitääpä sivistää itseään.
Sioille ei syötetä kauraa ja naudoillekkin lähinnä pakosta.Ihan tämmöinen simppeli asia huomautuksena.
Ihan semmoinen simppeli asia huomautuksena, että joutilaille emakoille sen parempaa viljaa olekaan kuin kaura? Ovatkohan nuo joutilaat emakot sikoja? Viimeksi kun tarkistin niin olivat. Varmaan jotain uutta simppeliä asiaa tullut esille, josta en ole tietoinen. Pitääpä sivistää itseään.
Joo, Käypä kattomassa mitä Vihreä Lanka asiasta sanoo. Tai Me Naiset.
Sieltähän sun muutkin tietosi ovat kotoisin.
Mikäs se kauran hinta siellä kanadassa sitten on, kun sieltä meinaavat tuoda? Paljonkohan rahtia tulee? Chicagon pörssin kaura noteeraukset löytyy kyllä mutta mites toi yksiköiden muuntaminen? Hinta kun ilmoitetaan $c/b eli dollaria sentti per bushel vai?
Mikäs se kauran hinta siellä kanadassa sitten on, kun sieltä meinaavat tuoda? Paljonkohan rahtia tulee? Chicagon pörssin kaura noteeraukset löytyy kyllä mutta mites toi yksiköiden muuntaminen? Hinta kun ilmoitetaan $c/b eli dollaria sentti per bushel vai?
Tuossa Metsäveljen vastaus kysymykseeni Suomi24:ssa:
25.9.2018 0:02
Mitähän se Kanadan kaura maksaa. Ja löytyykö nyt kun sitä tarttis tuoda Suomeen?
Kommentoi
Tuodaanvientikauraa
metsä-veli
25.9.2018 22:57
Uusi
Katsastin Kanadan vientitilastoista kauran liikkeitä joita on ollut heikosti, mutta
kuitenkin samaa tasoa vuodentakaisen kanssa.
Elokuun alusta alkaneella kaudella on viety satamien kautta vain 31 000 t. myllykauraa
ja 8800 tonnia muuta.
Kauran vientimäärä on kuitenkin suurempi, eli alkupään varastoista on viety 172 800 t.
mikä nostaa vientimäärän 229 000 tonniin.
Saattaapa olla että alkupään varastot pakkaavat vientikauran kontteihin, jotka sitten
päätyvät mitkä minnekin.
Kauraa on samaa tasoa oleva määrä satamien varastoissa, ja 53 300 t. alkupään varastoissa
pitkin preeriaa.
Saskatchevanista löytyy näistä eniten, mutta Albertan varastot ovat käytännössä typötyhjät.
Kaurafutuureita on pelattu noin 170-180 taalan tonnihinnan hujakalla, ja kyseessä on
joulukuun futuuri.
Jos nyt jotain povaisi tuonnista tänne Suomeen, niin voipi olla haasteellista.
Atlantti ja itämeri-ylennys nostaisi hinnan päälle 200 euron tonnilta, ja tämä vanhojen
hintojen perusteella.
Tämä satamahintana, ja kun välikädet laskuttavat omansa, niin tuottajan rehusiilossa
hinta on päälle 250 euroa tonni.
Albertassa hinnat pompsahtivat alkajaisiksi noin 30 % , ja uudet hinnat leviävät kyllä
muuallekin.
--
Rehuviljojen hintoja löytyy monenlaisia, ja halpaa ei löydy mistään.
Esimerkiksi ohran FOB hinta Ukrainassa on 234 doll. t. ja rehuvehnällä 202 doll. t.
Siperiassa taas on tulossa lisää rehuviljaa, ja saattaa olla että liian heikkolaatuista
muun kuin paikallisen käytön tarpeisiin.
Kaura-busheleita menee tonniin 64.8420
https://www.agric.gov.ab.ca/app19/calc/crop/bushel2tonne.jsp
Kaura-busheleita menee tonniin 64.8420
https://www.agric.gov.ab.ca/app19/calc/crop/bushel2tonne.jsp
Tuon laittamani linkin takaa löytyy tieto, että 5000 bushelia on n.86 tonnia eli sen mukaan menisi vain 58,1 bushelia tonniin... Mikähän on oikein? Tuo on siis aina sen yhden futuurin määrä eli sama mitä matifissa käydään 50 tonnilla..
Tuo on tilavuuden mukaan hinnoittelu on kyllä ihan pähkähullu tapa. Tuolla tavallahan kevyt ja huono vilja olisi arvokkaampaa tonnihinnaltaan kuin hyvä ja painava. Voisiko osan erosta selittää jokin laatuhinnoittelu tms. lopulliseen hintaan vaikuttava tapa? Elintarvikakauraa tuskin kukaan ostaa ostamatta tiettyä vähimmäislaatua. Eikä kai rehukauraakaan...
Tuo on tilavuuden mukaan hinnoittelu on kyllä ihan pähkähullu tapa. Tuolla tavallahan kevyt ja huono vilja olisi arvokkaampaa tonnihinnaltaan kuin hyvä ja painava. Voisiko osan erosta selittää jokin laatuhinnoittelu tms. lopulliseen hintaan vaikuttava tapa? Elintarvikakauraa tuskin kukaan ostaa ostamatta tiettyä vähimmäislaatua. Eikä kai rehukauraakaan...
Busheleille on so***** kiinteä painomäärät viljalajeittain, eli kauppaa käydään tuollakin painon mukaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Bushel#Weight (https://en.wikipedia.org/wiki/Bushel#Weight)
Vähän näyttäisi MTK olevan enemmän myllyjen kuin edustamiensa viljelijöiden puolella
Vähän näyttäisi MTK olevan enemmän myllyjen kuin edustamiensa viljelijöiden puolella
"Euroopassa on kauralle kysyntää nyt, toivottavasti kauraa löytyy pian meiltäkin vientiin," toivotaan MTK-Pirkanmaan, -Satakunnan ja -Varsinais-Suomen sekä SLC-Åbolandin yhteisen peltokasvivaliokunnan tiedotteessa.
"Keskieurooppalaiset kauramyllärit ovat huolissaan raaka-aineen saannista ja se on saattanut hinnat nousuun. He ovat jopa nostaneet esille CETA-sopimuksen alla olevan kauran tuontitullin väliaikaisen poistamisen raaka-ainesaantia helpottamaan", MTK:n viime viikolla lähettämässä markkinakatsauksessa kerrotaan.
"Jos raaka-aine ei ala liikkumaan tiloilta kauppaan ja sitä kautta kohti myllyjä, niin jossain vaiheessa ne joutuvat turvautumaan tuontiin Kanadasta, mikä olisi kova isku meille täällä Suomessa."
Milläs tavalla tässä nyt pidettiin myllyjen puolta?
Tänään soittelin kaikki asiantuntijat läpi. Kyllä se niin on, että Hankkijalle on tulossa laiva ja erä on pahasti vajaa. Toiset sitten tekee kiusaa minkä pikkuisenkaan kerkiää. Yleinen arvio on, että korjausliike tulee heti, kun laiva lähtee.
Yskis ja kröhöm sekä köh....
No mää tein kaupat Hankkijan kanssa klo.13.50. Jos joku uskoo...
Äkkiä se korjausliike tuli.
No mää tein kaupat Hankkijan kanssa klo.13.50. Jos joku uskoo...
Äkkiä se korjausliike tuli.
15.20 ja Avena.....
Tuotakaan tuskin kukaan uskoo.
Jos analysoi tuota 15 €uron pudotusta ja sen seurausta niin hinta putoaa vielä lisää. Ai miksi? Siksi että maanantaihin mennessä ostajien sähköpostit täyttyvät puhelinvastaajia myöten kaurastaan luopuvia myyjiä.
Ja kun tulee maanantai.... Huh.
Itse olisin veikannut maksimissan - 10€, mutta nepäs nöyryytti heti kunnolla. 😂😂
No, me kyllä Skänän kanssa keskusteltiin aiheesta jo eilen ja lopputulema oli, että nyt tarvii tehdä jotain...No mää tein kaupat Hankkijan kanssa klo.13.50. Jos joku uskoo...
Äkkiä se korjausliike tuli.
15.20 ja Avena.....
Tuotakaan tuskin kukaan uskoo.
Jos analysoi tuota 15 €uron pudotusta ja sen seurausta niin hinta putoaa vielä lisää. Ai miksi? Siksi että maanantaihin mennessä ostajien sähköpostit täyttyvät puhelinvastaajia myöten kaurastaan luopuvia myyjiä.
Ja kun tulee maanantai.... Huh.
Itse olisin veikannut maksimissan - 10€, mutta nepäs nöyryytti heti kunnolla. 😂😂
Tootta kyllä rautaisia ammattilaisia. 😎💪👍🏿
No, me kyllä Skänän kanssa keskusteltiin aiheesta jo eilen ja lopputulema oli, että nyt tarvii tehdä jotain...No mää tein kaupat Hankkijan kanssa klo.13.50. Jos joku uskoo...
Äkkiä se korjausliike tuli.
15.20 ja Avena.....
Tuotakaan tuskin kukaan uskoo.
Jos analysoi tuota 15 €uron pudotusta ja sen seurausta niin hinta putoaa vielä lisää. Ai miksi? Siksi että maanantaihin mennessä ostajien sähköpostit täyttyvät puhelinvastaajia myöten kaurastaan luopuvia myyjiä.
Ja kun tulee maanantai.... Huh.
Itse olisin veikannut maksimissan - 10€, mutta nepäs nöyryytti heti kunnolla. 😂😂
Tootta kyllä rautaisia ammattilaisia. 😎💪👍🏿
No, me kyllä Skänän kanssa keskusteltiin aiheesta jo eilen ja lopputulema oli, että nyt tarvii tehdä jotain...No mää tein kaupat Hankkijan kanssa klo.13.50. Jos joku uskoo...
Äkkiä se korjausliike tuli.
15.20 ja Avena.....
Tuotakaan tuskin kukaan uskoo.
Jos analysoi tuota 15 €uron pudotusta ja sen seurausta niin hinta putoaa vielä lisää. Ai miksi? Siksi että maanantaihin mennessä ostajien sähköpostit täyttyvät puhelinvastaajia myöten kaurastaan luopuvia myyjiä.
Ja kun tulee maanantai.... Huh.
Itse olisin veikannut maksimissan - 10€, mutta nepäs nöyryytti heti kunnolla. 😂😂
Tootta kyllä rautaisia ammattilaisia. 😎💪👍🏿
Tuskin tuotakaan kukaan uskoo...
😂😂😂
Olisko se laiva nyt sitten täys.
Tul vähä hykhäkkiä kun rapsien pitäs lähteä
ensin ja sitten saisi kauran vasta lastausvalmiiksi.
Pitänee yöllä laitella elevaattoria käymään.
Kaipa se viljakaupiaan sana pitää.
-SS-
Yskis ja kröhöm sekä köh....
Ymmärsikö joku vinkin ennen klo 17.00?
Yskis ja kröhöm sekä köh....
Ymmärsikö joku vinkin ennen klo 17.00?
Mitäs se MTK kehotti tekemään hiljakkoin, muistaako kukaan asiantuntijoista?
Viekö sama laiva kauraa, joka toi mailaspellettejä vai kulkeeko ne samalla ruuvikairalla?
Taisi kehottaa myymään, mutta se nyt kehottaa ja valittaa milloin mistäkin. Eikä kukaan sitä noteeraa.
Mieluummin seuraa markkinoita ja kiinnittää hintoja sen mukaan/ myy niitä jyviä.
Ainahan ne ei osu vuoden parhaaseen hintaan, mutta sen tietää vasta keväällä.
Joo onhan se etujärjestö ehkä liian hidas muuttamaan näkemyksiään, jotta voisi olla vakavasti otettava asiantuntija?
Tunnen piston sydämmessäni sillä juuri lähetin meilillä sopimusilmoituksen toisesta kauraerästä. Onneksi oli hyväksytty esinäyte pohjalla. Monihan ei ole tietysti tehnyt vielä yhtään mitään asian eteen. Kieltämättä itekin tässä tullut laskeskeltua rahojani, jotka eivät ole vielä plakkarissa.
Äkkiä se on jauholakkien ääni kellossa muuttunut, kun viljan hinta on noussut eu-jäsenyysajan ennätyslukemiin, ja kriisituet vielä tulee vielä boonuksena päälle, ei tiedä jauholakki mihin rahansa tärväisi, viinaan, naisiin vai mihin ne tuhlaisi, varokaa ette kännipäissänne, kun olette panemassa viljatilejä sileiksi, allekirjoita uuden traktorin kauppakirjaa.
Äkkiä se on jauholakkien ääni kellossa muuttunut, kun viljan hinta on noussut eu-jäsenyysajan ennätyslukemiin, ja kriisituet vielä tulee vielä boonuksena päälle, ei tiedä jauholakki mihin rahansa tärväisi, viinaan, naisiin vai mihin ne tuhlaisi, varokaa ette kännipäissänne, kun olette panemassa viljatilejä sileiksi, allekirjoita uuden traktorin kauppakirjaa.
Nythän mää tajusin, että jumitupasoppalohibanaaniherra se saletisti taas täällä hottailee :)Äkkiä se on jauholakkien ääni kellossa muuttunut, kun viljan hinta on noussut eu-jäsenyysajan ennätyslukemiin, ja kriisituet vielä tulee vielä boonuksena päälle, ei tiedä jauholakki mihin rahansa tärväisi, viinaan, naisiin vai mihin ne tuhlaisi, varokaa ette kännipäissänne, kun olette panemassa viljatilejä sileiksi, allekirjoita uuden traktorin kauppakirjaa.
Nyt on jipon kippo seilaamassa ulapalla ilman tutkayhteyttä.
Ei ole EU-jäsenyyden huippuhinnat viljoilla.
Tarkkuutta kirjoitteluun!
🤣🤣😂
Ihan perinteinen kikka viljakaupassa. Ensin nostetaan hintaa, eikä kukaan myy kun odottaa hintojen nousua. Sitten pudotetaan hintaa ja myyjien hermot pettää ja aletaan myymään paniikissa.Ja aina toimii.
Ensimmäinen älysi, minkälaisen tappion teki itselleen :D
Taisi kestää pari viikkoa, että sai Hankkijalta laatutiedot pihalle. Onneksi älysin soittaa asiantuntijalle tänään ja heräsin tilanteen vakavuuteen. Kaurat on täysi pommi, hankkiutukaa niistä äkkiä eroon. Ne on ensi vuonna kaatopaikkatavaraa. Käsittämättömät rahat saa laadusta, mikä olisi normivuonna kauppakelvotonta.
Ihan perinteinen kikka viljakaupassa. Ensin nostetaan hintaa, eikä kukaan myy kun odottaa hintojen nousua. Sitten pudotetaan hintaa ja myyjien hermot pettää ja aletaan myymään paniikissa.
Tunnen piston sydämmessäni sillä juuri lähetin meilillä sopimusilmoituksen toisesta kauraerästä. Onneksi oli hyväksytty esinäyte pohjalla. Monihan ei ole tietysti tehnyt vielä yhtään mitään asian eteen. Kieltämättä itekin tässä tullut laskeskeltua rahojani, jotka eivät ole vielä plakkarissa.
Alkuviikolla etelän maatalouskaupan viljamies valitteli kiirettään, että 200 näytettä oli päivässä lähtenyt, myyntipainetta on. Omat näytteet meni jo 2017 syksyllä, mutta missään ei vaan näkynyt "järjestelmässä". No vein sitten uudet näytteet. Olisi mukava, jos saman vuosikymmenen kuluessa vilja lähtisi siilosta, kun on tullutkin.
-SS-
Ihan perinteinen kikka viljakaupassa. Ensin nostetaan hintaa, eikä kukaan myy kun odottaa hintojen nousua. Sitten pudotetaan hintaa ja myyjien hermot pettää ja aletaan myymään paniikissa.
15euroo ei oo mikään "kikka", se on oikeestaan semmonen isällinen tukistus typeryksille.
Ja typeryksille on luultavasti luvassa vyön solkipäätä. 🤣😂
Ihan perinteinen kikka viljakaupassa. Ensin nostetaan hintaa, eikä kukaan myy kun odottaa hintojen nousua. Sitten pudotetaan hintaa ja myyjien hermot pettää ja aletaan myymään paniikissa.
15euroo ei oo mikään "kikka", se on oikeestaan semmonen isällinen tukistus typeryksille.
Ja typeryksille on luultavasti luvassa vyön solkipäätä. 🤣😂
Niin no. Hiukan näitä joitakin isäntiä voi ihmetellä. Kauran hinta on 200 €/tn ja haukotellaan että jemmataanko näitä ensi kesään jos hinta nousee vielä 3 €/tn.
No nyt tuli pudotusta, mutta istutaan hiljaa viljakasan päällä, niin kyllä vaan hinta nousee.
Ihan perinteinen kikka viljakaupassa. Ensin nostetaan hintaa, eikä kukaan myy kun odottaa hintojen nousua. Sitten pudotetaan hintaa ja myyjien hermot pettää ja aletaan myymään paniikissa.
15euroo ei oo mikään "kikka", se on oikeestaan semmonen isällinen tukistus typeryksille.
Ja typeryksille on luultavasti luvassa vyön solkipäätä. 🤣😂
Niin no. Hiukan näitä joitakin isäntiä voi ihmetellä. Kauran hinta on 200 €/tn ja haukotellaan että jemmataanko näitä ensi kesään jos hinta nousee vielä 3 €/tn.
No nyt tuli pudotusta, mutta istutaan hiljaa viljakasan päällä, niin kyllä vaan hinta nousee.
Siinä on semmonen 110e eroa hinnassa 2017 vuoden rehukauraan.
220 näkyy olevan rehullekkin hinta.
Kiinnittääkö hinta 2019 vuodelle vai ei, siinä pulmaa...
MTK varmaan tietää varastojen kilomäärät ja osaa laskea ja päätellä siitä..?
Laivoja tulee ja menee. Pakosta se on kohta myytävä. Eikä tässä voi hinnoista enää valittaa. Mun mielestä on jo ihan hyvät. Ennen puinteja piti saada siilo tyhjäksi ja silloin sai rehuohrasta 161€ Nyt saa jo vähän enemmin. Tulis vaan jo vastaukset näytteistä niin tietäis mitä myy.Viimevuoden viljoista on myyty vain pieni kasa härkistä, voisiko jo loput laittaa myyntilistalle?
Nythän mää tajusin, että jumitupasoppalohibanaaniherra se saletisti taas täällä hottailee :)Äkkiä se on jauholakkien ääni kellossa muuttunut, kun viljan hinta on noussut eu-jäsenyysajan ennätyslukemiin, ja kriisituet vielä tulee vielä boonuksena päälle, ei tiedä jauholakki mihin rahansa tärväisi, viinaan, naisiin vai mihin ne tuhlaisi, varokaa ette kännipäissänne, kun olette panemassa viljatilejä sileiksi, allekirjoita uuden traktorin kauppakirjaa.
Nyt on jipon kippo seilaamassa ulapalla ilman tutkayhteyttä.
Ei ole EU-jäsenyyden huippuhinnat viljoilla.
Tarkkuutta kirjoitteluun!
🤣🤣😂
Olisko se laiva nyt sitten täys.
Tul vähä hykhäkkiä kun rapsien pitäs lähteä
ensin ja sitten saisi kauran vasta lastausvalmiiksi.
Pitänee yöllä laitella elevaattoria käymään.
Kaipa se viljakaupiaan sana pitää.
-SS-
Aamulla kiinnitin 234e/t + laatulisät. Toimitus marraskuussa.
Tuskin nousee ennen puinteja tuohon.
huh, ostin just kauraa 18 senttiä kilo ite hakien. lie hintaennätys.
Olisko se laiva nyt sitten täys.
Tul vähä hykhäkkiä kun rapsien pitäs lähteä
ensin ja sitten saisi kauran vasta lastausvalmiiksi.
Pitänee yöllä laitella elevaattoria käymään.
Kaipa se viljakaupiaan sana pitää.
-SS-
Aamulla kiinnitin 234e/t + laatulisät. Toimitus marraskuussa.
Tuskin nousee ennen puinteja tuohon.
Nokitan eurolla.. Toimitus ennen vuoden loppu jossakin sopivassa välissä.. Perjantaina ennen puol neljän maissa sovin kaupat. Sen verran oli merkkejä ilmassa, että hinta tippuu mm. Hankkijalla oli kotkan siilot täysiä ja odottelivat laivaa..
No joo pari rekkaa kauroja lähtee. Siat syö vähän huonosti noita kauroja tai syövät mutta eivät kasva.Olisko se laiva nyt sitten täys.
Tul vähä hykhäkkiä kun rapsien pitäs lähteä
ensin ja sitten saisi kauran vasta lastausvalmiiksi.
Pitänee yöllä laitella elevaattoria käymään.
Kaipa se viljakaupiaan sana pitää.
-SS-
Aamulla kiinnitin 234e/t + laatulisät. Toimitus marraskuussa.
Tuskin nousee ennen puinteja tuohon.
Nokitan eurolla.. Toimitus ennen vuoden loppu jossakin sopivassa välissä.. Perjantaina ennen puol neljän maissa sovin kaupat. Sen verran oli merkkejä ilmassa, että hinta tippuu mm. Hankkijalla oli kotkan siilot täysiä ja odottelivat laivaa..
Päätit sitten myydä?
Joko siat lähti?
No joo pari rekkaa kauroja lähtee. Siat syö vähän huonosti noita kauroja tai syövät mutta eivät kasva.Olisko se laiva nyt sitten täys.
Tul vähä hykhäkkiä kun rapsien pitäs lähteä
ensin ja sitten saisi kauran vasta lastausvalmiiksi.
Pitänee yöllä laitella elevaattoria käymään.
Kaipa se viljakaupiaan sana pitää.
-SS-
Aamulla kiinnitin 234e/t + laatulisät. Toimitus marraskuussa.
Tuskin nousee ennen puinteja tuohon.
Nokitan eurolla.. Toimitus ennen vuoden loppu jossakin sopivassa välissä.. Perjantaina ennen puol neljän maissa sovin kaupat. Sen verran oli merkkejä ilmassa, että hinta tippuu mm. Hankkijalla oli kotkan siilot täysiä ja odottelivat laivaa..
Päätit sitten myydä?
Joko siat lähti?
Elukoita laitetaan kokoajan nyt menemään ja seurataan tilannetta, että otetaanko uusia vai ei. Tällä hetkellä näyttää ettei oteta. Nuo pienet lihan hinnan korotukset ei vielä riitä kattamaan kuluja. Ensi vuonna tietysti täytyy jossakin vaiheessa ottaa ainakin se yksi erä elukoita, että saa ne kadehtitut eläintuet kotiutettua...
No joo se tietysti.. En nyt kyllä siihen usko, että koko alat nyt alas menee mutta jotakin järjestelyjä varmaan tulee jos tilanne pitkittyy..No joo pari rekkaa kauroja lähtee. Siat syö vähän huonosti noita kauroja tai syövät mutta eivät kasva.Olisko se laiva nyt sitten täys.
Tul vähä hykhäkkiä kun rapsien pitäs lähteä
ensin ja sitten saisi kauran vasta lastausvalmiiksi.
Pitänee yöllä laitella elevaattoria käymään.
Kaipa se viljakaupiaan sana pitää.
-SS-
Aamulla kiinnitin 234e/t + laatulisät. Toimitus marraskuussa.
Tuskin nousee ennen puinteja tuohon.
Nokitan eurolla.. Toimitus ennen vuoden loppu jossakin sopivassa välissä.. Perjantaina ennen puol neljän maissa sovin kaupat. Sen verran oli merkkejä ilmassa, että hinta tippuu mm. Hankkijalla oli kotkan siilot täysiä ja odottelivat laivaa..
Päätit sitten myydä?
Joko siat lähti?
Elukoita laitetaan kokoajan nyt menemään ja seurataan tilannetta, että otetaanko uusia vai ei. Tällä hetkellä näyttää ettei oteta. Nuo pienet lihan hinnan korotukset ei vielä riitä kattamaan kuluja. Ensi vuonna tietysti täytyy jossakin vaiheessa ottaa ainakin se yksi erä elukoita, että saa ne kadehtitut eläintuet kotiutettua...
Edellyttäen että on teurastamoja jotka toimivat. Atria tekee jo nyt kuulemma vajaata viikkoa sikateurastamossa.
Kyllä se perjantai-illan sähköpostittelu kannatti. 10e/t tuli voittoa, kun oli sopimustarjous maanantaiaamuna jo odottamassa. Päivän aikana hinnat sitten laski kaikilla. Oma veikkaus on, että kauran huiput tältä sesongilta oli siinä.
Rehuvehnää olisi erä. Mikä on mielipide, vieläkö odotetaan vai laitetaanko menemään. 200e/t on tällä hetkellä ja mielestäni ihan jees.
Kyllä se perjantai-illan sähköpostittelu kannatti. 10e/t tuli voittoa, kun oli sopimustarjous maanantaiaamuna jo odottamassa. Päivän aikana hinnat sitten laski kaikilla. Oma veikkaus on, että kauran huiput tältä sesongilta oli siinä.Samaa mietin. Vehnää olisi muutamia rekkoja. Melkein voisi vaikka myydä. Tuskin hinta tuosta hirveästi enää nousee. Osalla kevättalven termiinit näyttää jo alaspäin..
Rehuvehnää olisi erä. Mikä on mielipide, vieläkö odotetaan vai laitetaanko menemään. 200e/t on tällä hetkellä ja mielestäni ihan jees.
Kuminan perushinta laskenut 550€/t. Katosi siitäkin kasvista kannattavuus lisääntyneen viljelyn ansiosta.
Saa jättää feenixsit ja goltiksit kaupanhyllylle :-)
Kuminan perushinta laskenut 550€/t. Katosi siitäkin kasvista kannattavuus lisääntyneen viljelyn ansiosta.
Saa jättää feenixsit ja goltiksit kaupanhyllylle :-)
Kumina on paras viherkesantokasvi !
Ei kesantorajoitetta, kasvipeitteisyyskorvaukset maksetaan.
Ja saa lisätukeakin.
Ja tuosta ylituotannostahan saa kiittää anteliasta tukipolitiikkaa.
-SS-
Siemen ei kallista ole, mutta vaatii viljelysopimuksen tukien saamiseksi.
Ok, olen ymmärtänyt sitten väärin.
Ensi keväänä vasta tulossa kylvöön 5ha harjoittelu pala.
Ainakaan se kumina pelto mikä kasvaa pelkästään saunakukkaa ei ole hyvän viljelyskäytännön mukaista, ja tarkastuksessa tulee moittia.
Ok, olen ymmärtänyt sitten väärin.
Ensi keväänä vasta tulossa kylvöön 5ha harjoittelu pala.
Ainakaan se kumina pelto mikä kasvaa pelkästään saunakukkaa ei ole hyvän viljelyskäytännön mukaista, ja tarkastuksessa tulee moittia.
Sitten vaan luomuhakemus sisään ja luomukuminalle. Siinä kyllä jonkin verran monimuotoisuutta lienee pakko hyväksyyä.
-SS-
Ok, olen ymmärtänyt sitten väärin.
Ensi keväänä vasta tulossa kylvöön 5ha harjoittelu pala.
Ainakaan se kumina pelto mikä kasvaa pelkästään saunakukkaa ei ole hyvän viljelyskäytännön mukaista, ja tarkastuksessa tulee moittia.
Sitten vaan luomuhakemus sisään ja luomukuminalle. Siinä kyllä jonkin verran monimuotoisuutta lienee pakko hyväksyyä.
-SS-
Ei tuo oikein tavanomaisessakaan aina onnistu, saati luomuna...
Kuminan perushinta laskenut 550€/t. Katosi siitäkin kasvista kannattavuus lisääntyneen viljelyn ansiosta.
Saa jättää feenixsit ja goltiksit kaupanhyllylle :-)
Kumina on paras viherkesantokasvi !
Ei kesantorajoitetta, kasvipeitteisyyskorvaukset maksetaan.
Ja saa lisätukeakin.
Ja tuosta ylituotannostahan saa kiittää anteliasta tukipolitiikkaa.
-SS-
Kannatti taas puida vehnää puoliraakana, ettei sako vaan mene. Jossain Anniinassa tai Quarnassa vielä valkuaiset varmaan 20 prosentissa. Siitä tulee niin sitkeetä känttyä, ettei kenenkään hampaat saa mitään irti.
Käänsin kaikki kuminat ympäri, eikä jatkoa tule ihan heti. Tämän syksyn sadon perushinta 470 e / tonni. Kuivana vuonna on ihan täysi työ 500 kilon hehtaarisatoon. Suurempi hehtaarituki menee äkkiä jo kasvinsuojeluun. Lannoituskulut vähintään samat kuin viljalla. Sitten ylimääräistä vaivaa puimurin ja kuivurin putsaamisessa, säkittämisessä yms.
Ei jatkoon, ihan yhtä pas*aa kuin öljykasvien kanssa pelleily.
Käänsin kaikki kuminat ympäri, eikä jatkoa tule ihan heti. Tämän syksyn sadon perushinta 470 e / tonni. Kuivana vuonna on ihan täysi työ 500 kilon hehtaarisatoon. Suurempi hehtaarituki menee äkkiä jo kasvinsuojeluun. Lannoituskulut vähintään samat kuin viljalla. Sitten ylimääräistä vaivaa puimurin ja kuivurin putsaamisessa, säkittämisessä yms.
Ei jatkoon, ihan yhtä pas*aa kuin öljykasvien kanssa pelleily.
Käänsin kaikki kuminat ympäri, eikä jatkoa tule ihan heti. Tämän syksyn sadon perushinta 470 e / tonni. Kuivana vuonna on ihan täysi työ 500 kilon hehtaarisatoon. Suurempi hehtaarituki menee äkkiä jo kasvinsuojeluun. Lannoituskulut vähintään samat kuin viljalla. Sitten ylimääräistä vaivaa puimurin ja kuivurin putsaamisessa, säkittämisessä yms.Eiköhän monelle ole vain tarkoitus valita tukien muodossa kannattava kasvi. Homma tehdään ajatuksella kylvä ja unohda. Siinä se sitten kasvaa muutaman vuoden saunakukkaa ja eurot juoksee tilille. Ja muut viljelijät kiittää taas.
Ei jatkoon, ihan yhtä pas*aa kuin öljykasvien kanssa pelleily.
No en minä ainakaan sen 146e/ha parempaan tukeen talouttani laske.
Varsinkin kun viljely ala kuminalla on joku 5-10ha, yksi pieni pellon kulma😊.
Varmasti vaatii oman opettelun tuo kuminakin, mutta ei niitä 7t ohra satojakaan ihan kylvä ja unohda periaatteella oteta.
Musta nämä joillekkin kasveille maksettavat korkeammat tuet nyt ovat ihan perseestä.
Musta nämä joillekkin kasveille maksettavat korkeammat tuet nyt ovat ihan perseestä.
Tämä koskee myös valittua viljelytekniikkaa ja/tai tilan muuta tuotantotoimintaa, eri hinta samoille hehtaareille pärstäkertoimen perusteella ei todellakaan ole perustelu.
Tietenkin useimmilla asiaan kriittisesti suhtautuvilla voi olla malka omassakin silmässä, eli jotakin tuotantosidonnaista tai perusviljanviljelyä parempaa hehtaarikorvausta nostaa ilman tunnontuskia.
-SS-
Musta nämä joillekkin kasveille maksettavat korkeammat tuet nyt ovat ihan perseestä.
Tämä koskee myös valittua viljelytekniikkaa ja/tai tilan muuta tuotantotoimintaa, eri hinta samoille hehtaareille pärstäkertoimen perusteella ei todellakaan ole perustelu.
Tietenkin useimmilla asiaan kriittisesti suhtautuvilla voi olla malka omassakin silmässä, eli jotakin tuotantosidonnaista tai perusviljanviljelyä parempaa hehtaarikorvausta nostaa ilman tunnontuskia.
-SS-
Tuo vaan osoittaa että 80-luvun pakkokesannoilla aloitetusta partaukkelien kokeilusta brändättiin keinotekoinen suljettu markkinajärjestelmä, vieläpä tukilobbauksen kera. Tuollaisilla järjestelyillä on lopulta tapana joutua ulkomaisen kilpailun kampittamaksi, koska mitään globaaleja patentti- tai jalostajanoikeuksia ei ojanpyörtänöiden rikkayrtille liene olemassa. Ulkomaista tuotantoa taisivat viljelysiemenetkin alun perin olla.
Paikallinen "teollisuus" on yhtä kuin muutama yksityinen vientipakkaaja, eivät ehkä kuitenkaan saaneet vallatuksi puhe- ja toimintaoikeutta kuminan osalta koko muussa maailmassa ?
-SS-
No en minä ainakaan sen 146e/ha parempaan tukeen talouttani laske.
Varsinkin kun viljely ala kuminalla on joku 5-10ha, yksi pieni pellon kulma😊.
Varmasti vaatii oman opettelun tuo kuminakin, mutta ei niitä 7t ohra satojakaan ihan kylvä ja unohda periaatteella oteta.
Tuskin kukaan tällä tukikaudella tuon lisätuen varaan mitään on laskenutkaan. Satoa on saatava ihan niin kuin viljakasveillakin. Mun kokemukset kuminasta on ristiriitaiset, satotaso vaihdellut vuosittain 100-1500 kg / ha.
En päässyt selville kasvin sielunelämästä. Joinakin vuosina näytti vielä keväällä ja kesälläkin kuminakoiruiskutuksen aikaan erittäin hyvältä, mutta ilmeisesti näivettyi kuoliaaksi kesän kuivuudessa.
Maanparannusvaikutus ihan ok, mutta samaan tai parempaan vaikutukseen pääsee muilla syväjuurisilla kasveilla ilman pa*karuoho-ongelmaa. Ruiskutuksia riittää ja ylimääräistä päivystystä ruiskun kanssa. Kuminakoi voi syödä koko sadon suihinsa jopa parissa päivässä - nimimerkillä kokemusta on.
Ei tälläkään kasvilla pääse viljelijä rikastumaan, mutta köyhtyy nopeammin kuin viljakasveilla.
Samaa tekee härkäpapukin.
Samaa tekee härkäpapukin.
Maissin rivivälillä papukin?
Samaa tekee härkäpapukin.
Maissin rivivälillä papukin?
Sitä on pitänyt kokeilla jo monena vuonna, että laittaa joka toisen Vantaan kiinni. Jotta rivi väli olisi sen 25cm.
Varsinkin märkinä vuosina huomaa, että pellon reunassa papu on komeeta ja 12m päässä ei.
25cm rivivälillähän jenkkilässä kylvävät soijapapua.
Samaa tekee härkäpapukin.
Maissin rivivälillä papukin?
Sitä on pitänyt kokeilla jo monena vuonna, että laittaa joka toisen Vantaan kiinni. Jotta rivi väli olisi sen 25cm.
Varsinkin märkinä vuosina huomaa, että pellon reunassa papu on komeeta ja 12m päässä ei.
25cm rivivälillähän jenkkilässä kylvävät soijapapua.
Papu on nyt muutaman vuoden laitettu 25 cm rivivälillä lannoitevantaista 9-10 cm syvyyteen. Orastunut hienosti ja kasvanut hyvin. Ensimmäisellä kerralla hyvä mutta toisella kerralla 2017 puuttuivat pölyttäjät ja 2018 taas helle nujersi kesken. Kuitenkin aion tuolla menetelmällä jatkaa, koska joillakin viljelijöillä on erinomaisia kokemuksia siitä. Ja kyllä olen kuullut papua kylvetyn myös 50 cm rivivälillä, mutta sen kokemuksista ei ole tietoa.
Samaa tekee härkäpapukin.
Maissin rivivälillä papukin?
Sitä on pitänyt kokeilla jo monena vuonna, että laittaa joka toisen Vantaan kiinni. Jotta rivi väli olisi sen 25cm.
Varsinkin märkinä vuosina huomaa, että pellon reunassa papu on komeeta ja 12m päässä ei.
25cm rivivälillähän jenkkilässä kylvävät soijapapua.
Papu on nyt muutaman vuoden laitettu 25 cm rivivälillä lannoitevantaista 9-10 cm syvyyteen. Orastunut hienosti ja kasvanut hyvin. Ensimmäisellä kerralla hyvä mutta toisella kerralla 2017 puuttuivat pölyttäjät ja 2018 taas helle nujersi kesken. Kuitenkin aion tuolla menetelmällä jatkaa, koska joillakin viljelijöillä on erinomaisia kokemuksia siitä. Ja kyllä olen kuullut papua kylvetyn myös 50 cm rivivälillä, mutta sen kokemuksista ei ole tietoa.
Oletko pitänyt kylvömäärän kumminkin 70kpl/n2. Vai pienentänyt sitä myös?
Mitä järkeä on viljellä härkäpapua? En näe siinä järkeä, rehuohran viljelykin on järkeväpää, ei se härkäpapu oo kannattavampi kuin teoreettisissa laskelmissa, eli paperilla.
On sillä ainakin hyvä esikasviarvo.Eikös se ole kolmen kasvin vaatimus.
Rehuohora ja kaurahan se on perinteinen viljekierto, nykyään kun on se kahden kasvin vaatimuskin häiritsemässä.
Taitaa olla noiden pikkutilojen hommia nuo yksipuoliset viljelykierrot, niillä on muistaakseni kaksi pakollista kasvia.On sillä ainakin hyvä esikasviarvo.Eikös se ole kolmen kasvin vaatimus.
Rehuohora ja kaurahan se on perinteinen viljekierto, nykyään kun on se kahden kasvin vaatimuskin häiritsemässä.
Taitaa olla noiden pikkutilojen hommia nuo yksipuoliset viljelykierrot, niillä on muistaakseni kaksi pakollista kasvia.On sillä ainakin hyvä esikasviarvo.Eikös se ole kolmen kasvin vaatimus.
Rehuohora ja kaurahan se on perinteinen viljekierto, nykyään kun on se kahden kasvin vaatimuskin häiritsemässä.
Ensimmäinen kaurajuna kipattu satamaan. Piti olla 52 hehtopaino, mutta kun mukaan ladattiin viimevuotisia loppuja, niin saatiin 55 tauluun. Lajitteidenkin olisi pitänyt parantua, mutta ne jäi nyt 12,8:iin. Ei koskaan ole ollut noin heikkoja lajitteita, silti jos tästä se 230e tulee, niin mahtava juttu. Ei mitään kuivurissa kieputuksia/lajitteluita. Raakana pesään vaan. Ne joilla hommat meni paremmin putkeen, tekee tältä vuodelta todella kovaa tulosta. Onnittelen.
Meeri HLP 54,3 lajite 8,4 DON 0,3 valk. 15,4
Kylmäilmakuivattu, eniten pelkäsin DON arvon nousua kun ei lämpimällä ilmalla kuivattu (kost. 11,4% ) . Pölyä ainakin oli paljon. Köh köh.
-SS-
Rocky kaura. hlp 58,2. seulonta 4,7. kost 12,4. 236€/tn x 5212kg/ha.
Rocky kaura. hlp 58,2. seulonta 4,7. kost 12,4. 236€/tn x 5212kg/ha.
Määrää kun olis ollu enemmän, muuten kelpo tilityslappu.
Rocky kaura. hlp 58,2. seulonta 4,7. kost 12,4. 236€/tn x 5212kg/ha.
Määrää kun olis ollu enemmän, muuten kelpo tilityslappu.
#jussi-paita
😂😂😂🤣
Rocky kaura. hlp 58,2. seulonta 4,7. kost 12,4. 236€/tn x 5212kg/ha.
Rocky kaura. hlp 58,2. seulonta 4,7. kost 12,4. 236€/tn x 5212kg/ha.
Kuka vielä tuollaisia euroja tonnille makseli?
Onko teillä varastossa donitonta kauraa jossa olisi saanto 70 % luokkaa. Tarvittaisiin Suomalaiseen hiutaleen valmistukseen. Ottakaa yksityisviestillä yhteyttä.
Steinarissa hlp 57 ja lajitteet ollu 4 paikkeilla, tuleehan noista vähän plussia. En muista koska hlp olisi ollut noin alhainen. Kun yleensä se on ollut 60 paremmalla puolella.
Mitäs tuo 250 bushelliä per eekkeri tekee tonneissa hehtaari? Ihme mittoja jenkeillä. Eikös tuo bushelli ole joku tilavuusmitta? Onnistuisikohan Suomessa maissi? Olen katsellut youtubessa, että minnesotassa kylväävät toukokuussa osaksi jään päälle ja nyt pui. Tekeekö pitkä päivä kesällä hallaa?
Steinarissa hlp 57 ja lajitteet ollu 4 paikkeilla, tuleehan noista vähän plussia. En muista koska hlp olisi ollut noin alhainen. Kun yleensä se on ollut 60 paremmalla puolella.
Saako kysyä miten kauran hehtopainon saa noin ylös? Esiputsarilla, maalajilla vai lannoituksen jakamisilla/lisälannoituksella? Mulla onnettomalla kun tekee tiukkaa päästä luokkaan 56-57 =(
Tavallisin tulos muutaman tunnin kuivauksen jälkeen on nipin napin 55.
Steinarissa hlp 57 ja lajitteet ollu 4 paikkeilla, tuleehan noista vähän plussia. En muista koska hlp olisi ollut noin alhainen. Kun yleensä se on ollut 60 paremmalla puolella.
Saako kysyä miten kauran hehtopainon saa noin ylös? Esiputsarilla, maalajilla vai lannoituksen jakamisilla/lisälannoituksella? Mulla onnettomalla kun tekee tiukkaa päästä luokkaan 56-57 =(
Tavallisin tulos muutaman tunnin kuivauksen jälkeen on nipin napin 55.
Steinarissa hlp 57 ja lajitteet ollu 4 paikkeilla, tuleehan noista vähän plussia. En muista koska hlp olisi ollut noin alhainen. Kun yleensä se on ollut 60 paremmalla puolella.
Saako kysyä miten kauran hehtopainon saa noin ylös? Esiputsarilla, maalajilla vai lannoituksen jakamisilla/lisälannoituksella? Mulla onnettomalla kun tekee tiukkaa päästä luokkaan 56-57 =(
Tavallisin tulos muutaman tunnin kuivauksen jälkeen on nipin napin 55.
Pyörittää sitä jossain elevaattorilla ja näin hioo turhat kulmat pois. Ja näin saadaan enemmän tavaraa / hehto.
Steinarissa hlp 57 ja lajitteet ollu 4 paikkeilla, tuleehan noista vähän plussia. En muista koska hlp olisi ollut noin alhainen. Kun yleensä se on ollut 60 paremmalla puolella.
Saako kysyä miten kauran hehtopainon saa noin ylös? Esiputsarilla, maalajilla vai lannoituksen jakamisilla/lisälannoituksella? Mulla onnettomalla kun tekee tiukkaa päästä luokkaan 56-57 =(
Tavallisin tulos muutaman tunnin kuivauksen jälkeen on nipin napin 55.
Steinarissa hlp 57 ja lajitteet ollu 4 paikkeilla, tuleehan noista vähän plussia. En muista koska hlp olisi ollut noin alhainen. Kun yleensä se on ollut 60 paremmalla puolella.
Saako kysyä miten kauran hehtopainon saa noin ylös? Esiputsarilla, maalajilla vai lannoituksen jakamisilla/lisälannoituksella? Mulla onnettomalla kun tekee tiukkaa päästä luokkaan 56-57 =(
Tavallisin tulos muutaman tunnin kuivauksen jälkeen on nipin napin 55.
kuivauksen jälkeen olen ajanut kylmänä kierrossa 5 tuntia noin niin noussut hehtopaino jotain 3-4 kiloa
Steinarissa hlp 57 ja lajitteet ollu 4 paikkeilla, tuleehan noista vähän plussia. En muista koska hlp olisi ollut noin alhainen. Kun yleensä se on ollut 60 paremmalla puolella.
Saako kysyä miten kauran hehtopainon saa noin ylös? Esiputsarilla, maalajilla vai lannoituksen jakamisilla/lisälannoituksella? Mulla onnettomalla kun tekee tiukkaa päästä luokkaan 56-57 =(
Tavallisin tulos muutaman tunnin kuivauksen jälkeen on nipin napin 55.
kuivauksen jälkeen olen ajanut kylmänä kierrossa 5 tuntia noin niin noussut hehtopaino jotain 3-4 kiloa
Täytyy varmaan vaihtaa isompi imuri esiputsariin. Riittäiskö moottorin vaihto ,75 kW-> 1 kW? Ringit luultavasti kuitenkin samat, eli koko imuri vaihtoon...
Varmaan nyt kannattaa ensin selvittää mikä elevaattori on käytössä ja selvittää sen pohjalla mikä tarvitaan. Jos nyt 0,75kw, niin 2,2kw lienee sopivin. 4kw toimii jo 100 ja 120 elevaattoreissa. Liian tehokaskin voi aiheuttaa isoja ongelmia pienessä elevaattorissa.Steinarissa hlp 57 ja lajitteet ollu 4 paikkeilla, tuleehan noista vähän plussia. En muista koska hlp olisi ollut noin alhainen. Kun yleensä se on ollut 60 paremmalla puolella.
Saako kysyä miten kauran hehtopainon saa noin ylös? Esiputsarilla, maalajilla vai lannoituksen jakamisilla/lisälannoituksella? Mulla onnettomalla kun tekee tiukkaa päästä luokkaan 56-57 =(
Tavallisin tulos muutaman tunnin kuivauksen jälkeen on nipin napin 55.
kuivauksen jälkeen olen ajanut kylmänä kierrossa 5 tuntia noin niin noussut hehtopaino jotain 3-4 kiloa
Täytyy varmaan vaihtaa isompi imuri esiputsariin. Riittäiskö moottorin vaihto ,75 kW-> 1 kW? Ringit luultavasti kuitenkin samat, eli koko imuri vaihtoon...
Eikös esiputsarissa ole yleensä 4kw moottori. Pienemmissä 2,2kw moottori.
Steinarissa hlp 57 ja lajitteet ollu 4 paikkeilla, tuleehan noista vähän plussia. En muista koska hlp olisi ollut noin alhainen. Kun yleensä se on ollut 60 paremmalla puolella.
Saako kysyä miten kauran hehtopainon saa noin ylös? Esiputsarilla, maalajilla vai lannoituksen jakamisilla/lisälannoituksella? Mulla onnettomalla kun tekee tiukkaa päästä luokkaan 56-57 =(
Tavallisin tulos muutaman tunnin kuivauksen jälkeen on nipin napin 55.
kuivauksen jälkeen olen ajanut kylmänä kierrossa 5 tuntia noin niin noussut hehtopaino jotain 3-4 kiloa
Täytyy varmaan vaihtaa isompi imuri esiputsariin. Riittäiskö moottorin vaihto ,75 kW-> 1 kW? Ringit luultavasti kuitenkin samat, eli koko imuri vaihtoon...
Varmaan nyt kannattaa ensin selvittää mikä elevaattori on käytössä ja selvittää sen pohjalla mikä tarvitaan. Jos nyt 0,75kw, niin 2,2kw lienee sopivin. 4kw toimii jo 100 ja 120 elevaattoreissa. Liian tehokaskin voi aiheuttaa isoja ongelmia pienessä elevaattorissa.Steinarissa hlp 57 ja lajitteet ollu 4 paikkeilla, tuleehan noista vähän plussia. En muista koska hlp olisi ollut noin alhainen. Kun yleensä se on ollut 60 paremmalla puolella.
Saako kysyä miten kauran hehtopainon saa noin ylös? Esiputsarilla, maalajilla vai lannoituksen jakamisilla/lisälannoituksella? Mulla onnettomalla kun tekee tiukkaa päästä luokkaan 56-57 =(
Tavallisin tulos muutaman tunnin kuivauksen jälkeen on nipin napin 55.
kuivauksen jälkeen olen ajanut kylmänä kierrossa 5 tuntia noin niin noussut hehtopaino jotain 3-4 kiloa
Täytyy varmaan vaihtaa isompi imuri esiputsariin. Riittäiskö moottorin vaihto ,75 kW-> 1 kW? Ringit luultavasti kuitenkin samat, eli koko imuri vaihtoon...
Eikös esiputsarissa ole yleensä 4kw moottori. Pienemmissä 2,2kw moottori.
Vierailin taannoin liki 1000ha tilalla ihan täällä koto-Suomessa ja oli syysviljan kylvöaika käsillä. Kyselin lajitteluista, kun oli ruuhka-aika menossa. Todettiin vaan, että isäntä soittaa pellolta, että tästä erästä otetaan siementä ja kuivauksessa käännetään esipuhdistin kaakkoon. Valmiista satsista ajetaan jyvät kylvinkoneeseen tai täyttökärryyn ja menoksi. Että kai sillä sitten riittävän hyvää tulee....Varmaan nyt kannattaa ensin selvittää mikä elevaattori on käytössä ja selvittää sen pohjalla mikä tarvitaan. Jos nyt 0,75kw, niin 2,2kw lienee sopivin. 4kw toimii jo 100 ja 120 elevaattoreissa. Liian tehokaskin voi aiheuttaa isoja ongelmia pienessä elevaattorissa.Steinarissa hlp 57 ja lajitteet ollu 4 paikkeilla, tuleehan noista vähän plussia. En muista koska hlp olisi ollut noin alhainen. Kun yleensä se on ollut 60 paremmalla puolella.
Saako kysyä miten kauran hehtopainon saa noin ylös? Esiputsarilla, maalajilla vai lannoituksen jakamisilla/lisälannoituksella? Mulla onnettomalla kun tekee tiukkaa päästä luokkaan 56-57 =(
Tavallisin tulos muutaman tunnin kuivauksen jälkeen on nipin napin 55.
kuivauksen jälkeen olen ajanut kylmänä kierrossa 5 tuntia noin niin noussut hehtopaino jotain 3-4 kiloa
Täytyy varmaan vaihtaa isompi imuri esiputsariin. Riittäiskö moottorin vaihto ,75 kW-> 1 kW? Ringit luultavasti kuitenkin samat, eli koko imuri vaihtoon...
Eikös esiputsarissa ole yleensä 4kw moottori. Pienemmissä 2,2kw moottori.
Esipuhdistaja on nimensä veroinen, ei siitä lajittelijaa saa yrittämälläkään.
Vierailin taannoin liki 1000ha tilalla ihan täällä koto-Suomessa ja oli syysviljan kylvöaika käsillä. Kyselin lajitteluista, kun oli ruuhka-aika menossa. Todettiin vaan, että isäntä soittaa pellolta, että tästä erästä otetaan siementä ja kuivauksessa käännetään esipuhdistin kaakkoon. Valmiista satsista ajetaan jyvät kylvinkoneeseen tai täyttökärryyn ja menoksi. Että kai sillä sitten riittävän hyvää tulee....
Esipuhdistaja on nimensä veroinen, ei siitä lajittelijaa saa yrittämälläkään.Vierailin taannoin liki 1000ha tilalla ihan täällä koto-Suomessa ja oli syysviljan kylvöaika käsillä. Kyselin lajitteluista, kun oli ruuhka-aika menossa. Todettiin vaan, että isäntä soittaa pellolta, että tästä erästä otetaan siementä ja kuivauksessa käännetään esipuhdistin kaakkoon. Valmiista satsista ajetaan jyvät kylvinkoneeseen tai täyttökärryyn ja menoksi. Että kai sillä sitten riittävän hyvää tulee....
Vierailin taannoin liki 1000ha tilalla ihan täällä koto-Suomessa ja oli syysviljan kylvöaika käsillä. Kyselin lajitteluista, kun oli ruuhka-aika menossa. Todettiin vaan, että isäntä soittaa pellolta, että tästä erästä otetaan siementä ja kuivauksessa käännetään esipuhdistin kaakkoon. Valmiista satsista ajetaan jyvät kylvinkoneeseen tai täyttökärryyn ja menoksi. Että kai sillä sitten riittävän hyvää tulee....
Jos on joku muu kuin sampo-puimuri, oljenpätkiä ei saa esiputsarilla poistettua.
Mikä olisi hyvä esipuhdistin 1990-luvun alun Jaakko kuivuriin (elevaattori J-70)? Jaakon oma esipuhdistin on ollut jo monta vuotta säädöiltään tapissaan niin viljoilla kuin rapsillakin. Juurikin kauran hehtopainot työllistäneet parina viime vuonna. Jotain sieltä saa irti kun päivän pyörittää, mutta hyöty menee jo sähköön. Esiputsarilta on putkea 20 m ja päässä sykloni. Putkea lyhentämällä teho hieman paranisi mutta sitten on koko piha ruumenissa.
Mikä olisi hyvä esipuhdistin 1990-luvun alun Jaakko kuivuriin (elevaattori J-70)? Jaakon oma esipuhdistin on ollut jo monta vuotta säädöiltään tapissaan niin viljoilla kuin rapsillakin. Juurikin kauran hehtopainot työllistäneet parina viime vuonna. Jotain sieltä saa irti kun päivän pyörittää, mutta hyöty menee jo sähköön. Esiputsarilta on putkea 20 m ja päässä sykloni. Putkea lyhentämällä teho hieman paranisi mutta sitten on koko piha ruumenissa.esipuhdistimella joskus koitettu mallasohran lajittelua parantaa ja vehnällä nosta hlp:tä, aika krouvi väline niihin. Jos säätää vähän isolle menee hyvääkin tavaraa mäelle ja tulos on kuitenkin epävarma. Joku pitkä pieni ruuvi voisi hieroa jyviä paremmin sopimaan tiiviimpää tilaan. Lajittelussa suurella alaseulalla poistuu tavaraa, mutta nostaako hehtopainoa?
Mikä olisi hyvä esipuhdistin 1990-luvun alun Jaakko kuivuriin (elevaattori J-70)? Jaakon oma esipuhdistin on ollut jo monta vuotta säädöiltään tapissaan niin viljoilla kuin rapsillakin. Juurikin kauran hehtopainot työllistäneet parina viime vuonna. Jotain sieltä saa irti kun päivän pyörittää, mutta hyöty menee jo sähköön. Esiputsarilta on putkea 20 m ja päässä sykloni. Putkea lyhentämällä teho hieman paranisi mutta sitten on koko piha ruumenissa.
Myllykaura 150 - 168 €
Rehukaura 165 €
Onko kauran veto nyt uupumassa ?
-SS-
Mikä olisi hyvä esipuhdistin 1990-luvun alun Jaakko kuivuriin (elevaattori J-70)? Jaakon oma esipuhdistin on ollut jo monta vuotta säädöiltään tapissaan niin viljoilla kuin rapsillakin. Juurikin kauran hehtopainot työllistäneet parina viime vuonna. Jotain sieltä saa irti kun päivän pyörittää, mutta hyöty menee jo sähköön. Esiputsarilta on putkea 20 m ja päässä sykloni. Putkea lyhentämällä teho hieman paranisi mutta sitten on koko piha ruumenissa.
Minkäs takia siellä putken päässä sykloni sitten on ?
Mikä olisi hyvä esipuhdistin 1990-luvun alun Jaakko kuivuriin (elevaattori J-70)? Jaakon oma esipuhdistin on ollut jo monta vuotta säädöiltään tapissaan niin viljoilla kuin rapsillakin. Juurikin kauran hehtopainot työllistäneet parina viime vuonna. Jotain sieltä saa irti kun päivän pyörittää, mutta hyöty menee jo sähköön. Esiputsarilta on putkea 20 m ja päässä sykloni. Putkea lyhentämällä teho hieman paranisi mutta sitten on koko piha ruumenissa.
Minkäs takia siellä putken päässä sykloni sitten on ?
Varmaan kerätään purut yhteen paikkaan, esimerkiksi lavalle.
Ihmettelen tuota imun vähäisyyttä, esimerkiksi pelkkä Arskan yläimuri, jos sen luukun avaa hiukankin enemmän kuin tuuman verran, niin koko viljakasa on ulkona kuivurin edessä hetken päästä.
Seulaputkea kiinnostaisi sovitella kuivurin elevaattorille, esim. savikan siemen ei tahdo lähteä ilmalla imemällä, sitten menee jo viljaakin ulos.
-SS-
En ole ennen lantamannille viljaa myynyt, mutta kauanko niillä yleensä kestää lähettää analyysitietoja ja tilityspäiväkin olisi kiva tietää? K-maatalouden aikana sentään kuitti tuli nopeasti. Kohta kuukausi kulunut, kun rekka kuivurilta lähti
Jos viljankiinnityksistä puhutaan, niin Raision myllykaura 170e/t on mielestäni tosi kova juttu. Tässä ihmettelen itsekseni, miksi en jo vedä nimeäni alle papereihin. Oletteko muut tehneet kiinnityksiä?
Jos viljankiinnityksistä puhutaan, niin Raision myllykaura 170e/t on mielestäni tosi kova juttu. Tässä ihmettelen itsekseni, miksi en jo vedä nimeäni alle papereihin. Oletteko muut tehneet kiinnityksiä?
Ei oo vielä tullut tehtyä yhtään. Vaikka varmaan pitäis osa lyödä jo kiinni. Kiinnitys hinnat on kumminkin keskiarvon yläpuolella reilusti.
Mutta siinä on varmaan se takaraivossa tykyttävä ajatus, että mitä jos hinnat onkin kahdensadan tuntumassa ensi syksynä. Jota kyllä epäilen.
Kun hinnat on monta vuotta pysyneet suurinpiirtein samoina on kiinnitysten teko ollut paljon helpompaa.
170e/t kaurasta on kumminkin jo 30e/t keskiarvon paremmalla puolella.
Edit:
Ja tänä vuonna kun sai kaurasta 234e/t+ lisät, 170e/t tuntuu niin vähältä.
Onkos nyt hyvä aika myydä rehuohrat kauppaan vai kannattaako odotella kevääseen? Millaista tonnihintaa olette saaneet?Pikku juttu tämän päivän lehdessä jossa altia mainitsi saaneensa tarpeeksi ohraa ja ennustivat hintojen laskua. Rehuohran kysyntä voi olla aika hiljaista jos liha puolelle ei tule korotuksia. Nyt syötetään niitä omia vähiä ja ei lasketa sitä, että kannattavinta olisi ollut myydä nämäkin. Se, että jos sitä rehuohraa aletaan viemään ulos niin se onkin sitten ihan toinen juttu.. En kyllä mistään mitään tiedä kuhan spekuloin...
Onkos nyt hyvä aika myydä rehuohrat kauppaan vai kannattaako odotella kevääseen? Millaista tonnihintaa olette saaneet?
Rehuvehnästä saisi 205e/t. Eipä sitä kannata edes omille mulleille syöttää.
Rehuvehnästä saisi 205e/t. Eipä sitä kannata edes omille mulleille syöttää.
No ei täällä etelässä ihan noin paljon saane. Tarjosin parin vuoden leipävehnää rehuvehnäksi, mutta omakauppias meinasi, että kyllä vielä leipävehnästä saisi nettona paremmin...onko rehuviljan tarve keskittynyt jonnekin länsirannikolle ja pohjoiseen ? Rahtihan sen edun sitten syö.
-SS-
Onkos nyt hyvä aika myydä rehuohrat kauppaan vai kannattaako odotella kevääseen? Millaista tonnihintaa olette saaneet?
Ei huono👍, maltaastakaan ei saanut kun sen 10e/t enemmän.Onkos nyt hyvä aika myydä rehuohrat kauppaan vai kannattaako odotella kevääseen? Millaista tonnihintaa olette saaneet?
Kiinnitin hinnan 210/tn, ens vuoden puolella toimitus.
Kyllä vielä jatkuvaa hinnannousua spekuloivalle tulee pää vetävään käteen.ohoh puistäikö kuitenkin kaistalle hinnanousun takia ei retikka vaaan,, jaa noh jurtti retikkaa ljp siis kiertioa juu jnow
-SS-
Kyllä vielä jatkuvaa hinnannousua spekuloivalle tulee pää vetävään käteen.
-SS-
Kaikki ostajat tiputtanut ohran hinnan tälle viikkoa 180 euron tuntumaan, mistähän tuo johtuu?Tavaraa saatu tarpeeksi? Tiputtiko a-rehukin? Ainakin vielä viikonloppuna oli viljatorissa 200 tuntumassa olevia ostotarjouksia?
Jep jep a-rehu 175-186 nyt... Altia kuulemma ostanut tavaraa senverta et voi jo vähän tiputtaa, niinkuin tyypillisesti, mielenkiintoista mitä ohra maksaa keväällä, nouseeko enää 200 euroon vai oliko tässäOk. Näyttelyissä juttelin niin olisivat ostaneet 195e/tn tilahintana ohraa. Sanoi että jouluun asti tarve ostettu. Äkkiä se tuli sitten täyteen.
Pari viljakauppiasta meinas että ohran hintataso asettuu 160-170 e tn keväällä... Paljon ne luken tilastot vaikutti ku heti hinta tippuTuo tekee sen että lihan hinnalle ei tarvitse tehdä mitään.. Nyt on varmaan ainakin selvää että ohra kauppa pysähtyi juuri.
Pari viljakauppiasta meinas että ohran hintataso asettuu 160-170 e tn keväällä... Paljon ne luken tilastot vaikutti ku heti hinta tippuTuo tekee sen että lihan hinnalle ei tarvitse tehdä mitään.. Nyt on varmaan ainakin selvää että ohra kauppa pysähtyi juuri.
Ja missä mä muka oon sellaista itkeny?Pari viljakauppiasta meinas että ohran hintataso asettuu 160-170 e tn keväällä... Paljon ne luken tilastot vaikutti ku heti hinta tippuTuo tekee sen että lihan hinnalle ei tarvitse tehdä mitään.. Nyt on varmaan ainakin selvää että ohra kauppa pysähtyi juuri.
Jokos sää ehdit tyhjentää kopit? Alkusyksyllä itkit jokaisessa topiikissa viljan korkeaa hintaa.
Nyt taas kelpaa #kärsiä kun ohoran hinta on laskenu?
Ja missä mä muka oon sellaista itkeny?Pari viljakauppiasta meinas että ohran hintataso asettuu 160-170 e tn keväällä... Paljon ne luken tilastot vaikutti ku heti hinta tippuTuo tekee sen että lihan hinnalle ei tarvitse tehdä mitään.. Nyt on varmaan ainakin selvää että ohra kauppa pysähtyi juuri.
Jokos sää ehdit tyhjentää kopit? Alkusyksyllä itkit jokaisessa topiikissa viljan korkeaa hintaa.
Nyt taas kelpaa #kärsiä kun ohoran hinta on laskenu?
Ja missä mä muka oon sellaista itkeny?Pari viljakauppiasta meinas että ohran hintataso asettuu 160-170 e tn keväällä... Paljon ne luken tilastot vaikutti ku heti hinta tippuTuo tekee sen että lihan hinnalle ei tarvitse tehdä mitään.. Nyt on varmaan ainakin selvää että ohra kauppa pysähtyi juuri.
Jokos sää ehdit tyhjentää kopit? Alkusyksyllä itkit jokaisessa topiikissa viljan korkeaa hintaa.
Nyt taas kelpaa #kärsiä kun ohoran hinta on laskenu?
Höyryventtiili isommalle ja luet rauhallisesti ketä lainasin... 😂
[/quot
No perkale 😂
Joo ehdin. Ei juuri apua. Kallista viljaahan noi söi. Voisi paremminkin sanoa että itkin matalaa lihan hintaa enkä korkeaa viljan hintaa. Niinkuin kyllä mainitsin, mutta niinhän se halutaan väkisin mieltää väärin. Enkä mä sitä erotyisemmin itkenyt. Ihan samalla tavalla kuin vaikka sä tai SS valittaa ainaista kuivuutta ja sateen puutetta.Pari viljakauppiasta meinas että ohran hintataso asettuu 160-170 e tn keväällä... Paljon ne luken tilastot vaikutti ku heti hinta tippuTuo tekee sen että lihan hinnalle ei tarvitse tehdä mitään.. Nyt on varmaan ainakin selvää että ohra kauppa pysähtyi juuri.
Jokos sää ehdit tyhjentää kopit? Alkusyksyllä itkit jokaisessa topiikissa viljan korkeaa hintaa.
Nyt taas kelpaa #kärsiä kun ohoran hinta on laskenu?
Joo ehdin. Ei juuri apua. Kallista viljaahan noi söi. Voisi paremminkin sanoa että itkin matalaa lihan hintaa enkä korkeaa viljan hintaa. Niinkuin kyllä mainitsin, mutta niinhän se halutaan väkisin mieltää väärin. Enkä mä sitä erotyisemmin itkenyt. Ihan samalla tavalla kuin vaikka sä tai SS valittaa ainaista kuivuutta ja sateen puutetta.Pari viljakauppiasta meinas että ohran hintataso asettuu 160-170 e tn keväällä... Paljon ne luken tilastot vaikutti ku heti hinta tippuTuo tekee sen että lihan hinnalle ei tarvitse tehdä mitään.. Nyt on varmaan ainakin selvää että ohra kauppa pysähtyi juuri.
Jokos sää ehdit tyhjentää kopit? Alkusyksyllä itkit jokaisessa topiikissa viljan korkeaa hintaa.
Nyt taas kelpaa #kärsiä kun ohoran hinta on laskenu?
Talveksi nyt ainakin oli tarkoitus ottaa eläimiä. Saa nuo kaikki loput kauppakelpaamattomat viljat syötettyä ja ne paljon parjatut tuet kotiutettua. Kevät sitten näyttää, että mikä tilanne on. Missä lihanhinta ja rehujen hinta menee. Tilannetta arvioidaan sitten uudestaan..
Joo ehdin. Ei juuri apua. Kallista viljaahan noi söi. Voisi paremminkin sanoa että itkin matalaa lihan hintaa enkä korkeaa viljan hintaa. Niinkuin kyllä mainitsin, mutta niinhän se halutaan väkisin mieltää väärin. Enkä mä sitä erotyisemmin itkenyt. Ihan samalla tavalla kuin vaikka sä tai SS valittaa ainaista kuivuutta ja sateen puutetta.Pari viljakauppiasta meinas että ohran hintataso asettuu 160-170 e tn keväällä... Paljon ne luken tilastot vaikutti ku heti hinta tippuTuo tekee sen että lihan hinnalle ei tarvitse tehdä mitään.. Nyt on varmaan ainakin selvää että ohra kauppa pysähtyi juuri.
Jokos sää ehdit tyhjentää kopit? Alkusyksyllä itkit jokaisessa topiikissa viljan korkeaa hintaa.
Nyt taas kelpaa #kärsiä kun ohoran hinta on laskenu?
Talveksi nyt ainakin oli tarkoitus ottaa eläimiä. Saa nuo kaikki loput kauppakelpaamattomat viljat syötettyä ja ne paljon parjatut tuet kotiutettua. Kevät sitten näyttää, että mikä tilanne on. Missä lihanhinta ja rehujen hinta menee. Tilannetta arvioidaan sitten uudestaan..
Jaa että mää valitan kuivuutta?
Missä kohtaa?
Kuivia on jutut. yli tuhat kuivaa kuittailua https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?action=search2;params=eJwtzksOwjAMRdG9MEFCnphPy26i1LHU0pBUdlKElMXjoA7v8RvYh90n4tDODdupVWXRjcnyomsymaTfroBwhxs8YQQcYAB8ACLgaAud88dRfm-RC9u2U51eTMXlFL-HZCkuLGIVWOkQK-HI_xc6sReaDde67D9SmzgtJoo ehdin. Ei juuri apua. Kallista viljaahan noi söi. Voisi paremminkin sanoa että itkin matalaa lihan hintaa enkä korkeaa viljan hintaa. Niinkuin kyllä mainitsin, mutta niinhän se halutaan väkisin mieltää väärin. Enkä mä sitä erotyisemmin itkenyt. Ihan samalla tavalla kuin vaikka sä tai SS valittaa ainaista kuivuutta ja sateen puutetta.Pari viljakauppiasta meinas että ohran hintataso asettuu 160-170 e tn keväällä... Paljon ne luken tilastot vaikutti ku heti hinta tippuTuo tekee sen että lihan hinnalle ei tarvitse tehdä mitään.. Nyt on varmaan ainakin selvää että ohra kauppa pysähtyi juuri.
Jokos sää ehdit tyhjentää kopit? Alkusyksyllä itkit jokaisessa topiikissa viljan korkeaa hintaa.
Nyt taas kelpaa #kärsiä kun ohoran hinta on laskenu?
Talveksi nyt ainakin oli tarkoitus ottaa eläimiä. Saa nuo kaikki loput kauppakelpaamattomat viljat syötettyä ja ne paljon parjatut tuet kotiutettua. Kevät sitten näyttää, että mikä tilanne on. Missä lihanhinta ja rehujen hinta menee. Tilannetta arvioidaan sitten uudestaan..
Jaa että mää valitan kuivuutta?
Missä kohtaa?
Kohtaa?
Siis mikä kohtaa minkä ja missä kohtaaminen tapahtuu ? Kuka kohtaa kenet ja missä kohtaaminen tapahtuu?
Veeti kohtaa Eemelin tangomarkkinoilla? Sepe kohtaa O.W.Kuusisen viereisessä haudassa?
En jaksa tällä puhelimella alkaa etsimään. Etköhän sä itse tiedä oletko valittanut vai ei. Et toki rutise siitä niinkuin SS.Joo ehdin. Ei juuri apua. Kallista viljaahan noi söi. Voisi paremminkin sanoa että itkin matalaa lihan hintaa enkä korkeaa viljan hintaa. Niinkuin kyllä mainitsin, mutta niinhän se halutaan väkisin mieltää väärin. Enkä mä sitä erotyisemmin itkenyt. Ihan samalla tavalla kuin vaikka sä tai SS valittaa ainaista kuivuutta ja sateen puutetta.Pari viljakauppiasta meinas että ohran hintataso asettuu 160-170 e tn keväällä... Paljon ne luken tilastot vaikutti ku heti hinta tippuTuo tekee sen että lihan hinnalle ei tarvitse tehdä mitään.. Nyt on varmaan ainakin selvää että ohra kauppa pysähtyi juuri.
Jokos sää ehdit tyhjentää kopit? Alkusyksyllä itkit jokaisessa topiikissa viljan korkeaa hintaa.
Nyt taas kelpaa #kärsiä kun ohoran hinta on laskenu?
Talveksi nyt ainakin oli tarkoitus ottaa eläimiä. Saa nuo kaikki loput kauppakelpaamattomat viljat syötettyä ja ne paljon parjatut tuet kotiutettua. Kevät sitten näyttää, että mikä tilanne on. Missä lihanhinta ja rehujen hinta menee. Tilannetta arvioidaan sitten uudestaan..
Jaa että mää valitan kuivuutta?
Missä kohtaa?
Miten sikatalojen sopimukset menee, eli tietääkö teurashinnan kun ottaa lihasikaerän kasvamaan?Ei ainakaan meillä ole sellaista sopparia missä tietäisi. Tälläistäkin on jossakin väläytelty että jos tulisi tälläinen takuuhinta systeemi. Oikeasti toi lihan hinta heittelee aika vähän sen kolmen neljän kuukauden aikana kun elikot kasvaa. Korkeintaan muutaman sentin. Porsaan hinta heiluu yleensä vielä vähemmän. Rehujen (vilja) heilunta on ainoa merkityksellinen asia enää oikeastaa...
>Ei ainakaan meillä ole sellaista sopparia missä tietäisiJoo no näinhän se menee edelleen. Eli perjantaina julkaistaan se mitä seuraavalla viikolla maksetaan. Muutos yleensä sen kaksi senttiä kilolta suuntaan tai toiseen. Joskus noissa voittaakin sen kaksi senttiä..
lsolla pääteltiin aina perjantaina seuraavan viikon hinnat.sunnuntaiehtoona kun hakivat edellisalkuviikolla ilmoitetut niin koko setti oli hyvässä lykyssä halventununut jonkun köyhän kuukausipalkan verran.
Normaalia osuuskunta menoa.Kustiin silmille minkä kerittiin
Eilen lähti taas kuorma liikkeelle ja viljakuskin tieto oli, että kossu on täynnä. Myös kauraa on ajettu viimeiset kaksi kuukautta täysiä päiviä, kun kaikki löivät hinnat kiinni laskun alkaessa. Itellä ohria vaille kaikki viety ja ohrat sidottu 198e. Pitkästä aikaa on tilitykset mukavia, kun aina lävähtää 10ke kuormasta, paitti noi ohrat tulee jäämään alle. Luulisin, että kotieläintiloilla alkaa helpottaa, nyt kun isot ostajat ovat saaneet tarpeensa tyydytettyä. Huippuhinnat nähty tälle sesongille. Hankkijakin teki niin paljon turskaa kaurakaupoista, että ei liene isoa hinkua vängätä seuraavaa laivaa liikkeelle. Ostetaan jos joku haluaa välttämättä jyvistään eroon. Oli muuten zebra ennätysvalkuaisessa, 14,8. Kuiva kesä teki tepposet.
Kaikki laittaa keväällä kauraa.
Olisi voinut tulla kuin mun näppiksestä toi teksti. Ihmisillä on lyhyt muisti, mutta maajusseilla ei ole muistia ollenkaan...Kaikki laittaa keväällä kauraa.
Niinhän siinä taitaa käydä, että kaikki kylvää pää märkänä kauraa ensi keväänä, koska kaurassa oli nyt syksyllä hintapiikki. Kun ei ymmärretä että mistä se korkea hinta aiheutui.
Ei sitten pidä itkeä, jos vuoden kuluttua kaurasta maksetaankin vain 100€/tonni.
Oli muuten zebra ennätysvalkuaisessa, 14,8. Kuiva kesä teki tepposet.
Lantmannen kiinnittänee vielä 147 €/tn. Eikös sekin ole paremmin kuin 100€
-SS-
Eilen lähti viimeinen viljakuorma menneeltä sesongilta. Ohrasta tuli 198e/t, mikä olikin huonoin yksikköhinta myydyistä viljoista. Tulevaa ajatellen, huomasin, että Raisio on nostanut kauran hinnan ensi syksylle 170->175e. On houkutteleva. En ole montaa kertaa elämässäni myynyt tuon hinnan ylittävää viljaa.
hinnat on vaihdelleet parin vuoden sykleissä, huippuhinnan jälkeen tuotanto kasvaa ja pohjat tulee parin vuoden päästä, kun tuotanto taas ylittää kulutuksen ja varastot on täynnä. Kristallipallo siis ennustaa 2019 vielä kohtuullisen hyviä hintoja ja pohjat nähdään 2020 :)Eilen lähti viimeinen viljakuorma menneeltä sesongilta. Ohrasta tuli 198e/t, mikä olikin huonoin yksikköhinta myydyistä viljoista. Tulevaa ajatellen, huomasin, että Raisio on nostanut kauran hinnan ensi syksylle 170->175e. On houkutteleva. En ole montaa kertaa elämässäni myynyt tuon hinnan ylittävää viljaa.
Kun pysyisikin tolla hintatasolla ensivuonna. Ja kun saisi vielä normaalin sadonkin vielä.
Joo sellanen rapian viiden vuoden varastot viljoille ja myy vain silloin kun hinta on kohdallaan. Onnistuu kun ei ole hölmöillyt itseään pakkorakoon että joka vuosi myytävä. Verosuunnittelua vaatii enemmän mutta kyllä sitäkin pystyy säätämään..hinnat on vaihdelleet parin vuoden sykleissä, huippuhinnan jälkeen tuotanto kasvaa ja pohjat tulee parin vuoden päästä, kun tuotanto taas ylittää kulutuksen ja varastot on täynnä. Kristallipallo siis ennustaa 2019 vielä kohtuullisen hyviä hintoja ja pohjat nähdään 2020 :)Eilen lähti viimeinen viljakuorma menneeltä sesongilta. Ohrasta tuli 198e/t, mikä olikin huonoin yksikköhinta myydyistä viljoista. Tulevaa ajatellen, huomasin, että Raisio on nostanut kauran hinnan ensi syksylle 170->175e. On houkutteleva. En ole montaa kertaa elämässäni myynyt tuon hinnan ylittävää viljaa.
Kun pysyisikin tolla hintatasolla ensivuonna. Ja kun saisi vielä normaalin sadonkin vielä.
Kolme vuotta sitten oli ketju, jossa samaa asiaa pohdittiin, silloin kaivoin omia ääripäitä, nyt tähän voisi lisätä tämän vuoden 230€/tn vehnän hinnan. Historiallisesti viiden vuoden jaksoon sisältyy molemmat ääripäät, johtuuko noista pörssikauppiaista vai mistä?
Kun seurasin omia tarjouksia ja myyntejä, niin olisi tuossa hyvänkin tilin voinut tehdä, esimerkit:
2007 m-ohra 240 €/tn
2009 r-ohra 84 €/tn (tarjous)
2010 m-ohra 177 €/tn
2012 r-vehnä 222 €/tn
2014 r-vehnä 115 €/tn (tarjous)
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=65398.msg1180250#msg1180250
Joo sellanen rapian viiden vuoden varastot viljoille ja myy vain silloin kun hinta on kohdallaan. Onnistuu kun ei ole hölmöillyt itseään pakkorakoon että joka vuosi myytävä. Verosuunnittelua vaatii enemmän mutta kyllä sitäkin pystyy säätämään..hinnat on vaihdelleet parin vuoden sykleissä, huippuhinnan jälkeen tuotanto kasvaa ja pohjat tulee parin vuoden päästä, kun tuotanto taas ylittää kulutuksen ja varastot on täynnä. Kristallipallo siis ennustaa 2019 vielä kohtuullisen hyviä hintoja ja pohjat nähdään 2020 :)Eilen lähti viimeinen viljakuorma menneeltä sesongilta. Ohrasta tuli 198e/t, mikä olikin huonoin yksikköhinta myydyistä viljoista. Tulevaa ajatellen, huomasin, että Raisio on nostanut kauran hinnan ensi syksylle 170->175e. On houkutteleva. En ole montaa kertaa elämässäni myynyt tuon hinnan ylittävää viljaa.
Kun pysyisikin tolla hintatasolla ensivuonna. Ja kun saisi vielä normaalin sadonkin vielä.
Kolme vuotta sitten oli ketju, jossa samaa asiaa pohdittiin, silloin kaivoin omia ääripäitä, nyt tähän voisi lisätä tämän vuoden 230€/tn vehnän hinnan. Historiallisesti viiden vuoden jaksoon sisältyy molemmat ääripäät, johtuuko noista pörssikauppiaista vai mistä?
Kun seurasin omia tarjouksia ja myyntejä, niin olisi tuossa hyvänkin tilin voinut tehdä, esimerkit:
2007 m-ohra 240 €/tn
2009 r-ohra 84 €/tn (tarjous)
2010 m-ohra 177 €/tn
2012 r-vehnä 222 €/tn
2014 r-vehnä 115 €/tn (tarjous)
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=65398.msg1180250#msg1180250
Minä olen juuri tuossa jamassa. Ei tullut aikanaan rakennettua kuivuriin tarpeeksi siilotilaa ja pitkään on ollut se tilanne, että kuivuri on saatava täysin tyhjäksi ennen seuraavia puinteja. Tässä on tosi huonosti tarjolla vapaata siilotilaa, kun kehittyviä maatiloja on niin paljon. Yksi luomutila tosin on ja sieltä suunnalta on välillä tullut kyseltyä apuja.Joo sellanen rapian viiden vuoden varastot viljoille ja myy vain silloin kun hinta on kohdallaan. Onnistuu kun ei ole hölmöillyt itseään pakkorakoon että joka vuosi myytävä. Verosuunnittelua vaatii enemmän mutta kyllä sitäkin pystyy säätämään..hinnat on vaihdelleet parin vuoden sykleissä, huippuhinnan jälkeen tuotanto kasvaa ja pohjat tulee parin vuoden päästä, kun tuotanto taas ylittää kulutuksen ja varastot on täynnä. Kristallipallo siis ennustaa 2019 vielä kohtuullisen hyviä hintoja ja pohjat nähdään 2020 :)Eilen lähti viimeinen viljakuorma menneeltä sesongilta. Ohrasta tuli 198e/t, mikä olikin huonoin yksikköhinta myydyistä viljoista. Tulevaa ajatellen, huomasin, että Raisio on nostanut kauran hinnan ensi syksylle 170->175e. On houkutteleva. En ole montaa kertaa elämässäni myynyt tuon hinnan ylittävää viljaa.
Kun pysyisikin tolla hintatasolla ensivuonna. Ja kun saisi vielä normaalin sadonkin vielä.
Kolme vuotta sitten oli ketju, jossa samaa asiaa pohdittiin, silloin kaivoin omia ääripäitä, nyt tähän voisi lisätä tämän vuoden 230€/tn vehnän hinnan. Historiallisesti viiden vuoden jaksoon sisältyy molemmat ääripäät, johtuuko noista pörssikauppiaista vai mistä?
Kun seurasin omia tarjouksia ja myyntejä, niin olisi tuossa hyvänkin tilin voinut tehdä, esimerkit:
2007 m-ohra 240 €/tn
2009 r-ohra 84 €/tn (tarjous)
2010 m-ohra 177 €/tn
2012 r-vehnä 222 €/tn
2014 r-vehnä 115 €/tn (tarjous)
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=65398.msg1180250#msg1180250
Joo sellanen rapian viiden vuoden varastot viljoille ja myy vain silloin kun hinta on kohdallaan. Onnistuu kun ei ole hölmöillyt itseään pakkorakoon että joka vuosi myytävä. Verosuunnittelua vaatii enemmän mutta kyllä sitäkin pystyy säätämään..hinnat on vaihdelleet parin vuoden sykleissä, huippuhinnan jälkeen tuotanto kasvaa ja pohjat tulee parin vuoden päästä, kun tuotanto taas ylittää kulutuksen ja varastot on täynnä. Kristallipallo siis ennustaa 2019 vielä kohtuullisen hyviä hintoja ja pohjat nähdään 2020 :)Eilen lähti viimeinen viljakuorma menneeltä sesongilta. Ohrasta tuli 198e/t, mikä olikin huonoin yksikköhinta myydyistä viljoista. Tulevaa ajatellen, huomasin, että Raisio on nostanut kauran hinnan ensi syksylle 170->175e. On houkutteleva. En ole montaa kertaa elämässäni myynyt tuon hinnan ylittävää viljaa.
Kun pysyisikin tolla hintatasolla ensivuonna. Ja kun saisi vielä normaalin sadonkin vielä.
Kolme vuotta sitten oli ketju, jossa samaa asiaa pohdittiin, silloin kaivoin omia ääripäitä, nyt tähän voisi lisätä tämän vuoden 230€/tn vehnän hinnan. Historiallisesti viiden vuoden jaksoon sisältyy molemmat ääripäät, johtuuko noista pörssikauppiaista vai mistä?
Kun seurasin omia tarjouksia ja myyntejä, niin olisi tuossa hyvänkin tilin voinut tehdä, esimerkit:
2007 m-ohra 240 €/tn
2009 r-ohra 84 €/tn (tarjous)
2010 m-ohra 177 €/tn
2012 r-vehnä 222 €/tn
2014 r-vehnä 115 €/tn (tarjous)
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=65398.msg1180250#msg1180250
Juu viljatilan onkin helppo pitää viiden vuoden tavarat siilossa👍. Paitsi jos "joo joo" viljelee.
Maitosektori on jo aloittanut toimet viljanhinnan laskemiseksi taas euroopan halvimmaksi ostamalla nyt maissia kalliimmalla kuin ohra. Dla myhäilee ja nauraa suomijussille..Eilen lähti viimeinen viljakuorma menneeltä sesongilta. Ohrasta tuli 198e/t, mikä olikin huonoin yksikköhinta myydyistä viljoista. Tulevaa ajatellen, huomasin, että Raisio on nostanut kauran hinnan ensi syksylle 170->175e. On houkutteleva. En ole montaa kertaa elämässäni myynyt tuon hinnan ylittävää viljaa.
Kun pysyisikin tolla hintatasolla ensivuonna. Ja kun saisi vielä normaalin sadonkin vielä.
Maitosektori on jo aloittanut toimet viljanhinnan laskemiseksi taas euroopan halvimmaksi ostamalla nyt maissia kalliimmalla kuin ohra. Dla myhäilee ja nauraa suomijussille..Eilen lähti viimeinen viljakuorma menneeltä sesongilta. Ohrasta tuli 198e/t, mikä olikin huonoin yksikköhinta myydyistä viljoista. Tulevaa ajatellen, huomasin, että Raisio on nostanut kauran hinnan ensi syksylle 170->175e. On houkutteleva. En ole montaa kertaa elämässäni myynyt tuon hinnan ylittävää viljaa.
Kun pysyisikin tolla hintatasolla ensivuonna. Ja kun saisi vielä normaalin sadonkin vielä.
Joo sellanen rapian viiden vuoden varastot viljoille ja myy vain silloin kun hinta on kohdallaan. Onnistuu kun ei ole hölmöillyt itseään pakkorakoon että joka vuosi myytävä. Verosuunnittelua vaatii enemmän mutta kyllä sitäkin pystyy säätämään..hinnat on vaihdelleet parin vuoden sykleissä, huippuhinnan jälkeen tuotanto kasvaa ja pohjat tulee parin vuoden päästä, kun tuotanto taas ylittää kulutuksen ja varastot on täynnä. Kristallipallo siis ennustaa 2019 vielä kohtuullisen hyviä hintoja ja pohjat nähdään 2020 :)Eilen lähti viimeinen viljakuorma menneeltä sesongilta. Ohrasta tuli 198e/t, mikä olikin huonoin yksikköhinta myydyistä viljoista. Tulevaa ajatellen, huomasin, että Raisio on nostanut kauran hinnan ensi syksylle 170->175e. On houkutteleva. En ole montaa kertaa elämässäni myynyt tuon hinnan ylittävää viljaa.
Kun pysyisikin tolla hintatasolla ensivuonna. Ja kun saisi vielä normaalin sadonkin vielä.
Kolme vuotta sitten oli ketju, jossa samaa asiaa pohdittiin, silloin kaivoin omia ääripäitä, nyt tähän voisi lisätä tämän vuoden 230€/tn vehnän hinnan. Historiallisesti viiden vuoden jaksoon sisältyy molemmat ääripäät, johtuuko noista pörssikauppiaista vai mistä?
Kun seurasin omia tarjouksia ja myyntejä, niin olisi tuossa hyvänkin tilin voinut tehdä, esimerkit:
2007 m-ohra 240 €/tn
2009 r-ohra 84 €/tn (tarjous)
2010 m-ohra 177 €/tn
2012 r-vehnä 222 €/tn
2014 r-vehnä 115 €/tn (tarjous)
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=65398.msg1180250#msg1180250
Juu viljatilan onkin helppo pitää viiden vuoden tavarat siilossa👍. Paitsi jos "joo joo" viljelee.
Kaikki ihmettelee miksei eläintilat osta halpaa viljaa viiden vuoden varastoja elukoilleen, vaan rutisevat heti kriisitukia tai uhkaavat lyödä hanskat naulaan. Helpompaa tuo olisi karjatiloilla muutenkin ,kun viljan hinta on korkeampi vain kerran viidessä vuodesta.Joo sellanen rapian viiden vuoden varastot viljoille ja myy vain silloin kun hinta on kohdallaan. Onnistuu kun ei ole hölmöillyt itseään pakkorakoon että joka vuosi myytävä. Verosuunnittelua vaatii enemmän mutta kyllä sitäkin pystyy säätämään..hinnat on vaihdelleet parin vuoden sykleissä, huippuhinnan jälkeen tuotanto kasvaa ja pohjat tulee parin vuoden päästä, kun tuotanto taas ylittää kulutuksen ja varastot on täynnä. Kristallipallo siis ennustaa 2019 vielä kohtuullisen hyviä hintoja ja pohjat nähdään 2020 :)Eilen lähti viimeinen viljakuorma menneeltä sesongilta. Ohrasta tuli 198e/t, mikä olikin huonoin yksikköhinta myydyistä viljoista. Tulevaa ajatellen, huomasin, että Raisio on nostanut kauran hinnan ensi syksylle 170->175e. On houkutteleva. En ole montaa kertaa elämässäni myynyt tuon hinnan ylittävää viljaa.
Kun pysyisikin tolla hintatasolla ensivuonna. Ja kun saisi vielä normaalin sadonkin vielä.
Kolme vuotta sitten oli ketju, jossa samaa asiaa pohdittiin, silloin kaivoin omia ääripäitä, nyt tähän voisi lisätä tämän vuoden 230€/tn vehnän hinnan. Historiallisesti viiden vuoden jaksoon sisältyy molemmat ääripäät, johtuuko noista pörssikauppiaista vai mistä?
Kun seurasin omia tarjouksia ja myyntejä, niin olisi tuossa hyvänkin tilin voinut tehdä, esimerkit:
2007 m-ohra 240 €/tn
2009 r-ohra 84 €/tn (tarjous)
2010 m-ohra 177 €/tn
2012 r-vehnä 222 €/tn
2014 r-vehnä 115 €/tn (tarjous)
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=65398.msg1180250#msg1180250
Juu viljatilan onkin helppo pitää viiden vuoden tavarat siilossa👍. Paitsi jos "joo joo" viljelee.
Ei taida oikein suomiohran valkuaiset riittää vs.maissi.Soijan käyttöähän on rajoitettu.Rypsi-rapsi ei riitä kulutukseen.Maitosektori on jo aloittanut toimet viljanhinnan laskemiseksi taas euroopan halvimmaksi ostamalla nyt maissia kalliimmalla kuin ohra. Dla myhäilee ja nauraa suomijussille..Eilen lähti viimeinen viljakuorma menneeltä sesongilta. Ohrasta tuli 198e/t, mikä olikin huonoin yksikköhinta myydyistä viljoista. Tulevaa ajatellen, huomasin, että Raisio on nostanut kauran hinnan ensi syksylle 170->175e. On houkutteleva. En ole montaa kertaa elämässäni myynyt tuon hinnan ylittävää viljaa.
Kun pysyisikin tolla hintatasolla ensivuonna. Ja kun saisi vielä normaalin sadonkin vielä.
Tuollainen kusetus ei kauan kestä, vilja-ala aktivoi suoraan Eurooppaan myyntikanavat taas. Se itämerivähennys riittää rahtaamiseen, sittenpähän ostavat täkäläiset viljankäyttäjät maissia siitä eteenpäin.
-SS-
Ei taida oikein suomiohran valkuaiset riittää vs.maissi.Soijan käyttöähän on rajoitettu.Rypsi-rapsi ei riitä kulutukseen.
Ei taida oikein suomiohran valkuaiset riittää vs.maissi.Soijan käyttöähän on rajoitettu.Rypsi-rapsi ei riitä kulutukseen.Maitosektori on jo aloittanut toimet viljanhinnan laskemiseksi taas euroopan halvimmaksi ostamalla nyt maissia kalliimmalla kuin ohra. Dla myhäilee ja nauraa suomijussille..Eilen lähti viimeinen viljakuorma menneeltä sesongilta. Ohrasta tuli 198e/t, mikä olikin huonoin yksikköhinta myydyistä viljoista. Tulevaa ajatellen, huomasin, että Raisio on nostanut kauran hinnan ensi syksylle 170->175e. On houkutteleva. En ole montaa kertaa elämässäni myynyt tuon hinnan ylittävää viljaa.
Kun pysyisikin tolla hintatasolla ensivuonna. Ja kun saisi vielä normaalin sadonkin vielä.
Tuollainen kusetus ei kauan kestä, vilja-ala aktivoi suoraan Eurooppaan myyntikanavat taas. Se itämerivähennys riittää rahtaamiseen, sittenpähän ostavat täkäläiset viljankäyttäjät maissia siitä eteenpäin.
-SS-
Ei taida oikein suomiohran valkuaiset riittää vs.maissi.Soijan käyttöähän on rajoitettu.Rypsi-rapsi ei riitä kulutukseen.
Kuis paljon maissin jyvissä on valkuaista? Muistaakseni normaalissa maississa ei ainakaan enempää valkuaista kuin tavallissa viljoissa. Maissin tuominen esim. ohran sijasta taitaa olla ihan muu syy.
Ei taida oikein suomiohran valkuaiset riittää vs.maissi.Soijan käyttöähän on rajoitettu.Rypsi-rapsi ei riitä kulutukseen.Maitosektori on jo aloittanut toimet viljanhinnan laskemiseksi taas euroopan halvimmaksi ostamalla nyt maissia kalliimmalla kuin ohra. Dla myhäilee ja nauraa suomijussille..Eilen lähti viimeinen viljakuorma menneeltä sesongilta. Ohrasta tuli 198e/t, mikä olikin huonoin yksikköhinta myydyistä viljoista. Tulevaa ajatellen, huomasin, että Raisio on nostanut kauran hinnan ensi syksylle 170->175e. On houkutteleva. En ole montaa kertaa elämässäni myynyt tuon hinnan ylittävää viljaa.
Kun pysyisikin tolla hintatasolla ensivuonna. Ja kun saisi vielä normaalin sadonkin vielä.
Tuollainen kusetus ei kauan kestä, vilja-ala aktivoi suoraan Eurooppaan myyntikanavat taas. Se itämerivähennys riittää rahtaamiseen, sittenpähän ostavat täkäläiset viljankäyttäjät maissia siitä eteenpäin.
-SS-
Rypsirapsia, papuahernettä ja korkeampivalkuaista viljaa tulisi kyllä markkinoille jos niistä joku olisi kiinnostunut. Toki niistä pitäisi hiukan enemmän maksaa, kuin salmonellarapsista jota muualta dumpataan suomeen, kun tänne voidaan haudata kaikki päämarkkinoille kelpaamaton sonta.
Ei taida oikein suomiohran valkuaiset riittää vs.maissi.Soijan käyttöähän on rajoitettu.Rypsi-rapsi ei riitä kulutukseen.Maitosektori on jo aloittanut toimet viljanhinnan laskemiseksi taas euroopan halvimmaksi ostamalla nyt maissia kalliimmalla kuin ohra. Dla myhäilee ja nauraa suomijussille..Eilen lähti viimeinen viljakuorma menneeltä sesongilta. Ohrasta tuli 198e/t, mikä olikin huonoin yksikköhinta myydyistä viljoista. Tulevaa ajatellen, huomasin, että Raisio on nostanut kauran hinnan ensi syksylle 170->175e. On houkutteleva. En ole montaa kertaa elämässäni myynyt tuon hinnan ylittävää viljaa.
Kun pysyisikin tolla hintatasolla ensivuonna. Ja kun saisi vielä normaalin sadonkin vielä.
Tuollainen kusetus ei kauan kestä, vilja-ala aktivoi suoraan Eurooppaan myyntikanavat taas. Se itämerivähennys riittää rahtaamiseen, sittenpähän ostavat täkäläiset viljankäyttäjät maissia siitä eteenpäin.
-SS-
Rypsirapsia, papuahernettä ja korkeampivalkuaista viljaa tulisi kyllä markkinoille jos niistä joku olisi kiinnostunut. Toki niistä pitäisi hiukan enemmän maksaa, kuin salmonellarapsista jota muualta dumpataan suomeen, kun tänne voidaan haudata kaikki päämarkkinoille kelpaamaton sonta.
Samasta laarista se Suomeen tulee kuin muuallekin. Ilmeisesti se huonompilaatuinen jää sinne Euroopan omiin maakuntiin syötettäväksi, samaan tapaan kuin vaikkapa suomalainen heikkolaatuinen rehuvilja ei paljon rekkakyytiä saa
Ei taida oikein suomiohran valkuaiset riittää vs.maissi.Soijan käyttöähän on rajoitettu.Rypsi-rapsi ei riitä kulutukseen.Maitosektori on jo aloittanut toimet viljanhinnan laskemiseksi taas euroopan halvimmaksi ostamalla nyt maissia kalliimmalla kuin ohra. Dla myhäilee ja nauraa suomijussille..Eilen lähti viimeinen viljakuorma menneeltä sesongilta. Ohrasta tuli 198e/t, mikä olikin huonoin yksikköhinta myydyistä viljoista. Tulevaa ajatellen, huomasin, että Raisio on nostanut kauran hinnan ensi syksylle 170->175e. On houkutteleva. En ole montaa kertaa elämässäni myynyt tuon hinnan ylittävää viljaa.
Kun pysyisikin tolla hintatasolla ensivuonna. Ja kun saisi vielä normaalin sadonkin vielä.
Tuollainen kusetus ei kauan kestä, vilja-ala aktivoi suoraan Eurooppaan myyntikanavat taas. Se itämerivähennys riittää rahtaamiseen, sittenpähän ostavat täkäläiset viljankäyttäjät maissia siitä eteenpäin.
-SS-
Rypsirapsia, papuahernettä ja korkeampivalkuaista viljaa tulisi kyllä markkinoille jos niistä joku olisi kiinnostunut. Toki niistä pitäisi hiukan enemmän maksaa, kuin salmonellarapsista jota muualta dumpataan suomeen, kun tänne voidaan haudata kaikki päämarkkinoille kelpaamaton sonta.
Samasta laarista se Suomeen tulee kuin muuallekin. Ilmeisesti se huonompilaatuinen jää sinne Euroopan omiin maakuntiin syötettäväksi, samaan tapaan kuin vaikkapa suomalainen heikkolaatuinen rehuvilja ei paljon rekkakyytiä saa
Rehujobbari valitteli tänään, että kesän rypsi/rapsirouheissa on valkuaiset matalalla --> joutuu käyttämään enempi seoksiin ja hinta nousee. Totta vai tarua, mitä sanoo erityisasiantuntija?
Ei taida oikein suomiohran valkuaiset riittää vs.maissi.Soijan käyttöähän on rajoitettu.Rypsi-rapsi ei riitä kulutukseen.Maitosektori on jo aloittanut toimet viljanhinnan laskemiseksi taas euroopan halvimmaksi ostamalla nyt maissia kalliimmalla kuin ohra. Dla myhäilee ja nauraa suomijussille..Eilen lähti viimeinen viljakuorma menneeltä sesongilta. Ohrasta tuli 198e/t, mikä olikin huonoin yksikköhinta myydyistä viljoista. Tulevaa ajatellen, huomasin, että Raisio on nostanut kauran hinnan ensi syksylle 170->175e. On houkutteleva. En ole montaa kertaa elämässäni myynyt tuon hinnan ylittävää viljaa.
Kun pysyisikin tolla hintatasolla ensivuonna. Ja kun saisi vielä normaalin sadonkin vielä.
Tuollainen kusetus ei kauan kestä, vilja-ala aktivoi suoraan Eurooppaan myyntikanavat taas. Se itämerivähennys riittää rahtaamiseen, sittenpähän ostavat täkäläiset viljankäyttäjät maissia siitä eteenpäin.
-SS-
Rypsirapsia, papuahernettä ja korkeampivalkuaista viljaa tulisi kyllä markkinoille jos niistä joku olisi kiinnostunut. Toki niistä pitäisi hiukan enemmän maksaa, kuin salmonellarapsista jota muualta dumpataan suomeen, kun tänne voidaan haudata kaikki päämarkkinoille kelpaamaton sonta.
Samasta laarista se Suomeen tulee kuin muuallekin. Ilmeisesti se huonompilaatuinen jää sinne Euroopan omiin maakuntiin syötettäväksi, samaan tapaan kuin vaikkapa suomalainen heikkolaatuinen rehuvilja ei paljon rekkakyytiä saa
Rehujobbari valitteli tänään, että kesän rypsi/rapsirouheissa on valkuaiset matalalla --> joutuu käyttämään enempi seoksiin ja hinta nousee. Totta vai tarua, mitä sanoo erityisasiantuntija?
Vastaan sedän puolesta,
”Hei hulinaa, sano ämmä kun kirnuun pieri.”
Teollisuudella alkaa olla viljat ostettuna uuteen satoon saakka. Yleensä se on tähän aikaan ostettu, tänäkin vuonna toteutui, vaikka ensin luultiin että on pulaa viljasta. Sato ei ollut niin huono kuin luultiin.Tieto perustuu mihin?
Sopimuksia toimituksista saa enää kesälle , kylvöajan jälkeen. Toimitukset ruuhkautuneet myyjiä enempi kuin ostajia .
No todellakin hinnat tulevat laskemaan ;D
Rypsirouhetta myydään syksyn termiinikaupoissa hinnalla 232€/tn joka enteilee 25%:n pudotusta.
:P ;D :o
Mikä aiheuttaa tuon viljan hinnan syöksyn? Ohra tarjoukset enää päältä 150e, vehnä sentään pitää pintansa... Keväällähän piti tulla kova pula viljasta
Ei muuta kuin sadonkorjuuvelvoite takaisin, ja hömppäheinät kieltoon, niin päästään alle satasen hintoihin. :P
Mikä aiheuttaa tuon viljan hinnan syöksyn? Ohra tarjoukset enää päältä 150e, vehnä sentään pitää pintansa... Keväällähän piti tulla kova pula viljastaJohtuukohan osittain ainakin siitä maissista mitä on tuotu paikkaamaan rehupulaa. Tai sitten ne ohran syöjät ovat vähentyneet. Tälläistä en ole kyllä kuullut tapahtuvan.
Ei ole näin helppoja päätöksiä ollut viljanmyynnit aikoihin. Ennen joulua oli kaikki myyty ja oliko se huonoin hinta 198e/t. Huono homma on se, että kantti ei kestä kiinnittää mitään ensi syksyn satoa. Hyvin houkuttelevia on esim. Raision tarjoukset, jossa tulisi kaikenlaista sopimuslisää päälle. Suunta on sinänsä ihan oikein, että kunnon bonukset sopimuksen tehneille yms. kannustetta.
-ss- ei ota sitä huomioon omaan napaan tuijottaessa,tuet on ohjailevia eli siis sitä viljellään mistä eniten tukea eikä näillä seuduilla ainakaan kohta muita olekkaan kuin jauholakkeja tai"jauholakkeja".Ei muuta kuin sadonkorjuuvelvoite takaisin, ja hömppäheinät kieltoon, niin päästään alle satasen hintoihin. :P
Kyllä tuo on täällä esitetyn intensiivisen rakennemuutosviljelyn idean mukainen. Lisäksi hömpän ja muutenkin nurmien houkutusta vähentäisi se, että vain kansainväliset markkinat omaavista myyntikasveista saisi CAP-tukea, joka siis muutenkin on maailmanmarkkinoille myytävissä olevan maanviljelytuotteen maailmanmarkkinahinnan ja aikaisemman tuetun hinnan mukaan maksettava hinnanalennuskorvaus. Lisäksi näille myyntikasville pitää tulla korjuuvelvoite. Näkisimme lainehtivia viljavainioita sielläkin, missä ei ole ehkä puoleen vuosisataan viljaa viljelty - ainakaan intensiivisesti.
Luonnonhaittakorvaus pitää myös olla porrastettu kasvatettavan kasvin kokeman luonnonhaitan mukaan. Suurin korvaus vaateliaimmille GMO-kasveille, esimerkiksi soija, maissi, riisi. Sitten seuraavana myöhäiset vilja- ja juurikaslajikkeet, aikaiset lajikkeet ja Suomessa hyvin talvehtivat nurmet ja vastaavat eivät tarvitse koko luonnonhaittakorvausta ollenkaan.
Nyt aletaan olla tehopihvin ytimessä.
-SS-
-ss- ei ota sitä huomioon omaan napaan tuijottaessa,tuet on ohjailevia eli siis sitä viljellään mistä eniten tukea eikä näillä seuduilla ainakaan kohta muita olekkaan kuin jauholakkeja tai"jauholakkeja".
Esim. kauran homeriskit. Kun tuota viljelyalaa ei lajiketta kohden ole kuitenkaan vallan mahdottomasti, niin jostain ne kriteerit täyttävät jyvät täytyisi sitten siihen sopimukseen saada syksyllä kasaan.Ei ole näin helppoja päätöksiä ollut viljanmyynnit aikoihin. Ennen joulua oli kaikki myyty ja oliko se huonoin hinta 198e/t. Huono homma on se, että kantti ei kestä kiinnittää mitään ensi syksyn satoa. Hyvin houkuttelevia on esim. Raision tarjoukset, jossa tulisi kaikenlaista sopimuslisää päälle. Suunta on sinänsä ihan oikein, että kunnon bonukset sopimuksen tehneille yms. kannustetta.
Miksei kasetti kestä kiinnittää? Mulla on nyt hinta kiinni 250 tn mallasta, 160 tn vehniä, 50 tn elintarvikekauraa ja 50 tn ruista. Näiden keskihinta on 197 €. Siihen laadut päälle ja rahdit pois. Tottakai voi tulla toinen samanlainen vuosi jolloin tuo hinta on huono, mutta se on epätodennäköistä. Tämä on niinku veikkausta. Lasketaan todennäköisyyksiä jne. Kiinnitysinnat on kuitenkin selvästi yli viiden vuoden syksyhintojen keskiarvon ja matof on ollut laskussa jo pitkään. Tuo Basis-kiinnitys -5€ tasoon on erittäin harvinaista herkkua. Keskimäärin täällä ollaan aina 15-20€ alle matifin.
Tuota ohran hintaa en kyllä itsekään tajua. Tosin noilla nykytarjouksilla ei juuri liiku mitään, joten niitä ei voida pitää markkinahintana. Ostajat joilla ohraa varastoissa pudottivat hinnat niin alas että saa sitten rauhassa hiukan nostaa kun pitää alkaa taas ostaa.
Esim. kauran homeriskit. Kun tuota viljelyalaa ei lajiketta kohden ole kuitenkaan vallan mahdottomasti, niin jostain ne kriteerit täyttävät jyvät täytyisi sitten siihen sopimukseen saada syksyllä kasaan.
ohraa on aivan liikaa, ehkä pitäisi laittaa vienti käyntiin tilanteen helpottamiseksi.
Ohra on hyvä väkirehu lehmille .ohraa on aivan liikaa, ehkä pitäisi laittaa vienti käyntiin tilanteen helpottamiseksi.
Niin on ei kelpaa naudanrehutehtaalle, on pääraaka-aine Saksalainen rypsirouhe ja toisena maissi
lienee Ukrainasta tuotu, eli Ohra ikävänä lisänä säälistä vähän käyttävät.
Eiköhän A-tuottajat ainakin osta,välittävät suoraan tiloille..Tahtoo kesällä olla viljasta pula.Hk scan taitaa välittää myös.ohraa on aivan liikaa, ehkä pitäisi laittaa vienti käyntiin tilanteen helpottamiseksi.
Niin on ei kelpaa naudanrehutehtaalle, on pääraaka-aine Saksalainen rypsirouhe ja toisena maissi
lienee Ukrainasta tuotu, eli Ohra ikävänä lisänä säälistä vähän käyttävät.
Molemmat välittää ja hinta ihan kilpailukykyinen. Moni vain ei tunnu käyttävän tätä mahdollisuutta. Liekö syy se että on mukavampi myydä hankkijalle että voi sitten seuraavissa kinkereissä pullistella vatsaansa ja olla niin kovaa viljelijää. Vai se ettei haluta että suoraan kukaan tila pääsisi hyötymään...Eiköhän A-tuottajat ainakin osta,välittävät suoraan tiloille..Tahtoo kesällä olla viljasta pula.Hk scan taitaa välittää myös.ohraa on aivan liikaa, ehkä pitäisi laittaa vienti käyntiin tilanteen helpottamiseksi.
Niin on ei kelpaa naudanrehutehtaalle, on pääraaka-aine Saksalainen rypsirouhe ja toisena maissi
lienee Ukrainasta tuotu, eli Ohra ikävänä lisänä säälistä vähän käyttävät.
Molemmat välittää ja hinta ihan kilpailukykyinen. Moni vain ei tunnu käyttävän tätä mahdollisuutta. Liekö syy se että on mukavampi myydä hankkijalle että voi sitten seuraavissa kinkereissä pullistella vatsaansa ja olla niin kovaa viljelijää. Vai se ettei haluta että suoraan kukaan tila pääsisi hyötymään...Eiköhän A-tuottajat ainakin osta,välittävät suoraan tiloille..Tahtoo kesällä olla viljasta pula.Hk scan taitaa välittää myös.ohraa on aivan liikaa, ehkä pitäisi laittaa vienti käyntiin tilanteen helpottamiseksi.
Niin on ei kelpaa naudanrehutehtaalle, on pääraaka-aine Saksalainen rypsirouhe ja toisena maissi
lienee Ukrainasta tuotu, eli Ohra ikävänä lisänä säälistä vähän käyttävät.
Molemmat välittää ja hinta ihan kilpailukykyinen. Moni vain ei tunnu käyttävän tätä mahdollisuutta. Liekö syy se että on mukavampi myydä hankkijalle että voi sitten seuraavissa kinkereissä pullistella vatsaansa ja olla niin kovaa viljelijää. Vai se ettei haluta että suoraan kukaan tila pääsisi hyötymään...Eiköhän A-tuottajat ainakin osta,välittävät suoraan tiloille..Tahtoo kesällä olla viljasta pula.Hk scan taitaa välittää myös.ohraa on aivan liikaa, ehkä pitäisi laittaa vienti käyntiin tilanteen helpottamiseksi.
Niin on ei kelpaa naudanrehutehtaalle, on pääraaka-aine Saksalainen rypsirouhe ja toisena maissi
lienee Ukrainasta tuotu, eli Ohra ikävänä lisänä säälistä vähän käyttävät.
Ei Hankkija eikä Lantmännen ole sen takia mukana, että joku eläintila ei pääsisi hyötymään siten, että voi vaihtaa G-mersunsa vuotta aikaisemmin. Kyse on myös kokonaiskuvasta, tuotantohyödykkeitten ja koneiden vastavuoroisesta kaupasta. Suuret toimijat varmasti saavat kokonaispalvelun rehuteollisuuden VIP-asiakkaina. Taitavat muutamankymmmenen sian kasvattajatkin olla melko alhaisella tasolla nokkimisjärjestyksessä.
Mutta paikallinen yksityinen kauppias, vaikkakin ketjun logoa pitäen, välittää niinkin vähän kuin viisi (tai vain yhden) rekkaa vientiin tai sinne rehutehtaalle sitten. Välittävätkö HKscannit leipäviljaa myös ? Ja kauppias järjestää rahdin ja kuljettajan, juuri sopivalla lavakoolla, kun tekee sitä koko ajan. Nämä kauppiaat ovat täällä paikkakunnalla, viiden minuutin ajomatkan päässä, voi nähdä naamatustenkin. Ja viljelevät linnunnäkemän päässä itsekin. Ja myyvät siemenet ja kasvinsuojeluaineet, yhteisellä näkemyksellä, mikä sopii tähän paikkakuntaan.
Sitten täysin yksityistä kauppaa käyden muutamansadan potentiaalinen hyöty häviää vuosiksi, jos yksikin muutenkin halpa rekallinen jää tilittämättä, ja rahdinkin vielä maksat. Lisäksi ainakin täällä paikallinen kauppias kyllä välittää näille suurillekin eläinkopeille, luotottakoon se, jolla on isompi lompsa.
-SS-
Meinaatko, että jo myy viljat esim.
Hankkijalle,on jotenkin velvollinen ostamaan sieltä siemenet, lannoitteet, torjunta-aineet, öljyt yms. ?
Eli sitten jos näin kokee, niin ei voi kilpailuttaa em. tuotantopanoksia, tai omamyyjä loukkaantuu,eikä ehkä suostu ostamaan viljoja enää ensi vuonna.
Tälläinen ei kyllä ole oikein mitään markkinataloutta, se on sitä agraarisosialismia. Ja sitäpaitsi, luulen että ei se omamyyjä niitä tuotantopanoksia yhtään halvemmalla myy sen takia, että viljelijä on niin"Hankkijan mies" ja myy kaikki viljansa hankkijalle ja on muutenkin niin kaveria hankkijalaisten kanssa.
Itse ainakin myyn viljat sinne, mistä parhaan hinnan saan, ja ostan tuotantopanoksen sieltä, mistä parhaan tarjoiksen saan, ja aika harvoin nämä ovat sama firma.
Sen olen vuosien varrella huomannut kun pinta ala on kasvanut ja lannoite ja kasvinsuojeluaineisen tarve lisääntyy. On hintoja pystynyt paremmin tinkaamaan.
Sen olen vuosien varrella huomannut kun pinta ala on kasvanut ja lannoite ja kasvinsuojeluaineisen tarve lisääntyy. On hintoja pystynyt paremmin tinkaamaan.
Näin se on, pitkällinen hommahan tuo on saada koolla-on-väliä - jalansijaa, on sillä hintansakin, viimeisessä Salon kaupungin vuokrakilpailussa hintataso nousi 676 €/ha .
-SS-
Muille tiedoksi että A:n ja HK:n tapauksessa ostaja maksaa rahdin. SS haluaa myydä sille tutulle kauppiaalle niin jatkakoon hän haluamallaan linjalla.
Musta on vain hölmöä valittaa huonosta hinnasta, jos silti aina päätyy myymään samalle ostajalle tavaransa. SS:llä tietysti mahdollisuus myydä kelle haluaa, mun on päätoimisena pakko katsoa hintaa..
Ja niin kauan kuin veto kauralla kestää ei kotomainen rehupelle pääse sekoittamaan kauramarkkinoita.Kauran hinta pomppu nyt johtu ihan siitä, että kauppoja oli so***** ja kesä oli mikä oli ja tavaraa ei tullutkaan niin oli pakko maksaa. Nyt on kauraa niin paljon kylvössä että ne joilla ei soppari ole voivat olla kaurojensa kanssa ihmeissään syksyllä. Ellei sitten kesä tee taas temppujaan...
Ellei hinta heti syksystä ole kotimaisilla toimijoilla kohillaan viljan liikkumisen varmistamiseksi, tulee ulkolaiset ostajat hakemaan sen itse.
Ja kauran hinnan nousun myötä edelleen vähenevä ohran viljelyn romahtaminen olisi vain eduksi
rehupelleille, saavat sitten sitä halpaa ulkolaista.
Sitä osataan viljellä kauraa muuallakin ja sato valmistuu ennen Suomea...Ja niin kauan kuin veto kauralla kestää ei kotomainen rehupelle pääse sekoittamaan kauramarkkinoita.Kauran hinta pomppu nyt johtu ihan siitä, että kauppoja oli so***** ja kesä oli mikä oli ja tavaraa ei tullutkaan niin oli pakko maksaa. Nyt on kauraa niin paljon kylvössä että ne joilla ei soppari ole voivat olla kaurojensa kanssa ihmeissään syksyllä. Ellei sitten kesä tee taas temppujaan...
Ellei hinta heti syksystä ole kotimaisilla toimijoilla kohillaan viljan liikkumisen varmistamiseksi, tulee ulkolaiset ostajat hakemaan sen itse.
Ja kauran hinnan nousun myötä edelleen vähenevä ohran viljelyn romahtaminen olisi vain eduksi
rehupelleille, saavat sitten sitä halpaa ulkolaista.
Ei jumankaut, puuromiehen alaleuka tipahti kuin sijoiltaan lähtenyt uuninluukku. Siinä missä vielä talvella soiteltiin ja kyseltiin että onko viljoo niin nyt ei kelpaa kenellekkään. Mallas rekka lähti pihasta 220€ hintaan ja loppuja ei oikein kukaan haluaisi ottaa vastaan, lähinnä ostaja kiermultelee ja huokaa että voin mä ne sit ottaa mutta en mä niistä mitään maksa. Kun ohoran hinta putoo huipuista 85€ niin eipä kiinnosta lähteä lisälannoittamaan. Kannattavinta on minimoida työt ja traktoritunnit ja istua palkkatöissä Agronetin äärellä 16€/h korvauksella. Ei näistä mun maataloushommista saa ikinä kannattavia palkkatöihin verrattuna.
Mikset myynyt 220 e/tn ? Odotitko enemmän? Pyy pivossa ja sillai?
Mikset myynyt 220 e/tn ? Odotitko enemmän? Pyy pivossa ja sillai?
Pro Agrian mies sanoi että toukokuussa on kovin pula ja voi saada 250€ tonni...
Mikset myynyt 220 e/tn ? Odotitko enemmän? Pyy pivossa ja sillai?
Pro Agrian mies sanoi että toukokuussa on kovin pula ja voi saada 250€ tonni...
Viime kesänä taisi käydä niin , että luultiin satoa pieneksi ja vieläkin joku siitä toitottaa. totuus vaan oli, että sato oli normaali ja varastoissa on viljaa ja hinnat tippuu. No toki se ennen puintia ollut valitus nosti hetkellisesti viljan hintaa, eli oli siitä valituksesta jollekkin hyötyä. Totuuden kanssa sillä nyt ei ollut mitään tekemistä.:)
Juurikin näin. Ja jos viljat ei liikut ens talven aikana niin sitten keväällä ei kannata kylvää. Vuosi mahona pellot niin ei sekään huono vaihtoehto ole. Sotkee vaan lannoite ostokuvioita. Kuukauden päästä pitäisi ostaa , mutta säilyyhän ne sitten 2021 kylvöille :)Viime kesänä taisi käydä niin , että luultiin satoa pieneksi ja vieläkin joku siitä toitottaa. totuus vaan oli, että sato oli normaali ja varastoissa on viljaa ja hinnat tippuu. No toki se ennen puintia ollut valitus nosti hetkellisesti viljan hintaa, eli oli siitä valituksesta jollekkin hyötyä. Totuuden kanssa sillä nyt ei ollut mitään tekemistä.:)
Edelleen alueelliset EROT, oli suuria viime vuonna.
Lisäisin tohon kyllä vielä, että viljelijä kohtaisetkin erot olivat valtavat. Toiset muokkasivat keväällä sen kosteuden johonkin ja taivaalta kun ei tullutkaan vettä niin siinä sitä sitten oltiin. Pahimmat kadot osuivat kaiketi varsinais-suomeen jossa oli okran aikaan ihan tyhjiäkin peltoja.Viime kesänä taisi käydä niin , että luultiin satoa pieneksi ja vieläkin joku siitä toitottaa. totuus vaan oli, että sato oli normaali ja varastoissa on viljaa ja hinnat tippuu. No toki se ennen puintia ollut valitus nosti hetkellisesti viljan hintaa, eli oli siitä valituksesta jollekkin hyötyä. Totuuden kanssa sillä nyt ei ollut mitään tekemistä.:)
Edelleen alueelliset EROT, oli suuria viime vuonna.
Näin kävi, muokkasin kosteuden ja pelto oli sepeliä vielä heinäkuussa. Oli muuten nopeaa puinti. Pitäisi varmaan ostaa suorakylvökone.Suorakylvö on ihan jees, mutta omat niksit siinäkin on. Ihan samoihin satoihin sillä ainakin meillä päästiin, että sen puoleen ei ongelmaa. Ei myöskään ole hätäisen viljelijän kone.
Viljojen hinnat vapaassa pudotuksessa, palataan normaalitasolle, tai satomäärästä riippuen jopa sen alle. Kauraan panostaneet tulevat raakasti pettymään, kun tonnihinta ensi syksyllä ja talvella tulee olemaan lähempänä 100:aa kuin 200:aa euroa.
Ruis Hankkijalla 134€/ton..
Artisti maksaa..
Ruis Hankkijalla 134€/ton..Avena Ruiz 125euroa tonni
Artisti maksaa..
;D ;D ollaanpa sitä positiivisella päällä näin aamupäivästä jo.
Tilanne on hankala niille, joiden on pakko myydä sato pois, jotta saa massia. Koska kukaan hullu ei myy mitään tuolla hinnalla. Kyllä teollisuus vetää nyt kotiin päin. Ja miksei vetäisi. Älkää vaan hyvät ihmiset antako enää mitään puoli ilmaiseksi.
Ja jos satoa tulee paljon, niin varastot pullistelevat, joten sekin aiheuttaa pakkomyyntiä. Tehkää nyt niilläkin rahoilla lisää siiloja.
Tilanne on hankala niille, joiden on pakko myydä sato pois, jotta saa massia. Koska kukaan hullu ei myy mitään tuolla hinnalla. Kyllä teollisuus vetää nyt kotiin päin. Ja miksei vetäisi. Älkää vaan hyvät ihmiset antako enää mitään puoli ilmaiseksi.Tai vähentääkää lannoitusta tai vähemmän peltoa.. Onhan niitä keinoja menojen karsimiseen.. Tuolla hinnalla näennäisviljely lisääntyy.. Ja oravanpyörä valmis.. Sitähän tämä on.. Pahimmassa tapauksessa ens vuoden avaus hinnat on yhtä surkeet kun tänäkin vuonna
Ja jos satoa tulee paljon, niin varastot pullistelevat, joten sekin aiheuttaa pakkomyyntiä. Tehkää nyt niilläkin rahoilla lisää siiloja.
Tilanne on hankala niille, joiden on pakko myydä sato pois, jotta saa massia. Koska kukaan hullu ei myy mitään tuolla hinnalla. Kyllä teollisuus vetää nyt kotiin päin. Ja miksei vetäisi. Älkää vaan hyvät ihmiset antako enää mitään puoli ilmaiseksi.Tai vähentääkää lannoitusta tai vähemmän peltoa.. Onhan niitä keinoja menojen karsimiseen.. Tuolla hinnalla näennäisviljely lisääntyy.. Ja oravanpyörä valmis.. Sitähän tämä on.. Pahimmassa tapauksessa ens vuoden avaus hinnat on yhtä surkeet kun tänäkin vuonna
Ja jos satoa tulee paljon, niin varastot pullistelevat, joten sekin aiheuttaa pakkomyyntiä. Tehkää nyt niilläkin rahoilla lisää siiloja.
Jos on kiinnittänyt hinnat jollekin paremmalle tasolle, niin silloin tavara liikkuu vähän järkiperäisemmin.
Kyllähän tuo rukiin hinta on hiukan alhainen verrattuna muihin vuosiin.
140 euron rukiinhinnalla kannattaa ehkä sittenkin kilvoitella syysvehnästä sitä kuustonnaria
-SS-
Myllyruis 120 euroa, sopimusasiakkaalle. Kyllä tuohon kasitonnarinkin ylivoimainen tuotto hyytyy, vientimarkkinoita kun ei edes dumppihintaan oikein ole.
-SS-
Mikään ei ole huonompi aika alkaa rukiin kylvöille kuin rukiin kylvöaika. Pitäisi puida, toimittaa viljaa ja hoidella kuivuria. Mutta ei, sitä lähtee hakemaan hallin perältä kyntöautoja että saa vesitilaa rukiille. No mikäs siinä yöthän ovat hyvää aikaa kyntää. Sitten pääsee sotkemaan yös äkeen ja kylvökoneen. Lähtee viimeinenkin nautinto sadonkorjuusta kun kiire tiputtaa hiukset päälaelta.Ei rukiit mitään vesitilaa tarvi.. Ohran jälkeen oljet kerättävä ja kerta ajo Catroksella sadepäivänä niin siinä on ruis maata kylvettäväksi.. Mitä tulee rukiin hintaan niin se on oiva osoitus siitä että ei teollisuus oikeasti meitä arvosta. Sen ajatuksen kun pistää takaraivoon kun miettii tulevia viljelyä niin pärjää paremmin. Ja jos ruis ei lähde syyskuun ekalla viikolla.. Niin sitten oli viimeinen rukiin kylvövuosi. Suurin syy sen viljelyyn on ollut juuri toi syyskuun ekan viikon toimitusaika.
Kevät on leppoisaa ja mukavaa aikaa verrattuna tähän syksyn työhuippujen kasaamiseen. Valmistuu meinaan ohrat, kaura ja vehnäkin melkoisen samaan aikaan tänä vuonna eli ihan näillä näppäimillä kun aloitti kylvöt 18.4.
kerta ajo Catroksella sadepäivänä niin siinä on ruis maata kylvettäväksi.. Mitä tulee rukiin hintaan ....
Syysvehnä: Voi kylvää tossilla, parempi hinta, kylvö puintien jälkeen. Miinuksena pienempi tuki.
Maailmaa jo 1960-luvulta asti katsoneena kyllä kummastuttaa, millaiseksi tämä maailma on oikein mennyt, kun rehuviljasta maksetaan enemmän kuin ihmisten elintarvikkeeksi menevästä viljasta. Varsinkin, kun vertaa työmäärää ja muutakin kustannustasoa. Omituinen on maailman meno.
Maailmaa jo 1960-luvulta asti katsoneena kyllä kummastuttaa, millaiseksi tämä maailma on oikein mennyt, kun rehuviljasta maksetaan enemmän kuin ihmisten elintarvikkeeksi menevästä viljasta. Varsinkin, kun vertaa työmäärää ja muutakin kustannustasoa. Omituinen on maailman meno.
Elintasomaissa ja jättiläisväestön kehittyvissä maissa halutaan jalostaa vilja paremmin maistuvaksi lihaksi, muniksi ja maidoksi.
Se toisaalta varmistaa rehuviljan menekin, koska eläinvalkuaista valmistettaessa on aina jonkin verran hävikkiä. Jos elintasomaat alkaisivat yhden yön yli vegaaneiksi, ei maailman viljantuotanto mahtuisi mihinkään.
-SS-
Ajoittain tuntuu siltä ettei kotimainen teollisuus tai Lantmännen/Danish Agro välitä viljelijästä vaan kiinnostus on rahan tekemisessä.
Ei helkutti, on tää hommaa saakeli. Sitten kun onnistuu kerrankin saamaan satoa niin viljanhinta laskee kuin lehmänhäntä ettei tästä kiusallakaan saisi hyvää ansiota yhtenäkään vuonna.
Ajoittain tuntuu siltä ettei kotimainen teollisuus tai Lantmännen/Danish Agro välitä viljelijästä vaan kiinnostus on rahan tekemisessä.
MTK taitaa olla tyytyväinen että eläintilat pysyvät pystyssä halvan raaka-aineen turvin.
Pienviljelijäin yhdistykset taitaa olla mennyttä aikaa...
Keskustakaan ei aja enään alkiolaista politiikkaa jonka mukaan ihminen turmeltuu kaupungin sykkeessä.
Ainoa ken voinee auttaa on reservin kapteeni ja entinen ministeri Paavo Väyrynen.
Missäs mennään kauran hinnoissa? 164 luvattu satamaan kaurasta. Futuurihinta on korkeampi maaliskuulle, muttei samassa suhteessa suomen hinnoissa. Toimijasta riippuen pari euroo enemmän tai vähemmän kuin tämän hetken hinta.
Koko maan keskinkertaisella kokonaisadolla (3,5 miljardia kiloa) saadaan viljan hinnan romahdus aikaan , mutta miten sitten käy jos tehoviljelijöiden haukkuma hömppätuki saadaan alas ja pakotetaan myös nykyiset homppäpellot takaisin tuotantoon niin ylituotanto vain paisuu ja viljan hinnat tulevat vielä nykyisestä alaspäin, ei paljon naurata jos viljan hinta on lähellä 100 e/tn, kysynkin mitä mieltä olette jos hömppätuki alas niin eikö siitä seuraa vaan lisää ylituotantoa ja viljan hinnan romahdus. Näitä hömppäpeltoja on koko maassa lähemmäs 200 000 hehtaaria, joten kyllä niistä muutama 100 milj. Kiloa tulee lisää viljaa markkinoille huonollakin satotasolla, esim 200 000 ha 3000kg satotasolla tuo lisää viljaa markkinoille 600 milj kg.
Tämä hömpän kritisoiminen on aika huvittavaa, koska ymmärrys globaaleista markkinoista näyttää olevan aivan kadoksissa. Perustellaan, että jos Suomessa kaikki nurmet laitettaisiin viljalle, niin hinta romahtaisi.Mä oon enemmän sun linjalla kuin kahden edellisen. Se on aivan sama mitä täällä tehdään.
Ei se mihinkään romahda. On melkein aivan sama, tuleeko Suomesta bulkkiviljaa tai ei. Nykyiset Suomen kikkelihinnat verrattuna pörssihintoihin on vain seurausta siitä, että joku hullu myy viljan halvalla pois.
Tämä hömpän kritisoiminen on aika huvittavaa, koska ymmärrys globaaleista markkinoista näyttää olevan aivan kadoksissa. Perustellaan, että jos Suomessa kaikki nurmet laitettaisiin viljalle, niin hinta romahtaisi.
Ei se mihinkään romahda. On melkein aivan sama, tuleeko Suomesta bulkkiviljaa tai ei. Nykyiset Suomen kikkelihinnat verrattuna pörssihintoihin on vain seurausta siitä, että joku hullu myy viljan halvalla pois.
Tämä hömpän kritisoiminen on aika huvittavaa, koska ymmärrys globaaleista markkinoista näyttää olevan aivan kadoksissa. Perustellaan, että jos Suomessa kaikki nurmet laitettaisiin viljalle, niin hinta romahtaisi.Mä oon enemmän sun linjalla kuin kahden edellisen. Se on aivan sama mitä täällä tehdään.
Ei se mihinkään romahda. On melkein aivan sama, tuleeko Suomesta bulkkiviljaa tai ei. Nykyiset Suomen kikkelihinnat verrattuna pörssihintoihin on vain seurausta siitä, että joku hullu myy viljan halvalla pois.
Se että miksi itse kritisoin hömppää johtuu ihan siitä että musta on moraalisesti väärin että tuetaan sitä että ei tuoteta mitään.
Hömppä ja korjuuvelvoitteen poistuminen on tehnyt sen, että siinä on hyvä jäähytellä viljelyuraa tai sivutoimisenaki n ehtii kun voi kylmästi työntää osan hömpälle. Tälläisenä tyhmänä joka tästä yrittää raapia elannon perheelle niin korpeaa pikkasen katsella kun osa vain viheltelee ja taas seuraavassa kaupassa nostaa hintaa...
Jos otetaan esimerkiksi rehuohra niin v.2018 sadosta siitä sai 200e/tn, nyt tarjotaan 123 e/tn, kyllä yli- tai alituotanto tilanne vaikuttaa kotimarkkinoilla viljan hintaan voimakkaasti sillä ei tuollaista pudotusta ohran hintaan ole tapahtunut maailmalla v.2018 ja 2019 välillä kuin Suomessa. Tämä ja viime vuosi ovat hyviä esimerkkejä siitä miten viljan hinta muuttuu yli- ja alituotantotilanteessa kotimarkkinoilla. Nyt tulee Ohraa markkinoille niin paljon että ostajat kilpailevat kuka kehtaa tarjota alhaisinta hintaa, kun kysyin eräältä eläintilalta paljonko maksaa jos tuon ohrakuorman (kosteus 14 %), niin hän tarjosi 100 e/tn, jätin viemättä .
Jollakin ne elukat on syötettävä tai oli. Tämä hölmöily sai aikaan sen, että alettiin itsekkin sitten hölmöilemään eli siirryttiin luomuun. Hölmönä olen luullut, että tarkoitus on tuottaa jotakin, mutta olkoon sitten.Tämä hömpän kritisoiminen on aika huvittavaa, koska ymmärrys globaaleista markkinoista näyttää olevan aivan kadoksissa. Perustellaan, että jos Suomessa kaikki nurmet laitettaisiin viljalle, niin hinta romahtaisi.Mä oon enemmän sun linjalla kuin kahden edellisen. Se on aivan sama mitä täällä tehdään.
Ei se mihinkään romahda. On melkein aivan sama, tuleeko Suomesta bulkkiviljaa tai ei. Nykyiset Suomen kikkelihinnat verrattuna pörssihintoihin on vain seurausta siitä, että joku hullu myy viljan halvalla pois.
Se että miksi itse kritisoin hömppää johtuu ihan siitä että musta on moraalisesti väärin että tuetaan sitä että ei tuoteta mitään.
Hömppä ja korjuuvelvoitteen poistuminen on tehnyt sen, että siinä on hyvä jäähytellä viljelyuraa tai sivutoimisenaki n ehtii kun voi kylmästi työntää osan hömpälle. Tälläisenä tyhmänä joka tästä yrittää raapia elannon perheelle niin korpeaa pikkasen katsella kun osa vain viheltelee ja taas seuraavassa kaupassa nostaa hintaa...
On ristiriitaista, se, kun väität, että itse et pystyisi raapimaan elantoa perheelle hömpällä niin kuin muutkin ? Mihin oikeastaan hukkaat ne potentiaaliset hömppärahat ? Ja toiselta puolen, äärimmäisen ristiriitaista on se, että itse juurikin nyt olet hömppä v. 2:lla liikkeellä, toki korotettu pinta-alatuki auttaa varmasti tekopyhää taivastelemaan hömpän vahingollisuutta.
Hömppä ei edes ole vähentänyt maataloustuotantoa, päin vastoin, näyttävät valtakunnan laarit olevan jälleen täynnä, vaikka luomuhömppääkin on 10% peltoalasta.Mitä se hömpän lisääminen sitten auttaa?
Onhan moraalisesti väärin maksaa enemmän jollekin siitä, että ei tuota mitään, kuin toiselle, joka ei tuota mitään. Siitäkin voitaisiin lähteä aluksi liikkeelle, ennen kuin aletaan miettiä hömpän kokonaisfilosofiaa.Tästä olen samaa mieltä. En silti koe, että mun tässä pitää nyt jotenkin olla suoraselkäinen. Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee, järjestelmää tässä kritisoidaan.
Lisäksi 5% pakkohömppä pitää poistaa etelän tiloilta ensin. Mielelläni kylvän ohraa sille 5%:llekin.Tästäkin olen samaa mieltä, vaikka kyseinen hölmöily ei itseäni kosketa, onneksi. Säätelyllä nyt ei kai koskaan ole saatu mitään hyvää aikaan ja ainakaan millään noin älyttömällä.
Hömpän kiellosta hyötyy paikallinen kotieläintuotanto, koska viljaruuhka ja ei kenenkään täällä tarvitseva lisärehuvilja alentaa rehujen kotimaanhintoja, eivätkä kaikki pientilalliset noin vaan kelpaa pienillä kasoillansa täyttämään rock'n roll viljarinkien vientilaivaakaan. Myös hömppäpeltojen pakkoviljelyllä uhitellaan pienviljelijöiden - tarkoitan siis vähintään 50 - 150 ha tilojen nopeampaa kaatumista eturivin kynsiin, pientiloista ei riitä suurtilatalouden pinta-alatarpeen tyydyttäjäksi.
-SS-
Sinänsä huvittavaa tämä meidän jauholakkien touhu, rukiin hinta kun romahtaa, niin katkeroidutaan hirmuisesti, ja herravihoissaan päätetäänkin kylvää syysvehnää, jonka hinta ehkä sitten vuoden päästä romahtaa, tai ensi keväänä rehuohraa. Mutta kyllä viljanviljely edelleenkin hyvin kannattavaa toimintaa näyttää olevaan, kun vuosittainen viljanviljelyala ei kovin paljon heittele hintamuutoksista huolimatta, viljeltävät kasvit vain vaihtuvat toisiin, katkeruuden ja herravihan määrästä riippuen.
Saksassa ja Puolassa on sellaisia peltoja, ettei ne kasva oikein muutakuin ruista. Saksalaiset viljelee ruista vartavasten lehmien rehuksi. Suomessa ruis on eläimille vaarallista. :o
Saksassa ja Puolassa on sellaisia peltoja, ettei ne kasva oikein muutakuin ruista. Saksalaiset viljelee ruista vartavasten lehmien rehuksi. Suomessa ruis on eläimille vaarallista. :o
Kaikki saa ruisleipänsä nyt puoleen hintaan ,vai saako kuitenkaan , pitäisi saada koska ainakin rukiin hinnan tuplaantuessa leivän hintakin tuplaantui . Apulantojen hinnatkin varmaan tippuu puoleen ,koska apulantojen tärkein raaka aine vilja on nyt puolet halvempaa.Näinhän on ainakin aina käynyt kun viljan hinta tuplaantuu ,apulannan hintakin tuplaantuu ::)Ei ole tullut tänne ainakaan yhtään viestiä hintojen alenemisesra,pitäisikö vaihtaa operattoria,tuossa varmaan vika. Kyllä viime vuonna puhelin lauloi tämän tästä lantojen hintojen noususta. Maidon tuottajahinnan olessa alimmillaan,on kuluttahinta kaupassa noussut korkeimmilleen.On maksettu sakot ettei näin kävisi,mutta kävi kumminkin niin.Kivin lupauksen myötä piti tuottajahintojen nousta ja kuluttahintojen laskea,Kivin tavoite taitaakin olla varsin muhkeiden omien palkkojen nauttimen ja olla tyhmänä turhakkeena.
Noh, ainakaan viljan hinnat eivät voi tästä enään laskea, eikä näissä hinnoissa voida olla kauaa.Se miksi mtk ei välttämättä tee mitään ei johdu pelkästään siitä, että se on maidontuottajainkeskusjärjestö vaan siitä, että viljatiloilla ei oikeaa ahdinkoa ole. Montako viljatilaa tiedät että on ajautunut ahdinkoon. Eläintenpidon on moni tila lopettanut, mutta kasvinviljelytilaa ei lopeteta kuin eläköitymällä. Harvassa on ne jotka siirtyvät muille aloille kesken työuran. Viljelyä voidaan kyllä muokata vaikka hömpän suuntaan jne, mutta pysyvät edelleen hallinnassa. Minusta tämä vaan kertoo siitä, että kasvinviljelytilalla on kyllä mahdollisuuksia ja pellon omistaminen on kannattavaa ja tuet hoitaa loput..
Meidän etujärjestö MTK varmaan kirjoittaa parhaimmillaan jotain tiedotetta viljatilojen ahdingosta ja pyytää tukipakettia.
Rekkakuskit kertovat tarinoita 12 tonnisista syysvehnistä ja rukiista joita isännät ovat tänä vuonna saaneet. Sisämaan varastot alkavat täyttyä. Satonäkymiä korjataan kohta ylöspäin.
Montako viljatilaa tiedät että on ajautunut ahdinkoon.
Viljatawastia 5.9 :
120 €/tn rehuohra kotihinta ( laskenut 10€ puintikauden aikana)
130 €/tn rehukaura kotihinta ( laskenut 15€ puintikauden aikana )
Hyvä etelänmiehille jotka ehti puimaan ajoissa ja ehkä myymäänkin jotain satokauden alkuun ennen laskevia hintoja. Huono juttu niille jotka alkaa nyt puimaan kun varastot ovat kattoa myöten täynnä eikä ostohousuisia kavereita ole juuri liikkeellä.
Montako viljatilaa tiedät että on ajautunut ahdinkoon.
No Suomen suurin:
"Luomukurssi tai konkurssi" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomukurssi-tai-konkurssi-luomuun-siirtyv%C3%A4lle-niko-ahlqvistille-sataa-tukea-verkossa-1.187135)
Ja melkein suurin:
Hollolalainen suurtila hakeutui yrityssaneeraukseen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ess-hollolalainen-suurtila-hakeutui-yrityssaneeraukseen-1.178166)
-SS-
Viljatawastia 5.9 :150€ kaurasta tarjottiin vielä tänään. Ohrat pysyykin sitten siilossa :'(
120 €/tn rehuohra kotihinta ( laskenut 10€ puintikauden aikana)
130 €/tn rehukaura kotihinta ( laskenut 15€ puintikauden aikana )
Hyvä etelänmiehille jotka ehti puimaan ajoissa ja ehkä myymäänkin jotain satokauden alkuun ennen laskevia hintoja. Huono juttu niille jotka alkaa nyt puimaan kun varastot ovat kattoa myöten täynnä eikä ostohousuisia kavereita ole juuri liikkeellä.
Pakko kommentoida...Se on Länsi-Uudenmaalainen tapa viljanviljelijöillä . Salonseudun isot puimurit aiheuttaa kateutta . Niitä saa käytettynäkin ja kunnonhuolloilla toimivia koneita . Jos ei ole aikaa semmoseen niin ….
Ihme ininää ja nillitystä viljan hinnoista. Ihmisen muisti on lyhyt, varsinkin talotollon. Miten te pärjäsitte silloin kun kaurasta sai 70e/tonni ja ohrasta alle 90e/tonni? Vehnää meni interventioon 90 eurolla alimmillaan.
Tämän hetken hinnat ovat mielestäni ihan kohtuullisia, ja kun ottaa huomioon 2019 satotasot niin turhaa parkumista kannattavuudesta, lisäkilot korvaavat laskeneet hinnat siinä määrin että ei pitäisi ketään kivestää............
Vai mistä nyt on kyse? Onko vaan aina kiva valittaa? :o :o
No niin,taas tippui. Ohra n.116€ ja kaura 130€. Kohta melkein puolet tippunu hinnat vuodessa. 210€ ohra ja 225 kaura vuosi sitten. Kohta saa maksaa kaupalle...Alkaahan se SS:n mainostama 80e ohra olemaan lähempänä..
No niin,taas tippui. Ohra n.116€ ja kaura 130€. Kohta melkein puolet tippunu hinnat vuodessa. 210€ ohra ja 225 kaura vuosi sitten. Kohta saa maksaa kaupalle...Alkaahan se SS:n mainostama 80e ohra olemaan lähempänä..
Okei no itse ajattelin sellaisia "normaaleja" tiloja. Noissa ahdinko varmaa aiheutettu ihan omalla toiminnalla.
Niin kyllä minäkin sen ajan muistan. Tällä hetkellä ei kuitenkaan mitään 80e ohraa ole. Tuoreohra voi olla joissain tilanteissa 80e mut sitä ei kyllä niin märkänä sitten laiteta mihinkään pönttöö ei harvestoreen eikä dancorniin.. ja vaikka menisikin niin kuivauskulu tuohonkin tulee.No niin,taas tippui. Ohra n.116€ ja kaura 130€. Kohta melkein puolet tippunu hinnat vuodessa. 210€ ohra ja 225 kaura vuosi sitten. Kohta saa maksaa kaupalle...Alkaahan se SS:n mainostama 80e ohra olemaan lähempänä..
Ei se mikään ihmeellinen asia ole, ei ole kuin kymmenen vuotta siitä, edellisen laman seutuvilla, kun enää 80 eurolla lähti. Maailmanmarkkina on Suomea korkeampi tällä hetkellä, mutta laskeva on ulkomaillakin. Saman tien kun maailmantalouden suhdanne alkaa laskea, eivät viljamarkkinatkaan nouse, vaan laskevat.
-SS-
Osta halvalla ja myy kalliilla ;)Niin kyllä minäkin sen ajan muistan. Tällä hetkellä ei kuitenkaan mitään 80e ohraa ole. Tuoreohra voi olla joissain tilanteissa 80e mut sitä ei kyllä niin märkänä sitten laiteta mihinkään pönttöö ei harvestoreen eikä dancorniin.. ja vaikka menisikin niin kuivauskulu tuohonkin tulee.No niin,taas tippui. Ohra n.116€ ja kaura 130€. Kohta melkein puolet tippunu hinnat vuodessa. 210€ ohra ja 225 kaura vuosi sitten. Kohta saa maksaa kaupalle...Alkaahan se SS:n mainostama 80e ohra olemaan lähempänä..
Ei se mikään ihmeellinen asia ole, ei ole kuin kymmenen vuotta siitä, edellisen laman seutuvilla, kun enää 80 eurolla lähti. Maailmanmarkkina on Suomea korkeampi tällä hetkellä, mutta laskeva on ulkomaillakin. Saman tien kun maailmantalouden suhdanne alkaa laskea, eivät viljamarkkinatkaan nouse, vaan laskevat.
-SS-
Kun jostakin löydät sitä 80e ohraa (kuivaa) myynnistä niin ilmota. Siihen asti voisit olla hiljaa tollasista kun niitä ei oikeasti missään ole.
Kun jostakin löydät sitä 80e ohraa (kuivaa) myynnistä niin ilmota. Siihen asti voisit olla hiljaa tollasista kun niitä ei oikeasti missään ole.
Okei no itse ajattelin sellaisia "normaaleja" tiloja. Noissa ahdinko varmaa aiheutettu ihan omalla toiminnalla.
Miten nuo eivät ole "normaaleja" ? Edullisimmat viljelypanokset, tehokkaimmat koneketjut, suurimmat pinta-alat, varmasti parhaat hinnankiinnitysmahdollisuudet, todellisia viljakaupan VIP-viljelijöitä. Siellä pellon pinnalla ei vaan ole mitään sellaista "salaisuutta" , mistä sitä suurilla aloilla jokaiselta saisi kasitonnareita, kun maalajit vaihtuvat , säät vaihtelevat maakunnan alueella, eikä optimaalista sekuntipeliä kylvö, ruiskutusten ja puimisten aikaan välttämättä pysty toteuttamaan.
Esimerkiksi se pieni LHK omavastuu suurilla aloilla jo vie lisähehtaarilta kannattavuutta paljon.
-SS-
Osta halvalla ja myy kalliilla ;)
Kyse ei ole mistään alistamisesta. En mä niitä ohria edes tarvitse. Tollasta 80e ohraa vain ei ole missään. Joten puhe siitä voisi jo loppua.Kun jostakin löydät sitä 80e ohraa (kuivaa) myynnistä niin ilmota. Siihen asti voisit olla hiljaa tollasista kun niitä ei oikeasti missään ole.
Enpä usko, että juuri tällä hetkellä olet siinä asemassa, että voit alistaa naapureita. jos on liikkeellä tietoa, että joku on siilonsa myynyt hyvään kiinnityshintaan tyhjäksi ja siat kiljuvat lisää puuroa, kyllä se tieto vaikuttaa neuvotteluasemaan.
2020 vuoden puolelle rehuohranmaailmanmarkkinafutuurit näyttävät olevan siinä 113 euroa. Siitä 20 euron itämerivähennys, 93 euroa jäisi, miinus välittäjän palkkio ja laivan lastauskulu sekä rahti. Nin naapuriin traktorilla kippaus on juurikin tällä hetkellä sen 80 euroa, menee tasan. Jos sulla on naapuri, jolla on siilo täynnään, mene sieltä hakemaan, naapuri ei saa muualta ainakaan vuoteen parempaa hintaa.
Tänne päin on turha tulla läpsyttelemään setelinippua naamaan, että rahaa on. Silloin tulee myyjällä piru mieleen ja metsä kutsuu viljakasaa. Joku roti sentään alistamisellakin on.
-SS-
On selvää et tuollaisilla tiloilla pitäisi olla edullisimmat panokset jne. Veikkaan kuitenkin et vaikka koneketju on tehokas niin se on myös pirun kallis. Sitten kun pellosta käydään vielä maksamaan ylihintaa laajennuskiima silmissä niin soppa on valmis tuollaisiin uutisiin.
Tänne päin on turha tulla läpsyttelemään setelinippua naamaan, että rahaa on. Silloin tulee myyjällä piru mieleen ja metsä kutsuu viljakasaa. Joku roti sentään alistamisellakin on.Tässähän sä just todistat ittees vääräksi. Aina paasaat pienviljelijöiden ja sivutoimisten tiukoista paikoista vs. isot ja pahat tukirohmut.
-SS-
Tänne päin on turha tulla läpsyttelemään setelinippua naamaan, että rahaa on. Silloin tulee myyjällä piru mieleen ja metsä kutsuu viljakasaa. Joku roti sentään alistamisellakin on.Tässähän sä just todistat ittees vääräksi. Aina paasaat pienviljelijöiden ja sivutoimisten tiukoista paikoista vs. isot ja pahat tukirohmut.
-SS-
Sitten kuitenkaan sadolla ei ole mitään väliä ja voi vaikka *****illessaan jättää kahut siiloon... Mitenhän lie näillä isommilla sitten?
No, sitten täytyisi ostaa taas talven ja kevään aikana tuotantopanokset seuraavaa viljelykautta varten, täytyy siis olla paljon irtonaista rahaa, millä ne panokset ostetaan, vaikka ne edellisetkin panokset on vielä tulouttamatta, koska ne seisoo siellä viljasiiloissa. Eli todistaa että viljanviljely on hyvää hommaa, jos on varaa sitoa pääomia kiinni edellisen vuoden viljoissa, ja iskeä uudet panokset pöytään seuraavalle satokaudelle.Helppoahan se on kun tuet kattaa tuotantokustannuksen joka vuosi. Tappion tekeminen on käytännössä mahdotonta ellei maksa liikaa vuokraa tai ole rutkasti poistettavaa (jota viljatiloilla suhteessa liikevaihtoon yleensä riittää).
Kukahan ison tilan omistaja on oikein huolella SS-miehen perseraiskannut, kun se alituiseen noin rajusti katkeruuttaan ja kateuttaan niitä kohtaan rutisee? Valivalivali...rohmuavat eturiviläiset ja valivalivali vaan jatkuu jatkumistaan...punavanteet valivalivali ...
No, sitten täytyisi ostaa taas talven ja kevään aikana tuotantopanokset seuraavaa viljelykautta varten, täytyy siis olla paljon irtonaista rahaa, millä ne panokset ostetaan, vaikka ne edellisetkin panokset on vielä tulouttamatta, koska ne seisoo siellä viljasiiloissa. Eli todistaa että viljanviljely on hyvää hommaa, jos on varaa sitoa pääomia kiinni edellisen vuoden viljoissa, ja iskeä uudet panokset pöytään seuraavalle satokaudelle.Helppoahan se on kun tuet kattaa tuotantokustannuksen joka vuosi. Tappion tekeminen on käytännössä mahdotonta ellei maksa liikaa vuokraa tai ole rutkasti poistettavaa (jota viljatiloilla suhteessa liikevaihtoon yleensä riittää).
Tietenkin ss tyyli on aina sarkastista, mutta kuitenkin katkeruus paistaa senkin läpi.
Pohdiskelen tässä että kun puinnit on puitu ja viljat varastossa odottamassa myyntiä niin koska kannattaisi viljat myydä, ei ainakaan nyt koska hinnat alamaissa ja ehkä vielä vähän laskee nykyisestä, ajattelin itse pitää viljoja varastossa ensi kevääseen ja myydä ne keväällä ennen kylvökautta, mitä mieltä olette viljan hinnan kehityksestä ensi kesään mennessä, onko toiveajattelua että viljan hintataso tästä nousee ? Huom. ei ole mahdollisuutta varastoida viljaa yli satokauden varastoissani
Toisilla ei ole mahdollisuutta maksaa laskuja jos ei myy viljaa.Eikös tuet ala kohta tippumaan tilille vai onko ne jo ulosmitattu?
Onneksi ei nyt kaikkia tarvitse heti myydä.
Toisilla ei ole mahdollisuutta maksaa laskuja jos ei myy viljaa.Eikös tuet ala kohta tippumaan tilille vai onko ne jo ulosmitattu?
Onneksi ei nyt kaikkia tarvitse heti myydä.
Nyt tulee sen verran vettä, että mallasohrat joita tällä seudulla näyttää eniten olevan vielä pellossa ovat todennäköisesti rehua. Jos mallasohraa on varastossa niin sen hinta saattaa hyvinkin nousta. Muuten pysyvät varmaan tasasen alhaalla, mutta yleensähän se joskus kevättalvella aina pikkasen nousee ennenkuin kesäksi taas laskee kun tyhmät maajussit tyhjentää varastojaan..
Apetit siis on kiinnittänyt 250 eurolla VIP-ostonsa, ja ajatteli saavansa paikatuksi keskimäärin hyväksi tuloksen ostamalla lopuilta tunkeilta satasella viljat, mutta kukaan ei sitten oikein haluakaan myydä ? Vai mikä tässä nyt on se todellinen salaisuus. "Rapsin ja rypsin ostohinnan nousun ja soijarouheen alhaisen markkinahinnan" takia myös tekevät tappiota ? Ai niinkö. Rapsin päivän hinta 353-381 € Ei tuossa mitään rakettimaista nousua ole ollut ?
Vai onko joku viljapörssihai vaan epäonnistunut, ja viljafutuurit ja johdannaiset ovatkin vivuttaneet väärään suuntaan ?
-SS-
Suomi ei oo öljykasveissa omavarainen, niin Apetit joutuu tuomaan rapsia, tuokohan esim. Baltian maista, ostohinta varmaan matifhinta+rahti ja muut kulut.
Kun tässä on koko syksyn seurannut viljan hintakehitystä niin on koko ajan useaan kertaan viljan hintaan tullut pudotusta muutama euro/tn, nyt kyllä mielestäni ollaan niin huonoissa viljan hinnoissa ettei enää juuri viljanostajat voi pudottaa hintojaan, ero Saksan hintoihin alkaa olemaan itämerenvähennyksen verran 30 e/tn ja viljanvienti alkaa pian olla kannattavaa näillä kotimaan viljanhinnoilla, ehdotan että mahdollisimman moni ei myisi viljojaan muutamaan kuukauteen niin saadaan viljan hinta nousuun, itse meinaan myydä viljani joko keväällä tai kesällä ennen ensi vuoden sadonkorjuukautta.
Viljanostokartelli voi pudottaa hintaa edelleen. Jos kotimainen
vilja ei liiku, tuodaan ulkomailta heti lisää. Mtk on tyytyväinen, kun
viljanhinta on pohjilla. Poliitikkojen puheet reiluudesta ovat pelkkää
sananhelinää. Ei ole edes sitä romaanikauppiaan takavalotakuuta.
Ihan mielenkiinnosta kysyn mistä tälläinen tunkeille sana tulee..luin siitä nyt ekan kerran ja mielenkiinto heräsi. Toi VIP-sopimus on tutumpi. Jos tunkin ja Vip-sopimuksen hintaero samasta tavarasta on sata euroa..Niin silloin perinteinen avoin hinnoittelu viljakaupassa on mennyttä aikaa. Palaamme salaisiin sopimuksiin ja kähmintään ja välistävetoihin. Ja kohta taistelu pellosta on samanlaista kuin Bernerin liikennelain jälkeen taksitolpilla. Siellä iltasanomien mukaan on joku jo saanut mustan silmänkin :)Kun tässä on koko syksyn seurannut viljan hintakehitystä niin on koko ajan useaan kertaan viljan hintaan tullut pudotusta muutama euro/tn, nyt kyllä mielestäni ollaan niin huonoissa viljan hinnoissa ettei enää juuri viljanostajat voi pudottaa hintojaan, ero Saksan hintoihin alkaa olemaan itämerenvähennyksen verran 30 e/tn ja viljanvienti alkaa pian olla kannattavaa näillä kotimaan viljanhinnoilla, ehdotan että mahdollisimman moni ei myisi viljojaan muutamaan kuukauteen niin saadaan viljan hinta nousuun, itse meinaan myydä viljani joko keväällä tai kesällä ennen ensi vuoden sadonkorjuukautta.
Aika paljon on hybriditykkejä rynnätty noille silpoherneaukeille kylvämään, tunkeille tarjotaan satasen kiinnitystä, nämä VIP-sopimukset varmaan saavat vielä sen 200.
-SS-
Viljanostokartelli voi pudottaa hintaa edelleen. Jos kotimainenEipä kotieläintiloillekkaan taida tulla korvauksia korkeammista kustannuksista.Se on voi voi ja kärsi nahoissas tai lopeta.
vilja ei liiku, tuodaan ulkomailta heti lisää. Mtk on tyytyväinen, kun
viljanhinta on pohjilla. Poliitikkojen puheet reiluudesta ovat pelkkää
sananhelinää. Ei ole edes sitä romaanikauppiaan takavalotakuuta.
Viljanostokartelli voi pudottaa hintaa edelleen. Jos kotimainenEipä kotieläintiloillekkaan taida tulla korvauksia korkeammista kustannuksista.Se on voi voi ja kärsi nahoissas tai lopeta.
vilja ei liiku, tuodaan ulkomailta heti lisää. Mtk on tyytyväinen, kun
viljanhinta on pohjilla. Poliitikkojen puheet reiluudesta ovat pelkkää
sananhelinää. Ei ole edes sitä romaanikauppiaan takavalotakuuta.
Viljanostokartelli voi pudottaa hintaa edelleen. Jos kotimainenEipä kotieläintiloillekkaan taida tulla korvauksia korkeammista kustannuksista.Se on voi voi ja kärsi nahoissas tai lopeta.
vilja ei liiku, tuodaan ulkomailta heti lisää. Mtk on tyytyväinen, kun
viljanhinta on pohjilla. Poliitikkojen puheet reiluudesta ovat pelkkää
sananhelinää. Ei ole edes sitä romaanikauppiaan takavalotakuuta.
Muisti on lyhyt tai valikoiva. Kuivuudesta aiheutunutta kriisiä helpotettiin
viimevuonna kriisituella karjatiloille. Lisäksi jos tukihakemuksessa oli rehuohra,
sai tukea. Jos mallasohra, niin ei saanut. Loput rahat menikin viennin edistämiseen,
proagrialle ja melalle organisaatioiden pyörittämiseen.
Viljanostokartelli voi pudottaa hintaa edelleen. Jos kotimainen
vilja ei liiku, tuodaan ulkomailta heti lisää. Mtk on tyytyväinen, kun
viljanhinta on pohjilla. Poliitikkojen puheet reiluudesta ovat pelkkää
sananhelinää. Ei ole edes sitä romaanikauppiaan takavalotakuuta.
Joka kymppi, minkä hinnat alenevat, tekee rehusiilohalleissa sievoisen summan säästöä. Olihan viime vuonna tilanne kriisissä ja konkursseilla uhattiin: "Sikatiloilla viljan hinnan nousu nostaa kustannuksia jyrkästi." ( Lihakeskusliitto ry )
Nyt sitten viljan hinnan lasku alentaa kustannuksia jyrkästi. Tänä vuona voi iskeäkin toinen kriisi: G-mersujen varastot loppuvat.
Tai jotain.
-SS-
siinä faktaa
https://www.luke.fi/avoin-tieto/maa-ja-elintarviketalous/markkinamarginaalit/markkinamarginaali-porsastuotantoon/
siinä faktaa
https://www.luke.fi/avoin-tieto/maa-ja-elintarviketalous/markkinamarginaalit/markkinamarginaali-porsastuotantoon/
Äläs nyt tuo mitää faktaa. SS kaivaa kohta jostain toisen kaavion missä näkyy mikä yhtäläisyys on alhaisella viljan hinnalla ja G mersujen myyntimäärillä. ;D
Eka kappaleesi asiaa. Toinen kappale sitten sitä kun siellä päässä närästää.siinä faktaa
https://www.luke.fi/avoin-tieto/maa-ja-elintarviketalous/markkinamarginaalit/markkinamarginaali-porsastuotantoon/
Äläs nyt tuo mitää faktaa. SS kaivaa kohta jostain toisen kaavion missä näkyy mikä yhtäläisyys on alhaisella viljan hinnalla ja G mersujen myyntimäärillä. ;D
Miksi noin närästää, koska kerron vain mitä viime vuonna maatalousala syötti uutisiin. Sana orren päältä, katsos.
-SS-
Eikö hömppä tee ötökkäpainetta ja jotkin saneerauskasvit?Eiks hömpässä pitäisi myös petoötököiden menestyä yhtä lailla?
Eikö hömppä tee ötökkäpainetta ja jotkin saneerauskasvit?Eiks hömpässä pitäisi myös petoötököiden menestyä yhtä lailla?
Eli siis ,maskulaiset ajoi korvauksia karjatiloille,sai ne.Mitä teki samaan aikaan jauholakit?No,sitä mitä parhaiten osaa eli työnsi sormen perseeseen ja käänsi kylkeä pankolla ja vinkui miten toiset saa kaiken,Toisekseen etelänvilja ei tiedä etes mitä kato on.Täällä pohjosessa voi mennä ihan kaikki viljat eikä näitäkään korvattu ole.Viljanostokartelli voi pudottaa hintaa edelleen. Jos kotimainenEipä kotieläintiloillekkaan taida tulla korvauksia korkeammista kustannuksista.Se on voi voi ja kärsi nahoissas tai lopeta.
vilja ei liiku, tuodaan ulkomailta heti lisää. Mtk on tyytyväinen, kun
viljanhinta on pohjilla. Poliitikkojen puheet reiluudesta ovat pelkkää
sananhelinää. Ei ole edes sitä romaanikauppiaan takavalotakuuta.
Muisti on lyhyt tai valikoiva. Kuivuudesta aiheutunutta kriisiä helpotettiin
viimevuonna kriisituella karjatiloille. Lisäksi jos tukihakemuksessa oli rehuohra,
sai tukea. Jos mallasohra, niin ei saanut. Loput rahat menikin viennin edistämiseen,
proagrialle ja melalle organisaatioiden pyörittämiseen.
Taas tänään ties monennenko kerran hankkija alensi viljojen hintaa tänä syksynä, kohta aletaan lähestymään 100 e/tn hintoja kun otetaan pois viljelijöiden maksama rahdin hinta, jos vielä otetaan hömppätuki pois niin saadaan nekin hehtaarit viljantuotantoon niin tulevina vuosina voidaan nähdä alle 100 e/tn viljanhintoja, ei paljon motivoi panostamaan viljantuotantoon tulevina vuosina nykyiset viljan tuottajahinnat
Taas tänään ties monennenko kerran hankkija alensi viljojen hintaa tänä syksynä, kohta aletaan lähestymään 100 e/tn hintoja kun otetaan pois viljelijöiden maksama rahdin hinta, jos vielä otetaan hömppätuki pois niin saadaan nekin hehtaarit viljantuotantoon niin tulevina vuosina voidaan nähdä alle 100 e/tn viljanhintoja, ei paljon motivoi panostamaan viljantuotantoon tulevina vuosina nykyiset viljan tuottajahinnatMä en oikein ymmärrä tätä vikinää. Jos olet pelkkä viljanviljelijä niin monesti olet sivutoiminen sellainen. Sulla on edelleen se sivutoimi mistä leipä tulee pöytään eikö joo? Eihän sulla pitäis olla mitään ongelmaa. Tietysti jos olet ollut hölmö ja rahoittanut sillä sivutoimellasi maataloutta voi olla että ahistaa. Mutta eikö se ole ihan oikein. Ei sillä sivutoimella kuulukkaan rahoittaa viljelyä vaan viljelyn pitäisi kantaa itsensä ja viivan alle pitäisi vielä jäädäkkin jotain?
Taas tänään ties monennenko kerran hankkija alensi viljojen hintaa tänä syksynä, kohta aletaan lähestymään 100 e/tn hintoja kun otetaan pois viljelijöiden maksama rahdin hinta, jos vielä otetaan hömppätuki pois niin saadaan nekin hehtaarit viljantuotantoon niin tulevina vuosina voidaan nähdä alle 100 e/tn viljanhintoja, ei paljon motivoi panostamaan viljantuotantoon tulevina vuosina nykyiset viljan tuottajahinnatMä en oikein ymmärrä tätä vikinää. Jos olet pelkkä viljanviljelijä niin monesti olet sivutoiminen sellainen. Sulla on edelleen se sivutoimi mistä leipä tulee pöytään eikö joo? Eihän sulla pitäis olla mitään ongelmaa. Tietysti jos olet ollut hölmö ja rahoittanut sillä sivutoimellasi maataloutta voi olla että ahistaa. Mutta eikö se ole ihan oikein. Ei sillä sivutoimella kuulukkaan rahoittaa viljelyä vaan viljelyn pitäisi kantaa itsensä ja viivan alle pitäisi vielä jäädäkkin jotain?
Sitten jos olet siinä onnettomassa asemassa, että olet pöätoiminen jyväjemmari niin eipä kai oikein voi muuta sanoa kuin, että kannattaa alkaa kattelemaan sitä sivutointa.
Jos taas olet karjankasvattaja niin voit huokaista hetkeksi. Ehkä onnistut paikkaamaan viime talven miinuksen. Apua ei kuitenkaan tule lihatilistä..
En oikein ymmärrä tuota vikinää ja sivutoimisuuden jatkuvaa dissausta. Ei saisi kyseenalaistaa viljan hintaa vaan, ilmaseksi annettava kun olet PELKKÄ viljanviljelijä. Ens vuonna kylvettävä etelässä mahdollisimman paljon erikois kasveja, ohraa ei kannata yhdenkään viljatilan kasvattaa, rehuksi. Ja hömppää täydet alat ehdottomasti.
Kannattaa vilja jolla kerääjä timppa juuressa ,ilmoittaa seuraavana kevään sänkikesannoksi,
niin täyttää sitten syksyllä kasvipeitteisyyden, jota viherkesannoksi ilmoitettuna ei tee, mitä
vivussa koitin erillaisia kasvipeitteisyys rosentteja testata, tämäkin niitä ihmeellisyyksiä joita
ei ymmärrä vaikka molemmat kesannot heinää kesän päälle lykkääkin.
Kannattaa vilja jolla kerääjä timppa juuressa ,ilmoittaa seuraavana kevään sänkikesannoksi,
niin täyttää sitten syksyllä kasvipeitteisyyden, jota viherkesannoksi ilmoitettuna ei tee, mitä
vivussa koitin erillaisia kasvipeitteisyys rosentteja testata, tämäkin niitä ihmeellisyyksiä joita
ei ymmärrä vaikka molemmat kesannot heinää kesän päälle lykkääkin.
Kannattaa vilja jolla kerääjä timppa juuressa ,ilmoittaa seuraavana kevään sänkikesannoksi,
niin täyttää sitten syksyllä kasvipeitteisyyden, jota viherkesannoksi ilmoitettuna ei tee, mitä
vivussa koitin erillaisia kasvipeitteisyys rosentteja testata, tämäkin niitä ihmeellisyyksiä joita
ei ymmärrä vaikka molemmat kesannot heinää kesän päälle lykkääkin.
???
Sänkikesantoko ei muka täytä kasvipeitteisyys prosenttia?
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/ymparistokorvaus/syysilmoitukset/ (https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/ymparistokorvaus/syysilmoitukset/)
Kasvipeitteisyyteen kelpaavat (aito):
- sänki- ja viherkesanto
Kannattaa vilja jolla kerääjä timppa juuressa ,ilmoittaa seuraavana kevään sänkikesannoksi,
niin täyttää sitten syksyllä kasvipeitteisyyden, jota viherkesannoksi ilmoitettuna ei tee, mitä
vivussa koitin erillaisia kasvipeitteisyys rosentteja testata, tämäkin niitä ihmeellisyyksiä joita
ei ymmärrä vaikka molemmat kesannot heinää kesän päälle lykkääkin.
???
Sänkikesantoko ei muka täytä kasvipeitteisyys prosenttia?
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/ymparistokorvaus/syysilmoitukset/ (https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/ymparistokorvaus/syysilmoitukset/)
Kasvipeitteisyyteen kelpaavat (aito):
- sänki- ja viherkesanto
Niin sänkikesanto kyllä kelpaa ,mutta toinen kesanto johon olin kylvänyt timotein ja ilmoitin
viherkesantona, niin oli sama varoitus kuin suojavyöhykkeelläkin ,eli sille ei kasvipeitteisyyden tukia
makseta, näin olen ymmärtänyt ,pinta-alan kerryttämiseen ilmeisesti molemmat kelpaa.
Kannattaa vilja jolla kerääjä timppa juuressa ,ilmoittaa seuraavana kevään sänkikesannoksi,
niin täyttää sitten syksyllä kasvipeitteisyyden, jota viherkesannoksi ilmoitettuna ei tee, mitä
vivussa koitin erillaisia kasvipeitteisyys rosentteja testata, tämäkin niitä ihmeellisyyksiä joita
ei ymmärrä vaikka molemmat kesannot heinää kesän päälle lykkääkin.
???
Sänkikesantoko ei muka täytä kasvipeitteisyys prosenttia?
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/ymparistokorvaus/syysilmoitukset/ (https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/ymparistokorvaus/syysilmoitukset/)
Kasvipeitteisyyteen kelpaavat (aito):
- sänki- ja viherkesanto
Niin sänkikesanto kyllä kelpaa ,mutta toinen kesanto johon olin kylvänyt timotein ja ilmoitin
viherkesantona, niin oli sama varoitus kuin suojavyöhykkeelläkin ,eli sille ei kasvipeitteisyyden tukia
makseta, näin olen ymmärtänyt ,pinta-alan kerryttämiseen ilmeisesti molemmat kelpaa.
Olisko kuitenkin niin että viherkesantoa ei merkitä kevytmuokkaukseen ja suojavyöhyke ei käy aitoonkaan ja molemmille näyttää varoitusta? toiselle punasta (suojavyöhyke) toiselle kellertävää (viherkesanto) varoitusta?
Sänkikesanolle ei näytä mitää varoitusta mutta kummallekkaan ei makseta korvausta, ainoastaan nostavat prosentti
Maksaminen kohdistuu keväällä 2019 ilmoitetuille kasvin alalle syysilmoituksen prosenttiportaan mukaan. Peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvaus maksetaan muille peltoaloille, paitsi seuraaville aloille
-kesantoalat
Samaa mielipuolta .Taas tänään ties monennenko kerran hankkija alensi viljojen hintaa tänä syksynä, kohta aletaan lähestymään 100 e/tn hintoja kun otetaan pois viljelijöiden maksama rahdin hinta, jos vielä otetaan hömppätuki pois niin saadaan nekin hehtaarit viljantuotantoon niin tulevina vuosina voidaan nähdä alle 100 e/tn viljanhintoja, ei paljon motivoi panostamaan viljantuotantoon tulevina vuosina nykyiset viljan tuottajahinnatMä en oikein ymmärrä tätä vikinää. Jos olet pelkkä viljanviljelijä niin monesti olet sivutoiminen sellainen. Sulla on edelleen se sivutoimi mistä leipä tulee pöytään eikö joo? Eihän sulla pitäis olla mitään ongelmaa. Tietysti jos olet ollut hölmö ja rahoittanut sillä sivutoimellasi maataloutta voi olla että ahistaa. Mutta eikö se ole ihan oikein. Ei sillä sivutoimella kuulukkaan rahoittaa viljelyä vaan viljelyn pitäisi kantaa itsensä ja viivan alle pitäisi vielä jäädäkkin jotain?
Sitten jos olet siinä onnettomassa asemassa, että olet pöätoiminen jyväjemmari niin eipä kai oikein voi muuta sanoa kuin, että kannattaa alkaa kattelemaan sitä sivutointa.
Jos taas olet karjankasvattaja niin voit huokaista hetkeksi. Ehkä onnistut paikkaamaan viime talven miinuksen. Apua ei kuitenkaan tule lihatilistä..
Samaa mielipuolta .Taas tänään ties monennenko kerran hankkija alensi viljojen hintaa tänä syksynä, kohta aletaan lähestymään 100 e/tn hintoja kun otetaan pois viljelijöiden maksama rahdin hinta, jos vielä otetaan hömppätuki pois niin saadaan nekin hehtaarit viljantuotantoon niin tulevina vuosina voidaan nähdä alle 100 e/tn viljanhintoja, ei paljon motivoi panostamaan viljantuotantoon tulevina vuosina nykyiset viljan tuottajahinnatMä en oikein ymmärrä tätä vikinää. Jos olet pelkkä viljanviljelijä niin monesti olet sivutoiminen sellainen. Sulla on edelleen se sivutoimi mistä leipä tulee pöytään eikö joo? Eihän sulla pitäis olla mitään ongelmaa. Tietysti jos olet ollut hölmö ja rahoittanut sillä sivutoimellasi maataloutta voi olla että ahistaa. Mutta eikö se ole ihan oikein. Ei sillä sivutoimella kuulukkaan rahoittaa viljelyä vaan viljelyn pitäisi kantaa itsensä ja viivan alle pitäisi vielä jäädäkkin jotain?
Sitten jos olet siinä onnettomassa asemassa, että olet pöätoiminen jyväjemmari niin eipä kai oikein voi muuta sanoa kuin, että kannattaa alkaa kattelemaan sitä sivutointa.
Jos taas olet karjankasvattaja niin voit huokaista hetkeksi. Ehkä onnistut paikkaamaan viime talven miinuksen. Apua ei kuitenkaan tule lihatilistä..
Vaatimatonta mutta järkevää .Samaa mielipuolta .Taas tänään ties monennenko kerran hankkija alensi viljojen hintaa tänä syksynä, kohta aletaan lähestymään 100 e/tn hintoja kun otetaan pois viljelijöiden maksama rahdin hinta, jos vielä otetaan hömppätuki pois niin saadaan nekin hehtaarit viljantuotantoon niin tulevina vuosina voidaan nähdä alle 100 e/tn viljanhintoja, ei paljon motivoi panostamaan viljantuotantoon tulevina vuosina nykyiset viljan tuottajahinnatMä en oikein ymmärrä tätä vikinää. Jos olet pelkkä viljanviljelijä niin monesti olet sivutoiminen sellainen. Sulla on edelleen se sivutoimi mistä leipä tulee pöytään eikö joo? Eihän sulla pitäis olla mitään ongelmaa. Tietysti jos olet ollut hölmö ja rahoittanut sillä sivutoimellasi maataloutta voi olla että ahistaa. Mutta eikö se ole ihan oikein. Ei sillä sivutoimella kuulukkaan rahoittaa viljelyä vaan viljelyn pitäisi kantaa itsensä ja viivan alle pitäisi vielä jäädäkkin jotain?
Sitten jos olet siinä onnettomassa asemassa, että olet pöätoiminen jyväjemmari niin eipä kai oikein voi muuta sanoa kuin, että kannattaa alkaa kattelemaan sitä sivutointa.
Jos taas olet karjankasvattaja niin voit huokaista hetkeksi. Ehkä onnistut paikkaamaan viime talven miinuksen. Apua ei kuitenkaan tule lihatilistä..
Mitä isompia investointeja viljatila on tehnyt (esim. maan osto etelässä), sen vaikeampaa on rahoittaa maataloutta palkkatuloilla.
Tuossa vaiheessa herää kysymys , mitä järkee .
Eri asia on vanhat sukutilat, joissa mennään jo ties kuinka monessa polvessa. Siellä perus massikoneisto on yleensä valmiina, jos homma on pidetty kasassa.
Oma kustannus rakenne on syytä tuntea ja pellot oltava kasvu kunnossa. Työt täytyy kuitenkin tehdä pellolla niin samalla vaivalla ne tekee kunnolla, eikä sinnepäin.
Markkinoiden seuranta ja termiini hintojen kiinnittäminen silloin kun hinta on itselle sopiva peittämään kustannukset entistäkin tärkeämpää vähintään vuoden päähän vaikka kukaan ei tiedä tarkasti miten seuraava kasvukausi menee.. Jos kuvittelee aina kylvöillä että kyllä joka syksy omakauppias maksaa niin paljon että itselle jotain jäisi niin pettymysten tie on loputon..
Oma kustannus rakenne on syytä tuntea ja pellot oltava kasvu kunnossa. Työt täytyy kuitenkin tehdä pellolla niin samalla vaivalla ne tekee kunnolla, eikä sinnepäin.On se hieman eri tehdä kylvöt vimpan päälle kuin vedellä keskipakolla siemenet pitkin mettiä.. tai varsinais suomessa ja pohojanmaalla pitkin naapurin peltoja.
Markkinoiden seuranta ja termiini hintojen kiinnittäminen silloin kun hinta on itselle sopiva peittämään kustannukset entistäkin tärkeämpää vähintään vuoden päähän vaikka kukaan ei tiedä tarkasti miten seuraava kasvukausi menee.. Jos kuvittelee aina kylvöillä että kyllä joka syksy omakauppias maksaa niin paljon että itselle jotain jäisi niin pettymysten tie on loputon..
Helpommin näkyy kuitenkin kannattavuus löytyneen poistumalla kokonaan niiltä kehutuilta preeriaviljojen spekulanttimarkkinoilta ja siirtymällä viljelemään maan rakennetta ja monimuotoisuutta.
-SS-
Hintojen lasku on pysähtynyt. Näillä sitten mennään seuraavaan syksyyn.
Jos näillä viljan hinnoilla mennään seuraavaan satokauteen, minä pidän ainakin puolet sadosta varastossa odottamassa viljan hintojen nousua ja supistan ensi kevään kylvöalan minimiin ja mahdollisimman paljon hömppää tilalle sillä ei näillä viljan hinnoilla jää mitään käteen viljan viljelystä vaan tulot tulee hehtaarituista.
Jos viljan hinnan lasku on pysähtynyt niin sitten odotetaan sen nousua.. Pakkohan sen on nousta jos teollisuus meinaa saada talvella 20-21 raaka-ainetta..
Pistit Kaikille kovemman luokan provon .Jos viljan hinnan lasku on pysähtynyt niin sitten odotetaan sen nousua.. Pakkohan sen on nousta jos teollisuus meinaa saada talvella 20-21 raaka-ainetta..
Tähän asti nousut ovat olleet noin 5 vuoden välein, että sitä odotellessa. Tietysti jos tämä avokätinen tukipolitiikka jatkuu niin nousu voi tulla aiemminkin. Siinä sitten sellanen tyhmä viljelijä joka on viljellyt joka vuosi niin korjaa potin. Elukkatilallisethan tästä kärsii eniten, mutta niitä nyt ei ole ajateltu muutenkaan pääasia, että jyväjemmarit pärjää..
Märkyys vaivaa ameriikan satonäkymiä..
https://www.rcinet.ca/en/2019/10/09/early-snow-stalls-western-canadian-harvest/
Onnistuuko aina härkiskään?1/10 tulee se huippusta. 3/10 menee täysin persellee. Pari kertaa jää korjaamatta. Loput neljä kertaa tulee se keskiverto sato.
Onnistuuko aina härkiskään?1/10 tulee se huippusta. 3/10 menee täysin persellee. Pari kertaa jää korjaamatta. Loput neljä kertaa tulee se keskiverto sato.
Jos viljelee vaikka kauraa tai vehnää niin näillä mailla antaa tasaisen varman sadon vuosittain jos nyt vaan on oikeaan aikaan siellä pellolla.
Sitten jos katsotaan taloudellista puolta niin 200e tonnihinnalla ilman kasvinsuojelu tai lannoituskuluja härkis voittaa keskiverto sadoilla tämän hetkisellä viljan hinnalla.
Vitutuksen määrä on sitten taas mieletöntä kun puimuria putsaa sen härkispellon puinnin jälkee..
Onnistuuko aina härkiskään?1/10 tulee se huippusta. 3/10 menee täysin persellee. Pari kertaa jää korjaamatta. Loput neljä kertaa tulee se keskiverto sato.
Jos viljelee vaikka kauraa tai vehnää niin näillä mailla antaa tasaisen varman sadon vuosittain jos nyt vaan on oikeaan aikaan siellä pellolla.
Sitten jos katsotaan taloudellista puolta niin 200e tonnihinnalla ilman kasvinsuojelu tai lannoituskuluja härkis voittaa keskiverto sadoilla tämän hetkisellä viljan hinnalla.
Vitutuksen määrä on sitten taas mieletöntä kun puimuria putsaa sen härkispellon puinnin jälkee..
Jos papu on puidessa valmista, ei puimurissa ole paljon putsattavaa ole. Sitten jos on raakaa, talmaa joka ruuvvi täynnä.
Tänä vuonna puinnit alko pavulla, välillä se puidaan marraskuussa.
Tuossa yksi lisäsyy,miksi ei viitti härkäpapuakaan viljellä, ei todellakaan huvita puhdistaa ja pestä puimuria marraskuun räntäsateessa ja koleudessa.
Kyllä se vaan näitä öljykasvi, herne ja härkäpapujuttuja lukiessa vahvistuu käsitys että pysyn ihan perusviljojen viljelyssä, tapelkoot muut näiden erikoiskasvien kimpussa.
Härkäpapu on hieno kasvi. Ei tarvi lannottaa, eikä ruiskuttaa ja vaikutus savimaahan on aivan huippu. Pavun viljelyssä asenne ratkaisee. Pitää asennoitua jo kylväessä siihen, että kaikki mitä saa puitua on plussaa. Pienillä panoksilla saa välillä helposti jättipotin ja välillä jää käteen mustapekka. Peltokasvipalkkiokin puoltaa härkäpapua. Paljon kannattavampi kuin viherlannoitusnurmi, vaikka joutuisi murskaamaan maahan. Tuleentunu härkäpapu putsaa hienosti puimurin..Tänä vuonna miinuspuolena oli kuivuudesta johtuva huono sato ja tuleentuminen samaan aikaan viljojen kanssa.
Härkäpapu on hieno kasvi. Ei tarvi lannottaa, eikä ruiskuttaa ja vaikutus savimaahan on aivan huippu. Pavun viljelyssä asenne ratkaisee. Pitää asennoitua jo kylväessä siihen, että kaikki mitä saa puitua on plussaa. Pienillä panoksilla saa välillä helposti jättipotin ja välillä jää käteen mustapekka. Peltokasvipalkkiokin puoltaa härkäpapua. Paljon kannattavampi kuin viherlannoitusnurmi, vaikka joutuisi murskaamaan maahan. Tuleentunu härkäpapu putsaa hienosti puimurin..Tänä vuonna miinuspuolena oli kuivuudesta johtuva huono sato ja tuleentuminen samaan aikaan viljojen kanssa.
Eikö oikeesti tarvi lannoittaa eikä ruiskuttaa?
Vois ehkä kokeilla joskus, ja jättää puimatta, jos menee valmistuminen myöhään ja joutuis puimaan märkänä. Huono puoli kallis siemen.
Eikö oikeesti tarvi lannoittaa eikä ruiskuttaa?Se on typensitojakasvi, joten korkeintaan vähän salttua starttiin.
Vois ehkä kokeilla joskus, ja jättää puimatta, jos menee valmistuminen myöhään ja joutuis puimaan märkänä. Huono puoli kallis siemen.
Sen pavun puinnin oikean ajankohdan määrittäminen onkin ongelma, sillä kun on päättymätön kasvutapa. Paras tilanne silloin kun se pakkotuuleentuu elokuussa ja kuolee pystyyn. Kerran käynyt näin, silloin ekalla kerralla. Sato oli 3,5tn alaa vain valitettavasti alle 4 ha. Yleensä puinnin jälkeen ollut kyllä siivousoperaatio tiedossa. Sen pitää siis oikeasti kuolla että valmistuu joskus. Tänäkin vuonna osa paloista auki ja jyvät tippumassa/ sateet tulossa. Osa täysin vihreitä.
Lisäksi ei se papukaan pärjää huonoilla pelloilla. Ph oltava korkealla ja tykkää kyllä vedestä, mutta ei seisovasta sellaisesta. Yleensä kuitenkin kuivuus ja liika lämpö se ongelma.
Joo toukokuun lopulla tuli vettä, papu oli tullut juuri pinnalle ja meinasi hukkua. Kesäkuu kuiva juhannuksen jälkeen oli niitä sateita. Heinäkuun lopulla viikon helle jossa lämpö parhaillaan yli 30. Elokuussa tasaisesti pieniä kuuroja. Puinti taisi olla elokuun lopulla. Puintikosteus valmiilla jyvillä 13%. Vihreillä yli asteikon. Keskimääränen 17%. Ja ihana sotku puimurissa...Sen pavun puinnin oikean ajankohdan määrittäminen onkin ongelma, sillä kun on päättymätön kasvutapa. Paras tilanne silloin kun se pakkotuuleentuu elokuussa ja kuolee pystyyn. Kerran käynyt näin, silloin ekalla kerralla. Sato oli 3,5tn alaa vain valitettavasti alle 4 ha. Yleensä puinnin jälkeen ollut kyllä siivousoperaatio tiedossa. Sen pitää siis oikeasti kuolla että valmistuu joskus. Tänäkin vuonna osa paloista auki ja jyvät tippumassa/ sateet tulossa. Osa täysin vihreitä.
Lisäksi ei se papukaan pärjää huonoilla pelloilla. Ph oltava korkealla ja tykkää kyllä vedestä, mutta ei seisovasta sellaisesta. Yleensä kuitenkin kuivuus ja liika lämpö se ongelma.
Teillä päin on kesällä satanut. Täällä ei.
Tänä vuonna oli papu tasaisen kypsä, puinti kosteus 15 paikkeilla.
Tän päivän Maaseudun tulevaisuudessa : EU:n viljan hintaseurannassa Suomi erottuu tuttuun tapaan peränpitäjänä kaikissa vientiviljoissa EU:ssa (kaura, ohra ja vehnä). EU:ssa viljan hintojen nousun odotetaan jatkuvan. Voisin itse tuohon lisätä paitsi Suomessa viljan hinnat eivät tule nousemaan ennen ensi satokautta ja jos saadaan taas hyvä sato ne tulevat entisestään laskemaan lähelle 100 e/tn.
Tän päivän Maaseudun tulevaisuudessa : EU:n viljan hintaseurannassa Suomi erottuu tuttuun tapaan peränpitäjänä kaikissa vientiviljoissa EU:ssa (kaura, ohra ja vehnä). EU:ssa viljan hintojen nousun odotetaan jatkuvan. Voisin itse tuohon lisätä paitsi Suomessa viljan hinnat eivät tule nousemaan ennen ensi satokautta ja jos saadaan taas hyvä sato ne tulevat entisestään laskemaan lähelle 100 e/tn.
Tuntuu, että nämä viljelijöiden edellisen pilkkahintakauden aikana perustamat suoraviejätkin ovat nyt kovin hiljaa, vai onko ne hiljennetty, paikallisen viljamarkkinakartellin nöyriksi prostituoiduiksi.
-SS-
Niin on hiljaista...kuin kuolleen sydänkäyrä..
Juttelin tuossa pari viikkoa sitten yrittäjän kanssa jolla on pari rekkaa viljanajossa.Kertoi että ei ole koskaan ollut näin kiireinen syksy,viljaa on ajettu paljon ja kaikki paikat on täynnä.Tämä siis E-P:llä,ainakin.
Ei varmaan kummoisia hinnannousuja ole luvassa vähään aikaan.
Laittakaa te hömppää ni mä panostan viljaan. Saanpahan kunnon hinnan sitten..
Niin on hiljaista...kuin kuolleen sydänkäyrä.
Juttelin tuossa pari viikkoa sitten yrittäjän kanssa jolla on pari rekkaa viljanajossa.Kertoi että ei ole koskaan ollut näin kiireinen syksy,viljaa on ajettu paljon ja kaikki paikat on täynnä.Tämä siis E-P:llä,ainakin.
Ei varmaan kummoisia hinnannousuja ole luvassa vähään aikaan.
Niin on hiljaista...kuin kuolleen sydänkäyrä.
Juttelin tuossa pari viikkoa sitten yrittäjän kanssa jolla on pari rekkaa viljanajossa.Kertoi että ei ole koskaan ollut näin kiireinen syksy,viljaa on ajettu paljon ja kaikki paikat on täynnä.Tämä siis E-P:llä,ainakin.
Ei varmaan kummoisia hinnannousuja ole luvassa vähään aikaan.
Kiinnitykset ajetaan kiireellä pois syksyn aikana ja sitten onkin aika hiljaista jonkin aikaa.
Tämä nyt oli tälläinen yleinen heitto. Ei tietysti omalla kohdalla enää merkitystäLaittakaa te hömppää ni mä panostan viljaan. Saanpahan kunnon hinnan sitten..
Miten se tähän liittyy, sinähän olet luomussa, siellä ei paljon tarvitse panostaa, paitsi latausnurmien niittelyyn.
Suojavyöhykerälssi säilyy eli korvaustaso entinen ja ei haittaa, vaikka perustettu esm valtaojan perusteella. Eipä tarvitse paljon miettiä mitä tekee, kun viljan hinta on mikä on ja omat varastotilat on mitä on.
Mikä esti kiinnittämästä talvella? Ei tarvitsi sitten täällä valittaa? Jos jaksaa odottaa ja kerätä varastoja kuin orava niin joskus se taas pomppaa..Suojavyöhykerälssi säilyy eli korvaustaso entinen ja ei haittaa, vaikka perustettu esm valtaojan perusteella. Eipä tarvitse paljon miettiä mitä tekee, kun viljan hinta on mikä on ja omat varastotilat on mitä on.
Joo kannattaa koettaa kiinnittää nyt omat myymättömät viljat vuodelle 2021 ja koittaa, antavatko takuun 200 eurosta tonni. Eivät varmaan anna.
-SS-
Onko kukaan myynyt viljaa ViljaTavastian kautta? Tai vertailuna voisi kysyä että paljonko on hinta nyt? Tietääkö joku? Tai onko hinta yhtään parempi noin keskimäärin?
Jos Ohran 120€ tonni on siis normaalihinta niin mikä onkaan sitten edullinen hinta 80€ tonni?
Jos Ohran 120€ tonni on siis normaalihinta niin mikä onkaan sitten edullinen hinta 80€ tonni?
Kansainväliset rehuohramarkkinat alkavat olla 80 dollaria tonnilta. Nyt ei liene oikein vientikään kannattavaa.
Nyt kannattaa kiinnittää seuraavalle vuodelle kahteensataan. Tai jos saa ylikin.
Tai jotain.
-SS-
En tiiä, mut 120e/t ei kata kuluja
En tiiä, mut 120e/t ei kata kuluja
Ois varmaan syytä katsoa se kulupuoli ja satotaso kuntoon.
En tiiä, mut 120e/t ei kata kuluja
Ois varmaan syytä katsoa se kulupuoli ja satotaso kuntoon.
Miten se nyt meni... neljän ruiskutuksen taktiikalla ;D
En tiiä, mut 120e/t ei kata kuluja
Ois varmaan syytä katsoa se kulupuoli ja satotaso kuntoon.
Miten se nyt meni... neljän ruiskutuksen taktiikalla ;D
En tiiä, mut 120e/t ei kata kuluja
Ois varmaan syytä katsoa se kulupuoli ja satotaso kuntoon.
Miten se nyt meni... neljän ruiskutuksen taktiikalla ;D
Ei tarvi kuin sopiva liitännäistyö, jonka tulot voi ilmoittaa maatilan kakkos vero lomakkeella,
niin 100 euron tonnihintakaan ei ole ongelma ja saadaan vielä alvin tilitystäkin verottajalle.
Jos Ohran 120€ tonni on siis normaalihinta niin mikä onkaan sitten edullinen hinta 80€ tonni?
Kansainväliset rehuohramarkkinat alkavat olla 80 dollaria tonnilta. Nyt ei liene oikein vientikään kannattavaa.
Nyt kannattaa kiinnittää seuraavalle vuodelle kahteensataan. Tai jos saa ylikin.
Tai jotain.
-SS-
(https://media.tenor.com/images/8e43885b2b4573c326b0e0dd7929b5aa/tenor.gif)
Autokoulu kartelli kosahti….. Kauanko saadaan
odottaa viljanostokartellista uutisia? Ei taida
ihan pullakaffeilla selvitä.
Energiaviljasta saattaisi saada 40 €/tn, tilahintana. Ei ole huono vaihtoehto.
Saa olla homeista ja voi olla torajyvää ja roskaa, ja rotan jätöksiä.
Toistaiseksi oma viljameklari ei suostunut vielä tekemään kaupungin energialaitoksen
kanssa kauppaa, vaikka jo annoin toimeksiannon. Uskottelee saavansa jostakin
kympin kaksi paremman hinnan.
Mahtuisi verotukseen pari kuormaa ruista, myös ohrat voisi laittaa liikkeelle. Vehnä
tuntuisi pitäneen edes jonkinlaisen hinnan, toki jopa 50€ itämerivähennys hiukan nipistää
siitäkin
Äh, onhan se itämerivähennys hiukan kaventunut. Avenakauppa tarjoaa rehuvehnälle 138 €
Hampurin satamahinta on 178 €, joten ero on vain 40 €.. Toisalta, Rotterdamin satamassa tarjotaan 188 €
-SS-
Energiaviljasta saattaisi saada 40 €/tn, tilahintana. Ei ole huono vaihtoehto.Eräs entinen koulukaveri on laivanvarustaja, pitäiskö kysäistä että miten pienen lastin kehtais tuupata sinne Rotterdamiin?
Saa olla homeista ja voi olla torajyvää ja roskaa, ja rotan jätöksiä.
Toistaiseksi oma viljameklari ei suostunut vielä tekemään kaupungin energialaitoksen
kanssa kauppaa, vaikka jo annoin toimeksiannon. Uskottelee saavansa jostakin
kympin kaksi paremman hinnan.
Mahtuisi verotukseen pari kuormaa ruista, myös ohrat voisi laittaa liikkeelle. Vehnä
tuntuisi pitäneen edes jonkinlaisen hinnan, toki jopa 50€ itämerivähennys hiukan nipistää
siitäkin
Äh, onhan se itämerivähennys hiukan kaventunut. Avenakauppa tarjoaa rehuvehnälle 138 €
Hampurin satamahinta on 178 €, joten ero on vain 40 €.. Toisalta, Rotterdamin satamassa tarjotaan 188 €
-SS-
Samaa meinasin ehdottaa.. Luulisi internet aikana jopa onnistuvan kohtuu helposti..Energiaviljasta saattaisi saada 40 €/tn, tilahintana. Ei ole huono vaihtoehto.
Saa olla homeista ja voi olla torajyvää ja roskaa, ja rotan jätöksiä.
Toistaiseksi oma viljameklari ei suostunut vielä tekemään kaupungin energialaitoksen
kanssa kauppaa, vaikka jo annoin toimeksiannon. Uskottelee saavansa jostakin
kympin kaksi paremman hinnan.
Mahtuisi verotukseen pari kuormaa ruista, myös ohrat voisi laittaa liikkeelle. Vehnä
tuntuisi pitäneen edes jonkinlaisen hinnan, toki jopa 50€ itämerivähennys hiukan nipistää
siitäkin
Äh, onhan se itämerivähennys hiukan kaventunut. Avenakauppa tarjoaa rehuvehnälle 138 €
Hampurin satamahinta on 178 €, joten ero on vain 40 €.. Toisalta, Rotterdamin satamassa tarjotaan 188 €
-SS-
Varaat kippiajan Rotterdamin satamasta,tilaat rekan pihaan, ja laitat kuskin kuljettamaan vehnäsi sinne Hollantiin.
Muutama aika sitten mtk:n kokouksessa, muuan viljanviljelijä vaati ympäristönurmien tuen lakkauttamista ja vilja-alan lisäämistä. Samalla paheksuttiin koko joukolla niinsanotun näennäsviljelyn lisääntymistä. Loppukaneettina oli takertuminen Rinteen hallitukseen; nyt loppuu näennäisviljely!
Se oli semmoinen kokous.
90 Luvun alussa koko maan minta-alasta noin 20- 25% oli kesanolla, samalla oli viljalla ns vientimaksu. Silloinkin oli viljasta ylituotantoa.
Pakkokesanto voi hyvinkin tulla. Se ei kylläkään vaikuta hintoihin
korottavasti. Siitä pitää ämteekoo ja kartelli huolen. Samalla sekunnilla
kun tulee tieto viljelypinta-alan pienentymisestä, tilataan laivoja
täyttämään varastot jo etukäteen. Kaffepullathan tuodaan jo nyt.
Muutama aika sitten mtk:n kokouksessa, muuan viljanviljelijä vaati ympäristönurmien tuen lakkauttamista ja vilja-alan lisäämistä. Samalla paheksuttiin koko joukolla niinsanotun näennäsviljelyn lisääntymistä. Loppukaneettina oli takertuminen Rinteen hallitukseen; nyt loppuu näennäisviljely!
Se oli semmoinen kokous.
90 Luvun alussa koko maan minta-alasta noin 20- 25% oli kesanolla, samalla oli viljalla ns vientimaksu. Silloinkin oli viljasta ylituotantoa.
Tietääkö kukaan ostaako joku taho tällä hetkellä luomukauraa? ::) Nyt kun vihdoinkin olisi hyvä myyntiin kelpaava erä, niin ainakaan paikallinen Lantmännen ei tarvii. Kuulemma joskus keväällä ehkä ostaisivat. >:(
Tietääkö kukaan ostaako joku taho tällä hetkellä luomukauraa? ::) Nyt kun vihdoinkin olisi hyvä myyntiin kelpaava erä, niin ainakaan paikallinen Lantmännen ei tarvii. Kuulemma joskus keväällä ehkä ostaisivat. >:(
Tietääkö kukaan ostaako joku taho tällä hetkellä luomukauraa? ::) Nyt kun vihdoinkin olisi hyvä myyntiin kelpaava erä, niin ainakaan paikallinen Lantmännen ei tarvii. Kuulemma joskus keväällä ehkä ostaisivat. >:(
Todennäköisesti isommilla luomutiloilla on jonkinlainen yhteismarkkinointi. On kuorimakoneita, myllyjä ja luomupakkaamista. Sieltä kautta voi päästä eteen päin. Keskusliikkeet eivät näytä oikein haluavan puuttua pienempien määrien erikoistuotteiden kauppaan. Esimerkiksi härkäpapu ja herne tuntuvat olevan ongelmallisia., jollei saa suoraan käyttäjälle sopimusta.
-SS-
Tietääkö kukaan ostaako joku taho tällä hetkellä luomukauraa? ::) Nyt kun vihdoinkin olisi hyvä myyntiin kelpaava erä, niin ainakaan paikallinen Lantmännen ei tarvii. Kuulemma joskus keväällä ehkä ostaisivat. >:(
Todennäköisesti isommilla luomutiloilla on jonkinlainen yhteismarkkinointi. On kuorimakoneita, myllyjä ja luomupakkaamista. Sieltä kautta voi päästä eteen päin. Keskusliikkeet eivät näytä oikein haluavan puuttua pienempien määrien erikoistuotteiden kauppaan. Esimerkiksi härkäpapu ja herne tuntuvat olevan ongelmallisia., jollei saa suoraan käyttäjälle sopimusta.
-SS-
Osuuskuntaamme kuuluu kyllä isoja ja pieniä tiloja. Yhteismarkkinointia on kyllä ja siitä hyötyvät kaikki. Hintakiinnityksiä tehdään usein hyvissä ajoin, jos uskomme sen kannattavan. Joskus saattaa suuremmilla myyntikokonaisuuksilla saada parempaa hintaakin. Myös se pieni tila!
Kuorimia tai myllyjä ei ainakaan meillä ole. Tarkoitus on saada paremmin myytyä isompia eriä jolloin kaikki hyötyvät. Ehkä joskus vielä vientikauppaakin...
Tärkeintä on kuitenkin pysyä selvillä markkinoista ja etsiä paremmin kannattavia kasveja ja tuotteita. Siis pitää yhteyttä jalostajiin ja ohjata jalostajien toiveita ja hintoja jäsenille. Siitä hyötyvät kaikki.
Tärkeintä on kuitenkin pysyä selvillä markkinoista ja etsiä paremmin kannattavia kasveja ja tuotteita. Siis pitää yhteyttä jalostajiin ja ohjata jalostajien toiveita ja hintoja jäsenille. Siitä hyötyvät kaikki.
Julkista keskustelua kun seuraa, niin luulis että palkokasvit, nuo maailmanparannuskasvit, suorastaan revitään viljelijöiden siiloista hyvään hintaan.
Sillä kyllähän maailmanparantajaviljelijöiden pitää hernettä ja härkäpapua viljellä runsaasti:
Tärkeintä on kuitenkin pysyä selvillä markkinoista ja etsiä paremmin kannattavia kasveja ja tuotteita. Siis pitää yhteyttä jalostajiin ja ohjata jalostajien toiveita ja hintoja jäsenille. Siitä hyötyvät kaikki.
Tosiasiassa parhaiten vaikutusta yhteisrintamalla saa ujuttamalla tukikausien alkuun oma lobbari maataloushallinnon suunnitteluporukkaan, ja laittaa sinne lista, mitä koneita nyt sitten on porukalle hankittu, joita sitten voidaan hyödyntää tukisadonkorjuussa ja tehdä erilaisia mukavia kokeiluja vaikka kalkkisalaojituksen kanssa.
Lähes kaikki normaalia suuremmat tukimuodot on koko EU-ajan lobattu sopivasti, ja jostakin syystä 2015 epäonnistui systeemi sillä tavalla, että ne rahakkaammat tukimuodot, kuten 100% kerääjäkasvi, suojavyöhyke, saneerauskasvi, lantun pohjoinen tuki ym. epäonnistuivat systeemin rajoituksissa, ja näin jouduttiin budjettikriisiin ja hätäjarrutuksiin.
-SS-
Julkista keskustelua kun seuraa, niin luulis että palkokasvit, nuo maailmanparannuskasvit, suorastaan revitään viljelijöiden siiloista hyvään hintaan.
Sillä kyllähän maailmanparantajaviljelijöiden pitää hernettä ja härkäpapua viljellä runsaasti:
Juuri tuo bulkkipapu-herne-hype hiukan harmittaa, kun sitten menee tavanomaisen viljan markkina-alueella kyselemään sopimuksia, niin vastaan tulee lähinnä välttelyä, että myy itse pavut, Perniössä olin tilalla, joka viljeli härkäpapua, niin kuulemma menee suoraan isoon eläinyksikköön, joka on piilossa metsässä. Totesi, että hinta ei välttämättä ole hyvä, mutta eipä sitä paria pintä kärryllistä oikein minnekään suurvarastoillekaan saa menemään. Parissakin kärryllisessä on pinta-alaa kiusaksi asti, jos ei tulee huippusatoja. Eikä aina tule. Ja 'skaruohoa oli kyllä aivan riittävästi, kuivuuden ja sateiden yhdistelmän sadonalenemaa tänäkin vuonna, puintiajan itämistä, ja sisältä limainen puimuri pellolla.
Kummasti eivät isot tilat ole laittaneet enää vuosiin reteästi sataa hehtaaria härkäpapua. Puimurin ja kuivaamon vaihdon alla ehkä tulee taas yksi vuosi ?
-SS-
Ei kai se nyt mikään ongelma ole saada papua liikkeelle kauppaan, hakeehan rekka vaikka 100hl. Se että onko järkevää ajattaa sitä määrää on toinen juttu.Auttaa peltojen kuntoon . SS mies tuntuu vieroksuvan papuja , ehkä pierettää liikaa . Vanhojen puimureiden kanssa herneen puiminen oli hankalaa mutta nykyiset puimurit ne pui hyvin . Hyvä valkuiais rehu sioille .
Mut jättää sen vuoden sadon siiloon ja myy seuraavana vuonna sitten.
Itsellä ollut papua 8 vuotta viljelyksessä 40ha-15ha alalla joka vuosi.
Ei kai se nyt mikään ongelma ole saada papua liikkeelle kauppaan, hakeehan rekka vaikka 100hl. Se että onko järkevää ajattaa sitä määrää on toinen juttu.
Mut jättää sen vuoden sadon siiloon ja myy seuraavana vuonna sitten.
Itsellä ollut papua 8 vuotta viljelyksessä 40ha-15ha alalla joka vuosi.
Ei kai se nyt mikään ongelma ole saada papua liikkeelle kauppaan, hakeehan rekka vaikka 100hl. Se että onko järkevää ajattaa sitä määrää on toinen juttu.
Mut jättää sen vuoden sadon siiloon ja myy seuraavana vuonna sitten.
Itsellä ollut papua 8 vuotta viljelyksessä 40ha-15ha alalla joka vuosi.
Taitaa olla melko lähellä Härkis Oy:t ja tämmäset siellä päin. Toki silloin kelpaa kun ja jos on alle 200 km päässä runsasta määrää ostava. Täysin kuorminkin ajattaminen alkaa maksaa kun matkaa tulee yli 200 km.
Hernettä meillä viljeltiin elukoitten aikana vuosittain, ei siinä mitään ihmeellistä ollut, pikkusampollakin puitiin, sekaviljaa kaura-hernettä, ja rehuna käytettiin. Ruokahernettä lajiteltiin kautrasta pois jonkin verran ennen myllytystä, ja siemen tietty lajiteltiin. Myllytettiin vasaramyllyllä, aika krapinaa piti.
Härkäpapu ja herne kumpikin näkyivät tänä kesänä ottaneen siipeensä, samoin kesä 2018 ei ollut erikoisen hyvä, poutivat savimaat ovat semmoisia, no, itsellä oli lähinnä tarhahernettä. Yksi syötävä palko taisi hehtaarilla olla. 2017 tarhahernettä olisi saanut korjata niin paljon kuin vain jaksoi pellolta pakata. Olen viherlannoitusnurmeen laittanut jotakin sekalaista herneensiementä, eipä tuo typensidonta tunnu ainakaan herneellä olevan mahtavaa, eikä kestä niittämistä samoin kuin apila esim.
Eikö muilla sitten härkäpavun siemen ole alkanut palossa itämään, niin kuin tuossa koealalla, kun lämpimät sateet alkoivat ? Näyttää melko herkältä.
Ja kyllä, kuminasta ei näyttänyt lähtevän kasvua viime kesänä kuin parin tuuman taimi, mutta tulisiko ensi kesänä, kun vasta nyt toisena syksynä kylvörivit alkavat näkyä ? Taas kuivuus piti kasvit pienenä, olisiko yksi kukinto ollut palstalla. Niittelin sitten loppukesän pitkään sänkeen heiniä, oli heinänurmi joskus, niin siemenet alkoivat itää. Eikös tuohon voisi Targasuperin laittaa ensi keväänä ja Matrigonin saunakukalle ?
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Kumina_2019.jpg)
Huom. Tuo on nyt viherkesantona, en kehdannut merkitä kuminalle. Pääsee kokeilemaan rauhassa.
-SS-
Miten niin tuo peltokasvipalkkio ei ole lisännyt tuotantoa? Rypsillä ja rapsilla ei juurikaan ole kasvanut, johtuen luultavasti ongelmista tautirintamalla ja heikentyneestä hintatasosta. Saattaa kuitenkin olla, että lisätuki on pitänyt viljelyalaa edes tuolla tasolla Sama koskee ruista. Ilmeisesti noiden kasvien kohdalla lisätuki on valunut ainakin osittain heikentyneeseen tuottajahintaan. Siis ostajat ovat itse tyrineet markkinat.
Nämä satokisat ovat aika hauskoja seurata, kun isännät täpinöivät menemään. Sitten ollaan lehtien palstoilla ja näytetään kuinka tällä ja tällä tavalla saa suuren sadon aikaiseksi.
Olisi parempi, että joskus edes joku ilmoittaisi kirkkain silmin, mitä peltoon on kaadettu. Osa on kuitenkin unohdettu mahdolliselle ala-tikkurilan shellille.
Tällä hetkellä rukiin viljelyssä on järkeä, jos satotaso ylittää kymppitonnin. Tai niinkuin böndellä on tapana sanoa, kymppitonnarin.
Jos sato saadaan ilman hybridin riskejä ja niiden torjuntaa, hommassa voi olla järkeä. Muutenhan siinä ei mitään järkeä ole.
Nämä satokisat ovat aika hauskoja seurata, kun isännät täpinöivät menemään. Sitten ollaan lehtien palstoilla ja näytetään kuinka tällä ja tällä tavalla saa suuren sadon aikaiseksi.
Olisi parempi, että joskus edes joku ilmoittaisi kirkkain silmin, mitä peltoon on kaadettu. Osa on kuitenkin unohdettu mahdolliselle ala-tikkurilan shellille.
Tällä hetkellä rukiin viljelyssä on järkeä, jos satotaso ylittää kymppitonnin. Tai niinkuin böndellä on tapana sanoa, kymppitonnarin.
Jos sato saadaan ilman hybridin riskejä ja niiden torjuntaa, hommassa voi olla järkeä. Muutenhan siinä ei mitään järkeä ole.
Tänä vuonna kymppitonnin sato ei vaatinut mitään hokkuspokkuskeinoja. Lannoitus, rikat, korrensääteet, hivenet ja tautiaineet. Ihan samat aineet kuin vaatii muutkin viljat pl. kaura, jolle riittää usein vähempikin.
Nämä satokisat ovat aika hauskoja seurata, kun isännät täpinöivät menemään. Sitten ollaan lehtien palstoilla ja näytetään kuinka tällä ja tällä tavalla saa suuren sadon aikaiseksi.
Olisi parempi, että joskus edes joku ilmoittaisi kirkkain silmin, mitä peltoon on kaadettu. Osa on kuitenkin unohdettu mahdolliselle ala-tikkurilan shellille.
Tällä hetkellä rukiin viljelyssä on järkeä, jos satotaso ylittää kymppitonnin. Tai niinkuin böndellä on tapana sanoa, kymppitonnarin.
Jos sato saadaan ilman hybridin riskejä ja niiden torjuntaa, hommassa voi olla järkeä. Muutenhan siinä ei mitään järkeä ole.
Tänä vuonna kymppitonnin sato ei vaatinut mitään hokkuspokkuskeinoja. Lannoitus, rikat, korrensääteet, hivenet ja tautiaineet. Ihan samat aineet kuin vaatii muutkin viljat pl. kaura, jolle riittää usein vähempikin.
Voi olla m yös niin, että 170 kg maksimi-kirja-arvotypen kymppitonnari tekee hintelän nelitonnarin seuraavana vuonna, jos lannoitusta ei tarkenneta useana vuotena vastaamaan ravinnehävikkiä. Kymppitonnarirukiin olki ja juurakko vie seuraavana vuonna 40 - 50 kg typpeä pelkästään hajoamiseensa. Eri asia sitten on, jos todellinen typpitaso on 250 - 300 kg, kokonaistyppenä, silloin mikrobeille riittää hitaasti hajoavaa materiaalia ja typpeä.
Oljen poltto myös helpottaa tätä typen puutetta seuraavina vuosina. 20 tonnin maissisadon jälkeen on myös usein typen puutetta, varsinkin corn-on-corn kierrolla, aikaisemmin polttivat mutta se on joutunut ison veden takana vastatuuleen, niin kuin täälläkin.
-SS-
Kun vielä uskaltaa laskea sen viljan tuotantokustannuksen, niin sitten alkaa koskea päähän oikein kunnolla.650 €/ha vuokra ja muut kulut päälle . Kyllä hyvänä vuotena plussalle pääsee .
Kun vielä uskaltaa laskea sen viljan tuotantokustannuksen, niin sitten alkaa koskea päähän oikein kunnolla.650 €/ha vuokra ja muut kulut päälle . Kyllä hyvänä vuotena plussalle pääsee .
Jos halpaa typpeä ei ole saatavilla, suursatojen tavoittelu tuotantokustannusten ja riskien näkökulmasta on aika homoa.
Ja halpaa typpeä ei oikein ole missään.
Nämä satokisat ovat aika hauskoja seurata, kun isännät täpinöivät menemään. Sitten ollaan lehtien palstoilla ja näytetään kuinka tällä ja tällä tavalla saa suuren sadon aikaiseksi.Sitä voisi alkaa ideoimaan Kaikille jonkinlaista peltohehtaarikohtaista katetuottokilpalua .Kaikki sääntönikkarit nyt hommiin ja pistetään kisa käyntiin :D Kaikilla on tosin pieni epäily että lapin tissinkoittajat ovat suojavyöhykeraiviosuopelloillaan vahvoilla ;D
Olisi parempi, että joskus edes joku ilmoittaisi kirkkain silmin, mitä peltoon on kaadettu. Osa on kuitenkin unohdettu mahdolliselle ala-tikkurilan shellille.
Jos halpaa typpeä ei ole saatavilla, suursatojen tavoittelu tuotantokustannusten ja riskien näkökulmasta on aika homoa.
Ja halpaa typpeä ei oikein ole missään.
Jos halpaa typpeä ei ole saatavilla, suursatojen tavoittelu tuotantokustannusten ja riskien näkökulmasta on aika homoa.
Ja halpaa typpeä ei oikein ole missään.
Sikaloiden lähellä saattaa olla.
Tosin muutaman vuoden jälkeen saattaa olla fosforia maassa sen verran että pelto loistaa pimeässä.
Sen jälkeen pärjäilee taas kymmenen vuotta salpietarilla.
Kun vielä uskaltaa laskea sen viljan tuotantokustannuksen, niin sitten alkaa koskea päähän oikein kunnolla.650 €/ha vuokra ja muut kulut päälle . Kyllä hyvänä vuotena plussalle pääsee .
Maatilan vero 2 lomakkeelle, kun sopivasti muitakin tuloja, kuin vain vilja, niin mukavasti
hämärtyy, mikä tilan todellinen tulon lähde on.
"Ykköslomaketta" ei enää ole. Sen korvaa veroehdotus, jossaEi ole juu ja sen vuoksi sen kirjoitinkin tuolleen. Tästä kuitenkin nähdään mistä monella se oikea toimeentulo tulee..
näkyvät palkkatulojen lisäksi esim. muut pääomatulot.
Vaikka täällä puhutaan kymppitonnareista ym. isoista sadoista, niin olen sitä mieltä, että itse viljelyyn ei kannata hirveästi panostaa, koska panos-tuotossuhde on niin heikko. Tuet on mitkä on, ne on kuitenkin varmaa ja riskitöntä tuloa, mutta itse viljelyyn sijoitettu raha on aina riskirahaa, se on aina epävarmaa kuinka paljon tulee takaisin. Hulluinta on ostaa kalliit hienot koneet halvan viljan viljelyyn, koneistuksesta kun ei ole kiinni,kuinka hyviä satoja tulee. Jos kuitenkin on halua ja varaa sijoittaa rahaa viljelyyn, niin sitten mieluummin pellon kunnon parantamiseen, siinä se panos-tuotos suhde on parempi kuin kalliissa koneissa. Mutta kyllä tukioptimointiviljely on ihan matemaattisestikin laskien kannttavinta, varsinkin kun vilja on aina halpaa. Jos tarkastellaan viimeisen 10 vuoden ajanjaksoa, niin vain kahdesti on viljojen hinnat alkaneet kakkosella, eli vuonna 2012 ja 2018. En näe siis mitään järjellistä syytä kovaan panostukseen viljelyssä.Kirjoitat täyttä asiaa. Pääasia, että tukilomakkeet on täytetty oikein ja ajallaan. Vielä kun osaa optimoida tukieurot niin tekee varmasti parhainta tulosta. Se on miinus ettei voi ajella pelloillaan kiiltävillä koneillaan kuin korkeintaan niittohommissa.
Kaikki myyty paitsi vehnät ja tämän vuoden siemenet, joita oloitan lajitteleen pikapuolin..nää "helteet" mitkä ovat nyt päällä helpottaa kevään työhuippua. Kannattaa käyttää hyväksi. Josko toi vehnän hinta nousisi. Ja jos ei nouse niin myytävä se on siltikin tai sitten täytyy laittaa avokesantoa ja siihen näppärästi ruis.
Pian julkaistaan Kaikki ensikesän satoennusteet , viljan hinnat tulee tippumaan puoleen .
Pian julkaistaan Kaikki ensikesän satoennusteet , viljan hinnat tulee tippumaan puoleen .
Mihin tämä perustuu? Kävikö viime kesänä näin?
Jos elokuulle viljojen ostotarjoukset on paljon paremmat kuin nyt. Mikä estää kiinnittää hintaa ja laittaa jyviä menemään kauppaan?Ainoa este hinnan kiinnityksellä on se ettei olla tänä vuonna puitu jyvääkään. Itse en ole koskaan kiinnittänyt hintaa , reilu peli on se että lähettää näytteen siiloissa olevasta viljasta ja sitten alkaa tekemään vilja kauppaa. Ostaja tietää mitä ostaa ja myyjä tietää mitä myy :)
Se että nouseeko vai laskeeko se hinta talven aikana ei tiedä vielä kukaan varmasti.
Pian julkaistaan Kaikki ensikesän satoennusteet , viljan hinnat tulee tippumaan puoleen .
Mihin tämä perustuu? Kävikö viime kesänä näin?
2019 sadon oli Luken ennusteissa koko ajan uhiteltu olevan suuren, rukiin jopa ennätyksellisen:
MT 23.7.19:
"Luonnonvarakeskus Luke ennusti viime viikolla kotimaan viljasadon
olevan tänä syksynä määrältään keskimääräinen. Jo aiemmin kesällä
on arvioitu saman suuntaista.
Viljan ostajien tekemät tarjoukset menevät luonnollisesti alaspäin,
kun sadosta odotetaan katovuoden jälkeen määrältään keskimääräistä
ja kotimaan kysynnän täyttävää."
Nin se ennuste toteutuikin, samoin itämerivähennys, kasvoi nopeasti jopa 40-50 euroon.
Samaa yritettiin kesällä 2018, mutta sitten kun kuivuuden tuhot selvisivät,
joku kartellista jänisti, ja alkoi ostaa ohraa kiivaasti. Ja sen jälkeen tilanne
karkasi kuin bitcoinkuplassa.
Ensimmäiset Luken satoennusteet saapuvat taas ensi toukokuulla, ovat hyvin
suurella todennäköisyydellä positiivisia, kyllä vaan tulee hyvin ja ohra
saattaakin ropsahtaa satasen pohjan läpi, niin että rapina käy.
Luken satoennusteethan kirjoitetaan jonkin suuremman liemiruokkijan koneella.
-SS-
Jos elokuulle viljojen ostotarjoukset on paljon paremmat kuin nyt. Mikä estää kiinnittää hintaa ja laittaa jyviä menemään kauppaan?Ainoa este hinnan kiinnityksellä on se ettei olla tänä vuonna puitu jyvääkään. Itse en ole koskaan kiinnittänyt hintaa , reilu peli on se että lähettää näytteen siiloissa olevasta viljasta ja sitten alkaa tekemään vilja kauppaa. Ostaja tietää mitä ostaa ja myyjä tietää mitä myy :)
Se että nouseeko vai laskeeko se hinta talven aikana ei tiedä vielä kukaan varmasti.
Mitä tuossa -19 vuoden luken satoennusteessa sitä olisi sitten pitänyt lukea? Kuinka paljon viljan hinnat tippui tuon jälkeen?
Tällä hetkellä näyttää ostotarjoukset elo- syyskuulle hintojen nousua.Eikö toi ole normaalia toimintaa ostajien puolelta tähän aikaa vuodesta?
Mitä tuossa -19 vuoden luken satoennusteessa sitä olisi sitten pitänyt lukea? Kuinka paljon viljan hinnat tippui tuon jälkeen?
Heinäkuun ennusteen jälkeen:
1 kk
Vehnä -5 , rehuvehnä -13, kaura -7, ohra -4, ruis -10.
2 kk
Vehnä -23, rehuvehnä -16, kaura -17, ohra -17, ruis -40
3 kk
Vehnä -25, rehuvehnä -21, kaura -25, ohra -18, ruis -45
Tätähän sä kysyit.
Mitä tuossa -19 vuoden luken satoennusteessa sitä olisi sitten pitänyt lukea? Kuinka paljon viljan hinnat tippui tuon jälkeen?
Heinäkuun ennusteen jälkeen:
1 kk
Vehnä -5 , rehuvehnä -13, kaura -7, ohra -4, ruis -10.
2 kk
Vehnä -23, rehuvehnä -16, kaura -17, ohra -17, ruis -40
3 kk
Vehnä -25, rehuvehnä -21, kaura -25, ohra -18, ruis -45
Tätähän sä kysyit.
Oliskohan mahdollista että ne olisi tippunut joka tapauksessa?
1kk 19.7 jälkeen tiedettiin jo käytännössäkin että tavaraa tulee mutta niin tuli muuallakin mailmassa.
Oliskohan mahdollista että ne olisi tippunut joka tapauksessa?
Nyt ei ymmärrä sua???Jos elokuulle viljojen ostotarjoukset on paljon paremmat kuin nyt. Mikä estää kiinnittää hintaa ja laittaa jyviä menemään kauppaan?Ainoa este hinnan kiinnityksellä on se ettei olla tänä vuonna puitu jyvääkään. Itse en ole koskaan kiinnittänyt hintaa , reilu peli on se että lähettää näytteen siiloissa olevasta viljasta ja sitten alkaa tekemään vilja kauppaa. Ostaja tietää mitä ostaa ja myyjä tietää mitä myy :)
Se että nouseeko vai laskeeko se hinta talven aikana ei tiedä vielä kukaan varmasti.
Oliskohan mahdollista että ne olisi tippunut joka tapauksessa?
Samanlaista pohjanoteerausta ei tapahtunut Euroopan pörsseissä. Siksi voidaan sanoa, että jokin kotimainen toimija nuo hinnat väänsi alaviistoon. Esimerkiksi voidaan seurata itämerivähennyksen yhtäkkistä pomppaamista:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Ohran_hintaero_19.jpg)
-SS-
Ostaja tietää mitä ostaa ja myyjä tietää mitä myy :)Ja kun joku tarvitsee viljaa, niin kai se silloin on siitä valmis maksamaankin. Ja jos se kerran sen viljan tarvitsee, niin kai se sitten vie sen samantien käyttöönsä. Sen takia en ymmärrä, että mikä tässä kauppatavassa olisi vanhanaikaista, vaikka kaikenlaista ihmeellistä sopparia on nykyään tapana tyrkyttää.
kyllä vajaassa kahdessa kuukaudessa tuohon vaikuttaa mailmanmarkkinoilla jo jokin muukin kun luken näkemykset asiasta.
Viime vuonna puitu ohrat, ruokit ja rypsit myyty. Vehnät on vie siilossa. Myyn kaikki viljat/rypsit ennen seuraavaa satokautta. Siilotilaongelma. Ja se juuri ongelma onkin. Jos nyt tarjotaan kiinnityksellä syyskuuhun vaikka 170 euroa tonni ja sitten tulee samanlainen vuosi kun 2018 että hinta on 200 euroa tonni. Teen kolmenkympin tappion tonnihinnassa.Nyt ei ymmärrä sua???Jos elokuulle viljojen ostotarjoukset on paljon paremmat kuin nyt. Mikä estää kiinnittää hintaa ja laittaa jyviä menemään kauppaan?Ainoa este hinnan kiinnityksellä on se ettei olla tänä vuonna puitu jyvääkään. Itse en ole koskaan kiinnittänyt hintaa , reilu peli on se että lähettää näytteen siiloissa olevasta viljasta ja sitten alkaa tekemään vilja kauppaa. Ostaja tietää mitä ostaa ja myyjä tietää mitä myy :)
Se että nouseeko vai laskeeko se hinta talven aikana ei tiedä vielä kukaan varmasti.
Jos sato 2019 on siilossa vielä myymättä.
Elokuulle tarjotaan parempaa hintaa kun nyt. Niin mikä on ongelma???
Mikähän se "joku muu" siellä maailmalla vaikuttaa siihen, että hintaeroa revitään aina vaan isommaksi ?
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Leipavehna_suomi_hampuri.jpg)
Leipävehnän markkinahinta Suomi/EU
-SS-
Mikähän se "joku muu" siellä maailmalla vaikuttaa siihen, että hintaeroa revitään aina vaan isommaksi ?
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Leipavehna_suomi_hampuri.jpg)
Leipävehnän markkinahinta Suomi/EU
-SS-
Voisiko se "joku muu" maailmalla olla suomalainen maanviljelijä? Ostajan ei tarvitse maksaa täällä viljasta tämän enempää. Näilläkin hinnoilla kauppa käy.
Korottaisiko se hintaa, jos markkinaviljoja tulisi lisää noin puoli miljardia kiloa nykyisellään hömppäkasvien viljelyssä olevilta pelloilta ?
Korottaisiko se hintaa, jos keskisatoja saataisiin nostetuksi vaikka vain puoli tonnia hehtaarillta. Siitä saataisiin toinen puoli miljardia kiloa lisää markkinoitavaa.
-SS-
Kyllä meidän viljelijöitten tulisi ottaa oikeat termit käyttöön, kuten hömpän tilalle hiilensidonta ja
metsäpuolella tehometsätalouden tilalle, nopeutettu luonnonkierto ja jatkuvakasvatus olisi
sitten luonnonvastainen hakkuu, saatas vähän enempi arvostusta kanssaihmisiltä.
Korottaisiko se hintaa, jos markkinaviljoja tulisi lisää noin puoli miljardia kiloa nykyisellään hömppäkasvien viljelyssä olevilta pelloilta ?
Korottaisiko se hintaa, jos keskisatoja saataisiin nostetuksi vaikka vain puoli tonnia hehtaarillta. Siitä saataisiin toinen puoli miljardia kiloa lisää markkinoitavaa.
-SS-
Joskus kirjoitit et maitotuotteiden vieminen käy kalliiksi veronmaksajille , mikä ei pidä paikkaansa . Väitteesi et vilja on helpompi myydä ulkomaille kuin maitotuotteet ei tunnukkaan pitävänsä paikkaansa .
Korottaisiko se hintaa, jos markkinaviljoja tulisi lisää noin puoli miljardia kiloa nykyisellään hömppäkasvien viljelyssä olevilta pelloilta ?
Korottaisiko se hintaa, jos keskisatoja saataisiin nostetuksi vaikka vain puoli tonnia hehtaarillta. Siitä saataisiin toinen puoli miljardia kiloa lisää markkinoitavaa.
-SS-
Viljanviljelijä ehtii sivuansioon , karjanhoito on sitovaa . Eikös viljatiloille tule ha/tuet eli ei kokonaan tukematonta . Oletko ajatellut perustaa navettaa ?Korottaisiko se hintaa, jos markkinaviljoja tulisi lisää noin puoli miljardia kiloa nykyisellään hömppäkasvien viljelyssä olevilta pelloilta ?
Korottaisiko se hintaa, jos keskisatoja saataisiin nostetuksi vaikka vain puoli tonnia hehtaarillta. Siitä saataisiin toinen puoli miljardia kiloa lisää markkinoitavaa.
-SS-
Joskus kirjoitit et maitotuotteiden vieminen käy kalliiksi veronmaksajille , mikä ei pidä paikkaansa . Väitteesi et vilja on helpompi myydä ulkomaille kuin maitotuotteet ei tunnukkaan pitävänsä paikkaansa .
Viljalle kun ei saa pohjoiseen tapaan kansallista tuotantotukea eikä etelän puimakonelehmälle kappalekohtaista tukea, jonka voisi pääomittaa alennettuihin maitojauheen, voin ja juustojen hintoihin.
Eikä viljan vienti ole ongelma, koska tuote nyt on Naantalissa laivaan lastattuna huomattavasti halvempaa
kuin muualla maailmassa. Ongelma lienee sitä laivaa täyttävien toimijoiden kartellinomainen toiminta, pelkäävät,
että yhteistyökumppani ei saa haluamaansa rehua sopivasti, jos tilaavat laivan satamaan täytettäväksi ?
20 euron itämerivähennyksellä laiva täyttyy supernopeasti.
Eli tässä lienee klassinen asiamiesongelma kyseessä: kumpaa kotimaista asiakasta palvellaan etusijalla: eläinteollisuutta vai
markkinaviljan tuottajia.
-SS-
Hyvin kirjoitettu .Korottaisiko se hintaa, jos markkinaviljoja tulisi lisää noin puoli miljardia kiloa nykyisellään hömppäkasvien viljelyssä olevilta pelloilta ?
Korottaisiko se hintaa, jos keskisatoja saataisiin nostetuksi vaikka vain puoli tonnia hehtaarillta. Siitä saataisiin toinen puoli miljardia kiloa lisää markkinoitavaa.
-SS-
2017 oli suomessa katovuosi märkyyden takia, mutta kun muualla maailmassa saatiin hyvä sato, ei Suomessakaan hinnat nousseet. 2018 oli taas katovuosi kuivuuden takia ja kun muuallakin maailmassa kuivuuden takia sadot pieneni,ja hinnat nousi, niin Suomessakin viljojen hinnat nousi.
Eli maailmanmarkkinahinnoilla on isompi vaikutus meidän hintatasoon, kuin suomen viljamäärillä. Jos täällä tulee huono sato, voidaan tuonnilla korvata, eikä hinnat nouse, jos muualta saa halvemmalla. Parasta olisi huonoimpien peltojen jättäminen kokonaan viljelystä ja tukijärjestelmästä, eli hyvä metsityspalkkio, ja pieni tai olematon hömppäheinätuki. Emme tarvitse mitään hömppäheinäetuisuusrälssiä, se tulee veronmaksajille liian kalliiksi.
Viljantuotannon lisäämisen aiheuttama viljanhinnan lasku puolestaa ajaa juuri tähän peltojen jättämiseen kokonaan viljelyn ulkopuolelle, jos hömppätuet on pienet tai olemattomat, mikä olisi pelkästään hyvä asia. Emme tarvitse tähän maahan paksusti voivaa veronmaksajien elättämää sivutoimisten viljanviljelijöiden etuisuusrälssiä.
Rakkine kirjoittanut täyttä asiaa.Hyvin kirjoitettu .Korottaisiko se hintaa, jos markkinaviljoja tulisi lisää noin puoli miljardia kiloa nykyisellään hömppäkasvien viljelyssä olevilta pelloilta ?
Korottaisiko se hintaa, jos keskisatoja saataisiin nostetuksi vaikka vain puoli tonnia hehtaarillta. Siitä saataisiin toinen puoli miljardia kiloa lisää markkinoitavaa.
-SS-
2017 oli suomessa katovuosi märkyyden takia, mutta kun muualla maailmassa saatiin hyvä sato, ei Suomessakaan hinnat nousseet. 2018 oli taas katovuosi kuivuuden takia ja kun muuallakin maailmassa kuivuuden takia sadot pieneni,ja hinnat nousi, niin Suomessakin viljojen hinnat nousi.
Eli maailmanmarkkinahinnoilla on isompi vaikutus meidän hintatasoon, kuin suomen viljamäärillä. Jos täällä tulee huono sato, voidaan tuonnilla korvata, eikä hinnat nouse, jos muualta saa halvemmalla. Parasta olisi huonoimpien peltojen jättäminen kokonaan viljelystä ja tukijärjestelmästä, eli hyvä metsityspalkkio, ja pieni tai olematon hömppäheinätuki. Emme tarvitse mitään hömppäheinäetuisuusrälssiä, se tulee veronmaksajille liian kalliiksi.
Viljantuotannon lisäämisen aiheuttama viljanhinnan lasku puolestaa ajaa juuri tähän peltojen jättämiseen kokonaan viljelyn ulkopuolelle, jos hömppätuet on pienet tai olemattomat, mikä olisi pelkästään hyvä asia. Emme tarvitse tähän maahan paksusti voivaa veronmaksajien elättämää sivutoimisten viljanviljelijöiden etuisuusrälssiä.
Suomessa on paljon peltoja alueella joissa viljely ei kannata ja samaten lohkoja jotta parhaiten soveltuvat metsälle .
Metsityksestä tulee se ongelma vain, että peltoala vähenee entisestään ja jäljelle jäävistä pelloista käydään entistä suurempi kilpailu. Peltojen hinnat karkaavat käsistä yhä kauemmaksi. Ainut toimiva systeemi olisi huonontaa hommaa niin paljon että ylimääräinen innokkuus viljelyä kohtaan vähenisi. Siinä vain kävisi niin että sivutoimiviljelijät jatkaisivat ja päätoimiset joutuisivat lopettamaan.
Peltojen hinta on jo karannut . 500€/ha vuokra on todella halpaa peltoa täälläpäin .Rakkine kirjoittanut täyttä asiaa.Hyvin kirjoitettu .Korottaisiko se hintaa, jos markkinaviljoja tulisi lisää noin puoli miljardia kiloa nykyisellään hömppäkasvien viljelyssä olevilta pelloilta ?
Korottaisiko se hintaa, jos keskisatoja saataisiin nostetuksi vaikka vain puoli tonnia hehtaarillta. Siitä saataisiin toinen puoli miljardia kiloa lisää markkinoitavaa.
-SS-
2017 oli suomessa katovuosi märkyyden takia, mutta kun muualla maailmassa saatiin hyvä sato, ei Suomessakaan hinnat nousseet. 2018 oli taas katovuosi kuivuuden takia ja kun muuallakin maailmassa kuivuuden takia sadot pieneni,ja hinnat nousi, niin Suomessakin viljojen hinnat nousi.
Eli maailmanmarkkinahinnoilla on isompi vaikutus meidän hintatasoon, kuin suomen viljamäärillä. Jos täällä tulee huono sato, voidaan tuonnilla korvata, eikä hinnat nouse, jos muualta saa halvemmalla. Parasta olisi huonoimpien peltojen jättäminen kokonaan viljelystä ja tukijärjestelmästä, eli hyvä metsityspalkkio, ja pieni tai olematon hömppäheinätuki. Emme tarvitse mitään hömppäheinäetuisuusrälssiä, se tulee veronmaksajille liian kalliiksi.
Viljantuotannon lisäämisen aiheuttama viljanhinnan lasku puolestaa ajaa juuri tähän peltojen jättämiseen kokonaan viljelyn ulkopuolelle, jos hömppätuet on pienet tai olemattomat, mikä olisi pelkästään hyvä asia. Emme tarvitse tähän maahan paksusti voivaa veronmaksajien elättämää sivutoimisten viljanviljelijöiden etuisuusrälssiä.
Suomessa on paljon peltoja alueella joissa viljely ei kannata ja samaten lohkoja jotta parhaiten soveltuvat metsälle .
Metsityksestä tulee se ongelma vain, että peltoala vähenee entisestään ja jäljelle jäävistä pelloista käydään entistä suurempi kilpailu. Peltojen hinnat karkaavat käsistä yhä kauemmaksi. Ainut toimiva systeemi olisi huonontaa hommaa niin paljon että ylimääräinen innokkuus viljelyä kohtaan vähenisi. Siinä vain kävisi niin että sivutoimiviljelijät jatkaisivat ja päätoimiset joutuisivat lopettamaan.
Kerrotaanpa että mitä kirjoitan ei ole loukkaavaa vaan olen jyrkästi erimieltä .Metsityksestä tulee se ongelma vain, että peltoala vähenee entisestään ja jäljelle jäävistä pelloista käydään entistä suurempi kilpailu. Peltojen hinnat karkaavat käsistä yhä kauemmaksi. Ainut toimiva systeemi olisi huonontaa hommaa niin paljon että ylimääräinen innokkuus viljelyä kohtaan vähenisi. Siinä vain kävisi niin että sivutoimiviljelijät jatkaisivat ja päätoimiset joutuisivat lopettamaan.
Ai jaa, tästä näkeekin asenteen, että vain eläintilalle saisi ohjata pinta-alatukia, ja heidän pitäisi saada rauhassa hömppäillä vaikkapa luomullaan ? Että hömppäheinäilijän pelto pitää pakottaa viljantuotantoon, ja siitä edelleen tuettomaan viljelyyn, ja sivutoimisen viljanviljelijän viljanviljely on tehtävä välittömästi kannattamattomaksi. Oikeastaan kaikki viljaa ja öljykasveja viljelevät kasvinviljelytilat pitäisi siis sivutoimisuuden perusteella kieltää, koska sivutoimiviljelyä se on, vuotuisen ajankäytön suhteessa.
Tässä on nyt voimakas ristiriita, kun ensin vaaditaan korjuuvelvoitetta, satokasvin pakkoviljelyä, pitää tuottaa tehokkaasti hinnalla millä hyvänsä, oikeakin sivutoimisuus kipuaa suurempii tilakokoluokkiin silloin aivan kuin varkain.
Eläintilojen vilja-alaan sekä erikoiskasveihin, vähintään myyntiviljaan, käytetty peltopinta-ala voidaan sitten yhtä hyvin myös tehdä tuettomaksi, sivutoimistahan sekin on, kun varsinainen toimeentulo tulee eläintilan managementtijohtamisesta.
Silloin tulee mahdollisuuksia päätoimisille kasvinviljelijöille satonsa markkinointiin.
-SS-
Oletetaan tilanne et eläintuet lopetetaan , seurauksena olisi ....
Broilerihalleista en tiedä , kannattavuus tuntuu hyvältä .Oletetaan tilanne et eläintuet lopetetaan , seurauksena olisi ....
.... se, että nyt viljanvälittäjillä ei olisi kahta herraa palveltavana. Silloin viljanvälittäjillä ja viljelijöillä olisi sama tavoite, eli vientimarkkina, alkaisi puhelin käymään ehkä paremmin, vai mikä viestiväline se nyt on. Ja laivoja lähtisi maailmanmarkkinahinnalla eteen päin, vain laivarahdin osus maksettavaksi. Eikä 50 euroa halvemmalla. Onmuistettava, että viljelijä maksaa rahdin satamaan, eli viljanvälittäjällä todellakaan ei olisi mitää hankalaa yhtälöä edessään.
Kansallisia tukivaroja säästyisi jopa lähes 500 miljoonaa, 12000 eläintuottajaa voisi laittaa sillä hinnalla noin 3000 euron kuukausieläkkeelle ! Ja saisivat normi peltotuet edelleen kaupan päälle !
Ja kyllä maitohalleja ja broilerihalleja vielä pysyisi mukana, koska nytkin kannattaa raivioiden viereen niitä perustaa ?
-SS-
Metsityksestä tulee se ongelma vain, että peltoala vähenee entisestään ja jäljelle jäävistä pelloista käydään entistä suurempi kilpailu. Peltojen hinnat karkaavat käsistä yhä kauemmaksi. Ainut toimiva systeemi olisi huonontaa hommaa niin paljon että ylimääräinen innokkuus viljelyä kohtaan vähenisi. Siinä vain kävisi niin että sivutoimiviljelijät jatkaisivat ja päätoimiset joutuisivat lopettamaan.
Eläintilojen vilja-alaan sekä erikoiskasveihin, vähintään myyntiviljaan, käytetty peltopinta-ala voidaan sitten yhtä hyvin myös tehdä tuettomaksi, sivutoimistahan sekin on, kun varsinainen toimeentulo tulee eläintilan managementtijohtamisesta.
Silloin tulee mahdollisuuksia päätoimisille kasvinviljelijöille satonsa markkinointiin.
-SS-
Miten tuo 5 - 8 e/h on laskettu? Pelkät lehmienpidon tuet + myyntitulot vai kuinka. Tuokin kuulostaa korkealta verrattuna siankasvattajan ansioihin.Broilerihalleista en tiedä , kannattavuus tuntuu hyvältä .Oletetaan tilanne et eläintuet lopetetaan , seurauksena olisi ....
.... se, että nyt viljanvälittäjillä ei olisi kahta herraa palveltavana. Silloin viljanvälittäjillä ja viljelijöillä olisi sama tavoite, eli vientimarkkina, alkaisi puhelin käymään ehkä paremmin, vai mikä viestiväline se nyt on. Ja laivoja lähtisi maailmanmarkkinahinnalla eteen päin, vain laivarahdin osus maksettavaksi. Eikä 50 euroa halvemmalla. Onmuistettava, että viljelijä maksaa rahdin satamaan, eli viljanvälittäjällä todellakaan ei olisi mitää hankalaa yhtälöä edessään.
Kansallisia tukivaroja säästyisi jopa lähes 500 miljoonaa, 12000 eläintuottajaa voisi laittaa sillä hinnalla noin 3000 euron kuukausieläkkeelle ! Ja saisivat normi peltotuet edelleen kaupan päälle !
Ja kyllä maitohalleja ja broilerihalleja vielä pysyisi mukana, koska nytkin kannattaa raivioiden viereen niitä perustaa ?
-SS-
Maitotilojen kannattavuus on heikko , ilman tukia tuotanto loppuisi tai ainakin rajusti vähenisi .
Väitit hybridirukiin laskevan kannattavuutta koska siinä on isot ha/sadot . Tuskinpa lisääntyvä viljanviljely viljanhintaa nostaa , maidossa tämä on nähty .
Maitotilallisen keskituntiansio on noin 5-8 € /h , onko kadehdittavaa ?
Sivutoimisen viljanviljelijän ansio työstä riippuen 12-22€/h + maataloustulo sekä vapaata runsaasti jolloin voi tehdä peltotyöt .
Maidontuottajaa taas sitoo navettatyöt , aikaa peltotöihin on vähemmän kuin sivutoimisella tuottajalla , pois lukien ne tuottajat joilla on palkkatyövoimaa .
Montako maidontuottajaa sielläpäin on ? Taitaa vilja ja sivuansio kannattaa paremmin .
Eikös se palkka lasketa voitosta . Kuinka pitkää päivää lihasikalassa tehdään ?Miten tuo 5 - 8 e/h on laskettu? Pelkät lehmienpidon tuet + myyntitulot vai kuinka. Tuokin kuulostaa korkealta verrattuna siankasvattajan ansioihin.Broilerihalleista en tiedä , kannattavuus tuntuu hyvältä .Oletetaan tilanne et eläintuet lopetetaan , seurauksena olisi ....
.... se, että nyt viljanvälittäjillä ei olisi kahta herraa palveltavana. Silloin viljanvälittäjillä ja viljelijöillä olisi sama tavoite, eli vientimarkkina, alkaisi puhelin käymään ehkä paremmin, vai mikä viestiväline se nyt on. Ja laivoja lähtisi maailmanmarkkinahinnalla eteen päin, vain laivarahdin osus maksettavaksi. Eikä 50 euroa halvemmalla. Onmuistettava, että viljelijä maksaa rahdin satamaan, eli viljanvälittäjällä todellakaan ei olisi mitää hankalaa yhtälöä edessään.
Kansallisia tukivaroja säästyisi jopa lähes 500 miljoonaa, 12000 eläintuottajaa voisi laittaa sillä hinnalla noin 3000 euron kuukausieläkkeelle ! Ja saisivat normi peltotuet edelleen kaupan päälle !
Ja kyllä maitohalleja ja broilerihalleja vielä pysyisi mukana, koska nytkin kannattaa raivioiden viereen niitä perustaa ?
-SS-
Maitotilojen kannattavuus on heikko , ilman tukia tuotanto loppuisi tai ainakin rajusti vähenisi .
Väitit hybridirukiin laskevan kannattavuutta koska siinä on isot ha/sadot . Tuskinpa lisääntyvä viljanviljely viljanhintaa nostaa , maidossa tämä on nähty .
Maitotilallisen keskituntiansio on noin 5-8 € /h , onko kadehdittavaa ?
Sivutoimisen viljanviljelijän ansio työstä riippuen 12-22€/h + maataloustulo sekä vapaata runsaasti jolloin voi tehdä peltotyöt .
Maidontuottajaa taas sitoo navettatyöt , aikaa peltotöihin on vähemmän kuin sivutoimisella tuottajalla , pois lukien ne tuottajat joilla on palkkatyövoimaa .
Montako maidontuottajaa sielläpäin on ? Taitaa vilja ja sivuansio kannattaa paremmin .
Meillä ainakin pelloista saatavat tuet ovat merkittävässä osassa tulojen muodostuksessa. Maidossa taitaa olla eritilanne kiitos litra ja eläintuen?
Eli maailmanmarkkinahinnoilla on isompi vaikutus meidän hintatasoon, kuin suomen viljamäärillä. Jos täällä tulee huono sato, voidaan tuonnilla korvata, eikä hinnat nouse, jos muualta saa halvemmalla.
Mahto olla iso sikala ;DEikös se palkka lasketa voitosta . Kuinka pitkää päivää lihasikalassa tehdään ?Miten tuo 5 - 8 e/h on laskettu? Pelkät lehmienpidon tuet + myyntitulot vai kuinka. Tuokin kuulostaa korkealta verrattuna siankasvattajan ansioihin.Broilerihalleista en tiedä , kannattavuus tuntuu hyvältä .Oletetaan tilanne et eläintuet lopetetaan , seurauksena olisi ....
.... se, että nyt viljanvälittäjillä ei olisi kahta herraa palveltavana. Silloin viljanvälittäjillä ja viljelijöillä olisi sama tavoite, eli vientimarkkina, alkaisi puhelin käymään ehkä paremmin, vai mikä viestiväline se nyt on. Ja laivoja lähtisi maailmanmarkkinahinnalla eteen päin, vain laivarahdin osus maksettavaksi. Eikä 50 euroa halvemmalla. Onmuistettava, että viljelijä maksaa rahdin satamaan, eli viljanvälittäjällä todellakaan ei olisi mitää hankalaa yhtälöä edessään.
Kansallisia tukivaroja säästyisi jopa lähes 500 miljoonaa, 12000 eläintuottajaa voisi laittaa sillä hinnalla noin 3000 euron kuukausieläkkeelle ! Ja saisivat normi peltotuet edelleen kaupan päälle !
Ja kyllä maitohalleja ja broilerihalleja vielä pysyisi mukana, koska nytkin kannattaa raivioiden viereen niitä perustaa ?
-SS-
Maitotilojen kannattavuus on heikko , ilman tukia tuotanto loppuisi tai ainakin rajusti vähenisi .
Väitit hybridirukiin laskevan kannattavuutta koska siinä on isot ha/sadot . Tuskinpa lisääntyvä viljanviljely viljanhintaa nostaa , maidossa tämä on nähty .
Maitotilallisen keskituntiansio on noin 5-8 € /h , onko kadehdittavaa ?
Sivutoimisen viljanviljelijän ansio työstä riippuen 12-22€/h + maataloustulo sekä vapaata runsaasti jolloin voi tehdä peltotyöt .
Maidontuottajaa taas sitoo navettatyöt , aikaa peltotöihin on vähemmän kuin sivutoimisella tuottajalla , pois lukien ne tuottajat joilla on palkkatyövoimaa .
Montako maidontuottajaa sielläpäin on ? Taitaa vilja ja sivuansio kannattaa paremmin .
Meillä ainakin pelloista saatavat tuet ovat merkittävässä osassa tulojen muodostuksessa. Maidossa taitaa olla eritilanne kiitos litra ja eläintuen?
Molemmista kokemusta et noin 1-2 h/päivä .
Paljonkos sikalassa sitten aikaa menee päivässä ?Mahto olla iso sikala ;DEikös se palkka lasketa voitosta . Kuinka pitkää päivää lihasikalassa tehdään ?Miten tuo 5 - 8 e/h on laskettu? Pelkät lehmienpidon tuet + myyntitulot vai kuinka. Tuokin kuulostaa korkealta verrattuna siankasvattajan ansioihin.Broilerihalleista en tiedä , kannattavuus tuntuu hyvältä .Oletetaan tilanne et eläintuet lopetetaan , seurauksena olisi ....
.... se, että nyt viljanvälittäjillä ei olisi kahta herraa palveltavana. Silloin viljanvälittäjillä ja viljelijöillä olisi sama tavoite, eli vientimarkkina, alkaisi puhelin käymään ehkä paremmin, vai mikä viestiväline se nyt on. Ja laivoja lähtisi maailmanmarkkinahinnalla eteen päin, vain laivarahdin osus maksettavaksi. Eikä 50 euroa halvemmalla. Onmuistettava, että viljelijä maksaa rahdin satamaan, eli viljanvälittäjällä todellakaan ei olisi mitää hankalaa yhtälöä edessään.
Kansallisia tukivaroja säästyisi jopa lähes 500 miljoonaa, 12000 eläintuottajaa voisi laittaa sillä hinnalla noin 3000 euron kuukausieläkkeelle ! Ja saisivat normi peltotuet edelleen kaupan päälle !
Ja kyllä maitohalleja ja broilerihalleja vielä pysyisi mukana, koska nytkin kannattaa raivioiden viereen niitä perustaa ?
-SS-
Maitotilojen kannattavuus on heikko , ilman tukia tuotanto loppuisi tai ainakin rajusti vähenisi .
Väitit hybridirukiin laskevan kannattavuutta koska siinä on isot ha/sadot . Tuskinpa lisääntyvä viljanviljely viljanhintaa nostaa , maidossa tämä on nähty .
Maitotilallisen keskituntiansio on noin 5-8 € /h , onko kadehdittavaa ?
Sivutoimisen viljanviljelijän ansio työstä riippuen 12-22€/h + maataloustulo sekä vapaata runsaasti jolloin voi tehdä peltotyöt .
Maidontuottajaa taas sitoo navettatyöt , aikaa peltotöihin on vähemmän kuin sivutoimisella tuottajalla , pois lukien ne tuottajat joilla on palkkatyövoimaa .
Montako maidontuottajaa sielläpäin on ? Taitaa vilja ja sivuansio kannattaa paremmin .
Meillä ainakin pelloista saatavat tuet ovat merkittävässä osassa tulojen muodostuksessa. Maidossa taitaa olla eritilanne kiitos litra ja eläintuen?
Molemmista kokemusta et noin 1-2 h/päivä .
Kannattais eka ettiä tarkemaa faktaa ennenkuin alkaa heittelemään mitään. Niinkuin jokainen maatalousveroilmotuksen täyttänyt tietää niin voitto ei näyttele oikeasti minkäänlaista järkevää lukua mihin kannattaa mitään verrata. Kyseinen luku ei kerro mitään siitä, että mikä tilan oikea taloustilanne on.
Parempia faktoja pöytään niin sitten voidaan tutkia asiaa tarkemmin.
Paljonkos aikaa menee navetassa , kai tiedät mitä siellä tehdään ?
Mitään noin tyhmää en ole pitkään aikaa lukenutkaan ;D ;D ;D ;D ;D ;DPaljonkos aikaa menee navetassa , kai tiedät mitä siellä tehdään ?
Suomessa ehkä erikoistapaus, mutta maapallolla, halvat siirtotyöläiset uurastavat jättikaruselleissa lypsämässä 24/7 , liemet lasketaan laguuniin ja isännällä itselläänkin on tietenkin bisnesmiittejä, joutuu vetämään välillä kravatin kaulaan kun käy dairylobbyn vierailuilla poliitikkojen luona. Sieltä sitten suoraan Seychelleille rantalomalle.
-SS-
Ehkä tyhmyyys piileekin juurikin lukijan päässä.Tiedän , isompiakin tiloja löytyy . Robottikaruselli löytyy suomestakin . Kiinassa https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.353187
Maailman suurimmat maidontuottajamaat ovat USA, Intia, Kiina, ja sitten melko pitkän matkan päässä Saksa ja Venäjä. Esimerkkinä Intiassa Bhagyalaxmin lypsykarjatila, jolla on 1500 lypsävää, 1500 muuta nautaa, antibioottivapaa maito, oma homogenoisnti ja pastorointi ja pakkaamo.
Ja on karusellilypsy sielläkin. Ja työvoima halpaa päivystämään siellä. Eikä isäntäväki kyki siellä itse yötä päivää.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/India_parlour.jpg)
-SS-
Paljonkos sikalassa sitten aikaa menee päivässä ?
Paljonkos aikaa menee navetassa , kai tiedät mitä siellä tehdään ?
Suomessa ehkä erikoistapaus, mutta maapallolla, halvat siirtotyöläiset uurastavat jättikaruselleissa lypsämässä 24/7 , liemet lasketaan laguuniin ja isännällä itselläänkin on tietenkin bisnesmiittejä, joutuu vetämään välillä kravatin kaulaan kun käy dairylobbyn vierailuilla poliitikkojen luona. Sieltä sitten suoraan Seychelleille rantalomalle.
-SS-
Mitään noin tyhmää en ole pitkään aikaa lukenutkaan ;D ;D ;D ;D ;D ;D
On tietysti navetoita maailmalla missä tuollainen vois onnistuakin mutta vähän . Maidontuotanto vaatii pikkusen keskittymistä , enemmän kuin lihasiat ja viljanviljely .
EU:n alkupuoliskolla ihmetteli sikalan pitäjän kuva viittii naudanlihaa tai maitoa tuottaa , nykyisin kadehtivat .
Kenenkään on turha tulla selittämään ettei maidontuotanto ole kannattavaa. Miksi sitten lähes joka lehdessä on jonkin robottikopin avajaisista ilmoitus? Voiko noin moni olla väärässä? Investoidaanko muka kannattamattomaan tuotantoon?
Sikaloiden pitäjät ovatkin vuokranneet tuotantotilojaan muille sikala yrittäjille , samoin peltosakin . Yks tuttu käy töissä , kannattavuus ei ollut ongelma mutta halu tehdä muuta innosti tekemään ratkaisun . Mersuilla kiva ajella , vuokratulot mahdollistaa laatuautoilla ajelun ja vapaa-aika matkustelun . Huonosti ei pärjää vuokraajakaan , työntekijät hoitavat työt . Eli ei huonosti kannata .Paljonkos sikalassa sitten aikaa menee päivässä ?
Paljonkos aikaa menee navetassa , kai tiedät mitä siellä tehdään ?
No sehän nyt riippuu ihan sikalan koosta. Olettaisin saman pätevän navettaankin? Ja kyllä tiedän mitä navetassa tehdään. Toisissa lypsetään ja toisissa lypsää robotti ja isäntä tai emäntä tai kenties molemmat ja vielä palkattu vahtivat vieressä. Voit vaikka aloittaa faktojen selvittämisen siitä, että onko robottitilojen tuntiansio vai sellaisten missä ihminen lypsää. Jatketaan sitten sitä keskustelu.
Entä siemennykset , lasketaanko työaikaan ?Suomessa ehkä erikoistapaus, mutta maapallolla, halvat siirtotyöläiset uurastavat jättikaruselleissa lypsämässä 24/7 , liemet lasketaan laguuniin ja isännällä itselläänkin on tietenkin bisnesmiittejä, joutuu vetämään välillä kravatin kaulaan kun käy dairylobbyn vierailuilla poliitikkojen luona. Sieltä sitten suoraan Seychelleille rantalomalle.
-SS-
Hieman varmaa kieliposkessa kirjoitettua niinkuin SS:n kommentit nykyään on, mutta kyllähän tuossa perää on. Suomi sellainen takapajula, jossa muutamalla sadalla lehmällä paukutellaan henkseleitä ja ollaan niin perkeleen kovaa maidontuottajaa.. ;DMitään noin tyhmää en ole pitkään aikaa lukenutkaan ;D ;D ;D ;D ;D ;D
On tietysti navetoita maailmalla missä tuollainen vois onnistuakin mutta vähän . Maidontuotanto vaatii pikkusen keskittymistä , enemmän kuin lihasiat ja viljanviljely .
Mä taas voisin sanoa, että kenenkään noin ****** kanssa en ole vähän aikaan kinannutkaan, mutta jätänpä sanomatta. Viisaat osaa täyttää tyhjän kohdan..
Mitä keskittymiseen tulee niin kyllä tuolla sikapuolellakin ja peltoviljelyssä nykyään täytyy hieman enemmän keskittyä jos meinaa oikeasti tulosta saada aikaan. Ajatuksesi on selvästi jostakin historiasta tai sitten olet vain katsonut väärän naapurin toimia. Jo tuo mainitsemasi ajankäyttö kertoo sen. Ihan samaa se on navettapuolella. Siellä voi olla tiloja jossa robotti lypsää ja toinen robotti jakaa rehut ja isäntä käy korkeintaan ovelta huutamassa huomenet elukoille puolenpäivän aikaan, kun kiirehtii jo taas johonkin valion kekkereihin..
Olen työskennellyt sikaloissa ja navetoissa , joten eron tiedän. Paljonko työtä on emakon jouten olo aikoina ? Ryhmäporsitukset , vieroitukset , salvaukset , pistostenanto , karsinoiden siivoukset , ihan tuttua puuhaa . Maidontuottajat hallitsee myös viljapuolen .EU:n alkupuoliskolla ihmetteli sikalan pitäjän kuva viittii naudanlihaa tai maitoa tuottaa , nykyisin kadehtivat .
Niin silloin ne kadehtijat löytyiät sikojenpitäjille muualta. Joillekkin on jäänyt levy pahasti päälle kun edelleen kadehtitaan. En mä sitä kiellä kyllähän sikojen pito silloin oli kannattavampaa.
Kenenkään on turha tulla selittämään ettei maidontuotanto ole kannattavaa. Miksi sitten lähes joka lehdessä on jonkin robottikopin avajaisista ilmoitus? Voiko noin moni olla väärässä? Investoidaanko muka kannattamattomaan tuotantoon?
Metsityksestä tulee se ongelma vain, että peltoala vähenee entisestään ja jäljelle jäävistä pelloista käydään entistä suurempi kilpailu. Peltojen hinnat karkaavat käsistä yhä kauemmaksi. Ainut toimiva systeemi olisi huonontaa hommaa niin paljon että ylimääräinen innokkuus viljelyä kohtaan vähenisi. Siinä vain kävisi niin että sivutoimiviljelijät jatkaisivat ja päätoimiset joutuisivat lopettamaan.
Eläintilojen vilja-alaan sekä erikoiskasveihin, vähintään myyntiviljaan, käytetty peltopinta-ala voidaan sitten yhtä hyvin myös tehdä tuettomaksi, sivutoimistahan sekin on, kun varsinainen toimeentulo tulee eläintilan managementtijohtamisesta.
Silloin tulee mahdollisuuksia päätoimisille kasvinviljelijöille satonsa markkinointiin.
-SS-
Kyllä toi mulle käy heti kun se rahan pumppaaminen maatalouden ulkopuolelta lopetetaan.
Oikeasti noinhan se pitäisi. Jos nyt ajatellaan vaikka sikatiloja niin ajatushan on että tuottavat itse rehuviljansa, mutta koska sikabisneksestä ei rahaa irtoa ja rehuviljaa on kaupan niin pelloilla kannattaa viljellä kannattavimpia kasveja tai olla viljelemättä.
Tehtäisiin sitten mitä tahansa järjestelyjä niin millään ei saada estettyä kuitenkaan sitä että sillä jolla on rahaa sotkee maatalouden syöttämällä muualta hankittua rahaa siihen.
Tilastoja voi tehdä kaiken näköisiä. Jos tuokin perustuu johonkin kyselyyn tms. niin mä en sille paljon painoa arvoa anna, itsekkin tulee noihin valehdeltua lähes mitä sattuu. Pari viimeistä vuotta puuttuu kaikenlisäksi..Metsityksestä tulee se ongelma vain, että peltoala vähenee entisestään ja jäljelle jäävistä pelloista käydään entistä suurempi kilpailu. Peltojen hinnat karkaavat käsistä yhä kauemmaksi. Ainut toimiva systeemi olisi huonontaa hommaa niin paljon että ylimääräinen innokkuus viljelyä kohtaan vähenisi. Siinä vain kävisi niin että sivutoimiviljelijät jatkaisivat ja päätoimiset joutuisivat lopettamaan.
Eläintilojen vilja-alaan sekä erikoiskasveihin, vähintään myyntiviljaan, käytetty peltopinta-ala voidaan sitten yhtä hyvin myös tehdä tuettomaksi, sivutoimistahan sekin on, kun varsinainen toimeentulo tulee eläintilan managementtijohtamisesta.
Silloin tulee mahdollisuuksia päätoimisille kasvinviljelijöille satonsa markkinointiin.
-SS-
Kyllä toi mulle käy heti kun se rahan pumppaaminen maatalouden ulkopuolelta lopetetaan.
Oikeasti noinhan se pitäisi. Jos nyt ajatellaan vaikka sikatiloja niin ajatushan on että tuottavat itse rehuviljansa, mutta koska sikabisneksestä ei rahaa irtoa ja rehuviljaa on kaupan niin pelloilla kannattaa viljellä kannattavimpia kasveja tai olla viljelemättä.
Tehtäisiin sitten mitä tahansa järjestelyjä niin millään ei saada estettyä kuitenkaan sitä että sillä jolla on rahaa sotkee maatalouden syöttämällä muualta hankittua rahaa siihen.
Sää oot kyllä toivoton valittaja.
Minne helvettiin te ne rahanne työnnätte kun joka mittarilla sikaviljely on kannattavinta?
(https://img.aijaa.com/m/00435/14784117.jpg) (https://aijaa.com/vNb2HM)
(https://img.aijaa.com/m/00994/14784118.jpg) (https://aijaa.com/5U7V1U)
Vai onko nuo lukemat ihan tuulesta temmattuja ja päästä keksittyä?
:o :o :o :o
Ei maidontuotantokaan ole parantunut .Tilastoja voi tehdä kaiken näköisiä. Jos tuokin perustuu johonkin kyselyyn tms. niin mä en sille paljon painoa arvoa anna, itsekkin tulee noihin valehdeltua lähes mitä sattuu. Pari viimeistä vuotta puuttuu kaikenlisäksi..Metsityksestä tulee se ongelma vain, että peltoala vähenee entisestään ja jäljelle jäävistä pelloista käydään entistä suurempi kilpailu. Peltojen hinnat karkaavat käsistä yhä kauemmaksi. Ainut toimiva systeemi olisi huonontaa hommaa niin paljon että ylimääräinen innokkuus viljelyä kohtaan vähenisi. Siinä vain kävisi niin että sivutoimiviljelijät jatkaisivat ja päätoimiset joutuisivat lopettamaan.
Eläintilojen vilja-alaan sekä erikoiskasveihin, vähintään myyntiviljaan, käytetty peltopinta-ala voidaan sitten yhtä hyvin myös tehdä tuettomaksi, sivutoimistahan sekin on, kun varsinainen toimeentulo tulee eläintilan managementtijohtamisesta.
Silloin tulee mahdollisuuksia päätoimisille kasvinviljelijöille satonsa markkinointiin.
-SS-
Kyllä toi mulle käy heti kun se rahan pumppaaminen maatalouden ulkopuolelta lopetetaan.
Oikeasti noinhan se pitäisi. Jos nyt ajatellaan vaikka sikatiloja niin ajatushan on että tuottavat itse rehuviljansa, mutta koska sikabisneksestä ei rahaa irtoa ja rehuviljaa on kaupan niin pelloilla kannattaa viljellä kannattavimpia kasveja tai olla viljelemättä.
Tehtäisiin sitten mitä tahansa järjestelyjä niin millään ei saada estettyä kuitenkaan sitä että sillä jolla on rahaa sotkee maatalouden syöttämällä muualta hankittua rahaa siihen.
Sää oot kyllä toivoton valittaja.
Minne helvettiin te ne rahanne työnnätte kun joka mittarilla sikaviljely on kannattavinta?
(https://img.aijaa.com/m/00435/14784117.jpg) (https://aijaa.com/vNb2HM)
(https://img.aijaa.com/m/00994/14784118.jpg) (https://aijaa.com/5U7V1U)
Vai onko nuo lukemat ihan tuulesta temmattuja ja päästä keksittyä?
:o :o :o :o
Musta olisi parempi seurata sitä mitä on oikeasti tapahtunut. Sikatilojen investoinnit lähes jäissä, moni siirtyy viljanviljelijäksi ja muihin töihin. Nautapuolella investoidaan samoin broilerissa sen mitä sääntely sallii. Eilen uutisoitiin lehdessä, että sikatilat vähenevät 10% vuosi vauhtia. Kulutus tippuu samaa vauhtia, eikä edes orastava auringon pilkahdus (kiinanvienti) tunnu auttavan.
Eikös ole sitten hyvä et lopettaa jos ei tavaralle ole kysyntää .
Mutta mitäpä sitä jauhamaan joidenkin mielestä sikabisnes on edelleen kultakaivos, kun se on sitä joskus 20 vuotta sitten ollut..
Ehkä tyhmyyys piileekin juurikin lukijan päässä.Viljaviljelijöitä vois käyttää halpatyövoimana tuollaisissa yksiköissä . Pääsisivät maidontuotannontuista :)
Maailman suurimmat maidontuottajamaat ovat USA, Intia, Kiina, ja sitten melko pitkän matkan päässä Saksa ja Venäjä. Esimerkkinä Intiassa Bhagyalaxmin lypsykarjatila, jolla on 1500 lypsävää, 1500 muuta nautaa, antibioottivapaa maito, oma homogenoisnti ja pastorointi ja pakkaamo.
Ja on karusellilypsy sielläkin. Ja työvoima halpaa päivystämään siellä. Eikä isäntäväki kyki siellä itse yötä päivää.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/India_parlour.jpg)
-SS-
Ehkä tyhmyyys piileekin juurikin lukijan päässä.Viljaviljelijöitä vois käyttää halpatyövoimana tuollaisissa yksiköissä . Pääsisivät maidontuotannontuista :)
Maailman suurimmat maidontuottajamaat ovat USA, Intia, Kiina, ja sitten melko pitkän matkan päässä Saksa ja Venäjä. Esimerkkinä Intiassa Bhagyalaxmin lypsykarjatila, jolla on 1500 lypsävää, 1500 muuta nautaa, antibioottivapaa maito, oma homogenoisnti ja pastorointi ja pakkaamo.
Ja on karusellilypsy sielläkin. Ja työvoima halpaa päivystämään siellä. Eikä isäntäväki kyki siellä itse yötä päivää.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/India_parlour.jpg)
-SS-
Tilastoja voi tehdä kaiken näköisiä. Jos tuokin perustuu johonkin kyselyyn tms. niin mä en sille paljon painoa arvoa anna, itsekkin tulee noihin valehdeltua lähes mitä sattuu. Pari viimeistä vuotta puuttuu kaikenlisäksi..Metsityksestä tulee se ongelma vain, että peltoala vähenee entisestään ja jäljelle jäävistä pelloista käydään entistä suurempi kilpailu. Peltojen hinnat karkaavat käsistä yhä kauemmaksi. Ainut toimiva systeemi olisi huonontaa hommaa niin paljon että ylimääräinen innokkuus viljelyä kohtaan vähenisi. Siinä vain kävisi niin että sivutoimiviljelijät jatkaisivat ja päätoimiset joutuisivat lopettamaan.
Eläintilojen vilja-alaan sekä erikoiskasveihin, vähintään myyntiviljaan, käytetty peltopinta-ala voidaan sitten yhtä hyvin myös tehdä tuettomaksi, sivutoimistahan sekin on, kun varsinainen toimeentulo tulee eläintilan managementtijohtamisesta.
Silloin tulee mahdollisuuksia päätoimisille kasvinviljelijöille satonsa markkinointiin.
-SS-
Kyllä toi mulle käy heti kun se rahan pumppaaminen maatalouden ulkopuolelta lopetetaan.
Oikeasti noinhan se pitäisi. Jos nyt ajatellaan vaikka sikatiloja niin ajatushan on että tuottavat itse rehuviljansa, mutta koska sikabisneksestä ei rahaa irtoa ja rehuviljaa on kaupan niin pelloilla kannattaa viljellä kannattavimpia kasveja tai olla viljelemättä.
Tehtäisiin sitten mitä tahansa järjestelyjä niin millään ei saada estettyä kuitenkaan sitä että sillä jolla on rahaa sotkee maatalouden syöttämällä muualta hankittua rahaa siihen.
Sää oot kyllä toivoton valittaja.
Minne helvettiin te ne rahanne työnnätte kun joka mittarilla sikaviljely on kannattavinta?
(https://img.aijaa.com/m/00435/14784117.jpg) (https://aijaa.com/vNb2HM)
(https://img.aijaa.com/m/00994/14784118.jpg) (https://aijaa.com/5U7V1U)
Vai onko nuo lukemat ihan tuulesta temmattuja ja päästä keksittyä?
:o :o :o :o
Musta olisi parempi seurata sitä mitä on oikeasti tapahtunut. Sikatilojen investoinnit lähes jäissä, moni siirtyy viljanviljelijäksi ja muihin töihin. Nautapuolella investoidaan samoin broilerissa sen mitä sääntely sallii. Eilen uutisoitiin lehdessä, että sikatilat vähenevät 10% vuosi vauhtia. Kulutus tippuu samaa vauhtia, eikä edes orastava auringon pilkahdus (kiinanvienti) tunnu auttavan.
Mutta mitäpä sitä jauhamaan joidenkin mielestä sikabisnes on edelleen kultakaivos, kun se on sitä joskus 20 vuotta sitten ollut..
paljon painoa arvoa anna, itsekkin tulee noihin valehdeltua lähes mitä sattuu.Kaikki on huomannu jatkuvan valehtelusi .
Jos viljallakin olisi samanlainen kabinettiturva, kuin maidolla niin mitään hätää ei olisi. Silloin viljan hinta nostettaisiin 500 euroon tonni ja puintiaikana tissinkoittajat ovat lomalla lomittajan avulla. Kuitenkin lomakohteessa näitä tissinkoittajia hakattaisiin niin että oppisivat olemaan.
Neuvottelette semmoisen ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Sorkkakin olisi laitettu samaan kasaan. Ei oppi ojaan kaada.
Seura tekee kaltaisekseen..paljon painoa arvoa anna, itsekkin tulee noihin valehdeltua lähes mitä sattuu.Kaikki on huomannu jatkuvan valehtelusi .
Lainaus eilisestä lehdestä.
Viljan viennin arvo oli lokakuussa 4,5 miljoonaa euroa.
Viljaa tuotiin 3,8 miljoonan euron arvosta. Viljaa vietiin noin 22,9 ja tuotiin noin 6,2 miljoonaa kiloa.
Tuonti melko kallista. Halvalla rahdataan maailmalle.
Viljakauppa kartelliin on vaikea puutua. Piirit on
pienet ja touhulla on ämteekoon siunaus. Hyvävelikerho
toimii. Olisiko kuitenkin parempi tilanne, jos kauppaa
pyörittäisi ulkolainen mafia?
Viljakauppa kartelliin on vaikea puutua. Piirit on
pienet ja touhulla on ämteekoon siunaus. Hyvävelikerho
toimii. Olisiko kuitenkin parempi tilanne, jos kauppaa
pyörittäisi ulkolainen mafia?
Esim ruotsalainen Lantmännen Agro ja tanskalainen Danish Agro? Ois varmaan ihan kauheaa..
Viljakauppa kartelliin on vaikea puutua. Piirit on
pienet ja touhulla on ämteekoon siunaus. Hyvävelikerho
toimii. Olisiko kuitenkin parempi tilanne, jos kauppaa
pyörittäisi ulkolainen mafia?
Esim ruotsalainen Lantmännen Agro ja tanskalainen Danish Agro? Ois varmaan ihan kauheaa..
Hankkija, Lantmannen, Avena, siinä kolme suurinta viljanostajaa, vain Avena kotimaisessa omistuksessa. Tietysti vielä A-rehu, Raisio, Altia ja Fazer muita merkittäviä viljankäyttäjiä ja ostajia.
Jos viljallakin olisi samanlainen kabinettiturva, kuin maidolla niin mitään hätää ei olisi. Silloin viljan hinta nostettaisiin 500 euroon tonni ja puintiaikana tissinkoittajat ovat lomalla lomittajan avulla. Kuitenkin lomakohteessa näitä tissinkoittajia hakattaisiin niin että oppisivat olemaan.Missä kabinettiturva maidolle tulee ? Markkinoilta hinnat haetaan . Jos Valio myis pelkästään juustoja , jogurtteja voisi maidosta maksaa euronlitralta kevyesti .
Sorkkakin olisi laitettu samaan kasaan. Ei oppi ojaan kaada.
ja just kun nuo pisti paikat tyhjäks... mistä net porsaat tähän hätään...? ryssälästä?Tuo tietysti tällä hetkellä ongelma. Mutta ei nyt mennä siihen.
mikseiköhän tuo kilipailuvirasto moiseen puutu? ei kait siellä vaan noissa markkinoilla omaa lehmää ojassa..
Viljanostajakartelli pitää huolen, että viljaa on aina runsaastiOsa varmaan keskittyy kauppaan, toiset tuontiin ja toiset vientiin. Tuskin saman toimijan kannattaa ostaa kalliilla ulkomailta, jos joutuu halvalla myymään.
tarjolla. Tuontivilja saa maksaa mitä tahansa, kunhan kotimaan
hinnat saa pidettyä pohjalla. Kilpailua on lähinnä siitä, kuka
kehtaa maksaa vähiten. Parin kuukauden kuluttua julkaisevat
ensimmäisen ennusteen ennätys sadosta.
Viljanostajakartelli pitää huolen, että viljaa on aina runsaasti
tarjolla. Tuontivilja saa maksaa mitä tahansa, kunhan kotimaan
hinnat saa pidettyä pohjalla. Kilpailua on lähinnä siitä, kuka
kehtaa maksaa vähiten. Parin kuukauden kuluttua julkaisevat
ensimmäisen ennusteen ennätys sadosta.
Onko kukaan edes tehnyt kantelua kilpailuvirastolle ?mikseiköhän tuo kilipailuvirasto moiseen puutu? ei kait siellä vaan noissa markkinoilla omaa lehmää ojassa..
Kilpailuvirasto ei puuttune asiaan, koska edunsaajille koituu suurempi hyöty mitä kasvinviljelyalalle koituisi spekulatiivisia tappioita. Valtakunnan edusta on kysymys, siinä ei auta säälitellä.
-SS-
On muuten hyvä kysymys. Oliskohan eu:ssa joku komissio, joka näitä valvoo.On kai mutta kilpailuvirastolle pitää tehdä kantelu ennen kuin se voi puuttua asiaan .
Hintakilpailu on laillista, hintojen julkisuus on laillista, jopa näiden palvelujen käyttö, jotka suorittavat hintavertailua on laillista. Aikaisemmin ostajilla oli joku nokkimisjärjestys eli suurin ostaja laittoi hintansa näytille ensimmäisenä ja muut peesasivat kiltisti. Maaseudun Tulevaisuus julkaisi hinnat, sieltä ostajat katsoivat mitä piti tilittää, sekin melkein laillista. Nythän VYR koostaa hintatiedot maanantaisin, kait laillista sekin?On muuten hyvä kysymys. Oliskohan eu:ssa joku komissio, joka näitä valvoo.On kai mutta kilpailuvirastolle pitää tehdä kantelu ennen kuin se voi puuttua asiaan .
Osto kartelli on laiton , jos sellaisen pystyy todistamaan .Hintakilpailu on laillista, hintojen julkisuus on laillista, jopa näiden palvelujen käyttö, jotka suorittavat hintavertailua on laillista. Aikaisemmin ostajilla oli joku nokkimisjärjestys eli suurin ostaja laittoi hintansa näytille ensimmäisenä ja muut peesasivat kiltisti. Maaseudun Tulevaisuus julkaisi hinnat, sieltä ostajat katsoivat mitä piti tilittää, sekin melkein laillista. Nythän VYR koostaa hintatiedot maanantaisin, kait laillista sekin?On muuten hyvä kysymys. Oliskohan eu:ssa joku komissio, joka näitä valvoo.On kai mutta kilpailuvirastolle pitää tehdä kantelu ennen kuin se voi puuttua asiaan .
Kiellettyä olisi se, jos ostajat kokoontuisivat ennen sadonkorjuuta ja päättäisivät hinnoista ennakkoon. Ostajilla olisi sopimus esimerkiksi ostoalueista, josta seuraisi ettei aitoa kilpailua syntyisi, kun ostajia on vain yksi. Jollain ostajista olisi niin iso markkina-asema, ettei markkinoille pääse muut (juurikas?) Kyseenalaista kilpailua on se, että tavara hinnoitellaan erilailla myyjästä johtuen tai sovitaan laatuhinnoittelusta maksettavat korvaukset ja hylkäysrajat porukalla.
Mitään kuluttajansuojaa ei maatalouskaupassa tunneta ja käytännössä näyttöä mahdoton saada, ennen kuin metsäyhtiöiden kartellit on unohtunu ;)
Muistatko, miten kävi puukaupassa? UPM itse paljasti vasta, kun oli uhkana valtiollinen skandaali. Tuomio tuli muille osallisille. Puunmyyjille ei korvattu mitään, vaikka kartelli oli oikesti tunnustettu ja syylliset tuomittu.Mitään kuluttajansuojaa ei maatalouskaupassa tunneta ja käytännössä näyttöä mahdoton saada, ennen kuin metsäyhtiöiden kartellit on unohtunu ;)Osto kartelli on laiton , jos sellaisen pystyy todistamaan .
Muistatko, miten kävi puukaupassa? UPM itse paljasti vasta, kun oli uhkana valtiollinen skandaali. Tuomio tuli muille osallisille. Puunmyyjille ei korvattu mitään, vaikka kartelli oli oikesti tunnustettu ja syylliset tuomittu.Mitään kuluttajansuojaa ei maatalouskaupassa tunneta ja käytännössä näyttöä mahdoton saada, ennen kuin metsäyhtiöiden kartellit on unohtunu ;)Osto kartelli on laiton , jos sellaisen pystyy todistamaan .
Jos jollain on näyttöä kartellista, niin onnea vaan yritykselle. Muutama miljoona kannattaa laittaa sivuun, ellei etene suunnitellusti. Tähän viljakaupan tapaan maksaa myyjille eri hintaa, voisi näyttö löytyä helpommin. Nythän jo rukiin osalla oli jollain varmaa tietoa, että "eliitille" oli 200€/tn maksettu ja joku toinen sai satasen.
Ruishommassa ei ollut mitään salaista; jos oli tehnyt sopimuksen hyvissä ajoin, sai hyvän hinnan, mattimyöhäset myöhästyi parhaista hinnoista sovittaessa.
Ruishommassa ei ollut mitään salaista; jos oli tehnyt sopimuksen hyvissä ajoin, sai hyvän hinnan, mattimyöhäset myöhästyi parhaista hinnoista sovittaessa.
Ei tietenkään ole salaista, mutta hommassa pitää olla suunnitelma, ja se suunnitelma ei ole pumpata myllyjen rahaa vip-viljelijöille. Ja se suunnitelma on juuri se, että pidetään remmissä muutamakymmenen suuralaa, ja tasoitetaan vuosien erilaisuutta käteiskauppaa käyvien kanssa.
Siihen hommaan ei pidä mennä narriksi mukaan. Siksi suosittelen, että kiinnittelevät keskenään vaan. Sitten voikin tulla kysymyksiä ostomiehelle, että miksi myllyn keskihinta on 80 euroa korkeampi kuin saksan leipärukiin hinta. Ja sen jälkeen ei sitä kaksisatasta tule edes kaverille.
-SS-
Jos joku edellyttää, että tuotantosopimusta tai kiinnitettyä hintaa muutetaan takautuvasti, niin mikähän olisi peruste? Yhtä perusteeton on vaatimus päästä myöhemmin mukaan sopimukseen, jos hinnat nousevat. Kaupan tapaa tehdä sopimuksia tai suosia joitain asiakkaita, sekään ei ole kiellettyä, onhan meillä sopimusvapaus, kaikkien kanssa ei ole pakko tehdä kauppaa.
No, sopimukset saattavat joskus kolahtaa omaan nilkkaankin, muistan aikoinaan kun viljelijöitten oma virma teki sopimuksia erään ylituotantovuoden, jolloin ei vilja kelvannut (edes aijemmin tehdyn osamaksukaupan erän maksuksi, piti rahalla maksaa), sitten seuraava vuosi olikin melkein katovuosi ja ostajat, niinkuin tämäkin firma, joutuivat tavaraa saadakseen nostamaan parikymmentä penniä viljan hintaa. Eräs sopimuksen tehnyt kaveri olisi myös tahtonut sen korkeamman hinnan, mutta sille sanottiin että sopimus on sopimus, so***** hinta maksetaan mutta ei sitä korotettua..
Viljelijä on aina huonommassa asemassa maksajaan nähden, eräs perunanviljelijäkaveri teki sopimuksen perunanmyynnistä, kauppa sai jostain edullisemmalla hinnalla potaattia eikä ottanut tältä sopimusviljelijältä. onneksi paikkakunnalla oli vielä silloin tärkkitehdas johon sai sitten varastonsa menemään kevätkesällä..
Mallasohrassa hinnan kiinnitys korkeaan tasoon ei takaa mitään.
Maltaan ostaja saa silti päättää, ottaako erän vastaan vai ei. Erästä
löytyykin yllättäen pellolla itäneitä, haljenneita tai punaisia jyviä
hylkäämiseen riittävä määrä. Rinnakkaisnäyte todistajineen on yhtä
tyhjän kanssa. Päinvastaisessa tapauksessa viljelijä voi toimittaa
"liian huonon" näytteen. Ostaja voi kuitenkin tulla itse hakemaan
näytteen siilosta. Jos erä on jo myyty muualle, vaatii ostaja hyvityksen,
tietysti kuluineen jne.
Ennen kuin tämä hedgemarkkinointi oli muodissa, käytettiin varastointia suhdannetasaajina. Silläkin oli taipumus heilautella markkinoita, alhaisten hintojen ylivarastoista ei tahtonut millään päästä eroon, ja sitten kun hinnat nousivat, kaikki hyökkäsivät täydentämään varastojaan yhtä aikaa, ja hinnat pomppasivat kuplaksi.Miten yleistä on nykyisin käyttää näitä johdannaisia hintavaihtelujen suojaamiseen?
-SS-
Miten yleistä on nykyisin käyttää näitä johdannaisia hintavaihtelujen suojaamiseen?
Jos käyttää tai ostaa viljaa, suojaaminen on helpompaa. Hinnan nousun aiheuttaman lisäkulun saa takaisin, mutta halvan hinnan vuosina menettää myös. Kulujen verran jää tappiolle, samoin sisämarkkinoiden erkaantuessa pörssihinnoista suojaus ei toteudu.
Jos viljelee itse, niin ensin pitäisi tietää laatu ja määrä jota odotetaan sadoksi syksyllä vai saako edes puiduksi? Täysin mahdollista saada kaksi katoa samana vuonna, jos vilja jää peltoon ja kurssit menee väärään suuntaan. Jos aikoo suojata mallasohran hinnanlaskun, voi käydä niin että oma tavara menee halvalla rehuksi, mutta maltaan hinta nousee. Nopea johtopäätös olisi, että tuottajan mahdollisuudet suojautua johdannaisilla on huonompi, kuin panostamalla vanhaan tapaan hyviin varastoihin?
jos kiinnittää hinnan, niin eihän sitä millään pörssin johdannaisilla tarvitse suojata, sen saa mistä on ostajan kanssa sovit-tu, on voitu sopia myös hinta jos laadun puolesta menee esimerkiksi rehuksi.Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer link=topic=68998.msg1583656#msg1583656 date=157942891
[/quoteMiten yleistä on nykyisin käyttää näitä johdannaisia hintavaihtelujen suojaamiseen?
Jos käyttää tai ostaa viljaa, suojaaminen on helpompaa. Hinnan nousun aiheuttaman lisäkulun saa takaisin, mutta halvan hinnan vuosina menettää myös. Kulujen verran jää tappiolle, samoin sisämarkkinoiden erkaantuessa pörssihinnoista suojaus ei toteudu.
Jos viljelee itse, niin ensin pitäisi tietää laatu ja määrä jota odotetaan sadoksi syksyllä vai saako edes puiduksi? Täysin mahdollista saada kaksi katoa samana vuonna, jos vilja jää peltoon ja kurssit menee väärään suuntaan. Jos aikoo suojata mallasohran hinnanlaskun, voi käydä niin että oma tavara menee halvalla rehuksi, mutta maltaan hinta nousee. Nopea johtopäätös olisi, että tuottajan mahdollisuudet suojautua johdannaisilla on huonompi, kuin panostamalla vanhaan tapaan hyviin varastoihin?
Nyt ei ihan aukea tuo sinun ajatusmaailma.
Jos kiinnität mallasohra hyvään hintaan. Miksi se pitää myydä halvalla rehuksi???
Mitä mieltä olette maastullin tän päiväisestä jutusta, jossa MTK:n Eerola sanoi , että näillä viljan hinnoilla ei kannata kylvää. Mun mielestä olis mielenkiintoista jos tosiaan viljelijät vähentäisivät vilja aloja ainakin puoleen niin miten viljan hinta kehittyisi voimakkaassa alituotantotilanteessa. Tulisiko viljan itämerivähennyksestä itämerilisäys viljan hintaan ja taas nähtäisiin 200 + viljan hintoja. Tosiasia on että jos tänä kesänä tulee yhtä hyvä sato kuin v2019 niin viljan hinnat ovat 100 e/ tn hintoja tai jopa alle sen.
Mitä mieltä olette maastullin tän päiväisestä jutusta, jossa MTK:n Eerola sanoi , että näillä viljan hinnoilla ei kannata kylvää. Mun mielestä olis mielenkiintoista jos tosiaan viljelijät vähentäisivät vilja aloja ainakin puoleen niin miten viljan hinta kehittyisi voimakkaassa alituotantotilanteessa. Tulisiko viljan itämerivähennyksestä itämerilisäys viljan hintaan ja taas nähtäisiin 200 + viljan hintoja. Tosiasia on että jos tänä kesänä tulee yhtä hyvä sato kuin v2019 niin viljan hinnat ovat 100 e/ tn hintoja tai jopa alle sen.Maastullissa oli samalla sivulla juttua tilojen yhtiöittämisestä. Oy-tilojen määrä lisääntynyt neljänneksen. Ehkäpä maatilat jakaantuu niihin, joiden ei kannata MTK:n mukaan enää kylvää ja toisiin jotka noudattavat osakeyhtiölakia. Osakeyhtiölaissa sanotaan jotenkin "Jollei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty, on osakeyhtiön toiminnan tarkoitus tuottaa voittoa osakkeenomistajille." Hassu tilanne olisi, jos kylvämättä jättäminen tuottaisi voittoa osakkeen omistajille, mistä voitto sitten tulisi? Osakkeen omistaja voi olla tietty sama henkilö (tai perhe), joka on normaalisti peltotöissäkin kylvämässä :)
Viljatori on kuollut.
Enin osa viljakaupasta tehdään edelleen päivänhinnalla.
Se, että välikäsi voidaan jättää pois viljatilan ja eläintilan välisessä suorakaupassa, hyödyttäisi enemmän eläintilaa. Eläintilalla kun ei välttämättä olisi kiire maksamisen kanssa. Koskaan. Viljarekallinen maksaa vain muutaman tuhannen euroa, siispä viljanviljelijä ei vähäarvoista rahasuoritusta edes tarvitse, taitaa olla yleinen näkemys, kun tuilla elää. Ja onhan eläintilalla monta tärkeämpääkin rahareikää.
-SS-
Kuulin sisäpiirin arviona että tän satokauden viljanhinta on nyt huipussaan ja suunta on alaspäin kohti ensi satokautta eli jos haluaa vielä hyvän hinnan viljoistaan ne kannattaa laittaa kohtapuoliin myyntiin joko toimituksen tai hinnankiinnityksen kautta. Saman lähteen mukaan kesällä viljanhinta merkittävästi nykyistä alempi kun kaikki tyhjentää viljavarastojaan ennen ensi satokautta.Meinaatko että Kaikki saa yksin vilja markkinat sekaisin ??
MTK:n peltokasvivaliokunta kehottaa Maastullissa tänään laittamaan viljat nopeasti myyntiin muuten seuraa kaaos ensi puintikaudelle jos viljelijät tyhjentävät viljavarastonsa vasta kesällä ja ensi puintikauden alussa viljanostajien varastot ovat täynnä ja viljanhinnat putoavat lähelle 100 e/tn eli nyt kaikki myymään viljansa jotta saadaan ylijäämävilja vientiin ja varastot purettua ennen ensi puintikautta.
Jos asia on noin, että viljasta on tulossa syksylle noin suuri ylitarjonta , niin miksi viljaa sitten kylvetään keväällä entisiä määriä?Hyvä kysymys.Jos laitetaankin reilusti hömppää ja pienennetään tuota muodikasta hiilijalanjälkeä niin tuleeko sitten jollekin hätä ettei sitä viljaa olekaan.Vielä jos sattuu "sopiva" kesä niin mitäs sitten.Tulee vielä hiljaisempaa noille tarvikkeiden myyjille kuin tähän asti.Paikallisen Hankkijankin pihassa on ollut pääasiassa jonkun tettiläisen mopo ainoastaan kun isännät on olleet muualla.No näkyy tuo loppuvan syksyyn mennessä.
Tuo myyntiin yllytys Mtk:n peltokasvivaliokunnalta. Siis se on kasvin/viljan viljelijöistä koostuva joukko. Oletus on, että viljat myydään ennen uuden sadon puintia, siten voisi olla hyvä, jos viljaa nyt myytäisiin ja etenkin vientiin. Se on jokaisen oma asia ja toisaalta ihan ok, jos joku haluaa varastoida viljaa pidempään.
Rehuvehnän myyjä ainakin joutuu vedätetyksi kun hintaero Saksaan on jo 50€/tonni...
Luin juuri tän päivän maastullista mielipidekirjoituksen otsikolla : Viljanviljely uhkaa loppua Suomesta. Mielipidekirjoitus täyttä asiaa, suosittelen lukemaan !! Me viljanviljelijät kiltisti alistumme EU:n huonoimpaan viljan hintaan, kun ei sille mitään voi tehdä asian suhteen.
niille jolla sillä viljelyllä ei ole niin väliä tai, että tuottaako se mitään.
Salon Seija...niille jolla sillä viljelyllä ei ole niin väliä tai, että tuottaako se mitään.
Ajattelussasi on looginen ristiriita. Et todennäköisesti huomaa sitä itse, eli mietipä lisää.
-SS-
-SS-
Salon Seija...niille jolla sillä viljelyllä ei ole niin väliä tai, että tuottaako se mitään.
Ajattelussasi on looginen ristiriita. Et todennäköisesti huomaa sitä itse, eli mietipä lisää.
-SS-
-SS-
niille jolla sillä viljelyllä ei ole niin väliä tai, että tuottaako se mitään.
Ajattelussasi on looginen ristiriita. Et todennäköisesti huomaa sitä itse, eli mietipä lisää
-SS-
Mikä siinä ajattelussa nyt SS hiertää? Onko vaikea ymmärtää, että on sellaisia tiloja jolla toimintaa tehdään ihan harrastuspohjalla, koska mitään muuta niin hauskaa ei tiedetä kuin maanviljely...Mahtaako sun olla vaikea ymmärtää, että sun kommentit loukkaa ainakin ihmisten perustuslaillisia oikeuksia, tasa-arvoista yhdenvertaisuutta, sekä taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia. Julkisella vallalla on lisäksi velvoite turvata ja edistää näiden oikeuksien toteutumista, joten viljelijätukien pitää jatkossakin olla kaikille viljelijöille tasapuolisia.
No voi surku. Viime tiistaina myin kaikki pois.hinta kyllä nousee vielä, jouduitko maksamaan rahdin?
niille jolla sillä viljelyllä ei ole niin väliä tai, että tuottaako se mitään.
Ajattelussasi on looginen ristiriita. Et todennäköisesti huomaa sitä itse, eli mietipä lisää
-SS-
Näitten hömpän ym muitten "helpommalla tienaajien" arvostelijoitten pitäs muistaa ne Jeesuksen sanat sille ahkerammalle sisarelle, en nyt muista oliko se Martta vai Maria,"hän on valinnut paremman osan"
Mikä siinä ajattelussa nyt SS hiertää? Onko vaikea ymmärtää, että on sellaisia tiloja jolla toimintaa tehdään ihan harrastuspohjalla, koska mitään muuta niin hauskaa ei tiedetä kuin maanviljely...Mahtaako sun olla vaikea ymmärtää, että sun kommentit loukkaa ainakin ihmisten perustuslaillisia oikeuksia, tasa-arvoista yhdenvertaisuutta, sekä taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia. Julkisella vallalla on lisäksi velvoite turvata ja edistää näiden oikeuksien toteutumista, joten viljelijätukien pitää jatkossakin olla kaikille viljelijöille tasapuolisia.
Maataloustuet ovat elinkeinotukia, niilläkään ei silti pidä vaikuttaa yksityiseen omistukseen, siirtää sitä pakkolunastuksen tapaisesti toisille tai sulkea henkilöitä viljelijäyhteisön ulkopuolelle.
Oletteko muuten koskaan listanneet niitä yhteiskunnan tarjoamia etuuksia, joihin viljelijä ei ole oikeutettu? Viljelijän mahdollisuus saada toimeentulo- tai asumistukea on olematon, samoin työttömyyskorvausta ei saa vaikka suojavyöhykkeen niittoon menee vaan viikko vuodesta. Laskennallinen maataloustulo leikkaa kotihoidontukea, vuorottelukorvausta, päivärahoja ym.
Tästä voidaan vetää jopa johtopäätös, että "harrastepohjalla" viljelevä on yhteiskunnan suurimpia väliinputoajia, harmi että joku kolleega haluaa tätä maassa makaavaa vielä potkia lisää :(
Ehkä mut edelleen vastasin tjussille mistä mielestäni johtuu viljanhinnoittelu suomessa. Niin kauan kun bisnesajattelu on vierasta yleistä hintojen nousua on turha odottaa. Asian voi ajatella myös toisinpäin eli kyseessä on kilpailu kuka myy halvimmalla sama kuin esimerkiksi yritysmaailmassa kilpailutetaan vaikka urakoita. Turha siinä on hirveästi ihmetellä miksei hinta nouse.Viljan hinta ja tuet. Yhteiskunnan olisi kustannustehokasta maksaa sivutoimiviljelijöille vähän muita korkeampaakin tukea, niin viljan hinta voisi oikeasti laskea. Osa-aikahömppäilijät pistäisivät rahakasveille ja sivutoimitiloilla olisi peltokaupoissa parempi markkina-asetelma. Näin tuki tuottaisi sille asetetun tavoitteen eli halvan raaka-aineen teollisuudelle.
Yritysmaailmaan on se ero, että siellä tuollainen laskutaidoton yritys on aika nopeasti entinen yritys. Maataloudessa taas on ainakin kaksi juttua minkä vuoksi tilanne ei korjaudu. Tuet on toinen ja toinen on se että viljely vie aikaa melko vähän vuodesta. Siinä ehtii hyvin tekemään muitakin tuottavia hommia.
Rehellisiä ollaan hinta on surkea
Olisitte nyt saatana kerrankin rehellisiä, kyllä viljanviljely ja maatalous kokonaisuudessaankin on vielä helvetin hyvää hommaa Suomessa. 71 sivua ulinaa viljan hinnoista, ja olen minäkin tähän ulisemiseen syyllistynyt, ja moneen muuhunkin paskapuheeseen, mutta silti.
Suomessa tuotetaan viljaa edelleen yli oman tarpeen, peltomaan hinnat on korkealla, nämä jos mitkä todistaa että taloudellisesti hyvää hommaa maatalous edelleen on. Ja nimenomaan hyvän tukitason ansiosta. Vaikka itse viljanviljely olisi tappiollista tai menisi nollille, niin jäähän ne tuet kuitenkin käteen. Hinku pellon pellon perään on kova, ja hinku viljelyhommiin on kova, vaikka oltsisiin palkkatyössäkin, ja sen takia, että JOS SULLA ON PELTOA, ON RAHANTULO VARMAA. MISSÄ MUUSSA HOMMASSA VOI OLLA NÄIN VARMAA RAHAN TULOA KUIN MAATALOUDESSA, JOS SULLA VAAN ON SITÄ SAATANAN PELTOA. Yksi hehtari, ja varmaa rahaa tulee 400-1000 €, siksi tuo haarukka, että määrä riippuu tukialueestsa, ja minkälaiset tuet on ottanut, mutta ei nyt mennä saivartelemaan yksityiskohtiin. Kaikenmaailman tyypit on kovasti pellon perään, kun tiedetään, että peltoa kun on hallussa, joko omaa tai vuokrattua, niin RAHANTULO ON VARMAA. Sen takia niin insinöörit kuin duunaritkin, joilla on jotain sidettä maatalouteen, hinkuu sitä peltoa,. koska se tietää VARMAA RAHANTULOA.
Nämä viljanhintaitkut tai muut valittamiset on pelkkää teatteria, se on sitten omista taidoista enemmän kiinni, kuinka paljon sille itse viljelylle saa tuottoa, mutta täysin taidotonkin tienaa niillä tuilla, vaikka viljelyt menisikin persiilleen.. KUTEN SANOIN, NIIN OLEELLISINTA ON VALTION JA EUN LAHJA MAATA OMISTAVILLE IHMISILLE, ELI NE TUET, NE ON NIIN RAKTAISEVIA TÄSSÄ HOMMASSA, ETTEI SIINÄ PALJON PAINA VILJAN HINNAT. KUN VILJOISTS MAKSETTIIN ALLE SATANEN TONNILTA, NIIN SILLOINKIN OLI VILJAVUORET MELKOISET, ELI OLKAA NYT SAATATNA REHELLISIÄ KERRANKIN JA MYÖNTÄKÄÄ ETTÄ OLEELLISINTAON NE TUET, NE ON NIIN SAATANAN HYVÄT VIELÄ TOISTSISEKSI, ETTÄ SITÄ MAATA KANNATTAA HAALIA, VILJELI SILLÄ SITTEN VAIKKA OOPPIUMIA TAI HÖMPPÄHEINÄÄ.
Et taida itse viljellä.Jaa mää vai. Kyllä tässä ihan itse viljellään...
Juu periaatteessa näin. Samalla voidaan kaikki alkaa kasvissyöjiksi tai vaihtoehtoisesti syödä espanjalaista possua, brasilialaista nautaa ja thaimaalaista broileri, elukoita kun ei oikein sivutoimisena pidetä. Se että jos elukkatilat olisi sitten kokonaan erikseen ja peltotilat erikseen niin eipä tuokaan varmaan oikein ongelmitta toimisi. Esimerkkejä löytyy tosta parin vuoden takaa, eli 2018 kun viljan hinta korkea niin elukkatilojen olisi silti syötettävä ne elukat ja oma sato teki ainakin sen, että se raha ei virrannut ulos toki elukoiden hinta ei millään lailla kompensoinnut noussutta rehukulua. Jokainen muistaa varmaan myös 2017 syksyn joka oli märkä. Kolleegat valitteli, että eipä silloin tarvinut levitellä lietettä kuin omille pelloille, yksikään jyväjemmari ei ottanut lietevaunua pellolleen. Juu juu vuoden varastot jne. Totuus on vain se, että omapelto elukkatilalla on todella tärkeä asia. Mutta eihän siinä aletaan kasvissyöjiksi kaikki niin ei tarvitse tälläisiä asioita murehtia.Ehkä mut edelleen vastasin tjussille mistä mielestäni johtuu viljanhinnoittelu suomessa. Niin kauan kun bisnesajattelu on vierasta yleistä hintojen nousua on turha odottaa. Asian voi ajatella myös toisinpäin eli kyseessä on kilpailu kuka myy halvimmalla sama kuin esimerkiksi yritysmaailmassa kilpailutetaan vaikka urakoita. Turha siinä on hirveästi ihmetellä miksei hinta nouse.Viljan hinta ja tuet. Yhteiskunnan olisi kustannustehokasta maksaa sivutoimiviljelijöille vähän muita korkeampaakin tukea, niin viljan hinta voisi oikeasti laskea. Osa-aikahömppäilijät pistäisivät rahakasveille ja sivutoimitiloilla olisi peltokaupoissa parempi markkina-asetelma. Näin tuki tuottaisi sille asetetun tavoitteen eli halvan raaka-aineen teollisuudelle.
Yritysmaailmaan on se ero, että siellä tuollainen laskutaidoton yritys on aika nopeasti entinen yritys. Maataloudessa taas on ainakin kaksi juttua minkä vuoksi tilanne ei korjaudu. Tuet on toinen ja toinen on se että viljely vie aikaa melko vähän vuodesta. Siinä ehtii hyvin tekemään muitakin tuottavia hommia.
Viljan hinta ei nouse sillä, että korotetaan Suomessa hintaa. Viinaverojen kanssa tätä on yritetty ja aina alkaa virrata tuontia korvaamaan kallista kotimaista. Jos tuonti lisääntyy, niin hintaa joudutaan laskemaan kuitenkin ja johonkin se tavara on saatava menemään ja hyväksyttävä itämerivähennyskin vielä. Tukijärjestelmä lukitsee viljelyalan, joka markkinataloudessa vähenisi kysynnän vähetessä ja hintojen laskiessa, nyt niin ei käy. Isot sadot ja tehokkuus aiheuttaa myös hintojen laskupainetta eli tämä malli ei toimi koskaan bisnesajattelulla, koska kulutus ei voi kasvaa ja viljelyala ei voi supistua.Plus että miksi kaupan ja teollisuuden tarvitsisi tehdä yhtään mitään kun tavaraa tulee silti myyntiin. Mä esitin tämän näkemyksen jo tossa aiemmin kun on vain paljon niitä viljelijöitä jotka myyvät aina tavaran samalle toimijalle hintoja kyselemättä jne. Lisäksi on sitten se porukka joka on ajanut itsensä sellaiseen taloudelliseen tilaan, että aina on myytävä kun lainanlyhennys ja/tai vuokranmaksu odottaa.
Viljan hinta ei sinällään ole ongelma, vaan nämä suurimmat kustannukset eli apulanta ja polttoöljy. Niitä ei oikein pysty mitenkään ohittamaan.
Kasvitilalla on yleensä kaksi tulolähdettä, myyntitulot ja tuet. Tuet tiedetään ja markkinahinnat ovat kiinteät aina myyntihetken mukaan. Tilan talouden kannalta merkittävin talousluku on kassavirta, jos pärjääminen vaatii tasaista positiivista kassavirtaa, niin myyntien jaksottamisella ei saada parasta hintaa koskaan. Miksi tarvitaan tasaista kassavirtaa, yleensä lainojen hoitamiseen ja elämiseen.Mitäs se viljelijä tekee 11 kk vuodesta? Eikö elämiseen tule sieltä rahaa? Mihin ne rahat oikein menee?
Jos tulopuolella ei voi tehdä juuri mitään, niin menopuolellahan ne muutokset on tehtävä, jos jotain yleensä pitää tehdä. Nyt viljan hinta on ihan hyvä, joten kuluvana kesänä on mahdollisuus tehdä hyvää tiliä. Kylmiksen mainitsema sää- tai satoriski on kyllä viljelijöille niin tuttu, ettei pari huonoa vuotta pitäisi keikuttaa kenenkään taloutta. Matkailu, lento ja etelän laskettelukeskukset tarvitsevat nyt kriisitukia :)
Kasvitilalla on yleensä kaksi tulolähdettä, myyntitulot ja tuet. Tuet tiedetään ja markkinahinnat ovat kiinteät aina myyntihetken mukaan. Tilan talouden kannalta merkittävin talousluku on kassavirta, jos pärjääminen vaatii tasaista positiivista kassavirtaa, niin myyntien jaksottamisella ei saada parasta hintaa koskaan. Miksi tarvitaan tasaista kassavirtaa, yleensä lainojen hoitamiseen ja elämiseen.Mitäs se viljelijä tekee 11 kk vuodesta? Eikö elämiseen tule sieltä rahaa? Mihin ne rahat oikein menee?
Jos tulopuolella ei voi tehdä juuri mitään, niin menopuolellahan ne muutokset on tehtävä, jos jotain yleensä pitää tehdä. Nyt viljan hinta on ihan hyvä, joten kuluvana kesänä on mahdollisuus tehdä hyvää tiliä. Kylmiksen mainitsema sää- tai satoriski on kyllä viljelijöille niin tuttu, ettei pari huonoa vuotta pitäisi keikuttaa kenenkään taloutta. Matkailu, lento ja etelän laskettelukeskukset tarvitsevat nyt kriisitukia :)
Kasvitilalla on yleensä kaksi tulolähdettä, myyntitulot ja tuet. Tuet tiedetään ja markkinahinnat ovat kiinteät aina myyntihetken mukaan. Tilan talouden kannalta merkittävin talousluku on kassavirta, jos pärjääminen vaatii tasaista positiivista kassavirtaa, niin myyntien jaksottamisella ei saada parasta hintaa koskaan. Miksi tarvitaan tasaista kassavirtaa, yleensä lainojen hoitamiseen ja elämiseen.Mitäs se viljelijä tekee 11 kk vuodesta? Eikö elämiseen tule sieltä rahaa? Mihin ne rahat oikein menee?
Jos tulopuolella ei voi tehdä juuri mitään, niin menopuolellahan ne muutokset on tehtävä, jos jotain yleensä pitää tehdä. Nyt viljan hinta on ihan hyvä, joten kuluvana kesänä on mahdollisuus tehdä hyvää tiliä. Kylmiksen mainitsema sää- tai satoriski on kyllä viljelijöille niin tuttu, ettei pari huonoa vuotta pitäisi keikuttaa kenenkään taloutta. Matkailu, lento ja etelän laskettelukeskukset tarvitsevat nyt kriisitukia :)
Maataloustukien ei pitäisi olla "viljelijän palkkaa", silloinhan maataloustuotanto keskittyisi eniten työtunteja vaativiin tuotteisiin ja vilja vähän yli 100 pv kasvuajalla ei kiinnostaisi ketään. Karhisen raportti jo esitti tukien siirtämistä päätoimisille viljelijöille ja mitähän ne päätoimiset ovat? Näin eläintilat saisivat monopolin tuottaa myös pullajauhot, puurokaurat ja ruisleivän rukiin. Erittäin härski kaappausyritys, jääkö yritykseksi, aika näyttää. Onko kasvinviljelytilan paras ystävä sittenkin kokoomuslainen Helsingin kaupunginvaltuutettu, kun vaati maitoa kiellettäväksi :) :)Mitäs se viljelijä tekee 11 kk vuodesta? Eikö elämiseen tule sieltä rahaa? Mihin ne rahat oikein menee?
Vaihda nyt jo levyä. Pistät ne töpselinenät teuras-auton kyytiin niin pääset sinäkin nauttimaan tästä sivutoimisen helposta elämästä.
Heti kun sivutoimijussit lopettaa viljan hinnasta narisemisen.. ;DKasvitilalla on yleensä kaksi tulolähdettä, myyntitulot ja tuet. Tuet tiedetään ja markkinahinnat ovat kiinteät aina myyntihetken mukaan. Tilan talouden kannalta merkittävin talousluku on kassavirta, jos pärjääminen vaatii tasaista positiivista kassavirtaa, niin myyntien jaksottamisella ei saada parasta hintaa koskaan. Miksi tarvitaan tasaista kassavirtaa, yleensä lainojen hoitamiseen ja elämiseen.Mitäs se viljelijä tekee 11 kk vuodesta? Eikö elämiseen tule sieltä rahaa? Mihin ne rahat oikein menee?
Jos tulopuolella ei voi tehdä juuri mitään, niin menopuolellahan ne muutokset on tehtävä, jos jotain yleensä pitää tehdä. Nyt viljan hinta on ihan hyvä, joten kuluvana kesänä on mahdollisuus tehdä hyvää tiliä. Kylmiksen mainitsema sää- tai satoriski on kyllä viljelijöille niin tuttu, ettei pari huonoa vuotta pitäisi keikuttaa kenenkään taloutta. Matkailu, lento ja etelän laskettelukeskukset tarvitsevat nyt kriisitukia :)
Vaihda nyt jo levyä. Pistät ne töpselinenät teuras-auton kyytiin niin pääset sinäkin nauttimaan tästä sivutoimisen helposta elämästä.
Kasvitilalla on yleensä kaksi tulolähdettä, myyntitulot ja tuet. Tuet tiedetään ja markkinahinnat ovat kiinteät aina myyntihetken mukaan. Tilan talouden kannalta merkittävin talousluku on kassavirta, jos pärjääminen vaatii tasaista positiivista kassavirtaa, niin myyntien jaksottamisella ei saada parasta hintaa koskaan. Miksi tarvitaan tasaista kassavirtaa, yleensä lainojen hoitamiseen ja elämiseen.Mitäs se viljelijä tekee 11 kk vuodesta? Eikö elämiseen tule sieltä rahaa? Mihin ne rahat oikein menee?
Jos tulopuolella ei voi tehdä juuri mitään, niin menopuolellahan ne muutokset on tehtävä, jos jotain yleensä pitää tehdä. Nyt viljan hinta on ihan hyvä, joten kuluvana kesänä on mahdollisuus tehdä hyvää tiliä. Kylmiksen mainitsema sää- tai satoriski on kyllä viljelijöille niin tuttu, ettei pari huonoa vuotta pitäisi keikuttaa kenenkään taloutta. Matkailu, lento ja etelän laskettelukeskukset tarvitsevat nyt kriisitukia :)
Verottajan mukaan kuukaudessa on 22 työpäivää. 8 h tunnin työpäivien mukaan vuoden työtunnit ovat siis 176 h.
Nyt selvis siis sun ajatuksen kulku.
Ethä sää ja101 oo avannu lainkaan ton kuukausimaajussin viljelyalaa. Jos ite et pysty yhtä nopeesti hoitelemaan vastaavaa alaa niin kattele peiliin äläkä agronetissä vingu ja vongu.En olekkaan kun en kenenkään tarkkoja hehtaareita tiedä. Sen vuoksi kysyinkin, että paljon sulla menee aikaa per hehtaari.
Mikäs kiire siin on.
Ethä sää ja101 oo avannu lainkaan ton kuukausimaajussin viljelyalaa. Jos ite et pysty yhtä nopeesti hoitelemaan vastaavaa alaa niin kattele peiliin äläkä agronetissä vingu ja vongu.En olekkaan kun en kenenkään tarkkoja hehtaareita tiedä. Sen vuoksi kysyinkin, että paljon sulla menee aikaa per hehtaari.
Mä väitän et mä oon aika nopee hoitelemaan noi peltotyöt. Tälläsenä elukanpitäjänä on vähän pakko. Enkä mä siitä ole valittanutkaan. Kyse oli siitä kun valiteltiin toimeentuloa niin kyselin vaan et mitä se peltojussi tekee sen 11kk kun peltotyöt on tehty. Jos et tuota nyt ymmärrä niin sitten ei voi mitään..
Tietyllä tavalla sivutoiminen viljanviljely on tehokkaampaa, kuin täyspäinen viljely. Riippuen tilan koosta tietenkin. Ja yleisestä ymmärtämiskoneistosta. Eli jos on huono viljelemään, niin minkäs mahtaa.
Sivutoimisuus vähentää satotasojen aiheuttamaa sydämmen tykytystä ja tasaa verenpainetta. Jos tulee katovuosi, niin leipää on silti pöydässä.
Yksi konsti on täytellä kaikkia mahdollisia ojia siellä sun täällä. Siitä saa leipää pöytään, jos yhtäkin putkimainosta uskoo.
Missäs kohtaa viestiketjussa sivutoimiviljelijä valitteli toimeentuloa ? Kävin tota ketjua hiukan läpi enkä moista sieltä löytänyt.
Kasvitilalla on yleensä kaksi tulolähdettä, myyntitulot ja tuet. Tuet tiedetään ja markkinahinnat ovat kiinteät aina myyntihetken mukaan. Tilan talouden kannalta merkittävin talousluku on kassavirta, jos pärjääminen vaatii tasaista positiivista kassavirtaa, niin myyntien jaksottamisella ei saada parasta hintaa koskaan. Miksi tarvitaan tasaista kassavirtaa, yleensä lainojen hoitamiseen ja elämiseen.
Kassavirrasta voi ennustaa meneekö yhtiö konkurssiin 1, 3 vai 5 vuoden päästä, ellei kassavirtaa saada käännettyä positiiviseksi muuten, kuin velkaantumalla lisää. Maatilan kohdalla kassavirtaa syö myös yksityistalous, jonne siirretään elämiseen tarvittavat rahat. Jos oma eläminen tai lainojen maksut vaativat tasaista positiivista kassavirtaa, eletään "kädestä suuhun", ei esim myyntejä voi lykätä paremman hinnan toivossa vuotta eteenpäin. Joskus pankinjohtaja on suurriistan metsästäjiä, lähettää karhukirjeissä muistutuksia eräpäivistä :)
Missäs kohtaa viestiketjussa sivutoimiviljelijä valitteli toimeentuloa ? Kävin tota ketjua hiukan läpi enkä moista sieltä löytänyt.Kasvitilalla on yleensä kaksi tulolähdettä, myyntitulot ja tuet. Tuet tiedetään ja markkinahinnat ovat kiinteät aina myyntihetken mukaan. Tilan talouden kannalta merkittävin talousluku on kassavirta, jos pärjääminen vaatii tasaista positiivista kassavirtaa, niin myyntien jaksottamisella ei saada parasta hintaa koskaan. Miksi tarvitaan tasaista kassavirtaa, yleensä lainojen hoitamiseen ja elämiseen.
Oisko tuossa maininta kassavirrasta ja elämisestä??
Kassavirrasta voi ennustaa meneekö yhtiö konkurssiin 1, 3 vai 5 vuoden päästä, ellei kassavirtaa saada käännettyä positiiviseksi muuten, kuin velkaantumalla lisää. Maatilan kohdalla kassavirtaa syö myös yksityistalous, jonne siirretään elämiseen tarvittavat rahat. Jos oma eläminen tai lainojen maksut vaativat tasaista positiivista kassavirtaa, eletään "kädestä suuhun", ei esim myyntejä voi lykätä paremman hinnan toivossa vuotta eteenpäin. Joskus pankinjohtaja on suurriistan metsästäjiä, lähettää karhukirjeissä muistutuksia eräpäivistä :)
Missäs kohtaa viestiketjussa sivutoimiviljelijä valitteli toimeentuloa ? Kävin tota ketjua hiukan läpi enkä moista sieltä löytänyt.Kasvitilalla on yleensä kaksi tulolähdettä, myyntitulot ja tuet. Tuet tiedetään ja markkinahinnat ovat kiinteät aina myyntihetken mukaan. Tilan talouden kannalta merkittävin talousluku on kassavirta, jos pärjääminen vaatii tasaista positiivista kassavirtaa, niin myyntien jaksottamisella ei saada parasta hintaa koskaan. Miksi tarvitaan tasaista kassavirtaa, yleensä lainojen hoitamiseen ja elämiseen.
Oisko tuossa maininta kassavirrasta ja elämisestä??
Varsinaisesti viljan hintaan tässä ei otettu kantaa, mutta olisihan se kokonaistulo ihan eri luokkaa, jos tuet sais eläintilakorotuksella ja luomukertoimilla :)
Niin en tiedä mikä on Green New Dealerin yhteysviljelyyn. Päätoiminen, sivutoimine, vai kummin kaima on viljelijä, mut tuossa nyt tuodaan esille se rahan tarve yksityistalouteen. Ihmettelen tässä vain et mihin sen sivutoimijussin 11kk muista töistä tulevat eurot menevät..karkeasti jaoteltuna voi sanoa, että kasvinviljely on kaikkien tilojen osalta sivutoimista, ajallisesti siihen menee 1-3kk työpanos ja antaa keskimäärin myös saman ajan palkkaa vastaavan tulon. Pääosa tulosta tulee jostain muusta yleisemmin eläintenpidosta ja palkkatyöstä tai sitten useamman tulolähteen yhdistelmästä, urakoinnista, metsästä, tuotannon jalostamisesta, erikoiskasveista, neuvonnasta, taksinajosta ym.
Green New Dealerin kommentointi on ihan asiallista ja noinhan se menee. Ilkalla tässä tuntuu ymmärtämisen kanssa olevan ongelmia. On tietysti aina tapauskohtaista mistä mihinkin hommaan rahat tulee, mut jos sillä 11kk uurastamisella ei saa yksityistalouteen rahaa niin kannattaisiko miettiä muuta tekemistä?
Niinkuin Rakkine mainitsi niin sivutoimisella on tuossa hommassa enemmän liikkumavaraa, jos ei niin sitten kannattaisi kyllä miettiä ajankäyttöä uudestaan.
Mutta olisko jo aika tasata tuet samanlaisiksi tuotantosuunnasta riippumatta.Järkevä ehdotus, saisi edunvalvontakoneisto ja ympäristöjärjestöt keskittyä neuvotteluihin tukiehdoista, joilla oikeasti saadaan jotain positiivista aikaan... muutakin kuin byrokraattista sekoilua ja väärin arvioituja euromääriä :)
Miten viljelykierron ykkösnyrkki, öljykasvi? Eikö se olekaan kultaa kalliimpi maan parantaja ja puhdistaja? Tä? 😲😲
Eikö ruis olekaan SE rahakasvi?
Saahan siitä alle 100euroo tonni kun miinustaa rahdin?
Miten viljelykierron ykkösnyrkki, öljykasvi? Eikö se olekaan kultaa kalliimpi maan parantaja ja puhdistaja? Tä? 😲😲
Edit,
Unohtu sanoa että viljan hinnat on ihan jees.
ja101, itkua sivutoimiviljelystä jo vuodesta 2013. Sä olet varmaan nimimerkki MT:n tekstaripalstan valitusvirsien taustalla.
P.s. Pitääkin muistaa jättää reilu tarjous kylällä myynnissä olevista maista, että päätoimisten verenpaine nousee kohti uusia ennätyksiä. Sivutoimen tili kilahtaakin tilille tässä kuussa jo 13. päivä. Pitää Mersukin vaihtaa uudempaan ennen kylvöjä, jotta kylillä olis vielä enemmän puhuttavaa.
Vai alkaa täällä sivutoimiviljelijät kukkoilemaan.
Tuet vaan pois sivutoimiviljelijöiltä, ei muitakaan harrastuksia valtion ja eun varoista tueta, miksi siis sivutoimista viljanviljelyä pitäisi tukea. Ei ole mitään syytä.
Vai alkaa täällä sivutoimiviljelijät kukkoilemaan.
Tuet vaan pois sivutoimiviljelijöiltä, ei muitakaan harrastuksia valtion ja eun varoista tueta, miksi siis sivutoimista viljanviljelyä pitäisi tukea. Ei ole mitään syytä.
Vai alkaa täällä sivutoimiviljelijät kukkoilemaan.
Tuet vaan pois sivutoimiviljelijöiltä, ei muitakaan harrastuksia valtion ja eun varoista tueta, miksi siis sivutoimista viljanviljelyä pitäisi tukea. Ei ole mitään syytä.
Hinta ei nouse sen vertaa, että olisi merkitystä. Kevät tulee ja haittaa lajitteluita, jos paikat täynnä. Maksan rahtia ja joudun jopa osallistumaan lastaukseen.No voi surku. Viime tiistaina myin kaikki pois.hinta kyllä nousee vielä, jouduitko maksamaan rahdin?
Ymmärrän hyvin tuon päätoiminen vs. sivutoiminen ongelmallisuuden. Tulevaisuudessa jotain muutosta tukiin on varmaan pakko tehdä. Muuten tämä jalo ammatti näivettyy tyystin ja enää rahamiehillä on varaa harrastaa.Näivettymisen merkkejä? Pellonraivaus ei kasva enää eksponentaalisesti? Pellonhinta jatkaa laskuaan? Uusien tuotantotilojen avajaisia ei ole enää kunnassa, kuin yksi viikossa?
Tuossa tukihommassa on sellainenkin kulma että jos päätoiminen viljelijä menee palkkatöihin, niin ihan samaa palkkaa se saa kuin ne joilla ei ole maatilaa ::)
Ps. Olen itsekin päätoiminen.
Ymmärrän hyvin tuon päätoiminen vs. sivutoiminen ongelmallisuuden. Tulevaisuudessa jotain muutosta tukiin on varmaan pakko tehdä. Muuten tämä jalo ammatti näivettyy tyystin ja enää rahamiehillä on varaa harrastaa.Näivettymisen merkkejä? Pellonraivaus ei kasva enää eksponentaalisesti? Pellonhinta jatkaa laskuaan? Uusien tuotantotilojen avajaisia ei ole enää kunnassa, kuin yksi viikossa?
Tuossa tukihommassa on sellainenkin kulma että jos päätoiminen viljelijä menee palkkatöihin, niin ihan samaa palkkaa se saa kuin ne joilla ei ole maatilaa ::)
Ps. Olen itsekin päätoiminen.
Jos poistetaan viljelytuet kokonaan elintarvikkeeksi viljeltäviltä kasveilta, tukien piiriin jäisi vain nurmet ja muut rehuksi viljeltävät kasvit. Esimerkiksi leipävehnä, ruis, mallasohra ja suurimokaura eivät saisi tukea, näitähän ne sivutoimiset yrittää nykyisin viljellä. Jos vastuu loppukäytöstä sälytetään viljelijlle, tuet pois (+5v takautuvasti), jos härkäpapu mene härkis-tehtaalle rehutehtaan sijaan. Helppoa ja yksinkertaista :)
Tuossa yhtälössä on jotain mitä en ymmärrä ollenkaan. Tuotteesta pitäisi saada sellainen hinta jota teollisuus ei maksa, kuten mallasohrasta pitäisi saada 400€ tonni ilman tukia.ellei saa, niin ei kannata viljellä, ellei kannata viljellä, niin mitäs tekee pelloilla?
Tuossa yhtälössä on jotain mitä en ymmärrä ollenkaan. Tuotteesta pitäisi saada sellainen hinta jota teollisuus ei maksa, kuten mallasohrasta pitäisi saada 400€ tonni ilman tukia.ellei saa, niin ei kannata viljellä, ellei kannata viljellä, niin mitäs tekee pelloilla?
Vuoden takaa muistetaan tämä Karhisen raportti ja 20 k€ tuloraja, jonka alle jäävät jäisivät vaille tukia. Kukaan ei tästä sanoutunut irti, ehkä vähän kyseenalaistettiin korkeaa tulorajaa, mutta periaatteessa sopi edunvalvontajärjestöille ja poliitikoille. Jos näin halutaan, niin viidessä minuutissa on saatavilla lista tiloista, jotka voisivat jäädä tukikelpoisiksi, muut voisi pullauttaa tukijärjestelmästä ulos eli mihinkään byrokratiaan tämä ei kaatuisi.
Tätä ei Karhinen, eivätkä muutkaan vaivautuneet miettimään yhtään pidemmälle, mitä oltiin ehdottamassa? Kävisi juuri niin, että kaikki lopettamaan pakotetut olisivat elintarvikkeita ihmisten ruuaksi tuottavia tiloja, jatkajat ruokkisivat halvalla ostetuilla/vuokratuilla pelloilla kasvavaa eläintuotantoa. Lannanlevitys- ja rehualan lisäys mahdollistaisi kaikkien laajennusunelmien toteutumisen. Ilmastonmuutos voi vähentää eläintuotteiden kulutusta täällä, mutta siperian läpi menee juna kiinaan.
Miten mahtaa kansalliset tuet seuraavalla kaudella mennä?
Juha Marttila: "Suurin osa Karhisen ehdotuksista on ehdottomasti toteutuskelpoisia" https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.374977
Ja mitä tapahtuisi noille tukien ulkopuolelle jääville peltohehtaareille? a) myyntiin, b) vuokralle, c) heitteille vai d) metsitykseen?
Ja mitä tapahtuisi noille tukien ulkopuolelle jääville peltohehtaareille? a) myyntiin, b) vuokralle, c) heitteille vai d) metsitykseen?
Olis siinä pankit helisemässä, kun yhtäkkiä peltomaan arvo romahtas. ::)
Ja mitä tapahtuisi noille tukien ulkopuolelle jääville peltohehtaareille? a) myyntiin, b) vuokralle, c) heitteille vai d) metsitykseen?
Olis siinä pankit helisemässä, kun yhtäkkiä peltomaan arvo romahtas. ::)
Missä mielessä helisemässä?
Jos ostaa peltoa 10 000 - 15 000 eüron hehtaarihintaan ja hakee apua pankista, pankki katsoo pellon arvoksi sen reilu 5 tonttua. Aika paljon saa pellon hinta romahtaa, jotta pankit huutaisivat armoa.
Tämä toisaalta kertoo paljon. Jos ostaa peltoa hehtaarin viidellätoista tontulla ja hakee pankista siihen rahoituksen, pitää pankille antaa aika monta perunaa pantiksi. Jos näitä perunoita ei ole, et saa lainaakaan.
Tyhjästä maatalouden aloittaminen vaatii todella hyvän liiketoimintasuunnitelman, jolla saadaan pankki vakuutettua, että kokaiinivalmistamo kannattaa. Perinteistä kasvinviljelyä on mahdotonta aloittaa.
Vai alkaa täällä sivutoimiviljelijät kukkoilemaan.
Tuet vaan pois sivutoimiviljelijöiltä, ei muitakaan harrastuksia valtion ja eun varoista tueta, miksi siis sivutoimista viljanviljelyä pitäisi tukea. Ei ole mitään syytä.
Sinä ja sun töpselikärsäkaveris ja101 ootte kyllä kepun ja MTK:n tupailloissa aivopestyjä. Näytä mulle yksikin päätoiminen viljanviljelijä. Ahlqvistillakin on muuta, merkittävää liiketoimintaa ohessa. Ja hän sentään viljelee ihan eri mittakaavassa kuin kukaan toinen tässä valtakunnassa. Enkä halua esimerkkejä niistä peräkammarin pojista, joiden yksityismenoihin riittää päivässä 12-pakki Karhua ja Saarioisten maksalaatikko.
Onko se sallittua, että auraa teitä tai myy klapeja sivuhommana? Vai närästääkö teitä, jos tekee hommia verokortilla? Kravatti jos roikkuu vielä päivätöissä kaulassa, niin se on tietty teille punainen vaate.
Vai alkaa täällä sivutoimiviljelijät kukkoilemaan.
Tuet vaan pois sivutoimiviljelijöiltä, ei muitakaan harrastuksia valtion ja eun varoista tueta, miksi siis sivutoimista viljanviljelyä pitäisi tukea. Ei ole mitään syytä.
Sinä ja sun töpselikärsäkaveris ja101 ootte kyllä kepun ja MTK:n tupailloissa aivopestyjä. Näytä mulle yksikin päätoiminen viljanviljelijä. Ahlqvistillakin on muuta, merkittävää liiketoimintaa ohessa. Ja hän sentään viljelee ihan eri mittakaavassa kuin kukaan toinen tässä valtakunnassa. Enkä halua esimerkkejä niistä peräkammarin pojista, joiden yksityismenoihin riittää päivässä 12-pakki Karhua ja Saarioisten maksalaatikko.
Onko se sallittua, että auraa teitä tai myy klapeja sivuhommana? Vai närästääkö teitä, jos tekee hommia verokortilla? Kravatti jos roikkuu vielä päivätöissä kaulassa, niin se on tietty teille punainen vaate.
Luojan kiitos kaikenmaailman Rakkineet ja jayksnollaykköset ei saa päättää mikä on sallittua ja mikä ei! Käytännössä kaikki kasvinviljely on sivutoimista eli aika turhaa vinkumista on vaatia tukien poistamista sivutoimisilta. Se miten kukakin rahansa käyttää (peltovuokriin, hankkijan tiskille tai vaikka niihin mersuihin) on jokaisen oma asia.
Se että joku sivutoimiansionsa käyttää peltovuokriin tai ostoihin taitaa kuitenkin olla aika pienen porukan (todella hölmöä!) puuhaa, eikä mielestäni tällä perusteella ole mitenkään järkevää vaatia tukien poistoa ja viljelijöiden eriarvoistamista.
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/maidon-pohjoinen-tuotantotuki/
Ja sitten mikä olikaan sivutoimista (viljan)kasvintuotantoa ? Lainaus ja101; "Jos nyt haluaa asiaa jotenkin miettiä niin esim. 2018 vuona kun vilja maksoi paljon ja lihatili ei kattanut kuluja voi itse lohduttaa edes vähän, ettei ostopanoksiin (apulanta) ollut mennyt niin paljon rahaa."
Vartiainen leikkaisi yritystuista heti 4 000 000 000 € (4 miljardia €) https://www.verkkouutiset.fi/juhana-vartiainen-mina-leikkaisin-yritystukia-nelja-miljardia-euroa/
Ite sää rakkine tääl eniten mesoot ettei päätoiminenviljanviljely kannata.
Ja mitä tapahtuisi noille tukien ulkopuolelle jääville peltohehtaareille? a) myyntiin, b) vuokralle, c) heitteille vai d) metsitykseen?Tämä on juuri se kysymys, mikä pitäisi ensin ratkaista, ennen kuin aletaan miettimään mitään euromääräisiä rajoja. Tässä painetaan delete-nappulaa jonkun omaisuuden kohdalla, menetetään pellonarvo, konekanta, tuotantorakennukset, voi mennä talokin alta... yleensä muija ja mukulat lähtee ensimmäiseksi.
Ja mitä tapahtuisi noille tukien ulkopuolelle jääville peltohehtaareille? a) myyntiin, b) vuokralle, c) heitteille vai d) metsitykseen?Tämä on juuri se kysymys, mikä pitäisi ensin ratkaista, ennen kuin aletaan miettimään mitään euromääräisiä rajoja. Tässä painetaan delete-nappulaa jonkun omaisuuden kohdalla, menetetään pellonarvo, konekanta, tuotantorakennukset, voi mennä talokin alta... yleensä muija ja mukulat lähtee ensimmäiseksi.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/suomi-erottuu-rajusti-eun-maataloustuissa-maanviljelijalla-oikeus-harjoittaa-kannattamatonta-liiketoimintaa/9649d865-2e35-381f-a901-81a810e57a7e
Armeijallakaan ei tee mitään, jos ei sodita. Tämä vaan vertailuna siihen, että kun asiat ovat itsestään selviä.Armeija on aina, jos ei oma, niin jonkun toisen. Ruokaa syödään aina, jos ei omassa maassa tuotettua, niin sitten syödään jotain muuta. Kaksi lämmintä ateriaa kun jää väliin, niin maa ajautuu anarkiaan, ehkä sotaan? Ruokaturvasta ja huoltovarmuudesta huolehtiminen on poliitikkojen asia.
Millä tämä ruokajuttu ratkaistaan niin, että maatalousliiketoiminta olisi kannattavaa ja sitä siksi kannattaisi tukea? Vastaus on, että ei millään.
suorat tuotantotuet olivat yksinkertaisin ratkaisu, jopa liian hyvä. Aiheuttaisi ylituotanto-ongelmia, mutta toimivaksi havaittu.
No niin, meinasi käydä köpelösti, mutta sain vielä syysvehnän 166e/t kiinni. Ihan omaa hölmöyttä, kun jäin ihmettelemään tilannetta ja päästin pari euroa karkuun.
Nyt on sitten seuraava kysymys, että pitääkö viljanhintoja koittaa sitoa kiinni, vaikka paras huippu ensisyksylle on armottomasti ohitse. Jos tulee maailmanlaajuinen lama niinkuin nyt näyttää, niin tuskinpa viljan hinnatkaan pysyvät edes tällä tasolla.
Tilojen kannattavuuden ja tehokkuuden kannalta suorat tuotantotuet olivat yksinkertaisin ratkaisu, jopa liian hyvä. Aiheuttaisi ylituotanto-ongelmia, mutta toimivaksi havaittu. Verotuet kansallisesti paras ratkaisu, jota ei EU:ssa katsottaisi hyvällä, parantaisi tuottavuutta, kannattavuutta ja kilpailukykyä samalla kertaa,
..Pitää nostaa edelliseltä sivulta nuo Kylmiksen pohdinnat, hienoa että saitilta löytyy isäntiä jotka osaa suhtautua asioihin kylmän rauhallisesti. Systeemissä on jokaiselle hyviä ja huonoja puolia, niistä vaan sovittelee ittelle parhaiten sopivan kuvion aina kullekin 7v tai mikä nyt onkaan ohjelmakaudelle.kylmä hiki alkoi virrata noin vuosi sitten, kun julkaistiin tämä uusi alku-raportti ja sen jälkeen on tullut ilmastovouhotuksen myötä kuraa niskaan. Varsinkin twitterissä maajusseja on riepoteltu :(
No niin, meinasi käydä köpelösti, mutta sain vielä syysvehnän 166e/t kiinni. Ihan omaa hölmöyttä, kun jäin ihmettelemään tilannetta ja päästin pari euroa karkuun.
Nyt on sitten seuraava kysymys, että pitääkö viljanhintoja koittaa sitoa kiinni, vaikka paras huippu ensisyksylle on armottomasti ohitse. Jos tulee maailmanlaajuinen lama niinkuin nyt näyttää, niin tuskinpa viljan hinnatkaan pysyvät edes tällä tasolla.
..Pitää nostaa edelliseltä sivulta nuo Kylmiksen pohdinnat, hienoa että saitilta löytyy isäntiä jotka osaa suhtautua asioihin kylmän rauhallisesti. Systeemissä on jokaiselle hyviä ja huonoja puolia, niistä vaan sovittelee ittelle parhaiten sopivan kuvion aina kullekin 7v tai mikä nyt onkaan ohjelmakaudelle.kylmä hiki alkoi virrata noin vuosi sitten, kun julkaistiin tämä uusi alku-raportti ja sen jälkeen on tullut ilmastovouhotuksen myötä kuraa niskaan. Varsinkin twitterissä maajusseja on riepoteltu :(
Kylmän viileinä pysyvät vaan viljelijät, joilla luomukurssi on jo käytynä ja lomake 215 valmiiksi täytettynä ja allekirjoitettuna piirongin ylälaatikossa, 7 lihavaa vuotta on silloin turvattu :) :)
..Pitää nostaa edelliseltä sivulta nuo Kylmiksen pohdinnat, hienoa että saitilta löytyy isäntiä jotka osaa suhtautua asioihin kylmän rauhallisesti. Systeemissä on jokaiselle hyviä ja huonoja puolia, niistä vaan sovittelee ittelle parhaiten sopivan kuvion aina kullekin 7v tai mikä nyt onkaan ohjelmakaudelle.kylmä hiki alkoi virrata noin vuosi sitten, kun julkaistiin tämä uusi alku-raportti ja sen jälkeen on tullut ilmastovouhotuksen myötä kuraa niskaan. Varsinkin twitterissä maajusseja on riepoteltu :(
Kylmän viileinä pysyvät vaan viljelijät, joilla luomukurssi on jo käytynä ja lomake 215 valmiiksi täytettynä ja allekirjoitettuna piirongin ylälaatikossa, 7 lihavaa vuotta on silloin turvattu :) :)
Ehkä kylmä hiki tulee näillekin jossakin vaiheessa; eppäilen että Valtiolle on pidätetty oikeus muuttaa maksutariffeja kesken kauden; nyt kun rahavallan miehistä tuleekin yhtäkkiä köyhiä ja pääomaverojen virta tyrehtyy, sekä kansankapitalismi joutuu mahdollisesti useiksi vuosiksi koomaan, ei luomutukikaan taida ihan yhteiskunnan ensimmäisiä priorisoituja panostuksia silloin olla...
-SS-
Tilastot näyttävät toista, nousu-% voi olla esim vihannesten kohdalla pienempi?..Pitää nostaa edelliseltä sivulta nuo Kylmiksen pohdinnat, hienoa että saitilta löytyy isäntiä jotka osaa suhtautua asioihin kylmän rauhallisesti. Systeemissä on jokaiselle hyviä ja huonoja puolia, niistä vaan sovittelee ittelle parhaiten sopivan kuvion aina kullekin 7v tai mikä nyt onkaan ohjelmakaudelle.kylmä hiki alkoi virrata noin vuosi sitten, kun julkaistiin tämä uusi alku-raportti ja sen jälkeen on tullut ilmastovouhotuksen myötä kuraa niskaan. Varsinkin twitterissä maajusseja on riepoteltu :(
Kylmän viileinä pysyvät vaan viljelijät, joilla luomukurssi on jo käytynä ja lomake 215 valmiiksi täytettynä ja allekirjoitettuna piirongin ylälaatikossa, 7 lihavaa vuotta on silloin turvattu :) :)
Ehkä kylmä hiki tulee näillekin jossakin vaiheessa; eppäilen että Valtiolle on pidätetty oikeus muuttaa maksutariffeja kesken kauden; nyt kun rahavallan miehistä tuleekin yhtäkkiä köyhiä ja pääomaverojen virta tyrehtyy, sekä kansankapitalismi joutuu mahdollisesti useiksi vuosiksi koomaan, ei luomutukikaan taida ihan yhteiskunnan ensimmäisiä priorisoituja panostuksia silloin olla...
-SS-
Voisitko laittaa neuvonnan tuet , teurastamoiden ja meijereiden saamat tuet samantien .Tilastot näyttävät toista, nousu-% voi olla esim vihannesten kohdalla pienempi?..Pitää nostaa edelliseltä sivulta nuo Kylmiksen pohdinnat, hienoa että saitilta löytyy isäntiä jotka osaa suhtautua asioihin kylmän rauhallisesti. Systeemissä on jokaiselle hyviä ja huonoja puolia, niistä vaan sovittelee ittelle parhaiten sopivan kuvion aina kullekin 7v tai mikä nyt onkaan ohjelmakaudelle.kylmä hiki alkoi virrata noin vuosi sitten, kun julkaistiin tämä uusi alku-raportti ja sen jälkeen on tullut ilmastovouhotuksen myötä kuraa niskaan. Varsinkin twitterissä maajusseja on riepoteltu :(
Kylmän viileinä pysyvät vaan viljelijät, joilla luomukurssi on jo käytynä ja lomake 215 valmiiksi täytettynä ja allekirjoitettuna piirongin ylälaatikossa, 7 lihavaa vuotta on silloin turvattu :) :)
Ehkä kylmä hiki tulee näillekin jossakin vaiheessa; eppäilen että Valtiolle on pidätetty oikeus muuttaa maksutariffeja kesken kauden; nyt kun rahavallan miehistä tuleekin yhtäkkiä köyhiä ja pääomaverojen virta tyrehtyy, sekä kansankapitalismi joutuu mahdollisesti useiksi vuosiksi koomaan, ei luomutukikaan taida ihan yhteiskunnan ensimmäisiä priorisoituja panostuksia silloin olla...
-SS-
Paljonkohan tuki nyt nousee, arvauksia?
Jos jatkuu sama politiikka, kuin kuluvalla kaudella, niin luomutuki hakataan kivitauluun ja tavanomaiset piirretään veteen :)
Luomutuet tukikausittain
2007-2013 => 2015-2020 => 2021-2027
Peltokasvit
141 euroa/ha => 160 euroa/ha (+ 13 %) => ??
Vihannestuotanto
141 euroa/ha => 600 euroa/ha (+325 %) => ??
Kotieläintuotanto
126 euroa/ey/2 ha => 134 euroa/ha (+6%) => ??
Agronetin syövereistä löytyy ketju: Tuet 2015 ---> hauskaa arvuuttelua tulevan kauden tuista https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=53428.msg917759#msg917759
Ilman tukea ei yhteiskunnassa tapahdu enää mitään, joku tehnyt tästäkin opinnäytetyön... yllättävän kalliiksi tämäkin tulee :)Tilastot näyttävät toista, nousu-% voi olla esim vihannesten kohdalla pienempi?Voisitko laittaa neuvonnan tuet , teurastamoiden ja meijereiden saamat tuet samantien .
Paljonkohan tuki nyt nousee, arvauksia?
Jos jatkuu sama politiikka, kuin kuluvalla kaudella, niin luomutuki hakataan kivitauluun ja tavanomaiset piirretään veteen :)
Luomutuet tukikausittain
2007-2013 => 2015-2020 => 2021-2027
Peltokasvit
141 euroa/ha => 160 euroa/ha (+ 13 %) => ??
Vihannestuotanto
141 euroa/ha => 600 euroa/ha (+325 %) => ??
Kotieläintuotanto
126 euroa/ey/2 ha => 134 euroa/ha (+6%) => ??
Agronetin syövereistä löytyy ketju: Tuet 2015 ---> hauskaa arvuuttelua tulevan kauden tuista https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=53428.msg917759#msg917759
Ilman tukea ei yhteiskunnassa tapahdu enää mitään, joku tehnyt tästäkin opinnäytetyön... yllättävän kalliiksi tämäkin tulee :)Tilastot näyttävät toista, nousu-% voi olla esim vihannesten kohdalla pienempi?Voisitko laittaa neuvonnan tuet , teurastamoiden ja meijereiden saamat tuet samantien .
Paljonkohan tuki nyt nousee, arvauksia?
Jos jatkuu sama politiikka, kuin kuluvalla kaudella, niin luomutuki hakataan kivitauluun ja tavanomaiset piirretään veteen :)
Luomutuet tukikausittain
2007-2013 => 2015-2020 => 2021-2027
Peltokasvit
141 euroa/ha => 160 euroa/ha (+ 13 %) => ??
Vihannestuotanto
141 euroa/ha => 600 euroa/ha (+325 %) => ??
Kotieläintuotanto
126 euroa/ey/2 ha => 134 euroa/ha (+6%) => ??
Agronetin syövereistä löytyy ketju: Tuet 2015 ---> hauskaa arvuuttelua tulevan kauden tuista https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=53428.msg917759#msg917759
Perustettavan sorkkahoitoyrityksen avustukset laskettuna minimiarvoilla
1.vuosi => 2.vuosi
Kehittämisohjelma 1350€ => 0€
TE- keskus (investointituki) max.22750€ =>0€
Työ- ja elinkeinotoimisto (starttiraha) 9230€ => 4610€
Yht. 33330€ => 4610€
No niin, meinasi käydä köpelösti, mutta sain vielä syysvehnän 166e/t kiinni. Ihan omaa hölmöyttä, kun jäin ihmettelemään tilannetta ja päästin pari euroa karkuun.
Nyt on sitten seuraava kysymys, että pitääkö viljanhintoja koittaa sitoa kiinni, vaikka paras huippu ensisyksylle on armottomasti ohitse. Jos tulee maailmanlaajuinen lama niinkuin nyt näyttää, niin tuskinpa viljan hinnatkaan pysyvät edes tällä tasolla.
164 kevätvehnä ja 122 ohra, tänään.
Ja vielä kansa kehtaa nillittää huonoista hinnoista.
Itsekin hätäpäissäni löin vehnän hinnan kiinni tänään, 166€. Kai se alamäki jatkuu kesää kohti. Josko tässä olisi oikeaan aikaan liikkeellä, toisin kun PÖ kaupoilla..
Jos jatkuu sama politiikka, kuin kuluvalla kaudella, niin luomutuki hakataan kivitauluun ja tavanomaiset piirretään veteen :)
Mikähän vika syysviljoissa mahtaa olla? Suorakylvö ja sänkisulkeiset ei ole ainakaan vähenemään päin.
Luke ehdotti äskettäin että seuraavalla kaudella kasvipeitteisyyteen laskettaisiin mukaan vain sänki ja monivuotiset kasvit. Eli esim. syysviljat ei.
Mikähän vika syysviljoissa mahtaa olla? Suorakylvö ja sänkisulkeiset ei ole ainakaan vähenemään päin.
Luke ehdotti äskettäin että seuraavalla kaudella kasvipeitteisyyteen laskettaisiin mukaan vain sänki ja monivuotiset kasvit. Eli esim. syysviljat ei.
No niin, meinasi käydä köpelösti, mutta sain vielä syysvehnän 166e/t kiinni. Ihan omaa hölmöyttä, kun jäin ihmettelemään tilannetta ja päästin pari euroa karkuun.
Nyt on sitten seuraava kysymys, että pitääkö viljanhintoja koittaa sitoa kiinni, vaikka paras huippu ensisyksylle on armottomasti ohitse. Jos tulee maailmanlaajuinen lama niinkuin nyt näyttää, niin tuskinpa viljan hinnatkaan pysyvät edes tällä tasolla.
164 kevätvehnä ja 122 ohra, tänään.
Ja vielä kansa kehtaa nillittää huonoista hinnoista.
Nopeat syövät hitaat.
-6e tästä päivästä eteenpäin ja tuskin jää viimeiseksi alennukseksi.
Mikähän vika syysviljoissa mahtaa olla? Suorakylvö ja sänkisulkeiset ei ole ainakaan vähenemään päin.
Luke ehdotti äskettäin että seuraavalla kaudella kasvipeitteisyyteen laskettaisiin mukaan vain sänki ja monivuotiset kasvit. Eli esim. syysviljat ei.
Odotellaan vaan, mukava kun viljat on myyty. Kivasti tulee vehnä nyt alaspäin.No niin, meinasi käydä köpelösti, mutta sain vielä syysvehnän 166e/t kiinni. Ihan omaa hölmöyttä, kun jäin ihmettelemään tilannetta ja päästin pari euroa karkuun.
Nyt on sitten seuraava kysymys, että pitääkö viljanhintoja koittaa sitoa kiinni, vaikka paras huippu ensisyksylle on armottomasti ohitse. Jos tulee maailmanlaajuinen lama niinkuin nyt näyttää, niin tuskinpa viljan hinnatkaan pysyvät edes tällä tasolla.
164 kevätvehnä ja 122 ohra, tänään.
Ja vielä kansa kehtaa nillittää huonoista hinnoista.
Nopeat syövät hitaat.
-6e tästä päivästä eteenpäin ja tuskin jää viimeiseksi alennukseksi.
Odotellaan paattia kaikessa rauhassa....
Korona onkin todella vaarallinen virus johon tänään viimeksi kuollut 21v. terve espanjalainen mies
Odotellaan vaan, mukava kun viljat on myyty. Kivasti tulee vehnä nyt alaspäin.No niin, meinasi käydä köpelösti, mutta sain vielä syysvehnän 166e/t kiinni. Ihan omaa hölmöyttä, kun jäin ihmettelemään tilannetta ja päästin pari euroa karkuun.
Nyt on sitten seuraava kysymys, että pitääkö viljanhintoja koittaa sitoa kiinni, vaikka paras huippu ensisyksylle on armottomasti ohitse. Jos tulee maailmanlaajuinen lama niinkuin nyt näyttää, niin tuskinpa viljan hinnatkaan pysyvät edes tällä tasolla.
164 kevätvehnä ja 122 ohra, tänään.
Ja vielä kansa kehtaa nillittää huonoista hinnoista.
Nopeat syövät hitaat.
-6e tästä päivästä eteenpäin ja tuskin jää viimeiseksi alennukseksi.
Odotellaan paattia kaikessa rauhassa....
Antaa viljan olla siilossa. Jos tulee ruokapula, mahtaako ostajan saldo riittää.
Sinetti lyödään päälle ja sotatilan pikaoikeus toteutuu välittömästi, jos vähänkin mutisee. Vai tuliko se huhujen levittämisestä, en muista.Antaa viljan olla siilossa. Jos tulee ruokapula, mahtaako ostajan saldo riittää.
Huomenna astuu voimaan sellaiset pykälät, että hinta ei tule olemaan este. ;D
Jos ruokapula uhkaisi, niin menettely voisi olla niin, että viljelijöille lähtisi listat hinnoista ja paikat joihin viljaa ym voi toimittaa. Tämähän tarkoittaisi, ettei viljaliikkeiden kautta saataisi riittävästi, ei ulkomailtakaan ja varastot olisivat loppumassa. Viljan myynti muuten voitaisiin myös kieltää.Antaa viljan olla siilossa. Jos tulee ruokapula, mahtaako ostajan saldo riittää.
Huomenna astuu voimaan sellaiset pykälät, että hinta ei tule olemaan este. ;D
Antaa viljan olla siilossa. Jos tulee ruokapula, mahtaako ostajan saldo riittää.
Huomenna astuu voimaan sellaiset pykälät, että hinta ei tule olemaan este. ;D
Minulla on vieläkin tallessa isoisän aikaisia viljan pakko-ostokuitteja, kyllä silloin alkaa vilja liikkumaan kun ylhäältä määrätään, siihen aikaan riitti kunhan suomalaisille saatiin viljaa, nythän saatetaan joutua ruokkimaan koko EU:ta..Ai että EU tulee ja pakkolunastaa viljat suoraan siilosta.
Ai että EU tulee ja pakkolunastaa viljat suoraan siilosta.
Ei taida sellainen tilanne olla likelläkään. Kyllä maailmalta jyviä löytyy ja eihän nyt mikään sotatila vallitse.nythän meillä on vasta "taivas putoaa niskaan"-vaihe kriisistä, yksi ihminen tehohoidossa ja <400 köhivää potilasta. Suomessa kuolee vuosittain 55 000 ihmistä, jos epidemia kestäisi 4 kk, niin normaaleina vuosina siihen ajanjaksoon liityisi melkein 20 000 normaalia kuolemaa. Nyt korona "etuilee jonossa" ja päättää aika monen synkän taistelun elämästä vähän ennen aikojaan. Jokainen toki pelkää omaa kohtaloaan, kun väistämättä sattuma päättää myös muita, kuin noita joilla hiekka tiimalasissa loppuu muutenkin.
Luuleeko joku että maatalous saisi " porskuttaa " muusta yhteiskunnasta riippumatta ja kerätä mahdolliset hyödyt jos jostain tulisi pulaa? Aika äkkiä ollaan tilanteessa että leikataan tukia " yhteiseen hyvään" kun lama iskee ja rahat on jo valmiiksi valtiolta loppu. Kyllä karehtijoita riittää jo nytkin.maataloudelle toisenlainen kriisi voisi olla katastrofi, kuten nyt esim matkailualalle ja yleensäkin palvelusektorille. Joku luonnonmullistus, katovuosien yhdistelmä tai eläintauti aiheuttaisi vuosiksi eteenpäin elintarvikkeiden kulutuksen laskua ja pienempää tiliä myös maatiloille. Muistetaan vielä hullunlehmäntautia. Silti muu yhteiskunta voisi porskuttaa talouskasvussa ja elintaso nousisi muilla tasaisesti.
Ei taida sellainen tilanne olla likelläkään. Kyllä maailmalta jyviä löytyy ja eihän nyt mikään sotatila vallitse.Johan Ruottikin on kyselly Suomesta ruoka-apuja..
Ei taida sellainen tilanne olla likelläkään. Kyllä maailmalta jyviä löytyy ja eihän nyt mikään sotatila vallitse.Johan Ruottikin on kyselly Suomesta ruoka-apuja..
Ei taida sellainen tilanne olla likelläkään. Kyllä maailmalta jyviä löytyy ja eihän nyt mikään sotatila vallitse.Johan Ruottikin on kyselly Suomesta ruoka-apuja..
Puhe taisi olla viljasta, mutta mitä Ruotsiin tulee niin:Huoltovarmuuden osalta pitäisi omavaraisuuden aleneminen korvata varastoinnilla tai sitovilla tuotantosopimuksilla. Käytännössä varastoinnin lisääminen onnistuu vain säilyvien ja helposti varastoitavien tuotteiden osalta.
Ruotsissa on erittäin alhainen ruoan omavaraisuus. Periaatteessa joka toinen suupala tuodaan.
Ruotsissa sanotaan, että ainoa asia, jota voidaan valmistaa kriisissä, on porkkanakakku, koska Ruotsi on omavarainen vain jauhojen, porkkanoiden ja sokerin suhteen.
Kansalliset varmuusvarastot lopetettiin 1990-luvulla, ja kaupoilla ei enää ole paikallisia varastoja.
Ruotsin puolustuskomitean suunnitelman mukaan ruokavarat riittävät vain kolmen kuukauden ajaksi.
Totuus on kuitenkin, että se on paljon lyhyempi aika.
Puhe taisi olla viljasta, mutta mitä Ruotsiin tulee niin:Huoltovarmuuden osalta pitäisi omavaraisuuden aleneminen korvata varastoinnilla tai sitovilla tuotantosopimuksilla. Käytännössä varastoinnin lisääminen onnistuu vain säilyvien ja helposti varastoitavien tuotteiden osalta.
Ruotsissa on erittäin alhainen ruoan omavaraisuus. Periaatteessa joka toinen suupala tuodaan.
Ruotsissa sanotaan, että ainoa asia, jota voidaan valmistaa kriisissä, on porkkanakakku, koska Ruotsi on omavarainen vain jauhojen, porkkanoiden ja sokerin suhteen.
Kansalliset varmuusvarastot lopetettiin 1990-luvulla, ja kaupoilla ei enää ole paikallisia varastoja.
Ruotsin puolustuskomitean suunnitelman mukaan ruokavarat riittävät vain kolmen kuukauden ajaksi.
Totuus on kuitenkin, että se on paljon lyhyempi aika.
Suomessakin voitaisiin koko oma tuotanto ajaa alas, jos kasvatettaisiin merkittävästi varastointia, näitä Naantalin kokoisia viljavarastoja, vaan pitäisi rakentaa ympäri maata lisää. Peltipurkeissa, pakastettuina ja kuivattuna säilyy muutakin, joka pitää ihmisen hengissä. Huoltovarmuuden takaama ruokavalio olisi vegaanillekin yksipuolinen, mutta täyttäisi tehtävänsä.
Viljelyvalmius ja sitova sopimustuotanto. Osa pelloista voitasiin pitää aktiivituotannon ulkopuolellakin valmiina otettavaksi viljelyyn, vois pitää "hömpällä" ;D. Jos tehdään hankintasopimuksia, niin silloin voidaan maksaa yrityksille normaalioloissa siitä, että valmistautuvat kaikissa olosuhteissa varaamaan osan tuotannostaan toimitettavasti meille. Isoille elintarvikejäteille tämä ei muodostuisi ongelmaksi.
Ruotsalaisilla on homma varmasti hanskassa, mutta yrittävät ehkä säästää vähän ja koittavat täältä ostaa normaalikaupalla sen mitä saa.
Kuka tai mikä taho on se, joka pitää osaa pelloista tuotantovalmiudessa, mahdollosesti kymmenien vuosien ajan? Siis siinä tapauksessa, että viljelijöiden määrä nykyisestä merkittävästi vähenisi. Entä mistä saadaan kriisitilanteessa viljelijät ja koneet viljelemään näitä varastossa olevia hömppäheinäpeltoja. Ja kuka ne hömppäheinäpellot pitää tuotantokunnossa, eli aika ajoin niittelee, ettei ne pääse pusikoitumaan ja ajan myötä metsittymään?Miten on jäänyt käsitys, että näitä peltoja kasvukunnossa pitäviä eläkeläisiä ja "näennäisviljelijöitä" on meillä ihan liikaa nykyisinkin? Soita Kalajoelle Ilkka Myllylälle ja varmista, onko näitä edelleenkin liikaa, 2016 näitä oli ongelmaksi asti ;D
Ei taida sellainen tilanne olla likelläkään. Kyllä maailmalta jyviä löytyy ja eihän nyt mikään sotatila vallitse.Johan Ruottikin on kyselly Suomesta ruoka-apuja..
Ilmatteeks ei saa antaa .
Ei taida sellainen tilanne olla likelläkään. Kyllä maailmalta jyviä löytyy ja eihän nyt mikään sotatila vallitse.Johan Ruottikin on kyselly Suomesta ruoka-apuja..
Ilmatteeks ei saa antaa .
Suomi nyt vaan on Euroopan edullisin paikka ostaa viljaa. Miksi ruotsalaiset haluaisivat mennä merta edemmäs kalaan ? Voi olla, että myyvät samaan aikaan omaa viljaansa hyvällä hinnalla Espanjaan kun ostavat suomesta lahjoitusviljoja. Onko yksikään täkäläinen, edes "viljelijöiden oma" viljanvälityspulju viemässä pikareittiä Ruotsiin viljaa paremmalla hinnalla ? Ei varmaankaan, koska silloin kartellin isoilta toimijoilta menisi hyvä bisnes sivuun: ostaa Euroopan halvimmalla ja myy Euroopan kalleimmille markkinoille. Ja jos joku sitten käynnistääkin hinnannousuviruksen, voi kyseisen viljaosuuskunnan pomolta löytyä hevosenpää joku aamu sängystä ? Eli matalat hinnat on pop edelleenkin.
Kesään ja jopa 2021 asti noteeraukset leipävehnä 145 , ohra 115 ja kaura 130 euroa.
-SS-
Ei taida sellainen tilanne olla likelläkään. Kyllä maailmalta jyviä löytyy ja eihän nyt mikään sotatila vallitse.Johan Ruottikin on kyselly Suomesta ruoka-apuja..
Ilmatteeks ei saa antaa .
Suomi nyt vaan on Euroopan edullisin paikka ostaa viljaa. Miksi ruotsalaiset haluaisivat mennä merta edemmäs kalaan ? Voi olla, että myyvät samaan aikaan omaa viljaansa hyvällä hinnalla Espanjaan kun ostavat suomesta lahjoitusviljoja. Onko yksikään täkäläinen, edes "viljelijöiden oma" viljanvälityspulju viemässä pikareittiä Ruotsiin viljaa paremmalla hinnalla ? Ei varmaankaan, koska silloin kartellin isoilta toimijoilta menisi hyvä bisnes sivuun: ostaa Euroopan halvimmalla ja myy Euroopan kalleimmille markkinoille. Ja jos joku sitten käynnistääkin hinnannousuviruksen, voi kyseisen viljaosuuskunnan pomolta löytyä hevosenpää joku aamu sängystä ? Eli matalat hinnat on pop edelleenkin.
Kesään ja jopa 2021 asti noteeraukset leipävehnä 145 , ohra 115 ja kaura 130 euroa.
-SS-
Olen sitä mieltä, että jos Suomessa viljasta maksettavat hinnat olisi Keski-eurooppalaista tasoa, viljan vienti olisi paljon vaikeampaa, nyt kv. markkinoilla suomalaista viljaa saa edullisesti. Kyllä isoille viljanviejille, kuten Hankkija, Avena ja Lantmannen, vienti on näillä hinnoilla hyvä bisnes, mutta eikö saisi olla? Ei ne tappiolla voi viljaa viedä. Toinen vaihtoehto on, että viljaa ei vietäisi, niin siinä jäis monelta isännältä viljat laariin. Ja koko hommalta putoaisi pohja pois.
Mitäs valkuaispalkkio on, ei rypsi/rapsin hintakaan nyt hyvä o, mut mistä sen tietää mitä syksyllä on, tai jos pantta ensvuoteen. Josko kuiteskin keräis taas jostain optimismia rypsille.
Rypsin ja rapsin hinnatkin on reippaasti pudonneet viime aikoina, termiinihinnatkin on reilusti alemmat kuin viime syksynä, puhutaan 320-340€ tasosta. Tämä ei kyllä kannusta näiden viljelyyn, vaikka kovasti nyt kampanjoidaan öljykasvien viljelyn lisäämisen puolesta, ja kyseessä on alituotantokasvi. Onhan tämä nyt käsittämätöntä, kampanjoidaan, ja sitten hintoja lasketaan Ostajat tietysti jääräpäisesti vetoavat matif-hintojen putoamiseen, tuo matif-hinta tuntuu olevan semmonen jumala, jota Suomalaiset öljykasvien ostajat palvovat, eli vaikka kotimaisesta tavarasta on pulaa, niin hintaa lasketaan, KOSKA VIT TU MATIF, SAATANA, MATIF MATIF MATIF, PERKELE, PITÄKÄÄ TUNKKINNE JA MATIFINNE, minähän en rypsiä kylvä, ENNEN KUIN HINTA ALKAA NELOSELLA. Sehän tuntuu ens kesä lähes lomalta, kun ei tarvi ruiskua kuurata ja pellossa kykkiä ötököitä vahtien.
Rypsin ja rapsin hinnatkin on reippaasti pudonneet viime aikoina, termiinihinnatkin on reilusti alemmat kuin viime syksynä, puhutaan 320-340€ tasosta. Tämä ei kyllä kannusta näiden viljelyyn, vaikka kovasti nyt kampanjoidaan öljykasvien viljelyn lisäämisen puolesta, ja kyseessä on alituotantokasvi. Onhan tämä nyt käsittämätöntä, kampanjoidaan, ja sitten hintoja lasketaan Ostajat tietysti jääräpäisesti vetoavat matif-hintojen putoamiseen, tuo matif-hinta tuntuu olevan semmonen jumala, jota Suomalaiset öljykasvien ostajat palvovat, eli vaikka kotimaisesta tavarasta on pulaa, niin hintaa lasketaan, KOSKA VIT TU MATIF, SAATANA, MATIF MATIF MATIF, PERKELE, PITÄKÄÄ TUNKKINNE JA MATIFINNE, minähän en rypsiä kylvä, ENNEN KUIN HINTA ALKAA NELOSELLA. Sehän tuntuu ens kesä lähes lomalta, kun ei tarvi ruiskua kuurata ja pellossa kykkiä ötököitä vahtien.
Oikeassa olet, märkiä unia näen ajasta, jolloin maksettiin 500€ tonni rypsistä, kannatti kälyiset riistapeltorypsit puida tarkasti..
Vielä ei ole tilityslappua tullut,mutta 405 euroa/tonni oli hinta kun myin rekan pois.
Sato reilu 2tn/ha.
3 kierrosta ruiskulla.karatea 2 kertaa ja kerran avauntia.miten meni omasta mielestä?
Vielä ei ole tilityslappua tullut,mutta 405 euroa/tonni oli hinta kun myin rekan pois.
Sato reilu 2tn/ha.
3 kierrosta ruiskulla.karatea 2 kertaa ja kerran avauntia.miten meni omasta mielestä?
Nyt oli tilityslappu saapunut.
yli 18euroa/tn plussaa laadusta.
Hyvä että olet onnistunut. Silti rypsin ja rapsin vuotuiset viljelyalat on laskeneet viime vuosina sen verran jyrkästi, että se kertoo jostakin, vaikka periaatteessa niiden viljelyn pitäisi nykyisillä hintasuhteilla olla viljoja kannattavampaa. Ja mistä se väheneminen kertoo? Varmaan siitä että moni on epäonnistunut ja kyllästynyt, tuholaisongelmat varsinkin etelä-suomessa on olleet merkittäviä. Etelä-Suomessa kun on viime vuosina kesäisin liikkunut, on näkynyt monia isoja viljelyaukeita, joissa on hyvät viljat,mutta öljykasveja näillä aukeilla ei ole näkynyt, korkeintaan muutama pieni pläntti jossakin.
Tämä täyttä totta.Mutta ihmettelen suuresti jatkuvaa epäonnistumista kasvuston/sadon kanssa.Itse en ole n.17 vuoden aikana epäonnistunut kertaakaan.On kokeiltu eri muokkausvaihtoehtoja jne.Mutta koskaan en ole kylvänyt ennen äitienpäivää,koska kylvöaika alkaa vasta silloin.Ja ilmeisesti olemme molemmat kaakkois-suomesta meren läheisyydestä.
90-luvulla tuli rypsistä aina satoa yli 2 tn vaikka teki työt vasemmalla kädellä huilatessaan. Vuoden 2014 jälkeen ei ole päässyt edes 1,5 tn rapsilla. Jotain on siemenessä tai maailmassa muuttunut, koska työmenetelmät ei olennaisesti ole erilaisia.Ihan samat kokemukset täällä. Viimeksi pari vuotta sitten oli rypsiä, varsi kasvoi kyllä ihan hyvin ja teki komean kasvuston, mutta satoa tuli vain puolitoista tonnia hehtaarilta. Sadontuotto on taantunut viime vuosikymmenien aikana.
90-luvulla tuli rypsistä aina satoa yli 2 tn vaikka teki työt vasemmalla kädellä huilatessaan. Vuoden 2014 jälkeen ei ole päässyt edes 1,5 tn rapsilla. Jotain on siemenessä tai maailmassa muuttunut, koska työmenetelmät ei olennaisesti ole erilaisia.
Ei koskaan rapsia tai rypsiä 2019 oli 8 ha rapsia parhaissa maissa, satoa tuli yhteensä 3100 kg eli hehtaarilta 387 kg
Nyt tulee sitten luonnollinen rajasuoja. Valtiot alkavat kasvattamaan varmuusvarastojaan, tämä vähentää maailmankaupassa liikkuvan viljan määrää, ja voi jonkin verran nostaa viljan hintoja. Entä mikä on tilanne muun maailman kylvöissä? Eikös monissa koronasta kärsivissä maissa ole jo kevätkylvösesonki menossa, miten sairastelu vaikuttaa töihin, onko heijastuksia viljan hintoihin kylvötöiden vaikeutumisella, ja syysviljojen lannoitusten ja ruiskutusten vaikeutumisella, kun työvoima sairastaa. Näitä voi pohtia.Kaikki neuvoo sua että ala menetä toivorikkauttasi ,Kiinalaiset on jo tästä epidemiasta selvinneet ja ottavat nyt maapallon talouden haltuun .YLLÄTYS että saivatkin homman heti hanskattua kun paska levisi maailmalle .
Nyt tulee sitten luonnollinen rajasuoja. Valtiot alkavat kasvattamaan varmuusvarastojaan, tämä vähentää maailmankaupassa liikkuvan viljan määrää, ja voi jonkin verran nostaa viljan hintoja. Entä mikä on tilanne muun maailman kylvöissä? Eikös monissa koronasta kärsivissä maissa ole jo kevätkylvösesonki menossa, miten sairastelu vaikuttaa töihin, onko heijastuksia viljan hintoihin kylvötöiden vaikeutumisella, ja syysviljojen lannoitusten ja ruiskutusten vaikeutumisella, kun työvoima sairastaa. Näitä voi pohtia.Kaikki neuvoo sua että ala menetä toivorikkauttasi ,Kiinalaiset on jo tästä epidemiasta selvinneet ja ottavat nyt maapallon talouden haltuun .YLLÄTYS että saivatkin homman heti hanskattua kun paska levisi maailmalle .
Maanviljelijät on kuitenkin aika perustervettä ja kovakuntoista sakkia että eiköhan Kaikki maat tule viljeltyä ja suurin osa tissejä lypsettyä . Kansasta maapallolla häviää muonavahvuudesta tämän koronan takia noin 3prosenttia porukasta.Ruokaa siis menee vähempi. 99prosenttia kuolleista on vanhuksia ja heikkokuntoisia tai vakavasti sairaita ihmisiä .joten materiaali vain vahvistuu vaikka hetkellisesti vähenee . Tämä selkkaus olkoon varoitus tulevasuudessa ahneelle ihmiskinnalle omahyväisyydestä ja itsekeskeisyydestä -seuraava koronakierros voi olla vielä hauskempaa hulapaloota :D
Hyvä kunto ei koronalta pelasta:
https://www.suomifutis.com/2020/03/koronasta-toipuva-paulo-dybala-muistuttaa-taudin-vaaroista-hyvakuntoisillekin-pystyin-hadin-tuskin-hengittamaan/
Hyvä kunto ei koronalta pelasta:
https://www.suomifutis.com/2020/03/koronasta-toipuva-paulo-dybala-muistuttaa-taudin-vaaroista-hyvakuntoisillekin-pystyin-hadin-tuskin-hengittamaan/
Tuohan on suoraan tupakkatehtaiden pelikirjasta: Yksikin tupakoimaton keuhkosyövän saanut osoittaa, ettei tupakointi aiheuta suurta syöpäriskiä, vaan kaikki saavat sen.
-SS-
Mielenkiinnosta seuraan koska elintarviketeollisuus oikeasti arvostaa meitä Korona kriisin tärkeinä ratkaisu henkilöinä nostamalla viljan hinta samalle tasolle, kun se oli kuivana vuonna 2018. Eli noin 200 euroa/tonni. On se kumma kun silloin oli varaa heillä maksaa se 200 ja vielä ei ole merkkejä siitä että nyt voisi. MMM kyllä kehottaa kylvää normaalisti nyt keväällä ne jotka pystyvät ja eivät ole taudin kourissa. Ainoa minkä ne antavat on lainantakaus. Jos eivät parempaan pysty. Niin me viljelijät emme pysty vastaamaan huoltovarmuuden toimivuuteen. Heti 100 euroa /ha kriisitukea..Ja teollisuudelta lupaus syksyn hinta 200 euroa tonni. Nämä kaksi toimenpidettä ainoastaan varmistavat kylvöt 2021. Koska syömme myös talvella 2021-22nyt kun viljatiloilla pikkuhiljaa heräillään talviunilta, niin huomataan, että syksyyn verrattuna öljyn hinta on kolmanneksella pudonnut ja lannoitteiden hinta odotettavasti myös laskussa. Jos kylvöporukka pysyy eristettynä ja terveenä kylvöjen ajan, niin sitten vaan toivotaan, ettei taivas putoa niskaan kesän ja sadonkorjuun aikaan. Marja-, vihannes- ja peruna-, ja muut erikoiskasvitilat ovat jo aloittaneet rekrytoinnin maailman parhaan koulujärjestelmän tuottamista nuorukaisista. Kesätöitä riittää kaikille ja mikä sopii paremmin huoltovarmuuteen ja varautumiseen, kuin jukolan veljeksiä muistuttavat pellavapäät herneitä noukkimassa.
Joo ostajilta ja Lehmännahasta tulee aina sama laulu. Mutta jotenkin tuntuu, että vähän ollaan odottavalla kannalla, kun ei taida viljanostajatkaan tässä vaiheessa tietää, että miten maa makaa elokuun lopulla.Olen hieman samalla kannalla ja sen vuoksi tässä hieman hirvittääkin. Ei taida oikeasti kukaan tietää kuinka maa ja maailma syksyllä makaa ja illuusiota pidetään pystyssä niin kauan kuin mahdollista..
Suomeen tuodaan lähes 100 miljoonaa kiloa GMO rehusoijaa vuodessa. Lisäksi tuotantoeläinten rehuseoksia tuodaan 20 miljoonaa kiloa vuodessa.Todennäköisesti nousee. Jos ei muuten niin kotimaisten toimijoiden voimin.
Saa sitten nähdä, nouseeko näiden hinta mitenkään. Maissin hinta on alkanut nousta maailmalla.
-SS-
Hyvä kunto ei koronalta pelasta:
https://www.suomifutis.com/2020/03/koronasta-toipuva-paulo-dybala-muistuttaa-taudin-vaaroista-hyvakuntoisillekin-pystyin-hadin-tuskin-hengittamaan/
Tuohan on suoraan tupakkatehtaiden pelikirjasta: Yksikin tupakoimaton keuhkosyövän saanut osoittaa, ettei tupakointi aiheuta suurta syöpäriskiä, vaan kaikki saavat sen.
-SS-
Jaa että kaikki saa keuhkosyövän, kyllä oot epäselvä ja sekaisin.
Kotimaiset toimijat voivat ajatella myös niin kun rehumaissin ja rehusoijan hinta nousee maailmalla niin alennetaan kotimaisen rehuviljan hintaa että saadaan rehutehtaiden rehun hinta pidettyä siedettävällä tasolla eläintiloille, niinkuin aikaisemmin totesin kotimaassa kyllä riittää rehuviljaa yllin kyllin.
Keinot on vähissä. Tuotannonsidonnaisia tukia voidaan maksaa vain Eu: n suorien tukien kautta ja sinne ei uutta tukikohdetta voi lisätä , jos ei oteta jotain pois --- lausunto eilisessä Maaseudun Tulevaisuudessa . Eli kysymys on voiko valkuaiskasveille maksaa lisähintaa 200 e/ha mikä on ehdotettu. Olemme Suomessa poikkeustilassa, joten mielestäni voimme olla kyselemättä Eu:lta voimmeko maksaa valkuaiskasvipalkkiota korotettuna turvataksemme oman valkuaisomavavaraisuutemme. Herätkää päättäjät heti. Rypsi, rapsi, herne ja härkäpapusiemenpussit jää maatalouskauppojen hyllylle muuten. Nyt tarvitaan nopeita pelilikkeitä. Soijalaivat voi olla kulkematta ens talvena. Tiedä sitä nyt sitten
Kotimaiset toimijat voivat ajatella myös niin kun rehumaissin ja rehusoijan hinta nousee maailmalla niin alennetaan kotimaisen rehuviljan hintaa että saadaan rehutehtaiden rehun hinta pidettyä siedettävällä tasolla eläintiloille, niinkuin aikaisemmin totesin kotimaassa kyllä riittää rehuviljaa yllin kyllin.Ai meinaat että rehutehtaat aattelee sitä elukanpitäjä? Salli mun nauraa...
MTK:lta uskomatonta röyhkeyttä yrittää rahastaa jotain 200 euron hehtaaritukea, kun sen sijaan rehuteollisuus voisi maksaa enemmän tuottajille.Tuohan olisi katastrofi Kaikille MTKn edunsaantia katsottaville tissinkoittajille jos viljan hintaa nostettaisiin
MTK:n pitäisi hävetä röyhkeyttään ja esittää julkinen anteeksipyyntö.
Saatte nähdä syksyllä ohran avaushinnan olevan 100e/t
Saatte nähdä syksyllä ohran avaushinnan olevan 100e/t .
Jos lämpösummat ei ala nousta ollaan 2017 vastaavissa luvuissa, puinnit menee myöhälle. Silloin voi hyvälle varastossa olevalle vehnälle tulla kiinnostusta.Totta Kaikki mutta hinta ei nouse .
Jos lämpösummat ei ala nousta ollaan 2017 vastaavissa luvuissa, puinnit menee myöhälle. Silloin voi hyvälle varastossa olevalle vehnälle tulla kiinnostusta.vehnästä voi nytkin tehdä sopimuksen 160-170€/tn, tuskin kukaan kysyy koska on puitu. Jos kylmyys ja sateet jatkuu, niin hinta voi nousta? Tällä hetkellä rehuohra näyttää epävarmimmalta, maltaasta ja kaurasta voi saada 150€/tn.
Jos lämpösummat ei ala nousta ollaan 2017 vastaavissa luvuissa, puinnit menee myöhälle. Silloin voi hyvälle varastossa olevalle vehnälle tulla kiinnostusta.vehnästä voi nytkin tehdä sopimuksen 160-170€/tn, tuskin kukaan kysyy koska on puitu. Jos kylmyys ja sateet jatkuu, niin hinta voi nousta? Tällä hetkellä rehuohra näyttää epävarmimmalta, maltaasta ja kaurasta voi saada 150€/tn.
Poikkeuksellinen syksy tulossa, kukapa tietää kuinka tässä lopulta käy?
Tuleeko vanhat lajikkeet muotiin ?
Voitko perustella, että miksi on tulossa poikkeuksellinen syksy, koronan vai muiden syiden takia? Onko sinulla jotain sellaista tietoa, mitä muilla ei ole, vai onko tuo vain omaa mutuiluasi?taitavat viljakauppiaat osaavat seurailla näitä satoennusteita, ottaa huomioon säätilat ja esim ilmastonmuutoksen aiheuttamat pysyvät vaikutukset eri alueilla. Osa viljelymaista tulee poistumaan kuivuuden ja kuumuuden takia mm Australiassa, näin luki jossain viljamarkkinakatsauksessa.
Kesän säitähän ei kukaan vielä varmasti tiedä, mitä sitten korona aiheuttaa viljamarkkinoilla, sitäkään ei kukaan varmasti voi vielä tietää. Tähän mennessä tiedetään vain että Itä-eurooppaa on kevällä vaivannut kuivuus, mutta sen vaikutus viljamarkkinoihin ei näy vielä kovin selkeästi.
Lämpösumma kertymä on muutaman päivän jälkeen 2017 lukujen alapuolella, lämpö ei riitä viljan tuleennuttamiseen. Kuivaus ajat kasvaa , nyt öljy on halpaa. Puinneista tulee myöhäisempi kuin normaalisti, tälläkin 2 viikon viiveellä.
Nyt olisi hyvä pidättäytyä myynneistä, itämeri vähennys alkaa taas olla sitä luokkaa että ei voi käsittää millä markkinoilla nämä kotimaiset viljan ostajat luulevat toimivansa. Jos kiinnityksia saa tehtyä noin +-150 e rehu viljoissa niin harkitsisin vakavasti ottamaan edes puolustus voiton kuten eräs maatalousministeri aina neuvottelujen päätteeksi totesi. Leipä viljat tarvitsee huomattavasti korkeamman hinnan. Kyllä vielä kesä on edessä ja kukaan ei tiedä miten paljon näitä ongelmia ennen sadonkorjuuta tulee kotimaassa / lähialueilla euroopassa josta sitten kumpuaa hintojen suunta syksyllä. Varastointi tilannetta pitäisi myös pystyä parantamaan jokaisen ja estämään viljan hinnan dumppauksella pelleily ostajilta.
Ei voi kun ihmetellä viljelyn intoa näillä viljan hinnoilla.
Eihän tämä koske agronettiä. Täällä kaikki saa aina 8000 kilon hehtaarisadon kyl sillä viljely kannattaa.. koskaan kukaan ei epäonnistu...Ei voi kun ihmetellä viljelyn intoa näillä viljan hinnoilla.
Sepä se. Ja täälläkin on hätäilty koko kevät,edes ennenkuin lumet on sulaneet. Intoa on,kaikilla,mullakin ;D .
Eihän tämä koske agronettiä. Täällä kaikki saa aina 8000 kilon hehtaarisadon kyl sillä viljely kannattaa.. koskaan kukaan ei epäonnistu...Ei voi kun ihmetellä viljelyn intoa näillä viljan hinnoilla.
Sepä se. Ja täälläkin on hätäilty koko kevät,edes ennenkuin lumet on sulaneet. Intoa on,kaikilla,mullakin ;D .
Olen päinvastoin sitä mieltä, että viljanhinta tulee nousemaan radikaalisti tulevana syksynä. Kato ja sadonpuute on nyt niin laajamittainen Vilja-Suomessa, että tavaraa ei riitä esim. rehutehtaille. Normitaulukon mukaan jos mennään, niin kauppakelvotonta kauraa on maa täynnä. Aika pitkälle tulee olemaan sama tilanne kuin 2018. Mennään nyt rauhassa eteenpäin.
Se viljelijöiden varastossa oleva vilja ei hinnan nousu estä jos vaan pysyy varastoissa. Hankkijan tarkoitushan nyt hinnan tiputtamisella on pelotella viljelijät myymään ja toisaalta tiedossa on et viljelijät tyhjentävät varastonsa tässä vaiheessa vuotta...Olen päinvastoin sitä mieltä, että viljanhinta tulee nousemaan radikaalisti tulevana syksynä. Kato ja sadonpuute on nyt niin laajamittainen Vilja-Suomessa, että tavaraa ei riitä esim. rehutehtaille. Normitaulukon mukaan jos mennään, niin kauppakelvotonta kauraa on maa täynnä. Aika pitkälle tulee olemaan sama tilanne kuin 2018. Mennään nyt rauhassa eteenpäin.
En usko radikaaleihin nousuihin. Viljaa on varastoissa, sekä teollisuuden että viljelijöiden, niin paljon, että se pientää mahdollisen katovuoden vaikutusta hintoihin.
Eipä tarvi meidän viljajussien odotella ainakaan merkittävää viljanhinnan nousua syksylle tai ensi talvelle sillä tänään julkistetun Luken ennusteen mukaan on tulossa keskimääräinen sato yhteensä 3,3 miljardia kg, ei tule katovuotta kuten v.2018 jolloin lopullinen viljasato oli 2,7 miljardia kg, Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan tän kesän viljasato kattaa kulutuksen ja kauraa riittää hyvin vientiin joten Viljanhinnat pysynevät nykyisissä hinnoissa myös ensi vuoteen. Itse olisin ajatellut että ollaan satomäärissä lähellä v.2018 lukuja mutta Luken mukaan näin ei ole, sateet on korjanneet tilanteen mutta syksyn keleistä ei ole tietoa joten odotellaan lokakuuhun lopullisia satomääriä.
Jo paljon ennen lokakuuta viljanostokartelli teettäävai ostokartelli ;D ;D
kyselyn, jossa sadon määrä onkin yllättänyt suuruudellaan.
Maailmalla saadun ennätyssadon johdosta hintapaine
alaspäin on suuri, etenkin Suomessa.
Tämän he voisivat julkaista heti Kreikanlomilta palattuaan.
Jälleen kerran, kun viljan tarjonta on suurempaa kuin kuin kysyntä, mitkään kikkailut ei auta, hinnat pysyy alhaisina, varsinkin kun ostajat tietää, että viljaa on aina saatavilla, jostain, joltakin myyjältä.
Miten olisi ,jos viljankylväjät pienentäisivät ensikeväänä kykvökineen säätöä ja lastaisivat tuuttiin nurmen siemeniä? Edes osalle alasta. Toisiko se helpotusta viljan huonoon hintaan?Mihin nurmisato myytäisiin? Paljonko olisi (€/ha) sadon arvo?
Miten olisi ,jos viljankylväjät pienentäisivät ensikeväänä kykvökineen säätöä ja lastaisivat tuuttiin nurmen siemeniä? Edes osalle alasta. Toisiko se helpotusta viljan huonoon hintaan?Mihin nurmisato myytäisiin? Paljonko olisi (€/ha) sadon arvo?
NPK-lannoite maksaa noin 300€/tn ja siitä riittää parille hehtaarille eli lannoituksen kustannus 150€/ha. Tätä kun kasvukaudella terästää 100kg/ha (=20€) typpilisällä, niin saatavilla on se 6tn/ha jokaisena vuotena. Sadon arvo silloin noin se 1000€/ha, tuleeko vuosittain ja mitä muita kustannuksia lisää... pitää olla puimuria ja kuivuria ;DMiten olisi ,jos viljankylväjät pienentäisivät ensikeväänä kykvökineen säätöä ja lastaisivat tuuttiin nurmen siemeniä? Edes osalle alasta. Toisiko se helpotusta viljan huonoon hintaan?Mihin nurmisato myytäisiin? Paljonko olisi (€/ha) sadon arvo?
Nurmi olisi viherlannoitusnurmea ja niitetään/murskataan maahan matojen ruoaksi maanparannukseen.. Eu tuki VLN:lle pitäisi kylläkin nostaa isommaksi ja samalla ehkä myös kiertopakko vähintään 2v/10v ??? .. eikä pientää kuten nyt ovat suunnitelleet..
vaan ravinteiden tehokas kierrätys, puhdistamoilta ja laskuojilta pitäisi ravinnehukka saada tehokkaasti ja turvallisesti takaisin kiertoon. Typpeä voi tehdä myös uusiutuvalla energialla.Tätä ootellessa... ::)
vaan ravinteiden tehokas kierrätys, puhdistamoilta ja laskuojilta pitäisi ravinnehukka saada tehokkaasti ja turvallisesti takaisin kiertoon. Typpeä voi tehdä myös uusiutuvalla energialla.Tätä ootellessa... ::)
En tarkoittanut että ravinteet tulee pelkästään vln:stä vaan että tavisviljelyn puolelle pitäisi saada nurmea kiertoon, porkkanalla eikä kepillä...
Kun lohko on kunnossa tulee hyviä viljasatoja vuodesta toiseen. Hyvät sadotkin pitää lohkon kunnossa. Sitten noille lohkoille missä syystä tai toisesta sadot vaihtelevat 1000 ja 4000välillä pitäisi keksiä jokin hyvä vln kasvi. Mietin jos kokeilisi tuota valkomesikkää.Paras välikasvi on kevätrypsi, se katkaisee viljan hyvin neljän vuoden jälkeen. Ja jos siitä saa satoa niin se on vaan plussaa. Viljelyvarmuus kohtuullinen kun kylvää ennen 25.5. Niin valmistuu syyskuun puolessavälissä ja silloin on vielä hyviä puinti ja kuivauskelejä. Vieläkun ajaa sinne Galeran ja Pilotin erikseen niin seuraavana vuonna vilja kasvaa :) Ja mikä parasta sillä on vaikutusta nk. viljavuoriin, jos niitä on.
Niin jos se onnistuu 😂Kun lohko on kunnossa tulee hyviä viljasatoja vuodesta toiseen. Hyvät sadotkin pitää lohkon kunnossa. Sitten noille lohkoille missä syystä tai toisesta sadot vaihtelevat 1000 ja 4000välillä pitäisi keksiä jokin hyvä vln kasvi. Mietin jos kokeilisi tuota valkomesikkää.Paras välikasvi on kevätrypsi, se katkaisee viljan hyvin neljän vuoden jälkeen. Ja jos siitä saa satoa niin se on vaan plussaa. Viljelyvarmuus kohtuullinen kun kylvää ennen 25.5. Niin valmistuu syyskuun puolessavälissä ja silloin on vielä hyviä puinti ja kuivauskelejä. Vieläkun ajaa sinne Galeran ja Pilotin erikseen niin seuraavana vuonna vilja kasvaa :) Ja mikä parasta sillä on vaikutusta nk. viljavuoriin, jos niitä on.
Niin jos se onnistuu 😂Kun lohko on kunnossa tulee hyviä viljasatoja vuodesta toiseen. Hyvät sadotkin pitää lohkon kunnossa. Sitten noille lohkoille missä syystä tai toisesta sadot vaihtelevat 1000 ja 4000välillä pitäisi keksiä jokin hyvä vln kasvi. Mietin jos kokeilisi tuota valkomesikkää.Paras välikasvi on kevätrypsi, se katkaisee viljan hyvin neljän vuoden jälkeen. Ja jos siitä saa satoa niin se on vaan plussaa. Viljelyvarmuus kohtuullinen kun kylvää ennen 25.5. Niin valmistuu syyskuun puolessavälissä ja silloin on vielä hyviä puinti ja kuivauskelejä. Vieläkun ajaa sinne Galeran ja Pilotin erikseen niin seuraavana vuonna vilja kasvaa :) Ja mikä parasta sillä on vaikutusta nk. viljavuoriin, jos niitä on.
Kuluja tuon viljelyssä saa ainakin syntymään..
Mä pidän kyl parempana härkäpapua tai hernettä.. ei tarvii lannoitusta eikä ruiskutuksetkaan ole pakollisia kun ei oikein aineitakaan ole... jos puintikeliä ei tule niin murskaa maahan tms. Tulee ainakin maata parantavaa vaikutusta. Omasta siemenestä kun kylvää niin siemenkustannuskaan ei ole iso..
Heikko tuottoisten lohkojen kohdalla, joita ei kelläkään toki ole, niin suosittelisin laskemaan, että paljonko lohkolta pitää saada viljaa verrattuna sänki/viherkesantoon, jonka hoidoksi riittää kerran vuodessa niitto.
Muistaen, että se kesannon tuki on ainoastaan 54€/ha vähemmän kuin viljalla ja että sitä voi olla sen 25% pinta-alasta ilman leikkureita.
Toinen mielenkiintoinen on laskelma on nämä riista/maisema/niitty vaihtoehdot. Siemenkustannus on sen 20-100€ riippuen nyt miltä haluaa pellon näyttävän. Tuki on sen n. 250€/ha enemmän kuin viljalla. Itse en ole kuin -12 ja -18 vuosina (+200€/t) viljalla päässyt parempaan tulokseen. Silloinkaan en huonoilla lohkoilla.
On selvä, että jotkin metsänkainalot, pienet lohkot yms. on järkevää laittaa em. rahakkaimmille tuille. Mä oon oman korteni kantanut jo tähän kekoon. Siirsin pellot luomuun ja ostan vielä tavan viljelijöiltä rehuviljaa elukoille. Oisko toi niinku kaksinkertanen korren kanto viljamäärän vähentämiseen markkinoilta ::)tulonsiirtoyhteiskunta elää jo vahvassa viljelijöiden keskuudessa. Tuottamaton ja ikuisiksi ajoiksi viljelemättömäksi tuomittu metsänkainalo on oikeutettu korkeampaan tukeen, koska sitä ei kannata viljellä?
Olen kanssasi samaa mieltä. Tuotantoa ja tuottamista pitäisi tukea. Mäkin mielummin viljelisin kunnolla kunnon ison sadon tuottaen. Mikään ei ole niin hienoa kuin puida kunnon kelissä hyvää puhdasta kasvustoa. Ongelma vain on se että siitä ei palkita. Tuki on sama hehtaarille tulee satoa tai ei. Jokainen tietää et jos sadossa lähdetään hakemaan niitä viimeisiä tonneja niin se maksaa ja riski on suuri. Tämä pitäisi palkita jos onnistuu, mutta ei nyt ei tässä tasapäistämis maailmassa. Naapurin suojavyöhykkeilijä vetää paremman katteen kun muista yhden valkoisen pallon tehdä vuosittain.On selvä, että jotkin metsänkainalot, pienet lohkot yms. on järkevää laittaa em. rahakkaimmille tuille. Mä oon oman korteni kantanut jo tähän kekoon. Siirsin pellot luomuun ja ostan vielä tavan viljelijöiltä rehuviljaa elukoille. Oisko toi niinku kaksinkertanen korren kanto viljamäärän vähentämiseen markkinoilta ::)tulonsiirtoyhteiskunta elää jo vahvassa viljelijöiden keskuudessa. Tuottamaton ja ikuisiksi ajoiksi viljelemättömäksi tuomittu metsänkainalo on oikeutettu korkeampaan tukeen, koska sitä ei kannata viljellä?
Meillä on ilmastonmuutos, paskaiset vedet... silti roikotetaan noin 30% peltopinta-alasta vain syömässä tukipottia, jonka kuuluisi oikeasti laskea elintarvikkeiden hintaa, torjua ilmastonmuutosta tai vähentää ravinnevalumia. Joutomaa, jota pidetään viljeltynä vain tukien ansiosta ei tee näistä mitään, paitsi kurjistaa tilannetta ja nopeuttaa loppupeleissä suomalaisen tuotannon alasajoa. Elintarvikkeiden tuonti on kolminkertaistunut 2000-luvulla, tuotannon kilpailukyvyn romuttuminen on jo hyvässä vauhdissa.
Tarvitaanko lisää näitä sankareita, jotka pidättäytyvät tuotannosta, mutta korjaavat isoimmat tuet?
Tuet tuotannosta :oäkkiä ei tule kyllä mieleen yhtään perustelua, miten tuottamattomalle peltoalalle maksettu korkeampi tuki hyödyttää ketään muuta, kuin sen peltoalan omistajaa?
Mitäs luulette, että kävisi, jos tuotettujen kilojen perusteella alettaisiin maksamaan tukea? Meinaatteko, että peltotukien maksatusten siirtyminen tuotansidonnaisiksi ei vaikuittaisi tämän hetken hömpänviljelijöihin, vaan ne jatkaisi samalla kaavalla?
Vai kävisikö niin, että joka metsänkainalo olisi kylvettynä ja markkinat ähkyssä + hinnat alhaalla? Pahimmassa tapauksessa vielä vietäisiin tappiolla viljaa ulos.
Pitäsikö maataloustulolaki herättää henkiin vielä kirsikaksi kakun päälle?
Kyllä tämän hetkinen tukijärjestelmä on kaikkien (en tarkoita sitä näsäviisasta nimimerkkiä), niin "teho"tuottajien kuin hömppäviljelijöidenkin etu. Varsinkin niiden "teho"tuottajien, jotka osaa käyttää myös hömppää.
Ajatuksena hieno, ei varmasti kukaan väitä vastaan etteikö kovasta työstä pitäisi palkka saada. Harmi vain, että maailma ei rajoitu siihen, mitä omasta sontaluukusta näkyy.
äkkiä ei tule kyllä mieleen yhtään perustelua, miten tuottamattomalle peltoalalle maksettu korkeampi tuki hyödyttää ketään muuta, kuin sen peltoalan omistajaa?
Vientiin menee tavaraa nytkin, eikä määrälle ole mitään ylärajaa, eikä mikään markkina mene tukkoon Suomen tuotannosta.
Jos lopettaisiin kaikki tuotannonohjaus (tai nykyisellään tuottamattomuuden ohjaus) ja maataloustuki jaettaisiin tasan kaikille hehtaareille, niin helpottaisi kaikkia. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa? Perustelkaa nyt hyvät kolleegat, kuka ansaitsee esimerkiksi kukkakedolleen muita korkeamman tuen?
Kysyntä ja tarjonta toimii EU-alueella, meillä markkinoita haittaa toki laivauksen kulut. Kukaan ei vientiä tee tappiolla, ne ajat ovat olleet ja menneet.äkkiä ei tule kyllä mieleen yhtään perustelua, miten tuottamattomalle peltoalalle maksettu korkeampi tuki hyödyttää ketään muuta, kuin sen peltoalan omistajaa?
Kysynnästä ja tarjonnasta ikänä kuullu?Vientiin menee tavaraa nytkin, eikä määrälle ole mitään ylärajaa, eikä mikään markkina mene tukkoon Suomen tuotannosta.
Niin menee. Tarkoitin tukkoon menemisellä suomen omia markkinoita ja siitä johtuvaa mahdollista tappiollista vientiä. Rukiilla on esimerkiksi nyt tälläinen tilanne. Sitä tosin ei viedä edes tappiolla.Jos lopettaisiin kaikki tuotannonohjaus (tai nykyisellään tuottamattomuuden ohjaus) ja maataloustuki jaettaisiin tasan kaikille hehtaareille, niin helpottaisi kaikkia. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa? Perustelkaa nyt hyvät kolleegat, kuka ansaitsee esimerkiksi kukkakedolleen muita korkeamman tuen?
Kukkaketoja, lhp-nurmia ja suojavyöhykkeitä on sen 142 000 hehtaaria. Jos ajatellaan, että vaikka ne olisi kaikki suojavyöhykkeitä (500€/ha ymppi) ja vaikka sen jakaisi koko suomen peltohehtaareille niin sieltä tulisi se huima 30€/ha lisää. Tämäkö se pelastus on?
Hömppäsäilikset kuitenkin on jo viljan tuella. Vai tarkoitatko, että myös öljykasvit,herneet,tärkkelysperunat, sokerijuurikkaat yms. olisi sama tuki kuin viljalla?
Eiköhän jossain EU-määräyksissälue että tukia EI saa sitoa tuotannon määrään, ainakin liittymisen alkuaikoina luin jotain sellaista jossain EU-n määräyksistä tukien suunnittelijoille..Kaikki ei koske tietenkään maitoa .
Juu, niin muistelen että haettiin erivapautta..Eiköhän jossain EU-määräyksissälue että tukia EI saa sitoa tuotannon määrään, ainakin liittymisen alkuaikoina luin jotain sellaista jossain EU-n määräyksistä tukien suunnittelijoille..Kaikki ei koske tietenkään maitoa .
Eiköhän jossain EU-määräyksissälue että tukia EI saa sitoa tuotannon määrään, ainakin liittymisen alkuaikoina luin jotain sellaista jossain EU-n määräyksistä tukien suunnittelijoille..juuri näin, näistä suorista tuotantotuista haluttiin päästä eroon. Suora tuotantotuki tarkoittaisi esim tukea myllyyn toimitetuille kiloille ja tuki kilahtaisi suoraan tuottajan tilille. Tällä tukimuodolla on monia ongelmia, kun tulisi ylituotantoa, tuki valuisikin teollisuudelle, vääristäisi kilpailua, oma käyttö jäisi tuetta tai jopa kuittikaupalla saisi tukea.
Läntmannen varmaan kuuli et aloin tyhjentää siiloja ku päätti laskea hintoja.
Tänään Luke julkisti tuoreimman satoennusteen. 3,4 miljardia kiloa, kun nyt viljanostajat saivat varmuuden että kotimaan vehnä, kaura ja ohrasato kattaa täysin kotimaan kulutuksen ja kauraa riittää reilusti vientiin (kaurasadon Luke ennustaa lähes viime vuotuiseksi ) niin kun puinnit laajalti alkavat ensi viikolla tullaan näkemään kautta linjan kevätviljojen hinnan alennuksia viljakauppiaiden toimesta varsinkin kun he tietävät että osa viljelijöistä on pakotettu myymään viljansa heti puinneilta varastotilojen puutteen takia.
Uutisia kuuntelin myös...vain 15 % pudotusta viime vuoden satoon. Siinä on taas kerran ennuste jonka laatijat eivät ole ilmeisesti käyneet pellon laidalla eikä puimurin pukilla.
Uutisia kuuntelin myös...vain 15 % pudotusta viime vuoden satoon. Siinä on taas kerran ennuste jonka laatijat eivät ole ilmeisesti käyneet pellon laidalla eikä puimurin pukilla.
Jos omat ja naapurin sadot on kehnoja,niin sekö kertoo totuuden koko valtakunnan satotasosta?
Viime vuosi suurimmassa osaa huippu sato, ennusteen mukaan yllettäisiin vähintäin normiin.
Jokainen ymmärtää mistä on kyse.
Ainut anteeksi annettava tekijä, jotta viitattiin pro agrian ammatitaitoon perustuvaan tietoon ja ennusteeseen.
Viime vuosi suurimmassa osaa huippu sato, ennusteen mukaan yllettäisiin vähintäin normiin.Jaa että kymenlaaksossa huono ohrasato ;D Kai se reilu 6t ohrasta ja tonni enemmän kaurasta on sitten huonoksi uskottava.
Jokainen ymmärtää mistä on kyse.
Ainut anteeksi annettava tekijä, jotta viitattiin pro agrian ammatitaitoon perustuvaan tietoon ja ennusteeseen.
ProAgria päivitti just näkemyksiään... Lainaus MTstä:
"Useilla alueilla ohran viljelyalasta jopa 75–95 prosenttia on selvästi keskimääräistä heikompisatoista, ja sato jääkin näillä alueilla puoleen keskimääräisestä tai jopa selvästi sen alle. Ohrasato arvioidaan huonoksi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja osalla Savon tiloista, ja välttäväksi Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla."
Vaikka kasvustot näyttää olevan ihan erseestä, niin satoa vaan tuloo yllättävän hyvin. Parhailta eloperäisiltä mailta tuntuu tulevan pirusti, mutta niissäkin vihreät jälkiversot pilaa toki kannattavuuden. Joten ei nousupaineita. Nyt vaan pitää miettiä kuivaako vai kippaako mettään :)Parempi vuosi kuin toissavuosi,15-22kosteus,sato hyvä. Vihreet mömmöt ovat olleet paalissa jo tovin. Tosin sateita lupailee taas.
Viljan hinta on mikä on, näiden kirjoitusten perusteella pitäisi nousta. Tällä alueella parempi sato kuin 2 edellistä vuotta, viime vuosina kun unohtui sataa. Toki viime vuonna paikoin tuli hyviäkin satoja, jos sattui joku kuuro kohdalleen mutta keskimäärin aika heikkoa. Tänä vuonna tähän saakka näyttää hyvältä, vaikka tuota vihreää pskaa onkin paikoin reippaasti. Kuitenkin yllättävän helposti lähtee kuivurilla pois, kuivausajat normaalin pitkiä ts. keskimääräisiä tunteja. Kesäkuun kuivuus teki tehtävänsä, mutta noin 200mm kuukaudessa kesäkuun lopulta lähtien pelasti sadon, kerrankin satoi riittävästi muttei liikaa :)
Viljanostajat eivät muuten enää heittele papereitaan ympäri toimiston ja huutele, että ei saa edes ajatella polttoon myymistä, kun mainitsee asiasta. Nyt vastauksena on alistunut myönteisyys. Olisikin mainiota, kun omat viljanostajat sopisivat Vapon tai kunnan biolaitoksen kanssa päivän hinnat energiavaihtoehtona. Ruokamoralisointi tukien perusteena on tekopyhää, kun energialatauspellot tietyssä viljelykulttuurissa saavat jopa paremmat tuet.jos nykyinen hallitus saa tahtonsa läpi, niin kaikki uusiutumaton tai hidaskiertoinen poltettava kielletään (kivihiili, öljy ja turve). Metsät siirretään vaihettain jatkuvaan kasvatukseen eli sellu pitää jatkossa tehdä tukkipuusta, jota sitäkin tulee vähemmän. Pelloilla suositaan seuraavan kasvukauden lannoitteiden valmistusta ja tuet kohdistetaan siihen tai hiilineutraaliin nurmen kasvatukseen.
-SS-
Viljanostajat eivät muuten enää heittele papereitaan ympäri toimiston ja huutele, että ei saa edes ajatella polttoon myymistä, kun mainitsee asiasta. Nyt vastauksena on alistunut myönteisyys. Olisikin mainiota, kun omat viljanostajat sopisivat Vapon tai kunnan biolaitoksen kanssa päivän hinnat energiavaihtoehtona. Ruokamoralisointi tukien perusteena on tekopyhää, kun energialatauspellot tietyssä viljelykulttuurissa saavat jopa paremmat tuet.jos nykyinen hallitus saa tahtonsa läpi, niin kaikki uusiutumaton tai hidaskiertoinen poltettava kielletään (kivihiili, öljy ja turve). Metsät siirretään vaihettain jatkuvaan kasvatukseen eli sellu pitää jatkossa tehdä tukkipuusta, jota sitäkin tulee vähemmän. Pelloilla suositaan seuraavan kasvukauden lannoitteiden valmistusta ja tuet kohdistetaan siihen tai hiilineutraaliin nurmen kasvatukseen.
-SS-
Onkohan tätä kokonaisuutta kukaan miettinyt, miten pidetään torpat lämpöisenä ja leipä pöydässä? Metsäteollisuus ei kertonut todellista syytä paperitehtaan alasajoon, eikä keskon pääjohtaja sattumalta verrannut Suomea Pohjois-Koreaan ;D
Sain kylvettyä ruista, Danskow Granattia, muutaman vuoden tauon jälkeen. Ei tässä hintoja katsella, oli vapaata peltoa ja aikaa. Täytyihän sitä laittaa. Jotenkin sillä fiiliksellä, että ruista on mennyt tai meni todella vähän kylvöön maakunnassa. En ole ainakaan juuri toukopeltoja maakunnassa nähnyt.Viljan hinta on mikä on, näiden kirjoitusten perusteella pitäisi nousta. Tällä alueella parempi sato kuin 2 edellistä vuotta, viime vuosina kun unohtui sataa. Toki viime vuonna paikoin tuli hyviäkin satoja, jos sattui joku kuuro kohdalleen mutta keskimäärin aika heikkoa. Tänä vuonna tähän saakka näyttää hyvältä, vaikka tuota vihreää pskaa onkin paikoin reippaasti. Kuitenkin yllättävän helposti lähtee kuivurilla pois, kuivausajat normaalin pitkiä ts. keskimääräisiä tunteja. Kesäkuun kuivuus teki tehtävänsä, mutta noin 200mm kuukaudessa kesäkuun lopulta lähtien pelasti sadon, kerrankin satoi riittävästi muttei liikaa :)
Lounais-Suomessa eletään tilannetta, jossa ei juurikaan ole oltu vuoden 1987 jälkeen. Ja tämä kulunut kesä oli siihen verrattuna lämmin, kuitenkin toukokuun puoestavälistä kesäkuun loppuun sateeton. Ongelma ehkä oli kylmä ja räntäsateinen toukokuu: vasta toukokuun lopussa pääsivät suuremmat talot kylvöille, jos putosivat huhtikuun ja vapun kelkasta. Nyt sitten kevätvehnät ovat vihreitä, kauroissa varret vielä tuoreet, kaksitahoiset ohrat tehneet pääsadon valmistumaan vasta syyskuun puoliväliin.
Viljakaupassa on ahdasta, sillä monin paikoin maatilavarastot olivat valmiiksi puolillaan vuoden 2019 hyvänlaatuista satoa. Ruista ei edelleenkään oteta mielellään vastaan, alle 120 euron jää hinta, ohrankin kanssa on niin ja näin. Vehnällä lienee paremmin menekkiä, syysvehnät ovat vuosikymmenen parasta laatua, kerrankin valkuaiset yli kymmenen.
Viljanostajat eivät muuten enää heittele papereitaan ympäri toimiston ja huutele, että ei saa edes ajatella polttoon myymistä, kun mainitsee asiasta. Nyt vastauksena on alistunut myönteisyys. Olisikin mainiota, kun omat viljanostajat sopisivat Vapon tai kunnan biolaitoksen kanssa päivän hinnat energiavaihtoehtona. Ruokamoralisointi tukien perusteena on tekopyhää, kun energialatauspellot tietyssä viljelykulttuurissa saavat jopa paremmat tuet.
-SS-
Eihän isin kukkaron varassa eläneet vihreet nyt osaa ajatella kokonaisuutta.Viljanostajat eivät muuten enää heittele papereitaan ympäri toimiston ja huutele, että ei saa edes ajatella polttoon myymistä, kun mainitsee asiasta. Nyt vastauksena on alistunut myönteisyys. Olisikin mainiota, kun omat viljanostajat sopisivat Vapon tai kunnan biolaitoksen kanssa päivän hinnat energiavaihtoehtona. Ruokamoralisointi tukien perusteena on tekopyhää, kun energialatauspellot tietyssä viljelykulttuurissa saavat jopa paremmat tuet.jos nykyinen hallitus saa tahtonsa läpi, niin kaikki uusiutumaton tai hidaskiertoinen poltettava kielletään (kivihiili, öljy ja turve). Metsät siirretään vaihettain jatkuvaan kasvatukseen eli sellu pitää jatkossa tehdä tukkipuusta, jota sitäkin tulee vähemmän. Pelloilla suositaan seuraavan kasvukauden lannoitteiden valmistusta ja tuet kohdistetaan siihen tai hiilineutraaliin nurmen kasvatukseen.
-SS-
Onkohan tätä kokonaisuutta kukaan miettinyt, miten pidetään torpat lämpöisenä ja leipä pöydässä? Metsäteollisuus ei kertonut todellista syytä paperitehtaan alasajoon, eikä keskon pääjohtaja sattumalta verrannut Suomea Pohjois-Koreaan ;D
Sain kylvettyä ruista, Danskow Granattia, muutaman vuoden tauon jälkeen. Ei tässä hintoja katsella, oli vapaata peltoa ja aikaa. Täytyihän sitä laittaa. Jotenkin sillä fiiliksellä, että ruista on mennyt tai meni todella vähän kylvöön maakunnassa. En ole ainakaan juuri toukopeltoja maakunnassa nähnyt.
Sain kylvettyä ruista, Danskow Granattia, muutaman vuoden tauon jälkeen. Ei tässä hintoja katsella, oli vapaata peltoa ja aikaa. Täytyihän sitä laittaa. Jotenkin sillä fiiliksellä, että ruista on mennyt tai meni todella vähän kylvöön maakunnassa. En ole ainakaan juuri toukopeltoja maakunnassa nähnyt.
2019 ruista on vielä isännillä varastossa riittämiin. Tuskin nousee hinta ensi vuoteen. Sitähän saatiin vuodessa tarpeeksi 2 vuoden kulutukseen. 2020 jäädään vähän alle vuotuisen kulutuksen, mutta ei riitä lähellekään tyhjentämään vanhoja varastoja.
Sain kylvettyä ruista, Danskow Granattia, muutaman vuoden tauon jälkeen. Ei tässä hintoja katsella, oli vapaata peltoa ja aikaa. Täytyihän sitä laittaa. Jotenkin sillä fiiliksellä, että ruista on mennyt tai meni todella vähän kylvöön maakunnassa. En ole ainakaan juuri toukopeltoja maakunnassa nähnyt.
2019 ruista on vielä isännillä varastossa riittämiin. Tuskin nousee hinta ensi vuoteen. Sitähän saatiin vuodessa tarpeeksi 2 vuoden kulutukseen. 2020 jäädään vähän alle vuotuisen kulutuksen, mutta ei riitä lähellekään tyhjentämään vanhoja varastoja.
Tuo varastotilanne on ehkä jopa liiankin yksinkertaistettu tilannekuvaus. Ruissadot ovat myös keskittyneet entistä harvemmille sopimusviljelijöille. Pro-Ruis-projektin alussa Fazerin sopimusviljelijöiden keskisadot olvat nousseet vuodesta 2011 3200 kilosta jo noin 6000 kiloon (Fazer, 28.11.2019)
Lisäksi korkealaatuinen ruis on tuonut mukanaan uuden tuontitarpeen: Koska hybridirukiitten sitkot ja sakoluvut yli 350, ovat nykyisin jo leipävehnän tasoa, on ruisjauhoon lisättävä heikompilaatuista rehuruista, jota saadaan pääasiassa Saksasta ja Puolasta. Alhaisen sakoluvun rukiissa tapahtuu enemmän tärkkelyksen pilkkoutumista, jotta leipä nousee kunnolla taikinajuuren hiivojen ja bakteerien toiminnan käynnistyessä. Rehurukiin Suomen tuottajahinta ei välttämättä ylitä siitä saatavan polttoenergian hintaa, joten ruista ei tarkoituksellisesti päästetä itämään pellolla, vaan puidaan puolipakolla, öljy nähtävästi on halpaa.
Rukiinviljelyn lopettaminen ja kiinnostuksen kääntäminen syysvehnään on ollut parhaita päätöksiä ikinä. Syysvehnä harvoin tarvitsee etana- ja kahukärpäskäsittelyjä, myöhemmin kylvetty syysvehnä harvoin kärsii lumihomeesta, kesällä korrenvahvistus on tarpeetonta, vehnän reagointi kevät- ja kesälannoituksiin on parempi kuin hybridirukiilla.
Ja jos hybridistä tulee kuusi tonnia, niin silloin tulee syysvehnästäkin, vähintään 20 euroa paremmalla tonnihinnalla. Ja vehnää menee aina käteiskauppana, vientiinkin. Rukiilla ei ole oikeastaan ollenkaan vientimarkkinoita.
Ruista kannattaa lähinnä levittää kevytmuokattuun syyspeltoon kerääjäkasviksi kasvamaan, esimerkiksi pintalevittimellä. Sinne saa hukatuksi populaatiorukiit. Pysyvät rikkakasvit ja valumat hallinnassa. Keväällä vähäinen Roundup-annos riittää tappamaan rukiin, tai öljykasvilla Targa/Agil et al.
-SS-
Saksassa viljelevät huonoimmilla pelloilla ruista vartavasten lehmien rehuviljaksi. Suomessa on ruista pidetty lähes myrkkynä eläimille. Nykyisin on jo sonneille kokeiltu syöttää ja on kuulemma vehnän veroista. Sopisi varmaankin lypsylehmillekin melko isonakin pitoisuutena.
Hybridirukiista saatava tonnihinta on itse asiassa melko alhainen, ottaen huomioon sen, että sitä ei kannata kylvää peltoheitoille, vaakasuorille lohkoille, eikä heikomman viljavuuden maahan.
Toki proruismyllyn lähiympäristössä ruis edelleen on hyvä sopimusdiili, 100% tuontisiemenen varaan heittäytymällä.
-SS-
Nyt kun puinnit on puitu ja viljat varastossa koska olette ajatelleet laittaa viljat myyntiin. Viljan hinnat näyttävät olevan nousussa eritoten leipävehnän ja rehuvehnän hinnat ovat nousseet viime päivinä, odotatteko vielä hintojen nousua vai onko tän vuoden viljan myynnit jo myyty ja siirrätte ne ensi vuoteen viljojen hintojen nousun toiveessa. Mitä hankkijan myyjän kanssa juttelin niin aika rauhallinen oli puintien aikainen viljan vastaanotto hankkijalla, tavanomaisia syksyn toimitusruuhkia ei tänä syksynä ollut, meinasi että pitkä puintikausi ja huono sato olivat syynä puintien aikaiseen vaisuun viljakauppaan ja mitä itse ajattelen viljelijät odottavat että viljan hinnat vielä nousevat lisää ennenkuin laittavat ne myyntiin.
Mitä sitä kiirettä pitämään kun ainakin täällä vilja-aitassa sadot oli sen suuruisia että jyvä-ähkyä ei päässyt tulemaan. 😂
Jos normaali vuotena tulee "kuorma" hehtaarilta niin tänä syksynä tuli "kuorma" neljältä hehtaarilta. 😂
Ja sekin pääasiassa paskaa.
Puintiaikaan meni kauraa 160e/t ja jäi omalla kohdalla kauden parhaaksi. Lajitteet kieppuu kympin paikkeilla, tarkoittaa sitä, että laatuhyvityksiin ei niiltä osin päästä. Katse kääntyy perushintojen puoleen. Vyrrin mukaan kaurasato ollut päätuotantoalueilla hyvä. Tyydyin perusvarmaan vaihtoehtoon ja laitoin Satarehulle loput. Myös heikoista kevät/syysvehnistä kasasin erän, joka menee sinne. Määrä ei ollut kovin kaksinen ja hinta 160e/t on minulle riittävä. Ohrat jää varastoon odottelemaan vielä parempia aikoja. Katsotaan sen osalta kortit loppuun. Altian hinta toki niillekin ihan kohtuullinen. Hintataso on pettymys odotuksiin nähden. Laadut ovat olleet hyviä, hyvän loppusyksyn ansiosta. Ilmeisesti sillä tiedolla oletetaan, että tavaraa on saatavilla.
Naapuri kävi puimassa rapsinsa eilen, vaikka osa oli vielä kukkimassa.. parinsadan kilsan reissulla tänään näin vielä yhden puimattoman rapsipellon.
Puintiaikaan meni kauraa 160e/t ja jäi omalla kohdalla kauden parhaaksi. Lajitteet kieppuu kympin paikkeilla, tarkoittaa sitä, että laatuhyvityksiin ei niiltä osin päästä. Katse kääntyy perushintojen puoleen. Vyrrin mukaan kaurasato ollut päätuotantoalueilla hyvä. Tyydyin perusvarmaan vaihtoehtoon ja laitoin Satarehulle loput. Myös heikoista kevät/syysvehnistä kasasin erän, joka menee sinne. Määrä ei ollut kovin kaksinen ja hinta 160e/t on minulle riittävä. Ohrat jää varastoon odottelemaan vielä parempia aikoja. Katsotaan sen osalta kortit loppuun. Altian hinta toki niillekin ihan kohtuullinen. Hintataso on pettymys odotuksiin nähden. Laadut ovat olleet hyviä, hyvän loppusyksyn ansiosta. Ilmeisesti sillä tiedolla oletetaan, että tavaraa on saatavilla.
Maatilavarastoissa on yllättävän paljon 2019 viljaa. Voi olla, että ei ole puoletkaan vielä poistunut. Laakavarastoja, käyttämättömiä siiloja, vaunuja, kontteja, kaikkia tilapäisvälineitä näkyy otetun käyttöön.
Kiinnityshinnat kertovat aika hyvin, missä mennään. Nyt jos saa hyvän sopimuksen, kannattaa kynsin hampain pyrkiä pitämään sato varastossa ja realisoida voitot sitten vuoden päästä, ja lisätä samaan hintaralliin vuoden 2021 sato.
Sopimuksissa tarjotaan ohrasta 120 euron päälle, vehnälle 160 euron tienoille, rehuvehnälle 135 euroa, rukiille on nousu alkanut, 145 euroa. Mutta siihen olisi tarvinnut kiinnittää jo puoli vuotta sitten. Nyt jännnättäväksi jää, mikä on rukiin kiinnityksen taso satovuodelle 2022 ? Jos ei päästä yli 145 euron, ja silti ruista edelleen viljellään kiihkeästi, mitä se kertoo viljanviljelyn kannattavuudesta ? Se näyttäisi olevan huomattavasti parempi kuin on oletettu.
Laitoin vuoden tauon jälkeen taas all-in rukiiseen. Mutta pintalevittimellä ja kertalapiorullaäkeellä, hävitin yhden siilollisen suomalaisille myllyille kumminkin liian hyvälaatuista ruista "kerääjäkasviksi". Kevätlannoitukseksi 50 kg salpietaria huhtikuun alussa, eikä sen jälkeen mitään. Puinti vain alle 15 kosteana. Jäähän siitä silloin jotakin, tuet toteutuvat, eikä tule siiloruuhkaa ja pakkomyyntejä.
Rukiinviljely kerääjäkasvina, palauttamalla siemenestä mahdollisimman runsaan osan peltoon, onkin varteenotettava vaihtoehto, silloin tällöin pitää ylijäänyt ongelmajäte rahdata jonnekin. Mutta kun asennoituu niin, että rahtikulut jos saa pois, menköön, niin maanviljelyskin on taas mukavaa.
-SS-
Markkinatiedottomat isännät elää kroonisessa harhaluulossa, että jos nyt myy, niin ensi viikolla tai ensi kuussa hinnat pomppaa 200 euroon tonnilta, ja sit viduttaisi, joten parasta odotella odotella odotella....ja vuoden kuluttua eletään edelleen samassa harhaluulossa, jospa ensi kuussa pomppaisi.....Kuitenkin vuosien 2010-2020 välisenä aikana hinnat on alkaneet kakkosella vai kaksi kertaaa, syksyllä 2012 alkaneella noin puolen vuoden jaksolla ja toinen kerta oli syksy 2018-talvi 2019 jakso. Jotenkin tuntuu siltä, että viljojen nykyinen hintataso pienine heilahteluineen on se taso, jolla eletään vielä vuosia, pieniä piikkejä ylös- tai jopa alaspäin saattaaa välillä tulla.yksittäisen viljelijän tärkein tehtävä on heti puintien alettua toimittaa esinäytepussit kauppaan ja rehellisesti siinä kuvailla paljonko luulee satoa tulevan ja miten suurta erää näytteet edustaa. Sitten jotkut onnelliset saa sen luken satotutkimuksen tiedonkeruulomakkeen, esimerkillinen viljelijä käy tiedot antamassa jo verkossa, ettei tule viiveitä ja eikä viljanostajien piinaa tarpeettomasti pitkitetä. Myös syyskylvöalat pitää muistaa ilmoittaa, ettei seuraavan kesän satoarviota varten tarvitse odottaa tukihakemusten jättöön asti. Joskus kevättalvesta käy inventoimassa siilot ja ilmoittaa niissä vielä jäljellä olevan sadon, niin voi olla tyytyväinen, lakiinhan nämä kyselyt perustuvat, joskus voi voittaa lippalakin kun ehtii ensimmäisenä vastaamaan ;D
Markkinatiedottomat isännät elää kroonisessa harhaluulossa, että jos nyt myy, niin ensi viikolla tai ensi kuussa hinnat pomppaa 200 euroon tonnilta, ja sit viduttaisi, joten parasta odotella odotella odotella....ja vuoden kuluttua eletään edelleen samassa harhaluulossa, jospa ensi kuussa pomppaisi.....Kuitenkin vuosien 2010-2020 välisenä aikana hinnat on alkaneet kakkosella vai kaksi kertaaa, syksyllä 2012 alkaneella noin puolen vuoden jaksolla ja toinen kerta oli syksy 2018-talvi 2019 jakso. Jotenkin tuntuu siltä, että viljojen nykyinen hintataso pienine heilahteluineen on se taso, jolla eletään vielä vuosia, pieniä piikkejä ylös- tai jopa alaspäin saattaaa välillä tulla.yksittäisen viljelijän tärkein tehtävä on heti puintien alettua toimittaa esinäytepussit kauppaan ja rehellisesti siinä kuvailla paljonko luulee satoa tulevan ja miten suurta erää näytteet edustaa. Sitten jotkut onnelliset saa sen luken satotutkimuksen tiedonkeruulomakkeen, esimerkillinen viljelijä käy tiedot antamassa jo verkossa, ettei tule viiveitä ja eikä viljanostajien piinaa tarpeettomasti pitkitetä. Myös syyskylvöalat pitää muistaa ilmoittaa, ettei seuraavan kesän satoarviota varten tarvitse odottaa tukihakemusten jättöön asti. Joskus kevättalvesta käy inventoimassa siilot ja ilmoittaa niissä vielä jäljellä olevan sadon, niin voi olla tyytyväinen, lakiinhan nämä kyselyt perustuvat, joskus voi voittaa lippalakin kun ehtii ensimmäisenä vastaamaan ;D
Sitten voi miettiä, miksi vain kahtena vuotena kymmenestä, hinta korkaa sen 200€/tn??
Luuletko ihan oikeasti, ettei vuosittaisia satomääriä tiedettäisi, jos niitä ei otannalla kyseltäisi viljelijöiltä?tämähän etenee useassa vaiheessa, esim syysviljojen kylvöala kertoo kylvetyn pinta-alan, talven jälkeen vasta tiedetään paljonko sitä jää lopullisesti kasvamaan. Kesän aikana saadaan satoarvioita, joista voidaan päätellä jo tarkemmin se korjattava määrä, tuhat esinäytepussia oheistietoineen sisältää ensimmäisen varman määrä- ja laatutiedon. Näiden viranpuolesta tehtävien tilastojen tarkoitus on puhtaasti palvella viljanostajia, viljelijöille niistä ei ole mitään hyötyä.
Luuletko ihan oikeasti, että viljan hinnat olisi korkeammat, jos viljanostajat olisi epätietoisia, satomääristä ja tiloilla olevista viljamääristä?
Viime talvena erään viljakauppiaan viljelyillassa oikeastaan tunnustivat, miten sumussa viljakauppaa tehdään.
Viljakauppiaita on monenlaisia, toisilla on omaakin käyttöä ja halutaan kuoria kerma päältä, loput myydään. Sitten on pelkkää kauppaa tekeviä, joille suurin pelko on viljan kerääntyminen nurkkiin. Sopimuksia tehdään kanssa monenlaisia, vanhanmallinen - "jos sää yrität viljellä, niin me katotaan voidaanks se ostaa". Pörssikaupassa tehdään sitovia sopimuksia, joista voi joutua käräjille, luvattu määrä täytyy taikoa jostain markkinahintaan, jos ei omaa satoa tule? Toimitusepävarmuusko nostaa basista?
Viime talvena erään viljakauppiaan viljelyillassa oikeastaan tunnustivat, miten sumussa viljakauppaa tehdään.
Ai jaa. Nielitkö myös ?
2018 kesällä basis pudotettiin -55 euroon, jotta varmasti ei tarvitsisi maksaa eurotasoa, vaikka oli päivän selvää, että satoa ei tule neljää miljardia kiloa.
Viljan energiakäyttö on vaihtoehto.
-SS-
Jos halpaa typpeä ei ole saatavilla, suursatojen tavoittelu tuotantokustannusten ja riskien näkökulmasta on aika homoa.
Ja halpaa typpeä ei oikein ole missään.
Ja vesi on etelässä useimmiten minimitekijä.
Kastelulaite vaikuttaa kahtena vuotena kolmesta
enemmän kuin kaikki mahdolliset ravinteet.
Meillä ennen oli valtaojassa vettä sen verran,
että olisi pienehköä kastelupumppua voinut ajatella.
Kevättulvat veivät siltoja ja rumpuja mennessään.
Peltoaukeat olivat huhtikuun puolivälissä kuin järviä.
Nykyisin oja on kuiva jo maaliskuulla. Syy on tuntematon,
olisiko jossakin ojan pohjassa reikä Kiinaan ?
-SS-
Jos halpaa typpeä ei ole saatavilla, suursatojen tavoittelu tuotantokustannusten ja riskien näkökulmasta on aika homoa.
Ja halpaa typpeä ei oikein ole missään.
Ja vesi on etelässä useimmiten minimitekijä.
Kastelulaite vaikuttaa kahtena vuotena kolmesta
enemmän kuin kaikki mahdolliset ravinteet.
Meillä ennen oli valtaojassa vettä sen verran,
että olisi pienehköä kastelupumppua voinut ajatella.
Kevättulvat veivät siltoja ja rumpuja mennessään.
Peltoaukeat olivat huhtikuun puolivälissä kuin järviä.
Nykyisin oja on kuiva jo maaliskuulla. Syy on tuntematon,
olisiko jossakin ojan pohjassa reikä Kiinaan ?
-SS-
Nähtävästi joku muukin on havainnut tuon veden vaikutuksen:
KM:N VEHNÄKISAN VOITTO 8 719 KILON HEHTAARISADOLLA KUIVASTA KESÄSTÄ HUOLIMATTA (https://www.farmit.net/kasvinviljely-kevatvehna/2020/10/30/kmn-vehnakisan-voitto-8-719-kilon-hehtaarisadolla-kuivasta)
"Rönnqvist halusi osoittaa, että veden puute on myös Suomessa tärkein satoja rajoittava kasvutekijä."
Hear, hear! , sanoisin minä, jos olisin jossakin brittien parlamentissa.
-SS-
Premos on maailman ensimmäinen pelletöintilaite, jolla olkea voidaan korjata suoraan karholta. Olkipelletti sopii polttoaineeksi, rehuksi ja kuivikkeeksi.https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/miksi-paalata-kun-voi-pelletöidä-1.131873 (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/miksi-paalata-kun-voi-pelletöidä-1.131873)
Esittelyvideolla pelletöidään kuivaa olkea. Ajonopeus ei päätä huimaa. Tunnissa pitäisi kyetä korjaamaan 5 tonnia olkea. Vetokoneina on parisatahevosvoimaisia traktoreita. Tehontarpeen pitäisi olla puolet kiinteistä pelletöintiasemista.
Täällä agronetissäkin on naureskeltu, kun olen kirjoittanut sadettavani viljaa. Ihan turhaan varmaankin tällä aukealla sitä on tehty vuosikymmenet. ::)Jos halpaa typpeä ei ole saatavilla, suursatojen tavoittelu tuotantokustannusten ja riskien näkökulmasta on aika homoa.
Ja halpaa typpeä ei oikein ole missään.
Ja vesi on etelässä useimmiten minimitekijä.
Kastelulaite vaikuttaa kahtena vuotena kolmesta
enemmän kuin kaikki mahdolliset ravinteet.
Meillä ennen oli valtaojassa vettä sen verran,
että olisi pienehköä kastelupumppua voinut ajatella.
Kevättulvat veivät siltoja ja rumpuja mennessään.
Peltoaukeat olivat huhtikuun puolivälissä kuin järviä.
Nykyisin oja on kuiva jo maaliskuulla. Syy on tuntematon,
olisiko jossakin ojan pohjassa reikä Kiinaan ?
-SS-
Nähtävästi joku muukin on havainnut tuon veden vaikutuksen:
KM:N VEHNÄKISAN VOITTO 8 719 KILON HEHTAARISADOLLA KUIVASTA KESÄSTÄ HUOLIMATTA (https://www.farmit.net/kasvinviljely-kevatvehna/2020/10/30/kmn-vehnakisan-voitto-8-719-kilon-hehtaarisadolla-kuivasta)
"Rönnqvist halusi osoittaa, että veden puute on myös Suomessa tärkein satoja rajoittava kasvutekijä."
Hear, hear! , sanoisin minä, jos olisin jossakin brittien parlamentissa.
-SS-
Ja ihan minimipanostuksella tuli voitto, ei typpi ole rajoittava tekijä, vaan vesi. Onhan toki maan kasvukunnollakin merkitystä, paljonkin, ja voittajalla se maa oli hyvää.
Satokisan tuloksien taustatiedoista löytyy hauskoja yksityiskohtia. Tuntuu siltä ovatko kaikki ihan vakavalla mielellä liikkeellä, toisilla yritys näyttää menevän vähän yli ja yritetään kalliisti tehdä tulosta.Nähtävästi joku muukin on havainnut tuon veden vaikutuksen:
KM:N VEHNÄKISAN VOITTO 8 719 KILON HEHTAARISADOLLA KUIVASTA KESÄSTÄ HUOLIMATTA (https://www.farmit.net/kasvinviljely-kevatvehna/2020/10/30/kmn-vehnakisan-voitto-8-719-kilon-hehtaarisadolla-kuivasta)
"Rönnqvist halusi osoittaa, että veden puute on myös Suomessa tärkein satoja rajoittava kasvutekijä."
Hear, hear! , sanoisin minä, jos olisin jossakin brittien parlamentissa.
-SS-
Ja ihan minimipanostuksella tuli voitto, ei typpi ole rajoittava tekijä, vaan vesi. Onhan toki maan kasvukunnollakin merkitystä, paljonkin, ja voittajalla se maa oli hyvää.
Satokisan tuloksien taustatiedoista löytyy hauskoja yksityiskohtia. Tuntuu siltä ovatko kaikki ihan vakavalla mielellä liikkeellä, toisilla yritys näyttää menevän vähän yli ja yritetään kalliisti tehdä tulosta.Nähtävästi joku muukin on havainnut tuon veden vaikutuksen:
KM:N VEHNÄKISAN VOITTO 8 719 KILON HEHTAARISADOLLA KUIVASTA KESÄSTÄ HUOLIMATTA (https://www.farmit.net/kasvinviljely-kevatvehna/2020/10/30/kmn-vehnakisan-voitto-8-719-kilon-hehtaarisadolla-kuivasta)
"Rönnqvist halusi osoittaa, että veden puute on myös Suomessa tärkein satoja rajoittava kasvutekijä."
Hear, hear! , sanoisin minä, jos olisin jossakin brittien parlamentissa.
-SS-
Ja ihan minimipanostuksella tuli voitto, ei typpi ole rajoittava tekijä, vaan vesi. Onhan toki maan kasvukunnollakin merkitystä, paljonkin, ja voittajalla se maa oli hyvää.
Kylvösiemen, sertiä on reilusti yli puolella, mutta mukaan mahtuu myös peittamattomalla TOSsilla kylvetty.
Kasvinsuojeluun on panostettu, ruiskutuskertoja oli monella 6-7, voittaja oli silti pärjännyt yhdellä ruiskutuskerralla. Aineita ja niiden hintoja pitäisi analysoida tarkemmin, muttei näyttäisi takaavan merkittävää sadonlisää tai ainakaan hyvää kannattavuutta?
Hehtopainoissa on isoja eroja, oikein korkeita ei ole ole ollenkaan, mutta muutama matala 71-72kg mahtuu joukkoon. Sibeliuksen keskiarvo oli 73.8 kg, korkeinkin vain 75,7kg, tästäkö joku odottaa Mistraalin seuraajaa?
Satokisan tuloksien taustatiedoista löytyy hauskoja yksityiskohtia. Tuntuu siltä ovatko kaikki ihan vakavalla mielellä liikkeellä, toisilla yritys näyttää menevän vähän yli ja yritetään kalliisti tehdä tulosta.Nähtävästi joku muukin on havainnut tuon veden vaikutuksen:
KM:N VEHNÄKISAN VOITTO 8 719 KILON HEHTAARISADOLLA KUIVASTA KESÄSTÄ HUOLIMATTA (https://www.farmit.net/kasvinviljely-kevatvehna/2020/10/30/kmn-vehnakisan-voitto-8-719-kilon-hehtaarisadolla-kuivasta)
"Rönnqvist halusi osoittaa, että veden puute on myös Suomessa tärkein satoja rajoittava kasvutekijä."
Hear, hear! , sanoisin minä, jos olisin jossakin brittien parlamentissa.
-SS-
Ja ihan minimipanostuksella tuli voitto, ei typpi ole rajoittava tekijä, vaan vesi. Onhan toki maan kasvukunnollakin merkitystä, paljonkin, ja voittajalla se maa oli hyvää.
Kylvösiemen, sertiä on reilusti yli puolella, mutta mukaan mahtuu myös peittamattomalla TOSsilla kylvetty.
Kasvinsuojeluun on panostettu, ruiskutuskertoja oli monella 6-7, voittaja oli silti pärjännyt yhdellä ruiskutuskerralla. Aineita ja niiden hintoja pitäisi analysoida tarkemmin, muttei näyttäisi takaavan merkittävää sadonlisää tai ainakaan hyvää kannattavuutta?
Hehtopainoissa on isoja eroja, oikein korkeita ei ole ole ollenkaan, mutta muutama matala 71-72kg mahtuu joukkoon. Sibeliuksen keskiarvo oli 73.8 kg, korkeinkin vain 75,7kg, tästäkö joku odottaa Mistraalin seuraajaa?
Satokilpailun ravinneluettelossa on mielenkiintoista se, että kakkostilalle pääsi pH:lla 5,6, Ca 990. Voittajallakin vain 6,5 , kalsium kuitenkin runsas.
Olen ollut havaitsevinani, että vedellä on kyllä melkoinen taika, se korjaa perusravinteidenkin puutetta melkoisesti. Kuivilla keleillä ongelmaksi voikin tulla hurjaa voimaperäisyyttä yrittävälle maanesteen suolojen väkevöityminen liikaa. Niin, se vielä, kuinkahan monella voittajalla oli kylvöpäivät 15.5. jälkeen tai peräti kesäkuulla ? Aika pitkälti siellä kärjessä oltiin aikaisimmassa mahdollisessa vaiheessa liikkeellä.
Youtube-viljelijä Mike Mitchelliä seuratessa on myös havaittavissa, että kun kylvettävää pinta-alaa on parikymmentätuhatta hehtaaria, silloin sellainen viljelijä enää hymähtää satokartoille ja yarasensoreille, että bullshit, pienviljeljöiden ja puutarhaviljelijöiden hommaa sellainen.
Sekin pisti ihailemaan, että lannoitteen puhallinlevittimellä Mike levitteli suursäkkikaupalla edge-nimistä jauhemaista maavaikutusrikka-ainetta, herneitä varten. Sitten myös glyfosaattia näkyy siellä laitettavan keväällä, kesällä, puintiaikana tuleennuttamiseen ja loppusyksyllä. Melko puhtaat olivatkin pellot. Tuossa on tekemisen meininki, Prentissä muuten oli tuuletin ollut väärin päin , ja keitti koko ajan, iso 1050 ei jaksanut vetää heidän kylvökonetta, Ja Fendt Ideal puimuri paloi tyystin, olipa lisäksi riskipaikka, josta oli savunnut akaisemminkin.
-SS-
Mahtoiko olla vedätystä maastullin kirjoitukset hinnan noususta ja jopa ohra pulasta ensi syksyyn mennessä vai olisiko hinnoissa kuumenemista tulossa ?Kansallisesti homman määrittää varmaan se, että mikä ensi kasvukauden tilanne on. Jos kylvöala on pieni ja kesällä alkaa näyttää et huippusatoa ei ole tulossa niin hinnat lähtevät kenties nousuun. Kylvöalaan vaikuttaa myös mielestäni se millasia hintatasoja kauralle luvataan. Jos kauralle heikot tasot niin kauraalaa saattaa siirtyä ohralle kenties. Toisella puolella vaakakupissa on sitten se että onko sille ohralle loppukäyttäjiä. Mallasta menee vakiomäärä mut miten rehuohra. Asf ja korona painaa sikataloutta niin rankasti et voi olla et kohta on hiljasia sikaloita taas muutama enemmän.
Maastulissa oli juttua rapsin laivauksesta satamaan A-rehulle. Jutussa kerrotaan tuontivalkuaisen olevan välttämättömyys. Jos esimerkisi A-rehu hinnoittelisi vaikka herneen tai rypsirouheen oikein niin kotimaasta saisi kaiken tarvitseman raaka-aineen rehuun. Näitten rehutehtaiden toiminta on eräänlaista viherpesua.
Maastulissa oli juttua rapsin laivauksesta satamaan A-rehulle. Jutussa kerrotaan tuontivalkuaisen olevan välttämättömyys. Jos esimerkisi A-rehu hinnoittelisi vaikka herneen tai rypsirouheen oikein niin kotimaasta saisi kaiken tarvitseman raaka-aineen rehuun. Näitten rehutehtaiden toiminta on eräänlaista viherpesua.
Tän päivän Maastullin mukaan viljapörssit maailmalla kovassa nousussa, mutta Suomessa viljanhinnat laahaa perässä ja korotukset hyvin laimeita, kuulemani mukaan Virossa ohran ja vehnän tuottajahinta 30-40 e/tn korkeampi kuin Suomessa , me täällä pohjolan perällä saadaan edelleen EU:n huonointa viljan tuottajahintaa. Viikko sitten Maastullin mielipidekirjoituksessa kysyttiin ihan aiheellisesti pitääkö suomalaisen viljanviljelijän tuottaa viljaa Euroopan halvimmalla hinnalla nyt ja tulevaisuudessa, onko tämä meidän osa nyt ja tulevaisuudessa mitä mieltä olette ?
Vientirahti kakkine kuluineen on 30 - 40 ekee tonni riippuen laivan koosta. Suomen teollisuus tarjoaa noin -30 ekee tonni Euroopan hinnasta. Tällä tavalla vienti ei ole kannattavaa. Täytyisi viljelijöiden kerätä laivalasti, myydä ja viedä maasta pois. Näin laivalasti toisensa jälkeen. Näin saataisiin kokemusta ulkomaan viennistä. Teollisuus sitten alkaisi tuoda, jos katsoisi sen tarpeelliseksi.
Maastulli meinaa jotta viljanhinta ois nousussa.joo,o heti se nousee ku laitaa viherlannotuspinta-allaa lissää!Seuraavassa lehdessä on ilmoitus Yaran uusista kohonneista hinnoista plus polttoaineenhinnan noususta.
Yara nostaa 15e/tn,tilaa kiireesti. Berneri lähetti tuollaisen viestin äsken.
Turha firma. Yara siis.
Pekkarinen lahjoitti Soklin norjalaisille, turha kepuloisien on nyt huudella.
http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194919631393/artikkeli/markus+lohi+ministeri+rinne+missa+soklipaatos+viipyy.html
Turha firma. Yara siis.
Ei nyt niinkään. Yara lahjoitti Suomen Valtiolle takaisin 30 miljardin euron fosfaattivarat täysin käyttämättömän Soklin fosfaattiesiintymän muodossa. Toki pitää sitten lannoitteista tuota alaskirjaustappiota vähän kattaa.
Yara luopuu Soklin kaivoshankkeesta ja myy sen Suomen valtiolle (https://yle.fi/uutiset/3-11692948)
Kauppahinta on nimellinen ja käsittää Soklin kaivosoikeudet, luvat, selvitykset ja tutkimustulokset.
Niin, tuo 30 miljardia on ollut populistisikojen kimakan vinkunan aiheena jo vuosikaudet. Viik viik !
-SS-
OHO tän päivän Maastullissa Hankkijan toimitusjohtaja sanoo että viljanhinta liian korkea ja viljakauppa tappiollista, lausunnosta voisi päätellä että Suomessa kova kilpailutilanne viljamarkkinoilla ja hinnat karanneet liian korkeiksi. Me maajussit olemme valittaneet vähäistä kilpailutilannetta viljamarkkinoilla mutta totuus onkin että viljakaupassa on niin hurja kilpailutilanne että viljanhinnat liian korkeat ja viljakaupalle se on tappiollista ainakin jos uskoo Hankkijan Toimitusjohtajaa.
Mitä on viljojen hinnat syksyllä, kun kylvöt meni pitkäksi sateiden vuoksi.Syysvehnä 230, mallasohra 220 ja kaura tasaraha 200 ;D
Eipä se 2018 tainnut niin katovuosi olla kun en muista edes sitä , enemmän paikallinen mitä nyt.Niin näin elukoita pitävänä on tässä saanut miettiä et mitenhän ensi talvi hoidetaan. Olen asiaa tässä mietittyäni alkanut vain enemmän ja enemmän kallistua siihen suuntaan et taitaa olla parempi jättää sikala tyhjäksi.
Mistään ei ole kuulunut nyt että tulisi hyvä tai edes normaali vuosi. KUSESSA ollaan!
Nyt sitten nähdäänkin miten halvalla sitä viljaa saadaan ulkoa, jollainhan ne elukat pitää ruokkia.
Puinnit lähestyy hyvää vauhtia kuumuudessa ja kuivuudessa, eilen Hesarikin kertoi huonoista satonäkymistä, monin paikoin saadaan huonompi sato kuin katovuonna 2018 mutta mitä ajattelevat viljanostajat kun kohta alkaa tulla syksyn viljojen avaushintoja, ovat vielä odottavalla kannalla mutta mielestäni syksyn mittaan nähdään yli 200 e/tn ainakin leipävehnän mutta myös ohran ja kauran hintoja, ei ehkä heti puintikauden alussa mutta myöhemmin syksyllä kun selviää karu totuus katovuodesta. Voipi olla että katovuoden2018 kokonaissato 2,8 miljardia kg alittuu ja ylituotannosta tuleekin alituotantotilanne, jolloin viljanhinnat väkisinkin nousevat.
Niinpä. 2018 nyt ei ollut niin huono vaikka jotkin täälläkin antavat niin ymmärtää. Paikallista vaihtelua toki oli. Nyt mitä itse kierrellyt tätä kymenlaaksoa, itäistä päijät hämettä ja uutta maata niin enpä muista milloin näin huonoja viljoja olisin nähnyt. Paljon on peltoja joilla kasvaa jotain ihan muuta kuin viljaa(satokasvia), jo ennestään hömppää tai kevään monsuunin jäljiltä joko mulloksella tai erityyppisenä viherlannotuksena (rikkapeltona).
Voipi olla että katovuoden2018 kokonaissato 2,8 miljardia kg alittuu ja ylituotannosta tuleekin alituotantotilanne, jolloin viljanhinnat väkisinkin nousevat.
2018 oli laadultaankin aika kekkulia, ainakin kauran osalta. Koomisinta oli, että uran huonoimmat kaurat ja kovin hinta. Nyt saattaisi olla jonkinlaisia mahdollisuuksia samaan. Tänään oli tuulinen päivä ja valmiiden röyhyjen päästä lähti jyvät irti.
Miksi joku nyt toisi ulkomailta viljaa, kun se kalliimpaa siellä ?Eiköhän sitä tuoda, jos kotimaasta ei löydy. Ja kai hintaakin halutaan suitsia. Mut ei ole helppoa loppukäyttäjillä, jotka joutuu sen kalliin rehun maksamaan. Korotusta kun tuskin on lihaan tulossa. Onneksi itsellä on valinnan varaa.
https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1417061069311430656
Kyllä täälläkin pitää hintojen kohta nousta.
Vaikuttaa vaan kevyiltä noi viljat. Paljonko saa ohrasta jonka hlp. alkaa vitosella tai kaurasta joka on lähempänä 40
Tän päivän Maastullin etusivulla oli odotettu uutinen että Luken satoarvio 3,1 miljardia kg syksyn viljasadosta on selvästi ylimitoitettu, saa nähdä päästäänkö edes v.2018 katovuoden 2,7 miljardin kg viljasatoon. Viljanostajat eivät vielä ole mitenkään reagoineet katastrofaalisen huonoihin satonäkymiin ja viljanostohinnat junnaavat paikoillaan. Nyt voi jo sanoa että syksyn aikana kaikki viljat rikkovat 200 e/tn rajan, ei ehkä heti satokauden alussa mutta viimeistään syyskuun aikana ehkä jo elokuun lopussa. Satokauden alussa viljanostajat tietävät että osalla ei ole varastotiloja ja he joutuvat myymään viljansa halvemmalla kuin ne joilla on varastotiloja eivät ole pakotettuja myymään viljojaan heti puinneilta.Onhan nuo hinnat korkeammalla tasolla kuin normaalisti mut juu yli 200e hintoja varmaan nähdään.
Lantmanneni lähestyi spostilla noin viikko sitten ja kertoi että nyt olisi hyvä aika tyhjätä vanhat varastot uuden sadon alta. Kai on kutina että joutuu uudesta sadosta maksamaan mahdollisesti enemmän...nooo,jää nähtäväksi mitä on tulevat hinnat.
No niin..FaTzerilla vehnät yli 200 ja heti hinta perempi kuin myöhemmin..
Vehnälle valkuaisen vastaanottoraja 10! :o
https://www.farmit.net/ruis-kaura-kasvinviljely-talous/2021/08/04/fazer-myllyn-viljojen-perushinnat-482021
No niin..FaTzerilla vehnät yli 200 ja heti hinta perempi kuin myöhemmin..
Vehnälle valkuaisen vastaanottoraja 10! :o
https://www.farmit.net/ruis-kaura-kasvinviljely-talous/2021/08/04/fazer-myllyn-viljojen-perushinnat-482021
Odotettavissa kai aika korkeaa valkuaista kevätvehnään, pääsevät sitten sekoittelemaan.
No niin..FaTzerilla vehnät yli 200 ja heti hinta perempi kuin myöhemmin..Kas kummaa, kun tällainen huonompi vuosi niin osoittautuukin, että itseasiassa aika paskoistakin jyvistä pystytään pullaa ja sämpylää vääntämään. Ei siis tarvitse pelätä, että joudutaan laittamaan sekaan puolet petäjäistä.
Vehnälle valkuaisen vastaanottoraja 10! :o
https://www.farmit.net/ruis-kaura-kasvinviljely-talous/2021/08/04/fazer-myllyn-viljojen-perushinnat-482021
Elokuun alussa alkoi odotettu viljojen nousuralli, tänään Hankkijakin vihdoin reagoi huonoihin satonäkymiin tekemällä reiluja korotuksia viljanhintoihin, Vehnä rikkoi jo 200e/tn haamurajan ja ohran hintaan tehtiin korotuksia ja kauraankin tuli nousua. Veikkaan että ainakin ohran hinta rikkoo 200e/tn rajan syksyn kuluessa kun paljastuu että ohran kohdalla ollaan alituotantotilanteessa ja ohran ylivuotiset varastot ovat niukat. Sen sijaan kauran hinta voi jäädä 200e/ tn alapuolelle sillä kauran kohdalla tuskin ollaan alituotannossa ja kauraa on varastossa selvästi ohraa enemmän.Joskus vuosia sitten laskin tänne palstalle viljapytyn hankintahinnan kuoletusta viljan hinnan nousulla. Luulen, etten ole edelleenkään kauheasti väärässä, jos väitän, että se jyvien säilöminen kannattaa aika hyvin. Sitä paitsi pönttöjen hinnat ovat nousseet vuosien saatossa ihan kivasti.
Kyllä se kannattaa. Monella tilalla vain on kakku syöty jo etukäteen joten aina pakko myydä. Itse tullut harrastettua tuota varastointia ja 2018/19 tein edellisen tyhjennyksen.Elokuun alussa alkoi odotettu viljojen nousuralli, tänään Hankkijakin vihdoin reagoi huonoihin satonäkymiin tekemällä reiluja korotuksia viljanhintoihin, Vehnä rikkoi jo 200e/tn haamurajan ja ohran hintaan tehtiin korotuksia ja kauraankin tuli nousua. Veikkaan että ainakin ohran hinta rikkoo 200e/tn rajan syksyn kuluessa kun paljastuu että ohran kohdalla ollaan alituotantotilanteessa ja ohran ylivuotiset varastot ovat niukat. Sen sijaan kauran hinta voi jäädä 200e/ tn alapuolelle sillä kauran kohdalla tuskin ollaan alituotannossa ja kauraa on varastossa selvästi ohraa enemmän.Joskus vuosia sitten laskin tänne palstalle viljapytyn hankintahinnan kuoletusta viljan hinnan nousulla. Luulen, etten ole edelleenkään kauheasti väärässä, jos väitän, että se jyvien säilöminen kannattaa aika hyvin. Sitä paitsi pönttöjen hinnat ovat nousseet vuosien saatossa ihan kivasti.
Joskus vuosia sitten laskin tänne palstalle viljapytyn hankintahinnan kuoletusta viljan hinnan nousulla. Luulen, etten ole edelleenkään kauheasti väärässä, jos väitän, että se jyvien säilöminen kannattaa aika hyvin. Sitä paitsi pönttöjen hinnat ovat nousseet vuosien saatossa ihan kivasti.
Konehallin tapaisen normaalin rakennuksen valjastaminen viljavarastoksi voisi olla yksi ratkaisu. Kun sen tekee pieteetillä tiivistäen ja lyö vanerit seinille ja tiiviit ovet, jotta linnut ja jyrsijät eivät sinne pääse, niin voisi toimia yhden viljalajin varastona.
Vanhalle kuivurille hain kovalevyn rautakaupasta, maksoi 7,5e verolla. Perinteisen kakkosnelosristikon ympyröimä siilo nykypäivään siirrettynä saattaisi olla myös tulla kysymykseen. Täytyisi joskus laskea mitä nuo tulisi maksamaan, kun oikein hamstraisi kaikenlaista kakkoslaatua ja muuta sekundaa puutavaraksi. On jo ideana niin hullu, että voisi jopa toimia. Olisi varsin kookas vanha suuli käytössä, jossa on hyvä katto ja muut tilat. Jos sen sisään kätkisi varastosiiloja. Kauhea työhän näissä on verrattuna uuden pytyn tekemiseen, mutta jos säästöt ovat oikeasti merkittäviä, niin se pistää ajattelemaan.
Konehallin tapaisen normaalin rakennuksen valjastaminen viljavarastoksi voisi olla yksi ratkaisu. Kun sen tekee pieteetillä tiivistäen ja lyö vanerit seinille ja tiiviit ovet, jotta linnut ja jyrsijät eivät sinne pääse, niin voisi toimia yhden viljalajin varastona.
Vanhalle kuivurille hain kovalevyn rautakaupasta, maksoi 7,5e verolla. Perinteisen kakkosnelosristikon ympyröimä siilo nykypäivään siirrettynä saattaisi olla myös tulla kysymykseen. Täytyisi joskus laskea mitä nuo tulisi maksamaan, kun oikein hamstraisi kaikenlaista kakkoslaatua ja muuta sekundaa puutavaraksi. On jo ideana niin hullu, että voisi jopa toimia. Olisi varsin kookas vanha suuli käytössä, jossa on hyvä katto ja muut tilat. Jos sen sisään kätkisi varastosiiloja. Kauhea työhän näissä on verrattuna uuden pytyn tekemiseen, mutta jos säästöt ovat oikeasti merkittäviä, niin se pistää ajattelemaan.
Joo mä oon konehallia käyttänyt varastona jo useita vuosia. On kätevä ja monikäyttöinen verrattuna viljasiiloon.. itse jos olisin bulkin tuottaja niin laakavarasto olisi ainut järkevä vaihtoehto..
Traktorin etukuormaaja ja riittävän iso kauha sillä mä oon täytellyt. Saa muute olla aika tehokas elevaattori et voittaa lastauksessa traktorin..Konehallin tapaisen normaalin rakennuksen valjastaminen viljavarastoksi voisi olla yksi ratkaisu. Kun sen tekee pieteetillä tiivistäen ja lyö vanerit seinille ja tiiviit ovet, jotta linnut ja jyrsijät eivät sinne pääse, niin voisi toimia yhden viljalajin varastona.
Vanhalle kuivurille hain kovalevyn rautakaupasta, maksoi 7,5e verolla. Perinteisen kakkosnelosristikon ympyröimä siilo nykypäivään siirrettynä saattaisi olla myös tulla kysymykseen. Täytyisi joskus laskea mitä nuo tulisi maksamaan, kun oikein hamstraisi kaikenlaista kakkoslaatua ja muuta sekundaa puutavaraksi. On jo ideana niin hullu, että voisi jopa toimia. Olisi varsin kookas vanha suuli käytössä, jossa on hyvä katto ja muut tilat. Jos sen sisään kätkisi varastosiiloja. Kauhea työhän näissä on verrattuna uuden pytyn tekemiseen, mutta jos säästöt ovat oikeasti merkittäviä, niin se pistää ajattelemaan.
Joo mä oon konehallia käyttänyt varastona jo useita vuosia. On kätevä ja monikäyttöinen verrattuna viljasiiloon.. itse jos olisin bulkin tuottaja niin laakavarasto olisi ainut järkevä vaihtoehto..
Tässä pitää ottaa huomioon se, miten täytetään rekka laakavarastosta. Viljaruuvi on poissuljettu, hidas, ja joutuu lapioimaan paljon. Traktorin etukuormaaja tietysti käy, mutta hidasta se on silläkin. Sitten tulee taas kalliiksi, jos joutuu jonkun kurottajan tms. hankkimaan pelkkään viljankuormaukseen.
Kyllä jos on puhdas viljantuotantotila, niin pyörösiilot on parhaimpia, ne pystyy myös myymään, kun viljelyura loppuu tai siilotilaa voi vuokrata tarvitsevalle. Kyllä lähialueen viljelijät mielellään niitä varmasti vuokraa, siilotilaa ei kellään ole koskaan liikaa.
Kaikki koneet on tietenkin oltava itsellä, vaikkei jokavuosikaan tarvitsisi. ::) Eiköhän jostain lähiseudulta löydy pyöräkuormaaja, kurottaja tai iso etukuormaajatraktori tekemään viljakuorman. Ruuvilla kylläkin noista pyörösiiloistakin pääosin lastataan. Löytyy niistäkin ihan tehokkaita. Kuljettimeilla on kylläkin tekemistä, että pääsee ison kuormaajan tehoihin.
Tässä pitää ottaa huomioon se, miten täytetään rekka laakavarastosta. Viljaruuvi on poissuljettu, hidas, ja joutuu lapioimaan paljon. Traktorin etukuormaaja tietysti käy, mutta hidasta se on silläkin. Sitten tulee taas kalliiksi, jos joutuu jonkun kurottajan tms. hankkimaan pelkkään viljankuormaukseen.
Kyllä jos on puhdas viljantuotantotila, niin pyörösiilot on parhaimpia, ne pystyy myös myymään, kun viljelyura loppuu tai siilotilaa voi vuokrata tarvitsevalle. Kyllä lähialueen viljelijät mielellään niitä varmasti vuokraa, siilotilaa ei kellään ole koskaan liikaa.
MItes nää "lattiavarastoijat" sitten siivoo ne jämät sieltä pois?Kaikkea mitä ei kauhalla saa niin olen leveällä pehmeällä harjalla työntänyt kasalle nurkkaan josta kauhalla eka kaiken minkä saa loppu lapiolla.. ei oo mielestäni iso homma mut jos vieroksuu ruumiillista työtä niin voi olla parempi hommata teräskartiollisen viljapöntöt..
Tietty kaikilla on varmaan oma harjakone tai ainakin kylällä?
MItes nää "lattiavarastoijat" sitten siivoo ne jämät sieltä pois?Kaikkea mitä ei kauhalla saa niin olen leveällä pehmeällä harjalla työntänyt kasalle nurkkaan josta kauhalla eka kaiken minkä saa loppu lapiolla.. ei oo mielestäni iso homma mut jos vieroksuu ruumiillista työtä niin voi olla parempi hommata teräskartiollisen viljapöntöt..
Tietty kaikilla on varmaan oma harjakone tai ainakin kylällä?
Eihän se hallikaan ilmaiseksi tule mut monikäyttösempi on. Varmaan aina tapauskohtainen juttu mikä on paras vaihtoehto.
MItes nää "lattiavarastoijat" sitten siivoo ne jämät sieltä pois?Akkukäyttöisellä lehtipuhaltimella.
Tietty kaikilla on varmaan oma harjakone tai ainakin kylällä?
On muuten varmaan toimiva tuossa hommassa..MItes nää "lattiavarastoijat" sitten siivoo ne jämät sieltä pois?Akkukäyttöisellä lehtipuhaltimella.
Tietty kaikilla on varmaan oma harjakone tai ainakin kylällä?
On muuten varmaan toimiva tuossa hommassa..MItes nää "lattiavarastoijat" sitten siivoo ne jämät sieltä pois?Akkukäyttöisellä lehtipuhaltimella.
Tietty kaikilla on varmaan oma harjakone tai ainakin kylällä?
Ei se hallin lattia oikeen pidempään säilytykseen käy, meinaan jos hintapiikkejä kyttää. Tai sit on koneet pihal.
Siirtelisin viljat ensin peräkärryllä kuivurille ja lastaisin siellä. Ei ole kummoinen homma, jos kuivuri on tarpeeksi nykyaikainen.
onnistuuko noissa laakasiiloissa suojelemaan viljaa ressun kanssa? ite miettinnä kun olis tuossa yhen lohkon lähellä joutava vanha aiv- siilo.
onnistuuko noissa laakasiiloissa suojelemaan viljaa ressun kanssa? ite miettinnä kun olis tuossa yhen lohkon lähellä joutava vanha aiv- siilo.
Kyllä kärryn pressunkin alla on hyvin säilynyt. Rotat kuitenkin tekevät pressusta askartelureikiä, ja Kipan puulaitojen nurkasta nakertavat lisätuuletusta.
Kärryn purku sitten myös vaatii aikansa kuormassa konttailua rottien WC:n tyhjennyksessä.
-SS-
Rehuohran hinta lähti ylöspäin, mikä on koko viljantuottajasektorille hyvä asia. Rehuohra on kuitenkin kaikista moitteista huolimatta päätuotantokasvi monella tilalla. Luulen, että vähäisestäkin sadosta saa tänä vuonna jonkinlaisen korvauksen.Ohra on vaan kaikenkaikkiaan kumminkin aika satovarma ja pieniriskinen kasvi viljellä.
Nykyään on sellaisia "boomeja" joiden perässä viljelijät ryntäilee.
Joitakin vuosia sitten oli ruisboomi, rukiilla oli hyvä hinta ja hyvä kysyntä, sitä alettiin viljelemään ihan tosissaan, ja niinpä hinta romahti. Sitten tuli kauraboomi, sillä oli hyvä hinta ja viljelyala lisääntyi, nyt sitten kauravarastot on isot ja hinta huono, kun alaa on paljon, ja hinta jopa heikompi kuin rehuohralla, vaikka tulossa on kehno sato, saa nähdä nouseeko hinta loppuvuonnakaan.
Syysviljoja kylvetään tänä vuonna ehkä jopa ennätysmäärä, kun on paljon epäonnistuneita kevätkylvöpeltoja, kesantoja ja aikasin puituja syys- ja keväviljoja, eli paljon peltoja vapaana syyskylvöihin. Osalle laitetaan varmasti syysrapsia- ja rypsiä, syysohraa, mutta paljon myös syysruista ja syysvehnää, mielenkiinnolla jäämme odottamaan niiden hintasasoa ensi syksynä.
Ohran sadot näyttävät tänävuonna olevan surkeimpia. Kauraa tulee kohtuullisesti, mutta kevyttä on. Näyttää hehtopainot jäävän alle 50. >:(
Onneksi tuli viimesyksynä omat viljamaat kylvettyä melkein kaikki syysvehnälle. :)
Tuskin ruista kannattaa dissata määräänsä enempää, kaikille viljoille on omat tarpeensa. Hieman huvittavaa on kyllä valitella, että satotasot kasvavat ja jyvää tulee. Kyllä se on ollut pelkästään positiivinen juttu tähän asti. Tuskin Suomi olisi voinut mitenkään pysyä tuosta erossa, kun se on kerran keksitty. Mutta kuten sanottua, rehukäyttö olisi ihan jees.
Ohran sadot näyttävät tänävuonna olevan surkeimpia. Kauraa tulee kohtuullisesti, mutta kevyttä on. Näyttää hehtopainot jäävän alle 50. >:(
Onneksi tuli viimesyksynä omat viljamaat kylvettyä melkein kaikki syysvehnälle. :)
Kauraa ei oo vielä puituna, mutta ohran suhteen just noin. Surkein sato tulossa tällä vuosituhannella. Syysvehnät vielä pystyssä, näyttää komealta mutta siemenkoko tulee olemaan pieni. Sato arvoitus. Jos vaikuttaa samassa suhteessa kuin ohralla, saa viiteen tonniin olla tyytyväinen vaikka kasvusto antaa odottaa paljon enemmän. Ohralla 4tn/ha jo ok. sato tänä vuonna. Eipä ois uskonut kylväessä eikä historian perusteella. Mutta vesi, vanhin voitehista, kun puuttuu, tämä on tulos. Viljan hinnan nousu paikkaa menetyksiä, muttei riitä mitenkään korvaamaan puuttuvaa 2 tonnia sadoissa. Kuivaakaan vilja ei ole, sekalaisia seurakuntia ja sateiden välissä koitettava puida vähemmäksi kun kaikki valmistuu samaan rysäykseen vaikka teoriassa piti oleman pitkä puintikausi.
Ohran sadot näyttävät tänävuonna olevan surkeimpia. Kauraa tulee kohtuullisesti, mutta kevyttä on. Näyttää hehtopainot jäävän alle 50. >:(Kokolailla samassa sadot ohralla ja kauralla mitä tähän mennessä puitu. Ohralla vaan laatu parempi kuin kauralla.
Onneksi tuli viimesyksynä omat viljamaat kylvettyä melkein kaikki syysvehnälle. :)
tuttu kertoi että kauralla puolet siitä mitä ohralla sato tänä kesänä. oliko sittenkin ohra vuosi.Jostain muistan lukeneeni että kaura tarvitsee sadon muodostukseen kolminkertaisen määrän vettä muihin viljoihin nähden.
Ne ohran sadot täälläpäin liikkuvat tonnin kahtapuolta. :( Kauraa kun tulee paremmin on satotaso 4 t. Yhdeltä toimittajalta tuli 10 ohraa 4400 kg, siis kokonaismäärä.
Samanäköistä kasvustoa on täältä lounaasta ainakin Pohjois-savoon. Loimaan seudulla näytti kasvustot hiukan paremmilta, vaikkakin siellä oli paljon vihreätä kesäkuun puolivälin kylvöstä.
Leipävehnän hinta tekee ennätyksiä, mutta rehulaatua voi tulla runsaasti tarjolle näiden sateiden jälkeen. Kuinka suureksi niiden hintaero voi kasvaa?
Ei kestä kaikkien vehnien sako tätä sadejaksoa. Syysvehnääkin paljon pellossa. Pullavehnistä tulee kunnon pula.Joo samaa ihmettelin kun aika paljon valmiin näköisiä vehniä oli vielä puimatta kun sunnuntaina ajelin pikku lenkin.
koska vasta opettelen syysvehnää kasvattamaan niin mistä tietää että vehnä on sopivaa puintiin.. oho, sori.
koska vasta opettelen syysvehnää kasvattamaan niin mistä tietää että vehnä on sopivaa puintiin.. oho, sori.
Tyhmäksi tekeytyminen lienee jokin älyllisen ylemmyyden osoituksen yritys ?
Syysvehnääb: Viikko keltatuleentumisesta. Sitten kävelee peltoon ja hieroo kämmenten välissä jyvät irti. Jos jyvä on ruskea eikä mene kynnellä poikki, menee puimakoneestakin läpi. Kaikki mitä saa pellolla siitä eteen päin kuivatuksi, on voittoa, mutta myös riski. Ennen koetoiminta kertoi myös sakoluvun kestävyyden lajikekohtaisesto. Nyt sillä ei tunnu olevan väliä.
Syysvehnässä on puidessa aina myös vihreitä ja vaaleita pehmeänpulleita, koska talvituhoisissa läiskissä kasvusto versoo kesällä pitempään. Niitä saa odotella kypsäksi syksyn ensilumiin asti.
-SS-
koska vasta opettelen syysvehnää kasvattamaan niin mistä tietää että vehnä on sopivaa puintiin.. oho, sori.
Kirjoitin tänne muutama viikko sitten että ohran hinta rikkoo todennäköisesti 200 e/tn rajan elokuun aikana, tänään Altia Koskenkorvalta korotti ohran hinnan tasan 200 e/tn, luulenpa että pohjalaisisännät ovat joukolla ilmoittaneet että heidän ohraansa ei myydä ennenkuin ohran hinta alkaa 2:lla/tn, niinpä Altialla olivat sen edessä että ohraa ei saada riittävästi ellei ohrasta makseta vähintään 200 e/tn. Muut viljanostajat tulevat kohta perässä, sillä ohran sato ei riitä kattamaan käyttöä.A-rehu maksaa saman koskenkorvalla ja varkaudessa..
Leipävehnää ei taida enää paljoa tulla tai jos jossain on vielä vihreitä vehniä niin niistä voi mutta tällä seudulla olevat vaaleat vehnät ovat nyt tummia. Noiden laatu taitaa olla melko heikko..
Jos tulee kestävää purkkaa on sakoluku kohdallaan.koska vasta opettelen syysvehnää kasvattamaan niin mistä tietää että vehnä on sopivaa puintiin.. oho, sori.
Isäukko opetti aikanaan: jyviä suuhun ja pureskelemaan. Jos tulee purkkaa, vehnä valmis puitavaksi.
Ja jos menee Kaikki hampaat rikki on kosteus kohdallaan :DJos tulee kestävää purkkaa on sakoluku kohdallaan.koska vasta opettelen syysvehnää kasvattamaan niin mistä tietää että vehnä on sopivaa puintiin.. oho, sori.
Isäukko opetti aikanaan: jyviä suuhun ja pureskelemaan. Jos tulee purkkaa, vehnä valmis puitavaksi.
.Leipävehnää ei taida enää paljoa tulla tai jos jossain on vielä vihreitä vehniä niin niistä voi mutta tällä seudulla olevat vaaleat vehnät ovat nyt tummia. Noiden laatu taitaa olla melko heikko..
Aika tummaksi on vehnä mennyt, kypsyi juuri ennen sateita ja pari kuivaajallista ehti puimaan. Toissa iltana kuivaajallinen lisää, vaikka keli ei häävi ollutkaan. Puristava mittari näytti 28-29% lukemia puidusta vehnästä, mikä olisi ihan ok. näillä keleillä. Totuus kuivurin kautta ihan toinen, kuten arvasi, kuivausaika vain viileät 19h pitkän jäähdytyksen kanssa :D Ennen sadetta puidut kymmenen tuntia vähemmän. Itäminen peikkona, kuten muillakin viljoilla. Voi vaan kuvitella kuinka mustia vehnät Etelä-Suomessa.
Ennusteessa sentään valoa tunnelin päässä, voi olla puintikeliäkin muutaman päivän päästä, parin päivän tauko sateissa.
Juu vientihinnat ovat jo korkeammat, viljanostajat tietävät sen, mutta kai vaikenevat ujosti siitä.Loimaan kassaan jää kilahtamatta Itämeri vähennys +Loimijoki vähennys . Kosken oma talipani vaikuttaa myös alueen Kaikkiin hintoihin heikentävästi aiheuttaessaan karjatilojen joukkopaon :D
-SS-
Hankkija Loimaa rehuohra 169 € onko tuo nyt sitten Hankkijan paras tarjous toistaiseksi ?Nousi juurikin 181e, mutta sinulle Turku olisi paras vaihtoehto, siellä nyt 193e.
Myllykaura myös alhainen, 134 €. Nähtävästi Loimaan seudulle on osunut sopivia rankkasateita kesällä, ja varaston ikkunasta katsellen huippusato.
-SS-
Norjan hitataso näyttäisi olevan kohtuullinen. Sikäläinen "Hankkija" tilittää Østfoldin alueella:
Leipävehnä 351 € tonni
Rehuvehnä 300 "-"
Ohra 293 "-"
Kaura 274 "-"
Norjan hitataso näyttäisi olevan kohtuullinen. Sikäläinen "Hankkija" tilittää Østfoldin alueella:
Leipävehnä 351 € tonni
Rehuvehnä 300 "-"
Ohra 293 "-"
Kaura 274 "-"
Norjan hitataso näyttäisi olevan kohtuullinen. Sikäläinen "Hankkija" tilittää Østfoldin alueella:
Leipävehnä 351 € tonni
Rehuvehnä 300 "-"
Ohra 293 "-"
Kaura 274 "-"
Norjan yleinen korkea hinta- ja palkkataso huomioiden nuo ei ole mitenkään ihmeellisiä hintoja, ne asettuu samaan tasoon niiden suhteen. Todennäköisesti myös tuotantopanokset on kalliimpia kuin Suomessa, tukipolitiikasta en tiedä. Ja eikös siellä ole tullimuurit maataloustuotteille, niin ettei maailmanmarkkinahintainen vilja sotke viljamarkkinoita?
ijasja 2:nen taitaa kuivata hakkeella. Jos jättää taukotulen päälle seuraavaa satsia varten niin jäähdytysilma on lämpöisempää kuin ulkoilma.
ijasja 2:nen taitaa kuivata hakkeella. Jos jättää taukotulen päälle seuraavaa satsia varten niin jäähdytysilma on lämpöisempää kuin ulkoilma.
Jep. Eilen illalla kauraerän laitoin jäähdytykselle ku 15 näytti kosteudeksi, tänään satamaan nuokin ja kuivia olivat. Satoi vettä jäähdytyksen aikanakin.
ijasja 2:nen taitaa kuivata hakkeella. Jos jättää taukotulen päälle seuraavaa satsia varten niin jäähdytysilma on lämpöisempää kuin ulkoilma.
Jep. Eilen illalla kauraerän laitoin jäähdytykselle ku 15 näytti kosteudeksi, tänään satamaan nuokin ja kuivia olivat. Satoi vettä jäähdytyksen aikanakin.
Vähän menee aiheen ohi mutta ootko öljykasveja kuivannut hakkeella? Tuuminut että kun ne on muutenkin tarkkoja kuivattavia niin kuinkas tuo hakkeella onnistuu kun kuivuu vielä jäähdytyksen aikana vielä lisää. liian kuivatkaan ei ole hyviä ainakaan kylmäpuristuksessa,prosessit hidastuu puristettaessa.
Nyt alkaa ohran tuottajahinta olla kohdallaan kun Altia korotti kerralla 25 e/tn ohran hintaa ollen nyt 225 e/tn, viljan ostajat ovat sen edessä että kotimaisen ohran sato jää selvästi alle tarpeen ja aito kilpailutilanne nostaa ohran hintaa niin että siitä pitää maksaa huippuhintaa jos haluaa turvata ohran saannin.
Nyt alkaa ohran tuottajahinta olla kohdallaan kun Altia korotti kerralla 25 e/tn ohran hintaa ollen nyt 225 e/tn, viljan ostajat ovat sen edessä että kotimaisen ohran sato jää selvästi alle tarpeen ja aito kilpailutilanne nostaa ohran hintaa niin että siitä pitää maksaa huippuhintaa jos haluaa turvata ohran saannin.
Onko vaarana, että teollisuus alkaa kyllästyä tappioihin, ja laajamittainen tuonti alkaa. Maaseudun Tulevaisuudessa kehutaan, kuinka sato oli Etelä- ja Keski-Euroopassa keskimääräistä parempi.
Onko tämä hintakupla vai aito hinnannousu ?
-SS-
Nyt alkaa ohran tuottajahinta olla kohdallaan kun Altia korotti kerralla 25 e/tn ohran hintaa ollen nyt 225 e/tn, viljan ostajat ovat sen edessä että kotimaisen ohran sato jää selvästi alle tarpeen ja aito kilpailutilanne nostaa ohran hintaa niin että siitä pitää maksaa huippuhintaa jos haluaa turvata ohran saannin.
Onko vaarana, että teollisuus alkaa kyllästyä tappioihin, ja laajamittainen tuonti alkaa. Maaseudun Tulevaisuudessa kehutaan, kuinka sato oli Etelä- ja Keski-Euroopassa keskimääräistä parempi.
Onko tämä hintakupla vai aito hinnannousu ?
-SS-
Kai se "itämerilisä" toimii myös toisinpäin. Mahtaako laadukas ohra liikkua esim. Saksasta Altian portille kuitenkaan alle 250 €? ::)
Kai sitä pitäis alkaa myymään ettei jää mustapekka käteen..Nyt alkaa ohran tuottajahinta olla kohdallaan kun Altia korotti kerralla 25 e/tn ohran hintaa ollen nyt 225 e/tn, viljan ostajat ovat sen edessä että kotimaisen ohran sato jää selvästi alle tarpeen ja aito kilpailutilanne nostaa ohran hintaa niin että siitä pitää maksaa huippuhintaa jos haluaa turvata ohran saannin.
Onko vaarana, että teollisuus alkaa kyllästyä tappioihin, ja laajamittainen tuonti alkaa. Maaseudun Tulevaisuudessa kehutaan, kuinka sato oli Etelä- ja Keski-Euroopassa keskimääräistä parempi.
Onko tämä hintakupla vai aito hinnannousu ?
-SS-
Kai se "itämerilisä" toimii myös toisinpäin. Mahtaako laadukas ohra liikkua esim. Saksasta Altian portille kuitenkaan alle 250 €? ::)
Ota nyt sitten selvää näistä....kesällä lehdet kirjoitteli että viljaa on Suomessa varastoissa niin paljon ettei edes huono sato nostaisi viljojen hintoja juurikaan.
Joko ne ohravarastot onkin nyt tyhjät sekä viljelijöillä että teollisuudella?
Agronetissä jotkut myös kehuvat myyvänsä viljoja vain silloin kun hintapiikki vallitsee, no nyt kai he on viljojaan tarjoamassa myyntiin, vai odottelevatko vielä, jos nousisi vielä lisää?
Maanantaina lähtee 2019/2020 vehniä pois ohrien tieltä...
...mutta osa jää kyllä vielä odottelemaan josko nousisi lisää.
Maanantaina lähtee 2019/2020 vehniä pois ohrien tieltä...
...mutta osa jää kyllä vielä odottelemaan josko nousisi lisää.
En kyllä jäisi odottelemaan. 2018 on vielä muistissa. Siinä loppuvuoden vaihteessa tarjottiin oikein rohkeasti ohrastakin. Keväällä huhtikuussa oli ennätyshinnoista lähtenyt 70 euroa.
-SS-
Jos olisi myytävää ohraa, niin laittaisin jo tällä hinnalla liikkeelle. Altian ohra eroaa Viking Maltin ohrasta siinä mielessä, että viinaa tekee melko surkeastakin ohrasta. Toisinsanoen ulkomailtakaan ei tarvitse kovin kaksista ohraa hakea, joten siitä ei tarvitse myöskään markkinoiden kärkihintoja maksella. Luulisin, että joku laiva tulee Suomeenkin päin tarvittaessa.Nyt alkaa ohran tuottajahinta olla kohdallaan kun Altia korotti kerralla 25 e/tn ohran hintaa ollen nyt 225 e/tn, viljan ostajat ovat sen edessä että kotimaisen ohran sato jää selvästi alle tarpeen ja aito kilpailutilanne nostaa ohran hintaa niin että siitä pitää maksaa huippuhintaa jos haluaa turvata ohran saannin.
Onko vaarana, että teollisuus alkaa kyllästyä tappioihin, ja laajamittainen tuonti alkaa. Maaseudun Tulevaisuudessa kehutaan, kuinka sato oli Etelä- ja Keski-Euroopassa keskimääräistä parempi.
Onko tämä hintakupla vai aito hinnannousu ?
-SS-
Kai se "itämerilisä" toimii myös toisinpäin. Mahtaako laadukas ohra liikkua esim. Saksasta Altian portille kuitenkaan alle 250 €? ::)
Maanantaina viimevuotisia ohria.. Saa vähän tiliäkin jo säilyttämisestä🤑🤑Kyl.. saattaa olla tulevaisuudessa arvossaan jos muutaman vuoden pystyy pitämään varastossa. Ovat mukavasti tihentyneet nämä pomput niin ei vaadi enää niin suurta varastointi kapasiteettiäkään..
Hankkija vastasi tänään Altian viime viikon 25e/tn ohran korotukseen tekemällä saman suuruisen korotuksen Turun rehutehtaalla, missä rehuohran ostohinta on 218 e/tn. Luken ennustama ohran kokonaissato 1,04 miljardia kg ja 22% vähennys viime satokauteen on optimistinen ja todennäköisesti vieläkin ylimitoitettu, sillä olen kuullut kentältä monen sanovan , että ohrasato ei ole ollut näin huono miesmuistiin.
Oli huhtikuussakin kylvetyt ihan hyvän näköisiä, erityisesti 2-tahoiset.
Normaaliajan kylvöt järjestään täyttä paskuuu, ensin vei vesi ja sitten helle.
Varsinkin ns. persaukisten ohra eli monitahonen aivan luokatonta sontaa.
Kesäkuulla maahan piestyt näyttää todella lupaavilta. Saattaa tulla muutakin ku terveisiä.
Vaikee olla erimieltä. Päästiinköhän koko monitahoisten sukukunnasta eroon tänä kesänä. Harmi, kun itsellänikin oli pelkästään sitä kylvössä. Ei pelastanut kesäkuun kylvökään riittävästi. Oli kyllä vaikea maakin. No, parisataa hehtoa Ironia varastossa itävyydellä 99%. Jatkan ensi vuonna sillä.Täälläpäin on kesäkuussa kylvetyistä monitahoisista puitu vuoteen nähden ihan kohtalaisia ja hyvälaatuisia satoja.
Epäilemättä, mutta omalla kohdalla keskisato asettunee johonkin 1000kg/ha kieppeille ja hehtopainot 58-60kg. Satotasot yleisesti tässä luokkaa 800-1500kg/ha. Vanhojen äijien muistikin loppui kesken ja tätä pidetään kaikkien aikojen huonoimpana ohravuonna.Vaikee olla erimieltä. Päästiinköhän koko monitahoisten sukukunnasta eroon tänä kesänä. Harmi, kun itsellänikin oli pelkästään sitä kylvössä. Ei pelastanut kesäkuun kylvökään riittävästi. Oli kyllä vaikea maakin. No, parisataa hehtoa Ironia varastossa itävyydellä 99%. Jatkan ensi vuonna sillä.Täälläpäin on kesäkuussa kylvetyistä monitahoisista puitu vuoteen nähden ihan kohtalaisia ja hyvälaatuisia satoja.
Myöhäiset juhannuskylvöt näkyvät kasvaneen hyvin, paremmin kuin vapun räntäsadekylvöt ? Pitäisiköhän kokeilla aikaisinta mahdollista lajiketta huhtikuussa ja puida niin aikaisin kuin pystyy, sen jälkeen kylvää puintipäivän seutuvilla uudestaan ja odottelee lokakuulle toista satoa ?
Kun Ohran tuottajahinta on huippukorkea. 235 e/tn niin tekevätkö rehutehtaat saman tempun kuin v.2019 alkuvuodesta kun ohran hinta oli yli 200 e/tn niin alkavat tuomaan maissia ulkomailta, tuolloin ohran tuottajahinta putosi muutamassa viikossa alkuvuodesta 2019 yli 50 e /tn sinne 150 e/tn hujakoille. Uskotteko että sama toistuu rehutehtaiden toimesta tälläkin satokaudella kun ohrasta on pulaa ja hinnat korkealla ?Maissin hinta on kuulemma tällä hetkellä korkeampi kuin silloin.
Kannattaa myös olla huolissaan siitä loppukäyttäjästä. Saattaa sielläkin tulla raja vastaan, jos kaupan hinnoittelu ei muutu..
Mielenkiintoista havaita, että sitä viljaa ei sitten niin halvalla sieltä ulkomailta olekkaan löydettävissä. Toisaalta erittäin huolestuttavaa, että loppukäyttäjät eli sikatilat ovat aivan kanttuvei. Eihän tämä tilanne ole hyvä kenenkään kannalta. Vaikka hinnat ovat kovat, niin ei oikein myytävääkään ole. Tyhjästä on paha nyhjäistä.
Kun Ohran tuottajahinta on huippukorkea. 235 e/tn niin tekevätkö rehutehtaat saman tempun kuin v.2019 alkuvuodesta kun ohran hinta oli yli 200 e/tn niin alkavat tuomaan maissia ulkomailta, tuolloin ohran tuottajahinta putosi muutamassa viikossa alkuvuodesta 2019 yli 50 e /tn sinne 150 e/tn hujakoille. Uskotteko että sama toistuu rehutehtaiden toimesta tälläkin satokaudella kun ohrasta on pulaa ja hinnat korkealla ?Maissin hinta on kuulemma tällä hetkellä korkeampi kuin silloin.
Ohraa ollaan tuomassa, laivoja kuulemma tilattu jo. Tuonti ohra ei kuulemma kuitenkaan alle 250e ole suomessa vielä rehutehtaan portilla, mut voihan se olla et tahallaan tipauttavat kotimaisen hintaa kun kalliimpaa tuontia saavat siiloonsa.
"Viljasektori tarvitsee paremmat riskienhallintatyökalut käyttönsä. Yksi mahdollinen tapa vaikuttaa markkinoihin on tuottajaorganisaatioiden kautta, millä voidaan paremmin hallita tuotantoa ja siten pienentää hintavaihtelua kotimarkkinoilla."
Lainaus MTK:n markkinakatsauksesta tänään. Pitääkö tämä tulkita niin että MTK:n mielestä viljan hinta pitää olla Suomessa tasaisen huono koko ajan?
Jos ohran hinta alkaa kakkosella kevät talvella,niin sertisiemen menee vauhdilla
kaupaksi. Ja harmaa vielä vauhdikkaammin ;D
Jos ohran hinta alkaa kakkosella kevät talvella,niin sertisiemen menee vauhdilla
kaupaksi. Ja harmaa vielä vauhdikkaammin ;D
Tuo SS miehen lausunto takavarikoista kyllä ihmetyttää .
Jos ohran hinta alkaa kakkosella kevät talvella,niin sertisiemen menee vauhdilla
kaupaksi. Ja harmaa vielä vauhdikkaammin ;D
Tuo SS miehen lausunto takavarikoista kyllä ihmetyttää .
Taidat todellakin olla niin yksinkertainen ja tyhmä, ettet ymmärrä sarkasmistakaan kerrassaan mitään.
Anna mun kaikki kestää. Mistä noita juntteja oikein sikiää?
Jos ohran hinta alkaa kakkosella kevät talvella,niin sertisiemen menee vauhdilla
kaupaksi. Ja harmaa vielä vauhdikkaammin ;D
Jos ohran hinta alkaa kakkosella kevät talvella,niin sertisiemen menee vauhdilla
kaupaksi. Ja harmaa vielä vauhdikkaammin ;D
Viljelijät on semmosia että ne käyttäytyy kuin sopulilauma. Rynnätään joukolla viljelemään isosti sitä viljalajia, mistä on viime aikoina saanut hyvän hinnan, tajuamatta että jos tulee hyvä sato ja viljelyalaa on paljon, hinta tietenkin romahtaa kun alkaa puinnit ja kaikki näke että tavaraa tulee paljon. Mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu ensi syksynä syysvehnän hinnalle.
Jos ohran hinta alkaa kakkosella kevät talvella,niin sertisiemen menee vauhdilla
kaupaksi. Ja harmaa vielä vauhdikkaammin ;D
Viljelijät on semmosia että ne käyttäytyy kuin sopulilauma. Rynnätään joukolla viljelemään isosti sitä viljalajia, mistä on viime aikoina saanut hyvän hinnan, tajuamatta että jos tulee hyvä sato ja viljelyalaa on paljon, hinta tietenkin romahtaa kun alkaa puinnit ja kaikki näke että tavaraa tulee paljon. Mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu ensi syksynä syysvehnän hinnalle.
Eikös nyt olisi aika kiinnittää hinta, varmaan 180 olisi lukittavissa vielä ?
-SS-
Jos ohran hinta alkaa kakkosella kevät talvella,niin sertisiemen menee vauhdilla
kaupaksi. Ja harmaa vielä vauhdikkaammin ;D
Viljelijät on semmosia että ne käyttäytyy kuin sopulilauma. Rynnätään joukolla viljelemään isosti sitä viljalajia, mistä on viime aikoina saanut hyvän hinnan, tajuamatta että jos tulee hyvä sato ja viljelyalaa on paljon, hinta tietenkin romahtaa kun alkaa puinnit ja kaikki näke että tavaraa tulee paljon. Mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu ensi syksynä syysvehnän hinnalle.
Eikös tuo hintojen kiinnitys ole nykyään aikamoista uhkapeliä sekä myyjälle että ostajalle, kun hinnat heittelee melkoisesti?
Joka kiinnitti uuden sadon vehnän tai ohran hintoja viime talvena-keväänä jonnekkin 150-180 € tienoille, niin vitu tus mahtaa olla nyt melkoinen, tämän syksyn satotasoilla varsinkin.
Tämäkin on muuten erikoista kun kotimaiset ostajat pyrkivät eriyttämään syys- ja kevätvehnän hinnan tarjontatilanteen mukaan. Ulos maasta viedään kuitenkin vain vehnää.
Maksaa huonosti vaan. Rehux 237€, Lantmannen 245€. Tavastian tilahinta 230€.Rehutehtaat heräsi, että eihän heillä ole kauraa. Raisio nosti suurimokauran 205e, mutta ei auta, Hankkija nosti 27e ja 20e rehukauran hintaa eli 205e sielläkin. Ei varmaan pysähdy tähän, luulen, että 220-230e tulee olemaan tämän kauden kauranhinta.
Eiköhän aika moni elukkapaikka mieluummin myy jo pois.
Kauran hinnan nousu on varmaa kiinni ihan siitä minkä verran kauppoja on so***** ulos. Ne kiintiöt kun pitää täyttää niin tavaraa tarvitaan. Ulkoonta voidaan tuoda, mitäs kauran hinta on euroopassa?Maksaa huonosti vaan. Rehux 237€, Lantmannen 245€. Tavastian tilahinta 230€.Rehutehtaat heräsi, että eihän heillä ole kauraa. Raisio nosti suurimokauran 205e, mutta ei auta, Hankkija nosti 27e ja 20e rehukauran hintaa eli 205e sielläkin. Ei varmaan pysähdy tähän, luulen, että 220-230e tulee olemaan tämän kauden kauranhinta.
Eiköhän aika moni elukkapaikka mieluummin myy jo pois.
Kauran hintaa taitaa vetää ylös se että Kanadassa tuli kuivuudesta johtuen odotettua huonompi kaurasato.Kauran hinnan nousu on varmaa kiinni ihan siitä minkä verran kauppoja on so***** ulos. Ne kiintiöt kun pitää täyttää niin tavaraa tarvitaan. Ulkoonta voidaan tuoda, mitäs kauran hinta on euroopassa?Maksaa huonosti vaan. Rehux 237€, Lantmannen 245€. Tavastian tilahinta 230€.Rehutehtaat heräsi, että eihän heillä ole kauraa. Raisio nosti suurimokauran 205e, mutta ei auta, Hankkija nosti 27e ja 20e rehukauran hintaa eli 205e sielläkin. Ei varmaan pysähdy tähän, luulen, että 220-230e tulee olemaan tämän kauden kauranhinta.
Eiköhän aika moni elukkapaikka mieluummin myy jo pois.
Odotellaan rauhassa että hinnat nousee 300e/t tuntumaanNiin oishan se hinta sellainen joka kompensoi lannoitteiden hinnannousua jos se pysähtyy nyt..muuten ensi keväänä alilannoitetaan Suomen pellot ja se heijastuu talvella 2022/2023 käytettävään satoon.
Odotellaan rauhassa että hinnat nousee 300e/t tuntumaan
Kiinnityshinnat kertovat aika hyvin, missä mennään. Nyt jos saa hyvän sopimuksen, kannattaa kynsin hampain pyrkiä pitämään sato varastossa ja realisoida voitot sitten vuoden päästä, ja lisätä samaan hintaralliin vuoden 2021 sato.
-SS-
Juttelin yhden naapurin isännän kanssa, lopettaa ensi vuoteen. Paras vuosi koko viljelijäuran aikana, tän vuoden sato oli heikko, mutta kaikki viime vuotiset viljat vielä myymättä. Ja Puolan pojat on jo ostaneet kaksi rekallista vanhoja koneita, hän on ostanut aina kaikenlaista käytettyä konetta jos on halvalla saanut.
Siis on poikamies niin on säästynyt rahat😉
Joko kannattais ruveta myymään... Viimevuotisia ainakin.
Nyt odotellaan, jos Latvian tai Puolan pojat veisivät lisää koneita.
Sampon myyntihinnassa romuun verrattuna on helppo verrata, koska Sampo menee sekapeltiin, eikä kilojakaan kerry.Olen jo unohtanut, että ostitko tilalle jo jotain muuta aikaisemmin vai meinaatko Claassilla nyt puksutella eteenpäin.
Eli Samposta joka satanen on jo hyvä hinta, jos vaan vie korvauksetta pois.
-SS-
Sampon myyntihinnassa romuun verrattuna on helppo verrata, koska Sampo menee sekapeltiin, eikä kilojakaan kerry.Olen jo unohtanut, että ostitko tilalle jo jotain muuta aikaisemmin vai meinaatko Claassilla nyt puksutella eteenpäin.
Eli Samposta joka satanen on jo hyvä hinta, jos vaan vie korvauksetta pois.
-SS-
Pitkään juronut ruiskin lähti viimein ylämäkeen. Ilmeisesti tilanne on niin epätoivoinen, että karjatilat ovat alkaneet sekoittaa myös ruista rehujen joukkoon ja markkina nytkähti eteenpäin. Tätä olen pitkään toivonut, että myös rehukäyttö yleistyisi rukiin osalta ja nyt toiveeni toteutui. Tarvitsemme välttämättä rukiille lisää käyttökohteita, koska syysviljoissa pitää olla muitakin vaihtoehtoja kuin vehnä. Nyt kun päänavaus on tehty ja kokemukset karttuvat Suomessakin, jatkossa ei ole enää niin iso asia, että ruista käytetään eläinten rehuna.
Näissäkin on niin et hybridiruis soveltuu paremmin kuin se perinteinen, ainakin sioilla.Pitkään juronut ruiskin lähti viimein ylämäkeen. Ilmeisesti tilanne on niin epätoivoinen, että karjatilat ovat alkaneet sekoittaa myös ruista rehujen joukkoon ja markkina nytkähti eteenpäin. Tätä olen pitkään toivonut, että myös rehukäyttö yleistyisi rukiin osalta ja nyt toiveeni toteutui. Tarvitsemme välttämättä rukiille lisää käyttökohteita, koska syysviljoissa pitää olla muitakin vaihtoehtoja kuin vehnä. Nyt kun päänavaus on tehty ja kokemukset karttuvat Suomessakin, jatkossa ei ole enää niin iso asia, että ruista käytetään eläinten rehuna.
Ilmiö ei niinkään kerro rukiin parantuneesta kilpailukäytöstä rehukäytössä vaan rukiin parantuneesta hintakilpailukyvystä rehukorvikekäytössä.
-SS-
Riippuu paljolti keväästä ja kesästä.
Veikkaan 220-250
Kyllä, tämä voi jatkossakin muodostaa jonkinlaisen pohjahinnan rukiille. Eli ero rehuviljaan ei saa karata liian suureksi.Pitkään juronut ruiskin lähti viimein ylämäkeen. Ilmeisesti tilanne on niin epätoivoinen, että karjatilat ovat alkaneet sekoittaa myös ruista rehujen joukkoon ja markkina nytkähti eteenpäin. Tätä olen pitkään toivonut, että myös rehukäyttö yleistyisi rukiin osalta ja nyt toiveeni toteutui. Tarvitsemme välttämättä rukiille lisää käyttökohteita, koska syysviljoissa pitää olla muitakin vaihtoehtoja kuin vehnä. Nyt kun päänavaus on tehty ja kokemukset karttuvat Suomessakin, jatkossa ei ole enää niin iso asia, että ruista käytetään eläinten rehuna.
Ilmiö ei niinkään kerro rukiin parantuneesta kilpailukäytöstä rehukäytössä vaan rukiin parantuneesta hintakilpailukyvystä rehukorvikekäytössä.
-SS-
Mikä hybridirukiista tekee ruokinnassa paremman?Näissäkin on niin et hybridiruis soveltuu paremmin kuin se perinteinen, ainakin sioilla.Pitkään juronut ruiskin lähti viimein ylämäkeen. Ilmeisesti tilanne on niin epätoivoinen, että karjatilat ovat alkaneet sekoittaa myös ruista rehujen joukkoon ja markkina nytkähti eteenpäin. Tätä olen pitkään toivonut, että myös rehukäyttö yleistyisi rukiin osalta ja nyt toiveeni toteutui. Tarvitsemme välttämättä rukiille lisää käyttökohteita, koska syysviljoissa pitää olla muitakin vaihtoehtoja kuin vehnä. Nyt kun päänavaus on tehty ja kokemukset karttuvat Suomessakin, jatkossa ei ole enää niin iso asia, että ruista käytetään eläinten rehuna.
Ilmiö ei niinkään kerro rukiin parantuneesta kilpailukäytöstä rehukäytössä vaan rukiin parantuneesta hintakilpailukyvystä rehukorvikekäytössä.
-SS-
En tarkkaan tiedä mut kai se siitä johtuu et hybridiruis muistuttaa enemmän vehnää. Näin muistan jostain lukeneeni. Tämä asia oli tapetilla silloin kun rukiin hinta tippui ja oli paikoin alle rehuohran. Google osaa varmaan kertoa enemmän?Mikä hybridirukiista tekee ruokinnassa paremman?Näissäkin on niin et hybridiruis soveltuu paremmin kuin se perinteinen, ainakin sioilla.Pitkään juronut ruiskin lähti viimein ylämäkeen. Ilmeisesti tilanne on niin epätoivoinen, että karjatilat ovat alkaneet sekoittaa myös ruista rehujen joukkoon ja markkina nytkähti eteenpäin. Tätä olen pitkään toivonut, että myös rehukäyttö yleistyisi rukiin osalta ja nyt toiveeni toteutui. Tarvitsemme välttämättä rukiille lisää käyttökohteita, koska syysviljoissa pitää olla muitakin vaihtoehtoja kuin vehnä. Nyt kun päänavaus on tehty ja kokemukset karttuvat Suomessakin, jatkossa ei ole enää niin iso asia, että ruista käytetään eläinten rehuna.
Ilmiö ei niinkään kerro rukiin parantuneesta kilpailukäytöstä rehukäytössä vaan rukiin parantuneesta hintakilpailukyvystä rehukorvikekäytössä.
-SS-
Hyvin kelpasi tavan ruis appeen seassa, muistaakseni meni 15% koko appeen kuiva-aineesta.En tarkkaan tiedä mut kai se siitä johtuu et hybridiruis muistuttaa enemmän vehnää. Näin muistan jostain lukeneeni. Tämä asia oli tapetilla silloin kun rukiin hinta tippui ja oli paikoin alle rehuohran. Google osaa varmaan kertoa enemmän?Mikä hybridirukiista tekee ruokinnassa paremman?Näissäkin on niin et hybridiruis soveltuu paremmin kuin se perinteinen, ainakin sioilla.Pitkään juronut ruiskin lähti viimein ylämäkeen. Ilmeisesti tilanne on niin epätoivoinen, että karjatilat ovat alkaneet sekoittaa myös ruista rehujen joukkoon ja markkina nytkähti eteenpäin. Tätä olen pitkään toivonut, että myös rehukäyttö yleistyisi rukiin osalta ja nyt toiveeni toteutui. Tarvitsemme välttämättä rukiille lisää käyttökohteita, koska syysviljoissa pitää olla muitakin vaihtoehtoja kuin vehnä. Nyt kun päänavaus on tehty ja kokemukset karttuvat Suomessakin, jatkossa ei ole enää niin iso asia, että ruista käytetään eläinten rehuna.
Ilmiö ei niinkään kerro rukiin parantuneesta kilpailukäytöstä rehukäytössä vaan rukiin parantuneesta hintakilpailukyvystä rehukorvikekäytössä.
-SS-
Hyvin kelpasi tavan ruis appeen seassa, muistaakseni meni 15% koko appeen kuiva-aineesta.En tarkkaan tiedä mut kai se siitä johtuu et hybridiruis muistuttaa enemmän vehnää. Näin muistan jostain lukeneeni. Tämä asia oli tapetilla silloin kun rukiin hinta tippui ja oli paikoin alle rehuohran. Google osaa varmaan kertoa enemmän?Mikä hybridirukiista tekee ruokinnassa paremman?Näissäkin on niin et hybridiruis soveltuu paremmin kuin se perinteinen, ainakin sioilla.Pitkään juronut ruiskin lähti viimein ylämäkeen. Ilmeisesti tilanne on niin epätoivoinen, että karjatilat ovat alkaneet sekoittaa myös ruista rehujen joukkoon ja markkina nytkähti eteenpäin. Tätä olen pitkään toivonut, että myös rehukäyttö yleistyisi rukiin osalta ja nyt toiveeni toteutui. Tarvitsemme välttämättä rukiille lisää käyttökohteita, koska syysviljoissa pitää olla muitakin vaihtoehtoja kuin vehnä. Nyt kun päänavaus on tehty ja kokemukset karttuvat Suomessakin, jatkossa ei ole enää niin iso asia, että ruista käytetään eläinten rehuna.
Ilmiö ei niinkään kerro rukiin parantuneesta kilpailukäytöstä rehukäytössä vaan rukiin parantuneesta hintakilpailukyvystä rehukorvikekäytössä.
-SS-
Ootteko miettineet että jos tollanen normi viljahinta 150€/t tuplattaisiin, niin se nostaisi keskimääräisen kuluttajan ruokakorin hintaa n. 4 senttiä päivässä!!! On se kyllä ihan liikaa..Niin tämä on se ajatus et muut välikädet ei lisää omaa osuuttaan. Nykysysteemissä kun jokainen välikäsi laittaa oman kertoimensa väliin niin nousu on jotain muuta.
niinkö on jos syö vain leipääOn siinä kaikki muu mukana paitsi liha. Viljan hinnan tuplaus nostaisi sianlihakilon hintaa äkkiä laskeskellen huimat 0,7 euroa.
Ymmärrän eläintilojen tuskan mutta ei viljatilallakaan hurrata vaikka hinnat nyt nousseetkin. Sato jäi kolmasosaan normaalista. Ei 300€/tonni vielä kesää tee.
Kysynkin, jos nyt myyn ohrat eläintilalle 170€/tonni niin saanko saman 170€ silloinkin kun listahinta ohralla on 120-130€ ?
Eivät eläintilat pysty maksamaan ohrasta aivan älytöntä kolmeasataa euroa. 150 euroakin on vaikea saada maksuun, saati sitten korottaa. Onko oikein käyttää kuumentunutta tilannetta hyväksi ja myydä niille spekulanteille, jotka maksavat paljon ja luotettavalla tilityksellä ? Onko viljanviljelijällä itse asiassa moraalinen velvoite myydä suoraan käyttöön huippuhintoja edullisemmin, koska vastaavasti heikon hinnan aikana on saanut edes kevennetyksi varastoa, vaikka ei kovin paljon rahaa olisikaan saanut. Viimeksi 2018 joulun alla tarjotut hinnat olivat myös korkeat, 200+€ , toteutunut ohran hinta kuitenkin kesällä 2019 oli lähempänä 145 € . Oletin, että tuollainen tilanne on harvinainen yhteensattuma, että suoramyynnissä hinnat silti ovat tasaisemmat, väärin oletin. Lähinnä alhaisemmat, vain huippuhinnat leikkaantuvat, eivät pohjahinnat.
Viljan suorakauppaa on täälläkin ylistetty huomattavasti tehokkaampana markkinamuotona. Itsekin olen nyt muutaman vuoden ajan harjoitellut suoramyyntiä, ja olen havainnut kolme ongelmaa:
1. Maksutapahtumat, jotka suurilla viljaliikkeillä ovat itsestään selvät, eivät olekaan yhtä helpot viljelijöiden välisessä kaupassa. Myyjä toimii tavallaan pankkina, ilman korkokatetta. (Olisiko semmoinen edes pankki ?)
2. Viljan toimitukset ajoittuvat usein siihen aikaan, jolloin käyttöpäässä varastot ovat tyhjät, eli loppukesään. Varastoriskit ovat olemassa muiden riskien lisäksi, ja aikainen vuosi rukiin ja vehnän kanssa alkaa tunkea siilovarastoihin, kun vielä odotellaan noutoa.
3. Ns. markkinahintojen noustessa suoramyyntihinnat eivät voi maksukyvyn puutteessa nousta vastaavasti, jolloin myyjä jää eräänlaiseen kuiluun: lupaus toimituksesta sitoo, mutta hinnat eivät voi muodostua ulkopuolisten spekulanttien mukaan.
Nuo kolme kohtaa voisi kiteyttää niinkin, että viljanviljelijällä ovat omat ongelmansa ja riskinsä viljelyssä,
suorakauppatavassa lisäksi ostajan ongelmat ovat myös myyjän ongelmia.
Olen utelias, paljonko tilojen välisessä kaupassa käytetään hinnan kiinnityksiä, paljonko basis-hinnoittelua, vai onko kyse jostakin viiden vuoden keskihinnasta. Onko olemassa rahoitusmuotoa, joilla myyjän rahoitusriskiä voisi ulkoistaa ? Osamaksun vaatiminen etukäteen leimaa myyjän ikäväksi ihmiseksi. Isot viljaliikkeet (ainakaan Hankkija ja Lantmännen eivät halunneet lähteä takuurahoittajaksi) eivät välttämättä halua rahoittaa viljakauppaa tilojen välillä, ymmärrän senkin hyvin. Pankeilla ei taida olla kyseistä rahoitusmuotoa myöskään. Rehutehtaan rahoitus edellyttänee sopimussuhdetta ja luottopäätöstä tehtaan ja eläintilan välillä ?
Kyllä rehuviljan viljelyn motiivi suoraan käyttöön toimitettavaksi tätä tahtia vähenee, koska leipävehnä sekä rapsi on vuodesta toiseen tehnyt kauppansa, auto tulee hakemaan muitta mutkitta, ja tilityksen saa tarvittaessa myös samana vuonna.
-SS-
Eivät eläintilat pysty maksamaan ohrasta aivan älytöntä kolmeasataa euroa. 150 euroakin on vaikea saada maksuun, saati sitten korottaa. Onko oikein käyttää kuumentunutta tilannetta hyväksi ja myydä niille spekulanteille, jotka maksavat paljon ja luotettavalla tilityksellä ? Onko viljanviljelijällä itse asiassa moraalinen velvoite myydä suoraan käyttöön huippuhintoja edullisemmin, koska vastaavasti heikon hinnan aikana on saanut edes kevennetyksi varastoa, vaikka ei kovin paljon rahaa olisikaan saanut. Viimeksi 2018 joulun alla tarjotut hinnat olivat myös korkeat, 200+€ , toteutunut ohran hinta kuitenkin kesällä 2019 oli lähempänä 145 € . Oletin, että tuollainen tilanne on harvinainen yhteensattuma, että suoramyynnissä hinnat silti ovat tasaisemmat, väärin oletin. Lähinnä alhaisemmat, vain huippuhinnat leikkaantuvat, eivät pohjahinnat.
Viljan suorakauppaa on täälläkin ylistetty huomattavasti tehokkaampana markkinamuotona. Itsekin olen nyt muutaman vuoden ajan harjoitellut suoramyyntiä, ja olen havainnut kolme ongelmaa:
1. Maksutapahtumat, jotka suurilla viljaliikkeillä ovat itsestään selvät, eivät olekaan yhtä helpot viljelijöiden välisessä kaupassa. Myyjä toimii tavallaan pankkina, ilman korkokatetta. (Olisiko semmoinen edes pankki ?)
2. Viljan toimitukset ajoittuvat usein siihen aikaan, jolloin käyttöpäässä varastot ovat tyhjät, eli loppukesään. Varastoriskit ovat olemassa muiden riskien lisäksi, ja aikainen vuosi rukiin ja vehnän kanssa alkaa tunkea siilovarastoihin, kun vielä odotellaan noutoa.
3. Ns. markkinahintojen noustessa suoramyyntihinnat eivät voi maksukyvyn puutteessa nousta vastaavasti, jolloin myyjä jää eräänlaiseen kuiluun: lupaus toimituksesta sitoo, mutta hinnat eivät voi muodostua ulkopuolisten spekulanttien mukaan.
Nuo kolme kohtaa voisi kiteyttää niinkin, että viljanviljelijällä ovat omat ongelmansa ja riskinsä viljelyssä,
suorakauppatavassa lisäksi ostajan ongelmat ovat myös myyjän ongelmia.
Olen utelias, paljonko tilojen välisessä kaupassa käytetään hinnan kiinnityksiä, paljonko basis-hinnoittelua, vai onko kyse jostakin viiden vuoden keskihinnasta. Onko olemassa rahoitusmuotoa, joilla myyjän rahoitusriskiä voisi ulkoistaa ? Osamaksun vaatiminen etukäteen leimaa myyjän ikäväksi ihmiseksi. Isot viljaliikkeet (ainakaan Hankkija ja Lantmännen eivät halunneet lähteä takuurahoittajaksi) eivät välttämättä halua rahoittaa viljakauppaa tilojen välillä, ymmärrän senkin hyvin. Pankeilla ei taida olla kyseistä rahoitusmuotoa myöskään. Rehutehtaan rahoitus edellyttänee sopimussuhdetta ja luottopäätöstä tehtaan ja eläintilan välillä ?
Kyllä rehuviljan viljelyn motiivi suoraan käyttöön toimitettavaksi tätä tahtia vähenee, koska leipävehnä sekä rapsi on vuodesta toiseen tehnyt kauppansa, auto tulee hakemaan muitta mutkitta, ja tilityksen saa tarvittaessa myös samana vuonna.
-SS-
Vai noin ne broiskutilat toimii, tai on toiminu?
Eivät eläintilat pysty maksamaan ohrasta aivan älytöntä kolmeasataa euroa. 150 euroakin on vaikea saada maksuun, saati sitten korottaa. Onko oikein käyttää kuumentunutta tilannetta hyväksi ja myydä niille spekulanteille, jotka maksavat paljon ja luotettavalla tilityksellä ? Onko viljanviljelijällä itse asiassa moraalinen velvoite myydä suoraan käyttöön huippuhintoja edullisemmin, koska vastaavasti heikon hinnan aikana on saanut edes kevennetyksi varastoa, vaikka ei kovin paljon rahaa olisikaan saanut. Viimeksi 2018 joulun alla tarjotut hinnat olivat myös korkeat, 200+€ , toteutunut ohran hinta kuitenkin kesällä 2019 oli lähempänä 145 € . Oletin, että tuollainen tilanne on harvinainen yhteensattuma, että suoramyynnissä hinnat silti ovat tasaisemmat, väärin oletin. Lähinnä alhaisemmat, vain huippuhinnat leikkaantuvat, eivät pohjahinnat.Ostajanlista on lyhyt ja ytimekäs.Hinta markkinatilaanteen mukaan,itse haettu,maksanut olen heti,vaikka ei ole tarvinnut,tämä takaa sen ettei tarvitse hakea kaikkia epäkurantteja viljaeriä.
Viljan suorakauppaa on täälläkin ylistetty huomattavasti tehokkaampana markkinamuotona. Itsekin olen nyt muutaman vuoden ajan harjoitellut suoramyyntiä, ja olen havainnut kolme ongelmaa:
1. Maksutapahtumat, jotka suurilla viljaliikkeillä ovat itsestään selvät, eivät olekaan yhtä helpot viljelijöiden välisessä kaupassa. Myyjä toimii tavallaan pankkina, ilman korkokatetta. (Olisiko semmoinen edes pankki ?)
2. Viljan toimitukset ajoittuvat usein siihen aikaan, jolloin käyttöpäässä varastot ovat tyhjät, eli loppukesään. Varastoriskit ovat olemassa muiden riskien lisäksi, ja aikainen vuosi rukiin ja vehnän kanssa alkaa tunkea siilovarastoihin, kun vielä odotellaan noutoa.
3. Ns. markkinahintojen noustessa suoramyyntihinnat eivät voi maksukyvyn puutteessa nousta vastaavasti, jolloin myyjä jää eräänlaiseen kuiluun: lupaus toimituksesta sitoo, mutta hinnat eivät voi muodostua ulkopuolisten spekulanttien mukaan.
Nuo kolme kohtaa voisi kiteyttää niinkin, että viljanviljelijällä ovat omat ongelmansa ja riskinsä viljelyssä,
suorakauppatavassa lisäksi ostajan ongelmat ovat myös myyjän ongelmia.
Olen utelias, paljonko tilojen välisessä kaupassa käytetään hinnan kiinnityksiä, paljonko basis-hinnoittelua, vai onko kyse jostakin viiden vuoden keskihinnasta. Onko olemassa rahoitusmuotoa, joilla myyjän rahoitusriskiä voisi ulkoistaa ? Osamaksun vaatiminen etukäteen leimaa myyjän ikäväksi ihmiseksi. Isot viljaliikkeet (ainakaan Hankkija ja Lantmännen eivät halunneet lähteä takuurahoittajaksi) eivät välttämättä halua rahoittaa viljakauppaa tilojen välillä, ymmärrän senkin hyvin. Pankeilla ei taida olla kyseistä rahoitusmuotoa myöskään. Rehutehtaan rahoitus edellyttänee sopimussuhdetta ja luottopäätöstä tehtaan ja eläintilan välillä ?
Kyllä rehuviljan viljelyn motiivi suoraan käyttöön toimitettavaksi tätä tahtia vähenee, koska leipävehnä sekä rapsi on vuodesta toiseen tehnyt kauppansa, auto tulee hakemaan muitta mutkitta, ja tilityksen saa tarvittaessa myös samana vuonna.
-SS-
Turha luoda mielikuvaa, jotta viljanviljelijän pitäisi nyt myydä markkinahintaa halvemmalla, ikään kuin myötätunnosta.Eikös se mtk:n valtuuskunnankin jäsen puhunut vasttakkainasettelun vaaroista. Kuitenkin mtk:n mielestä on väärin, jos viljasta pitäisi oikeasti maksaa jotain.
Jokainen muistaa, edellisen kerran kun ohra pikkaisen nousi, heti oli tuontihankkeitä hinnan laskemiseksi.
Turha kuvitella ettei olisi nytkin, jos jossain olisi, edes siedettävän hintaista.
Ja koko Eu-ajan, hintataso maassamme unioni halvinta.
Nyt pitää ottaa maksimaalinen hinta sieltä mistä saa, aivan varmasti ensisyksynä tilanne jo toinen.
Koko EU-aika viljanviljelijä opetettu, mitä se samassa veneessä istuminen tarkoittaa.
HkScanin mielestä vilja maksaa liikaa. :)
HkScanin mielestä vilja maksaa liikaa. :)
Ja sitä viljaa ei ole myöskään -22 syksyllä hirveitä määriä, kun monella on rahat vähissä niin jää lannoitteet vähälle hankinnalle. Eli viljan kokonais-sato on todella pieni ensi vuonna jos ei tule aivan nappi kesä ja taivaalta sada ureaa.Joo mä luulen ja ettei ens syksynäkään tavaraa liiemmälti ole. Tämän hetkiset kiinnityshinnatkin antavat suuntaa tulevasta. Eipä noi ole noin korkealla olleet mun muistin mukaan.
Jos täräyttäsivät heti 300e/tn ohralle, niin kyllä alkaa löytymään.Millo alkaa löytymään? Vielä ei ole löytynyt.. Anoran tarjous nyt 295e/tn ja viking malt 320e/tn.
Kyllä rehuviljalla taitaa olla 250-260. Syksyllä olisin lyönyt kättä 250, ostajat pitivät sitä kohtuuttomana kiskomisena, kuitenkin se olisi ollut ihan käypähinta. Kotieläintiloilla on varaa maksaa, ei rehuvilja ole kuin osa kustannuksista.Niin rehuohra esim turkuun hankkijalle 280e. Eihän se tietysti 300e ole. Toisaalta anoran toimarin jutun luin jostain et tällä hetkellä aivan sama millaisia jyvät on kaikki ohra ostetaan, eli eiköhän se kelpaa sinnekkin kunhan ohraa on.
Anora on hyvä laitos. Sinne kelpaa tavanomaisenakin vuonna melkein ohra kuin ohra. Mallasohran viljelyn jälkeen tuntui yllättävältä, että tuonnehan saa laittaa melkein mitä vaan.Kyllä rehuviljalla taitaa olla 250-260. Syksyllä olisin lyönyt kättä 250, ostajat pitivät sitä kohtuuttomana kiskomisena, kuitenkin se olisi ollut ihan käypähinta. Kotieläintiloilla on varaa maksaa, ei rehuvilja ole kuin osa kustannuksista.Niin rehuohra esim turkuun hankkijalle 280e. Eihän se tietysti 300e ole. Toisaalta anoran toimarin jutun luin jostain et tällä hetkellä aivan sama millaisia jyvät on kaikki ohra ostetaan, eli eiköhän se kelpaa sinnekkin kunhan ohraa on.
Siinä olet oikeassa et 250e on kotieläintilalle kova hinta ja itse jätän ostamatta. Mut mul onkin helppo ajaa tuotanto alas. Se on se 3kk niin loppuu rehun kulutus.
Totta et on osa vain kuluista mut niiku tos yllä kirjotin itse en tällä hetkellä tuota maksa kun ei saa enää omia takas.
Jos haluaa polttaa kaikki sillat muihin suuntiin kuin keskusliikkeille, silloin voi tarttua tuohon 300 euron tarjoukseen. Myös voidaan miettiä, onko suuren rehuviljaa käyttävän eläinyksikön ollut riskitöntä panostaa aivan kaikkeen muuhun kuin kotoiseen rehuviljaan: on leipävehnää, sokerijuurikasta, on elintarvikekauraa, on rypsiä, on kuminaa.
Normivuonna narrinvirka päätyy viljanviljelijälle; eläintilat noukkivat ohrasta kymppitonnareita, muiden erikoiskasvien ohella; kilolla rapsia saa kolme kiloa ohraa ostaa piruparalta viljelijältä.
-SS-
Jos haluaa polttaa kaikki sillat muihin suuntiin kuin keskusliikkeille, silloin voi tarttua tuohon 300 euron tarjoukseen. Myös voidaan miettiä, onko suuren rehuviljaa käyttävän eläinyksikön ollut riskitöntä panostaa aivan kaikkeen muuhun kuin kotoiseen rehuviljaan: on leipävehnää, sokerijuurikasta, on elintarvikekauraa, on rypsiä, on kuminaa.
Normivuonna narrinvirka päätyy viljanviljelijälle; eläintilat noukkivat ohrasta kymppitonnareita, muiden erikoiskasvien ohella; kilolla rapsia saa kolme kiloa ohraa ostaa piruparalta viljelijältä.
-SS-
Tässä oletkin asian ytimessä. Suuria kotieläin yksiköitä rakennetaan paikkaan jossa ei ole mahdollisuutta rehuomavsrsisuuteen tai jos on niin viljely käytetään muuhun kuin eläinten ruokkimiseen. Pitäisikö tästä rakentaa tukihimmeli joka kannustaisi pyrkimään rehuomavaraisuuteen. Yli kotieläin tilojen ”myyntikasvien” tukea laskea?
Ei saitin "viisaat"taida tietää sitä ,tavallisesti kun laajennetaan ,jää vilja pois viljelystä,koska se saatavilla oleva pelto on käytettävä korsirehuntuotantoon ja toiseksi pohjoisempana puhutaan viljojen osalta vasta kadosta sitten,kun niitä viljoja ei tule ollenkaan.Eiköhän se optimistillekkin koita arki viimeistään keväällä,mikäli ei täysi pankkotukia nauti,saattaa pelkästään pölttoainekkin maksaa sen 1,50€/l.Tervetuloa elämä jaunolakit!Jos haluaa polttaa kaikki sillat muihin suuntiin kuin keskusliikkeille, silloin voi tarttua tuohon 300 euron tarjoukseen. Myös voidaan miettiä, onko suuren rehuviljaa käyttävän eläinyksikön ollut riskitöntä panostaa aivan kaikkeen muuhun kuin kotoiseen rehuviljaan: on leipävehnää, sokerijuurikasta, on elintarvikekauraa, on rypsiä, on kuminaa.
Normivuonna narrinvirka päätyy viljanviljelijälle; eläintilat noukkivat ohrasta kymppitonnareita, muiden erikoiskasvien ohella; kilolla rapsia saa kolme kiloa ohraa ostaa piruparalta viljelijältä.
-SS-
Tässä oletkin asian ytimessä. Suuria kotieläin yksiköitä rakennetaan paikkaan jossa ei ole mahdollisuutta rehuomavsrsisuuteen tai jos on niin viljely käytetään muuhun kuin eläinten ruokkimiseen. Pitäisikö tästä rakentaa tukihimmeli joka kannustaisi pyrkimään rehuomavaraisuuteen. Yli kotieläin tilojen ”myyntikasvien” tukea laskea?
Ei saitin "viisaat"taida tietää sitä ,tavallisesti kun laajennetaan ,jää vilja pois viljelystä,koska se saatavilla oleva pelto on käytettävä korsirehuntuotantoon
Suuria kotieläin yksiköitä rakennetaan paikkaan jossa ei ole mahdollisuutta rehuomavsrsisuuteen tai jos on niin viljely käytetään muuhun kuin eläinten ruokkimiseen.
Siinä se taas tuli, asia josta Veeti ja Eemeli on palstalla vuosikausia jankuttaneet, ja saaneet siitä vit tumaisen miehen maineen, mutta joka on totuus. Eli tukipolitiikalla kannustettu rakentamaan isoja nautaeläinyksiköitä alueille, joilla on huonot edellytykset jopa korsirehun tuotantoon, ja sitten valitus päälle. Tukipolitiikan vika onkin juuri tämä: se on nimenomaan politiikka, jossa ajetaan omalle kannttajakunnalle etuja, jotta saaadaan kannatusta, vaikka rationaalisuuden kanssa ei asialla ole mitään tekemistä. Sitten huomataan vuosien kuluessa, että homma ei oikein toimi, kun on järjen käyttö unohdettu. Peltojen raivaamisella suosta on yritetty asioita paikata, mutta nyt sekin tie on kuljettu loppuun.
>tuotantosuunnille kaivataan kipeästi, muillekin kuin viljalleKyllähän viljatilakin voi rakentaa navetan tai sikalan ja sitten voi nauttia niistä "älyttömistä investointituista".
Kyllä se olisi viljatilojen vuoro saada jotakin ekstraa.Muut ovat jo monenlaista tukee saaneet älyttömistä investointituista lähtien ja aina vaan pitäis lisää saada.
>tuotantosuunnille kaivataan kipeästi, muillekin kuin viljalleKyllähän viljatilakin voi rakentaa navetan tai sikalan ja sitten voi nauttia niistä "älyttömistä investointituista".
Kyllä se olisi viljatilojen vuoro saada jotakin ekstraa.Muut ovat jo monenlaista tukee saaneet älyttömistä investointituista lähtien ja aina vaan pitäis lisää saada.
Kaikkihan on huomannut että eläimille maittavan rukiin kysyntä sata euroa halvempana on lisääntynyt eläin tiloilla . Toivottavasti päästään ruisvuoresta eläintilojen avustuksella eroon ja pulaa siitäkin :DKaikkihan tietää, että sioilla rukiin käyttömäärä viljasta voi olla maksimissaan 10% eli jos se sika syö sen 200kg viljaa niin 20kg voi olla ruista. Nyt vain laskemaan suomen siat et saadaanko niillä ruissiilot hupenemaan..
Suuria kotieläin yksiköitä rakennetaan paikkaan jossa ei ole mahdollisuutta rehuomavsrsisuuteen tai jos on niin viljely käytetään muuhun kuin eläinten ruokkimiseen.Tuo on juuri oikein oivallettu.
Siinä se taas tuli, asia josta Veeti ja Eemeli on palstalla vuosikausia jankuttaneet, ja saaneet siitä vit tumaisen miehen maineen, mutta joka on totuus. Eli tukipolitiikalla kannustettu rakentamaan isoja nautaeläinyksiköitä alueille, joilla on huonot edellytykset jopa korsirehun tuotantoon, ja sitten valitus päälle. Tukipolitiikan vika onkin juuri tämä: se on nimenomaan politiikka, jossa ajetaan omalle kannttajakunnalle etuja, jotta saaadaan kannatusta, vaikka rationaalisuuden kanssa ei asialla ole mitään tekemistä. Sitten huomataan vuosien kuluessa, että homma ei oikein toimi, kun on järjen käyttö unohdettu. Peltojen raivaamisella suosta on yritetty asioita paikata, mutta nyt sekin tie on kuljettu loppuun.
>tuotantosuunnille kaivataan kipeästi, muillekin kuin viljalleKyllähän viljatilakin voi rakentaa navetan tai sikalan ja sitten voi nauttia niistä "älyttömistä investointituista".
Kyllä se olisi viljatilojen vuoro saada jotakin ekstraa.Muut ovat jo monenlaista tukee saaneet älyttömistä investointituista lähtien ja aina vaan pitäis lisää saada.
Tiedät kyllä, että tuo ei ole toimiva vastaväite. Voisi verrata natsikorttiin. Tukipolitiikassa kun "matematiikka ei vaan toimi", näin tapahtui esimerkiksi silloin kun ympäristökorvauksia ylimerkittiin jopa moninkertaisesti budjetoituun verrattuna, ja 2016 vuonna suuri osa maaseutuohjelman rahoituksesta oli jo käytetty.
Karjainvestointien tarveharkinta oli erittäin suurta jo 1970- ja 1980-luvulla, rakennemuutokseen kuului tietty aluepoliittinen jako.
-SS-
Kaikkihan on huomannut että eläimille maittavan rukiin kysyntä sata euroa halvempana on lisääntynyt eläin tiloilla . Toivottavasti päästään ruisvuoresta eläintilojen avustuksella eroon ja pulaa siitäkin :DSamoilla linjoilla ja hyvä kehityssuunta. Eikä ole toistaiseksi edes kuulunut suuremmin napinaa, joten voisi olla toiveita, että ruis tulee olemaan vaihtoehto ruokinnassa myös jatkossa.
ehkä elikot oppii myös syömään muutakin.. kun muistaa miten paljon aikoinaan tuhosivat rehukaaliakin talven alla... lantuista ja potuista puhumatta..
ehkä elikot oppii myös syömään muutakin.. kun muistaa miten paljon aikoinaan tuhosivat rehukaaliakin talven alla... lantuista ja potuista puhumatta..
Tuli mieleen muistoja ruokintapöydälle jääneistä hyvin kuolatuista rehukaalinpulikoista...
Hankkijalta uudet hinnastot taas tänään.
ootko huomannut mitä on käynyt typen hinnalleHankkijalta uudet hinnastot taas tänään.
Nythän alkaa viljan hinnat oleen kohillaan, nythän tää viljapisnes muuttu ihan mukavaksi, sit jaksaa innostuu viel ens kesänäki täst.
Nyt kannattaa myydä viljat sillä luulenpa että ollaan lakipisteessä viljan hinnoissa sillä monet viljelijät odottavat että tulevat viljanmyynnit saa ensi verovuoden (v.2022) verotettavaksi tuloksi. Tulihan sitä viljaa 2,6 miljardia kg ja mitä uutisoitiin kesällä niin varastoissa oli useampi 100 milj.kg joten syksyn sato ja vanhat varastot kannattaa nyt myydä vai vieläkö muka odotatte että viljan hinnat nousisi ?Saksassa saa vehnästä parhaimmillaan 339€/tn että onhan sitä nousuvaraa vielä.
Kyllä 1,50€/l naftanhinta kurittaa kaikkia. Tietysti niitä karjatilallisa, jotka ovat hommanneet peltoa kaukaa navetasta , koska karkearehun energiasisältö /kg on huono ja pahimmassa tapauksessa ajetaan ravinteet pellolle lietteenä jossa kuiva-aine on alle 10%. Elukoita on itsellänikin sen verran että, pääsen nauttimaan peltoalalle korotettua lfa tukea ja talveksi on jotain ajankulua. :)Ei saitin "viisaat"taida tietää sitä ,tavallisesti kun laajennetaan ,jää vilja pois viljelystä,koska se saatavilla oleva pelto on käytettävä korsirehuntuotantoon ja toiseksi pohjoisempana puhutaan viljojen osalta vasta kadosta sitten,kun niitä viljoja ei tule ollenkaan.Eiköhän se optimistillekkin koita arki viimeistään keväällä,mikäli ei täysi pankkotukia nauti,saattaa pelkästään pölttoainekkin maksaa sen 1,50€/l.Tervetuloa elämä jaunolakit!Jos haluaa polttaa kaikki sillat muihin suuntiin kuin keskusliikkeille, silloin voi tarttua tuohon 300 euron tarjoukseen. Myös voidaan miettiä, onko suuren rehuviljaa käyttävän eläinyksikön ollut riskitöntä panostaa aivan kaikkeen muuhun kuin kotoiseen rehuviljaan: on leipävehnää, sokerijuurikasta, on elintarvikekauraa, on rypsiä, on kuminaa.
Normivuonna narrinvirka päätyy viljanviljelijälle; eläintilat noukkivat ohrasta kymppitonnareita, muiden erikoiskasvien ohella; kilolla rapsia saa kolme kiloa ohraa ostaa piruparalta viljelijältä.
-SS-
Tässä oletkin asian ytimessä. Suuria kotieläin yksiköitä rakennetaan paikkaan jossa ei ole mahdollisuutta rehuomavsrsisuuteen tai jos on niin viljely käytetään muuhun kuin eläinten ruokkimiseen. Pitäisikö tästä rakentaa tukihimmeli joka kannustaisi pyrkimään rehuomavaraisuuteen. Yli kotieläin tilojen ”myyntikasvien” tukea laskea?
Nyt kannattaa myydä viljat sillä luulenpa että ollaan lakipisteessä viljan hinnoissa sillä monet viljelijät odottavat että tulevat viljanmyynnit saa ensi verovuoden (v.2022) verotettavaksi tuloksi. Tulihan sitä viljaa 2,6 miljardia kg ja mitä uutisoitiin kesällä niin varastoissa oli useampi 100 milj.kg joten syksyn sato ja vanhat varastot kannattaa nyt myydä vai vieläkö muka odotatte että viljan hinnat nousisi ?
Teboil laski öljyn hintaa 6cnt, mikä tuli isona yllätyksenä ja mistä tämä kertoo. Ehkä tilanne alkaa pikku hiljaa rauhoittumaan.
Saako jostain ulkoa viljaa Suomea halvemmalla? Rahti kuitenkin maksaa tuli mistä tuli ja välittäjätkin haluaa pienen siivun hinnasta. Jossain välissä loppukäyttäjiltä loppuu rahat tai kipukynnys ylittyy muuten vain.
Saako jostain ulkoa viljaa Suomea halvemmalla? Rahti kuitenkin maksaa tuli mistä tuli ja välittäjätkin haluaa pienen siivun hinnasta. Jossain välissä loppukäyttäjiltä loppuu rahat tai kipukynnys ylittyy muuten vain.
Saako jostain ulkoa viljaa Suomea halvemmalla? Rahti kuitenkin maksaa tuli mistä tuli ja välittäjätkin haluaa pienen siivun hinnasta. Jossain välissä loppukäyttäjiltä loppuu rahat tai kipukynnys ylittyy muuten vain.
Alkaa saada Baltiasta ja Puolasta nyt kun pörssihinnat on pudonneet tosi paljon.
Saako jostain ulkoa viljaa Suomea halvemmalla? Rahti kuitenkin maksaa tuli mistä tuli ja välittäjätkin haluaa pienen siivun hinnasta. Jossain välissä loppukäyttäjiltä loppuu rahat tai kipukynnys ylittyy muuten vain.
Alkaa saada Baltiasta ja Puolasta nyt kun pörssihinnat on pudonneet tosi paljon.
Pörssihinnat ovat viikossa tippuneet noin 10% mutta vientihinnat eivät ole tainneet viime aikoina olla yhtä lähellä pörssihintoja kuin aikaisempina vuosina.
Ei moni kuitenkaan tulevasta tiedä vaikka osa epäilee että sekin johtuu samasta virusmuunnosnotkahduksesta mikä raakaöljyäkin laski.
Lisäsin tähän vielä Minnesotan käteishintanoteerauksen kevätvehnälle jonka suunta on ollut viikon päinvastainen futuurihintoihin nähden:
https://www.mgex.com/quotes.html?j1_module=futureDetail&j1_symbol=MWY00
Ihan ok tuoda viljaa ulkomailta elukoille, jos jotkut kitupiikit on päättäneet myydä viljansa vasta kun tonnihinta on 500€.
Ns "basis" ei ole suoraan "markkinoiden" määräämä, se kaavan toinen puoli kyllä sisältää viljapörssien futuurihinnat, toinen puoli sen sijaan on muuttuja, jota voidaan kutsua oligopolin häpeämättömyysfunktioksi. Vuoden 2018 basislukua seuraamalla voidaan nähdä, kuinka paikallisesti sitä pidettiin itseisarvoltaan ennätyksellisen suurena negatiivisena, vaikka satovahingot olivat jo olleet kuukausikaupalla tiedossa. Sitten kun havaittiin, että tavaraa ei tule, jos basis on -50 euroa, pomppasi se hetkellisesti jopa plussalle siinä joulun aikoihin.
-SS-
Jää talvi ja laiva pula torppaa moiset haaveet, ni.
Kertokaas miten voisi tallettaa euroja pariksi vuodeksi niin että niillä saisi silloin ostettua suunnilleen saman määrän tarvikkeita tarpeellisiin investointeihin kuin nyt?Vaihda eurot bitcoineihin.
Kaikki jään murtajat menee lakkoon kun jäät on tarpeeksi paksuja :DJää talvi ja laiva pula torppaa moiset haaveet, ni.
Jäänmurtajat raivaa väylät, ja viljalaivoja kyllä riittää, ni.
Mut entä ne satamien ruuhkat.
Lämpökäsitelläänkö kaikki tuontiviljat?Valiohan ainakin tuo rypsiä soijaa korvaamaan ja lämpöksittele sen tautien salmonellan takia ennen tiloille lähtemistä.Mut entä ne satamien ruuhkat.
Mitkä ruuhkat. Laivat on tuoneet jo useita eriä ja lisää tulee minkä ehtii. Yleensä liikenne toiseen suuntaan, liekö nyt osa menopaluu kuormia, mennessä kauraa maailmalle ja tullessa maissia maailmalta? Muutakin rehuviljaa tuotu, eksoottisempaakin.
Tämän päivän Maaseudussa nostettiin kissa pöydälle. Viljaa on tuotava ja paljon, muuten ei rehua karjatiloille järjesty. Hätä kädessä, saa nähdä kuinka käy, ei liene tuontiviljakaan halpaa.Ei ole tuontivilja halpaa ja on siinä omat riskinsäkkin.
Minä voisin kyllä aloitella viljan myyntejä jos olisi luottamusta euron ostovoiman pysyvyyteen muttakun ei ole niin pätkääkään.
Kertokaas miten voisi tallettaa euroja pariksi vuodeksi niin että niillä saisi silloin ostettua suunnilleen saman määrän tarvikkeita tarpeellisiin investointeihin kuin nyt?
Lisäksi vähän kyrsii osan eläintuotantotiloista esiintuoma tuontiuho vaikka muuten jatkuvasti valitetaan että kotimaista (omaansa) tuotantoa olisi suosittava kaikissa julkisissa hankinnoissa ja muutenkin pitäisi tukea lisää.
Joo on lämpökäsiteltävä, joka lisää tietysti kustannuksia.. mut on siinä toinenkin tapa olemassa mut jääköön toistaseksi sanomatta..Lämpökäsitelläänkö kaikki tuontiviljat?Valiohan ainakin tuo rypsiä soijaa korvaamaan ja lämpöksittele sen tautien salmonellan takia ennen tiloille lähtemistä.Mut entä ne satamien ruuhkat.
Mitkä ruuhkat. Laivat on tuoneet jo useita eriä ja lisää tulee minkä ehtii. Yleensä liikenne toiseen suuntaan, liekö nyt osa menopaluu kuormia, mennessä kauraa maailmalle ja tullessa maissia maailmalta? Muutakin rehuviljaa tuotu, eksoottisempaakin.
Tämä skenaario siis sillä kun kotieläintuotantoa ei olla radikaalisti vähentämässä. Jos tavaraa ei löydy eikä tuoda niin tuotannon on pakko sopeutua kun rehu loppuu. Itse en ota kantaa kumpi olisi parempi pitää nyt väkisin tuotantoa yllä vai sopeuttaa sitä.
Tämä skenaario siis sillä kun kotieläintuotantoa ei olla radikaalisti vähentämässä. Jos tavaraa ei löydy eikä tuoda niin tuotannon on pakko sopeutua kun rehu loppuu. Itse en ota kantaa kumpi olisi parempi pitää nyt väkisin tuotantoa yllä vai sopeuttaa sitä.
Tuotannon sopeuttaminen olisi tietenkin järkevämpää ja sitä pitäisi enemmänkin tehdä varsinkin viljantuotantotilojen ettei suurimpana osana vuosista tuotettaisi liikaa jonka takia useimmiten hinta jää euroopankin tasolla heikoksi. Vallan hyvin tiedätte ettei täällä Romanian tasoisilla kustannuksilla toimita.
Tuotannon sopeuttaminen olisi tietenkin järkevämpää ja sitä pitäisi enemmänkin tehdä varsinkin viljantuotantotilojen ettei suurimpana osana vuosista tuotettaisi liikaa jonka takia useimmiten hinta jää euroopankin tasolla heikoksi. Vallan hyvin tiedätte ettei täällä Romanian tasoisilla kustannuksilla toimita.
Näin kun vertaa, niin 4000 000 000 / 955 000 000 niin Suomi todellakin romuttaa kasitonnareillaan maailmanmarkkinat täysin.
Ei vaan osaa tehdä niin että viljelisi muodon vuoksi eli vituralleen mistä monesti sivutoimisia varsinkin syytellään vaikka ei kuuluisikaan ns.eturivin viljelijöihin.Laatua ja määrää kuitenkin tehdään.Mutta tilanteen mukaan tässä kai olisi viisainta mennä.
Kai siinä kisaa käydään kuka saa ostaa vähät viljat,meni sitten vientiin tai rehuksi kotimaahan. Hankkijan edellinen hinnasto oli 4.12 päivätty ja eilen taas uusi nousevin hinnoin useammassa lajissa.
Vähät ohrat myyty possuille. 280€/tonni. Ei huono hinta mutta mielelläni olisin myynyt enemmänkin.
Vähät ohrat myyty possuille. 280€/tonni. Ei huono hinta mutta mielelläni olisin myynyt enemmänkin.
Aika mielekäs hinta. Meikäläiselle ei ole luvassa kuin ehkä 170-200 euroa, jos sitäkään. Keväisetkin toimitukset vasta mietitään, pystyykö maksamaan tämän vujoden aikana. Viljakauppias kyllä jo ihmettelee, miksei vilja lähde, ja tarjoaisi enemmän. Mutta nythän ei pidä riistää, koska eläintilat tiettävästi maksavat matalan hinnan aikana huomattavasti paremmin kuin viljakauppa.
Vai maksavatko ? Voiko siihen luottaa ?
-SS-
Jos ohran laatu on kaupalle riittävä, niin en käyttäisi sekuntiakaan aikaa kotieläintilan kanssa jaaritteluun vaan Hankkijan kautta Turkuun.Vähät ohrat myyty possuille. 280€/tonni. Ei huono hinta mutta mielelläni olisin myynyt enemmänkin.
Aika mielekäs hinta. Meikäläiselle ei ole luvassa kuin ehkä 170-200 euroa, jos sitäkään. Keväisetkin toimitukset vasta mietitään, pystyykö maksamaan tämän vujoden aikana. Viljakauppias kyllä jo ihmettelee, miksei vilja lähde, ja tarjoaisi enemmän. Mutta nythän ei pidä riistää, koska eläintilat tiettävästi maksavat matalan hinnan aikana huomattavasti paremmin kuin viljakauppa.
Vai maksavatko ? Voiko siihen luottaa ?
-SS-
Luulisi sen ainaisen valituksen sijaan nyt ss:kin ottavan vaan sen puhelimen kouraan ja soittavan vaikka sille hankkijan omamyyjälle joka järkkää ohrillesi käyttö turun rehutehtaalla. Näyttää hinta olevan tasan kolmesataa ja ei kai teiltä rahtia sinne tule kymppiä enempää..
Vähät ohrat myyty possuille. 280€/tonni. Ei huono hinta mutta mielelläni olisin myynyt enemmänkin.
Aika mielekäs hinta. Meikäläiselle ei ole luvassa kuin ehkä 170-200 euroa, jos sitäkään. Keväisetkin toimitukset vasta mietitään, pystyykö maksamaan tämän vujoden aikana. Viljakauppias kyllä jo ihmettelee, miksei vilja lähde, ja tarjoaisi enemmän. Mutta nythän ei pidä riistää, koska eläintilat tiettävästi maksavat matalan hinnan aikana huomattavasti paremmin kuin viljakauppa.
Vai maksavatko ? Voiko siihen luottaa ?
-SS-
No en nyt tuosta takin käännöstä tiedä.Siinä se on lyhykäisyydessään. Miksi monimutkaisesta asiasta tekemään niin kovin vaikeaa?
Aiemmin kyselin että miksi nyt myisin tilalle halvemmalla kun en ole aiemminkaan myynyt.
Ja pitäisikö siitä jotain huonoa omaatuntoa potea.
No ei.
Viljatilat myy sinne mistä parhaat hinnat saa.
Ja eläintilat ostaa sieltä mistä halvimmalla saa.
Siinä tapauksessa myisin tilalle jos saisi tuoreena menemään mutta täälläpäin ei oikein ole mahdollisuutta siihen.
Mulla ei itävyys riittäny maltaaksi.
Veikkaan että vehnä ei ihan hirveästi enää nouse, mutta tulisiko kaurasta vihdoin niitä kultajyviä ::)
Viking malt nosti valkuaisen rajaa. Oisko ollu 14 🤔
Mun ohrat oli 13,7
Alkaiskohan ohran hinta olemaan tapissa. Hankkija nosti viikolla 300e turussa ja seinäjoella ja anora korotti samaan loppuviikolla. Tähän asti anora nostanut aina korkeammalle..
Alkaiskohan ohran hinta olemaan tapissa. Hankkija nosti viikolla 300e turussa ja seinäjoella ja anora korotti samaan loppuviikolla. Tähän asti anora nostanut aina korkeammalle..
Miksi nostaa hintaa loputtomiin, jos sitä myytävää ei ole? Ei kai siitä viimeisestä tipasta kannatta maksaa miljoonia, jos tavaraa saa ulkomailta. Siis JOS saa. ;D
Viking malt nosti ohran 340e/tJuu jäi tarkentamatta et rehuohran hinta..
Alkaiskohan ohran hinta olemaan tapissa. Hankkija nosti viikolla 300e turussa ja seinäjoella ja anora korotti samaan loppuviikolla. Tähän asti anora nostanut aina korkeammalle..
[/quot
Miksi nostaa hintaa loputtomiin, jos sitä myytävää ei ole? Ei kai siitä viimeisestä tipasta kannatta maksaa miljoonia, jos tavaraa saa ulkomailta. Siis JOS saa. ;D On varmaan ketutus tapissa jos on syksyllä myyny 170 e tonni . Nyt ei pidä hötkyillä
Tosiasiassa tilojen välisessä kaupassa voidaan toimia vain puolella tuosta hinnasta. Tuolla 300:lla kauppa ei vain käy.
-SS-
Tän päivän Maastullin mukaan nyt nähtiin kotimaan viljamarkkinoilla koko EU-ajan aikana ensimmäistä kertaa Suomen viljamarkkinoilla paljon puhuttu ” Itämerilisä ” sillä tällä hetkellä Suomen viljan hinnat ovat koko EU-alueen kärkitasoa. Tähän asti viljan hinnat ovat olleet EU:n huonoimpia (itämerivähennys) mutta nyt pula viljasta on keikauttanut markkinat niin että täällä kotisuomessa viljat huippuhinnoissa.
Tän päivän Maastullin mukaan nyt nähtiin kotimaan viljamarkkinoilla koko EU-ajan aikana ensimmäistä kertaa Suomen viljamarkkinoilla paljon puhuttu ” Itämerilisä ” sillä tällä hetkellä Suomen viljan hinnat ovat koko EU-alueen kärkitasoa. Tähän asti viljan hinnat ovat olleet EU:n huonoimpia (itämerivähennys) mutta nyt pula viljasta on keikauttanut markkinat niin että täällä kotisuomessa viljat huippuhinnoissa.
Itämerilisästä on tässä vaiheessa turha vielä puhua, sillä Hampurissa leipävehnä maksaa 308€/tn ja laatuvehnä 340€/tn.
Toivottavasti kukaan ei myy jatkossa alle tuotanto kustannusten, nyt onkin korkea aika jokaisen tutustua omiin viljely kustannuksiin ja pidetään kunnon hintataso yllä.
Kyllä kauppa tulee yittämään pelottelua hinnan laskulla ym. verukkeilla. Nyt saavutettu taso on syytä pitää yhdessä eikä lähteä viljan polkumyyntiin tulevina vuosina. Jos kustannukset pysyvät nykyisellä tasolla tai nousevat niin ei 300 e tn hinta ole mitenkään erikoinen. Lisäksi kauppa luulee pitävänsä viljelijöitä renkeinä niin eipäs siihen enää suostuta. Vaan nyt on laitettava ostajat maksamaan hinta joka viljelijälle kuuluukin.
Toivottavasti kukaan ei myy jatkossa alle tuotanto kustannusten, nyt onkin korkea aika jokaisen tutustua omiin viljely kustannuksiin ja pidetään kunnon hintataso yllä.
Kyllä kauppa tulee yittämään pelottelua hinnan laskulla ym. verukkeilla. Nyt saavutettu taso on syytä pitää yhdessä eikä lähteä viljan polkumyyntiin tulevina vuosina. Jos kustannukset pysyvät nykyisellä tasolla tai nousevat niin ei 300 e tn hinta ole mitenkään erikoinen. Lisäksi kauppa luulee pitävänsä viljelijöitä renkeinä niin eipäs siihen enää suostuta. Vaan nyt on laitettava ostajat maksamaan hinta joka viljelijälle kuuluukin.
Viljelijä myy just sillä hintaa kun ostaja maksaa, myyjä tarvinnee kuitenkin rahaa.
Toivottavasti kukaan ei myy jatkossa alle tuotanto kustannusten, nyt onkin korkea aika jokaisen tutustua omiin viljely kustannuksiin ja pidetään kunnon hintataso yllä.
Kyllä kauppa tulee yittämään pelottelua hinnan laskulla ym. verukkeilla. Nyt saavutettu taso on syytä pitää yhdessä eikä lähteä viljan polkumyyntiin tulevina vuosina. Jos kustannukset pysyvät nykyisellä tasolla tai nousevat niin ei 300 e tn hinta ole mitenkään erikoinen. Lisäksi kauppa luulee pitävänsä viljelijöitä renkeinä niin eipäs siihen enää suostuta. Vaan nyt on laitettava ostajat maksamaan hinta joka viljelijälle kuuluukin.
Viljelijä myy just sillä hintaa kun ostaja maksaa, myyjä tarvinnee kuitenkin rahaa.
Jännästi hinnat putos samalla kellonlyömällä….. MTK tuskin tekee mitään vaikka selkeä kartelli kyseessä.
Yrittikö juku tänään soittaa viljanostajille aamupäivällä? Huhujen mukaan luurit oli laitettu kiinni.
Jännästi hinnat putos samalla kellonlyömällä….. MTK tuskin tekee mitään vaikka selkeä kartelli kyseessä.
Yrittikö juku tänään soittaa viljanostajille aamupäivällä? Huhujen mukaan luurit oli laitettu kiinni.
Joo, yritin soittaa aamulla sekä Hankkijan että Lantamiehen ostajille, ei kiinnostanut vastata.
Pisteet Raisiolle, kun lasku oli pienempi kuin muilla. Mutta onhan tää ihan täys kartelli, tai ainakin tehokasta benchmarkkausta... Yksi tuohtunut kollega sanoi tekevänsä tutkintapyynnön poliisille.
Jos tää oliki se lepän tarkoittama neuvottelu kaupan kans, en ajatellu et tarkotti viljakauppaa, siihen näyttää leppäkin pystyvän, kunhan vilja saadaa halvaksi loppuu kriisin huutaminen.Älä huolehi,tuskin esim.apulantojenhinta tipahtaa.
Hankkija näytti pudottaneen hinnan klo 12.30. Ostajat ei vastanneet puheluihin ennen sitä. MTK ehti Maastullissa hehkuttamaan hinnan pudotusta klo 11.34.Eikös Hankkijalla pudottaneet eilen kahteen kertaan, ensin enemmän ja vielä vähän santsia myöhemmin.
Hankkija näytti pudottaneen hinnan klo 12.30. Ostajat ei vastanneet puheluihin ennen sitä. MTK ehti Maastullissa hehkuttamaan hinnan pudotusta klo 11.34.Eikös Hankkijalla pudottaneet eilen kahteen kertaan, ensin enemmän ja vielä vähän santsia myöhemmin.
Nyt siellä näkyy olevan aikamoinen hajonta hinnoissa, mistähän moinen ero ostajien näkemyksissä.
Juttelin tänään yhden autoilijan kanssa. Sanoi että muutamassa päivässä on melkein tyhjä ajokalenteri täyttynyt kuukaudeksi eteenpäin.Eli se mitä sillä haettiinkin niin onnistui..
Ilmeisesti viljeliöillä on hermo pettänyt, ja jyvät pistetty myyntiin.
^
Odotellaan rauhas,antaa vuoden vaihtua välis. Ainahan nuo nytkäyttää alaspäin välillä jos sais tavaran liikkeelle.
Herneet meni 330 e/ tn. Ohrat siiloissa.
Syyksi kerrottiin Australian puintejen alku ja hyvät ennusteet sadosta, joka taas painaa pörssihintoja alaspäin.
Hankkija näytti pudottaneen hinnan klo 12.30. Ostajat ei vastanneet puheluihin ennen sitä. MTK ehti Maastullissa hehkuttamaan hinnan pudotusta klo 11.34.
Todennäköisesti viljan hinnat kuitenkin pysyvät ennätyskorkealla tasolla pitkään, lannoitteiden korkea hinta tulee vaikuttamaan satokauden 2022 satotasoihin alentavasti. Uutiset maailmalta kaikki kertovat tätä samaa.
https://www.globenewswire.com/en/news-release/2021/12/01/2344463/0/en/High-Fertilizer-Costs-Likely-to-Extend-into-Spring-Planting.html
Todennäköisesti viljan hinnat kuitenkin pysyvät ennätyskorkealla tasolla pitkään, lannoitteiden korkea hinta tulee vaikuttamaan satokauden 2022 satotasoihin alentavasti.
Niin ei pitäisi kannattaa. Suomalainen viljelijä vain on siitä outo olento et välttämättä kannattavuudella ja viljelyllä ei ole mitään yhteyttä, ainakaan aiemmin ei ole ollut. Toki nyt tilanne niin erilainen et itse jään ainakin mielenkiinnolla odottamaan mitä viljelyalat tulevat olemaan. Kaiketi historiallisen korkeita kiinnityshintojakin tarjotaan, että ehkä sekin kertoo sitä suuntaa, että viljojen hinnat voivat tosiaan olla jo valmiiksi korkeammalla tasolla.Todennäköisesti viljan hinnat kuitenkin pysyvät ennätyskorkealla tasolla pitkään, lannoitteiden korkea hinta tulee vaikuttamaan satokauden 2022 satotasoihin alentavasti. Uutiset maailmalta kaikki kertovat tätä samaa.
https://www.globenewswire.com/en/news-release/2021/12/01/2344463/0/en/High-Fertilizer-Costs-Likely-to-Extend-into-Spring-Planting.html
Pakkohan niiden on pysyä korkealla.
Muuten ei keväällä kannata kylvää mitään satokasvia.
Ainakaan sellaista mihin kannattaa panokset laittaa.
Kuten jo aikaisemmin sanoin rehuviljojen pitää olla 200-250e/t välissä vähintään.
Niin ei pitäisi kannattaa. Suomalainen viljelijä vain on siitä outo olento et välttämättä kannattavuudella ja viljelyllä ei ole mitään yhteyttä, ainakaan aiemmin ei ole ollut. Toki nyt tilanne niin erilainen et itse jään ainakin mielenkiinnolla odottamaan mitä viljelyalat tulevat olemaan. Kaiketi historiallisen korkeita kiinnityshintojakin tarjotaan, että ehkä sekin kertoo sitä suuntaa, että viljojen hinnat voivat tosiaan olla jo valmiiksi korkeammalla tasolla.Todennäköisesti viljan hinnat kuitenkin pysyvät ennätyskorkealla tasolla pitkään, lannoitteiden korkea hinta tulee vaikuttamaan satokauden 2022 satotasoihin alentavasti. Uutiset maailmalta kaikki kertovat tätä samaa.
https://www.globenewswire.com/en/news-release/2021/12/01/2344463/0/en/High-Fertilizer-Costs-Likely-to-Extend-into-Spring-Planting.html
Pakkohan niiden on pysyä korkealla.
Muuten ei keväällä kannata kylvää mitään satokasvia.
Ainakaan sellaista mihin kannattaa panokset laittaa.
Kuten jo aikaisemmin sanoin rehuviljojen pitää olla 200-250e/t välissä vähintään.
Huh..kaikki viljat paitsi yksi vehnärekka myyty. Aikaa siihen meni kolme kuukautta..Se ekarekka varsinkin otti koville, kun hinnat nousi koko ajan. Vuoden päästä sitten täytyy aloittaa viljanmyynnit vasta Joulukuun alussa, jos/kun haluaa rahat tilille tammikuussa, millä rahoilla sitten viljelyn vuonna 2023 ja lannoitteet ostot vuodelle 2024. Jännä nähdä muuttaako tää rahantulo kuukausi määräys viljakauppaa ja mihin suuntaan. Kaikkee pelleilyä ne siellä Eussa keksiikin Suomalaisen talonpojan pään menoksi. Ja kun on saanun Suomalaisen talonpojan lopettaan viljelynsä on niiden helppo myydä tänne 600 e/tonni maksavaa viljaa :)
Huh..kaikki viljat paitsi yksi vehnärekka myyty. Aikaa siihen meni kolme kuukautta..Se ekarekka varsinkin otti koville, kun hinnat nousi koko ajan. Vuoden päästä sitten täytyy aloittaa viljanmyynnit vasta Joulukuun alussa, jos/kun haluaa rahat tilille tammikuussa, millä rahoilla sitten viljelyn vuonna 2023 ja lannoitteet ostot vuodelle 2024. Jännä nähdä muuttaako tää rahantulo kuukausi määräys viljakauppaa ja mihin suuntaan. Kaikkee pelleilyä ne siellä Eussa keksiikin Suomalaisen talonpojan pään menoksi. Ja kun on saanun Suomalaisen talonpojan lopettaan viljelynsä on niiden helppo myydä tänne 600 e/tonni maksavaa viljaa :)
Juuri maksettiin 2019 toimitetut viljat yhdelle myyjälle, mitenköhän pitkää maksuaikaa sitten viljelijät tarjoaisivat jo se viljely olisi kannattavaa? ???
Huh..kaikki viljat paitsi yksi vehnärekka myyty. Aikaa siihen meni kolme kuukautta..Se ekarekka varsinkin otti koville, kun hinnat nousi koko ajan. Vuoden päästä sitten täytyy aloittaa viljanmyynnit vasta Joulukuun alussa, jos/kun haluaa rahat tilille tammikuussa, millä rahoilla sitten viljelyn vuonna 2023 ja lannoitteet ostot vuodelle 2024. Jännä nähdä muuttaako tää rahantulo kuukausi määräys viljakauppaa ja mihin suuntaan. Kaikkee pelleilyä ne siellä Eussa keksiikin Suomalaisen talonpojan pään menoksi. Ja kun on saanun Suomalaisen talonpojan lopettaan viljelynsä on niiden helppo myydä tänne 600 e/tonni maksavaa viljaa :)
Juuri maksettiin 2019 toimitetut viljat yhdelle myyjälle, mitenköhän pitkää maksuaikaa sitten viljelijät tarjoaisivat jo se viljely olisi kannattavaa? ???
Huh..kaikki viljat paitsi yksi vehnärekka myyty. Aikaa siihen meni kolme kuukautta..Se ekarekka varsinkin otti koville, kun hinnat nousi koko ajan. Vuoden päästä sitten täytyy aloittaa viljanmyynnit vasta Joulukuun alussa, jos/kun haluaa rahat tilille tammikuussa, millä rahoilla sitten viljelyn vuonna 2023 ja lannoitteet ostot vuodelle 2024. Jännä nähdä muuttaako tää rahantulo kuukausi määräys viljakauppaa ja mihin suuntaan. Kaikkee pelleilyä ne siellä Eussa keksiikin Suomalaisen talonpojan pään menoksi. Ja kun on saanun Suomalaisen talonpojan lopettaan viljelynsä on niiden helppo myydä tänne 600 e/tonni maksavaa viljaa :)
Juuri maksettiin 2019 toimitetut viljat yhdelle myyjälle, mitenköhän pitkää maksuaikaa sitten viljelijät tarjoaisivat jo se viljely olisi kannattavaa? ???
Tuo on vain yksi esimerkki siitä, miten hyvin kannattavaa bisnestä viljanviljely on, jos myyjällä ei ole kiirettä saada rahoja tuotteesta, jonka tuottamiseen hän kuitenki on rahaa investoinut. Aika hidas pääoman kierto, kun omia pääomia kannattaa makuuttaa ostajan tilillä.
Milloinkahan sais esim. lannoitteille 2-3 vuoden korottoman maksuajan?
Huh..kaikki viljat paitsi yksi vehnärekka myyty. Aikaa siihen meni kolme kuukautta..Se ekarekka varsinkin otti koville, kun hinnat nousi koko ajan. Vuoden päästä sitten täytyy aloittaa viljanmyynnit vasta Joulukuun alussa, jos/kun haluaa rahat tilille tammikuussa, millä rahoilla sitten viljelyn vuonna 2023 ja lannoitteet ostot vuodelle 2024. Jännä nähdä muuttaako tää rahantulo kuukausi määräys viljakauppaa ja mihin suuntaan. Kaikkee pelleilyä ne siellä Eussa keksiikin Suomalaisen talonpojan pään menoksi. Ja kun on saanun Suomalaisen talonpojan lopettaan viljelynsä on niiden helppo myydä tänne 600 e/tonni maksavaa viljaa :)
Juuri maksettiin 2019 toimitetut viljat yhdelle myyjälle, mitenköhän pitkää maksuaikaa sitten viljelijät tarjoaisivat jo se viljely olisi kannattavaa? ???
Tuo on vain yksi esimerkki siitä, miten hyvin kannattavaa bisnestä viljanviljely on, jos myyjällä ei ole kiirettä saada rahoja tuotteesta, jonka tuottamiseen hän kuitenki on rahaa investoinut. Aika hidas pääoman kierto, kun omia pääomia kannattaa makuuttaa ostajan tilillä.
Milloinkahan sais esim. lannoitteille 2-3 vuoden korottoman maksuajan?
Ja tuohan ei lopu ennenkuin sivutoiminen harrasteviljely loppuu. Mutta eihän se mihinkään lopu näyttää vaan lisääntyvän..
Ostajan kannalta tuollainen järjestely voi olla hyväkin saa viljamenon sopivaan kohtaan omia menoja..
Hyvää joulua myös sinne. Ei kannata ottaa kaikkea niin henkilökohtaisesti mitä agronettiin suolletaan.. ;)Huh..kaikki viljat paitsi yksi vehnärekka myyty. Aikaa siihen meni kolme kuukautta..Se ekarekka varsinkin otti koville, kun hinnat nousi koko ajan. Vuoden päästä sitten täytyy aloittaa viljanmyynnit vasta Joulukuun alussa, jos/kun haluaa rahat tilille tammikuussa, millä rahoilla sitten viljelyn vuonna 2023 ja lannoitteet ostot vuodelle 2024. Jännä nähdä muuttaako tää rahantulo kuukausi määräys viljakauppaa ja mihin suuntaan. Kaikkee pelleilyä ne siellä Eussa keksiikin Suomalaisen talonpojan pään menoksi. Ja kun on saanun Suomalaisen talonpojan lopettaan viljelynsä on niiden helppo myydä tänne 600 e/tonni maksavaa viljaa :)
Juuri maksettiin 2019 toimitetut viljat yhdelle myyjälle, mitenköhän pitkää maksuaikaa sitten viljelijät tarjoaisivat jo se viljely olisi kannattavaa? ???
Tuo on vain yksi esimerkki siitä, miten hyvin kannattavaa bisnestä viljanviljely on, jos myyjällä ei ole kiirettä saada rahoja tuotteesta, jonka tuottamiseen hän kuitenki on rahaa investoinut. Aika hidas pääoman kierto, kun omia pääomia kannattaa makuuttaa ostajan tilillä.
Milloinkahan sais esim. lannoitteille 2-3 vuoden korottoman maksuajan?
Ja tuohan ei lopu ennenkuin sivutoiminen harrasteviljely loppuu. Mutta eihän se mihinkään lopu näyttää vaan lisääntyvän..
Ostajan kannalta tuollainen järjestely voi olla hyväkin saa viljamenon sopivaan kohtaan omia menoja..
Joulu tulossa ja vuosi vaihtumassa mutta yksnollaykkösen itkuvirsi ei vaihdu ;D
Tainnut ennenkin antaa saman vinkin mutta kokeillaan vielä kerran: possulan voi jättää tyhjäksi ja hypätä tänne sivutoimisen ihanaan ja auvoiseen elämään kun sitä niin kovin tunnut kadehtivan! Hyvää joulua!
Tuo on vain yksi esimerkki siitä, miten hyvin kannattavaa bisnestä viljanviljely on, jos myyjällä ei ole kiirettä saada rahoja tuotteesta, jonka tuottamiseen hän kuitenki on rahaa investoinut. Aika hidas pääoman kierto, kun omia pääomia kannattaa makuuttaa ostajan tilillä.
Milloinkahan sais esim. lannoitteille 2-3 vuoden korottoman maksuajan?
Huh..kaikki viljat paitsi yksi vehnärekka myyty. Aikaa siihen meni kolme kuukautta..Se ekarekka varsinkin otti koville, kun hinnat nousi koko ajan. Vuoden päästä sitten täytyy aloittaa viljanmyynnit vasta Joulukuun alussa, jos/kun haluaa rahat tilille tammikuussa, millä rahoilla sitten viljelyn vuonna 2023 ja lannoitteet ostot vuodelle 2024. Jännä nähdä muuttaako tää rahantulo kuukausi määräys viljakauppaa ja mihin suuntaan. Kaikkee pelleilyä ne siellä Eussa keksiikin Suomalaisen talonpojan pään menoksi. Ja kun on saanun Suomalaisen talonpojan lopettaan viljelynsä on niiden helppo myydä tänne 600 e/tonni maksavaa viljaa :)
Juuri maksettiin 2019 toimitetut viljat yhdelle myyjälle, mitenköhän pitkää maksuaikaa sitten viljelijät tarjoaisivat jo se viljely olisi kannattavaa? ???
Tuo on vain yksi esimerkki siitä, miten hyvin kannattavaa bisnestä viljanviljely on, jos myyjällä ei ole kiirettä saada rahoja tuotteesta, jonka tuottamiseen hän kuitenki on rahaa investoinut. Aika hidas pääoman kierto, kun omia pääomia kannattaa makuuttaa ostajan tilillä.
Milloinkahan sais esim. lannoitteille 2-3 vuoden korottoman maksuajan?
Vielä olis vähän myytävää mutta ei viitti siiloon ihan tyhjäksi ajaa ettei routa myllää hajalle...
^
Odotellaan rauhas,antaa vuoden vaihtua välis. Ainahan nuo nytkäyttää alaspäin välillä jos sais tavaran liikkeelle.
Herneet meni 330 e/ tn. Ohrat siiloissa.
Eikä mitään odoteltu rauhas :D ! Aamupäivällä luuri kauniiseen käteen....pari turhaa soittoa ja ostaja soitti ip.takas ja sinne meni ,Anoralle 300€/tn ohrat.
Ja niinkuin tuossa ennenmin oli kirjoiteltu että rekkamiehille ajoa on siunaantunut,niin täälläkin päin.Eilen oli puhelimet alkaneet soimaan joka suunnasta kun soittelin ennakkovarauksen tutulle yrittäjälle että varaa kippiaikaa.Muillakin meni hermot ;D .
Hankkija näkyi tänäänkin pudottaneen ainakin ohran hintaa,3. kerta kahteen päivään. Ja niinkuin Anoran ostaja sanoi,heilläkin laskua mutta maltillisesti,285 nyt.
Niin ja kiitti Apilakselle vinkistä ;D .
Et ole varmaankaan koskaan käynyt Sastamalassa, se on kyllä laaja kunta ja monenmoista peltoa mahtuu. Hiukan vajaa 29 000 ha siellä on maatalousmaata. Eiköhän siihen joku siemenlohkokin mahdu. ::)
Osaako kukaan kertoa mistä tulee, kun Sastamalassa on jokin siemen pakkaamo, onko se Junnila. Viime aikoina on ollut nimi protesti lislistoilla on hakenut maksamattomia siemenlaskuja.On kai eriasia olla karhuamassa saataviaan tai olla itse velallisena.Tuo siemenpakkaaja ei varmasti protestilistalta löydy.
Kun siellä ei ole viljelykelpoisia lohkoja lähiseudulla. Huittisissa alkaa olla , mutta Tampereen suuntaan viljelykelpoisia peltoja ei ole.
Viljelyttää jossaipäin Suomea, onko sopimusviljelijöitä. Pakkaamo väärässä paikassa , kustannuksia tulee.
Enpä yhtään ihmettele, että perintään menee tällaisiakin. Pakkaajan kannalta hankalia juttuja, kun ihmiset voivat kysellä siemeniä monen pitäjän päästä. Mistä niiden raha-asiat tietää? Tässäkin kohtaan taitaa lähin pakkaamo mennä jonnekin Loimaan suunnalle.
Sastamalassa 9 tien varrella.Et ole varmaankaan koskaan käynyt Sastamalassa, se on kyllä laaja kunta ja monenmoista peltoa mahtuu. Hiukan vajaa 29 000 ha siellä on maatalousmaata. Eiköhän siihen joku siemenlohkokin mahdu. ::)
Kyllä löytyy ja paljon . 9tien varrellakin hyviä lohkoja paljon .
Sastamalassa 9 tien varrella.Et ole varmaankaan koskaan käynyt Sastamalassa, se on kyllä laaja kunta ja monenmoista peltoa mahtuu. Hiukan vajaa 29 000 ha siellä on maatalousmaata. Eiköhän siihen joku siemenlohkokin mahdu. ::)
Kyllä löytyy ja paljon . 9tien varrellakin hyviä lohkoja paljon .
Nyt tarkkana ettet eksy ;D
Tää talvi ollut kuulemma huono syysviljoille.Vaikea sanoa, kun kaikki on lumen alla. Se yksi suojajakso oli kyllä paha, kun tuli lätäköt notkoihin. Toisaalta maat on olleet koko ajan jäässä, ne lätäköt ovat jäässä, lunta tuli nyt päälle. Oma veikkaukseni on, että kasvustot ovat niin jäässä, että niillä ei ole hajuakaan maailman menosta.
Tiiä sitte 🤔
Tää talvi ollut kuulemma huono syysviljoille.Vaikea sanoa, kun kaikki on lumen alla. Se yksi suojajakso oli kyllä paha, kun tuli lätäköt notkoihin. Toisaalta maat on olleet koko ajan jäässä, ne lätäköt ovat jäässä, lunta tuli nyt päälle. Oma veikkaukseni on, että kasvustot ovat niin jäässä, että niillä ei ole hajuakaan maailman menosta.
Tiiä sitte 🤔
Kaikki on mahdollista, siksi asiaa ei tarvitse sen enempää murehtia. :)Tää talvi ollut kuulemma huono syysviljoille.Vaikea sanoa, kun kaikki on lumen alla. Se yksi suojajakso oli kyllä paha, kun tuli lätäköt notkoihin. Toisaalta maat on olleet koko ajan jäässä, ne lätäköt ovat jäässä, lunta tuli nyt päälle. Oma veikkaukseni on, että kasvustot ovat niin jäässä, että niillä ei ole hajuakaan maailman menosta.
Tiiä sitte 🤔
Toisaalta, nyt on etelärannikollakin sama meininki siellä lumen alla kuin yleensä pohjoisempana rannikolla. Eli jäätä lumen alla, ja maa vahvassa roudassa. Se routa ei päästäkään vettä salaojiin, eli keväämmällä tuo sulava jää pysyy tasaisella pellolla vesipatjana, jäätyen muutamaan kertaan yöpakkasilla. Päälle vieä kylmät tuulet, maan ollessa jäässä, kasvustolle moro. JOS tuolla jääkannen alla olisi lähes sula maa ts. vähän routaa, vesi pääsisi keväällä helpostikin salaojiin ja kasvukin ehkä alulleen.
Oletteko kiinnittäneet hinnat tulevalle sadolle, jos olette niin mihin hintaan.
Oletteko kiinnittäneet hinnat tulevalle sadolle, jos olette niin mihin hintaan.
Oletteko kiinnittäneet hinnat tulevalle sadolle, jos olette niin mihin hintaan.
Viljan ostajana alkaisin korottelemaan syksyn ostohintoja, jos haluaisin että syksyllä on jotain ostettavaa. Aika kova luotto näkyy ostajilla olevan, että Jussi kylvää ja myy niinkuin ennenkin. :P
Jos varastossa on vielä aika kohtuullisella hintaa ostettua apulantaa ja kaikki muuten kohdallaan hyvän sadon tuottamista ajatellen, niin en kyllä pelkän polttoöjyn hinnan piikittämisen takia lähtisi himmaamaan. Kaikkien kasvien hinnat tulee olemaan ihan tapissa ensi talven joten tiliä pääsee tekemään jos osaa viljellä. Se jos ei oikein luotto riitä omaan osaamiseen niin sitten kannattaa toki jäähdytellä.
Tässä tilanteessa ei tarvita mitään kiinnityksiä erikseen, se että hintaa saa on jo käytännössä varmaa.
Jos varastossa on vielä aika kohtuullisella hintaa ostettua apulantaa ja kaikki muuten kohdallaan hyvän sadon tuottamista ajatellen, niin en kyllä pelkän polttoöjyn hinnan piikittämisen takia lähtisi himmaamaan. Kaikkien kasvien hinnat tulee olemaan ihan tapissa ensi talven joten tiliä pääsee tekemään jos osaa viljellä. Se jos ei oikein luotto riitä omaan osaamiseen niin sitten kannattaa toki jäähdytellä.
Tässä tilanteessa ei tarvita mitään kiinnityksiä erikseen, se että hintaa saa on jo käytännössä varmaa.
Meikäläisellä on semmoinen (kieroutunut?) ajattelutapa että hankittujen tuotantotarvikevarastojen arvon muutos on sijoitetun pääoman tuottoa/tappiota ja viljelyn kulut alkavat niiden oletetusta myyntihinnasta silloin kun ne käytetään viljelyyn eli sijoitan myös sijoitetun pääoman tuoton viljelyyn.
Tuotantotarvikevarastoissani on semmoinen puute että jos tulee märkä syksy, polttoaineet eivät riitä kuivaukseen ostamatta lisää ja siitä ei tiedä minkälainen energiakriisi silloin on kun joudutaan kilpailemaan paljon kannattavempien yritysten kanssa energiasta. Jo nyt maakaasun hinnat ovat niin korkealla että jos saisin varastoni viljat myytyä energiakäyttöön lämpöarvolla niin tonnihinta olisi kaksinkertainen tarjouksiin verrattuna vaikka antaisi lähes kolmasosan alennusta.
Onneksi olet varma että kannattaa niin ei ole huolia tehdessäsi töitä.
Jos varastossa on vielä aika kohtuullisella hintaa ostettua apulantaa ja kaikki muuten kohdallaan hyvän sadon tuottamista ajatellen, niin en kyllä pelkän polttoöjyn hinnan piikittämisen takia lähtisi himmaamaan. Kaikkien kasvien hinnat tulee olemaan ihan tapissa ensi talven joten tiliä pääsee tekemään jos osaa viljellä. Se jos ei oikein luotto riitä omaan osaamiseen niin sitten kannattaa toki jäähdytellä.
Tässä tilanteessa ei tarvita mitään kiinnityksiä erikseen, se että hintaa saa on jo käytännössä varmaa.
Meikäläisellä on semmoinen (kieroutunut?) ajattelutapa että hankittujen tuotantotarvikevarastojen arvon muutos on sijoitetun pääoman tuottoa/tappiota ja viljelyn kulut alkavat niiden oletetusta myyntihinnasta silloin kun ne käytetään viljelyyn eli sijoitan myös sijoitetun pääoman tuoton viljelyyn.
Tuotantotarvikevarastoissani on semmoinen puute että jos tulee märkä syksy, polttoaineet eivät riitä kuivaukseen ostamatta lisää ja siitä ei tiedä minkälainen energiakriisi silloin on kun joudutaan kilpailemaan paljon kannattavempien yritysten kanssa energiasta. Jo nyt maakaasun hinnat ovat niin korkealla että jos saisin varastoni viljat myytyä energiakäyttöön lämpöarvolla niin tonnihinta olisi kaksinkertainen tarjouksiin verrattuna vaikka antaisi lähes kolmasosan alennusta.
Onneksi olet varma että kannattaa niin ei ole huolia tehdessäsi töitä.
Jos haluat pääomalle tuoton niin joko käytät apulannan kannattavasti silloin kun se on kallista tai sitten myyt sen. Jos nyt on poikkeuksellisesti jopa raja kiinni Venäjältä apulannan osalta niin se että istuu sen varaston päällä tämän kesän on se kaikkein huonoin vaihtoehto tai ainakin isoin riski mitä voi ottaa. Korkeintaan saa apulannasta saman hinnan vuoden päästä. Polttoaineet ovat reagoineet nyt korostetusti mutta pitkällä tähtäimellä ne eivät voi järjettömästi nousta 1,50 alv 0 tuskin ylittyy kuin tosi hetkeksi polttoöljyn osalta. Sen sijaan todella kovat viljan yms. hinnat ainakin ensi talvena alkavat olla mahdottomia välttää.
Öljyn suhteen perustan arvion siihen että yli 150 dollaria barrel hinnat alkavat leikkaamaan kulutusta merenkulussa yms. enemmän kuin Venäjä on öljyä tuottanut markkinoille. Ja mahdollinen taantuma joka nyt on tuloillaan leikkaa lisää. Sen sijaan viljan hintaan vaikuttaa enemmän vain se minkä verran on tarjolla, ja sitä ei tosiaan tule olemaan tarjolla.
Jos haluat pääomalle tuoton niin joko käytät apulannan kannattavasti silloin kun se on kallista tai sitten myyt sen. Jos nyt on poikkeuksellisesti jopa raja kiinni Venäjältä apulannan osalta niin se että istuu sen varaston päällä tämän kesän on se kaikkein huonoin vaihtoehto tai ainakin isoin riski mitä voi ottaa.
Kiinnostaaako kiinnittää ohran hinta 260€/tonni?
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2022/03/10/anoran-ohran-hinta-nousee
Missähän todellisuudessa Anoralla eletään?
Kesästä tulee joka tapauksessa mielenkiintoinen. Yksi asia jota kannattaa miettiä on syksy ja kuivauskustannus. Se jos vehnän saa tarvittaessa myytyä märkänä rehuksi syksyllä helpottaa suunnittelua jos oma kuivuri toimii heikon hyötysuhteen öljypannulla.
Hankkijalla nyt kevätvehnä 365 tonni. Kaura 345 tonni . odotellaan jos nousis 400 euroonKaura on ollut noissa lukemissa jo koko talven. Kato vaan ettei lähe laskemaan...
Aivan mistä olet ostanut. vai myitkö omat kahus syksyllä 180 e. katkekuutesi on melkoinen ;D ;D ;D ;DHankkijalla nyt kevätvehnä 365 tonni. Kaura 345 tonni . odotellaan jos nousis 400 euroonKaura on ollut noissa lukemissa jo koko talven. Kato vaan ettei lähe laskemaan...
Hankkijalla nyt kevätvehnä 365 tonni. Kaura 345 tonni . odotellaan jos nousis 400 euroonKaura on ollut noissa lukemissa jo koko talven. Kato vaan ettei lähe laskemaan...
Riippuu siitä myytkö välittäjälle vai ostatko välittäjältä.Hankkijalla nyt kevätvehnä 365 tonni. Kaura 345 tonni . odotellaan jos nousis 400 euroonKaura on ollut noissa lukemissa jo koko talven. Kato vaan ettei lähe laskemaan...
Kaura ei kyllä todellakaan ole koko talvea ollut 345e/t
Vieläkö ootellaan.. Rehuvehnän 375..... Vois myydä kipot tyhjäksi.
[/quoteEn omiani alle 400 myy
Teoriassa säilyy - jos lähtökosteus on riittävän pieni.
Käytännössä sitten monesti ei. Varsinkin pyöreissä pytyissä on monesti ollut ongelmia, lähinnä siis kosteutta pääsee sisään. Pohjan betonista, luukuista, ruuvin läpiviennistä, katon putkiyhteestä, elementtien saumoista, lista on pitkä mutta surullinen.
Rukiilla HLP laski kolmessa vuodessa ulkopöntössä 1-2 kg vrt pakettikuivurinsiilo. Varmaan kuorettomien viljojen ongelma. Rypsiä ei olis pokkaa säilöä yli 2vTeoriassa säilyy - jos lähtökosteus on riittävän pieni.
Käytännössä sitten monesti ei. Varsinkin pyöreissä pytyissä on monesti ollut ongelmia, lähinnä siis kosteutta pääsee sisään. Pohjan betonista, luukuista, ruuvin läpiviennistä, katon putkiyhteestä, elementtien saumoista, lista on pitkä mutta surullinen.
Elementtikuivurin sisemmissä siiloissa aika hyvin pysyy. Ulkonurkissa ja ulkosivuissa voi olla ilmavuotoja ja kostumista, vaikka kuinka olisi kittiä käytetty.
-SS-
300 miljoonan euron tukipakettia suunnittelevat viljelijöille. Viljanostajat hurraavat, nyt ei tarvitsekkaan nostaa viljojen hintoja, kun valtio huolehtii.Saahaan taas neuvontaa ja varsin kallis auttava puhellin...
Liikkuuko vilja näillä hinnoilla? Alkaa siilon vierellä olla jo alle metri lunta. Saattais kohta päästä jo rekka torven alle.Täällä jotkut ärsyyntyy jos jollain jussilla on viälä viljaa myymättä >:(
Tottakai pitää olla vielä myymätöntä...
Paljos saitte kun myitte syyskuussa ;) :D
Ei menny vielä 400 rkki vehnällä...
mutta silti eemeli antaa ilmatteeks sen kahunsa.. kyl on maalima niiiiin kepuepätasaarvoinen..Nyt ei Oksalla ole kaikki muumit kanootissa.Juurihan tuo uutimissa viljan viljelijä kehui että kaksinkertainen hinta ja syksyn hnta vielä täysi arvoitus. Siis ihan normaalia viljasta ylitarjonta syksyllä ja halvalla menee.Näin se toimii oksa nyt vaan ei bonjaa, ei nyt eikä tulevisuudessa.Ja harmi kun se sepekin vielä sekoittelee,jopa morsmaikun vei.Mut käteinen se on poikaa siilon juurella.Tosin ne ternitkin lupsuttelee, kuulemma.
Rakkine siinä viitasi erääseen otsikkoon. Tunsin Jarmon ,jonka poika tämä Juha-Pekka on. Jarmo sanoi minulle eräänä kuulaana kesäiltana tuolla Savonlinnassa,kun oli koolla jonkinlainen tuottajapalaveri, että on tainnut lähteä poika oikeaan aikaan liikkeelle ja kasvattamaan tuotantoa. Sanoin että Jarmo,me kaikki ei uskalleta. (Rauha Jarmon muistolle.)Ei meistä kaikki ole osanneet toimia samoin. Eli älkää nyt alkako missään tapauksessa vertaamaan itseänne tai muita viljelijöitä semmoiseen kaveriin ,joka osaa aina toimia oikein ja ottaa riskiä . Suurimmalle osalle on hyvä kattoa laariin/siiloon onko mitään kylvettävää tulevana kesän alkuna. Vaatimattomuus saattaa myös kaunistaa. Kannattais varmaan jonkun antaa jotain valmennusta noihin haastatteluihin. Onkohan se sillain, että Satakunnan/Pirkanmaan viljelijät ovat vain niin vaatimattomia. "Ei tässä nyt kovin ihmeellisesti mene,naapurilla menee varmaan paljon paremmin."
on tainnut lähteä poika oikeaan aikaan liikkeelle ja kasvattamaan tuotantoa. Ei meistä kaikki ole osanneet toimia samoin.Tipunlihaa ei voi kasvattaa kysyntää enempää. On saattanut lapseton sukulainen siirtää hallinsa nuorempiin käsiin.
Ei säily noin märkä talven yli ainakaan, haju tulee.
Asia erikseen jos sen jalostaa paskaksi.
Eikä se tunti/prosentti enää taloutta kaada jos siihen kolmeentoista kuivaa. Viime vuoden tavaraa on palautettu näytteenotosta aika paljon takasin kosteuden vuoksi.
Kannattaa tarkistuttaa mittarit ja kuivata reilusti alle kolmentoista, ei sekään halpaa ole kun täyspotti tuodaan takasin ja aletaan valuttaa kenkälaatikon kokoseen kaatosuppiloon...
Ei säily noin märkä talven yli ainakaan, haju tulee.Tuuletusmahdollisuus jos olisi varastosiilossa ja hyvä lämpötilan seuranta niin melko kosteaakin pystyisi varastoimaan talven yli isossakin siilossa.
Näytti rukiin hinta Viron taloustutkimuslaitoksen (on hieno nimi, viljan hinnan ilmoittajalla )ilmoittamana olevan 325,18 euroa/ tonni (koska Suomessa aloitetaan ilmoittaan viljan hinta myös sentin tarkkuudella). Ja vuosi rukiin hinta 160 3uroa, joten sekin viljalaji alkaa oleen tuplannut hintansa. Ja ne jotka jo ehtivät lukea Iltalehden aamun pääotsikon: Pitkä,kylmä kesä (Uusi 2022-luvun hittibiisi) Heinäkuuhun ulottuva sääennuste on "märkä rätti" Niin tämän ajatushautomon mukaan kolminkertainen tai nelinkertainen hinta 2021 vuoden viljanhintoihin ei ole tuulesta temmattu. Huh kolleegat mitä kyytiä tulee oleen. No pää kylmänä ja tekee vaan lujaa budjettia..Ja uskoo lujaa joka kulman kylvöjuttuihin toukokuun loppuun. Sitten kesäkuun alusta täytyy miettiä asia uudelleen,. varsinkin jos on myöhäisiä lajikkeita. Mielestäni täytyis näillä viljan hinnoilla teollisuuden tulla vastaan viljan kosteuden ylärajan vastaanotossa. Onko porukoilla kokemuksia viljan säilymisestä 16 prosenttisena. Se voisi olla yksi ratkaisu likviditeetin ylläpidossa.
Näytti rukiin hinta Viron taloustutkimuslaitoksen (on hieno nimi, viljan hinnan ilmoittajalla )ilmoittamana olevan 325,18 euroa/ tonni (koska Suomessa aloitetaan ilmoittaan viljan hinta myös sentin tarkkuudella). Ja vuosi rukiin hinta 160 3uroa, joten sekin viljalaji alkaa oleen tuplannut hintansa. Ja ne jotka jo ehtivät lukea Iltalehden aamun pääotsikon: Pitkä,kylmä kesä (Uusi 2022-luvun hittibiisi) Heinäkuuhun ulottuva sääennuste on "märkä rätti" Niin tämän ajatushautomon mukaan kolminkertainen tai nelinkertainen hinta 2021 vuoden viljanhintoihin ei ole tuulesta temmattu. Huh kolleegat mitä kyytiä tulee oleen. No pää kylmänä ja tekee vaan lujaa budjettia..Ja uskoo lujaa joka kulman kylvöjuttuihin toukokuun loppuun. Sitten kesäkuun alusta täytyy miettiä asia uudelleen,. varsinkin jos on myöhäisiä lajikkeita. Mielestäni täytyis näillä viljan hinnoilla teollisuuden tulla vastaan viljan kosteuden ylärajan vastaanotossa. Onko porukoilla kokemuksia viljan säilymisestä 16 prosenttisena. Se voisi olla yksi ratkaisu likviditeetin ylläpidossa.
Näytti rukiin hinta Viron taloustutkimuslaitoksen (on hieno nimi, viljan hinnan ilmoittajalla )ilmoittamana olevan 325,18 euroa/ tonni (koska Suomessa aloitetaan ilmoittaan viljan hinta myös sentin tarkkuudella). Ja vuosi rukiin hinta 160 3uroa, joten sekin viljalaji alkaa oleen tuplannut hintansa. Ja ne jotka jo ehtivät lukea Iltalehden aamun pääotsikon: Pitkä,kylmä kesä (Uusi 2022-luvun hittibiisi) Heinäkuuhun ulottuva sääennuste on "märkä rätti" Niin tämän ajatushautomon mukaan kolminkertainen tai nelinkertainen hinta 2021 vuoden viljanhintoihin ei ole tuulesta temmattu. Huh kolleegat mitä kyytiä tulee oleen. No pää kylmänä ja tekee vaan lujaa budjettia..Ja uskoo lujaa joka kulman kylvöjuttuihin toukokuun loppuun. Sitten kesäkuun alusta täytyy miettiä asia uudelleen,. varsinkin jos on myöhäisiä lajikkeita. Mielestäni täytyis näillä viljan hinnoilla teollisuuden tulla vastaan viljan kosteuden ylärajan vastaanotossa. Onko porukoilla kokemuksia viljan säilymisestä 16 prosenttisena. Se voisi olla yksi ratkaisu likviditeetin ylläpidossa.
Ei noita pitkän ajan ennusteita pidä ottaa vakavasti, ei ne kerro esim. oman paikkakunnan tulevasta säästä yhtään mitään.
Ny näkyy olevan rehuvehnän 400...
Paljos oot saanu niillä lisillä ny hintaa.. Yli 400 vai🤔Ny näkyy olevan rehuvehnän 400...
Saako rehuvehnästä mitään lisiä?
Mulla on vehnät menny aina myllylle.
Paljos oot saanu niillä lisillä ny hintaa.. Yli 400 vai🤔Ny näkyy olevan rehuvehnän 400...
Saako rehuvehnästä mitään lisiä?
Mulla on vehnät menny aina myllylle.
Rehuvehnän, ohran ja kauran termiini nyt 324€ A-rehulla. Polttoöljyn alv0 hinta on noussut 63 senttiä viime vuoden toukokuulta. (nyt,1,35-1,4 euron luokkaa litra) Ja taitaa vakiintua/laskea.
Jos joku on into piukassa viljellyt alle 150 euron ohraa ja kauraa about samoilla kiinteillä + kaluston ylläpito + työvoimakuluilla kun on nyt, kulut jotka kuitenkin ovat valtaosa kuluista useimmilla, ja nyt ei sitten nappaa niin alkaa olla aika hassua. ;D
Rehuvehnän, ohran ja kauran termiini nyt 324€ A-rehulla. Polttoöljyn alv0 hinta on noussut 63 senttiä viime vuoden toukokuulta. (nyt,1,35-1,4 euron luokkaa litra) Ja taitaa vakiintua/laskea.
Jos joku on into piukassa viljellyt alle 150 euron ohraa ja kauraa about samoilla kiinteillä + kaluston ylläpito + työvoimakuluilla kun on nyt, kulut jotka kuitenkin ovat valtaosa kuluista useimmilla, ja nyt ei sitten nappaa niin alkaa olla aika hassua. ;D
Tätä oon kans ihmetellyt kun nyt puhutaan viljelyn riskeistä ja huonoimpien lohkojen laitosta hömpälle ja yleisestä lamaannuksesta. Kun viljan hinta oli 150€/ tonni, otettiin riskejä ja panostettiin täysillä viljelyyn ja kaikki oli innoissaan viljan viljelystä.
Rehuvehnän, ohran ja kauran termiini nyt 324€ A-rehulla. Polttoöljyn alv0 hinta on noussut 63 senttiä viime vuoden toukokuulta. (nyt,1,35-1,4 euron luokkaa litra) Ja taitaa vakiintua/laskea.
Jos joku on into piukassa viljellyt alle 150 euron ohraa ja kauraa about samoilla kiinteillä + kaluston ylläpito + työvoimakuluilla kun on nyt, kulut jotka kuitenkin ovat valtaosa kuluista useimmilla, ja nyt ei sitten nappaa niin alkaa olla aika hassua. ;D
Tätä oon kans ihmetellyt kun nyt puhutaan viljelyn riskeistä ja huonoimpien lohkojen laitosta hömpälle ja yleisestä lamaannuksesta. Kun viljan hinta oli 150€/ tonni, otettiin riskejä ja panostettiin täysillä viljelyyn ja kaikki oli innoissaan viljan viljelystä.
Onko joku muka oikeesti innostunut viljan viljelystä ylipäätänsä??
Epäilen...
Jotka osti lannoitteet viime kesänä tai viimeistään alkusyksystä ja täytti löpösäiliöt ennen vuodenvaihdetta, heille tulee jo syksyn viljanhinnoilla huippuvuosi, jo normi 4-5 tonnin satotasollakin.
Kieltämättä onhan tää toisaalta vähän hassua kun se ja vähän ylikin mitä viimeiset 25 vuotta on toivottu viljamarkkinoilla tapahtuvaksi toteutuu ei se olekaan yhtään kivaa... Ihan niinkuin porukka olis kuvitellut että viljan hinta voisi nousta ilman että kustannukset nousee mukana tai jotain.Rehuvehnän, ohran ja kauran termiini nyt 324€ A-rehulla. Polttoöljyn alv0 hinta on noussut 63 senttiä viime vuoden toukokuulta. (nyt,1,35-1,4 euron luokkaa litra) Ja taitaa vakiintua/laskea.
Jos joku on into piukassa viljellyt alle 150 euron ohraa ja kauraa about samoilla kiinteillä + kaluston ylläpito + työvoimakuluilla kun on nyt, kulut jotka kuitenkin ovat valtaosa kuluista useimmilla, ja nyt ei sitten nappaa niin alkaa olla aika hassua. ;D
Tätä oon kans ihmetellyt kun nyt puhutaan viljelyn riskeistä ja huonoimpien lohkojen laitosta hömpälle ja yleisestä lamaannuksesta. Kun viljan hinta oli 150€/ tonni, otettiin riskejä ja panostettiin täysillä viljelyyn ja kaikki oli innoissaan viljan viljelystä.
Olen kans hämilläni seurannut keskustelua, että nyt ei uskalla kylvää vaikka koko EU-aika on vedetty lippa vinossa interventiohinnoilla..
Tullut se kuva, että peltojen kasvukunto on pilattu eli ei ole enää panostettu yhtään mitään siihen kasvukuntoon ja nyt tilanne on moro. Tietysti esim. peltojen P-tasot ovat pudonneet ihan tiukkojen rajoituksienkin vuoksi kulta-ajoista. Pelloista on tehty tukiautomaatteja ja nyt yhtäkkiä kysytäänkin tuottopotentiaalia ei niinkään pelkkää pinta-alaa.
Oma lukunsa luomuviljat, joiden hintataso on aivan naurettava. Käytännössä sama kuin taviksella. Kyl mua ainakin ketuttas jos just olisin luomuun siirtynyt. Ei joku rehuviljan tai maltaantuotanto nyt hullumaisia apulantoja tarvi. Kasvinsuojelussakin pääsee melko vähällä jos sikseen on. Jos jää sato keskinkertaiseksi niin eipä mene sitten kuivaukseenkaan paljoa. Mut jokanen tavallaan. Hintatasohan on nyt paljon enemmän kuin kenenkään viljamiehen kosteet päiväunet koskaan ois voinu näyttää.
Nyt tuli viljojen hintoihin korjaus, nyt korjattiin alaspäin. Ukrainasta alka saada viljaa.
Tai sit ajatus et Jussit tyhjentää siilonsa kylvöjen jälkeen jolloin tulee hetkellinen pieni tarjontapiikki.Nyt tuli viljojen hintoihin korjaus, nyt korjattiin alaspäin. Ukrainasta alka saada viljaa.
Ei varmasti ala saada. Samanlainen kaupan temppu kuin talvellakin, yrittävät saada viljaa liikkeelle. Kuukauden päästä on jo taas kovemmat hinnat.
Ei ole viellä puinnit lähellekkään täällä, mutta kun nyt tässä mun ympärillä katsoo, komeet virheettömät oraat. Toinen sitten miten niukasti on lantaa alle laitettu, ja meinaako laittaa lisää. Mutta panostamisen näköisiä oraita vettä riittäväsi eikä turhan kylmäkään. Eli satoa voi tulla. Viimeisin mt katsastus, listassa mikä vaan vilja on yli 400. Uskon, kun ei vaan ole tavaraa nytte. Sitten elokuun alussa kun tanska, puola, skååne rupee puimaan ja siltä saadaan tavanomaista suurempi sato, ja nato/yk rydistäytyisi ja viljaa tulis ukrainasta vapaasti, ja lähipisteesi tarjoaa sun viljasta syyskuussa 150.....Juu eiköhän se viimeistään juhannuksena luke anna satoarvion joka povaa huippusuurta satoa. Sinänsä voi olla ihan tottakin ainakin tähän asti hyvä startti ollut mut olihan sitä vettä jossain jo tullut liikaakin ja pellot lainehtii.
Viime päivien viljan hintojen lasku antaa signaalia siitä, kuinka paljon kannattaa lisälannoituksiin ym panostaa. Parin viikon päästä lannoitteen myynnin hintataso varmaan vie lopunkin innon.
Viime päivien viljan hintojen lasku antaa signaalia siitä, kuinka paljon kannattaa lisälannoituksiin ym panostaa. Parin viikon päästä lannoitteen myynnin hintataso varmaan vie lopunkin innon.
Rehuvehnästä maksetaan vain 10 €/t vähemmän kuin myllyvehnästä, joten näillä lannoitteiden hinnoilla ei valkuaisennostolannoituksissa ole mitään järkeä.
Rehuvehnänä ostavat, myllyvehnänä jauhavat ;DViime päivien viljan hintojen lasku antaa signaalia siitä, kuinka paljon kannattaa lisälannoituksiin ym panostaa. Parin viikon päästä lannoitteen myynnin hintataso varmaan vie lopunkin innon.
Rehuvehnästä maksetaan vain 10 €/t vähemmän kuin myllyvehnästä, joten näillä lannoitteiden hinnoilla ei valkuaisennostolannoituksissa ole mitään järkeä.
Satovastetta saa pensastumisvaiheen ruiskutuksissa huomattavasti enemmän kuin myöhäisemmissä typpiruiskutuksissa. Rehuviljaksi menee muutenkin, jos kevätvehnän joukossa on syysvehnää. Niin ainakin uhkasivat myllyt tuossa keväällä.
-SS-
onkohan tuon tuontiviljan takia kun hinnat laskee noin reippaasti? vai onko tarve vähentynyt kesällä?
onkohan tuon tuontiviljan takia kun hinnat laskee noin reippaasti? vai onko tarve vähentynyt kesällä?No ainakin sellaista juttua kuulunut et rehuteollisuus on ostanut jyvänsä syksyyn asti..
Jos hinta on alle 400€ niin jää lantapussit ostamatta ensi kaudelle.
Nouseekohan enää 400€:n 🤔Vai joko laskee alle 300€:n ?
Jos 22 sadon hinta ei ala nelosella, pidetään jyvät siilossa. Eiköhän joku ala niitä joulukuussa jo kaipailemaan.
Viikon päästä on juhannus ja rikkaruiskutuksista tehty neljännes. Tautiaineet menee vielä pitkälle eteenpäin. En varmaan laittaisi strobia tällaisena vuonna. Myös alati nouseva polttoöljynhinta pistää hieman miettimään....
Ensin voi kytätä lämpösummaa ja sen täyttyessä sadekarttaa. Joka tapauksessa kasvukaudesta on tulossa viileähkö.
Apulanta 300 ja nyt 750, siitä tulee se 2,5. Polttoöljy oli kai maksimissaan euron, nyt 1.90. Glyfosaatit nousi kivasti. Apulanta ja öljy, siinähän ne suurimmat rahareiät. Ja tulopuolikin sakannut viime vuodet todella pahoin, ilmastonmuutoksen takia. Näitähän voi pyöritellä aikansa kuluksi kuinka vaan.
Apulanta 300 ja nyt 750, siitä tulee se 2,5. Polttoöljy oli kai maksimissaan euron, nyt 1.90. Glyfosaatit nousi kivasti. Apulanta ja öljy, siinähän ne suurimmat rahareiät. Ja tulopuolikin sakannut viime vuodet todella pahoin, ilmastonmuutoksen takia. Näitähän voi pyöritellä aikansa kuluksi kuinka vaan.
Mutta paljonko sitä apulantaa oikein kuluu? Jos apulantaa kuluu 100kg per tonni viljaa, niin 450€ nousu apulannan tonnihinnassa tarkoittaa 45€ per tonni viljaa. Pyöristetään apulannan tuoma kustannusnousu vaikka 50 euroon. Ja toinen se öljy, montako litraa sitä kuluu per tonni viljaa? Apulannan jälkeenkin pitäisi löytää vielä 200 euroa muita kustannusnousuja. ???
Siis 200€ per tonni viljaa, sanotaan vaikka 800€ per viljelty hehtaari.
Enkä siis tarkoita että hinnan pitäisi vastata kustannuksia, mutta täällä on väitetty että kustannukset ovat nousseet ainakin sinne 400€ tasolle niin kiinnostaa mistä se 250€ nousu oikeasti saadaan laskettua yhteen.
Mutta paljonko sitä apulantaa oikein kuluu? Jos apulantaa kuluu 100kg per tonni viljaa, niin 450€ nousu apulannan tonnihinnassa tarkoittaa 45€ per tonni viljaa. Pyöristetään apulannan tuoma kustannusnousu vaikka 50 euroon. Ja toinen se öljy, montako litraa sitä kuluu per tonni viljaa? Apulannan jälkeenkin pitäisi löytää vielä 200 euroa muita kustannusnousuja. ???
Siis 200€ per tonni viljaa, sanotaan vaikka 800€ per viljelty hehtaari.
Enkä siis tarkoita että hinnan pitäisi vastata kustannuksia, mutta täällä on väitetty että kustannukset ovat nousseet ainakin sinne 400€ tasolle niin kiinnostaa mistä se 250€ nousu oikeasti saadaan laskettua yhteen.
Olisi kummallista, jos vapaasti maailmanmarkkinoilla noteerattu tavara pitäisi laittaa nimenomaan vain suomalaisilta viljantuottajilta hintasulkuun. Tässä ei ole mitään tekemistä lannoitteilla tai yhtään millään muullakaan.
Olisi kummallista, jos vapaasti maailmanmarkkinoilla noteerattu tavara pitäisi laittaa nimenomaan vain suomalaisilta viljantuottajilta hintasulkuun. Tässä ei ole mitään tekemistä lannoitteilla tai yhtään millään muullakaan.
Kuten sanottu, en minäkään väitä että hinnan pitäsi olla kustannusperusteinen. Mutta täällä on toistuvasti väitetty että se kustannus on siellä 400€ ja sille kiinnoistaisi kuulla ne eritellyt perusteet.
>että tukia pitää leikata
Eihän nuo tuet riitä muutenkaan mihinkään.Paitti maidontuotannon tuissa riittää reilusti edelleenkin leikattavaa.
Anoralla ohra edelleen 399
Hankkijan hintatarjous 7.7. kauralle 294e, ohralle 285e ja myllyvehnälle 319e.
Ainakin littuviljan ostajat saa "halpaa" raaka-ainetta. Sinne kait sitä omatkin lako ohrat pitää myydä. Jos ei poutia ole kesällä niin ei kait niitä ole sitten puintiaikanakaan :(
Nyt kannattaa se keula laskee siittä joposta alas ja jatkaa matkaa normaalisti. Yhtään jyvää ei oo vielä laarissa. ;D
Jos täälläpäinTM ei ala tulla vettä tällä minuutilla ni sieltä saa keräillä puimakoneella kaunista ja hyvännäköstä pystykasvustoo, mut leuka valahtaa lattiaan ku isännät työntää kalavaakaan kourallisen tuotetta ja toteaa hehtopainon. Ja viimeistään virallisessa kokeessa valtakunnankoneella testattuna voi todeta hiirenpaskan ja oravankynsien hehtopainon.
Ainakin littuviljan ostajat saa "halpaa" raaka-ainetta. Sinne kait sitä omatkin lako ohrat pitää myydä. Jos ei poutia ole kesällä niin ei kait niitä ole sitten puintiaikanakaan :(
Etkö omille eläimille syötä viljojasi vai onko liian vähän eläimiä? Tai liian suuret sadot😉
Futuurit on ylhäällä edelleen ja sota ei lopu tänä syksynä joten Ukraina sekä Venäjä tulee pysymään poissa markkinoilta. Mustameri miinoitettu Odessan edustalta ja pelkästään niiden raivaaminen kestää kuukauden ja siihen päälle satojen laivojen saaminen viljan rahtaukseen tuskin onnistuu. Joten kauppiaat yrittää nyt ostaa halvalla suoraa puinnilta kaiken mahdollisen jolle ei varastoa löydy koska ens talvena niillä tehdään tilit. Mitään ei pidä myydä jos ei ole pakko.
Onko Yaran myynti vieläkin seis? Ei kyllä kauhean hyvältä näytä, vaikka lannoitteita onkin jo ostettuina. Ensi kausi on todella mielenkiintoinen.Futuurit on ylhäällä edelleen ja sota ei lopu tänä syksynä joten Ukraina sekä Venäjä tulee pysymään poissa markkinoilta. Mustameri miinoitettu Odessan edustalta ja pelkästään niiden raivaaminen kestää kuukauden ja siihen päälle satojen laivojen saaminen viljan rahtaukseen tuskin onnistuu. Joten kauppiaat yrittää nyt ostaa halvalla suoraa puinnilta kaiken mahdollisen jolle ei varastoa löydy koska ens talvena niillä tehdään tilit. Mitään ei pidä myydä jos ei ole pakko.
....ja samaan aikaan lannoitteiden hinnat nousussa, uuden kauden avaushintoihin on tullut jo keskimäärin 100€ lisää per tonni.
Onko Yaran myynti vieläkin seis? Ei kyllä kauhean hyvältä näytä, vaikka lannoitteita onkin jo ostettuina. Ensi kausi on todella mielenkiintoinen.Futuurit on ylhäällä edelleen ja sota ei lopu tänä syksynä joten Ukraina sekä Venäjä tulee pysymään poissa markkinoilta. Mustameri miinoitettu Odessan edustalta ja pelkästään niiden raivaaminen kestää kuukauden ja siihen päälle satojen laivojen saaminen viljan rahtaukseen tuskin onnistuu. Joten kauppiaat yrittää nyt ostaa halvalla suoraa puinnilta kaiken mahdollisen jolle ei varastoa löydy koska ens talvena niillä tehdään tilit. Mitään ei pidä myydä jos ei ole pakko.
....ja samaan aikaan lannoitteiden hinnat nousussa, uuden kauden avaushintoihin on tullut jo keskimäärin 100€ lisää per tonni.
Tiedotusvälineet uutisoi ruokakriisistä mutta viljan hinnat tulleet jo yli satasen alaspäin siitä kun kriisin vasta epäiltiin tulevan. Lannoitteet kallistuu ja kohta niitä ei taida saada rahallakaan.
Nyt en ymmärrä yhtään :o
Taas kerran mtk näyttää kenen etuja ajetaan.
Mksi ihmessä kasvinviljelijä maksaa mtk-maksuja
kui paljon mahtaa tippua vielä ku kerran turkki sopimassa merikuletusken turvaamisesta.. ei taija paljon yli 150 olla hinta syksyllä. riisto jatkuuuu.
kui paljon mahtaa tippua vielä ku kerran turkki sopimassa merikuletusken turvaamisesta.. ei taija paljon yli 150 olla hinta syksyllä. riisto jatkuuuu.
Jos näin tapahtuisi, Suomessa ei kukaan kylväisi ensi keväänä.
Kaupan ahneudella ei ole rajoja
Taas kerran mtk näyttää kenen etuja ajetaan.
Mksi ihmessä kasvinviljelijä maksaa mtk-maksuja
Jep.
Aivan samaa mietin.
"Hyvä sato tulossa, tavara ei lopu"
Ei se sitä tarkoita, etteikö siitä silti pidä maksaa hintaa. Millä kulut saa katettua ja jotain rahaa käteen kun.
Onko joku kysellyt syysvehnän siemenen hintaa?
Onko joku kysellyt syysvehnän siemenen hintaa?
Onko joku kysellyt syysvehnän siemenen hintaa?
612 €/tn alvinolla oli yks tarjous
Ihan asiallinen hinta, kun syysvehnästä tulee kuus tonnia, niin siemenkustannus noin 10% luokkaa. Ja jos vertaa vuoden, kahden takaiseen hintatasoon, niin ei se siemen suhteessa viljan hintaan, mitä kovin halpaa ollut.Onko joku kysellyt syysvehnän siemenen hintaa?
612 €/tn alvinolla oli yks tarjous
Halvempaa kuin apulanta. :)
Itse voisin kysyä: onko joku kysellyt glyfosaatin hintaa ja saako sitä edes syksyksi, jos ei ole jo tilannut?kesäkuussa Roundup Flex 15l 280€ sis.alv
Karjatilallisille tämä on ollut jo vuoden arkea.Osa menee konkkaan,osa lopettaa ja loput etsii lisätuloja ja etenkin säästöjä.Huoltovarmuus Suomessa on hienoa sanahelinää.Taas kerran mtk näyttää kenen etuja ajetaan.
Mksi ihmessä kasvinviljelijä maksaa mtk-maksuja
Jep.
Aivan samaa mietin.
"Hyvä sato tulossa, tavara ei lopu"
Ei se sitä tarkoita, etteikö siitä silti pidä maksaa hintaa. Millä kulut saa katettua ja jotain rahaa käteen kun.
Älä ny, keväällä sovittiin huoltovarmuustukipaketista, joka varmisti kylvöt ja kaikille oikean sosialismin mukaan tasapuolisesti
.
Onko joku kysellyt syysvehnän siemenen hintaa?
Syysohran unohdan pysyvästi, ei ole ehkä vielä riittävän talvenkestävä.
-SS-
Syysohran unohdan pysyvästi, ei ole ehkä vielä riittävän talvenkestävä.
-SS-
Ehkei ole vielä riittävän talvenkestävä, mutta antaako viime talvi kuitenkin hieman vääristyneen kuvan normaalista talvenkestosta, kun ne "erinomaisesti" talvehtivat Skagenit ja Ceylonitkin tuhoutuivat lähes poikkeuksetta täysin? Vai oliko niin, että sulla oli jo aikaisempaakin kokemusta syysohrasta?
Tässä meidän alueella syysvehnät talvehti muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vähintään tyydyttävästi, jopa pöytätasaisilta pelloilta löytyy todella hyviäkin kasvustoja, oikeastaan pahimmat tuhot tuli suorakylvettyihin peltoihin vaikka voisi olettaa niitten kestävän jään vaikutus paremmin.
Syysohran unohdan pysyvästi, ei ole ehkä vielä riittävän talvenkestävä.
-SS-
Ehkei ole vielä riittävän talvenkestävä, mutta antaako viime talvi kuitenkin hieman vääristyneen kuvan normaalista talvenkestosta, kun ne "erinomaisesti" talvehtivat Skagenit ja Ceylonitkin tuhoutuivat lähes poikkeuksetta täysin? Vai oliko niin, että sulla oli jo aikaisempaakin kokemusta syysohrasta?
Syysohran unohdan pysyvästi, ei ole ehkä vielä riittävän talvenkestävä.
-SS-
Ehkei ole vielä riittävän talvenkestävä, mutta antaako viime talvi kuitenkin hieman vääristyneen kuvan normaalista talvenkestosta, kun ne "erinomaisesti" talvehtivat Skagenit ja Ceylonitkin tuhoutuivat lähes poikkeuksetta täysin? Vai oliko niin, että sulla oli jo aikaisempaakin kokemusta syysohrasta?
MTT:n kokeissa 1990-luvulla saivat tulokseksi "Syysohra ei ole Suomen kasvi " .
Varsinkin kun nykyisistä kevätohrista voimaperäiset viljelijät korjaavat 7:llä alkavia satoja, ainoa syy yrittää edelleen kevätohraa olisi aikainen puintimahdollisuus, kylvöalustaksi syysrapsille, toiselle epävarmalle talvehtijalle.
Syysvehnät kun laittaa kaltevalle aitosavelle, ei tänäkään talvena ollut voittamattomia ongelmia, hieman aukkoista on, mutta vahvaa tähkää kasvaa nytkin. Syysvehnän talvituhojen perussyy oli se, että syysvehnää kylvettiin kaikille mahdollisille pelloille, joita ei olisi ilman viimesyksyistä kylvökiihkoa laitettu edes syysviljalle. Ohralle varasin palstan, jonka piti olla varmin talvehtija, ja talvehtiminen ei olisi onnistunut edes harson alla.
Vertailut kannattaa tehdä tällaisena kautena, jolloin toinen vilja talvehtii , toinen ei ollenkaan.
-SS-
Kyllä solidaarisuus ukranalaista talonpoikaa kohtaan tulee kalliiksi Suomalaiselle maajussille, joko ootte alkanut varaileen www.kuivurinovetkiinni.fi domainia, kun vehnän hinta sopimuksen jälkeen pudonnut alemmaksi kuin ennen sodan alkua. Tällä kustannusrakenteella ja muiden maiden pelastamisella maatalous loppuu Suomesta. Katotaan sen jälkeen kuinka ukranalaisen maanviljelijän solidaarisuus Suomalaista kohtaan toteutuu. Epäilen ettei se toteudu niin päin. Vaikka lannoitteet on ostettu niin niiden käyttö voi olla vasta vuonna 2024. Jos tähän viljan hinta asiaan ei saada jotain tolkkua.
En tiedä oliko talven sateissa jotain paikallisia eroja, nehän sen ongelman aiheutti, kun vettä tuli taivaalta, meni lumihangen läpi, mutta ei päässyt jäisen maan läpi, jonka jälkeen jäätyi siihen. Täällä ei ollut mitään vaikutusta asiaan pellon kaltevuudella. Kaikki rinteet olivat samanlaisen jääkohvakan alla. Kaikesta huolimatta, lumen ja jään sulaessa esiin tuli jollain tapaa vihreääkin kasvustoa, mutta se harveni ja kuoli nopeasti kevään edetessä. Käsittääkseni mm. Loimaalla oli paljon tätä ilmiötä, joka jäi mysteeriseksi, että mitä siinä oikein tapahtui.Tässä meidän alueella syysvehnät talvehti muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vähintään tyydyttävästi, jopa pöytätasaisilta pelloilta löytyy todella hyviäkin kasvustoja, oikeastaan pahimmat tuhot tuli suorakylvettyihin peltoihin vaikka voisi olettaa niitten kestävän jään vaikutus paremmin.
Syysohran unohdan pysyvästi, ei ole ehkä vielä riittävän talvenkestävä.
-SS-
Ehkei ole vielä riittävän talvenkestävä, mutta antaako viime talvi kuitenkin hieman vääristyneen kuvan normaalista talvenkestosta, kun ne "erinomaisesti" talvehtivat Skagenit ja Ceylonitkin tuhoutuivat lähes poikkeuksetta täysin? Vai oliko niin, että sulla oli jo aikaisempaakin kokemusta syysohrasta?
Syysohrat mitä oli kylvössä yllättävänkin paljon tuhoutui kuitenkin kylvöajankohdasta riippumatta lähes täysin.
Olen ihan samoilla linjoilla, että tuleva talvi tullaan menemään jossain kolmosella alkavilla hinnoilla. Puintikausi on sitten oma lukunsa ja sukellus voi olla huikeakin, riippuen siitä kuinka vauhdikkaasti tavaraa tulee vastaanottoon. Niin vekkulia porukkaa tuo ostajataho on. Todennäköistä on, että kevään korvalla hintoja on viimeistään pakko reivata ylöspäin, jotta saadaan ihmisiä innostettua kylvöille. Apulantatilanne on huolestuttava, mutta niin oli hehkutus jo tällekin keväälle. Silti en ole maakunnassa nähnyt käytännössä lainkaan sen tyyppistä toimintaa, että lannoitteet olisivat loppuneet tai tehty muita kommervenkkejä. Kyllä noi ihmiset ovat kaikesta huolimatta asiansa hoitaneet ja lannoitteet on hankittu, joko halvalla tai sitten kalliilla. Käsitääkseni näistä kesän lyhyistä hintakausistakin on lannoitteita ostettu vilkkaasti tai sitten nämä minun tuttuni ovat vaan muuten äveriästä ja fiksua väkeä. ;D Minulla itselläni oli enemmänkin miettimistä lannoitteiden riittävyyden kanssa ja lopuksi meni kauraakin jo pelkällä typellä, kun fosforilannoitukset oli käytetty. Noi syysviljojen talvituhot laittoi koko paletin uusiksi.Kyllä solidaarisuus ukranalaista talonpoikaa kohtaan tulee kalliiksi Suomalaiselle maajussille, joko ootte alkanut varaileen www.kuivurinovetkiinni.fi domainia, kun vehnän hinta sopimuksen jälkeen pudonnut alemmaksi kuin ennen sodan alkua. Tällä kustannusrakenteella ja muiden maiden pelastamisella maatalous loppuu Suomesta. Katotaan sen jälkeen kuinka ukranalaisen maanviljelijän solidaarisuus Suomalaista kohtaan toteutuu. Epäilen ettei se toteudu niin päin. Vaikka lannoitteet on ostettu niin niiden käyttö voi olla vasta vuonna 2024. Jos tähän viljan hinta asiaan ei saada jotain tolkkua.
Ennustaminen on aina hankalaa, mutta epäilen että hinta notkahtaa nyt 50 €. Nousee lokakuussa takaisin 3-400€ välille, kun havaitaan ettei se vilja käytännössä sieltä liiku kovin hyvin ja maailman satotilanne paljastuu heikoksi.
En tiedä sateen eroista mutta vastaava tilanne oli täälläkin. Käytännössä koko talven oli lumen alla joka paikassa jääkerros, kävin jossain vaiheessa jyrkässä rinteessä akkuporan kanssa mittaamassa että kovaa jäätä oli pellon pinnassa siinäkin n. 10cm.En tiedä oliko talven sateissa jotain paikallisia eroja, nehän sen ongelman aiheutti, kun vettä tuli taivaalta, meni lumihangen läpi, mutta ei päässyt jäisen maan läpi, jonka jälkeen jäätyi siihen. Täällä ei ollut mitään vaikutusta asiaan pellon kaltevuudella. Kaikki rinteet olivat samanlaisen jääkohvakan alla. Kaikesta huolimatta, lumen ja jään sulaessa esiin tuli jollain tapaa vihreääkin kasvustoa, mutta se harveni ja kuoli nopeasti kevään edetessä. Käsittääkseni mm. Loimaalla oli paljon tätä ilmiötä, joka jäi mysteeriseksi, että mitä siinä oikein tapahtui.Tässä meidän alueella syysvehnät talvehti muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vähintään tyydyttävästi, jopa pöytätasaisilta pelloilta löytyy todella hyviäkin kasvustoja, oikeastaan pahimmat tuhot tuli suorakylvettyihin peltoihin vaikka voisi olettaa niitten kestävän jään vaikutus paremmin.
Syysohran unohdan pysyvästi, ei ole ehkä vielä riittävän talvenkestävä.
-SS-
Ehkei ole vielä riittävän talvenkestävä, mutta antaako viime talvi kuitenkin hieman vääristyneen kuvan normaalista talvenkestosta, kun ne "erinomaisesti" talvehtivat Skagenit ja Ceylonitkin tuhoutuivat lähes poikkeuksetta täysin? Vai oliko niin, että sulla oli jo aikaisempaakin kokemusta syysohrasta?
Syysohrat mitä oli kylvössä yllättävänkin paljon tuhoutui kuitenkin kylvöajankohdasta riippumatta lähes täysin.
Kyllä solidaarisuus ukranalaista talonpoikaa kohtaan tulee kalliiksi Suomalaiselle maajussille, joko ootte alkanut varaileen www.kuivurinovetkiinni.fi domainia, kun vehnän hinta sopimuksen jälkeen pudonnut alemmaksi kuin ennen sodan alkua. Tällä kustannusrakenteella ja muiden maiden pelastamisella maatalous loppuu Suomesta. Katotaan sen jälkeen kuinka ukranalaisen maanviljelijän solidaarisuus Suomalaista kohtaan toteutuu. Epäilen ettei se toteudu niin päin. Vaikka lannoitteet on ostettu niin niiden käyttö voi olla vasta vuonna 2024. Jos tähän viljan hinta asiaan ei saada jotain tolkkua.
Kyllä solidaarisuus ukranalaista talonpoikaa kohtaan tulee kalliiksi Suomalaiselle maajussille, joko ootte alkanut varaileen www.kuivurinovetkiinni.fi domainia, kun vehnän hinta sopimuksen jälkeen pudonnut alemmaksi kuin ennen sodan alkua. Tällä kustannusrakenteella ja muiden maiden pelastamisella maatalous loppuu Suomesta. Katotaan sen jälkeen kuinka ukranalaisen maanviljelijän solidaarisuus Suomalaista kohtaan toteutuu. Epäilen ettei se toteudu niin päin. Vaikka lannoitteet on ostettu niin niiden käyttö voi olla vasta vuonna 2024. Jos tähän viljan hinta asiaan ei saada jotain tolkkua.
Miten ne sieltä Ukrainasta viljaa laivaa, kun kaikki terminaalit on ammuttu paskaksi? Ja mistä löytyy laivaus- ja vakuutusyhtiöitä, jotka luottaa Venäjän sanaan kuljetusten turvallisuudesta? Venäjän suurimpia valttikortteja sodassa on ollut ruualla kiristäminen, miksi ne nyt siitä luopuisivat?
Kyllä solidaarisuus ukranalaista talonpoikaa kohtaan tulee kalliiksi Suomalaiselle maajussille, joko ootte alkanut varaileen www.kuivurinovetkiinni.fi domainia, kun vehnän hinta sopimuksen jälkeen pudonnut alemmaksi kuin ennen sodan alkua. Tällä kustannusrakenteella ja muiden maiden pelastamisella maatalous loppuu Suomesta. Katotaan sen jälkeen kuinka ukranalaisen maanviljelijän solidaarisuus Suomalaista kohtaan toteutuu. Epäilen ettei se toteudu niin päin. Vaikka lannoitteet on ostettu niin niiden käyttö voi olla vasta vuonna 2024. Jos tähän viljan hinta asiaan ei saada jotain tolkkua.
Miten ne sieltä Ukrainasta viljaa laivaa, kun kaikki terminaalit on ammuttu paskaksi? Ja mistä löytyy laivaus- ja vakuutusyhtiöitä, jotka luottaa Venäjän sanaan kuljetusten turvallisuudesta? Venäjän suurimpia valttikortteja sodassa on ollut ruualla kiristäminen, miksi ne nyt siitä luopuisivat?
Jep. Ihmeellistä ennakointia, ryssän lupauksiin uskotaan. Sitten kun sitä saadaan jossain Ukrainan satamassa laivaankin, niin nätti homma kaapata laiva merellä, on valmiiksi riittävän iso satsi liikkeellä, sen kun ohjaa oikeaan osoitteeseen.
Kyllä solidaarisuus ukranalaista talonpoikaa kohtaan tulee kalliiksi Suomalaiselle maajussille, joko ootte alkanut varaileen www.kuivurinovetkiinni.fi domainia, kun vehnän hinta sopimuksen jälkeen pudonnut alemmaksi kuin ennen sodan alkua. Tällä kustannusrakenteella ja muiden maiden pelastamisella maatalous loppuu Suomesta. Katotaan sen jälkeen kuinka ukranalaisen maanviljelijän solidaarisuus Suomalaista kohtaan toteutuu. Epäilen ettei se toteudu niin päin. Vaikka lannoitteet on ostettu niin niiden käyttö voi olla vasta vuonna 2024. Jos tähän viljan hinta asiaan ei saada jotain tolkkua.
Miten ne sieltä Ukrainasta viljaa laivaa, kun kaikki terminaalit on ammuttu paskaksi? Ja mistä löytyy laivaus- ja vakuutusyhtiöitä, jotka luottaa Venäjän sanaan kuljetusten turvallisuudesta? Venäjän suurimpia valttikortteja sodassa on ollut ruualla kiristäminen, miksi ne nyt siitä luopuisivat?
Kyllä solidaarisuus ukranalaista talonpoikaa kohtaan tulee kalliiksi Suomalaiselle maajussille, joko ootte alkanut varaileen www.kuivurinovetkiinni.fi domainia, kun vehnän hinta sopimuksen jälkeen pudonnut alemmaksi kuin ennen sodan alkua. Tällä kustannusrakenteella ja muiden maiden pelastamisella maatalous loppuu Suomesta. Katotaan sen jälkeen kuinka ukranalaisen maanviljelijän solidaarisuus Suomalaista kohtaan toteutuu. Epäilen ettei se toteudu niin päin. Vaikka lannoitteet on ostettu niin niiden käyttö voi olla vasta vuonna 2024. Jos tähän viljan hinta asiaan ei saada jotain tolkkua.
Miten ne sieltä Ukrainasta viljaa laivaa, kun kaikki terminaalit on ammuttu paskaksi? Ja mistä löytyy laivaus- ja vakuutusyhtiöitä, jotka luottaa Venäjän sanaan kuljetusten turvallisuudesta? Venäjän suurimpia valttikortteja sodassa on ollut ruualla kiristäminen, miksi ne nyt siitä luopuisivat?
Oli siellä vissiin jotain vielä ehjänä.
Nimenomaan oli, ja putlerillakin näytti olevan vielä pari rakettia jäljellä. Vai lainasikohan ertokaanilta🤔
Ei hitto mitä touhua😆
Ihanko oikeasti joku vielä neuvottelee tuon venäjän kanssa mistään 😧
ja metiassa hehkuttaavat kui hyiä on nuo kierrätyslannokset. paljon lie niitä oikeesti saatavilla jos alkaa kyseleen? ja mikä mahtaa ollakaan niiten hinta? ei kait seuraa suoloja?
Kevyttä ristiriitaa nytte uutisoinin kanssa. Viljan hinta laskee, länsi euroopassa kuumaa ja maastopaloja, kuivatti viljan pystyn, poltti sen jne. Sitten ukrainassa, maa täynnä pommeja, kuin moni kuski pääsyt hengistään ihan normi peltotöissä? Sentakia, kuinka paljon vähemään tavaraa tulee pelloilta saatikka ulos länteen päin sieltä maasta?Eiköhän tuo nyt ole melko selvää et Suomessa teollisuus meinaa ostaa halpaa viljaa suoraan puinneilta... ::)
Silti ne laskevat viljan hinnat.
Viljamarkkinat olivat nousussa syyskylvöjen aikaan (muistetaan, että esim USA , Ranska ja Britannia lähtivät kylvöille vasta myöhemmin, kun hintaennusteet olivat jo nousussa, ja viljabisnes teki houkuttelevia tarjouksia kylvöjä miettiville.
Yksistään USA, Kanada ja Iso- Britannia ovat tuottamassa 20 miljoonaa tonnia enemmän vehnää kuin vuonna 2021, ja sen verran Ukrainan tuotannon vajaus olikin. Maailmassa tullaan nähdään hinnan tasaantuminen, se on aikaisemminkin näin mennyt.
Jos taas maailmanlaajuinen talouslama iskee, merkitsee se monisaa maissa tuottajahintojen romahdusta ja vastaavasti nälänhätää köyhissä maissa. Elintasomaiden sisällä on runsas rakenteellinen ruuan ylituotantokapasiteetti, ja kun köyhä maailma on konkurssissa, ei ylijäämälle ole markkinoita.
-SS-
tuloooo. kuhan kahut puinnissa ni jo on hinnat taas tutulla tasolla.. kohta kait rehujenki hinta laskea... kuhan kalliilla ostetut viljat jalostettu.. - tammikuu 23!Plus rahit pilivissä.Ei Suomessa ole pelekoo maatallouvella rikastumisella.
Jaaha, vehnän hinta sukeltaa.😲
Tuleeko paljonkin tappioo jos on lannottanut kuten vehnää kuuluu ja truuttaillut kaikki mahdolliset pasimysiinit ja vitamiinit ja joutuu kuivaamaan 30%:sta mäskiä kalliilla polttoöljyllä?
Kelluukohan vehnä? Kai se vehnäkin voi sukeltaa, mutta luulis ainakin kelluvan jos hehtolitrapaino on alta 100 kg kun vesi on melko lähellä 100 kg / 100 ltr. Eli taitaa olla gravitaatio pienempi kuin noste vehnällä. Parempia sukelluksia vaan kaikille!
Anoran kauden 22 avaushinnat pyöreä 300 e/ton. No siitä on hyvä lähteä nostaan ylöspäin. Mutta kohtuullinen kuitenkin ja rohkaisee lannoitekaupoille. Mites se viljatilityslaki nykyään menee? , Onko raha tulossa maksimissaan kuukauden päästä tavaran lähdöstä vai voiko maksupäiväää siirtää eteenpäin jos viljelijä pyytää. Niinkuin OP.n eilisessä uutisessa luki niin maatiloissa on kahden kerroksen väkeä. . Onko toikin tieto julkista paljonko viljelijöiden tileillä on rahaa. Onneksi sentään ei ollut listattu y-tunnusten mukaan. Jäämme odottaan seuraavaa viljamarkkinasiirtoa.No ei mun käsittääkseni pysty siirtämään edes viljelijän aloitteesta. >:(
Anoran kauden 22 avaushinnat pyöreä 300 e/ton. No siitä on hyvä lähteä nostaan ylöspäin. Mutta kohtuullinen kuitenkin ja rohkaisee lannoitekaupoille. Mites se viljatilityslaki nykyään menee? , Onko raha tulossa maksimissaan kuukauden päästä tavaran lähdöstä vai voiko maksupäiväää siirtää eteenpäin jos viljelijä pyytää. Niinkuin OP.n eilisessä uutisessa luki niin maatiloissa on kahden kerroksen väkeä. . Onko toikin tieto julkista paljonko viljelijöiden tileillä on rahaa. Onneksi sentään ei ollut listattu y-tunnusten mukaan. Jäämme odottaan seuraavaa viljamarkkinasiirtoa.No ei mun käsittääkseni pysty siirtämään edes viljelijän aloitteesta. >:(
Anoran kauden 22 avaushinnat pyöreä 300 e/ton. No siitä on hyvä lähteä nostaan ylöspäin. Mutta kohtuullinen kuitenkin ja rohkaisee lannoitekaupoille. Mites se viljatilityslaki nykyään menee? , Onko raha tulossa maksimissaan kuukauden päästä tavaran lähdöstä vai voiko maksupäiväää siirtää eteenpäin jos viljelijä pyytää. Niinkuin OP.n eilisessä uutisessa luki niin maatiloissa on kahden kerroksen väkeä. . Onko toikin tieto julkista paljonko viljelijöiden tileillä on rahaa. Onneksi sentään ei ollut listattu y-tunnusten mukaan. Jäämme odottaan seuraavaa viljamarkkinasiirtoa.No ei mun käsittääkseni pysty siirtämään edes viljelijän aloitteesta. >:(
Mulle on jäänyt semmonen käsitys, että 60 päivän päähän toimituksesta pystyy siirtämään.
Sitä olen ihmetelly, että jos ostaja ei pysty maksamaan ja myyjä ei halua maksua ennen vuodenvaihdetta niin kuka syyllistyy rikokseen?
No niinpäs muuten onkin.Anoran kauden 22 avaushinnat pyöreä 300 e/ton. No siitä on hyvä lähteä nostaan ylöspäin. Mutta kohtuullinen kuitenkin ja rohkaisee lannoitekaupoille. Mites se viljatilityslaki nykyään menee? , Onko raha tulossa maksimissaan kuukauden päästä tavaran lähdöstä vai voiko maksupäiväää siirtää eteenpäin jos viljelijä pyytää. Niinkuin OP.n eilisessä uutisessa luki niin maatiloissa on kahden kerroksen väkeä. . Onko toikin tieto julkista paljonko viljelijöiden tileillä on rahaa. Onneksi sentään ei ollut listattu y-tunnusten mukaan. Jäämme odottaan seuraavaa viljamarkkinasiirtoa.No ei mun käsittääkseni pysty siirtämään edes viljelijän aloitteesta. >:(
Mulle on jäänyt semmonen käsitys, että 60 päivän päähän toimituksesta pystyy siirtämään.
Viljan hinta mihis suuntaan on menossa? EUn jossain 25.8.2022 päivätyssä arviossa olis että tuotanto olis 5 vuoteen ekan kerran maailmalla vähemmän kuin kulutus. Lisäksi tuotannon pitäisi laskea. Toisaalta Suomessa sato vaikuttaa hyvältä, täällä on kartelli ja mafia on nyt laskenut jo hintoja melko rajustikin etenkin kauran kohdalla. En tiedä onko jotain tekemistä myös sen kanssa että Kanadassa on ilmeisesti jättikaurasato. Toisaalta mafia on myös ilmoittanut että lannoitteita ei myydä.
Vehnähän jo nytkähti ylöspäin. Johtuisiko siitä et syysvehnää ei tarjolle tullut paljoakaan ja kenties viljelijät ovat myyneet aikaisemmin puituja kuin kevätvehniä.
Rehuohraa huhujen mukaan rehuteollisuudella varastoissa nyt joksikin aikaa niin hinnan pystyi tiputtamaan. Ja johtuisiko kauran hinnan tippuminen sitten siitä, että olisi jokin laiva ollut satamassa joka saatiin matkaan niin ei tarvii hetkeen maksaa tavarasta?
Kai se yleisesti on niin et tarjontaa on nyt kun viljelijät täyttävät tilejään. Eilen vein omista näytepusseja niin parikin viljelijää sattui reissun varrelle ja kiire olis kuulemma myydä. Voi AP joutua toteuttamaan suunnitelmansa. Silti saattaa lannoista tulla nekkuun kun viljan hinta laskee niin kukaan ei halua ostaa kalliita lantoja.
Vehnähän jo nytkähti ylöspäin. Johtuisiko siitä et syysvehnää ei tarjolle tullut paljoakaan ja kenties viljelijät ovat myyneet aikaisemmin puituja kuin kevätvehniä.Voi olla että leivontalaatuista vehnää ei hyvistä korjuuolosuhteista huolimatta ole lannotteiden hintatasosta johtuen välttämättä pilvin pimein.
Vehnähän jo nytkähti ylöspäin. Johtuisiko siitä et syysvehnää ei tarjolle tullut paljoakaan ja kenties viljelijät ovat myyneet aikaisemmin puituja kuin kevätvehniä.Voi olla että leivontalaatuista vehnää ei hyvistä korjuuolosuhteista huolimatta ole lannoitteiden hintatasosta johtuen välttämättä pilvin pimein.
Ja varmaan on jonkin verran isännät kiinnitelly hintoja tossa kesän aikana. Nehän ajetaan yleensä heti pois. Ne kun on kulutettu, saattaa hinnat taas nousta🤔Tuokin totta. Perinteisesti kai se siellä vuoden vaihteessa alkaa nousemaan..
Juu varmaan olivat lannat halpoja mut jos viljan hinta ei nouse vaan laskee jostakin syystä niin voi olla ettei sillä heinäkuun hinnallakaan saa lantoja myytyä, jos siis myydä meinaat.Vehnähän jo nytkähti ylöspäin. Johtuisiko siitä et syysvehnää ei tarjolle tullut paljoakaan ja kenties viljelijät ovat myyneet aikaisemmin puituja kuin kevätvehniä.
Rehuohraa huhujen mukaan rehuteollisuudella varastoissa nyt joksikin aikaa niin hinnan pystyi tiputtamaan. Ja johtuisiko kauran hinnan tippuminen sitten siitä, että olisi jokin laiva ollut satamassa joka saatiin matkaan niin ei tarvii hetkeen maksaa tavarasta?
Kai se yleisesti on niin et tarjontaa on nyt kun viljelijät täyttävät tilejään. Eilen vein omista näytepusseja niin parikin viljelijää sattui reissun varrelle ja kiire olis kuulemma myydä. Voi AP joutua toteuttamaan suunnitelmansa. Silti saattaa lannoista tulla nekkuun kun viljan hinta laskee niin kukaan ei halua ostaa kalliita lantoja.
Veikkaan että heinäkuussa ostetut lannat oli halpaa, verrattuna nyt oleviin. Saatika keväällä tuleviin hintoihin.
Mulla ei ole kiire myydä viljoja. Seisköön vaikka kevääseen
Vehnähän jo nytkähti ylöspäin. Johtuisiko siitä et syysvehnää ei tarjolle tullut paljoakaan ja kenties viljelijät ovat myyneet aikaisemmin puituja kuin kevätvehniä.Voi olla että leivontalaatuista vehnää ei hyvistä korjuuolosuhteista huolimatta ole lannotteiden hintatasosta johtuen välttämättä pilvin pimein.
Huomionarvoista on, että USDA on käyttänyt sotilassateliitteja tai muunlaisia tiedustelulähteitä, ja todennut vehnän korjuun onnistuneen Ukrainassa, pommikuopista huolimatta. Puimurit kiertelevät miinoja ja pommikuoppia, pahnaa näkyy puinnin jäljiltä. Raportissa on kuvakin onnistuneesta puinnista.Tuossa on hyvä raportti Ukrainasta. Muutamana huomiona että osa maisseista jää puimatta johtuen liian korkeista kuivauskustannuksista ja jos vientikauppa tökkii saattaa ensi kaudella jäädä jopa neljännes pinta-alasta kylvämättä korkeista panoshinmoista ja surkeista kotimaan viljanhinnoista johtuen.
-SS-
Ketäs ostaja tollasta ny?
Ketäs ostaja tollasta ny?
Fazer lahti.
Naapuri myi suoraan puinneilta elokuun helteistä kauraa, lakoviljaa ei ollut.
Toimituksen jälkeen tuli ilmoitus,että on itäneitä paljon joukossa
Paljonko tuli miinusta20e/t ja ennakkonäytteessä ei ollut mitään valitettavaa.
.Ketäs ostaja tollasta ny?
Fazer lahti.
Naapuri myi suoraan puinneilta elokuun helteistä kauraa, lakoviljaa ei ollut.
Toimituksen jälkeen tuli ilmoitus,että on itäneitä paljon joukossa
On kyllä kohtuullisen outo tapaus. :oPaljonko tuli miinusta20e/t ja ennakkonäytteessä ei ollut mitään valitettavaa.
Eikä varmasti ollut itäneitä jyviä kuormissa
Taidankin viedä näytteet vasta sitten kun viljoista on ihan oikeasti pula🤔
Mistä saan ostaa rehuohraa 150e-200e/t hinnalla tällä hetkellä?Taidankin viedä näytteet vasta sitten kun viljoista on ihan oikeasti pula🤔
Siis eihän tämä ole mitään uutta. Joskus 1970-luvulla tuli syysvehnää niin paljon, että ei mahtunut mihinkään. "Ei kiloakaan" Niin johan alkoivat nyrpistellä muutamalle vihreälle, surkastuneelle tai roskalle. Itäneitä ja punaisia alkoi löytyä ja kuorma uhattiin laittaa takaisin. Rehuksi sitten hyväksyivät, tai runsaat laatuvähennykset, mikä korjasi hinnan lähemmäksi oikeaa tasoa. Eli kun ostajilla ei olisi oikein halua ostaa tarjottua viljaa - ainakaan senhetkisillä hinnoilla, alkaa kriittinen laaduntarkkailu. Silloin viljan hinnat olivat perushintoja, jotka sovittiin maatalouspoliittisissa neuvotteluissa. Laatuvähennykset ja ostajien kiukuttelu sitten toteuttivat käytännön hinnat.
On jonkin verran arveluja ollut, että näinä aikoina tilojen välisessä kaupassa hintataso olisi noin 70-100 euroa matalampi kuin viljakaupassa. Omat kokemukset jonkin verran vahvistavat tuota epävarmaa huhua, mutta itselle suurin epävarmuustekijä on maksuaikataulut. Isot viljaliikkeet saattavat alistaa, mutta maksavat kyllä nopeammin. Paitsi Fazerille en ehkä alkaisi tarjotakaan. Pro Ruis - projektin tekopyhyys kyllä laittoi sukset ristiin tässä loppuelämän aikana.
-SS-
Mistä saan ostaa rehuohraa 150e-200e/t hinnalla tällä hetkellä?Taidankin viedä näytteet vasta sitten kun viljoista on ihan oikeasti pula🤔
Siis eihän tämä ole mitään uutta. Joskus 1970-luvulla tuli syysvehnää niin paljon, että ei mahtunut mihinkään. "Ei kiloakaan" Niin johan alkoivat nyrpistellä muutamalle vihreälle, surkastuneelle tai roskalle. Itäneitä ja punaisia alkoi löytyä ja kuorma uhattiin laittaa takaisin. Rehuksi sitten hyväksyivät, tai runsaat laatuvähennykset, mikä korjasi hinnan lähemmäksi oikeaa tasoa. Eli kun ostajilla ei olisi oikein halua ostaa tarjottua viljaa - ainakaan senhetkisillä hinnoilla, alkaa kriittinen laaduntarkkailu. Silloin viljan hinnat olivat perushintoja, jotka sovittiin maatalouspoliittisissa neuvotteluissa. Laatuvähennykset ja ostajien kiukuttelu sitten toteuttivat käytännön hinnat.
On jonkin verran arveluja ollut, että näinä aikoina tilojen välisessä kaupassa hintataso olisi noin 70-100 euroa matalampi kuin viljakaupassa. Omat kokemukset jonkin verran vahvistavat tuota epävarmaa huhua, mutta itselle suurin epävarmuustekijä on maksuaikataulut. Isot viljaliikkeet saattavat alistaa, mutta maksavat kyllä nopeammin. Paitsi Fazerille en ehkä alkaisi tarjotakaan. Pro Ruis - projektin tekopyhyys kyllä laittoi sukset ristiin tässä loppuelämän aikana.
-SS-
::) ;DMistä saan ostaa rehuohraa 150e-200e/t hinnalla tällä hetkellä?Taidankin viedä näytteet vasta sitten kun viljoista on ihan oikeasti pula🤔
Siis eihän tämä ole mitään uutta. Joskus 1970-luvulla tuli syysvehnää niin paljon, että ei mahtunut mihinkään. "Ei kiloakaan" Niin johan alkoivat nyrpistellä muutamalle vihreälle, surkastuneelle tai roskalle. Itäneitä ja punaisia alkoi löytyä ja kuorma uhattiin laittaa takaisin. Rehuksi sitten hyväksyivät, tai runsaat laatuvähennykset, mikä korjasi hinnan lähemmäksi oikeaa tasoa. Eli kun ostajilla ei olisi oikein halua ostaa tarjottua viljaa - ainakaan senhetkisillä hinnoilla, alkaa kriittinen laaduntarkkailu. Silloin viljan hinnat olivat perushintoja, jotka sovittiin maatalouspoliittisissa neuvotteluissa. Laatuvähennykset ja ostajien kiukuttelu sitten toteuttivat käytännön hinnat.
On jonkin verran arveluja ollut, että näinä aikoina tilojen välisessä kaupassa hintataso olisi noin 70-100 euroa matalampi kuin viljakaupassa. Omat kokemukset jonkin verran vahvistavat tuota epävarmaa huhua, mutta itselle suurin epävarmuustekijä on maksuaikataulut. Isot viljaliikkeet saattavat alistaa, mutta maksavat kyllä nopeammin. Paitsi Fazerille en ehkä alkaisi tarjotakaan. Pro Ruis - projektin tekopyhyys kyllä laittoi sukset ristiin tässä loppuelämän aikana.
-SS-
Meni jo.
-SS-
Kannattaa huomioida se, että marraskuun alussa voi tulla viljan hintoja laskeva tarjontapiikki, kun monet haluaa siirtää viljatilin maksun ensi vuoden puolelle, tämän uuden 60 vrk:n enimmäismaksuaika -eu-säännön takia, joka siis pakottaaa myöhentämään viljan myyntiä marraskuun alusta eteenpäin, jos ei halua viljarahoja tililleen tämän vuoden puolella.Totta.
No paljonkos nostetaan pellolle vuokra tarjouksia kun viljan hinta rupee oleen noin korkee... 8)Eiks se nyt vähintään se 100% nosteta kun viljan hintakin on noussut suunnilleen tuon verran (n. 150e -> 300e) ::) :o ;D
Varmaan paras vuosi taloudellisesti viljanviljelyssä koko eu-aikana, kuivauskulutkin pysyi pieninä korkeasta löpön hinnasta huolimatta, vielä parempi jos hankki lannat ja löpöt jo viime vuoden puolella.Höpö höpö Rakkine..aivan karmeeta tää viljelyhomma. Kulut vaan nousee. Lannoitteisiin tulee 50 euroa/tonni viikossa lisähintaa ja vilja laskee 10 euroa/tonni viikossa. Keväällä lannoite 1500 ja vilja 170 euroa.. Sähkö 60 senttiä/kilowatti ja löpö 1,5. euroa/litra. Koita siinä nyt viljellä ja kylvää. Parhaimman tuloksen saa kun jättää 80 prosentin talvipeitteisyysilmoituksen ja keväällä vaan hengailee. On noi tuotteen ostajat näyttänyt taas miten saadaan Suomalainen viljanviljelijä polvilleen.
Varmaan paras vuosi taloudellisesti viljanviljelyssä koko eu-aikana, kuivauskulutkin pysyi pieninä korkeasta löpön hinnasta huolimatta, vielä parempi jos hankki lannat ja löpöt jo viime vuoden puolella.Höpö höpö Rakkine..aivan karmeeta tää viljelyhomma. Kulut vaan nousee. Lannoitteisiin tulee 50 euroa/tonni viikossa lisähintaa ja vilja laskee 10 euroa/tonni viikossa. Keväällä lannoite 1500 ja vilja 170 euroa.. Sähkö 60 senttiä/kilowatti ja löpö 1,5. euroa/litra. Koita siinä nyt viljellä ja kylvää. Parhaimman tuloksen saa kun jättää 80 prosentin talvipeitteisyysilmoituksen ja keväällä vaan hengailee. On noi tuotteen ostajat näyttänyt taas miten saadaan Suomalainen viljanviljelijä polvilleen.
Varmaan paras vuosi taloudellisesti viljanviljelyssä koko eu-aikana, kuivauskulutkin pysyi pieninä korkeasta löpön hinnasta huolimatta, vielä parempi jos hankki lannat ja löpöt jo viime vuoden puolella.Höpö höpö Rakkine..aivan karmeeta tää viljelyhomma. Kulut vaan nousee. Lannoitteisiin tulee 50 euroa/tonni viikossa lisähintaa ja vilja laskee 10 euroa/tonni viikossa. Keväällä lannoite 1500 ja vilja 170 euroa.. Sähkö 60 senttiä/kilowatti ja löpö 1,5. euroa/litra. Koita siinä nyt viljellä ja kylvää. Parhaimman tuloksen saa kun jättää 80 prosentin talvipeitteisyysilmoituksen ja keväällä vaan hengailee. On noi tuotteen ostajat näyttänyt taas miten saadaan Suomalainen viljanviljelijä polvilleen.
Niinpä. Nyt pitää kuotenkin huomioida se, että kasitonnarin saa se, joka tosissaan yrittää. 20 tonnia kalkkia alle ja 1300 eurolla moniravinteista apulantaa. vaikka Y6:ta . Sitten kahdeksan tonnia 170 euron viljaa nii se tekee 1360 euroa. Katetta jää ihan hyvin, ja tuet päälle.
Jos ei lannoittaisi ollenkaan, ja saisi vain 3 tonnia jotain ruista, niin myyntitulot olisivat vain 510 euroa. Tuetkin takavarikoitaisiin, kun ei viljelisi tosissaan.
-SS-
Ne joille on tullut tänä vuonna kohtuullinen sato verrattuna aiempiin vuosiin, ja silti viljan/valkuaiskasvien kannattavuus on ollut heikompi kuin 2019-2021 keskimäärin voisi nyt avata sitä heikon kannattavuuden muodostumuista.Onhan toi mahdollista. Jos oli viime vuonna vaikka syysvehnää niin ne selvisi aika hyvin ja yleisesti 20/21 talvesta ja kyl niistä tuli sataakin vaikka kuivaa oli. Sadon jos möi 22 keväällä niin hinta taisi olla jonkin matkaa yli 400e.
Sen sijaan että tosiaan spekuloi ja kitisee sitä miten huomenna voi olla kaikki surkeammin.
Ne joille on tullut tänä vuonna kohtuullinen sato verrattuna aiempiin vuosiin, ja silti viljan/valkuaiskasvien kannattavuus on ollut heikompi kuin 2019-2021 keskimäärin voisi nyt avata sitä heikon kannattavuuden muodostumuista.Onhan toi mahdollista. Jos oli viime vuonna vaikka syysvehnää niin ne selvisi aika hyvin ja yleisesti 20/21 talvesta ja kyl niistä tuli sataakin vaikka kuivaa oli. Sadon jos möi 22 keväällä niin hinta taisi olla jonkin matkaa yli 400e.
Sen sijaan että tosiaan spekuloi ja kitisee sitä miten huomenna voi olla kaikki surkeammin.
Tämän vuoden sato ei 400e ole saanut, kiinnityshinnat taisi olla kuitenkin siellä 350e tuntumassa. Mitä ne sadot sitten on olleet. Omassa vertailussa syysvehnällä ero oli vuosien välillä n. 500kg/ ha tämän vuoden eduksi mutta tänä vuonna pinta-alaa ei ollut jäljellä juuri mitään. Pitää myös muistaa että lannoitteet maksoi jo vuosi sitten enemmän kuin 20 Syksyllä kun kenties silloin on tuon 21 vuoden lantoja osteltu.
En nyt ala väittämään että viime vuosi tai sitä edeltävät pari vuotta voisi olla parempi kuin tämä, mut itse en ainakaan ole vielä myynyt tämän vuoden tavaroista mitään ja kesällä myin vuoden 18 kauroja (siemenvara). Taisi tulla lähes 100% hinnan nousu 5 vuodessa.
Tarkoitan et hommassa on niin paljon muuttujia ja laskentatapoja et ihan suoraviivaisesti ei voi todeta et automaattisesti tämä vuosi olisi eu ajan paras. ::)
Mut ethän sä tietysti sitä nyt ihan tarkoittanutkaan vaan kyselit et onko jollakin mennyt huonosti..
En ole laskenut kun vuosikin vielä kesken, mutta kyllähän näin perstuntumalta näyttää ihan hyvältä. Toki näin luomuilijana ei kannata paljoa vertailla tavanomaisiin.Ne joille on tullut tänä vuonna kohtuullinen sato verrattuna aiempiin vuosiin, ja silti viljan/valkuaiskasvien kannattavuus on ollut heikompi kuin 2019-2021 keskimäärin voisi nyt avata sitä heikon kannattavuuden muodostumuista.Onhan toi mahdollista. Jos oli viime vuonna vaikka syysvehnää niin ne selvisi aika hyvin ja yleisesti 20/21 talvesta ja kyl niistä tuli sataakin vaikka kuivaa oli. Sadon jos möi 22 keväällä niin hinta taisi olla jonkin matkaa yli 400e.
Sen sijaan että tosiaan spekuloi ja kitisee sitä miten huomenna voi olla kaikki surkeammin.
Tämän vuoden sato ei 400e ole saanut, kiinnityshinnat taisi olla kuitenkin siellä 350e tuntumassa. Mitä ne sadot sitten on olleet. Omassa vertailussa syysvehnällä ero oli vuosien välillä n. 500kg/ ha tämän vuoden eduksi mutta tänä vuonna pinta-alaa ei ollut jäljellä juuri mitään. Pitää myös muistaa että lannoitteet maksoi jo vuosi sitten enemmän kuin 20 Syksyllä kun kenties silloin on tuon 21 vuoden lantoja osteltu.
En nyt ala väittämään että viime vuosi tai sitä edeltävät pari vuotta voisi olla parempi kuin tämä, mut itse en ainakaan ole vielä myynyt tämän vuoden tavaroista mitään ja kesällä myin vuoden 18 kauroja (siemenvara). Taisi tulla lähes 100% hinnan nousu 5 vuodessa.
Tarkoitan et hommassa on niin paljon muuttujia ja laskentatapoja et ihan suoraviivaisesti ei voi todeta et automaattisesti tämä vuosi olisi eu ajan paras. ::)
Mut ethän sä tietysti sitä nyt ihan tarkoittanutkaan vaan kyselit et onko jollakin mennyt huonosti..
No jos ei puhutakaan satovuodesta vaan kirjanpidollisesta vuodesta niin on yksiselitteisempää, eli kaikki tämän vuoden puolella myyty tai ostettu viljelyyn liittyvä on on osa tämän vuoden kannattavuutta. Vaikka olisi minkä vuoden satoa :) Toki vuosi on vielä kesken mutta mihin mahtaa asettua?
Moni ei taida laskea ainakaan kulupuolella vaihtoehtoista "tilannetta" eli niin et vaikka lannat (ja muutkin) olisi ostettu milloin niin niiden kulu viljelyssä olisi käytön hetkinen hinta?
Joo tuo on tänä vuonna hyvin lähellä totuutta. Alimmillaan tuli 55kg N lannoituksella (kemiallista) yli 8tn ohraa. Esikasvina ollut juurikas vapautti typpeä multavasta maasta. Viime vuonna keskikäyttömäärä oli syysvehnästä johtuen selvästi isompi, mutta niin oli hintakin pienempi.
Jos en ole väärin ymmärtänyt ja muista niin joozeppi tais viljellä varsinais Suomessa et kyl sielläkin savia on. Mutta tais olla niin et siellä on takana broilerin/kanan lantaa enemmän kuin laki sallii ja sitä on ajettu voimallisesti jo useamman vuoden. Allekirjoittanut korjatkoon jos olin ymmärtänyt väärin..Joo tuo on tänä vuonna hyvin lähellä totuutta. Alimmillaan tuli 55kg N lannoituksella (kemiallista) yli 8tn ohraa. Esikasvina ollut juurikas vapautti typpeä multavasta maasta. Viime vuonna keskikäyttömäärä oli syysvehnästä johtuen selvästi isompi, mutta niin oli hintakin pienempi.
Kyllä teillä on helppoa.
Täällä savilla ei 6t satoa oteta alle 120kg N/ha. Yleensä menee 140kg N/ha
Niin,olisihan se reilua ilmoittaa myös, paljonko on lannan mukana typpeä mennyt peltoon.Jos en ole väärin ymmärtänyt ja muista niin joozeppi tais viljellä varsinais Suomessa et kyl sielläkin savia on. Mutta tais olla niin et siellä on takana broilerin/kanan lantaa enemmän kuin laki sallii ja sitä on ajettu voimallisesti jo useamman vuoden. Allekirjoittanut korjatkoon jos olin ymmärtänyt väärin..Joo tuo on tänä vuonna hyvin lähellä totuutta. Alimmillaan tuli 55kg N lannoituksella (kemiallista) yli 8tn ohraa. Esikasvina ollut juurikas vapautti typpeä multavasta maasta. Viime vuonna keskikäyttömäärä oli syysvehnästä johtuen selvästi isompi, mutta niin oli hintakin pienempi.
Kyllä teillä on helppoa.
Täällä savilla ei 6t satoa oteta alle 120kg N/ha. Yleensä menee 140kg N/ha
Silti tietysti nämä jutut aina välillä saa ihmettelemään ja kyllä ainakin itse tulee aikaajoin kyseenalaistettua.. mut voihan jutut pitää paikkansakin mistä sitä tietää..
Sama se itsellä ei täällä tarvi haaveilla tollasista keskisadoista noin pienillä panostuksilla tai edes muutenkaan..
Kyllä täällä täytyy olla tyytyväinen jos viljojen keskisadot alkaa nelosella. Kasitonnareita ei kuule kuin saduissa.Menee sillä mepulla ei ongelmaa. Luomu Ingridiä tänä vuonna yli 3t jopa 3,5t.. oli herneelle hyvä vuosi..
Herne on kyllä alkanut kiinnostamaan. Vähän mietityttää kuivaus kun itsellä käytössä kaksi mepua läppäelevaattoreilla. Olen kuullut että ei olis ihan paras vehje herneen kuivaukseen. Täällä olen kuullut herneestä saadun 2-3tonnia/ha.
Jos en ole väärin ymmärtänyt ja muista niin joozeppi tais viljellä varsinais Suomessa et kyl sielläkin savia on. Mutta tais olla niin et siellä on takana broilerin/kanan lantaa enemmän kuin laki sallii ja sitä on ajettu voimallisesti jo useamman vuoden. Allekirjoittanut korjatkoon jos olin ymmärtänyt väärin..Joo tuo on tänä vuonna hyvin lähellä totuutta. Alimmillaan tuli 55kg N lannoituksella (kemiallista) yli 8tn ohraa. Esikasvina ollut juurikas vapautti typpeä multavasta maasta. Viime vuonna keskikäyttömäärä oli syysvehnästä johtuen selvästi isompi, mutta niin oli hintakin pienempi.
Kyllä teillä on helppoa.
Täällä savilla ei 6t satoa oteta alle 120kg N/ha. Yleensä menee 140kg N/ha
Silti tietysti nämä jutut aina välillä saa ihmettelemään ja kyllä ainakin itse tulee aikaajoin kyseenalaistettua.. mut voihan jutut pitää paikkansakin mistä sitä tietää..
Sama se itsellä ei täällä tarvi haaveilla tollasista keskisadoista noin pienillä panostuksilla tai edes muutenkaan..
Tosi hyviä kirjoituksia ollut siitä mikä on käytännössä ollut oma kannattavuus 2022. Taloustohtorin ennusteen mukaan olisi 2000-luvun korkein yrittäjätulo tulossa tänä vuonna viljatiloille. Ja 2000-luvun heikoin lypsytiloille https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Yrittajatulo_tuotantosuunnittain/
Vähän vaikuttaisi siltä että ei alle 1e/kg (0% alv) juuri saa lannoitteita enää ensi kasvukaudelle. Luulis vaikuttavan vilijan hintaankin jossain vaiheessa.Tähän asti vaikuttanut laskevasti.
Vähän vaikuttaisi siltä että ei alle 1e/kg (0% alv) juuri saa lannoitteita enää ensi kasvukaudelle. Luulis vaikuttavan vilijan hintaankin jossain vaiheessa.
Vähän vaikuttaisi siltä että ei alle 1e/kg (0% alv) juuri saa lannoitteita enää ensi kasvukaudelle. Luulis vaikuttavan vilijan hintaankin jossain vaiheessa.
Nopean gallupin perusteella valtaosa tutuista osti ainakin suurimman osan tarpeesta kun salttu oli sen 600€ alv nolla kauden avauksessa ja on myös toimitettu. On se tietysti paljon enemmän kuin 2021 avauksessa silti.
Ensimmäisessä myyntierässä taisivat myydä 4 kuukauden tuotannon, ja nyt syksyllä vähän lisää. Varmaan yli puolet myymättä, vaikka omassa kaveripiirissä kaikilla jo olisikin.Kuulostaa vähän epäloogiselta. Eikö yleensä myydä kuukausi kerrallaan.
Ihmettelin keväällä kun etelässä oli rähinä vasta "harjoittelu" asteella, niin kaveri kertoi ajatuksia miten edetään. Pankista lainaa kiinteällä korolla 3,2% sis. Marginaalin 5 vuoden maksuajalla. Apulannat kilpailutukseen. Tästä kuukausi eteenpäin ja rekkaralli alkoi. Sanoi että nykyisellä pinta-alalla lähes 5-vuoden lannoitteet kaikissa rakennuksissa missä katto pitää vettä.Näin jälkikäteen helppo sanoa eikä kukaan välttämättä usko mut itse mietin silloin samaa. Mut kun satuin olemaan luomussa niin en jaksanut alkaa joka tarkistuksessa selittämään miks mulla on lannoitteita joka paikassa varastossa. Kai siihen taitaa jonkin tasoinen kieltokin olla ettei kiellettyjä tuotantopanoksia saa olla. Olisi pitänyt vuokrata jokin teollisuushalli jostain. Tai rakentaa ihan kokonaan uusi, sekin olisi tullut maksuun jo aikaisemmalla hinnannousulla, saati sit nyt kun hinta ylittää euron kilolta.
Pankkia myöden monet naureskeli herralle, mutta nyt on osat kääntyneet. Ostohinnat oli keskimäärin 450€/t.
Päätyökseen toimii treidaajana eräässä pankkiiriliikkeessä ja sekmenttinä raaka-aine markkinat... Taisi ekonomilla olla vähän kauaskantoisemmat ajatukset kun pikku kaljassa puhui että kohta on ostajan markkinat peltomaan hankinnassa. Kun tämä solmu ei aukea vuodessa tai kahdessa.
Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Ensimmäisessä myyntierässä taisivat myydä 4 kuukauden tuotannon, ja nyt syksyllä vähän lisää. Varmaan yli puolet myymättä, vaikka omassa kaveripiirissä kaikilla jo olisikin.Kuulostaa vähän epäloogiselta. Eikö yleensä myydä kuukausi kerrallaan.
Huomenna tulee vihdoin Y10 tontille tilattu kesäkuussa heti avauspäivästä seuraavana. Elikkä kolme kuukautta kesti tulla.
Ihmettelin keväällä kun etelässä oli rähinä vasta "harjoittelu" asteella, niin kaveri kertoi ajatuksia miten edetään. Pankista lainaa kiinteällä korolla 3,2% sis. Marginaalin 5 vuoden maksuajalla. Apulannat kilpailutukseen. Tästä kuukausi eteenpäin ja rekkaralli alkoi. Sanoi että nykyisellä pinta-alalla lähes 5-vuoden lannoitteet kaikissa rakennuksissa missä katto pitää vettä.
Pankkia myöden monet naureskeli herralle, mutta nyt on osat kääntyneet. Ostohinnat oli keskimäärin 450€/t.
Päätyökseen toimii treidaajana eräässä pankkiiriliikkeessä ja sekmenttinä raaka-aine markkinat... Taisi ekonomilla olla vähän kauaskantoisemmat ajatukset kun pikku kaljassa puhui että kohta on ostajan markkinat peltomaan hankinnassa. Kun tämä solmu ei aukea vuodessa tai kahdessa.
Elämme mielenkiintoisia aikoja.
On myös näitä, jotka kehuvat pystyvänsä varastoimaan useamman vuoden viljasadot, odottaen oikeaa myyntihetkeä, ovatkohan jo tänä vuonna myyneet viime vuosien sadot, vai odottavatko vielä hintojen nousua tuonne 400-500 € hujakoille?
Jollain 10 ha:n harrastetilalla nuo väitteet monen vuoden varastoinnista ehkä ovatkin uskottavia.
Toisaalta tarviiko tuollainen tila edes mitään tukia, kun ei ole edes tarvetta jokavuotisille viljanmyyntituloille?
Samallalailla kuin joka toinen agronettiäinen ottaa joka vuosi niitä 8t keskisatoja ;DIhmettelin keväällä kun etelässä oli rähinä vasta "harjoittelu" asteella, niin kaveri kertoi ajatuksia miten edetään. Pankista lainaa kiinteällä korolla 3,2% sis. Marginaalin 5 vuoden maksuajalla. Apulannat kilpailutukseen. Tästä kuukausi eteenpäin ja rekkaralli alkoi. Sanoi että nykyisellä pinta-alalla lähes 5-vuoden lannoitteet kaikissa rakennuksissa missä katto pitää vettä.
Pankkia myöden monet naureskeli herralle, mutta nyt on osat kääntyneet. Ostohinnat oli keskimäärin 450€/t.
Päätyökseen toimii treidaajana eräässä pankkiiriliikkeessä ja sekmenttinä raaka-aine markkinat... Taisi ekonomilla olla vähän kauaskantoisemmat ajatukset kun pikku kaljassa puhui että kohta on ostajan markkinat peltomaan hankinnassa. Kun tämä solmu ei aukea vuodessa tai kahdessa.
Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Näitä bisnesmiehiä on yksi joka kylällä, juttujen todenmukaisuus on sitten eria asia. Keväällä yksi kelaukko kehuskeli kuinka monta rekkakuormaa pojallansa on halpoja 2020 lantoja. ;D
On myös näitä, jotka kehuvat pystyvänsä varastoimaan useamman vuoden viljasadot, odottaen oikeaa myyntihetkeä, ovatkohan jo tänä vuonna myyneet viime vuosien sadot, vai odottavatko vielä hintojen nousua tuonne 400-500 € hujakoille?Ai niin että meinaat että jos hommat on hoitanut hyvin ja tilillä sattuu olemaan rahaa niin tukia ei tarvitse saada? :o
Jollain 10 ha:n harrastetilalla nuo väitteet monen vuoden varastoinnista ehkä ovatkin uskottavia.
Toisaalta tarviiko tuollainen tila edes mitään tukia, kun ei ole edes tarvetta jokavuotisille viljanmyyntituloille?
Kotimaan apulantatarpeesta työlukuna puolet on myyty. Euroopassa tulee tehdasseisokkien myötä todella kiire saada kaikille lannoitetta. Kyl tässä vielä joku hintapiikki voidaan nähdä. Toki nämä asiat on jo markkinoiden tiedossa.
Tuossa parit keskustelut käynyt asian tiimoilta, niin näyttää siltä, että +50ha porukka on lannoitteensa nyt tilannut. Suurimpia puutteita tai suoranaisia epävarmuuksia on sitten pienemmän mittakaavan viljelijöillä, joilla on muutakin hommaa kuin maanviljelys, samoin kuin karjatilat, jotka luottavat orgaaniseen lannoitteeseen ja pinta-aloihin. Omat apulannat tuli perjantaina ja kuski sanoi, että hän on nyt kokolailla oman asiakaskuntansa apulannat ajanut. Sellaista on ollut jonkin verran, että kun normaalisti otetaan 1½ kuormaa, niin nyt on tyydytty yhteen kuormaan. Pääsääntöisesti otettu ne lannat kuin yleensäkin. Tältä pohjalta en odota kovin suurta vihreää siirtymää. Samat alat on viljalla, mutta lannoitetasoa rukataan jonkun verran alaspäin. Omalla kohdalla jo hieman kaduttaa, kun ei tullut otettua normaalia määrää, on tilanne sellainen myös tulevaisuudessa, että kyllä sitä jyvää tarvitaan. Lisään kyllä viherryttämistä noilla huonoimmilla kasvupaikoilla, mutta katsellaan nyt talven yli, mikä on kevään tilanne. Uskoisin joskus maaliskuussa tulevan vielä jonkun "tarjous"erän myyntiin, josko siitä sitten ottaisi lisää. Näillä näkymin panostan kauraan ja pudotan myöskin lannoitetasoa. Saa 280e hehtaarikustannusta hieman alaspäin ja säästää nurmisiemenrallin, joka ei ole edullista sekään.Omat keskustelut olleet samansuuntaisia. Suurimmat käyttäjät ovat lannoitteensa hommanneet joten vilja-ala pysyy ja vihreä siirtymä siirtyy taas eteenpäin. Jos tulee huippuvuosi niin lopuilta tiloista ei tarvitakkaan sitten enää mitään. Ja toisaalta lannoitefirmoille ei tule mitään painetta laskea hintoja vaikka siihen muuten olisikin mahdollisuus.
Sopivasti alkaa liukkaat kelit viljarekoille, ja pakkaset kun marraskuu alkaa ja alkaa se EU:n määräämä 60 päivän maksimi tilityssääntö pureen. Viljarekka ruuhka lähtee liikkeelle, kun isännät haluavat tilityksen ensi vuoden puolelle, jotta niillä olisi varaa ostaa 1500 Euro /tonni maksavia lannoitteita ensi kesänä. Jos joskus huudan vihreitä apuun niin tässä kysymyksessä. Säästyisi 10 tuhansia litroja polttoainetta ja turvallisuus paranisi, kun tälläinen sääntö poistuisi. Saisi rauhassa hyvällä kelillä lokakuussa lähettää viljakuormia matkaan. Toivottavasti ensi syksynä tämä sääntö on poistunut. Ja palataan normi käytäntöön. Ainiin viljan hinta alkaa nousemaan..ruis jo 345.. ja vehnä 340..Ja mallasohra 320..Nyt sitä nousua odotellesaJos jotain positiivista haluaa etsiä siitä että ensi vuoden tukimaksatukset siirtyy osin -24 puolelle niin tähän ongelmaan se kyllä auttaa osittain.
Aika rauhallista ollut viime viikot. Pientä laskettelua ollut.
Mites on vieläkö on myytävää jäljellä? Entä naapurilla?
Sama homma itsellä että ei oikeastaan mitään myyty. Mut jostakin täytyisi alkaa keventämään ettei tapahdu sitä kaikki munat samassa korissa ilmiötä.. kun tietäis vaan mistä ::)
Mites ne naapurit onko ne myyneet? Mietin vaan et kuinka paljon tavaraa on teollisuuteen jo virrannut kun hinnat ovat kuitenkin etupäässä laskeneet pikkuisen..
Eiks toi nyt ole tilakohtainen asia? Enkä tässä muutenkaan ole arvostelemassa, myyköön jokainen silloin kun haluaa. Kiinnostaisi vain tietää et minkä verran tavaraa on jo myyty ja paljon sitä on vielä viljelijöiden varastoissa odottamassa myyntiä? Et onko hinnan nousulle siis olemassa edes mitään perusteita?Sama homma itsellä että ei oikeastaan mitään myyty. Mut jostakin täytyisi alkaa keventämään ettei tapahdu sitä kaikki munat samassa korissa ilmiötä.. kun tietäis vaan mistä ::)
Mites ne naapurit onko ne myyneet? Mietin vaan et kuinka paljon tavaraa on teollisuuteen jo virrannut kun hinnat ovat kuitenkin etupäässä laskeneet pikkuisen..
Kyllä nuo jankutukset että ei pidä nyt myydä, on sikäli turhia, että monilla, mm. allekirjoittaneella, on niin pienet tai olemattomat varastot, että on pakko myydä puintiaikana suoraan kuivurilta, oli hinta mitä tahansa. Ja rahaakin tarvitaan, ja tulevaisuudessa kun tukien maksu myöhentyy, myös varastoja omaavien on pakko myydä jo syksyllä.
Sama homma itsellä että ei oikeastaan mitään myyty. Mut jostakin täytyisi alkaa keventämään ettei tapahdu sitä kaikki munat samassa korissa ilmiötä.. kun tietäis vaan mistä ::)Kyllä sitä on myyty pitkin syksyä. Rahaa ei ole ja pankkikin haluaisi omiaan pois. Sama peli muuallakin. Kävin Liedossa ja kysyin pienviljelijältä, mitä tehdään. Sanoi, ettei ole mitään käsitystä kuinka hintojen käy. Koko ajan myyty tasaisesti sielläkin. Sellainen käsitys minulla on isojen poikien jutuista, että kotimaan viljatase on viime kesän jäljiltä hyvin tasapainossa ja ensi syksyyn selvitään näillä eväillä. Mutta nämä on näitä.
Mites ne naapurit onko ne myyneet? Mietin vaan et kuinka paljon tavaraa on teollisuuteen jo virrannut kun hinnat ovat kuitenkin etupäässä laskeneet pikkuisen..
Vuokrapeltoon sai jättää tarjouksia... Ei riittänyt 250eEi mikään yllätys ;D Sama peltokaupoissa. Yhtään ei hinnat ole joustanu.
Oikeasti tälläinen luomupienviljelijä joutuu miettimään koska myy kun ei niitä rekkakuormia niin montaa tule että niiden kanssa voisi jollain lailla pelailla pitkin vuotta myymällä. ;DSama homma itsellä että ei oikeastaan mitään myyty. Mut jostakin täytyisi alkaa keventämään ettei tapahdu sitä kaikki munat samassa korissa ilmiötä.. kun tietäis vaan mistä ::)Kyllä sitä on myyty pitkin syksyä. Rahaa ei ole ja pankkikin haluaisi omiaan pois. Sama peli muuallakin. Kävin Liedossa ja kysyin pienviljelijältä, mitä tehdään. Sanoi, ettei ole mitään käsitystä kuinka hintojen käy. Koko ajan myyty tasaisesti sielläkin. Sellainen käsitys minulla on isojen poikien jutuista, että kotimaan viljatase on viime kesän jäljiltä hyvin tasapainossa ja ensi syksyyn selvitään näillä eväillä. Mutta nämä on näitä.
Mites ne naapurit onko ne myyneet? Mietin vaan et kuinka paljon tavaraa on teollisuuteen jo virrannut kun hinnat ovat kuitenkin etupäässä laskeneet pikkuisen..
Saattaa olla että viljan hintaan vaikuttaa tällä hetkellä eniten se kuinka Ukrainasta saavat laivattua viljaa maailmanmarkkinoille. Jotenkin haiskahtaa siltä että Putleri tietää olevansa ahtaalla ja jotain tunnusteluja käydään taustalla Usan ja muiden vaikuttajien kesken,välirauhaakin jo haistellaan vaikka Ukrainan pressa onkin jyrkästi vastaan.
Kotimaan viljatase kuulostaa olevan aika tasapainossa ja kulutus vähenee rehukäytössä,lannoitteiden saatavuus on kysymysmerkki ja isäntien ostohalukkuuskin on arvoitus.
Omat on myyty mutta mitään ei ole toimitettu....saa nähdä sitten mikä on lopputulema. Pieniä peliliikkeitä saattaapi tulla ennen kevättä niin päätin sitten hoitaa asian alta pois.
Sama havainto. Kyl alkaa olemaan tilan kehittäminen peltoja lisäämällä mahdotonta. Elukkahomma ajettiin jo aiemmin ongelmiin täällä Ab alueella niin kohta voikin sit laittaa lapun luukulle ja alkaa harrastelemaan viljelyä. Eurot elämiseen täytyy vain löytää muualta. ::)Vuokrapeltoon sai jättää tarjouksia... Ei riittänyt 250eEi mikään yllätys ;D Sama peltokaupoissa. Yhtään ei hinnat ole joustanu.
niinpä. ja tuosta ei esim. eemeli ole ollenkaa huolissaan, pelkästään siitä saabiko kepu äänivyöryn. mutta kyl maalla alkaa olla huoli kui elämä jatkuuu ku tilat hiljenee ja pellot kasvaa pajua.Tämä on kyl niin paikkakohtaista kun vain voi olla. Aktiivisilla alueilla peltoja ei riitä halukkaille ja talot menevät hevosharrastelijoille tai muille maalle muuttoa halajaville..
aika hurjaa nuo luvut tilojen vähenemissestä. mut kait se kehitys on läpikäytävä että taas elämä voittaa. metätkii kelpaa mut hinnat alkaa huimasti taas nousta. tiloja ja rakennuksia kait ei monikaan huoli?Mitkä luvut ja missä?
Tuo maaseutu elivoimaisena noita kepun sirppi ja apilajuttuja.Niinhän se on. Tässä maailman tilanteessa koko maan asuttamisena pitämisessä on kai joku ajatus maanpuolustuksellisestikkin. Kertokaa nyt miten se yks ukko ja akka jossain pohjoiskarjalan perukoilla auttaa maanpuolustusta?
Osa pysyy asuttuna, osa autioituu entisestään.
Miten korona aikan suitsutettiinkaan maastullia myöden, miten maaseudulla on ihanaa ja kaikki muuttaa sinne.
Totuus taisi olla vain toisenlainen.
Vehnän hinta laskee taas. Joko talven huiput on nähty?No sen kun tietäis. Näytti ohrakin laskeneen.. Kai tuota vehnää painaa pörssihinta ja ohraa taas vehnän painuminen.
Mikähän noi futuuritkin sai tänään noin heiluun ja Suomessa ostajat heti laskeen ostohintoja? Oliko se eilen vai toissapäivänä kun Raisio laitto suurimokauraan vitosen lisää hintaa ja nyt otti sen pois.Futuurien heilunta kertoo kenties epävarmuudesta. Rahamiehet siellä miettii et onko se pohja nyt vai ei kun pitää ostaa. Mitä suomen hintoihin tulee niin nyt kai ollaan ekaa kertaa siinä tilanteessa että hinnallisesti ollaan eu:n ja futuurihintojen kanssa lähes tasoissa. Ei ole enää sitä satasen miinusta edessä. Olen ymmärtänyt et eu:n alueella aiemminkin hinnat ovat liikkuneet "herkemmin" futuurien mukaan et johtuisiko tämä suomen hintojen ees taas heilunta sitten siitä?
Mikähän noi futuuritkin sai tänään noin heiluun ja Suomessa ostajat heti laskeen ostohintoja? Oliko se eilen vai toissapäivänä kun Raisio laitto suurimokauraan vitosen lisää hintaa ja nyt otti sen pois.
Kannattaa muutenki olla hiukan pelisilmää ja huomioida tuo +/- 10% minkä suurin osa sopimuksista kattaa. Just meni rekka kauraa 345€/tn kun kaverilta jäi 42tn sopimusta käyttämättä (siis tuo ylitys huomioiden). Samoin monikin on mun rehuvilja 300€ soppariin kelkkonu rehueriä on sekin nyt hiukan markkinahinnan päälle. Samoin mun sopparilla meni Planettia kaverilta nuppi kun jäi 420€ hintasta sen verran vapaaksi.
Tietty aina sen lähetteellä kenellä sopimus ja siirtelee sit ku tilitys tulee. Sit taas jos hinta huonompi kuin markkina niin toki ajaa siihen vaan 90%.
Raisio otti sen 5€ puhtauslisän vissiin kauralta pois. Jokainen sen on saanutki. 10-20€ lisät kaikilla elintarvikekauralla.
Kannattaa muutenki olla hiukan pelisilmää ja huomioida tuo +/- 10% minkä suurin osa sopimuksista kattaa. Just meni rekka kauraa 345€/tn kun kaverilta jäi 42tn sopimusta käyttämättä (siis tuo ylitys huomioiden). Samoin monikin on mun rehuvilja 300€ soppariin kelkkonu rehueriä on sekin nyt hiukan markkinahinnan päälle. Samoin mun sopparilla meni Planettia kaverilta nuppi kun jäi 420€ hintasta sen verran vapaaksi.
Tietty aina sen lähetteellä kenellä sopimus ja siirtelee sit ku tilitys tulee. Sit taas jos hinta huonompi kuin markkina niin toki ajaa siihen vaan 90%.
Raisio otti sen 5€ puhtauslisän vissiin kauralta pois. Jokainen sen on saanutki. 10-20€ lisät kaikilla elintarvikekauralla.
Kannattaa muutenki olla hiukan pelisilmää ja huomioida tuo +/- 10% minkä suurin osa sopimuksista kattaa. Just meni rekka kauraa 345€/tn kun kaverilta jäi 42tn sopimusta käyttämättä (siis tuo ylitys huomioiden). Samoin monikin on mun rehuvilja 300€ soppariin kelkkonu rehueriä on sekin nyt hiukan markkinahinnan päälle. Samoin mun sopparilla meni Planettia kaverilta nuppi kun jäi 420€ hintasta sen verran vapaaksi.
Tietty aina sen lähetteellä kenellä sopimus ja siirtelee sit ku tilitys tulee. Sit taas jos hinta huonompi kuin markkina niin toki ajaa siihen vaan 90%.
Raisio otti sen 5€ puhtauslisän vissiin kauralta pois. Jokainen sen on saanutki. 10-20€ lisät kaikilla elintarvikekauralla.
Sillä 10% ei kyl mitään satovaihtelua tasata. Silloin jos hinta hyvä niin voi onnistua tuo "kavereilta" haaliminen kiintiön täyttöön. Mikäli toisinpäin niin voi vähän hiljaista pidellä.
Mulla ei ainakaan ollut viime keväänä niin kovaa luottoa et olis kärsinyt koko sadon kiinnitellä etukäteen. Puolet, mut mistä? Kohtuu tuoreessa muistissa oli edellinen huono vuosi. Kesällä kun näki et ihan ok sadot tulossa niin kiinnityshinnat tippuneet jo.....
Kannattaa muutenki olla hiukan pelisilmää ja huomioida tuo +/- 10% minkä suurin osa sopimuksista kattaa. Just meni rekka kauraa 345€/tn kun kaverilta jäi 42tn sopimusta käyttämättä (siis tuo ylitys huomioiden). Samoin monikin on mun rehuvilja 300€ soppariin kelkkonu rehueriä on sekin nyt hiukan markkinahinnan päälle. Samoin mun sopparilla meni Planettia kaverilta nuppi kun jäi 420€ hintasta sen verran vapaaksi.
Tietty aina sen lähetteellä kenellä sopimus ja siirtelee sit ku tilitys tulee. Sit taas jos hinta huonompi kuin markkina niin toki ajaa siihen vaan 90%.
Raisio otti sen 5€ puhtauslisän vissiin kauralta pois. Jokainen sen on saanutki. 10-20€ lisät kaikilla elintarvikekauralla.
Onko näissä hinnoissa saman verran Alastaro-lisää kuin Valmetin tehoissa...? :P
Kyllä sen viljan hinnan tuosta vielä täytyy nousta🤔Olen vähän samoilla linjoilla. Lisäksi apulanta on kallista joka varmaan tiputtaa taas ensi kaudella tuotantoa, jos ei sitten tarjota kunnon kiinnityshintoja. Vähissä on kuitenkin ne joozepin tilat jossa otetaan alle 100 kilolla pussityppeä 7t satoja.
Ukrainan tilanne näyttää pitkittyvän ja pitkittyvän ja lisäksi euroopassa oli ennätyskuivaa. Ja kun lannoitteistakin on pulaa niin pakostakin tulee pula myös viljasta.
Kyllä sen viljan hinnan tuosta vielä täytyy nousta🤔Olen vähän samoilla linjoilla. Lisäksi apulanta on kallista joka varmaan tiputtaa taas ensi kaudella tuotantoa, jos ei sitten tarjota kunnon kiinnityshintoja. Vähissä on kuitenkin ne joozepin tilat jossa otetaan alle 100 kilolla pussityppeä 7t satoja.
Ukrainan tilanne näyttää pitkittyvän ja pitkittyvän ja lisäksi euroopassa oli ennätyskuivaa. Ja kun lannoitteistakin on pulaa niin pakostakin tulee pula myös viljasta.
Mä olen alkanut kallistumaan vähän siihen et jos hinta ei nouse ni en myy. Muutenkin kun tässä luomussa olen niin ens vuonna olisi kierrossa taas enemmän nurmia kuin tänä vuonna niin satomäärä vähenee. Täytyy varmaan järjestellä jostain varastotiloja ens syksyksi.. ::)
Elukkatuotannon lopettaminen on yleensä kannattavaa, jos siis ei ole ajanut tuotantoa jo velkakierteeseen eli pyörittänyt kannattamatonta tuotantoa, ne elukat kun myydään pois niin ei tarvii ostaa enää seuraavia kasvatettavia tai niille rehuja.. ::)Kyllä sen viljan hinnan tuosta vielä täytyy nousta🤔Olen vähän samoilla linjoilla. Lisäksi apulanta on kallista joka varmaan tiputtaa taas ensi kaudella tuotantoa, jos ei sitten tarjota kunnon kiinnityshintoja. Vähissä on kuitenkin ne joozepin tilat jossa otetaan alle 100 kilolla pussityppeä 7t satoja.
Ukrainan tilanne näyttää pitkittyvän ja pitkittyvän ja lisäksi euroopassa oli ennätyskuivaa. Ja kun lannoitteistakin on pulaa niin pakostakin tulee pula myös viljasta.
Mä olen alkanut kallistumaan vähän siihen et jos hinta ei nouse ni en myy. Muutenkin kun tässä luomussa olen niin ens vuonna olisi kierrossa taas enemmän nurmia kuin tänä vuonna niin satomäärä vähenee. Täytyy varmaan järjestellä jostain varastotiloja ens syksyksi.. ::)
Heti kun vaihtaa kotieläintuotannosta viljanviljelyyn niin pinkka on sen verran hyvässä kunnossa ettei pariin vuoteen tarvitse välttämättä mitään myydä jos ei hinta miellytä. :o Täytyy itsekin ehkä itsekin miettiä sitä vaihtoehtoa, 3000m2 navettaan mahtuisi tasovarastoon aika kasa viljaa...
ja kun nuita tiloja lopettaa elikoitaan ni paljon se lisää viljaa? miettinnä et täsä lähialueella noin 100 hehtaria vapaana kohta ja mitä niillä alkais tuottaa.. osa hömpällä mut.....
ja kun nuita tiloja lopettaa elikoitaan ni paljon se lisää viljaa? miettinnä et täsä lähialueella noin 100 hehtaria vapaana kohta ja mitä niillä alkais tuottaa.. osa hömpällä mut.....
Älä huolehdi, suomalainen vilja mahtuu maailmanmarkkinoiden hävikin sekaan.
Paikallinen hinta määritetään paikallisten toimijoiden lehmänkauppojen mukaisesti, ei maailmanmarkkinoiden mukaan. Pörssihinta on se mikä on, ei niitä pukujeppejä kiinnosta se, laittaako Oksa lehmät teurasautoon, vaiko ei.
Tähän mennessä kotimaisen karjatalouden viljantarpeen tyydyttäminen on painanut hinnat reilusti alle maailmanmarkkinahintojen.
-SS-
Ja uskot, että kotimaisen elukka tuotannon vähentämisen jälkeen rehuviljan hinta meilläkin nousee maailmanmarkkinahintaan ? Eli tuotanto lisääntyy, käyttö vähenee ja hinta nousee ::)
Joutus sen rahdin silti maksaa vaikka käsistä melkein väkipakolla ostettiin.Onko sillä merkitystä jos lopputulos (hinta) tyydytti?
Kyllä sen viljan hinnan tuosta vielä täytyy nousta🤔
Ukrainan tilanne näyttää pitkittyvän ja pitkittyvän ja lisäksi euroopassa oli ennätyskuivaa. Ja kun lannoitteistakin on pulaa niin pakostakin tulee pula myös viljasta.
Kyllä sen viljan hinnan tuosta vielä täytyy nousta🤔
Ukrainan tilanne näyttää pitkittyvän ja pitkittyvän ja lisäksi euroopassa oli ennätyskuivaa. Ja kun lannoitteistakin on pulaa niin pakostakin tulee pula myös viljasta.
Turha miettiä tommosia. Kaikki tieto minkä sinä tiedät on markkinalla. Ja markkina muodostaa sen futuurin hinnan tietojensa perusteella.
Kotimaan sato oli reilusti kulutusta korkeampi eli itseasiassa Suomen hintataso on edelleen Eurooppaan verrattuna korkea. Selitys on nollavarastot kauden alussa. Nekun saadaan normitasolle niin..
Maailmanlaajuista lamaahan sitä povataan,silloin hinnat romahtaa..Viime keväänähän jo valkuaisenhinta tipahti,koska ostajien ei kannattanut ostaa.Kyllä sen viljan hinnan tuosta vielä täytyy nousta🤔
Ukrainan tilanne näyttää pitkittyvän ja pitkittyvän ja lisäksi euroopassa oli ennätyskuivaa. Ja kun lannoitteistakin on pulaa niin pakostakin tulee pula myös viljasta.
Turha miettiä tommosia. Kaikki tieto minkä sinä tiedät on markkinalla. Ja markkina muodostaa sen futuurin hinnan tietojensa perusteella.
Kotimaan sato oli reilusti kulutusta korkeampi eli itseasiassa Suomen hintataso on edelleen Eurooppaan verrattuna korkea. Selitys on nollavarastot kauden alussa. Nekun saadaan normitasolle niin..
Niin markkina muodostaa tämän hetken hinnan tämän hetken tiedon perusteella. Tietohan muuttuu koko ajan jolloin hintakin voi muuttua. ::)
ja kun nuita tiloja lopettaa elikoitaan ni paljon se lisää viljaa? miettinnä et täsä lähialueella noin 100 hehtaria vapaana kohta ja mitä niillä alkais tuottaa.. osa hömpällä mut.....
Juu en mäkään sitä epäile ettei alaspäin pitkässä juoksussa oltaisi menossa. Mut muutama pomppu saattaa vielä matkalla olla. Muutaman vuoden päästä olemme viisaampia.Maailmanlaajuista lamaahan sitä povataan,silloin hinnat romahtaa..Viime keväänähän jo valkuaisenhinta tipahti,koska ostajien ei kannattanut ostaa.Kyllä sen viljan hinnan tuosta vielä täytyy nousta🤔
Ukrainan tilanne näyttää pitkittyvän ja pitkittyvän ja lisäksi euroopassa oli ennätyskuivaa. Ja kun lannoitteistakin on pulaa niin pakostakin tulee pula myös viljasta.
Turha miettiä tommosia. Kaikki tieto minkä sinä tiedät on markkinalla. Ja markkina muodostaa sen futuurin hinnan tietojensa perusteella.
Kotimaan sato oli reilusti kulutusta korkeampi eli itseasiassa Suomen hintataso on edelleen Eurooppaan verrattuna korkea. Selitys on nollavarastot kauden alussa. Nekun saadaan normitasolle niin..
Niin markkina muodostaa tämän hetken hinnan tämän hetken tiedon perusteella. Tietohan muuttuu koko ajan jolloin hintakin voi muuttua. ::)
Juu en mäkään sitä epäile ettei alaspäin pitkässä juoksussa oltaisi menossa. Mut muutama pomppu saattaa vielä matkalla olla. Muutaman vuoden päästä olemme viisaampia.Maailmanlaajuista lamaahan sitä povataan,silloin hinnat romahtaa..Viime keväänähän jo valkuaisenhinta tipahti,koska ostajien ei kannattanut ostaa.Kyllä sen viljan hinnan tuosta vielä täytyy nousta🤔
Ukrainan tilanne näyttää pitkittyvän ja pitkittyvän ja lisäksi euroopassa oli ennätyskuivaa. Ja kun lannoitteistakin on pulaa niin pakostakin tulee pula myös viljasta.
Turha miettiä tommosia. Kaikki tieto minkä sinä tiedät on markkinalla. Ja markkina muodostaa sen futuurin hinnan tietojensa perusteella.
Kotimaan sato oli reilusti kulutusta korkeampi eli itseasiassa Suomen hintataso on edelleen Eurooppaan verrattuna korkea. Selitys on nollavarastot kauden alussa. Nekun saadaan normitasolle niin..
Niin markkina muodostaa tämän hetken hinnan tämän hetken tiedon perusteella. Tietohan muuttuu koko ajan jolloin hintakin voi muuttua. ::)
Joutus sen rahdin silti maksaa vaikka käsistä melkein väkipakolla ostettiin.Pohjanmaalle ovat täältä usein ostaneet viljaa tilahinnalla kun on tarve. Multa meni 5 v sitten Fedexille. On tainneet Anora ja A-rehukin joskus ostaa tilahinnalla.
Juu en mäkään sitä epäile ettei alaspäin pitkässä juoksussa oltaisi menossa. Mut muutama pomppu saattaa vielä matkalla olla. Muutaman vuoden päästä olemme viisaampia.Maailmanlaajuista lamaahan sitä povataan,silloin hinnat romahtaa..Viime keväänähän jo valkuaisenhinta tipahti,koska ostajien ei kannattanut ostaa.Kyllä sen viljan hinnan tuosta vielä täytyy nousta🤔
Ukrainan tilanne näyttää pitkittyvän ja pitkittyvän ja lisäksi euroopassa oli ennätyskuivaa. Ja kun lannoitteistakin on pulaa niin pakostakin tulee pula myös viljasta.
Turha miettiä tommosia. Kaikki tieto minkä sinä tiedät on markkinalla. Ja markkina muodostaa sen futuurin hinnan tietojensa perusteella.
Kotimaan sato oli reilusti kulutusta korkeampi eli itseasiassa Suomen hintataso on edelleen Eurooppaan verrattuna korkea. Selitys on nollavarastot kauden alussa. Nekun saadaan normitasolle niin..
Niin markkina muodostaa tämän hetken hinnan tämän hetken tiedon perusteella. Tietohan muuttuu koko ajan jolloin hintakin voi muuttua. ::)
Mulla loppui viime viikolla hermo, ja laitoin lähes kaiken vapaana olevan viljan kiinni keskimäärin noin 300€/tn tilahinnalla, rehuohraa, rehukauraa ja rehuvehnää. Vehnä reilusti yli, ohra ja kaura hiukan alle. Tuo em. hinta pohjana, myynnin ajankohdan määritän itse eli saan kyttäillä Heinäkuulle asti milloin tavara lähtee ja hinta on sen hetken hinta, kuitenkin vähintään tuo so*****. Rehukaura ja vehnä olisi ollut leipälaatua, mutta ei maksa vaivaa jännittää mitä tuloksia tulee. donit, sako, valkuainen jen. Rahdit suht lähelle kuuluu tähän tilahintaan, mutta leipäviljat pitäs viedä kauemmaksi ja hintahyöty kuivahtaisi osittain siihen.
Viime vuonna samalla sopparilla ohrat, pohjana 290€/tn, ja silloin lähti harmittavasti vain yksi kuorma 424€/tn huippuhinnalla. Syynä muka kiire (laiskuus), kun piti loput tyhjätä kahdesta pyöreästä pöntöstä. No, loput lähti loppuviimein 350€ hinnoilla. Nämä itselle pohjana tämän vuoden hinnan kiinnitykselle. Hinnat on ihan täyttä spekulaatiota, kun tulevasta ei kukaan tiedä. Esimerkkinä polttoaine, jonka piti olla todella kallista just nyt ihan reilun kuukauden takaisilla arvioilla ja hinnat alimmillaan Helmikuun jälkeen. Iso buum Ukrainassa ja maastoa viljelykelvottomaksi, niin viljanhinnat pompsahtaa välittömästi vaikka kukaan ei sitä sillä tavoin haluakaan.
Juu en mäkään sitä epäile ettei alaspäin pitkässä juoksussa oltaisi menossa. Mut muutama pomppu saattaa vielä matkalla olla. Muutaman vuoden päästä olemme viisaampia.Maailmanlaajuista lamaahan sitä povataan,silloin hinnat romahtaa..Viime keväänähän jo valkuaisenhinta tipahti,koska ostajien ei kannattanut ostaa.Kyllä sen viljan hinnan tuosta vielä täytyy nousta🤔
Ukrainan tilanne näyttää pitkittyvän ja pitkittyvän ja lisäksi euroopassa oli ennätyskuivaa. Ja kun lannoitteistakin on pulaa niin pakostakin tulee pula myös viljasta.
Turha miettiä tommosia. Kaikki tieto minkä sinä tiedät on markkinalla. Ja markkina muodostaa sen futuurin hinnan tietojensa perusteella.
Kotimaan sato oli reilusti kulutusta korkeampi eli itseasiassa Suomen hintataso on edelleen Eurooppaan verrattuna korkea. Selitys on nollavarastot kauden alussa. Nekun saadaan normitasolle niin..
Niin markkina muodostaa tämän hetken hinnan tämän hetken tiedon perusteella. Tietohan muuttuu koko ajan jolloin hintakin voi muuttua. ::)
Mulla loppui viime viikolla hermo, ja laitoin lähes kaiken vapaana olevan viljan kiinni keskimäärin noin 300€/tn tilahinnalla, rehuohraa, rehukauraa ja rehuvehnää. Vehnä reilusti yli, ohra ja kaura hiukan alle. Tuo em. hinta pohjana, myynnin ajankohdan määritän itse eli saan kyttäillä Heinäkuulle asti milloin tavara lähtee ja hinta on sen hetken hinta, kuitenkin vähintään tuo so*****. Rehukaura ja vehnä olisi ollut leipälaatua, mutta ei maksa vaivaa jännittää mitä tuloksia tulee. donit, sako, valkuainen jen. Rahdit suht lähelle kuuluu tähän tilahintaan, mutta leipäviljat pitäs viedä kauemmaksi ja hintahyöty kuivahtaisi osittain siihen.
Viime vuonna samalla sopparilla ohrat, pohjana 290€/tn, ja silloin lähti harmittavasti vain yksi kuorma 424€/tn huippuhinnalla. Syynä muka kiire (laiskuus), kun piti loput tyhjätä kahdesta pyöreästä pöntöstä. No, loput lähti loppuviimein 350€ hinnoilla. Nämä itselle pohjana tämän vuoden hinnan kiinnitykselle. Hinnat on ihan täyttä spekulaatiota, kun tulevasta ei kukaan tiedä. Esimerkkinä polttoaine, jonka piti olla todella kallista just nyt ihan reilun kuukauden takaisilla arvioilla ja hinnat alimmillaan Helmikuun jälkeen. Iso buum Ukrainassa ja maastoa viljelykelvottomaksi, niin viljanhinnat pompsahtaa välittömästi vaikka kukaan ei sitä sillä tavoin haluakaan.
Mikäs taho teki tollasen sopparin et hinta vähintään tämä mut jos nousee niin saa sit sen nousseen hinnan? ::)
Eiks lantmannenilla ainakin oo jotain hintaputkia tarjolla🤔
En oo kyllä ite kokeillu, pitäs varmaan 🤔
No nythän tää viljelyn kannattavuus on noussut taas selvästi kun viljan hinnat juoksee alaspäin jo ainakin toista viikkoa. Pitänee neuvotella ohralle joku uusi koti, kaurat saa jäädä ens vuoden puolelle ellei tuo lasku jatku tuota vauhtia.Kyllä sen viljan hinnan tuosta vielä täytyy nousta🤔
Ukrainan tilanne näyttää pitkittyvän ja pitkittyvän ja lisäksi euroopassa oli ennätyskuivaa. Ja kun lannoitteistakin on pulaa niin pakostakin tulee pula myös viljasta.
Turha miettiä tommosia. Kaikki tieto minkä sinä tiedät on markkinalla. Ja markkina muodostaa sen futuurin hinnan tietojensa perusteella.
Kotimaan sato oli reilusti kulutusta korkeampi eli itseasiassa Suomen hintataso on edelleen Eurooppaan verrattuna korkea. Selitys on nollavarastot kauden alussa. Nekun saadaan normitasolle niin..
Lantmännen ei osta nyt mielellään ohraa tai kauraa. Odottanee hintojen laskevan . Kaurasta muut maat tarjoaa halvemmalla, joten vienti ei vedä ja rehutehtailla on ostettuna joksikin aikaa ohraa.
Lantmannella voi olla kauppiaskohtaisia kiintiöitä so*****na eteenpäin ja ne sitten vähän sekoittaa käsityksiä maakunnassa.Lantmännen ei osta nyt mielellään ohraa tai kauraa. Odottanee hintojen laskevan . Kaurasta muut maat tarjoaa halvemmalla, joten vienti ei vedä ja rehutehtailla on ostettuna joksikin aikaa ohraa.
Tärkkiohraa kyllä lastataan tuossa parhaillan. Sitä ostettiin ihan mielellään jos vaan hinta kelpasi myyjälle. Hinta nousussa ? :-)
Jospa tämä on se perinteinen loppuvuoden hinnanpudotus, että vilja lähtee liikkeelle.
Nostan käden pystyyn paniikin merkiksi.Jospa tämä on se perinteinen loppuvuoden hinnanpudotus, että vilja lähtee liikkeelle.
Samaa ounastelen. Tämä peliliike tuntuu jotenkin jo niin tutulta. Mutta näinä tiukkoina aikoina jos koska, tavaraa lähtenee kyllä paniikinomaisesti liikkeelle.
Nostan käden pystyyn paniikin merkiksi.Jospa tämä on se perinteinen loppuvuoden hinnanpudotus, että vilja lähtee liikkeelle.
Samaa ounastelen. Tämä peliliike tuntuu jotenkin jo niin tutulta. Mutta näinä tiukkoina aikoina jos koska, tavaraa lähtenee kyllä paniikinomaisesti liikkeelle.
Viljan t/hinta n.25% lannoitteen hinnasta. Kallis sähkö ja öljy vielä päälle.. Kuka enää saa jäämään mitään viivan päälle..🙊Tuossa 2019 muuttuvat kustannukset per hehtaari, siihen voi arpoa mitkä on vastaavat 2023 ja mitä hintaa siihen pääseminen vaatii
Viljan t/hinta n.25% lannoitteen hinnasta. Kallis sähkö ja öljy vielä päälle.. Kuka enää saa jäämään mitään viivan päälle..🙊
Viljan t/hinta n.25% lannoitteen hinnasta. Kallis sähkö ja öljy vielä päälle.. Kuka enää saa jäämään mitään viivan päälle..🙊
Ehkä se saa jäämään joka osti lannoitteet silloin kesällä sillä n. 700e tonnihinnalla. Jos vertaa pelkästään lannoitteen ja viljanhintaa niin ennen kun lannoite maksoi sen n. 300e tonni ja viljasta sai 150e tonni niin Nythän ollaan vielä melko lähellä tuota jos kesällä ostettu lannat.
Ongelma on se et jos on ostanut lannat vasta nyt noin tonnin tonnihintaan niin mitähän siinä on oikein ajateltu?
Tämä on totta. Kyllä ajoituksessa aina jokin klikkaa.Viljan t/hinta n.25% lannoitteen hinnasta. Kallis sähkö ja öljy vielä päälle.. Kuka enää saa jäämään mitään viivan päälle..🙊
Ehkä se saa jäämään joka osti lannoitteet silloin kesällä sillä n. 700e tonnihinnalla. Jos vertaa pelkästään lannoitteen ja viljanhintaa niin ennen kun lannoite maksoi sen n. 300e tonni ja viljasta sai 150e tonni niin Nythän ollaan vielä melko lähellä tuota jos kesällä ostettu lannat.
Ongelma on se et jos on ostanut lannat vasta nyt noin tonnin tonnihintaan niin mitähän siinä on oikein ajateltu?
Siis kun oikein lähtee laskemaan sopivilla lähtöarvoilla niin eihän mikään suomen maataloudessa ole koskaan kannattanut. ;D Lisäksi tänne tehdyn kustannuslaskennan mukaan monet viljanviljelijät järjestään ostavat kaikki tuotantopanokset silloin kun hinta on ihan korkeimmillaan ja toisaalta aktiivisesti kyttäävät mahdollisuuksia luovuttaa viljan ihan halvimman mahdollisen hinnan aikaan ???
edit: tai kuulemma jonkun naapurin luomunäennäisviljely on välillä kannattanut
Päivä päivältä näyttää siltä että viljanviljelijät pakotetaan jättämään peltonsa sängelle ensi syksynä. Onhan sänkikin kaunista katseltavaa kesäisin, silloin kun tietää että saa laskut maksettua. Muutenhan se on ihan perseestä. Taitaa ainoa oikea tilinpäätöskone jonka porukan kannattaisi hankkia olla kesantomurskain. Sillä kiva murskailla kesällä 24 sänkikesantoja pintakaasulla :)Ai et vasta ens syksynä sängelle ja 24 kesällä "sänkikesanto"?
Eipä tuossa ole pahemmin arpomista. Itellä tulee olemaan kauralla 80 kilon typpitaso ja kustannus 244e/ha. Vehnällä 100kg typpitasolla kustannus 305e/ha. Polttoöljy voi laittaa työluvuksi vaikka 1,76 verolla, millä otin puintiaikaan lisää öljyä ja jota on vielä hieman tankissa jäljellä. Kasvinsuojeluaineet eivät kovin kauheasti ole muuttumassa. glyfosaatin saatavuus on hyvä ja hinta kai hieman laskee, tosin tämä nyt ei kai ihan tähän taulukkoon sovi, mutta tällainen oli ennakkotieto kaupassa.Viljan t/hinta n.25% lannoitteen hinnasta. Kallis sähkö ja öljy vielä päälle.. Kuka enää saa jäämään mitään viivan päälle..🙊Tuossa 2019 muuttuvat kustannukset per hehtaari, siihen voi arpoa mitkä on vastaavat 2023 ja mitä hintaa siihen pääseminen vaatii
(https://1811285197.rsc.cdn77.org/resources/cache/ImagickResize/efa3bbc2ee70963212f76d497a3a7c85/image.png)
Päivä päivältä näyttää siltä että viljanviljelijät pakotetaan jättämään peltonsa sängelle ensi syksynä. Onhan sänkikin kaunista katseltavaa kesäisin, silloin kun tietää että saa laskut maksettua. Muutenhan se on ihan perseestä. Taitaa ainoa oikea tilinpäätöskone jonka porukan kannattaisi hankkia olla kesantomurskain. Sillä kiva murskailla kesällä 24 sänkikesantoja pintakaasulla :)Totta, 50e tukea jokaiselle talviaikaiselle hehtaarille joilla on joku kasvusto pinnalla. Suorakylvö kiittää jälleen.
Ensi kevään kylvöt on jo tehty :) kun lannoitteet on ostettu ja siemenet lajiteltu. Ja tämän syksyn kynnöt tein lokakuussa kun viljan hinta oli sellainen että uskalsin ottaa sen riskin että se pysyisi sillä tasolla, että kylvän keväällä. Kipupisteet kevään 24 kylvöille on ekaks avaushinta ensi kesänä, jos kohtuullinen ostan. Seuraava kipupiste on viljan hinta lokakuussa. Uskaltaako kyntää. Jos nämä kaksi kipupistettä sakkaa, niin silloin sille tilinpäätöskesantomurskaimelle on käyttöä reilusti 24 kesällä. Onkohan kesantomurskaimella sama verotuksellinen sääntö kun puimurilla, että sitä pitäisi käyttää kyseisenä vuotena, että saa verotuksessa vähentää. Tarkoitan lähinnä tätä 22 vuotta. Sori että meni vähän offtopicin. Vaikka viljan hinnalla ja kesantomurskaimella on kyllä vissi yhteys, kun sänkikesantoja murskailee :)Päivä päivältä näyttää siltä että viljanviljelijät pakotetaan jättämään peltonsa sängelle ensi syksynä. Onhan sänkikin kaunista katseltavaa kesäisin, silloin kun tietää että saa laskut maksettua. Muutenhan se on ihan perseestä. Taitaa ainoa oikea tilinpäätöskone jonka porukan kannattaisi hankkia olla kesantomurskain. Sillä kiva murskailla kesällä 24 sänkikesantoja pintakaasulla :)Ai et vasta ens syksynä sängelle ja 24 kesällä "sänkikesanto"?
Musta toi tilanne on jo ens kesälle aika surkea. Kalliit lannat, löpöt hankittuna ja viljan hinta senkuin laskee. Mikäli hintaan ei talven aikana korjausliikettä niin ei kyllä käy kateeksi apulannan omistajia.. Huono noita on varmaan alkaa säästelemään kun eipä taas tiedä koska seuraavaksi hinnat ovat näin korkeita. Edellinen kerta kai ennen eu:ta 27v sitten. Eli käyttääkö kalliit lannat ja jo käyttäessä tietää et persnettoa tulee vai säästääkö ja toivoo et tuotanto tippuisi taas niin paljon tai jokin muu sählinki maailmanpolitiikassa et pääsisi 2024 voitolle.
Päivä päivältä näyttää siltä että viljanviljelijät pakotetaan jättämään peltonsa sängelle ensi syksynä. Onhan sänkikin kaunista katseltavaa kesäisin, silloin kun tietää että saa laskut maksettua. Muutenhan se on ihan perseestä. Taitaa ainoa oikea tilinpäätöskone jonka porukan kannattaisi hankkia olla kesantomurskain. Sillä kiva murskailla kesällä 24 sänkikesantoja pintakaasulla :)Totta, 50e tukea jokaiselle talviaikaiselle hehtaarille joilla on joku kasvusto pinnalla. Suorakylvö kiittää jälleen.
En kiinnittänyt siihen huomiota, että kuinka lukittu tämä summa. Menneellä kaudellahan tasot oli tiedossa ja pysyi siinä. Peltokasvipalkkion kohdalla kyllä päättelin, että tietty potti varattu ja varmaan taso sitten vaihtelee. Alustava arvio kalvolla oli niinkin huima kuin 110e/ha.Päivä päivältä näyttää siltä että viljanviljelijät pakotetaan jättämään peltonsa sängelle ensi syksynä. Onhan sänkikin kaunista katseltavaa kesäisin, silloin kun tietää että saa laskut maksettua. Muutenhan se on ihan perseestä. Taitaa ainoa oikea tilinpäätöskone jonka porukan kannattaisi hankkia olla kesantomurskain. Sillä kiva murskailla kesällä 24 sänkikesantoja pintakaasulla :)Totta, 50e tukea jokaiselle talviaikaiselle hehtaarille joilla on joku kasvusto pinnalla. Suorakylvö kiittää jälleen.
Ymmärsinköhän nyt oikein mitä tukikoulutuksessa sanottiin🤔
Eli talvipeitteisyyteen oli joku tietty summa varattu ja se jaetaan sitten valintojen mukaan. Eli mitä enemmin kasvipeitteisyyttä, niin sitä vähemmin siitä maksetaan.
Mihis tasoon ootte kiinnityksiä saaneet -23 sadolle, vehnä, ohra, kaura?Älä kysele tuollaisia, alkaa vaan harmittaa. Näissä olisi pitänyt olla jo syksyllä liikkeellä. Koko ajan on tultu alaspäin. Joozeppi saa avata tämän pajatson.
Joo näin se kaiketi menee et x euromäärä varattu ja jos paljon kasvipeitteisyyttä niin minimi tulee. Se et miten ne eurojen riittävyydet on sitten laskettu niin en ole jaksanut perehtyä tarkoitan siis sitä et jos minimillä mikä viljelijöille on luvattu budjetti paukkuu niin mistä mahdetaan ottaa puuttuvat rahat. Eli onko nuo varatut summat kuinka realistisia.Päivä päivältä näyttää siltä että viljanviljelijät pakotetaan jättämään peltonsa sängelle ensi syksynä. Onhan sänkikin kaunista katseltavaa kesäisin, silloin kun tietää että saa laskut maksettua. Muutenhan se on ihan perseestä. Taitaa ainoa oikea tilinpäätöskone jonka porukan kannattaisi hankkia olla kesantomurskain. Sillä kiva murskailla kesällä 24 sänkikesantoja pintakaasulla :)Totta, 50e tukea jokaiselle talviaikaiselle hehtaarille joilla on joku kasvusto pinnalla. Suorakylvö kiittää jälleen.
Ymmärsinköhän nyt oikein mitä tukikoulutuksessa sanottiin🤔
Eli talvipeitteisyyteen oli joku tietty summa varattu ja se jaetaan sitten valintojen mukaan. Eli mitä enemmin kasvipeitteisyyttä, niin sitä vähemmin siitä maksetaan.
Joko tukikoulutuksia ollut?
Joo näin se kaiketi menee et x euromäärä varattu ja jos paljon kasvipeitteisyyttä niin minimi tulee. Se et miten ne eurojen riittävyydet on sitten laskettu niin en ole jaksanut perehtyä tarkoitan siis sitä et jos minimillä mikä viljelijöille on luvattu budjetti paukkuu niin mistä mahdetaan ottaa puuttuvat rahat. Eli onko nuo varatut summat kuinka realistisia.Päivä päivältä näyttää siltä että viljanviljelijät pakotetaan jättämään peltonsa sängelle ensi syksynä. Onhan sänkikin kaunista katseltavaa kesäisin, silloin kun tietää että saa laskut maksettua. Muutenhan se on ihan perseestä. Taitaa ainoa oikea tilinpäätöskone jonka porukan kannattaisi hankkia olla kesantomurskain. Sillä kiva murskailla kesällä 24 sänkikesantoja pintakaasulla :)Totta, 50e tukea jokaiselle talviaikaiselle hehtaarille joilla on joku kasvusto pinnalla. Suorakylvö kiittää jälleen.
Ymmärsinköhän nyt oikein mitä tukikoulutuksessa sanottiin🤔
Eli talvipeitteisyyteen oli joku tietty summa varattu ja se jaetaan sitten valintojen mukaan. Eli mitä enemmin kasvipeitteisyyttä, niin sitä vähemmin siitä maksetaan.
No toihan on menossa sitä tilannetta kohden et kohta kasvipeitteisyydestä ei makseta mitään vaan siihen velvoitetaan..Joo näin se kaiketi menee et x euromäärä varattu ja jos paljon kasvipeitteisyyttä niin minimi tulee. Se et miten ne eurojen riittävyydet on sitten laskettu niin en ole jaksanut perehtyä tarkoitan siis sitä et jos minimillä mikä viljelijöille on luvattu budjetti paukkuu niin mistä mahdetaan ottaa puuttuvat rahat. Eli onko nuo varatut summat kuinka realistisia.Päivä päivältä näyttää siltä että viljanviljelijät pakotetaan jättämään peltonsa sängelle ensi syksynä. Onhan sänkikin kaunista katseltavaa kesäisin, silloin kun tietää että saa laskut maksettua. Muutenhan se on ihan perseestä. Taitaa ainoa oikea tilinpäätöskone jonka porukan kannattaisi hankkia olla kesantomurskain. Sillä kiva murskailla kesällä 24 sänkikesantoja pintakaasulla :)Totta, 50e tukea jokaiselle talviaikaiselle hehtaarille joilla on joku kasvusto pinnalla. Suorakylvö kiittää jälleen.
Ymmärsinköhän nyt oikein mitä tukikoulutuksessa sanottiin🤔
Eli talvipeitteisyyteen oli joku tietty summa varattu ja se jaetaan sitten valintojen mukaan. Eli mitä enemmin kasvipeitteisyyttä, niin sitä vähemmin siitä maksetaan.
Näinkö maanviljelijät sitten yritetään saada mukaan ilmastotalkoisiin? Olen sitä mieltä, että taloudellisen kannusteen tai pakotteen tulee olla riittävä, jos meinataan vararikon partaalla pyörivistä maanviljelijöistä tehdä hiiliviljelijöitä.
Eiköhän 75%raja säily eli jos kasvipeitteisyys ylittää tuon,niin ei tukea.Alueeseen kuulumattomille ei tuolla kasvipeitteisyydellä ole ollutkaan niin väliä ja eiköhän nämä alueetkin ole jatkossakin.No toihan on menossa sitä tilannetta kohden et kohta kasvipeitteisyydestä ei makseta mitään vaan siihen velvoitetaan..Joo näin se kaiketi menee et x euromäärä varattu ja jos paljon kasvipeitteisyyttä niin minimi tulee. Se et miten ne eurojen riittävyydet on sitten laskettu niin en ole jaksanut perehtyä tarkoitan siis sitä et jos minimillä mikä viljelijöille on luvattu budjetti paukkuu niin mistä mahdetaan ottaa puuttuvat rahat. Eli onko nuo varatut summat kuinka realistisia.Päivä päivältä näyttää siltä että viljanviljelijät pakotetaan jättämään peltonsa sängelle ensi syksynä. Onhan sänkikin kaunista katseltavaa kesäisin, silloin kun tietää että saa laskut maksettua. Muutenhan se on ihan perseestä. Taitaa ainoa oikea tilinpäätöskone jonka porukan kannattaisi hankkia olla kesantomurskain. Sillä kiva murskailla kesällä 24 sänkikesantoja pintakaasulla :)Totta, 50e tukea jokaiselle talviaikaiselle hehtaarille joilla on joku kasvusto pinnalla. Suorakylvö kiittää jälleen.
Ymmärsinköhän nyt oikein mitä tukikoulutuksessa sanottiin🤔
Eli talvipeitteisyyteen oli joku tietty summa varattu ja se jaetaan sitten valintojen mukaan. Eli mitä enemmin kasvipeitteisyyttä, niin sitä vähemmin siitä maksetaan.
Näinkö maanviljelijät sitten yritetään saada mukaan ilmastotalkoisiin? Olen sitä mieltä, että taloudellisen kannusteen tai pakotteen tulee olla riittävä, jos meinataan vararikon partaalla pyörivistä maanviljelijöistä tehdä hiiliviljelijöitä.
No toihan on menossa sitä tilannetta kohden et kohta kasvipeitteisyydestä ei makseta mitään vaan siihen velvoitetaan..Joo näin se kaiketi menee et x euromäärä varattu ja jos paljon kasvipeitteisyyttä niin minimi tulee. Se et miten ne eurojen riittävyydet on sitten laskettu niin en ole jaksanut perehtyä tarkoitan siis sitä et jos minimillä mikä viljelijöille on luvattu budjetti paukkuu niin mistä mahdetaan ottaa puuttuvat rahat. Eli onko nuo varatut summat kuinka realistisia.Päivä päivältä näyttää siltä että viljanviljelijät pakotetaan jättämään peltonsa sängelle ensi syksynä. Onhan sänkikin kaunista katseltavaa kesäisin, silloin kun tietää että saa laskut maksettua. Muutenhan se on ihan perseestä. Taitaa ainoa oikea tilinpäätöskone jonka porukan kannattaisi hankkia olla kesantomurskain. Sillä kiva murskailla kesällä 24 sänkikesantoja pintakaasulla :)Totta, 50e tukea jokaiselle talviaikaiselle hehtaarille joilla on joku kasvusto pinnalla. Suorakylvö kiittää jälleen.
Ymmärsinköhän nyt oikein mitä tukikoulutuksessa sanottiin🤔
Eli talvipeitteisyyteen oli joku tietty summa varattu ja se jaetaan sitten valintojen mukaan. Eli mitä enemmin kasvipeitteisyyttä, niin sitä vähemmin siitä maksetaan.
Näinkö maanviljelijät sitten yritetään saada mukaan ilmastotalkoisiin? Olen sitä mieltä, että taloudellisen kannusteen tai pakotteen tulee olla riittävä, jos meinataan vararikon partaalla pyörivistä maanviljelijöistä tehdä hiiliviljelijöitä.
No toihan on menossa sitä tilannetta kohden et kohta kasvipeitteisyydestä ei makseta mitään vaan siihen velvoitetaan..Joo näin se kaiketi menee et x euromäärä varattu ja jos paljon kasvipeitteisyyttä niin minimi tulee. Se et miten ne eurojen riittävyydet on sitten laskettu niin en ole jaksanut perehtyä tarkoitan siis sitä et jos minimillä mikä viljelijöille on luvattu budjetti paukkuu niin mistä mahdetaan ottaa puuttuvat rahat. Eli onko nuo varatut summat kuinka realistisia.Päivä päivältä näyttää siltä että viljanviljelijät pakotetaan jättämään peltonsa sängelle ensi syksynä. Onhan sänkikin kaunista katseltavaa kesäisin, silloin kun tietää että saa laskut maksettua. Muutenhan se on ihan perseestä. Taitaa ainoa oikea tilinpäätöskone jonka porukan kannattaisi hankkia olla kesantomurskain. Sillä kiva murskailla kesällä 24 sänkikesantoja pintakaasulla :)Totta, 50e tukea jokaiselle talviaikaiselle hehtaarille joilla on joku kasvusto pinnalla. Suorakylvö kiittää jälleen.
Ymmärsinköhän nyt oikein mitä tukikoulutuksessa sanottiin🤔
Eli talvipeitteisyyteen oli joku tietty summa varattu ja se jaetaan sitten valintojen mukaan. Eli mitä enemmin kasvipeitteisyyttä, niin sitä vähemmin siitä maksetaan.
Näinkö maanviljelijät sitten yritetään saada mukaan ilmastotalkoisiin? Olen sitä mieltä, että taloudellisen kannusteen tai pakotteen tulee olla riittävä, jos meinataan vararikon partaalla pyörivistä maanviljelijöistä tehdä hiiliviljelijöitä.
Ehdollisuuden (ent. Täydentävät ehdot) kohdalle tullee 33 % vaatimus kasvipeitteisyydelle. Tähän ilmeisesti kelpaisi myös kevytmuokattu. Lisärahaa tuosta ei tule. Eli jo nyt velvoitetaan.
Käsittääkseni 33% pitää olla aitoa kasvipeitteisyyttä, eli kevytmuokkaus ei kelpaisi.
Minä en ole nyt ollenkaan vakuuttunut siitä, että 50e/ha olisi jotenkin muuttuva summa. Tämähän kuuluu kokonaisuuteen Ekojärjestelmät, joka jakaantuu neljään alaosioon eli Luonnonhoitonurmet, Viherlannoitusnurmet, Monimuotoisuuskasvit ja Talviaikainen kasvipeitteisyys. Näille neljälle ilmoitettiin jo selvät tukisummat. Olen täysin vakuuttunut, että ainakin nuo kolme ensin mainittua kyllä saavat ne ilmoitetut tasot. Kuka esim. kylväisi Monimuotoisuuskasveja jos luvattu 300e/ha muuttuisikin paljon alemmaksi. Tältä pohjalta haluaisin kyllä ihan selvää mustaa valkoiselle, että talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuki olisi vaihteleva. Olen sitä mieltä, että kyllä sen on pakko olla se 50e/ha. Tämä on joku keskiarvo päättyneen kauden portaittaisesta järjestelmästä ja kasvipeitteisten hehtaarien määrästä vuosittain on haarukoitu joku kokonaispotti mitä siihen voisi mennä rahaa. On sekin mahdollista, että näissä tulee laskuvirheitä ja vuoden parin päästä annetaan joku täsmennys tyyliin kerääjäkasvit ja suojakaistat.No toihan on menossa sitä tilannetta kohden et kohta kasvipeitteisyydestä ei makseta mitään vaan siihen velvoitetaan..Joo näin se kaiketi menee et x euromäärä varattu ja jos paljon kasvipeitteisyyttä niin minimi tulee. Se et miten ne eurojen riittävyydet on sitten laskettu niin en ole jaksanut perehtyä tarkoitan siis sitä et jos minimillä mikä viljelijöille on luvattu budjetti paukkuu niin mistä mahdetaan ottaa puuttuvat rahat. Eli onko nuo varatut summat kuinka realistisia.Päivä päivältä näyttää siltä että viljanviljelijät pakotetaan jättämään peltonsa sängelle ensi syksynä. Onhan sänkikin kaunista katseltavaa kesäisin, silloin kun tietää että saa laskut maksettua. Muutenhan se on ihan perseestä. Taitaa ainoa oikea tilinpäätöskone jonka porukan kannattaisi hankkia olla kesantomurskain. Sillä kiva murskailla kesällä 24 sänkikesantoja pintakaasulla :)Totta, 50e tukea jokaiselle talviaikaiselle hehtaarille joilla on joku kasvusto pinnalla. Suorakylvö kiittää jälleen.
Ymmärsinköhän nyt oikein mitä tukikoulutuksessa sanottiin🤔
Eli talvipeitteisyyteen oli joku tietty summa varattu ja se jaetaan sitten valintojen mukaan. Eli mitä enemmin kasvipeitteisyyttä, niin sitä vähemmin siitä maksetaan.
Näinkö maanviljelijät sitten yritetään saada mukaan ilmastotalkoisiin? Olen sitä mieltä, että taloudellisen kannusteen tai pakotteen tulee olla riittävä, jos meinataan vararikon partaalla pyörivistä maanviljelijöistä tehdä hiiliviljelijöitä.
Ehdollisuuden (ent. Täydentävät ehdot) kohdalle tullee 33 % vaatimus kasvipeitteisyydelle. Tähän ilmeisesti kelpaisi myös kevytmuokattu. Lisärahaa tuosta ei tule. Eli jo nyt velvoitetaan.
Jatkossa vain aidosta kasvipeitteisyydestä maksettaisi 40-60 €/ha riippuen siitä, mihin rahat riittävät. Ja vain toteutuneelle alalle. Kuitenkin väh tuo 40. Jos rahat eivät riitä alussa, leikattaneen seuraavina vuosien rahoista?
Suojavyöhykkeitä.kohdennetaan jatkossa järkevämmin.
Rahatoimi lienee "Maanparannus- ja saneerauskasvit", 190 €/ha. Varsinkin, jos viljan hinta pysyy näin alhaalla suhteessa tuotantopanoksiin. Määrää ei olla ehdotuksessa rajattu ja tavoite on saada pinta-alaa 100 000 ha. Tässäkin, jos rahaa kuluu liikaa, tointa rajattaneen tulevina vuosina.
Nämä olivat jokin aika sitten menossa eduskuntaan käsittelyyn, joten merkittäviä muutoksia ei pitäisi olla tulossa.
Minä en ole nyt ollenkaan vakuuttunut siitä, että 50e/ha olisi jotenkin muuttuva summa. Tämähän kuuluu kokonaisuuteen Ekojärjestelmät, joka jakaantuu neljään alaosioon eli Luonnonhoitonurmet, Viherlannoitusnurmet, Monimuotoisuuskasvit ja Talviaikainen kasvipeitteisyys. Näille neljälle ilmoitettiin jo selvät tukisummat. Olen täysin vakuuttunut, että ainakin nuo kolme ensin mainittua kyllä saavat ne ilmoitetut tasot. Kuka esim. kylväisi Monimuotoisuuskasveja jos luvattu 300e/ha muuttuisikin paljon alemmaksi. Tältä pohjalta haluaisin kyllä ihan selvää mustaa valkoiselle, että talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuki olisi vaihteleva. Olen sitä mieltä, että kyllä sen on pakko olla se 50e/ha. Tämä on joku keskiarvo päättyneen kauden portaittaisesta järjestelmästä ja kasvipeitteisten hehtaarien määrästä vuosittain on haarukoitu joku kokonaispotti mitä siihen voisi mennä rahaa. On sekin mahdollista, että näissä tulee laskuvirheitä ja vuoden parin päästä annetaan joku täsmennys tyyliin kerääjäkasvit ja suojakaistat.No toihan on menossa sitä tilannetta kohden et kohta kasvipeitteisyydestä ei makseta mitään vaan siihen velvoitetaan..Joo näin se kaiketi menee et x euromäärä varattu ja jos paljon kasvipeitteisyyttä niin minimi tulee. Se et miten ne eurojen riittävyydet on sitten laskettu niin en ole jaksanut perehtyä tarkoitan siis sitä et jos minimillä mikä viljelijöille on luvattu budjetti paukkuu niin mistä mahdetaan ottaa puuttuvat rahat. Eli onko nuo varatut summat kuinka realistisia.Päivä päivältä näyttää siltä että viljanviljelijät pakotetaan jättämään peltonsa sängelle ensi syksynä. Onhan sänkikin kaunista katseltavaa kesäisin, silloin kun tietää että saa laskut maksettua. Muutenhan se on ihan perseestä. Taitaa ainoa oikea tilinpäätöskone jonka porukan kannattaisi hankkia olla kesantomurskain. Sillä kiva murskailla kesällä 24 sänkikesantoja pintakaasulla :)Totta, 50e tukea jokaiselle talviaikaiselle hehtaarille joilla on joku kasvusto pinnalla. Suorakylvö kiittää jälleen.
Ymmärsinköhän nyt oikein mitä tukikoulutuksessa sanottiin🤔
Eli talvipeitteisyyteen oli joku tietty summa varattu ja se jaetaan sitten valintojen mukaan. Eli mitä enemmin kasvipeitteisyyttä, niin sitä vähemmin siitä maksetaan.
Näinkö maanviljelijät sitten yritetään saada mukaan ilmastotalkoisiin? Olen sitä mieltä, että taloudellisen kannusteen tai pakotteen tulee olla riittävä, jos meinataan vararikon partaalla pyörivistä maanviljelijöistä tehdä hiiliviljelijöitä.
Ehdollisuuden (ent. Täydentävät ehdot) kohdalle tullee 33 % vaatimus kasvipeitteisyydelle. Tähän ilmeisesti kelpaisi myös kevytmuokattu. Lisärahaa tuosta ei tule. Eli jo nyt velvoitetaan.
Jatkossa vain aidosta kasvipeitteisyydestä maksettaisi 40-60 €/ha riippuen siitä, mihin rahat riittävät. Ja vain toteutuneelle alalle. Kuitenkin väh tuo 40. Jos rahat eivät riitä alussa, leikattaneen seuraavina vuosien rahoista?
Suojavyöhykkeitä.kohdennetaan jatkossa järkevämmin.
Rahatoimi lienee "Maanparannus- ja saneerauskasvit", 190 €/ha. Varsinkin, jos viljan hinta pysyy näin alhaalla suhteessa tuotantopanoksiin. Määrää ei olla ehdotuksessa rajattu ja tavoite on saada pinta-alaa 100 000 ha. Tässäkin, jos rahaa kuluu liikaa, tointa rajattaneen tulevina vuosina.
Nämä olivat jokin aika sitten menossa eduskuntaan käsittelyyn, joten merkittäviä muutoksia ei pitäisi olla tulossa.
Ok. Hyväksyn tämän. Meidän alueen esityksessä ei tullut esille tuo vaihteluväli vaan tukitaso myytiin yleisölle yksiselitteisenä. Esitelmän alussa kylläkin todettiin, ettei mennä niin yksityiskohtaisiin detaljeihin. Ei tuo vaihtelu maata kaada, mutta hyvä ymmärtää.Minä en ole nyt ollenkaan vakuuttunut siitä, että 50e/ha olisi jotenkin muuttuva summa. Tämähän kuuluu kokonaisuuteen Ekojärjestelmät, joka jakaantuu neljään alaosioon eli Luonnonhoitonurmet, Viherlannoitusnurmet, Monimuotoisuuskasvit ja Talviaikainen kasvipeitteisyys. Näille neljälle ilmoitettiin jo selvät tukisummat. Olen täysin vakuuttunut, että ainakin nuo kolme ensin mainittua kyllä saavat ne ilmoitetut tasot. Kuka esim. kylväisi Monimuotoisuuskasveja jos luvattu 300e/ha muuttuisikin paljon alemmaksi. Tältä pohjalta haluaisin kyllä ihan selvää mustaa valkoiselle, että talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuki olisi vaihteleva. Olen sitä mieltä, että kyllä sen on pakko olla se 50e/ha. Tämä on joku keskiarvo päättyneen kauden portaittaisesta järjestelmästä ja kasvipeitteisten hehtaarien määrästä vuosittain on haarukoitu joku kokonaispotti mitä siihen voisi mennä rahaa. On sekin mahdollista, että näissä tulee laskuvirheitä ja vuoden parin päästä annetaan joku täsmennys tyyliin kerääjäkasvit ja suojakaistat.No toihan on menossa sitä tilannetta kohden et kohta kasvipeitteisyydestä ei makseta mitään vaan siihen velvoitetaan..Joo näin se kaiketi menee et x euromäärä varattu ja jos paljon kasvipeitteisyyttä niin minimi tulee. Se et miten ne eurojen riittävyydet on sitten laskettu niin en ole jaksanut perehtyä tarkoitan siis sitä et jos minimillä mikä viljelijöille on luvattu budjetti paukkuu niin mistä mahdetaan ottaa puuttuvat rahat. Eli onko nuo varatut summat kuinka realistisia.Päivä päivältä näyttää siltä että viljanviljelijät pakotetaan jättämään peltonsa sängelle ensi syksynä. Onhan sänkikin kaunista katseltavaa kesäisin, silloin kun tietää että saa laskut maksettua. Muutenhan se on ihan perseestä. Taitaa ainoa oikea tilinpäätöskone jonka porukan kannattaisi hankkia olla kesantomurskain. Sillä kiva murskailla kesällä 24 sänkikesantoja pintakaasulla :)Totta, 50e tukea jokaiselle talviaikaiselle hehtaarille joilla on joku kasvusto pinnalla. Suorakylvö kiittää jälleen.
Ymmärsinköhän nyt oikein mitä tukikoulutuksessa sanottiin🤔
Eli talvipeitteisyyteen oli joku tietty summa varattu ja se jaetaan sitten valintojen mukaan. Eli mitä enemmin kasvipeitteisyyttä, niin sitä vähemmin siitä maksetaan.
Näinkö maanviljelijät sitten yritetään saada mukaan ilmastotalkoisiin? Olen sitä mieltä, että taloudellisen kannusteen tai pakotteen tulee olla riittävä, jos meinataan vararikon partaalla pyörivistä maanviljelijöistä tehdä hiiliviljelijöitä.
Ehdollisuuden (ent. Täydentävät ehdot) kohdalle tullee 33 % vaatimus kasvipeitteisyydelle. Tähän ilmeisesti kelpaisi myös kevytmuokattu. Lisärahaa tuosta ei tule. Eli jo nyt velvoitetaan.
Jatkossa vain aidosta kasvipeitteisyydestä maksettaisi 40-60 €/ha riippuen siitä, mihin rahat riittävät. Ja vain toteutuneelle alalle. Kuitenkin väh tuo 40. Jos rahat eivät riitä alussa, leikattaneen seuraavina vuosien rahoista?
Suojavyöhykkeitä.kohdennetaan jatkossa järkevämmin.
Rahatoimi lienee "Maanparannus- ja saneerauskasvit", 190 €/ha. Varsinkin, jos viljan hinta pysyy näin alhaalla suhteessa tuotantopanoksiin. Määrää ei olla ehdotuksessa rajattu ja tavoite on saada pinta-alaa 100 000 ha. Tässäkin, jos rahaa kuluu liikaa, tointa rajattaneen tulevina vuosina.
Nämä olivat jokin aika sitten menossa eduskuntaan käsittelyyn, joten merkittäviä muutoksia ei pitäisi olla tulossa.
Aivan. Yhdessä kohdassa tuota itsekin lukemaani aineistoa sanotaan, että "talviaikainen kasvipeitteisyys enintään 50 €". Heti seuraavassa diassa mainittiin sitten vaihteluväli 40-60 €. Luonnoitsijakin hieman ihmetteli asiaa, mutta hänen saamassaan aineistossa näin oli.
Tosiaankin muissa toimissa summa olivatkin varsin selkeät, mutta kasvipeitteissydessä oli tuo haarukka. Lieneekö syynä se, että muissa toimissa pinta-ala on rajoitettu ymmärtääkseni AB- alueella 25 % ja C:llä 10 %:iin. Talviaikaista kasvipeitteisyyttä ei tuossa esityksessä rajoitettu pinta-alallisesti.
Maaseudun Tulevaisuudessa ekojärjestelmästä mainitaan näin:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/3904c669-3ab5-5bdd-aecb-8f58ecf4e655
"Sen sijaan ekojärjestelmässä tukitasot ovat suhteessa siihen, miten paljon kunakin vuonna kyseistä toimenpidettä valitaan. "Ei siis luvata tiettyä tukitasoa vaan haarukka, johon tuki asettuu.""
No keväämmällä asioista saadaan varmasti vielä varmempaakin tietoa.
Hyvää on se että lisätoimenpiteet valittaan vain vuodeksi kerrallaan, joten ei tarvi hirttää itseään useaksi vuodeksi johonkin, joka ei sitten toimikaan.Vuosivalintaa minäkin pidän hyvänä. Tuo joustavuutta systeemiin ja tilanteiden muuttuessa voi tehdä uudet peliliikkeet.
Huonoa taasen tuo, että rahaa on varattu ei toimenpiteille kiinteä summa, joka jaetaan toimenpiteessä oleville hehtaarimäärille, tämä tekee tukien hakemisesta jossain määrin lottoamista, kun ei voi tietää etukäteen, paljonko rahaa on lopulta tulossa.
Ja kun tukitasot näyttää osassa hömppäheiniä laskeneen, tulee entistä tarkemmin laskea,milloin kannattaa panostaa viljelyyn ja milloin taas enemmän hömpääilyyn.
Mihis tasoon ootte kiinnityksiä saaneet -23 sadolle, vehnä, ohra, kaura?
Mihis tasoon ootte kiinnityksiä saaneet -23 sadolle, vehnä, ohra, kaura?
Kaikki rukiit kiinni 350€/tn. Syysvehnää (leipänä) kiinni 5tn/ha 300€. Rapsit kiinni 670€. Kauraa rekka 300€ ja mallasta 100tn 305€/tn. Jurtit kiinni 42€/tn. 2/3 kiinnitetty 2023. Syysviljojen talvehtiminen nyt isossa osassa. Ei näistä vielä tiedä, aikaa mossahtaa. Mut noilla tasoilla teen kyllä tulosta jos hiukankin antaa määrää.
Alkaa vaatia markkina melkoista toipumista kevättalvelle, että saa 300e rikki.Tuskin näin tapahtuukaan. Joillain lajeilla voi mennä yli mut valtaosa jää varmaan alle.
Nyt kun sitten ilmeisesti lannoitehintoihin tulossa roima pudotus niin koska ilmoitetaan alemmista viljanhinnoista? Nopea selailu ei ainakaan vielä kertonut päivityksistä.Kyllä Raisio pudotti kauraa eilen -3e ja huomionarvoista, että ostot vain sopimusviljelijöiltä, mikä on erittäin harvinainen tilanne. Kertoo siitä, että tavaraa on todella paljon varastossa ja sopimusviljelijöiltä paljon tavaraa tulematta. Raaka-aineen saanti siis täysin turvattu. Eli ei mitään aihetta hinnankorotuksiin.
>sopimusviljelijöiltä paljon tavaraa tulematta. Raaka-aineen saanti siis täysin turvattu. Eli ei mitään aihetta hinnankorotuksiin.Eiköhän tuo sopimusviljelijä homma aukea aika nopeasti kun kysyis et ostavatko vaikka ei oo sopimusta. Voihan se olla et se sopimus tehdään siinä ja nyt ja sit kauppa ;D
Peliähän nuo pelaavat
Paikat on täysi. A-Rehu ei osta tammikuulle, Anora ostaa kulutusta vastaavan määrän sisään, meni omatkin kippiajat reilusti eteenpäin. Lantmannen ei ole joulukuun alusta ostanut omiin varastoihin mitään, varaston arvo liian korkea, täytyy sulatella. Siinä tämänhetkinen tilanne.
Paikat on täysi. A-Rehu ei osta tammikuulle, Anora ostaa kulutusta vastaavan määrän sisään, meni omatkin kippiajat reilusti eteenpäin. Lantmannen ei ole joulukuun alusta ostanut omiin varastoihin mitään, varaston arvo liian korkea, täytyy sulatella. Siinä tämänhetkinen tilanne.Joo samansuuntaista juttua kuullut, et maaliskuulle asti tavaraa varastossa. Ja että ne kalliilla syksyllä ostetut jyvät haittaavat nyt siellä varastossa.
Paikat on täysi. A-Rehu ei osta tammikuulle, Anora ostaa kulutusta vastaavan määrän sisään, meni omatkin kippiajat reilusti eteenpäin. Lantmannen ei ole joulukuun alusta ostanut omiin varastoihin mitään, varaston arvo liian korkea, täytyy sulatella. Siinä tämänhetkinen tilanne.Joo samansuuntaista juttua kuullut, et maaliskuulle asti tavaraa varastossa. Ja että ne kalliilla syksyllä ostetut jyvät haittaavat nyt siellä varastossa.
Mut saa sit nähdä miten tuossa pidemmän päälle käy. Jos olisin tavis jussi niin en kyl näilläkään kulurakenteilla kylväis viljaa keväällä. Syysvehnälle voisi paukkuja antaa jos keväällä hengissä muuten ei kyl juuri.
Juu tietysti jos apulannat on ostettu niin asia on varmaan mietitty ja laskettu siinä kohtaa. Mä en edes kesällä nähnyt kun apulanta oli halvimmillaan et mikä järki siinä oli. Näillä meikäläisen satotasoilla ja epäonnistumisprosentilla riski oli ja on aivan liian suuri, mut jos luottaa siihen et tavaraa tulee niin hinnan voi kiinnittää vaikka viimeistä jyvää myöden niin antaa mennä vaan.Paikat on täysi. A-Rehu ei osta tammikuulle, Anora ostaa kulutusta vastaavan määrän sisään, meni omatkin kippiajat reilusti eteenpäin. Lantmannen ei ole joulukuun alusta ostanut omiin varastoihin mitään, varaston arvo liian korkea, täytyy sulatella. Siinä tämänhetkinen tilanne.Joo samansuuntaista juttua kuullut, et maaliskuulle asti tavaraa varastossa. Ja että ne kalliilla syksyllä ostetut jyvät haittaavat nyt siellä varastossa.
Mut saa sit nähdä miten tuossa pidemmän päälle käy. Jos olisin tavis jussi niin en kyl näilläkään kulurakenteilla kylväis viljaa keväällä. Syysvehnälle voisi paukkuja antaa jos keväällä hengissä muuten ei kyl juuri.
Jos ei ole panoksia ostettuna, niin voi olla ok vaihtoehto himmailla ensi kesä. Mutta jos apulannat on ostettu, niin en näe kauhean todennäköisenä että sen apulannan tuotantoarvo olisi maagisesti noussut keväällä 2024 tai sen jälkeen. Eli kannattaa jotenkin pyrkiä saamaan nyt varastossaan olevasta apulannasta rahat irti 2024 aikana, toki myös sen myyminen sellaisenaan voi olla vaihtoehto. Näkisin siis että apulannan halpeneminen on suurempi riski kuin se että viljan viljelystä tulee takkiin 2023 viljelyssä.
Juu tietysti jos apulannat on ostettu niin asia on varmaan mietitty ja laskettu siinä kohtaa. Mä en edes kesällä nähnyt kun apulanta oli halvimmillaan et mikä järki siinä oli. Näillä meikäläisen satotasoilla ja epäonnistumisprosentilla riski oli ja on aivan liian suuri, mut jos luottaa siihen et tavaraa tulee niin hinnan voi kiinnittää vaikka viimeistä jyvää myöden niin antaa mennä vaan.
Se että miten hinnat käyttäytyy sanotaanko vaikka seuraavan vuoden aikana niin tuskin siihen kukaan osaa vastata. Arvata voi jokainen. En viimeistä lausettasi ihan ymmärrä. Mut mä ainakin ajattelen et mikäli apulannan hinta vielä laskee niin kyllä viljankin hinta syksylle vielä laskee. Mut jos on kiinnitetty hinta niin eihän siinä silloin mitään kunhan tarvittava sato vain tulee..
En oikein ymmärrä, miten se "himmailu" tai välivuoden pito viljelyssä käytännössä tehdään?No en nyt ens tukikaudesta osaa sanoa mut veikkaisin et 25% näitä hömppiä ja vaikka 50% tuotantonurmea ja 25% sitä hernettä. Kulua tulee nurmen siemenistä jos ei ole omaa tuotantoa. Apulantaa ei tarvitse välttämättä ollenkaan. Tuo tuotantonurmi saa saman tuen kuin viljakin. Jos herneen ja tai pavun siementä on voi tuon hömppien jälkeisen 75% jakaa vaikka näiden kesken. Peltokasvipalkkio taisi nousta 110e/ha et ehkä jopa kannattava jos siemen sattuu löytymään omasta siilosta. Et kyl niitä mahdollisuuksia on. Tuotantonurmi ilman sadonkorjuuvelvoitetta on hyvin vapaalla säännöstöllä oleva hömppäheinäpelto samalla tukitasolla kuin viljapelto.
Jo syksyllä -21 kun apulannan hinnat nousi sinne 500-700 paikkeille, niin moni uhosi himmailevansa vuoden -22. Kuitenkaan lopulta niitä kesantoja ja hömppäheiniä ei ollut yhtään normaalia enempää, no hernettä, joka vaatii vähän lannoitetta, oli kylvössä normaalia enemmän, se tais olla sitä viime vuoden himmailua.
Mut siis käytännössä, jos haluaa esim. hömppiä enempi viljellä, niin siinä tulee tuo 25% raja vastaan joten tukitaso putoaa, jos paljon hömppää kylvää. Vai lasketaanko sit, että tukitasojen putoamaminenkin on kannattavampaa ja riskittömämpää, kuin kalliilla lannalla viljely, kun viljan hinnoista ja kesän säistä ei ole varmaa tietoa?
Juu tottakai jos lannat ostettu niin ei niitä kannata varastoida. Joko peltoon tai sit jos onnistuu myymään jollekkin mut se ei nyt taida enää olla realistista, kuukausi sitten kyllä.
Juu tietysti jos apulannat on ostettu niin asia on varmaan mietitty ja laskettu siinä kohtaa. Mä en edes kesällä nähnyt kun apulanta oli halvimmillaan et mikä järki siinä oli. Näillä meikäläisen satotasoilla ja epäonnistumisprosentilla riski oli ja on aivan liian suuri, mut jos luottaa siihen et tavaraa tulee niin hinnan voi kiinnittää vaikka viimeistä jyvää myöden niin antaa mennä vaan.
Se että miten hinnat käyttäytyy sanotaanko vaikka seuraavan vuoden aikana niin tuskin siihen kukaan osaa vastata. Arvata voi jokainen. En viimeistä lausettasi ihan ymmärrä. Mut mä ainakin ajattelen et mikäli apulannan hinta vielä laskee niin kyllä viljankin hinta syksylle vielä laskee. Mut jos on kiinnitetty hinta niin eihän siinä silloin mitään kunhan tarvittava sato vain tulee..
Perinteistä "varmuuden vuoksi ei kannata tehdä mitään" ohjeistusta. Useimmat vakavaraiset tuottajat ovat tähän mennessä ostaneet ensi kesän lannat. Ne viljelijät jotka myös tajuaa että aina ei voi onnistua mutta yleensä ovat onnistuneet. Ja jos ja kun ne apulannat on ostettu, niin ne kannattaa käyttää kun niiden arvo säilyy tai kasvaa todennäköisemmin mullan alla kesällä 2023 kuin makasiinissa tai pressun alla odottaen tulevia vuosia jolloin apulanta voi hyvin olla 300€ hintaista ja vilja taas alle 200 euron.
edit: Typpilainnoitteiden hintaa ohjaava maakaasun hinta on nyt jo alhaalla vaikka on se kaikkein vaikein talvi sen suhteen on nyt menossa. Ensi talvena eurooppa käyttää taas vähemmän maakaasua kuin tänä vuonna kun lämmitysmuotoja vaihdetaan rivakalla tahdilla.
Ensi talvena eurooppa käyttää taas vähemmän maakaasua kuin tänä vuonna kun lämmitysmuotoja vaihdetaan rivakalla tahdilla.
En oikein ymmärrä, miten se "himmailu" tai välivuoden pito viljelyssä käytännössä tehdään?En minäkään. :)
Eikä ne "tuotantonurmet" juuri nurmilta näytä, pikemminkin avokesannolta, jos viime kesän tapaan tulee keskikesän kuiva ja kuuma jakso, vasta loppukesän sateet sai omatkin, kesäkuun alussa kylvetyt muutamat pienet hömppäalat vihertämään jotenkuten.
Eikä ne "tuotantonurmet" juuri nurmilta näytä, pikemminkin avokesannolta, jos viime kesän tapaan tulee keskikesän kuiva ja kuuma jakso, vasta loppukesän sateet sai omatkin, kesäkuun alussa kylvetyt muutamat pienet hömppäalat vihertämään jotenkuten.Ei näytä Juu mut tukiehdot täyttyy kiitos järjestelmän ;D
Juu ei siitä kannata mitään stressiä ottaa. Mut jos tuo nyt ahdistaa niin voi sitä viljaa viljellä ilman apulantaakin. Näin luomuviljelijänä voin sanoa et esim. Viime vuonna tuli kauraa ilman lannoitusta lohkosta joka huono jossa vehnä esikasvina joku 1500kg paikkeilla. Et jos lannoitteet tuntuu kalliilta niin kylvää ilman niitä. Katsoo sit korjaako sadon puimurilla niittokoneella vai millä.Eikä ne "tuotantonurmet" juuri nurmilta näytä, pikemminkin avokesannolta, jos viime kesän tapaan tulee keskikesän kuiva ja kuuma jakso, vasta loppukesän sateet sai omatkin, kesäkuun alussa kylvetyt muutamat pienet hömppäalat vihertämään jotenkuten.
Sehän riittää, kun on kylvetty ja yritetty edes :) Voin sanoa tämän vuosien 2019, 2020 ja 2022 koko tilan peltovalvontojen kokemuksellani, joissa "tuotantonurmiakin" paljon. Olosuhteillehan ei mahda mitään ja huonompikin kasvusto fiksaantuu murskauksella! Alkavalle kaudelle ei näytä tiukennuksia sadonkorjuun suhteen tulevan kuin nurmille niittovelvoite.
Apulannat ostettu kesällä. Ei kai tässä pahemmin osaa himmailla🤔
Nythän sai "halvalla" apulannalla kasvatetuista viljoista ihan hyvän tilin. Itse asiassa toissavuotisista oman historian surkeimmista kauroista sain oman historian ylivoimaisesti parhaan hinnan.
Jossain vaiheessa se taitaa pakostakin mennä niin että kalliilla lannalla kasvatetuista saa sen huonomman hinnan. Täytyy toivoa että sattuu hyvä satovuosi silloin.
Viljan hinta on kuitenkin vielä niin korkea, että jos nyt jonkinlaista satoa saa, niin sieltä saa kulut pois viljanhinnalla ja sitten tulee tuet päälle.
Siemenet kalliita ja paljon konetyötä?En oikein ymmärrä, miten se "himmailu" tai välivuoden pito viljelyssä käytännössä tehdään?En minäkään. :)
Pelkkä hömppäily vaatii aika isot aloitusinvestoinnit. Siemenet on kalliita ja konetöitä on tehtävä paljon, jotta saat kasvustot kunnolla perustettua. Pahinta on se, että tuloa on vain tuet, mutta niistä lähtee miinuksena kaikki hömpän perustamisen kulut. Ensimmäinen hömppävuosi on siis hyvin matalakatteinen. Tuolle linjalle kun lähtee, niin siellä täytyy sitten pysyä, mielellään kolmisen vuotta. Viljan hinta on kuitenkin vielä niin korkea, että jos nyt jonkinlaista satoa saa, niin sieltä saa kulut pois viljanhinnalla ja sitten tulee tuet päälle.
Siemenet kalliita ja paljon konetyötä?En oikein ymmärrä, miten se "himmailu" tai välivuoden pito viljelyssä käytännössä tehdään?En minäkään. :)
Pelkkä hömppäily vaatii aika isot aloitusinvestoinnit. Siemenet on kalliita ja konetöitä on tehtävä paljon, jotta saat kasvustot kunnolla perustettua. Pahinta on se, että tuloa on vain tuet, mutta niistä lähtee miinuksena kaikki hömpän perustamisen kulut. Ensimmäinen hömppävuosi on siis hyvin matalakatteinen. Tuolle linjalle kun lähtee, niin siellä täytyy sitten pysyä, mielellään kolmisen vuotta. Viljan hinta on kuitenkin vielä niin korkea, että jos nyt jonkinlaista satoa saa, niin sieltä saa kulut pois viljanhinnalla ja sitten tulee tuet päälle.
Ei pidä paikkaansa. Auringonkukkaa, hunajakukkaa, puna-apilaa, hernettä, härpapua, alsikeapilaa, säilisseosta yms. tilattuna. Satavarmana tuottosampaa hommaa ku ottasuonet koko kasvukauden pullottaen säätilaa kytäten ja pahinta peläten.
Tuet tulee aina, sato jos on tullakseen..
Hästäg porriaisriistaviherlannotuspeltoeuroteka
Mielestäni, jos hömppäpellon haluaa hyvin sovittaa viljelykiertoon, se pitäisi kylvää suojaviljaan jo edellisenä kasvukautena. Eli kun puimuri poistuu pellolta, on hömppäkasvusto perustettu ja seuraavaksi pellolle tullaan töihin vasta seuraavana kesänä niittokoneen tai murskaimen kanssa. En oikein näe riemua tehdä muokkaustoimenpiteitä pelkästään hömppäkasvuston perustamista varten. Eli nyt mietintämyssyt päähän jo myös kesän 2024 hömppiä silmällä pitäen.
No ei todellakaan ole.. Kyllä se on niin veemäistä puida suojaviljakasvustoa jossa nurmi kasvaa lakopaikoista läpi..
Aikoinaan kun vielä olin maitoviljelijä nurmet perustettiin vihantana korjattavaan suojaviljaan ja kaksi sr-satoa otettiin niistä perustamisvuonna.
Nyt jauholakkina vln:t ja "sr-nurmet" tulee perustettua joka puhtaana tai jos suojaviljaa ("siilon pohjilta"), niin tähkälle tullessa 1. murskaus.. Kurittaa samalla 1v. rikkojakin kun eivät ehdi siementää.
Vln:t tulee kylvettyä kevytmuokattuun tai kevään sänkirikkoon, rikkaäes raapii siemenet tarpeeksi maahan ja jyräys painaa kiinni..
No ei todellakaan ole.. Kyllä se on niin veemäistä puida suojaviljakasvustoa jossa nurmi kasvaa lakopaikoista läpi..
Aikoinaan kun vielä olin maitoviljelijä nurmet perustettiin vihantana korjattavaan suojaviljaan ja kaksi sr-satoa otettiin niistä perustamisvuonna.
Nyt jauholakkina vln:t ja "sr-nurmet" tulee perustettua joka puhtaana tai jos suojaviljaa ("siilon pohjilta"), niin tähkälle tullessa 1. murskaus.. Kurittaa samalla 1v. rikkojakin kun eivät ehdi siementää.
Vln:t tulee kylvettyä kevytmuokattuun tai kevään sänkirikkoon, rikkaäes raapii siemenet tarpeeksi maahan ja jyräys painaa kiinni..
Sää ehrit eka.. 😂
Tässä on nyt sellainen ideologinen ero, että ajattelin homman tehtävän kunnolla. Huithapeloimalla saa tietysti jotain kasvamaan nopeasti, mutta ainakin näillä omilla savilla ei ole odotettavissa kaksiset kesantoheinät jos siemenmäärän jättää kovin heikoksi ja joku jyräys ym. kunnollinen muokkaus jätetään tekemättä. Kesannon kun perustaa, niin sinne kannattas laittaa melko laajakirjo eri lajikkeita. Kyllä meikäläisen viherlannoituslaskusta tuli aikamoinen, mutta toisiakin tapoja tietysti on.No ei todellakaan ole.. Kyllä se on niin veemäistä puida suojaviljakasvustoa jossa nurmi kasvaa lakopaikoista läpi..
Aikoinaan kun vielä olin maitoviljelijä nurmet perustettiin vihantana korjattavaan suojaviljaan ja kaksi sr-satoa otettiin niistä perustamisvuonna.
Nyt jauholakkina vln:t ja "sr-nurmet" tulee perustettua joka puhtaana tai jos suojaviljaa ("siilon pohjilta"), niin tähkälle tullessa 1. murskaus.. Kurittaa samalla 1v. rikkojakin kun eivät ehdi siementää.
Vln:t tulee kylvettyä kevytmuokattuun tai kevään sänkirikkoon, rikkaäes raapii siemenet tarpeeksi maahan ja jyräys painaa kiinni..
Sää ehrit eka.. 😂
Samaa mieltä kuin edelliset, kerta lautastinttarilla ja kylvö pneumalla, ei mielestäni erityisen vaikeaa tai kallista. Suojaviljassa on aina omat riskinsä, se yhden muokkauskerran säästö valuu äkkiä kuivauskustannuksiin, ja kosteampiin kuivikeolkiin kuka semmoisia kerää.
Tässä on nyt sellainen ideologinen ero, että ajattelin homman tehtävän kunnolla. Huithapeloimalla saa tietysti jotain kasvamaan nopeasti, mutta ainakin näillä omilla savilla ei ole odotettavissa kaksiset kesantoheinät jos siemenmäärän jättää kovin heikoksi ja joku jyräys ym. kunnollinen muokkaus jätetään tekemättä. Kesannon kun perustaa, niin sinne kannattas laittaa melko laajakirjo eri lajikkeita. Kyllä meikäläisen viherlannoituslaskusta tuli aikamoinen, mutta toisiakin tapoja tietysti on.No ei todellakaan ole.. Kyllä se on niin veemäistä puida suojaviljakasvustoa jossa nurmi kasvaa lakopaikoista läpi..
Aikoinaan kun vielä olin maitoviljelijä nurmet perustettiin vihantana korjattavaan suojaviljaan ja kaksi sr-satoa otettiin niistä perustamisvuonna.
Nyt jauholakkina vln:t ja "sr-nurmet" tulee perustettua joka puhtaana tai jos suojaviljaa ("siilon pohjilta"), niin tähkälle tullessa 1. murskaus.. Kurittaa samalla 1v. rikkojakin kun eivät ehdi siementää.
Vln:t tulee kylvettyä kevytmuokattuun tai kevään sänkirikkoon, rikkaäes raapii siemenet tarpeeksi maahan ja jyräys painaa kiinni..
Sää ehrit eka.. 😂
Samaa mieltä kuin edelliset, kerta lautastinttarilla ja kylvö pneumalla, ei mielestäni erityisen vaikeaa tai kallista. Suojaviljassa on aina omat riskinsä, se yhden muokkauskerran säästö valuu äkkiä kuivauskustannuksiin, ja kosteampiin kuivikeolkiin kuka semmoisia kerää.
Mitä laatua, vehnälle luvattii viel 300 ja lisät ja jos kiinnitää ni puinteihin ast ainaki.Eiköhän niistä varastoista löydy ihan joka laatua. Ainakin omat tietokanavat osas kertoa et a-rehulla ainakin varastot täysiä ja samoin hankkijalla. Tai täysiä ja täysiä kai sinne edelleen ostetaan mut mitään pakkoa ei ole kauppaa tehdä. :o
Taitaa mennöki vientiinAi näillä hintasuhteilla? :o
Tässä on nyt sellainen ideologinen ero, että ajattelin homman tehtävän kunnolla. Huithapeloimalla saa tietysti jotain kasvamaan nopeasti, mutta ainakin näillä omilla savilla ei ole odotettavissa kaksiset kesantoheinät jos siemenmäärän jättää kovin heikoksi ja joku jyräys ym. kunnollinen muokkaus jätetään tekemättä. Kesannon kun perustaa, niin sinne kannattas laittaa melko laajakirjo eri lajikkeita. Kyllä meikäläisen viherlannoituslaskusta tuli aikamoinen, mutta toisiakin tapoja tietysti on.No ei todellakaan ole.. Kyllä se on niin veemäistä puida suojaviljakasvustoa jossa nurmi kasvaa lakopaikoista läpi..
Aikoinaan kun vielä olin maitoviljelijä nurmet perustettiin vihantana korjattavaan suojaviljaan ja kaksi sr-satoa otettiin niistä perustamisvuonna.
Nyt jauholakkina vln:t ja "sr-nurmet" tulee perustettua joka puhtaana tai jos suojaviljaa ("siilon pohjilta"), niin tähkälle tullessa 1. murskaus.. Kurittaa samalla 1v. rikkojakin kun eivät ehdi siementää.
Vln:t tulee kylvettyä kevytmuokattuun tai kevään sänkirikkoon, rikkaäes raapii siemenet tarpeeksi maahan ja jyräys painaa kiinni..
Sää ehrit eka.. 😂
Samaa mieltä kuin edelliset, kerta lautastinttarilla ja kylvö pneumalla, ei mielestäni erityisen vaikeaa tai kallista. Suojaviljassa on aina omat riskinsä, se yhden muokkauskerran säästö valuu äkkiä kuivauskustannuksiin, ja kosteampiin kuivikeolkiin kuka semmoisia kerää.
Mä olen tässä laskeskellut tätäkin - ruokohelpeä Biolanille:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/c91c4962-f4d5-49fc-8d2c-b16f9fa5a6dd
Sain jonkinlaisen sopimus- ja hintaehdotelmankin.
Korjuu- ja lannoituskustannus tuossakin on... pitäisi vielä selvittää voiko käyttää näitä 'kierrätyslannoitteita'.
Muokkaus, kylvö, kasvinsuojelu (ja kuivaus) puuttuvat paitsi perustamisvuonna. Paalikasa pitää peittää tien varteen; peittäminen ei ole ihan pikkujuttu jos tavaraa on vaikka 1000 paalia (n. 50ha) . Mielellään suurkanttipaaleina.
Semmoinen homma että keväällä on kova rykäisy ja sen jälkeen hommaan ei tarvitse juuri koskea kuin seuraavana keväänä seuraava korjuu ja lannoitus.
Muutenhan mulla helpitouhusta onkin menneisyydestä jo 16 vuoden kokemus, niin hyvässä kuin pahassa...
Ainakin sellainen kevyellä pikamuokkauksella huonoon kynnökseen perustettu pelto ärsyttää monta vuotta jos siellä joutuu vuosittain pomppimaan niittokoneen tms kanssa.
Vähintään tasaiseksi se pitäisi kuitenkin saada.
Mä olen tässä laskeskellut tätäkin - ruokohelpeä Biolanille:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/c91c4962-f4d5-49fc-8d2c-b16f9fa5a6dd
Sain jonkinlaisen sopimus- ja hintaehdotelmankin.
Korjuu- ja lannoituskustannus tuossakin on... pitäisi vielä selvittää voiko käyttää näitä 'kierrätyslannoitteita'.
Muokkaus, kylvö, kasvinsuojelu (ja kuivaus) puuttuvat paitsi perustamisvuonna. Paalikasa pitää peittää tien varteen; peittäminen ei ole ihan pikkujuttu jos tavaraa on vaikka 1000 paalia (n. 50ha) . Mielellään suurkanttipaaleina.
Semmoinen homma että keväällä on kova rykäisy ja sen jälkeen hommaan ei tarvitse juuri koskea kuin seuraavana keväänä seuraava korjuu ja lannoitus.
Muutenhan mulla helpitouhusta onkin menneisyydestä jo 16 vuoden kokemus, niin hyvässä kuin pahassa...
Viikolla tuli sähköpostia ja oli ilmoitus hinnannostosta. Korjuu urakoinnin kautta tuota olen pähkinyt, ei siitä viljelijälle jää kuin tuet, sadon arvo on aikalailla korjuu ja peittäminen. Nykyisinhän on näitä hyviä peittoja jotka on helppo laittaa kasan päälle ja pysyvänkin melkein pyhällä hengellä. https://www.maatilapeite.fi/
Noissa sitten vähän kirpaisee jos peitot on riekaleina ensimmäisen talven jälkeen. Vaatii aukaisu välillä töitä ja ennusteen seuraamista että saa ehjinä auki. Ja välillä tarttee ottaa katon alta olki pahimmilla jää keleillä
Mutta vaati hyvät lohkot että sadon saa laadukkaana talteen vuodesta toiseen.
Ainakin sellainen kevyellä pikamuokkauksella huonoon kynnökseen perustettu pelto ärsyttää monta vuotta jos siellä joutuu vuosittain pomppimaan niittokoneen tms kanssa.
Vähintään tasaiseksi se pitäisi kuitenkin saada.
Kyntääkö muka joku näillä löpön hinnoilla?
Ilmottauduin urakoitsijaksi 160cm pyöröpaalain.
Samaan lopputulokseen pääsee pellot vuokraamalla kun työt teettämällä.
Missä se käsitellään kun viljelyalue on merenrannasta 100km? Mulle tarjottiin Haminaa satamaksi…
Ihan hyvin tulee savimailta suorakylvöllä, alle neljän tonnin tarvitaan jo oikeasti huono vuosi ja toki vastapainona yli kuutta tonnia ei juuri tule.Juu saman suuntaiset tiedot paitsi syyskasveilla lähinnä vehnällä kokemukset sellaisia et puhtaalla suorakylvössä onnistumisprosentti kerran kymmenessä vuodessa ja kevät viljoilla sitten suunnilleen niin et epäonnistuminen kerran kymmenessä vuodessa.
Onko jollain nyt parempaa tietoa siitä, kuinka kiivaasti viljakauppa on jo käynyt? Kuinka paljon ylipäätään on enää myymättä?Sama tieto kiinnostaisi itseä.
Täytyy toivoo lisää luomua ni hinnat nousee.Juu mut voi vähän porukalla hidastua luomuun siirtyminen kun eipä luomusta makseta oikein tavista enempää..
Onko jollain nyt parempaa tietoa siitä, kuinka kiivaasti viljakauppa on jo käynyt? Kuinka paljon ylipäätään on enää myymättä?
2021 oli huono vuosi. Suorakylvössä kun omien kokemusten mukaan ensimmäiset neljä viikkoa ovat korostuneen tärkeitä muokattuun verrattuna. Taas sitten juhannuksen ajan ja tästä eteenpäin, suorakylvetyt maat muuttuvat jopa kestävämmiksi etenkin kuivuuden osalta muokattuun verrattuna. Oma päätelmäni tästä on, että suorakylvetyssä maassa itseasiassa on juurten kannalta rakennetta kasvaa helpommin syvemmälle, kun vain juuret saavat riittävän hyvän kasvuunlähdön. Syvemmälle niin tarkoitan yli 20cm missä monesti on varsinkinkin pelkästään kynnettäessä maan rakenteeessa juurien kasvulle tiivistymän ja maan luontaisten reikien puutteen myötä este.Ihan hyvin tulee savimailta suorakylvöllä, alle neljän tonnin tarvitaan jo oikeasti huono vuosi ja toki vastapainona yli kuutta tonnia ei juuri tule.Juu saman suuntaiset tiedot paitsi syyskasveilla lähinnä vehnällä kokemukset sellaisia et puhtaalla suorakylvössä onnistumisprosentti kerran kymmenessä vuodessa ja kevät viljoilla sitten suunnilleen niin et epäonnistuminen kerran kymmenessä vuodessa.
Mä en enää suorakylvänyt 2021 mut silloin kollegat puhu et huonoin vuosi ikinä myös suorakylvämällä. Mites sulla meni silloin? 2018 joka oli myös kuivavuosi niin kyl se jäljellä ollut tavis ala, kun luomussa jo osa niin keskisato jäi siihen neljän tonnin paikkeille, ehkä vähän alle.
Meillä on kyl satoja mennyt pieleen muuten. Moni ainakin ss kehuu täällä vuosia 2012 ja 2017. Meillä jäi molempina vuosina viljoja puimatta kun jatkoja vesisade lakoonnutti, itivät tähkään jne. Keskisadot jäi alas. Oman uran lähimuistin paras vuosi sattunut 2016. Silloin oli pelkkää kevätviljaa ja keskistato meni yli 5t mut yleensä jäädään siihen 4 ja 5 tonnin väliin. Toki ei niitä satoja koskaan niin tarkasti punnittu kun elukat ne pääsääntöisesti söi.
Mut juu kyl sen 4t sadon uskaltaa keskisadoksi laskea suorakylvössä pitkältä ajalta. Mutta riittääkö se? Jos lannat ostettu kesällä niin npk oli jotain 700e tonni. Mä laitoin sen suunnilleen puol tonnia per ha ni 350e lannoitteen kulu. Nyt laskevilla hinnoilla jos ei kiinnittänyt hintaa niin lähes pari tonnia tarvii saada jyviä. Kulu puolelle sitten vielä kasvinsuojelu ja löpöäkin palaa hieman. Kyllä siinä nyt varmaan kulut suunnilleen saa peittoon mut kasvaahan toi riski aika reilusti verrattuna vanhaan aikaan.
2021 oli huono vuosi. Suorakylvössä kun omien kokemusten mukaan ensimmäiset neljä viikkoa ovat korostuneen tärkeitä muokattuun verrattuna. Taas sitten juhannuksen ajan ja tästä eteenpäin, suorakylvetyt maat muuttuvat jopa kestävämmiksi etenkin kuivuuden osalta muokattuun verrattuna. Oma päätelmäni tästä on, että suorakylvetyssä maassa itseasiassa on juurten kannalta rakennetta kasvaa helpommin syvemmälle, kun vain juuret saavat riittävän hyvän kasvuunlähdön. Syvemmälle niin tarkoitan yli 20cm missä monesti on varsinkinkin pelkästään kynnettäessä maan rakenteeessa juurien kasvulle tiivistymän ja maan luontaisten reikien puutteen myötä este.Ihan hyvin tulee savimailta suorakylvöllä, alle neljän tonnin tarvitaan jo oikeasti huono vuosi ja toki vastapainona yli kuutta tonnia ei juuri tule.Juu saman suuntaiset tiedot paitsi syyskasveilla lähinnä vehnällä kokemukset sellaisia et puhtaalla suorakylvössä onnistumisprosentti kerran kymmenessä vuodessa ja kevät viljoilla sitten suunnilleen niin et epäonnistuminen kerran kymmenessä vuodessa.
Mä en enää suorakylvänyt 2021 mut silloin kollegat puhu et huonoin vuosi ikinä myös suorakylvämällä. Mites sulla meni silloin? 2018 joka oli myös kuivavuosi niin kyl se jäljellä ollut tavis ala, kun luomussa jo osa niin keskisato jäi siihen neljän tonnin paikkeille, ehkä vähän alle.
Meillä on kyl satoja mennyt pieleen muuten. Moni ainakin ss kehuu täällä vuosia 2012 ja 2017. Meillä jäi molempina vuosina viljoja puimatta kun jatkoja vesisade lakoonnutti, itivät tähkään jne. Keskisadot jäi alas. Oman uran lähimuistin paras vuosi sattunut 2016. Silloin oli pelkkää kevätviljaa ja keskistato meni yli 5t mut yleensä jäädään siihen 4 ja 5 tonnin väliin. Toki ei niitä satoja koskaan niin tarkasti punnittu kun elukat ne pääsääntöisesti söi.
Mut juu kyl sen 4t sadon uskaltaa keskisadoksi laskea suorakylvössä pitkältä ajalta. Mutta riittääkö se? Jos lannat ostettu kesällä niin npk oli jotain 700e tonni. Mä laitoin sen suunnilleen puol tonnia per ha ni 350e lannoitteen kulu. Nyt laskevilla hinnoilla jos ei kiinnittänyt hintaa niin lähes pari tonnia tarvii saada jyviä. Kulu puolelle sitten vielä kasvinsuojelu ja löpöäkin palaa hieman. Kyllä siinä nyt varmaan kulut suunnilleen saa peittoon mut kasvaahan toi riski aika reilusti verrattuna vanhaan aikaan.
Eli ei suorakylvö minunkaan kokemusten mukaan kestä vuoden 21 kaltaista kuivuutta sen paremmin mitä muokattu. Tuollaisia vuosia vain on oikeasti aika harvoin.
Taas laski hinnat melkein 10e/t.Ei helvetti,eikö mikään taho pysty tälle pelleilylle pistämään kampoihin... Taitaa ryssä myydä halpaa viljaa Eurooppaan ..Voihan se olla et rajat vuotaa mut todennäköisemmin kyl ne on ihan suomalaiset Jussit jotka sitä tavaraa myy markkinoille.. olisitte myymättä vaikka seuraavan vuoden niin nousi hinta taatusti.
Voit hyvinkin olla oikeassa. Toivottavasti apulantakauppa jää alhaisemmalle tasolle ja näin sato syksyllä pienemmäksi. Kun vielä tulisi huono kasvukausi niin saattaisihan se hinta nousta yli 3 alkaviin lukuihin.Rekat ajaa vieläkin kuormia, jotka myytiin joulukuun hinnanpudotuksen pelästyttäminä. Nyt tarjotaan ensi syksylle termiinihintoja, joilla yltää nollatulokseen eli kaikki myy keväällä siilot tyhjäksi. Ja se on syksyn hintakehitykselle pelkästään hyvä asia!Taas laski hinnat melkein 10e/t.Ei helvetti,eikö mikään taho pysty tälle pelleilylle pistämään kampoihin... Taitaa ryssä myydä halpaa viljaa Eurooppaan ..Voihan se olla et rajat vuotaa mut todennäköisemmin kyl ne on ihan suomalaiset Jussit jotka sitä tavaraa myy markkinoille.. olisitte myymättä vaikka seuraavan vuoden niin nousi hinta taatusti.
Kai se on vaa pakko myydäkin jotain, kulut kasvaa ja kassa kuivuu, vai miten ne velat maksaa.Niin onko viljelijöistä saatu jo riittävän suuri porukka talutusnuoraan eli tarpeeksi velkaa, että pakko tuottaa ja myydä? Tuethan tulee hömppäsäilistä viljelemälläkin. Luomussa vielä korkeammalla tukitasolla, enskaudella n. 600-650e/ha. 30% piti olla satokasvia eli silloin tällöin joku kaura esim. Mut juu 50ha tilalla saa 30ke tukina. Tuollaisella tilalla ollaan kuitenkin ulkopuolella töissä josta leipä tulee. Kyl kai tuolla 30ke jonkinlaista lainaa lyhentää. Vai meinaatko et 4t/ha sadolla josta kaikki kulut vähennetty jää paljoa enempää käteen? Eri asia jos otat pienillä kuluilla aina sen 8t hehtaarisadon. ::)
Tällä ohjelmakaudella on sama vaara kuin viimeksi aluksi,suojakaistoiltahan ja muualtakin leikattiin tukia jälkeenpäin,koska tukirahat yksinkertaisesti loppu,suojakaistojen suosion myötä.En usko rahoja olevan varattu suureen hömppäilyyn,toisekseen karjapuolelta tulee hömppäpeltoja koko ajan lisää.Kai se on vaa pakko myydäkin jotain, kulut kasvaa ja kassa kuivuu, vai miten ne velat maksaa.Niin onko viljelijöistä saatu jo riittävän suuri porukka talutusnuoraan eli tarpeeksi velkaa, että pakko tuottaa ja myydä? Tuethan tulee hömppäsäilistä viljelemälläkin. Luomussa vielä korkeammalla tukitasolla, enskaudella n. 600-650e/ha. 30% piti olla satokasvia eli silloin tällöin joku kaura esim. Mut juu 50ha tilalla saa 30ke tukina. Tuollaisella tilalla ollaan kuitenkin ulkopuolella töissä josta leipä tulee. Kyl kai tuolla 30ke jonkinlaista lainaa lyhentää. Vai meinaatko et 4t/ha sadolla josta kaikki kulut vähennetty jää paljoa enempää käteen? Eri asia jos otat pienillä kuluilla aina sen 8t hehtaarisadon. ::)
Eikös tänä vuonna tuet jää kokonaan maksamatta, jos tuet tulee vasta ensi vuoden puolella? Eli 2023 vuoden tukirahat jää tavallaan säästöön jos tuet maksetaan 2024 budjetin rahoista, jolloin 2023 rahat voidaan jakaa ohjelmakauden muille vuosille ja sen takia tukia ei tarvinut tiputtaa. Vai mikä tässä on takana että maksatusta ollaan siirtämässä seuraavalle vuodelle?Tällä ohjelmakaudella on sama vaara kuin viimeksi aluksi,suojakaistoiltahan ja muualtakin leikattiin tukia jälkeenpäin,koska tukirahat yksinkertaisesti loppu,suojakaistojen suosion myötä.En usko rahoja olevan varattu suureen hömppäilyyn,toisekseen karjapuolelta tulee hömppäpeltoja koko ajan lisää.Kai se on vaa pakko myydäkin jotain, kulut kasvaa ja kassa kuivuu, vai miten ne velat maksaa.Niin onko viljelijöistä saatu jo riittävän suuri porukka talutusnuoraan eli tarpeeksi velkaa, että pakko tuottaa ja myydä? Tuethan tulee hömppäsäilistä viljelemälläkin. Luomussa vielä korkeammalla tukitasolla, enskaudella n. 600-650e/ha. 30% piti olla satokasvia eli silloin tällöin joku kaura esim. Mut juu 50ha tilalla saa 30ke tukina. Tuollaisella tilalla ollaan kuitenkin ulkopuolella töissä josta leipä tulee. Kyl kai tuolla 30ke jonkinlaista lainaa lyhentää. Vai meinaatko et 4t/ha sadolla josta kaikki kulut vähennetty jää paljoa enempää käteen? Eri asia jos otat pienillä kuluilla aina sen 8t hehtaarisadon. ::)
Tuo kai se perimmäinen syy. Eikö päättyneen ohjelmakauden alussa ollut puhetta että yhden vuoden rahat puuttuu?? Kun pidetään väli vuosi niin taas riittää rahat. Minäkin taidan pitää pankkiin ja verottajalle….
Juu tuo on vaarana ja saattaa jopa olla todennäköistä. Itse näkisin sen ens kasvukaudella mahdollisuutena. Seuraaville vuosille voi sit katsoa mitä jää. Ehkä maailman tilannekin selkiytyy taas lisää. Luomussa pääsee ilman näitä viherpeltoja tuonne yli 600e/ha tukitasoihin edelleen. Kiertona kaksi apila nurmivuotta ja yksi vilja. Sillä täytty ehdot eikä rasita kulupuolta. ::)Tällä ohjelmakaudella on sama vaara kuin viimeksi aluksi,suojakaistoiltahan ja muualtakin leikattiin tukia jälkeenpäin,koska tukirahat yksinkertaisesti loppu,suojakaistojen suosion myötä.En usko rahoja olevan varattu suureen hömppäilyyn,toisekseen karjapuolelta tulee hömppäpeltoja koko ajan lisää.Kai se on vaa pakko myydäkin jotain, kulut kasvaa ja kassa kuivuu, vai miten ne velat maksaa.Niin onko viljelijöistä saatu jo riittävän suuri porukka talutusnuoraan eli tarpeeksi velkaa, että pakko tuottaa ja myydä? Tuethan tulee hömppäsäilistä viljelemälläkin. Luomussa vielä korkeammalla tukitasolla, enskaudella n. 600-650e/ha. 30% piti olla satokasvia eli silloin tällöin joku kaura esim. Mut juu 50ha tilalla saa 30ke tukina. Tuollaisella tilalla ollaan kuitenkin ulkopuolella töissä josta leipä tulee. Kyl kai tuolla 30ke jonkinlaista lainaa lyhentää. Vai meinaatko et 4t/ha sadolla josta kaikki kulut vähennetty jää paljoa enempää käteen? Eri asia jos otat pienillä kuluilla aina sen 8t hehtaarisadon. ::)
Paha viikonloppu oli tämäkin. Lauantain Hankkija teki yli kympin pudotuksen ja tänään Raisio seurasi perässä. Tuntuu siltä, että kevääseen mennessä ollaan lähellä sitä 200e/t.Juu näin olen itse alkanut ajattelemaan. Ennen apulannan hinnan tiputusta aattelin et n. 250e jäädään. Nyt taitaa olla niin et syksyllä nähdään alle 200e hinnat.. ostakaa vaan apulantaa lisää niin kyl se siitä. ;D
Paha viikonloppu oli tämäkin. Lauantain Hankkija teki yli kympin pudotuksen ja tänään Raisio seurasi perässä. Tuntuu siltä, että kevääseen mennessä ollaan lähellä sitä 200e/t.
;D ;DPaha viikonloppu oli tämäkin. Lauantain Hankkija teki yli kympin pudotuksen ja tänään Raisio seurasi perässä. Tuntuu siltä, että kevääseen mennessä ollaan lähellä sitä 200e/t.
Minkä tahansa massahyödykkeen sitominen tulevaisuuden spekulaatioihin on omiaan kasvattamaan viljamarkkinoiden hintaheilahteluja. Koska viljakauppa ei ole yksisuuntainen tapahtuma, on ehkä turhan optimistista ajatella, että kaikki viljelijät mahtuvat myymään aina hintapiikin huippuun, ja kaikki viljanostajat ostavat vain siellä huippuhintojen aikana viljansa.
-SS-
Paha viikonloppu oli tämäkin. Lauantain Hankkija teki yli kympin pudotuksen ja tänään Raisio seurasi perässä. Tuntuu siltä, että kevääseen mennessä ollaan lähellä sitä 200e/t.
Minkä tahansa massahyödykkeen sitominen tulevaisuuden spekulaatioihin on omiaan kasvattamaan viljamarkkinoiden hintaheilahteluja. Koska viljakauppa ei ole yksisuuntainen tapahtuma, on ehkä turhan optimistista ajatella, että kaikki viljelijät mahtuvat myymään aina hintapiikin huippuun, ja kaikki viljanostajat ostavat vain siellä huippuhintojen aikana viljansa.
-SS-
Kyllähän viljatilat jotka edes jotenkin osasivat hyödyntää kolmosella alkavat hinnat tekivät kovimman tuloksen vuosikymmeniin. Vaikka olisi apulannatkin ostaneet aivan korkeimmasta piikistä, niin kyllä noilla viljan hinnoilla helposti niitä makseli. Sitten jos on onnistunut ostamaan kaiken kalliilla ja pihdannut myyntejä niin tilanne näyttää aika pahalle.Niin taitaa tällä menolla moni vilja olla syksyllä alle 200e. Siinä on sitten kiva maksella niitä 600e tai vieläkin kalliimpia lantoja. Missä järki, jos tarvitaan 3t sato et saa apupaskat maksuun? ::)
Taitaa olla niin, että se viljelyn kannattavuus piikki oli ja meni. Jospa hinnat nyt edes asettuisivat 250€ tietämille, niin hommassa viellä joku järki olisi jos panosten hinta viellä hitusen tippuu. Alle 200€ hintoihin en usko, koska tuotantopanoksiin on tullut mielestäni pysyviä korotuksia eli korona aikojen hintoihin näissä tuskin lasketellaan enää koskaan, ja jos semmosia nähdään niin kyllä hömppä alkaa olla se ainoa kannattava tuotantomuoto taas.
Kyllähän viljatilat jotka edes jotenkin osasivat hyödyntää kolmosella alkavat hinnat tekivät kovimman tuloksen vuosikymmeniin. Vaikka olisi apulannatkin ostaneet aivan korkeimmasta piikistä, niin kyllä noilla viljan hinnoilla helposti niitä makseli. Sitten jos on onnistunut ostamaan kaiken kalliilla ja pihdannut myyntejä niin tilanne näyttää aika pahalle.Niin taitaa tällä menolla moni vilja olla syksyllä alle 200e. Siinä on sitten kiva maksella niitä 600e tai vieläkin kalliimpia lantoja. Missä järki, jos tarvitaan 3t sato et saa apupaskat maksuun? ::)
Taitaa olla niin, että se viljelyn kannattavuus piikki oli ja meni. Jospa hinnat nyt edes asettuisivat 250€ tietämille, niin hommassa viellä joku järki olisi jos panosten hinta viellä hitusen tippuu. Alle 200€ hintoihin en usko, koska tuotantopanoksiin on tullut mielestäni pysyviä korotuksia eli korona aikojen hintoihin näissä tuskin lasketellaan enää koskaan, ja jos semmosia nähdään niin kyllä hömppä alkaa olla se ainoa kannattava tuotantomuoto taas.
Mikään ei ole nii tyhmä ku suomalainen maajussi ;D
Katos pilkku virhe ;DKyllähän viljatilat jotka edes jotenkin osasivat hyödyntää kolmosella alkavat hinnat tekivät kovimman tuloksen vuosikymmeniin. Vaikka olisi apulannatkin ostaneet aivan korkeimmasta piikistä, niin kyllä noilla viljan hinnoilla helposti niitä makseli. Sitten jos on onnistunut ostamaan kaiken kalliilla ja pihdannut myyntejä niin tilanne näyttää aika pahalle.Niin taitaa tällä menolla moni vilja olla syksyllä alle 200e. Siinä on sitten kiva maksella niitä 600e tai vieläkin kalliimpia lantoja. Missä järki, jos tarvitaan 3t sato et saa apupaskat maksuun? ::)
Taitaa olla niin, että se viljelyn kannattavuus piikki oli ja meni. Jospa hinnat nyt edes asettuisivat 250€ tietämille, niin hommassa viellä joku järki olisi jos panosten hinta viellä hitusen tippuu. Alle 200€ hintoihin en usko, koska tuotantopanoksiin on tullut mielestäni pysyviä korotuksia eli korona aikojen hintoihin näissä tuskin lasketellaan enää koskaan, ja jos semmosia nähdään niin kyllä hömppä alkaa olla se ainoa kannattava tuotantomuoto taas.
Mikään ei ole nii tyhmä ku suomalainen maajussi ;D
Melkoset lannoitustasot...
Hankkijalla rehuohrassa 20e pudotus, myllykaura 11e, vehnä 15e.
Raisio ei anna kauralle enää hintaa tammikuulle, harvoin käy näin.
Viljamarkkina ajaa näämmä rajusti seinään. Ajoissa hinnan kiinnittäneet teki jälleen fiksun liikkeen.
Kyllä se 200e alitus alkaa näyttää hyvin mahdolliselta ainakin rehuohran osalta.
Tuu poikkeen joskus ohimennessäs, niin suoritetaan vertailu, kuka murehtii ja mistä. ;DHankkijalla rehuohrassa 20e pudotus, myllykaura 11e, vehnä 15e.
Raisio ei anna kauralle enää hintaa tammikuulle, harvoin käy näin.
Viljamarkkina ajaa näämmä rajusti seinään. Ajoissa hinnan kiinnittäneet teki jälleen fiksun liikkeen.
Kyllä se 200e alitus alkaa näyttää hyvin mahdolliselta ainakin rehuohran osalta.
Se on kylmiksenkin otettava mallia naapuristaan, loppuu kiireet ja murehtiminen viljan hinnasta. ;D
Tuu poikkeen joskus ohimennessäs, niin suoritetaan vertailu, kuka murehtii ja mistä. ;DHankkijalla rehuohrassa 20e pudotus, myllykaura 11e, vehnä 15e.
Raisio ei anna kauralle enää hintaa tammikuulle, harvoin käy näin.
Viljamarkkina ajaa näämmä rajusti seinään. Ajoissa hinnan kiinnittäneet teki jälleen fiksun liikkeen.
Kyllä se 200e alitus alkaa näyttää hyvin mahdolliselta ainakin rehuohran osalta.
Se on kylmiksenkin otettava mallia naapuristaan, loppuu kiireet ja murehtiminen viljan hinnasta. ;D
Hankkijalla rehuohrassa 20e pudotus, myllykaura 11e, vehnä 15e.Mitä tossa nyt huhua kuulin niin paniikin omaista myymistä ollut liikkeellä. Itse ajattelen et tästä saamme kiittää yaraa joka tiputti apulantaa pari kertaa niin viljan hinnan lasku oli taattu. Lisääntynyt viljanmyynti vain ruokki itseään ja hinta laski edelleen.
Raisio ei anna kauralle enää hintaa tammikuulle, harvoin käy näin.
Viljamarkkina ajaa näämmä rajusti seinään. Ajoissa hinnan kiinnittäneet teki jälleen fiksun liikkeen.
Kyllä se 200e alitus alkaa näyttää hyvin mahdolliselta ainakin rehuohran osalta.
Vehnä olis lähteny ainaski heti jos olis sopinu, et sille ainaski oli kysyntää. Epävarmuutta paljon, esim sota. Ei kannata unohtaa sitäkään kun paniikki ratkaisuja maalaillaan.Riippuu varmaan siitä mihin olisit myynyt. Fazerin kippiajat Lahdessa meni maaliskuun lopulle vehnän osalta. Helsingin mylly taisi olla myös maaliskuulla. Hankkijan ostaja sanoi et viljaa kaikki siilot täys eikä oikein tiedä mihin saisi eteenpäin, sen vuoksi kai tuli taas pudotusta.
Näin minullekin sanottiin, että viljaa ei saanut liikkeelle vaikka olisi luvannut kuun taivaalta. Pakon edessä tuotiin ja sitten, kun kesällä saatiin varastolaskelma riittämään uuden sadon puinteihin, voitiin aloittaa hinnanlaskut. Sitten alkoikin paniikki ja ostajien puhelin soi monta vuorokautta putkeen ja viljaa alkoi löytyä käsittämättömiä määriä. Eli taas tullaan siihen tilanteeseen, että varastot oli varmaan aika hyvässä mallissa jo puintien aikaan ja hinnat ovat kestäneet yllättävän pitkälle, koska satoa ei yksinkertaisesti ole pystytty varastoimaan enempää. Nyt alkaisi näyttää siltä, että syksyyn selvitään ja voidaan vetää luukku auki hirttolavalla.
Sellaiseen käsitykseen jäin et viime keväistä tuontitavaraa on edelleen sotkemassa markkinaa.
Vehnä olis lähteny ainaski heti jos olis sopinu, et sille ainaski oli kysyntää. Epävarmuutta paljon, esim sota. Ei kannata unohtaa sitäkään kun paniikki ratkaisuja maalaillaan.Riippuu varmaan siitä mihin olisit myynyt. Fazerin kippiajat Lahdessa meni maaliskuun lopulle vehnän osalta. Helsingin mylly taisi olla myös maaliskuulla. Hankkijan ostaja sanoi et viljaa kaikki siilot täys eikä oikein tiedä mihin saisi eteenpäin, sen vuoksi kai tuli taas pudotusta.
Ei siinä tietenkään maailmalla voi tapahtua mitä vaan mut tällä hetkellä uutiset maailmalta viljojen tilanteesta on positiivisia joka painaa sit hintaa. Vaikka täällä kotimaassa eletään ehkä hieman eri markkinassa niin kai se vaan niin on et tavaraa on tarpeeksi ja jonkinlaista panikointia on ollut liikkeellä.
Joo mä myin ja luomut. Tai ne mistä tuli täydet Rekat. Yaran päätös tiputtaa hintaa toistamiseen sai päätöksen kypsymään. Veikkaan et viljan hinta laskee entisestään, jos maailmalla ei tapahdu mitään ihmeellistä.Vehnä olis lähteny ainaski heti jos olis sopinu, et sille ainaski oli kysyntää. Epävarmuutta paljon, esim sota. Ei kannata unohtaa sitäkään kun paniikki ratkaisuja maalaillaan.Riippuu varmaan siitä mihin olisit myynyt. Fazerin kippiajat Lahdessa meni maaliskuun lopulle vehnän osalta. Helsingin mylly taisi olla myös maaliskuulla. Hankkijan ostaja sanoi et viljaa kaikki siilot täys eikä oikein tiedä mihin saisi eteenpäin, sen vuoksi kai tuli taas pudotusta.
Ei siinä tietenkään maailmalla voi tapahtua mitä vaan mut tällä hetkellä uutiset maailmalta viljojen tilanteesta on positiivisia joka painaa sit hintaa. Vaikka täällä kotimaassa eletään ehkä hieman eri markkinassa niin kai se vaan niin on et tavaraa on tarpeeksi ja jonkinlaista panikointia on ollut liikkeellä.
Paniikki tai ei, mutta eilen myin kaikki loput. Kipit tosiaan maaliskuulla. Ajattelin että parempi myydä nyt kun niistä vielä jotain saa. Tuskin ne hinnat kesäksi nousee niin paljon että harmittaa. Ja jos harmittaa niin sittenhän harmittaa 😏
Viljan ostaja puheli että varastot on aivan täynnä, varsinkin rehuviljaa, ja isännillä vielä paaaaljon myymätöntä siiloissa. Jos niillä viljoilla on tarve liikahtaa kesällä, niin ei ole mitään tarvetta nostaa hintoja
Huhtikuulla alkaa propagandalevy soimaan: Ruokaturva, omavaraisuus, laatu! Kylvämään isänmaallisuuden nimissä kaikki pellot viljalle! Hömppäheinän niittelijä joutuu kadotukseen! Ja sinivalkoisen kansan sinisilmäiset tuottajat menee taas samaan lankaan. ;DNiin varmaan alkaa. Ja jos nyt ostanut nämä historian kalliimmat lannat niin eihän siinä mitään muutakaan voi. Ennen näitä yaran hinnan tiputuksia olisi mielestäni ollut mahdollista et tuotanto ei ensi kesänä olisi kattanut kulutusta mut nyt en jaksa enää uskoa siihen. Sen verta hyvin kuulemma apupaska kauppa käynyt viime aikoina. Ei voi toivoa kuin 2021 vuoden toisintoa niin olisi hinnan nousulle joku sauma. ::)
Huhtikuulla alkaa propagandalevy soimaan: Ruokaturva, omavaraisuus, laatu! Kylvämään isänmaallisuuden nimissä kaikki pellot viljalle! Hömppäheinän niittelijä joutuu kadotukseen! Ja sinivalkoisen kansan sinisilmäiset tuottajat menee taas samaan lankaan. ;DNiin varmaan alkaa. Ja jos nyt ostanut nämä historian kalliimmat lannat niin eihän siinä mitään muutakaan voi. Ennen näitä yaran hinnan tiputuksia olisi mielestäni ollut mahdollista et tuotanto ei ensi kesänä olisi kattanut kulutusta mut nyt en jaksa enää uskoa siihen. Sen verta hyvin kuulemma apupaska kauppa käynyt viime aikoina. Ei voi toivoa kuin 2021 vuoden toisintoa niin olisi hinnan nousulle joku sauma. ::)
Niinhän sen pitäis. Oletko kiinnittänyt viimeistä jyvää myöden? Epäilen et tuota hintaa et saa jos ei kiinnitystä ole aikoinaan tehty.Huhtikuulla alkaa propagandalevy soimaan: Ruokaturva, omavaraisuus, laatu! Kylvämään isänmaallisuuden nimissä kaikki pellot viljalle! Hömppäheinän niittelijä joutuu kadotukseen! Ja sinivalkoisen kansan sinisilmäiset tuottajat menee taas samaan lankaan. ;DNiin varmaan alkaa. Ja jos nyt ostanut nämä historian kalliimmat lannat niin eihän siinä mitään muutakaan voi. Ennen näitä yaran hinnan tiputuksia olisi mielestäni ollut mahdollista et tuotanto ei ensi kesänä olisi kattanut kulutusta mut nyt en jaksa enää uskoa siihen. Sen verta hyvin kuulemma apupaska kauppa käynyt viime aikoina. Ei voi toivoa kuin 2021 vuoden toisintoa niin olisi hinnan nousulle joku sauma. ::)
Kyllä se viljan hinta pitää 300e/t ensi syksynä/talvena olla että keväällä kannattaa edes kylvää.
En itse ainakaan ole mikään hyväntekeväisyysjärjestö.
Niinpä, mutta AP120:n pointti on kyllä aivan oikea. Oletko ja101 laskenut ihan kunnolla, kun koko ajan toivot vuoden 2021 katoa uudestaan? Ei taida viljan hinta niin pilviin pompata kadonkaan tullen, että 1000 kg sadolla saisi kalliita tuotantopanoksia maksettua, kun ottaa huomioon vielä senkin, että Pohjanmaalla tulee yleensä vähintään 4000 kg hehtaarilta, vaikka muualla olisikin kato.En ole laskenut, miksi olisi pitänyt? Mähän vain toin tuossa esiin yhden vaihtoehdon jolla viljanhinta voisi nousta. En mä siinä väittänytkään et sillä kuluja katetaan.
Milloin tollasia hintoja on tarjottu
Niinpä, mutta AP120:n pointti on kyllä aivan oikea. Oletko ja101 laskenut ihan kunnolla, kun koko ajan toivot vuoden 2021 katoa uudestaan? Ei taida viljan hinta niin pilviin pompata kadonkaan tullen, että 1000 kg sadolla saisi kalliita tuotantopanoksia maksettua, kun ottaa huomioon vielä senkin, että Pohjanmaalla tulee yleensä vähintään 4000 kg hehtaarilta, vaikka muualla olisikin kato.En ole laskenut, miksi olisi pitänyt? Mähän vain toin tuossa esiin yhden vaihtoehdon jolla viljanhinta voisi nousta. En mä siinä väittänytkään et sillä kuluja katetaan.
Milloin tollasia hintoja on tarjottu
No juu itse kun ei tarvii asiaa pelätä niin tuli sanottua ääneen mikä voisi olla yks mahdollinen hinnan nostaja. Toinen on sit se et euroopassa, maailmalla sato jää huonoksi jolloin hinta vahvistuu siellä jolloin vienti alkaa kannattaa ihan toisella lailla. Kolmas sit se et maailmalla tapahtuu muuten jotain. Ksi niitä muitakin on.Niinpä, mutta AP120:n pointti on kyllä aivan oikea. Oletko ja101 laskenut ihan kunnolla, kun koko ajan toivot vuoden 2021 katoa uudestaan? Ei taida viljan hinta niin pilviin pompata kadonkaan tullen, että 1000 kg sadolla saisi kalliita tuotantopanoksia maksettua, kun ottaa huomioon vielä senkin, että Pohjanmaalla tulee yleensä vähintään 4000 kg hehtaarilta, vaikka muualla olisikin kato.En ole laskenut, miksi olisi pitänyt? Mähän vain toin tuossa esiin yhden vaihtoehdon jolla viljanhinta voisi nousta. En mä siinä väittänytkään et sillä kuluja katetaan.
Ymmärrän, että luomuilijan kielenkannat saattavat löystyä helpommin, kun ei ole sitä kaikkein isointa tuotantopanoserää kuitattavana. Siltikin on mielestäni täydellistä hulluutta edes "vitsillä" elätellä toiveita kadosta viljan hinnan nostajana tässä tilanteessa, kun on selvää, että totaalisen kadon tullen moni tulee olemaan lirissä, vaikka viljan hinta vähän nousisikin.
Kuitenkin ajattelen niin, että jos tuotantopanokset on jo kerran kalliilla hankittu, ei niiden käyttämättä jättäminen keväällä oikein ole ratkaisu. Jos viljan hinta sitten näyttääkin 200 €/t, ei siinä oikein muu auta, kuin antaa mennä toivoen parasta ja peläten pahinta. Tai sitten myydä apulannat erotuksella -400 €/t ja pistää pellot hömpälle minimoiden tappio. Jokainen laskekoon ja arvuutelkoon itse, mitä tekee.
En tiedä, mikä on syynä, että se pikkuhiljaa myyminen ei vain onnistunut oikein hyvin. Aloitin purkamaan ohravarastoja 2021 kesällä. Hinta vähän päälle satasen. Maksu vielä odottaa tulemistaan. 2021/2022 vuoden vaihteessa meni vehnää 2021 hinnalla. Siitä sentään sai maksun. 2022 huhtikuussa loput ohrat. Maksu odottaa tulemistaan. 2019 ja 2020 viljelyvuosina ruis ei kelvannut, millään hinnalla, ei myöskään 2021. Nyt sitten hinta on hyvä, mutta ei saa noutoa vaikka olen ilmoittanut, että 100 euron ruis saa lähteä satasella, vaikka nyt käteishinta olisi ihan miten paljon vaan.On se vaikeaa ::)
Kaksi vuotta vanhaa kauraa yritin viime vuonna saada menemään. Onko lajike, Niklas, kaurakaupalle vastenmielistä.
Pieni rypsikuorma oli tarkoitus myydä 2022 tammikuussa, mutta kosteus, 8.1%, ja eikun kuivaamaan, pakkasten ja hankien keskelle. No ei. Lokakuulla 2022, kun lopulta sain ikuisesti vihreän rapsin pois, yhdistelin erät ja kuivattelin kunnon pakkasella viiteen prosenttiin. Ostaja varoitteli, että rypsin hinta on laskenut, ei kannattaisi nyt, no minulle hinta oli aivan samantekevää, että sen on lähdettävä, alennetaan viisikymppiä hintaa, että saat itselleskin jotain, tärkein homma on että että saan kärryvarastot kuivuriin suojaan.
Noutoa ei ole silti kuulunut.
Oletan, että ohra ja kaura ovat satasen hintaluokassa ensi syksynä, vehnää voi ehkä 160 eurolla vielä vientiin mennä, ruis on edelleen ongelmajäte.
Mielelläni petyn ennustukseeni.
-SS-
Ongelma on kun et tiedä kylväessä mitä saat hintaa syksyllä
On, ei vain kukaan ostaja tee sellaista sopimusta jossa hinta sovitaan mut toimitusmäärää ei. Täällä kirjoittelijoista ainoastaan Joozeppi taitaa olla sellainen joka tietää kilolleen tai ainakin 10% tarkkuudella mitä saa ensi syksynä satoa ja voi kiinnittää hinnan koko sadolle. Meille muille tai ainakin mulle tulee välillä hyvä sato ja välillä kato. Satotason liikkuessa jossain 2-6 tn välillä kaiketi (silloin taviksessa). Ei siinä uskalla 6tn mukaan kiinnitystä tehdä kun jo kevätkin voi muuttaa kylvösuunnitelmia. Jos tehdään kiinnitys 2tn mukaan mut tuleekin ok 4tn sato niin sen lopun 2 tn hinta voi ens syksynä hyvin olla vaikka vehnällä tuon SS:n mainitsema 160e. Silloin ei kyllä ole sadosta saatava hinta vielä tiedossa.. ::)Ongelma on kun et tiedä kylväessä mitä saat hintaa syksyllä
Eikäs melkein kaikilla ostajilla ole hinnat syksylle jo ennen vuoden vaihdetta auki seuraavalle syksylle??
Sitä sopimuksetonta viljaa on ihan hitokseen pitkin kyliä, ei se ole temppu eikä mikään ostaa halvemmalla jotta saa myydä hyvällä hintaa eteenpäin. Siinä pitää vaan osata olla noheva.Onnistuiko tuo 2021 syksyllä jos oli kiinnittänyt hinnan 21 keväällä vaikka rehuohralla 130e. Elokuun alussa maksettiin jo 170e.. ::)
On, ei vain kukaan ostaja tee sellaista sopimusta jossa hinta sovitaan mut toimitusmäärää ei. Täällä kirjoittelijoista ainoastaan Joozeppi taitaa olla sellainen joka tietää kilolleen tai ainakin 10% tarkkuudella mitä saa ensi syksynä satoa ja voi kiinnittää hinnan koko sadolle. Meille muille tai ainakin mulle tulee välillä hyvä sato ja välillä kato. Satotason liikkuessa jossain 2-6 tn välillä kaiketi (silloin taviksessa). Ei siinä uskalla 6tn mukaan kiinnitystä tehdä kun jo kevätkin voi muuttaa kylvösuunnitelmia. Jos tehdään kiinnitys 2tn mukaan mut tuleekin ok 4tn sato niin sen lopun 2 tn hinta voi ens syksynä hyvin olla vaikka vehnällä tuon SS:n mainitsema 160e. Silloin ei kyllä ole sadosta saatava hinta vielä tiedossa.. ::)Ongelma on kun et tiedä kylväessä mitä saat hintaa syksyllä
Eikäs melkein kaikilla ostajilla ole hinnat syksylle jo ennen vuoden vaihdetta auki seuraavalle syksylle??
Kun hinnan kiinnittää tietylle määrälle, pitääkö tuo määrä myös sitten löytyä, kun on so***** myyntiajankohta? Entä jos ei olekaan tuota so*****a määrää, niin joutuuko sitten ostamaan jostain lisää, jotta saa toimitettua so***** määrän?
Ilmeisesti tuolla joozepin viljelyalueella tulee joka vuosi hyvä tai erinomainen sato, oli säät sitten millaisia tahansa, tai sitten siellä säät on aina parhaat mahdolliset hyvän sadon saamiseen.
Sitä sopimuksetonta viljaa on ihan hitokseen pitkin kyliä, ei se ole temppu eikä mikään ostaa halvemmalla jotta saa myydä hyvällä hintaa eteenpäin. Siinä pitää vaan osata olla noheva.Onnistuiko tuo 2021 syksyllä jos oli kiinnittänyt hinnan 21 keväällä vaikka rehuohralla 130e. Elokuun alussa maksettiin jo 170e.. ::)
Toisekseen, toisilla on maat saatu kuntoon niin, että huononakin vuonna satoa tulee. Ei ole nollavuosia, on vain hyviä, tai oikein hyviä vuosia.
No kaverilla ei ainakaan auttanut asiaa vaikka oli 21 vuosi kuiva. Kauraa jäi toimittamatta niin 22 syksyllä sai toimittaa sitä 150e kauraa rekkakuorman vai kaksi. Hintahan oli jonkin matkaa yli 300e puinneilla. Kiinnitysmäärä käsittääkseni maltillinen noin puolet..Kun hinnan kiinnittää tietylle määrälle, pitääkö tuo määrä myös sitten löytyä, kun on so***** myyntiajankohta? Entä jos ei olekaan tuota so*****a määrää, niin joutuuko sitten ostamaan jostain lisää, jotta saa toimitettua so***** määrän?
Ilmeisesti tuolla joozepin viljelyalueella tulee joka vuosi hyvä tai erinomainen sato, oli säät sitten millaisia tahansa, tai sitten siellä säät on aina parhaat mahdolliset hyvän sadon saamiseen.
Hankkijalla kutakuinkin näin: " Mikäli hinnalla kiinnitetty viljaerä, tai osa siitä jää toimittamatta, myyjä on velvollinen maksamaan kiinnityshinnan ja toimitushetken välisen hintaeron puuttuvasta määrästä. Toimitushetken hinta määräytyy sillä hetkellä kun myyjä vahvistaa, ettei voi toimittaa sopimuksen mukaista viljaerää, tai viimeistään sopimukseen merkityn toimitusajankohdan viimeisenä päivänä. Hintaero voi syntyä myös siitä että sopimuserän laatu ei täytä vähimmäislaatuvaatimuksia." Sopimusmäärässä on kuitenkin +/- 10 % joustovara. Ja toisaalta: "Ylivoimaisen esteen sattuessa voidaan sopimus purkaa molemminpuolisesti yhteisesti sopien." Kai se voidaan laskea ylivoimaiseksi esteeksi, jos luontoäiti on niin epäsuopea, ettei satoa tule 90 prosenttia maltillisesta kiinnitysmäärästä...
No kaverilla ei ainakaan auttanut asiaa vaikka oli 21 vuosi kuiva. Kauraa jäi toimittamatta niin 22 syksyllä sai toimittaa sitä 150e kauraa rekkakuorman vai kaksi. Hintahan oli jonkin matkaa yli 300e puinneilla. Kiinnitysmäärä käsittääkseni maltillinen noin puolet..Kun hinnan kiinnittää tietylle määrälle, pitääkö tuo määrä myös sitten löytyä, kun on so***** myyntiajankohta? Entä jos ei olekaan tuota so*****a määrää, niin joutuuko sitten ostamaan jostain lisää, jotta saa toimitettua so***** määrän?
Ilmeisesti tuolla joozepin viljelyalueella tulee joka vuosi hyvä tai erinomainen sato, oli säät sitten millaisia tahansa, tai sitten siellä säät on aina parhaat mahdolliset hyvän sadon saamiseen.
Hankkijalla kutakuinkin näin: " Mikäli hinnalla kiinnitetty viljaerä, tai osa siitä jää toimittamatta, myyjä on velvollinen maksamaan kiinnityshinnan ja toimitushetken välisen hintaeron puuttuvasta määrästä. Toimitushetken hinta määräytyy sillä hetkellä kun myyjä vahvistaa, ettei voi toimittaa sopimuksen mukaista viljaerää, tai viimeistään sopimukseen merkityn toimitusajankohdan viimeisenä päivänä. Hintaero voi syntyä myös siitä että sopimuserän laatu ei täytä vähimmäislaatuvaatimuksia." Sopimusmäärässä on kuitenkin +/- 10 % joustovara. Ja toisaalta: "Ylivoimaisen esteen sattuessa voidaan sopimus purkaa molemminpuolisesti yhteisesti sopien." Kai se voidaan laskea ylivoimaiseksi esteeksi, jos luontoäiti on niin epäsuopea, ettei satoa tule 90 prosenttia maltillisesta kiinnitysmäärästä...
Mistä tollasia sopimuksia saa? Kuulostaa oudolta, olen myös kuullut tapauksista jossa puuttuva määrä vaaditaan si vaikka seuraava vuonna samaan hintaan.Perin kummalliselta tuntuu mustakin. Mut voihan se olla et joozeppi pitkänlinjan soppariasiakkaana saa paremmat sopparit kuin me tavan viljelijät. Tai sitten sopparin pikku pränttiä ei ole tarvinut koskaan koeponnistaa. Mut asianosainen ehkä avaa sopimuskumppaninsa niin voidaan sitten tutkia et mitä siellä sopimuspohjissa lukee.
Ettei viel tulis sellanen huoltovarmuustukipaketti, joka pelastaa kylvöt, niinku viimevuonna. Vai miten se menikään puheissa.Ns. kannustepalkkio vai olisiko piiskaraha parempi nimitys. Alamme oppia siihen, että pitäisi tulla joku pikku namipala, että viitsii aloittaa työnteon.
Viikkarin nettisivuilla on toimitusehdot 2033 lukekaa sieltä. Raisioon oon sopinu ettei rehulle kiinnitetä hintaa kun käytän itse siinä tapauksessa. Ruis yleensä otetaan sisään heikommallakin sakolla. Jollei talvehdi niin ilmoitus heti keväällä (ymmärrettävää kun vaikuttaa heidän vehnäsopimustarpeeseensa). Varmaan nuo Avenan rapsi- ja kaurarekat täytyy löytyä suurinpiirtein kokonaan mut löytyyhän ne kun keväällä kylvää vaan semmosia.
Kauheet ennakkoluulot on ihmisillä. Hankkijan mallin tiedän. Siks sinne ei mitään olekaan.
Viikkarin nettisivuilla on toimitusehdot 2033 lukekaa sieltä. Raisioon oon sopinu ettei rehulle kiinnitetä hintaa kun käytän itse siinä tapauksessa. Ruis yleensä otetaan sisään heikommallakin sakolla. Jollei talvehdi niin ilmoitus heti keväällä (ymmärrettävää kun vaikuttaa heidän vehnäsopimustarpeeseensa). Varmaan nuo Avenan rapsi- ja kaurarekat täytyy löytyä suurinpiirtein kokonaan mut löytyyhän ne kun keväällä kylvää vaan semmosia.
Kauheet ennakkoluulot on ihmisillä. Hankkijan mallin tiedän. Siks sinne ei mitään olekaan.
Sikamiehillä nyt aihetta juhlaan,kun ohran hintakin romahtanut jo syksyn 2021 tasolle.Kenties, itse en edusta enää kyseistä henkilöryhmää.
Miten sen ajan saa kulumaan näin talviaikaan kun yhtäkkiä ei tarvikkaa tehdä enää mitää?Sikamiehillä nyt aihetta juhlaan,kun ohran hintakin romahtanut jo syksyn 2021 tasolle.Kenties, itse en edusta enää kyseistä henkilöryhmää.
Toki huhuja kuulunut et lihan hinta laskenut, muiden rehujen hinta polkee paikallaan. Mut juu kai siellä nyt hetkittäin tällä hetkellä pientä siivua tehdään. Keväällä oli toisinpäin..
Sikamiehillä nyt aihetta juhlaan,kun ohran hintakin romahtanut jo syksyn 2021 tasolle.Kenties, itse en edusta enää kyseistä henkilöryhmää.
Toki huhuja kuulunut et lihan hinta laskenut, muiden rehujen hinta polkee paikallaan. Mut juu kai siellä nyt hetkittäin tällä hetkellä pientä siivua tehdään. Keväällä oli toisinpäin..
Aikaisemmilta vuosilta niin paljon rästitöitä et niissä menisi useampi talvi ;DMiten sen ajan saa kulumaan näin talviaikaan kun yhtäkkiä ei tarvikkaa tehdä enää mitää?Sikamiehillä nyt aihetta juhlaan,kun ohran hintakin romahtanut jo syksyn 2021 tasolle.Kenties, itse en edusta enää kyseistä henkilöryhmää.
Toki huhuja kuulunut et lihan hinta laskenut, muiden rehujen hinta polkee paikallaan. Mut juu kai siellä nyt hetkittäin tällä hetkellä pientä siivua tehdään. Keväällä oli toisinpäin..
Toistaiseksi nyt ainakin..
Ai jaa, sä ootkin siis jo lopettanut sikahommat.
Vaikuttaa Atrialle pamahtavan tässä hyvä puolivuotinen ainakin.
No kyllä nyt on ollut raju ero sillä miten myynyt ja ostanut. Jotkut ovat myyneet kaiken sadon päälle 400€ ja ostaneet lannoitteet korona vuotena. Näillä on aika suuria paineita ostaa uusia Valtroja pihaan riviin. Ei sujunut itsellä ihan noin hyvin, mutta parempaa tämä on ollut silti kuin aikoihin.
Tuo sikalan tyhjentäminen, eläintukien aleneminen, luomuviljelyn turvasatama, kaikki ovat olleet erittäin rationaalisia ja ennakoitavia päätöksiä, joka poistanee välittömän konkurssiuhan. Omalle viljanostajalle ei kelvannut juuri tämä ehdottamani systeemi, sikakriisi siellä on ollut jossain määrin päällä pitkälti vuodesta 2020.Sikakriisi on ollut päällä jo kyllä paljon kauemmin. Osa vielä tuottajista luulee et vanhoihin hyviin aikoihin on palaaminen. No ei ole.
-SS-
Miten sen ajan saa kulumaan näin talviaikaan kun yhtäkkiä ei tarvikkaa tehdä enää mitää?Sikamiehillä nyt aihetta juhlaan,kun ohran hintakin romahtanut jo syksyn 2021 tasolle.Kenties, itse en edusta enää kyseistä henkilöryhmää.
Toki huhuja kuulunut et lihan hinta laskenut, muiden rehujen hinta polkee paikallaan. Mut juu kai siellä nyt hetkittäin tällä hetkellä pientä siivua tehdään. Keväällä oli toisinpäin..
Joo onhan täälläkin tullut ehkä roikuttua tavallista enemmän. ;DMiten sen ajan saa kulumaan näin talviaikaan kun yhtäkkiä ei tarvikkaa tehdä enää mitää?Sikamiehillä nyt aihetta juhlaan,kun ohran hintakin romahtanut jo syksyn 2021 tasolle.Kenties, itse en edusta enää kyseistä henkilöryhmää.
Toki huhuja kuulunut et lihan hinta laskenut, muiden rehujen hinta polkee paikallaan. Mut juu kai siellä nyt hetkittäin tällä hetkellä pientä siivua tehdään. Keväällä oli toisinpäin..
No onhan se huomattu, että aikaa on löytynyt viime aikoina yllin kyllin nettikeskusteluun, kun ei ole enää siat riesana... Oliko sulla ja101 siat kuitenkin tavanomaisessa tuotannossa, vaikka pellot luomussa?
Pitkästä aikaa hintoihin plus merkkinen muutos, hankkija nosti vehnän hintaa huimat 5-11€.Juu niin nosti. Tiputtivat tuon saman alkuviikolla.
Pitkästä aikaa hintoihin plus merkkinen muutos, hankkija nosti vehnän hintaa huimat 5-11€.Juu niin nosti. Tiputtivat tuon saman alkuviikolla.
Mitä tuo sit mahtaa tarkoittaa. Oliko joltain eturiviläiseltä jäänyt rehuvehnät myymättä kun oliko se turku mihin tuota nostettiin se 11e. Tippuukohan maanantaina jo takas kun saadaan eturiviläisen kauppa leivottu tälle päivälle.. ;D
Sarkasmi on vaikea laji.. ::)Pitkästä aikaa hintoihin plus merkkinen muutos, hankkija nosti vehnän hintaa huimat 5-11€.Juu niin nosti. Tiputtivat tuon saman alkuviikolla.
Mitä tuo sit mahtaa tarkoittaa. Oliko joltain eturiviläiseltä jäänyt rehuvehnät myymättä kun oliko se turku mihin tuota nostettiin se 11e. Tippuukohan maanantaina jo takas kun saadaan eturiviläisen kauppa leivottu tälle päivälle.. ;D
Ei niitä hinnastohintoja sen takia tarvitse muutella että jollekulle maksettaisiin enemmän. Ainoat joka edelleen maksaa kaikille saman ovat useimmat maito-osuuskunnat, noin muuten voi hinnoitella ihan miten halutaan, mikään laki ei määrää mitä viljasta tai lihasta tai maidosta tuottajalle maksetaan.
Kasvinsuojeluaineiden hinta on noussut reilut 10% viime kaudesta. Jos viljan hinta seuraisi kustannuksia, niin se ei voi laskea alle 200 euron enää.Missä vaiheessa panoskauppiaat ovat huolissaan viljan hinnasta? Siinä vaiheessa kun viljaa ei ole tarjolla tai panokset ei käy kaupaksi. Nyt viljaa on tarjolla ja panokset käy kaupaksi niin panosten hintaa voidaan nostaa ja viljan laskea..
Aivan. Nooh tätä mä oon yrittänyt täällä selittää ja ihan kasvottainkin tai puhelimessa kun olen viljelijöiden kanssa puhunut niin olen ainakin tuonut oman näkemykseni esille. Jokainen tila tekee tietysti ratkaisunsa omista lähtökohdista ja aika moni ilmeisesti jatkaa niinkuin ennenkin jos tuohon lannoitekauppaan on uskominen. Mä en uskaltais, onneks voi luomussa vetää korkeammalla tukitasolla ja pienemmillä kuluilla ja ennenkaikkea pienemmällä riskillä..Kyllä ne sen osaa juu. Ajattelin tätä lähinnä niinpäin, että minä en voi myydä alle 200 e/t, kun kulut on jo sen verran. Itselle jää sillä hinnalla tekemisen riemu, mutta maksamaan en tästä ilosta ala!Kasvinsuojeluaineiden hinta on noussut reilut 10% viime kaudesta. Jos viljan hinta seuraisi kustannuksia, niin se ei voi laskea alle 200 euron enää.Missä vaiheessa panoskauppiaat ovat huolissaan viljan hinnasta? Siinä vaiheessa kun viljaa ei ole tarjolla tai panokset ei käy kaupaksi. Nyt viljaa on tarjolla ja panokset käy kaupaksi niin panosten hintaa voidaan nostaa ja viljan laskea..
Seuraava tarkistus asiaan tehdään silloin joskus huhtikuussa kun tehdään tutkimusta arvioiduista kylvöaloista. Jos näyttää et pinta-ala jonkin kasvin suhteen jää matalaksi ja varasto on pieni niin syksyn viljan kiinnityshintaa korjataan ylöspäin koska panosten hintoihin voidaan vaikuttaa enää vähän kun ne on jo hankittu valtaosin ennakkoon.
Mä en siis usko hetkeäkään et kannettaisiin huolta panosmyyjien puolelta siinä mielessä et kun panokset kallistuu niin kyl viljan hintaakin täytyy nostaa.. kyl ne sen viljelijän osaa kuiviin imeä..
No en nyt tiedä, kuinka sotii täällä kirjoitettua vastaan, kyllähän suurin osa tuntui saavaan jotakin 5-6 tonnin keskisatoja.. Varsinaisella viljavyöhykkeellä sanoisin, että alueelliset erot olivat suuria ja sato määräytyi loppujen lopuksi sen mukaan, miten kriittiset sateet osuivat - saman aukeankin sisällä oli eroja, toisessa reunassa saattoi tulla viisi tonnia hehtaarilta, toisessa kolme. Ja mitään viljarallia ei ole kyllä syksyn ja talven mittaan näkynyt, tosin saviseudun keskukseen on matkaa 30km, siellä saattoi tulla enemmän...
Luken satoarvio ennakoi v. 2022 kokonaissadon olleen keskinkertainen, n. 3,6 miljardia kiloa. Lopullinen tilasto julkaistaneen pian. Siten ihmettelen, miten tavaraa voi olla kaikki paikat täynnä, kun varastoissa piti olla niukkuutta puinneille lähdettäessä heikohkon satovuoden 2021 jälkeen. Tällöin kokonaissato oli vain 2,6 miljardia kiloa, kun esimerkiksi v. 2020 se oli 3,4 miljardia kiloa ja v. 2019 4,0 miljardia kiloa.
No en nyt tiedä, kuinka sotii täällä kirjoitettua vastaan, kyllähän suurin osa tuntui saavaan jotakin 5-6 tonnin keskisatoja.. Varsinaisella viljavyöhykkeellä sanoisin, että alueelliset erot olivat suuria ja sato määräytyi loppujen lopuksi sen mukaan, miten kriittiset sateet osuivat - saman aukeankin sisällä oli eroja, toisessa reunassa saattoi tulla viisi tonnia hehtaarilta, toisessa kolme. Ja mitään viljarallia ei ole kyllä syksyn ja talven mittaan näkynyt, tosin saviseudun keskukseen on matkaa 30km, siellä saattoi tulla enemmän...
Luken satoarvio ennakoi v. 2022 kokonaissadon olleen keskinkertainen, n. 3,6 miljardia kiloa. Lopullinen tilasto julkaistaneen pian. Siten ihmettelen, miten tavaraa voi olla kaikki paikat täynnä, kun varastoissa piti olla niukkuutta puinneille lähdettäessä heikohkon satovuoden 2021 jälkeen. Tällöin kokonaissato oli vain 2,6 miljardia kiloa, kun esimerkiksi v. 2020 se oli 3,4 miljardia kiloa ja v. 2019 4,0 miljardia kiloa.
Tuonti. Siinä se syy, miksi tavaraa nyt siilot pullollaan, Jos huonona vuonna tuodaan isolla kädellä, niin että tarve tyydyttyy ja vähän liikaakin kertyy siiloihin, eikä hyvänä vuonna viedä normaalia enempää, siilot on täynnä.
Ei ne varmaan nykyhinnoilla halua vientiinkään myydä, kun on syksyllä ostaneet viljaa paljon korkeammilla hinnoilla varastot täyteen. Rehun hintojakaan tuskin kovin mielellään tiputtavat, siitä seuraa sitten että tavara ei liiku mihinkään. Siilotkin on monella pullollaan edelleen myymätöntä tavaraa, itselläkin muutama kuorma olisi vielä.Mitä juttuja kuullut niin rehun hinta ei todellakaan ole paljoakaan nytkähtänyt alaspäin ottaen huomioon et rehuohran hinta on sieltä kevään yli 400e tippunut puolella siihen reiluun 200e..
Kallista viljaa ostettu, kestää aikansa ennenkuin on nuo erät myyty rehuna ulos, sitten uusi hinnoittelu.Ei ne varmaan nykyhinnoilla halua vientiinkään myydä, kun on syksyllä ostaneet viljaa paljon korkeammilla hinnoilla varastot täyteen. Rehun hintojakaan tuskin kovin mielellään tiputtavat, siitä seuraa sitten että tavara ei liiku mihinkään. Siilotkin on monella pullollaan edelleen myymätöntä tavaraa, itselläkin muutama kuorma olisi vielä.Mitä juttuja kuullut niin rehun hinta ei todellakaan ole paljoakaan nytkähtänyt alaspäin ottaen huomioon et rehuohran hinta on sieltä kevään yli 400e tippunut puolella siihen reiluun 200e..
Siis viljakauppaliikkeet ovat täyttäneet varastonsa 400+ €/tonni kiinnityshinnoilla jo talvelle 2023-2024 ! Kylvämätöntä, puimatonta ja rahtaamatonta viljaa. Toivottavasti ovat tehneet 100% hintasuojaukset, muuten viljakaupalla on jättitappiot tiedossa, samalla käteiskauppa voi kiristyä aina 70-80 euron saakka tonnilta. Eikös kukaan muista yhtään matalamman hintatason satovuotta ? 2009 ? 2016 ?
-SS-
Juuri näin!Kallista viljaa ostettu, kestää aikansa ennenkuin on nuo erät myyty rehuna ulos, sitten uusi hinnoittelu.Ei ne varmaan nykyhinnoilla halua vientiinkään myydä, kun on syksyllä ostaneet viljaa paljon korkeammilla hinnoilla varastot täyteen. Rehun hintojakaan tuskin kovin mielellään tiputtavat, siitä seuraa sitten että tavara ei liiku mihinkään. Siilotkin on monella pullollaan edelleen myymätöntä tavaraa, itselläkin muutama kuorma olisi vielä.Mitä juttuja kuullut niin rehun hinta ei todellakaan ole paljoakaan nytkähtänyt alaspäin ottaen huomioon et rehuohran hinta on sieltä kevään yli 400e tippunut puolella siihen reiluun 200e..
Siis viljakauppaliikkeet ovat täyttäneet varastonsa 400+ €/tonni kiinnityshinnoilla jo talvelle 2023-2024 ! Kylvämätöntä, puimatonta ja rahtaamatonta viljaa. Toivottavasti ovat tehneet 100% hintasuojaukset, muuten viljakaupalla on jättitappiot tiedossa, samalla käteiskauppa voi kiristyä aina 70-80 euron saakka tonnilta. Eikös kukaan muista yhtään matalamman hintatason satovuotta ? 2009 ? 2016 ?Eipä kai kukaan noin väittänyt ole? Parhaimmat kiinnitykset sen reilu 300e tonni viljoille syksylle 23. Tietysti jos sitä kallista tuontiviljaa ei saada "hävitettyä" sieltä varastoista kalliina rehuna elukkatiloille niin painaa edelleen talven 23/24 hintaa.
-SS-
Se täyttäminen tapahtui jo aiemmin kesällä tai loppu keväästä. Kylvöjen jälkeen tuli suomi jusseilta tavaraa tarjolle sitten niin paljon että sillä olisi kirkkaasti päästy syksyyn, kuulemma.
Samaa ihmetellyt. Ilmeisesti se oli viljanostajille yllätys et kesällä tavaraa tulee tarjolle ;D vaikka näin on tapahtunut joka vuonna ;DSe täyttäminen tapahtui jo aiemmin kesällä tai loppu keväästä. Kylvöjen jälkeen tuli suomi jusseilta tavaraa tarjolle sitten niin paljon että sillä olisi kirkkaasti päästy syksyyn, kuulemma.
Oliko se oikeasti yllätys, että kotimaista tavaraa löytyikin? Luulisi, että jokainen suomi jussi, jolla oli vielä viljaa myymättä, vähintään kiinnitti +400 hinnat hyvissä ajoin viime kevättalvella. Ja kyllähän tuohon kalliilla tuontiinkin pätee vanha viisaus: "maltti on valttia".
Nyt suomalainen viljelijä on itse se joka määrittää talven 23/24 hintaa. Kylvämällä satokasveja keväällä takaa sen et hinnoissa päästää vanhaan hyvään aikaan syksylle 23. Viime kauden satoa jää varastoon yhdessä tuontitavaran kanssa. Vientiä voidaan harkita vasta kun hinta palautunut normaaliksi jolloin 150e viljaa voi viedä Eurooppaan jossa taso 250e. Ainoastaan että viljelyala ja/tai sato jää alhaiseksi ens kaudella viljan hinta tulee pysymään tässä tai nousemaan ensi syksylle!
En tiedä, tuntuu että edelleen on viljelijöitä jotka herää siinä vaiheessa kun pitäisi saada siilot tyhjäksi seuraavalle sadolle..Se täyttäminen tapahtui jo aiemmin kesällä tai loppu keväästä. Kylvöjen jälkeen tuli suomi jusseilta tavaraa tarjolle sitten niin paljon että sillä olisi kirkkaasti päästy syksyyn, kuulemma.
Oliko se oikeasti yllätys, että kotimaista tavaraa löytyikin? Luulisi, että jokainen suomi jussi, jolla oli vielä viljaa myymättä, vähintään kiinnitti +400 hinnat hyvissä ajoin viime kevättalvella. Ja kyllähän tuohon kalliilla tuontiinkin pätee vanha viisaus: "maltti on valttia".
Jokaisen se vastuu pitäisi ottaa. Mut mehän tiedetään kaikki ettei niin käy. Nuo eturiviläiset laittavat ainakin sen 100% satokasveja ja täyttävät sopimuksensa viimeiseen jyvää asti niinkuin kirjoitit. ;D
Nyt suomalainen viljelijä on itse se joka määrittää talven 23/24 hintaa. Kylvämällä satokasveja keväällä takaa sen et hinnoissa päästää vanhaan hyvään aikaan syksylle 23. Viime kauden satoa jää varastoon yhdessä tuontitavaran kanssa. Vientiä voidaan harkita vasta kun hinta palautunut normaaliksi jolloin 150e viljaa voi viedä Eurooppaan jossa taso 250e. Ainoastaan että viljelyala ja/tai sato jää alhaiseksi ens kaudella viljan hinta tulee pysymään tässä tai nousemaan ensi syksylle!
No varmoja voidaan olla ainakin siitä, että kotimaan eturiviläisten 400 euron sopimukset täytetään yliprosenteille saakka!
Ettäkö sopimuksettoman viljelijän olisi nyt otettava kokonaisvastuu hintaromahduksen uhasta ja kieltäydyttävä viljelemästä yhtään mitään ensi kesälle ?
-SS-
Juu kylhän näitä on. Olikohan 20 vuonna kun yks kollega soitti et tarviitko rehuohraa. Oli naapuri lähtenyt puinneille ja samalla muistanut et Ai niin et eipä tullut viime vuotena myytyä mitään. Lupasin sitten ostaa kun varastossa oli vajausta. Meikäläinen sit kiireen vilkkaa hakemaan kuormaa. Kuivuri siellä kuivasi jo uutta satoa et kiire oli saada siiloja tyhjäksi... ;DEn tiedä, tuntuu että edelleen on viljelijöitä jotka herää siinä vaiheessa kun pitäisi saada siilot tyhjäksi seuraavalle sadolle..Se täyttäminen tapahtui jo aiemmin kesällä tai loppu keväästä. Kylvöjen jälkeen tuli suomi jusseilta tavaraa tarjolle sitten niin paljon että sillä olisi kirkkaasti päästy syksyyn, kuulemma.
Oliko se oikeasti yllätys, että kotimaista tavaraa löytyikin? Luulisi, että jokainen suomi jussi, jolla oli vielä viljaa myymättä, vähintään kiinnitti +400 hinnat hyvissä ajoin viime kevättalvella. Ja kyllähän tuohon kalliilla tuontiinkin pätee vanha viisaus: "maltti on valttia".
Toisaalta viljanostajien puolellakin oli varmaan jonkinasteiset sodan nostattamat paniikkitunnelmat, tilannehan oli aikalailla jos nyt ei ennenkokematon niin sanotaanko että pariin miesmuistiin kokematon.
Ja kyllähän tuohon kalliilla tuontiinkin pätee vanha viisaus: "maltti on valttia".No ei se oikein noin toimi. Karjamies soittaa Hankkijaan, että rehusiilo kohta tyhjä, tilaan x määrää lisää.
Ja sit vielä se et kun aletaan maailmalta ja viime kevään tapauksessa Baltiasta ostamaan rehuohraa niin sekin ottaa useamman kuukauden. En tarkkaan tiedä missä vaiheessa kaupat on täytynyt lukkoon lyödä mut muistini mukaan oma lihatalo kyseli maaliskuussa tarvetta kesälle. Ensimmäinen kysely oli muistaakseni vuoden vaihteessa ja käsittääkseni silloiset tarpeet saatiin täytettyä kotimaasta.Ja kyllähän tuohon kalliilla tuontiinkin pätee vanha viisaus: "maltti on valttia".No ei se oikein noin toimi. Karjamies soittaa Hankkijaan, että rehusiilo kohta tyhjä, tilaan x määrää lisää.
No nyt ei ole mitä myydä, mutta odotellaan tässä rauhassa, josko sitä viljaakin taas jossain vaiheessa alkaisi saamaan.
;D ;D
Rehutehdas on samanlainen prosessiteollisuuden laitos kuin kaikki muutkin. Jos tuotteelle on kysyntää, niin raaka-aine kaivetaan esille sieltä mistä saadaan. Eioo, ei ole vaihtoehto.
Ja kyllähän tuohon kalliilla tuontiinkin pätee vanha viisaus: "maltti on valttia".No ei se oikein noin toimi. Karjamies soittaa Hankkijaan, että rehusiilo kohta tyhjä, tilaan x määrää lisää.
No nyt ei ole mitä myydä, mutta odotellaan tässä rauhassa, josko sitä viljaakin taas jossain vaiheessa alkaisi saamaan.
;D ;D
Rehutehdas on samanlainen prosessiteollisuuden laitos kuin kaikki muutkin. Jos tuotteelle on kysyntää, niin raaka-aine kaivetaan esille sieltä mistä saadaan. Eioo, ei ole vaihtoehto.
Mistä ne olisi pystyneet arvioimaan sen paljonko maakunnassa on viljaa varastoissa? Hintaa nostettiin koko ajan, mutta mikään ei riittänyt. Isännät halusi aina vaan enemmän. Tulkinta ilmeisesti oli, että ei sitä sitten kerta kaikkiaan ole ja käynnistettiin korvaava tuonti. Sitten voitiin hintaa laskea ja kauppa yllättäen käynnistyikin. Lopputulos on varmaan ollut iso yllätys monessa paikkaa. Ja kyllä varmasti ottivat opikseen siitä, että viljaa tosi paikan tullen löytyy ja parhaiten sitä löytyy, kun laskee hintoja. ;DJa kyllähän tuohon kalliilla tuontiinkin pätee vanha viisaus: "maltti on valttia".No ei se oikein noin toimi. Karjamies soittaa Hankkijaan, että rehusiilo kohta tyhjä, tilaan x määrää lisää.
No nyt ei ole mitä myydä, mutta odotellaan tässä rauhassa, josko sitä viljaakin taas jossain vaiheessa alkaisi saamaan.
;D ;D
Rehutehdas on samanlainen prosessiteollisuuden laitos kuin kaikki muutkin. Jos tuotteelle on kysyntää, niin raaka-aine kaivetaan esille sieltä mistä saadaan. Eioo, ei ole vaihtoehto.
Kannattaa lukea koko kirjoitus, eikä vain viimeistä virkettä, niin ei tarvitse väännellä asiaa miten sattuu. Kysymyshän olikin siitä, että nyt kauppaliikkeet ovat ilmeisesti arvioineet tuontimäärän pahasti poskelleen, kun "yllättäen löytyikin" kotimaasta vielä tavaraa, eikä ison siilon pohja ole meinannut paistaa missään vaiheessa.
Mistä ne olisi pystyneet arvioimaan sen paljonko maakunnassa on viljaa varastoissa? Hintaa nostettiin koko ajan, mutta mikään ei riittänyt. Isännät halusi aina vaan enemmän. Tulkinta ilmeisesti oli, että ei sitä sitten kerta kaikkiaan ole ja käynnistettiin korvaava tuonti. Sitten voitiin hintaa laskea ja kauppa yllättäen käynnistyikin. Lopputulos on varmaan ollut iso yllätys monessa paikkaa. Ja kyllä varmasti ottivat opikseen siitä, että viljaa tosi paikan tullen löytyy ja parhaiten sitä löytyy, kun laskee hintoja. ;DJa kyllähän tuohon kalliilla tuontiinkin pätee vanha viisaus: "maltti on valttia".No ei se oikein noin toimi. Karjamies soittaa Hankkijaan, että rehusiilo kohta tyhjä, tilaan x määrää lisää.
No nyt ei ole mitä myydä, mutta odotellaan tässä rauhassa, josko sitä viljaakin taas jossain vaiheessa alkaisi saamaan.
;D ;D
Rehutehdas on samanlainen prosessiteollisuuden laitos kuin kaikki muutkin. Jos tuotteelle on kysyntää, niin raaka-aine kaivetaan esille sieltä mistä saadaan. Eioo, ei ole vaihtoehto.
Kannattaa lukea koko kirjoitus, eikä vain viimeistä virkettä, niin ei tarvitse väännellä asiaa miten sattuu. Kysymyshän olikin siitä, että nyt kauppaliikkeet ovat ilmeisesti arvioineet tuontimäärän pahasti poskelleen, kun "yllättäen löytyikin" kotimaasta vielä tavaraa, eikä ison siilon pohja ole meinannut paistaa missään vaiheessa.
Ilmeisesti se tuotu tavaraki on ollutlaadultaan melko kyseenalaista.No kaveri jutteli et sellaisia kuoriahanan se rehuohra oli. ;D
^Isännät halusi aina vaan enemmän.Joo kylhän sitä tietysti vähän ihmettelee et mikä juttu, mut ahneushan on ymmärrettävää. Nyt se sit kostautuu..
Jos edes 400€/t ei riittäänyt myyntihaluja nostamaan vaan olis pitänyt saada 500,niin turha sit valittaa viljan tuonnista, jostain sitä tarvitsevien on viljaa saatava, jos ei kotimaasta niin sit ulkomailta. Ei viljanostajat ala 500:aa maksamaan jos ulkomailtakin sai 400 eurolla.
Minä en ainakaan ole valittanut viljan tuonnista. Olen vain yleisesti ihmetellyt ja myös hieman kritisoinut touhua viljamarkkinoilla. Minulla ei ole ketään niin hyvää kaveria kauppaliikkeen ylähyllyllä, etten voisi sitä tehdä. Ja ihmettelin kyllä myös sitä, miten +400 hinnat eivät muka oikeasti saaneet kaikkea tavaraa kotimaassa liikkeelle.
Mutta eipä siinä, jäädään odottelemaan, mitä ailahtelevilla markkinoilla tapahtuu. Myyntikautta on vielä kuitenkin hyvin jäljellä ja vielä ei moneen kuukauteen tiedetä, mitä pellolta on ensi kaudelle odotettavissa.
Ja sinä soittelit sen oman kauppiaan, omamyyjän lisäksi kaikki muut potentiaaliset viljanostajatahot läpi ja kukaan ei suostunut ostamaan viljojasi edes satasta alemmalla hintaa. ??? ??? ??? ???Minä en ainakaan ole valittanut viljan tuonnista. Olen vain yleisesti ihmetellyt ja myös hieman kritisoinut touhua viljamarkkinoilla. Minulla ei ole ketään niin hyvää kaveria kauppaliikkeen ylähyllyllä, etten voisi sitä tehdä. Ja ihmettelin kyllä myös sitä, miten +400 hinnat eivät muka oikeasti saaneet kaikkea tavaraa kotimaassa liikkeelle.
Mutta eipä siinä, jäädään odottelemaan, mitä ailahtelevilla markkinoilla tapahtuu. Myyntikautta on vielä kuitenkin hyvin jäljellä ja vielä ei moneen kuukauteen tiedetä, mitä pellolta on ensi kaudelle odotettavissa.
Varmasti 400+ € kiinnitetyt viljat kauppansa tekivät moitteettomasti. Käteisviljoille ei olisi kannattanut edes julkaista mitään bullshit-hinnastoa, koska mihinkään ei "villi" vilja todellisuudessa mahtunut. Ovi oli kiinni jo kesällä. Se, että tarjosi satasen tonni markkinahintaa halvemmalla kauppiaalle, ja sai vain päänpudistelua vastaukseksi, eikö sekin jo kerro jotakin ? Samanlaista oli vehnävuorien aikaan joskus 1973-1975, "ei kiloakaan!".
546 euroa nyt luvattiin rypsille, 2024 yli satasella putoaa vielä. Pitäisikö perua tämä kohta vuoden kestänyt käteisprojekti ja sitoa siilossa oleva kasa, tietenkin kertomatta, että se on siilossa eikä vielä kylvämättä.... menisiköhän sitten ...
-SS-
Ja sinä soittelit sen oman kauppiaan, omamyyjän lisäksi kaikki muut potentiaaliset viljanostajatahot läpi ja kukaan ei suostunut ostamaan viljojasi edes satasta alemmalla hintaa. ??? ??? ??? ???
Ja nyt ne lepää sitten edelleen siellä laarissa. ::)
No nyt kuulostaa paljon paremmalta, että homma on lähtenyt kehittymään. :)
Ja sinä soittelit sen oman kauppiaan, omamyyjän lisäksi kaikki muut potentiaaliset viljanostajatahot läpi ja kukaan ei suostunut ostamaan viljojasi edes satasta alemmalla hintaa. ??? ??? ??? ???
Ja nyt ne lepää sitten edelleen siellä laarissa. ::)
Juu siksipä on olemassa omamyyjä, joka on pestattu alihankkijaksi tekemään kyseiset soittelut, koska itselle ei nahdu kyseinen homma enää aikatauluihin. Toki jos kokemus osoittaa, että asiaa ei ole hoidettu niin hyvin kuin voisi, on edessä ainakin keskustelu korjaavista toimenpiteistä, tai jopa alihankkijan vaihto; omalta kohdalta pitää nyt keväällä alkaa tehdä maansiirtotöitä ja puun kaatoa, että saadaan nykyisille jättipitkille perävaunuille kääntökaarta laajemmaksi kuivurilta. Voi olla, että sekin on vienyt omat viljat jonon takimmaiseksi, kun pitää mittoja tarkistaa, mahtuuko kääntymään.
Joka tapauksessa teollisuudelle ja viljaliikkeille on varmasti tarpeen saada alhaisen hinnan viljaa, kompensoinniksi kuplahinnoista. Uskon, että edullinen hinta vielä pistää noudot liikkeelle, vaikka olisi vähän hitaampikin elevaattori.
-SS-
On kyllä ihme touhua jos ei viljat mihinkään kelpaa, siellä ei oo vienti satamaa sitte ihan lähellä? Kyllähän nyt vehnät ja kaurat luulis vientiin kelpaavan, hankkija nyt ainakin viljaa vientiin ostaa, ostaako muut?
Taitaa olla aika vähän noita viljaa pelkästään polttavia laitoksia… toki luulisi menevän noissa isoissa lämpölaitoksissa hyvin. Kuinkahan noi pellettivehkeet toimii viljalla?
Oliskohan Berner Inkoon satamassa, jos Avena siellä aikanaan aloittanu ja Berner tais ostaa Avenan joku aika sitte.On kyllä ihme touhua jos ei viljat mihinkään kelpaa, siellä ei oo vienti satamaa sitte ihan lähellä? Kyllähän nyt vehnät ja kaurat luulis vientiin kelpaavan, hankkija nyt ainakin viljaa vientiin ostaa, ostaako muut?
Loviisa, Naantali, Rauma ja pohjoisemmat. Kaukana ovat, >100 km. Tämä uusi Inkoon viljasatama taitaa olla LNG terminaalin takia vähän matalalla profiililla. Etäisyyttä olisi alle 50 km. En tiedä, kuka sinne ostaisi vietäväksi. Inkoon piti ratkaista tämä etelärannikon viljasa(t)amattomuus, koska täällä ei edes ole oikeastaan mitään viljaa kuluttavaa teollisuuttakaan.
Siksi kynnys 2013-2016 alhaisten hintojen aikana oli melko matala energiaviljaksi, kun se 80 euron kaurakuorman hinta hupeni kuorma-autoilijan laskuun.
Tällä hetkellä polttoöljy on 1,20-1,30 euron välillä litra. Väittävät kolmella kilolla kauraa saatavan sama energiamäärä. Eli 400 €/tonni. Voi olla, että laskettu täysin pieleen, mutta energian hinta on täällä Suomessa silti oudon korkea, ja viljan hyvityshinnat eivät tällä hetkellä nousta edes energiahinnoittelun tasalle ?
-SS-
Juu tämä Avenaberner on itsellekin tuntematon jäi käsitys, että k-maatalouksista ja hankkijasta lähtenyt henkilöstö vei tärkeimpiä oma-asiakkaitaan sinne. Ulkopuolisesta tuntuu, että on semmoinen nettikonsulttitoimisto; yllätys oli, kun näkyi olevan toimistokin lähellä. Mutta ostajat täysin tuntemattomia, ei nimet kerro mitään. Pari kertaa olen tunnuksetkin saanut, ja sitten unohtanut salasanat. Sain ostetuksi jotakin kasvinsuojeluainetta, mutta nämä maatalouskaupat myyvät niitä myös. Ei viitsisi olla häiriöksi.Ilmeisesti toimii samalla tavalla kuin muut, lannoitteet ostin joku vuosi niin postissa laittoivat näytepusseja viljoille.
Voivathan ne ollakin hyviä viljavälittäjiä. Pitääkö olla omavilja-auto olemassa valmiina ja viljapassit analyysit ja rensselit. Vai toimivatko samaan tapaan kuin nämä perinteiset, että viljelijän osalle jää se, että näyte viedään ja sen jälkeen kyllä hakevat viljelijän laskuun viljat pois ?
-SS-
Juu tämä Avenaberner on itsellekin tuntematon jäi käsitys, että k-maatalouksista ja hankkijasta lähtenyt henkilöstö vei tärkeimpiä oma-asiakkaitaan sinne. Ulkopuolisesta tuntuu, että on semmoinen nettikonsulttitoimisto; yllätys oli, kun näkyi olevan toimistokin lähellä. Mutta ostajat täysin tuntemattomia, ei nimet kerro mitään. Pari kertaa olen tunnuksetkin saanut, ja sitten unohtanut salasanat. Sain ostetuksi jotakin kasvinsuojeluainetta, mutta nämä maatalouskaupat myyvät niitä myös. Ei viitsisi olla häiriöksi.
Voivathan ne ollakin hyviä viljavälittäjiä. Pitääkö olla omavilja-auto olemassa valmiina ja viljapassit analyysit ja rensselit. Vai toimivatko samaan tapaan kuin nämä perinteiset, että viljelijän osalle jää se, että näyte viedään ja sen jälkeen kyllä hakevat viljelijän laskuun viljat pois ?
-SS-
Juu tämä Avenaberner on itsellekin tuntematon jäi käsitys, että k-maatalouksista ja hankkijasta lähtenyt henkilöstö vei tärkeimpiä oma-asiakkaitaan sinne. Ulkopuolisesta tuntuu, että on semmoinen nettikonsulttitoimisto; yllätys oli, kun näkyi olevan toimistokin lähellä. Mutta ostajat täysin tuntemattomia, ei nimet kerro mitään. Pari kertaa olen tunnuksetkin saanut, ja sitten unohtanut salasanat. Sain ostetuksi jotakin kasvinsuojeluainetta, mutta nämä maatalouskaupat myyvät niitä myös. Ei viitsisi olla häiriöksi.Soita Saloon Hämäläisen Matille. Se on jäykän asiallinen ja pystynee selvittämään sinulle, mistä on kysymys. Rahdin saa niiden kautta, mutta kysy onko jotain ehtoja lastausajan suhteen. Joskus oli lisämaksua, jos meni yli kahden tunnin. Niillä on ajosopimuksia autoilijoiden kanssa, mutta ne on käsittääkseni reissumiehiä ja siinä on riskinä, että tulevat vaikeisiin aikoihin. Viljarahteja varten täytyisi olla oma luottokuski, joka ajaa kaikille firmoille. Itekin teen niin, että ilmoitan kuskille, että nyt myydään tätä lajia ja sinne suuntaan, sovi sinne mieleisesi kippiaika. Sitten minulle ilmoitetaan pari viikkoa etukäteen, että ajat on silloin ja tällöin. Muutoksista informoidaan heti, kun niitä tulee. Sanalla sanoen palvelu on erittäin hyvää ja sillä ei ole mitään tekemistä minkään kauppaliikkeen kanssa vaan toiminta perustuu yksityisen autoilijan kykyyn tehdä asiakaslähtöistä liiketoimintaa. Sitten kun tämä henkilö lopettaa ajot, minäkin lopetan maanviljelyn.
Voivathan ne ollakin hyviä viljavälittäjiä. Pitääkö olla omavilja-auto olemassa valmiina ja viljapassit analyysit ja rensselit. Vai toimivatko samaan tapaan kuin nämä perinteiset, että viljelijän osalle jää se, että näyte viedään ja sen jälkeen kyllä hakevat viljelijän laskuun viljat pois ?
-SS-
Lyhyellä matkalla traktori on ihan hyvä vaihtoehto, mutta kun matkaa vaikka 50 km ja traktorilla pitää ajaa 7 kuormaa että saa saman määrän niin kilometrejä tuleekin jo 700.Juu tämä Avenaberner on itsellekin tuntematon jäi käsitys, että k-maatalouksista ja hankkijasta lähtenyt henkilöstö vei tärkeimpiä oma-asiakkaitaan sinne. Ulkopuolisesta tuntuu, että on semmoinen nettikonsulttitoimisto; yllätys oli, kun näkyi olevan toimistokin lähellä. Mutta ostajat täysin tuntemattomia, ei nimet kerro mitään. Pari kertaa olen tunnuksetkin saanut, ja sitten unohtanut salasanat. Sain ostetuksi jotakin kasvinsuojeluainetta, mutta nämä maatalouskaupat myyvät niitä myös. Ei viitsisi olla häiriöksi.
Voivathan ne ollakin hyviä viljavälittäjiä. Pitääkö olla omavilja-auto olemassa valmiina ja viljapassit analyysit ja rensselit. Vai toimivatko samaan tapaan kuin nämä perinteiset, että viljelijän osalle jää se, että näyte viedään ja sen jälkeen kyllä hakevat viljelijän laskuun viljat pois ?
-SS-
5 kilsan päässä on monttu. Homma toimii niin että soitetaan ostajalle ja sovitaan kippiaika ja kiikutetaan Näytepussi labraan, säästyy yllätyksiltä. Taitaa seutukunnan väestä aika moni kuiskailla itse traktorilla, säästyy rahti. Tuovat aika kaukaakin...
Mielestäni helppo ja kustannustehokas ostaja vaikka sisämaavähennys hinnassa onkin. Vampulan satarehu maksaa yleensä parempaa hintaa rehutavarasta mutta rahti on oleellinen osa..
Hankkija/fazer ottaa samaan paikkaan jotain lajikkeita. Sitten nämä sopimusihmiset rahtauttaa sadat tonninsa kummipyörillä sinne missä hinta on hyvä, poislukien tilanpuutteesta johtuva akuutti tyhjennystarve.
Se on totta, et mikäli se vakioviljan ostaja ei osta niin sit on tilaa oltava isolle autolle. Vaihtoehtona tietysti se mitä skn sanoi et vie itse jos kippimonttu löytyy riittävän läheltä. Mutta kaikkialla sitä mahdollisuutta tietysti ole.
Mut outoa jos huhtikuussa on tarjonnut viljoja ostettavaksi ettei niitä olisi haettu vaikka ämpärillä ;D eri asia jos tarjosi juhannuksena silloin oli tuontiviljat jo maassa ja tarvetta kotimaiselle viljalle ei enää ollut.
Ensin avena sen jälkeen avenaberner ja nyt Berner on tehnyt kyllä viljakauppaa jo pitkään. Täällä alueella kyllä monesti hinta huonoin mut kippipaikkakin "vieressä". Samalla lailla siellä on rahtarit, analysoinnit yms. Ihan kuin hankkijalle möisi. Tietysti jos se lähin konttori on kaukana niin hankalampi homma silloin. Täällä kouvostoliitossa on kaikkien kolmen (hankkija,lantmännen ja berner) konttori niin on varaa valita.. parhaimman hinnan näin luomussa saa kyllä muualta. Berner ja lantmännen nyt ei oikeastaan halua edes sekaantua luomuun. Hankkijan intressi on kotkan luomurehutehtaassa.
Nykyään se Berner tekee myös lannoitekauppaa (beloragro) ja myy kasvinsuojeluaineita. Ainakin Kouvolassa ollut jonkinlainen käsivarasto aineita vaikka pääosa kaupasta tehdään tilaus sisään ja toimitus kotiin tyylillä käsittääkseni. Ja bernerhän on suomalaisessa omistuksessa toisin kuin tanskalaisten hankkija ja hurrien lantmännen..
On se aikamoista järjestelyä jos ei omaa puimuria eikä kuivuria että saa aikataulut kohtaamaan kuivurilla ja pellolla.
Miten kova ruuhka tollasella viljavan kuivurilla on kun puontikausi alkaa, aikoja saa varailla etukäteen ja kuivausajat heittää paljon jos vilja märkää.
Lyhyellä matkalla traktori on ihan hyvä vaihtoehto, mutta kun matkaa vaikka 50 km ja traktorilla pitää ajaa 7 kuormaa että saa saman määrän niin kilometrejä tuleekin jo 700.Juu tämä Avenaberner on itsellekin tuntematon jäi käsitys, että k-maatalouksista ja hankkijasta lähtenyt henkilöstö vei tärkeimpiä oma-asiakkaitaan sinne. Ulkopuolisesta tuntuu, että on semmoinen nettikonsulttitoimisto; yllätys oli, kun näkyi olevan toimistokin lähellä. Mutta ostajat täysin tuntemattomia, ei nimet kerro mitään. Pari kertaa olen tunnuksetkin saanut, ja sitten unohtanut salasanat. Sain ostetuksi jotakin kasvinsuojeluainetta, mutta nämä maatalouskaupat myyvät niitä myös. Ei viitsisi olla häiriöksi.
Voivathan ne ollakin hyviä viljavälittäjiä. Pitääkö olla omavilja-auto olemassa valmiina ja viljapassit analyysit ja rensselit. Vai toimivatko samaan tapaan kuin nämä perinteiset, että viljelijän osalle jää se, että näyte viedään ja sen jälkeen kyllä hakevat viljelijän laskuun viljat pois ?
-SS-
5 kilsan päässä on monttu. Homma toimii niin että soitetaan ostajalle ja sovitaan kippiaika ja kiikutetaan Näytepussi labraan, säästyy yllätyksiltä. Taitaa seutukunnan väestä aika moni kuiskailla itse traktorilla, säästyy rahti. Tuovat aika kaukaakin...
Mielestäni helppo ja kustannustehokas ostaja vaikka sisämaavähennys hinnassa onkin. Vampulan satarehu maksaa yleensä parempaa hintaa rehutavarasta mutta rahti on oleellinen osa..
Hankkija/fazer ottaa samaan paikkaan jotain lajikkeita. Sitten nämä sopimusihmiset rahtauttaa sadat tonninsa kummipyörillä sinne missä hinta on hyvä, poislukien tilanpuutteesta johtuva akuutti tyhjennystarve.
Berneri ostaa myös Perniöön Viljavalle. Sinne on minimi vientierä semmonen että yleensä tarttee viedä useampi traktorikuorma kerralla ja niiden pitää olla paikalla yhtaikaa. Perniössä on myös kuivuri, mutta sekin on kai aikamoinen. Naapuri sinne pui Lexionilla ja 15 km ajossa niillä on 4-5 traktoria reilun parinymmenen motin kärryillä.
En ole kylläkään koskaan vienyt itse viljaa tuonne, vaikkei matkaa ole kuin 15 km.
Berner on tuonut kasvinsuojeluaineita Suomeen satakunta vuotta ja maatalouskaupat myivät. Kun Hankkija siirtyi tanskalaisille ja ne alkoivat tuomaan omi reittejään niin Berner alkoi myymään suoraan viljelijöille. Kasvinsuojeluneuvontaa Berneriltä on saanut iät ajat.
Lyhyellä matkalla traktori on ihan hyvä vaihtoehto, mutta kun matkaa vaikka 50 km ja traktorilla pitää ajaa 7 kuormaa että saa saman määrän niin kilometrejä tuleekin jo 700.Juu tämä Avenaberner on itsellekin tuntematon jäi käsitys, että k-maatalouksista ja hankkijasta lähtenyt henkilöstö vei tärkeimpiä oma-asiakkaitaan sinne. Ulkopuolisesta tuntuu, että on semmoinen nettikonsulttitoimisto; yllätys oli, kun näkyi olevan toimistokin lähellä. Mutta ostajat täysin tuntemattomia, ei nimet kerro mitään. Pari kertaa olen tunnuksetkin saanut, ja sitten unohtanut salasanat. Sain ostetuksi jotakin kasvinsuojeluainetta, mutta nämä maatalouskaupat myyvät niitä myös. Ei viitsisi olla häiriöksi.
Voivathan ne ollakin hyviä viljavälittäjiä. Pitääkö olla omavilja-auto olemassa valmiina ja viljapassit analyysit ja rensselit. Vai toimivatko samaan tapaan kuin nämä perinteiset, että viljelijän osalle jää se, että näyte viedään ja sen jälkeen kyllä hakevat viljelijän laskuun viljat pois ?
-SS-
5 kilsan päässä on monttu. Homma toimii niin että soitetaan ostajalle ja sovitaan kippiaika ja kiikutetaan Näytepussi labraan, säästyy yllätyksiltä. Taitaa seutukunnan väestä aika moni kuiskailla itse traktorilla, säästyy rahti. Tuovat aika kaukaakin...
Mielestäni helppo ja kustannustehokas ostaja vaikka sisämaavähennys hinnassa onkin. Vampulan satarehu maksaa yleensä parempaa hintaa rehutavarasta mutta rahti on oleellinen osa..
Hankkija/fazer ottaa samaan paikkaan jotain lajikkeita. Sitten nämä sopimusihmiset rahtauttaa sadat tonninsa kummipyörillä sinne missä hinta on hyvä, poislukien tilanpuutteesta johtuva akuutti tyhjennystarve.
25 hehtaaria kauraa. Jos maajussilla on 100 hehton kärryt niin sinne saa ajaa 25 kertaa kippaamaan kahut kaukaloon. Ei ehkä kuulosta mahdottomalta, mutta kiireisinä syksyinä tuokin on rasite.
Se on totta, et mikäli se vakioviljan ostaja ei osta niin sit on tilaa oltava isolle autolle. Vaihtoehtona tietysti se mitä skn sanoi et vie itse jos kippimonttu löytyy riittävän läheltä. Mutta kaikkialla sitä mahdollisuutta tietysti ole.
Mut outoa jos huhtikuussa on tarjonnut viljoja ostettavaksi ettei niitä olisi haettu vaikka ämpärillä ;D eri asia jos tarjosi juhannuksena silloin oli tuontiviljat jo maassa ja tarvetta kotimaiselle viljalle ei enää ollut.
Ensin avena sen jälkeen avenaberner ja nyt Berner on tehnyt kyllä viljakauppaa jo pitkään. Täällä alueella kyllä monesti hinta huonoin mut kippipaikkakin "vieressä". Samalla lailla siellä on rahtarit, analysoinnit yms. Ihan kuin hankkijalle möisi. Tietysti jos se lähin konttori on kaukana niin hankalampi homma silloin. Täällä kouvostoliitossa on kaikkien kolmen (hankkija,lantmännen ja berner) konttori niin on varaa valita.. parhaimman hinnan näin luomussa saa kyllä muualta. Berner ja lantmännen nyt ei oikeastaan halua edes sekaantua luomuun. Hankkijan intressi on kotkan luomurehutehtaassa.
Nykyään se Berner tekee myös lannoitekauppaa (beloragro) ja myy kasvinsuojeluaineita. Ainakin Kouvolassa ollut jonkinlainen käsivarasto aineita vaikka pääosa kaupasta tehdään tilaus sisään ja toimitus kotiin tyylillä käsittääkseni. Ja bernerhän on suomalaisessa omistuksessa toisin kuin tanskalaisten hankkija ja hurrien lantmännen..
Korialla, niin kuin Loimaallakin (SKN) on Suomen Viljava Oy:n isot viljavarastot ja viljankuivurit. Myös esim. Fazer ostaa Korialle leipäviljaa välivarastoon, multakin sinne useasti viety sitä. 20 km matkaa, mut silti ei kannata 50 tonnia lähteä traktorin kärreillä sinne kuskaamaan,koska aikaa ja löpöä palaa, rekkarahti noin lähelle on ihan kilpailukykyinen ja aikaa säästyy.
20 km säteellä Korian varastosta on aika paljon pienehköjä sivutoimisia viljatiloja joilla ei ole omaa kuivuria tai korkeintaan joku pieni kylmäilmakuivuri, ja he vievät viljansa suoraan pellolta Korialle kuivattavaksi, siinä samalla hoituu se viljan myyntikin, silloin ei tietysti hinnassa ole neuvottelumahdollisuutta ja käsittelykulut Viljavalla haukkaa myös osan myyntitulosta. Suuremmilla tiloilla on kyllä sitten jo omat isot kuivurit vaikka ne Korian korkeat siilot siellä horisontissa näkyvätkin.
Se on totta, et mikäli se vakioviljan ostaja ei osta niin sit on tilaa oltava isolle autolle. Vaihtoehtona tietysti se mitä skn sanoi et vie itse jos kippimonttu löytyy riittävän läheltä. Mutta kaikkialla sitä mahdollisuutta tietysti ole.
Mut outoa jos huhtikuussa on tarjonnut viljoja ostettavaksi ettei niitä olisi haettu vaikka ämpärillä ;D eri asia jos tarjosi juhannuksena silloin oli tuontiviljat jo maassa ja tarvetta kotimaiselle viljalle ei enää ollut.
Ensin avena sen jälkeen avenaberner ja nyt Berner on tehnyt kyllä viljakauppaa jo pitkään. Täällä alueella kyllä monesti hinta huonoin mut kippipaikkakin "vieressä". Samalla lailla siellä on rahtarit, analysoinnit yms. Ihan kuin hankkijalle möisi. Tietysti jos se lähin konttori on kaukana niin hankalampi homma silloin. Täällä kouvostoliitossa on kaikkien kolmen (hankkija,lantmännen ja berner) konttori niin on varaa valita.. parhaimman hinnan näin luomussa saa kyllä muualta. Berner ja lantmännen nyt ei oikeastaan halua edes sekaantua luomuun. Hankkijan intressi on kotkan luomurehutehtaassa.
Nykyään se Berner tekee myös lannoitekauppaa (beloragro) ja myy kasvinsuojeluaineita. Ainakin Kouvolassa ollut jonkinlainen käsivarasto aineita vaikka pääosa kaupasta tehdään tilaus sisään ja toimitus kotiin tyylillä käsittääkseni. Ja bernerhän on suomalaisessa omistuksessa toisin kuin tanskalaisten hankkija ja hurrien lantmännen..
Korialla, niin kuin Loimaallakin (SKN) on Suomen Viljava Oy:n isot viljavarastot ja viljankuivurit. Myös esim. Fazer ostaa Korialle leipäviljaa välivarastoon, multakin sinne useasti viety sitä. 20 km matkaa, mut silti ei kannata 50 tonnia lähteä traktorin kärreillä sinne kuskaamaan,koska aikaa ja löpöä palaa, rekkarahti noin lähelle on ihan kilpailukykyinen ja aikaa säästyy.
20 km säteellä Korian varastosta on aika paljon pienehköjä sivutoimisia viljatiloja joilla ei ole omaa kuivuria tai korkeintaan joku pieni kylmäilmakuivuri, ja he vievät viljansa suoraan pellolta Korialle kuivattavaksi, siinä samalla hoituu se viljan myyntikin, silloin ei tietysti hinnassa ole neuvottelumahdollisuutta ja käsittelykulut Viljavalla haukkaa myös osan myyntitulosta. Suuremmilla tiloilla on kyllä sitten jo omat isot kuivurit vaikka ne Korian korkeat siilot siellä horisontissa näkyvätkin.
Loimaalla ei ole kuivuria?
Berneri ostaa myös Perniöön Viljavalle. Sinne on minimi vientierä semmonen että yleensä tarttee viedä useampi traktorikuorma kerralla ja niiden pitää olla paikalla yhtaikaa. Perniössä on myös kuivuri, mutta sekin on kai aikamoinen. Naapuri sinne pui Lexionilla ja 15 km ajossa niillä on 4-5 traktoria reilun parinymmenen motin kärryillä.
En ole kylläkään koskaan vienyt itse viljaa tuonne, vaikkei matkaa ole kuin 15 km.
Berner on tuonut kasvinsuojeluaineita Suomeen satakunta vuotta ja maatalouskaupat myivät. Kun Hankkija siirtyi tanskalaisille ja ne alkoivat tuomaan omi reittejään niin Berner alkoi myymään suoraan viljelijöille. Kasvinsuojeluneuvontaa Berneriltä on saanut iät ajat.
Ei se viljelykierto nyt kauheesti hankaloita mitään, siinähän voi viljellä vaikka pelkkää ohraa ja kauraa pikkusen lisäksi jotain kesantoa. Vilja lohkoja vähän vaihtaa päittäin vuosittain.Berneri ostaa myös Perniöön Viljavalle. Sinne on minimi vientierä semmonen että yleensä tarttee viedä useampi traktorikuorma kerralla ja niiden pitää olla paikalla yhtaikaa. Perniössä on myös kuivuri, mutta sekin on kai aikamoinen. Naapuri sinne pui Lexionilla ja 15 km ajossa niillä on 4-5 traktoria reilun parinymmenen motin kärryillä.
En ole kylläkään koskaan vienyt itse viljaa tuonne, vaikkei matkaa ole kuin 15 km.
Berner on tuonut kasvinsuojeluaineita Suomeen satakunta vuotta ja maatalouskaupat myivät. Kun Hankkija siirtyi tanskalaisille ja ne alkoivat tuomaan omi reittejään niin Berner alkoi myymään suoraan viljelijöille. Kasvinsuojeluneuvontaa Berneriltä on saanut iät ajat.
Perniöön lienevät jo pelkät nuppikuormatkin ei-toivottuja. 80 kuutiota tai enemmän on varmaan optimi. Silloin alkoi tahmaamaan kun oma kuski, jolla oli kolmen kontin täysperävaunu, lopetti sekä sikalansa että autoilun. Kontteja pudoteltiin eri varastojen torven alle, niin sai täytellä vaikka yöllä itsekseen.
Semmoinen koukkulava-konttiyhdistelmä on mahdollista täyttää missä tahansa kolossa. Hankkijalta tuli tieto, että heilläkin on nyt semmoinen kuljetusmahdollisuus.
Tuo kahden tunnin maksimilastausaika ehkä vaatii myös investointeja. Kaksi 300 hl chaservaunua täytettynä odottamaan 30 tuuman ruuvi töröllään ?
Vajaat kuormat ovat myös ongelmajätettä, vähintään kokonainen 240 hl siilo pitää olla, pienemmät jämät on kipattava metsään.
Uusi viljelykiertosysteemi tekee lisähaasteita, ettei tulisi vajaita siiloja niin helposti.
-SS-
Huoltovarmuuskeskus aloittaa viljan oston tällä viikolla ja varasto täydennys olisi tarkoitus hoitaa tämän kevään aikana.Jostain luin et epäiltiin ettei tule. Syy siinä et vuosittainen vienti moninkertainen tuon hvk ostojen rinnalla. Ja vientihän on nyt melko seis..
Liekö tulee hintoihin nousupainetta?
Kauralle liian kuivat töyräät.
-SS-
Kevätvehnä kestää mielestäni kevätviljoista parhaiten kuivaa, sekä myös märkää, syysvehnä vielä monin verroin paremmin. Kaurasadot jäi 21 kesänä huonoiksi, kaura ei vain tykkää kuivasta. Ohra nyt ei sit tykkään mistään. Ei kuivasta eikä märästä.
Kauralle liian kuivat töyräät.
-SS-
Eivätkö ne sitten ohralle tai kevätvehnälle ole...?
Kevätvehnä kestää mielestäni kevätviljoista parhaiten kuivaa, sekä myös märkää, syysvehnä vielä monin verroin paremmin. Kaurasadot jäi 21 kesänä huonoiksi, kaura ei vain tykkää kuivasta. Ohra nyt ei sit tykkään mistään. Ei kuivasta eikä märästä.
Kauralle liian kuivat töyräät.
-SS-
Eivätkö ne sitten ohralle tai kevätvehnälle ole...?
Kaura on juu herkkä kuivuudelle ja jälkiversonnalle myös, riitti kaksi kuivaa vuotta näyttämään senkin. Esimerkiksi Amaretto kevätvehnä kuiviin etelärinteisiin, niin tulee valkuaista ja kasvaakin hyvin. Amareton kuivuudenkesto tuntuu olevan hyvä, suorastaan hämmästyttävän hyvä. Matalammille osille sitten jotakin Licameroa tai vastaavaa. Iisakkiakin on TOS-siemenenä. Mutta taitaa olla vain Hankkija kiinnostunut ostamaan. Iisakki on hiukan herkkä kuivuudelle, sen olen huomannut, mutta ihan hyvä sadontuottaja on, jos kerran kesässä sataa. Iisakki tuli siksi ohjelmaa, että saa syysviljan vaihdetuksi, ja kuvittelen syysvilja-kevätviljakierron sopivan tuohon viljelykiertohommaan. Välillä sitten rypsi katkaisuksi.
Joidenkin kauralajikkeiden ongelma näkyy olevan myös se, että kun odottelee valmistumaan, on muutaman kuivan puuskaisen päivän jälkeen maa valkoisena kauranjyvää. Ja myöhäisiä kauroja jos rupeaa, niin => kevätvehnä parempi.
Kohtuu aikaisten ohrien kuivuudenkesto on vain tyydyttävä, ja kun ei nyt sitten enää ole suorakäyttöä, ohra lienee myös tällä lailla syrjäkylillä huono markkinavilja käsiteltäväksi. Nyt vielä tulevana keväänä kylvän, koska saa kylvetyksi syysviljaa aikaisen ohran perään, löytyy vetisempiä kulmiakin ja viimeiseksi, on 150 hl siilonpuolikas odottamassa liitettäväksi uuteen satoon sitten. Ja voi sitten jatkaa satokiloja, tai jotain.
Siinä kyllä liioittelin. Yksi kuivuudenkestävä (+happamuudenkestävä) ohralajike on ollut viljelyssä, ja se on Elmeri. Pitkäkortinen ja hieman hankala puida. Sitä vaan ei saa siemenkauppiailta enää, kävin kysymässä. Olisiko perinnelajikeviljelijöillä sitä vielä ?
-SS-
Näyttää ennätyaikaiselta keväältä, joten kevätrapsin siemen ostoksille..hopi..hopi..ennenkuin loppuu..Siemenen hinta nousee ensi viikolla..Tämä markkinointiuoto lannoitekaupasta, jossa aina seuraavana päivänä hinta nousee, kohta käsittää koko viljelyketjun..Viljan myynnistä :) polttoaineen, kasvinsuojeluaineen ja siemenen ostoon :) samalla kylvämällä kevätrapsia saa viljamonotonin katkeen ja saa ohjelmakauden lopussa täyttää viljelykiertolapun hymyssä suin..Vielä yksi pudotus Hankkijan hinnastossa, niin rehuohra on tukevasti alle 200e/t ja nyt vasta helmikuu tulossa puoliväliin. Täytyykö nyt alkaa ennustella kesäkuulle 160e/t hintoja? ???
Mitähän sitä viljelisi tulevana kesänä?
Ostetut viljelytarvikkeet ja tehdyt viljelysopimukset antaa suuntaviivoja tulevalle kesälle, mutta mistä rahat ja motivaatio seuraavalle? Alle 200e/t ei oikein onnistu.
Näyttää ennätyaikaiselta keväältä, joten kevätrapsin siemen ostoksille..hopi..hopi..ennenkuin loppuu..
Näyttää ennätyaikaiselta keväältä, joten kevätrapsin siemen ostoksille..hopi..hopi..ennenkuin loppuu..
Näyttääkö? Nythän juuri julkaistiin pitkän ajan ennuste, joka ennakoi keväästä tavanomaista lämpimämpää, mutta huhti-toukokuun osalta tavanomaista sateisempaa... Kevätrapsin aikainen kylvö on toki hyvä, mutta kylmä maa ja jurova kehitys ovat kyllä myrkkyä tuholaisten kanssa taistelemiseen, ikään kuin piste tehokkaiden torjunta-aineiden kieltolistan päälle.
Jep ens kausi menee "täydellä" tuotannolla. Siinä ei oikein voi muuta toivoa kuin et muilla tulisi huono sato ja itselle hyvä jotta hinta nousisi. Silloin olisi oma talous turvattu.Vielä yksi pudotus Hankkijan hinnastossa, niin rehuohra on tukevasti alle 200e/t ja nyt vasta helmikuu tulossa puoliväliin. Täytyykö nyt alkaa ennustella kesäkuulle 160e/t hintoja? ???Ostetut viljelytarvikkeet ja tehdyt viljelysopimukset antaa suuntaviivoja tulevalle kesälle, mutta mistä rahat ja motivaatio seuraavalle? Alle 200e/t ei oikein onnistu.
Mitähän sitä viljelisi tulevana kesänä?
Pörriäiset ja ilmasto kiittää...eilen just katoin Väli-Amerikan kullanhuudonnasta miten käytettiin elohopeaa luontoa säästämättä.
Näyttää ennätyaikaiselta keväältä, joten kevätrapsin siemen ostoksille..hopi..hopi..ennenkuin loppuu..
Näyttääkö? Nythän juuri julkaistiin pitkän ajan ennuste, joka ennakoi keväästä tavanomaista lämpimämpää, mutta huhti-toukokuun osalta tavanomaista sateisempaa... Kevätrapsin aikainen kylvö on toki hyvä, mutta kylmä maa ja jurova kehitys ovat kyllä myrkkyä tuholaisten kanssa taistelemiseen, ikään kuin piste tehokkaiden torjunta-aineiden kieltolistan päälle.
Jaa on viljelijöiden itsensä vika. Kerro ihmeessä lisää.Nooh ostamalla kallista lannoitetta joka sit kylvetään keväällä peltoon. Normaalivuonna tuotanto ylittää kulutuksen jolloin viljanhinta laskee.. ::)
Olisit heti sanon et tämä kriisi on sivutoimisten viljan viljelijöiden vika. Kyllä ens vuon varmaan säästellään ja saneerauskasvia kylvetään nornaalia enemmän, uskoisin. Jos ei täältä löydy niin sitä tuodaan. Mikä ihme vimma on syyttää sivutoimista, sunko vaan pitäs viljellä. Sulla kauhee huoli siit apulannasta vaikka luomua harrastat.Mietis nyt asiaa tarkemmin ennenkuin keuhkoat. ;)
Jos Suomesta ei saa teollisuus tarpeeksi viljaa, sitä tuodaan ulkomailta. Baltian maat on lähellä ja siellä tuotetaan paljon viljaa, sieltä saadaan välitön tarve tyydytettyä. Ja Suomessa hintoja nostetaan vasta sitten, jos ulkomailta ei saada halvemmalla tarpeeksi.Jep. Mä taisin tänne johkuun kirjoitella jo oman näkemyksen miten mielestäni tämä markkina toimii. Suomalainen viljelijä voi asiaa auttaa kun ei tuota liikaa..
Tätä on globaali markkinatalous, jollain isänmaallisuudella tai kotimaisen suosimisella ei ole mitään merkitystä, raha ratkaisee.
Miksi hinta esim. Nyt laskee? No siksi et viljaa on tarjolla riittävästi kun viime vuosi oli sadollisesti hyvä.
Mikäli viljelijät olisivat laittaneet vaikka puolet pelloistaan "hömpille" niin edes huippu vuotena ei sato riittäisi kulutukseen. Mut ongelmahan tulee siitä et jokainen kun ajattelee et en mä laita hömppää kun naapuri ei kuitenkaan laita ja se saa sit hyvän hinnan viljastaan.
Eihän pelkkiä kasvitiloja ole oikein muita kuin sivutoimisia. Toisilla se sivutoimisuus on isompaa, toisilla pienempää. Päätoimisia kasvitiloja on aika vähän. Jos homma olisi kannattavampaa niin onhan aika moni täälläkin ilmoittanut et haluais olla vain päätoiminen viljanviljelijä..
Elukkatilat enemmän päätoimisia ja niiden viljelyt menee pääosin omiksi rehuiksi. Sit on meitä muutamia jotka viljelee toista ja myy ne pois ja ostaa tilalle toista. Kannattavuuden saa jokainen noissa sitten laskea itse. Mä laskin et kannatti viljellä luomua ja ostaa rehuviljat tarvittaessa.
Juu siis päätoimisten elukkatilojen himmailu on vähän niin et jos alkaa himmailemaan niin sit voi elukkahomman lopettaa. Nämä ovat varmaan ostaneetkin normaalisti. Kannattaisi tietysti laskea et kannattaako niitä elukoita pitää.. ;D Mut juu ehkä se ainut himmailu mahdollisuus on siinä et jos sitä pinta-alaa on liikaa tarvittavaan rehualaan nähden niin lopulla voi himmailla. Mutta näiltä tiloilta ei paljoa myyntiin tavaraa tule eikä näitä siis voi viljan hinnan laskusta syyttää..
Eihän pelkkiä kasvitiloja ole oikein muita kuin sivutoimisia. Toisilla se sivutoimisuus on isompaa, toisilla pienempää. Päätoimisia kasvitiloja on aika vähän. Jos homma olisi kannattavampaa niin onhan aika moni täälläkin ilmoittanut et haluais olla vain päätoiminen viljanviljelijä..
Elukkatilat enemmän päätoimisia ja niiden viljelyt menee pääosin omiksi rehuiksi. Sit on meitä muutamia jotka viljelee toista ja myy ne pois ja ostaa tilalle toista. Kannattavuuden saa jokainen noissa sitten laskea itse. Mä laskin et kannatti viljellä luomua ja ostaa rehuviljat tarvittaessa.
Nyt kirjoitat kyllä täyttä asiaa. Tässä on vain huomioitava se puoli, että jos joillakin on mahdollisuutta himmailuun, niin sivutoimisilla. Päätoimiset eivät himmaile, ja se heijastuu kyllä lannoite- ja siemenkauppaan jne. Mitä nyt olen siitä apulannan ostomäärästäkin tehnyt pientä oma-aloitteista tutkimusta, niin päätoimiset ovat ostaneet miltei entiseen tapaan, kun taas sivutoimiset ovat pienentäneet määriä ja heillä edessä on järkeilyn kevät sen suhteen, mille kasville pistetään paukkuja ja mille ei. Ja toisaalta: paljonko hömppää ja paljonko ei.
Samaa mieltä, kyllä syy on ihan jossain muualla kun sivutoimes.Öö, missä sitten? sivutoimisella on se mahdollisuus säädellä viljanhintaa..
Kyllä, mutta lisänä tulee muistaa myös se ulkomailta sopivalla kädellä tuotu vilja.Toki. Mut tuontiin on viljelijän vaikea puuttua. Ja se tuontivilja on kallistakin. Valitettavasti se vain menee niin et suomijussi ei voi muuta kuin säätää sitä omaa tuotantoa ja toivoa lisäksi et euroopassa/maailmalla hinta nousee jotta se suomiteollisuus ei saa halpaa raaka-ainetta tuotua.
Totta. Itse olen sitä mieltä, että "hömppäalan" sopisi kasvaa tulevaisuudessa. Tukipolitiikka toivon mukaan ohjaa tähän suuntaan tulevaisuudessa entistä enemmän, näin saavutetaan hyötyä sekä kotimaan markkinoilla että ilmasto-/ympäristötavoitteissa. Sitä en kyllä ihan allekirjoita, että "hömppävastaisuutta" olisi noin paljon ilmassa. Kyllä varsinkin sivutoimiset viljelijät tiedostavat "hömppäkulttuurin" edut. Päätoimiset sen sijaan ohjaavat täysin ymmärrettävästi kaikki tilkut rehuntuottoon, mikä kyllä osaltaan vaikuttaa lannoitemarkkinoihin...
Poliittisin päätöksin hömppäala kasvaa ja sitten kun laskutaito lisääntyy ja vanhat perinteet vaipuvat unholaan.
Suurin ongelma lienee, että viljelijät kilpailee keskenään hehtaarisoidoilla. Pitäisi olla hyvin tarkkana näiden suhteen, koska monesti se 4-5 tonnia hehtaarilta on taloudellisesti paras satomäärä.
5 tonnin tavoite sato on saavutettavissa viellä aika pienin panoksin, mutta kun lähdetään naapureiden kanssa kilpailuun 6 alkaaviin satoihin ollaan tilanteessa jossa koko viljely sektori häviää. Tulee turhaa ylituotantoa, joka on saavutettu kannattavuudeltaan kyseenalaisella kannattavuudella.
Jokaiselle tekisi hyvää miettiä kuinka kannattavia maataloudelle ovatkaan kaikki kemialliset aineet, vai aiheittavatko nämä jopa kokonaisuudessa kannattavuuden laskua.
Suurin ongelma lienee, että viljelijät kilpailee keskenään hehtaarisoidoilla. Pitäisi olla hyvin tarkkana näiden suhteen, koska monesti se 4-5 tonnia hehtaarilta on taloudellisesti paras satomäärä.Kysehän on siitä millaisen satovasteen sillä lisälannoitekilolla saat. Olet oikeassa et monesti tuo n. 4 tn/ha satotaso on se kannattavin se tulee kohtuullisella lannoitustasolla ja rikka-aineella. Rikka-aineenkin voi jättää ajamatta se ei satoon niin vaikuta, mutta monesti puinti ja kuivaus koetaan helpommaksi jos rikat torjuttu samoin kuin ettei kasvateta sitä rikkapankkia tulevaisuuteen.
5 tonnin tavoite sato on saavutettavissa viellä aika pienin panoksin, mutta kun lähdetään naapureiden kanssa kilpailuun 6 alkaaviin satoihin ollaan tilanteessa jossa koko viljely sektori häviää. Tulee turhaa ylituotantoa, joka on saavutettu kannattavuudeltaan kyseenalaisella kannattavuudella.
Jokaiselle tekisi hyvää miettiä kuinka kannattavia maataloudelle ovatkaan kaikki kemialliset aineet, vai aiheittavatko nämä jopa kokonaisuudessa kannattavuuden laskua.
Juu toki. Eikös tämä lannoite ongelma ole vasta 50v vanha tai jotain.
Poliittisin päätöksin hömppäala kasvaa ja sitten kun laskutaito lisääntyy ja vanhat perinteet vaipuvat unholaan.
No onhan tota hömppää maailmansivu ollut: kaksivuoroviljely, kolmivuoroviljely... vanhempaa perinnettä kuin kuuskytlukulainen. Mutta ymmärrän kyllä yskän, varsinkin laskutaidon osalta.
Osansa kyllä tähän ongelmaan tuo meidän tukipolitiikka, kaikki mahdolliset lohkot joilla on tukioikeudet kannattaa pitää pellonkirjoissa. Jos kaikkein huonoimmat tiputettaisiin pois, hömpät tulisi seuraavaksi huonoimmille pelloille ja näiden peltojen sato tuottaa ehkäpä jotain määrää, tosin huonolaatuista. Itsellänikin on pelto peruslohkoja suunnilleen 50 ja hehtaareita 120. 20 pienimmästä tulee ehkä 10 hehtaaria. Ei niiden peltona pitämisessä ole mitään muuta järkeä kuin nostaa tuet ja paperilla ajaa paskaa. Kummia peltoja vaikka joka vuosi ajaa lantaa niin fosfori laskee???🤷♂️🤷♂️🤷♂️
Mä olisin kyl tukien poiston puolella, itelläkin 5 alle 1ha lohkoja.Osansa kyllä tähän ongelmaan tuo meidän tukipolitiikka, kaikki mahdolliset lohkot joilla on tukioikeudet kannattaa pitää pellonkirjoissa. Jos kaikkein huonoimmat tiputettaisiin pois, hömpät tulisi seuraavaksi huonoimmille pelloille ja näiden peltojen sato tuottaa ehkäpä jotain määrää, tosin huonolaatuista. Itsellänikin on pelto peruslohkoja suunnilleen 50 ja hehtaareita 120. 20 pienimmästä tulee ehkä 10 hehtaaria. Ei niiden peltona pitämisessä ole mitään muuta järkeä kuin nostaa tuet ja paperilla ajaa paskaa. Kummia peltoja vaikka joka vuosi ajaa lantaa niin fosfori laskee???🤷♂️🤷♂️🤷♂️
Kyllähän tämä mainitsemasi ilmiö ongelmaa syventää. Yhtä 1ha:n palaa on tullut pidettyä viljelyssä (toki hömpällä) kyllä vain tukien takia. Semmoisen kaukaisen mettäpalan vois muuten vaikka metittää... Muuten, minkäköhänlainen haloo siitä syntyisi, jos kaikki alle 1ha:n peruslohkot putoaisivat tukien piiristä pois!?
Jos noita pikkupeltoja metsittäisi 2 ha ja tilalle saisi raivata uutta peltoa 1 hehtaarin. Voisi toimia jos olisi omia peltoja, mutta kun on vuokrapeltoa….Tästä päästäänkin kätevästi ongelmaan nimeltä tilusjärjestely.. ;D
Osansa kyllä tähän ongelmaan tuo meidän tukipolitiikka, kaikki mahdolliset lohkot joilla on tukioikeudet kannattaa pitää pellonkirjoissa. Jos kaikkein huonoimmat tiputettaisiin pois, hömpät tulisi seuraavaksi huonoimmille pelloille ja näiden peltojen sato tuottaa ehkäpä jotain määrää, tosin huonolaatuista. Itsellänikin on pelto peruslohkoja suunnilleen 50 ja hehtaareita 120. 20 pienimmästä tulee ehkä 10 hehtaaria. Ei niiden peltona pitämisessä ole mitään muuta järkeä kuin nostaa tuet ja paperilla ajaa paskaa. Kummia peltoja vaikka joka vuosi ajaa lantaa niin fosfori laskee???🤷♂️🤷♂️🤷♂️Tukipolitiikka ja nimenomaan se hömppien tukeminen tekee tuon et nuo pysyvät peltona. Jos muita hömppätuki tai nurmitukia ei olisi kuin jokin "niittotuki" 50e/ha niin aika nopeasti nuo kasvaisivat kuusta. Lisäksi pirstoutunut tilusrakenne sotkee sitten sitä et itselle "turha" lohko voisi olla naapurille käyttökelpoinen. Toki näistä voisi aina kauppaa hieroa mut toisaalta kun jos se ohimennessä on nopea käydä niittämässä niin saahan siitä nykytukitasolla ihan ok korvauksen 50e/ha ei kannattaisi jalkaa nostaa enää kaasulta ohi mennessä..
Voisin kyllä noi omat mini lohkot luovuttaa vaikka naapurille, mut ne nyt vaan on sellaisia ettei niistä järkevää saa kukaan.Osansa kyllä tähän ongelmaan tuo meidän tukipolitiikka, kaikki mahdolliset lohkot joilla on tukioikeudet kannattaa pitää pellonkirjoissa. Jos kaikkein huonoimmat tiputettaisiin pois, hömpät tulisi seuraavaksi huonoimmille pelloille ja näiden peltojen sato tuottaa ehkäpä jotain määrää, tosin huonolaatuista. Itsellänikin on pelto peruslohkoja suunnilleen 50 ja hehtaareita 120. 20 pienimmästä tulee ehkä 10 hehtaaria. Ei niiden peltona pitämisessä ole mitään muuta järkeä kuin nostaa tuet ja paperilla ajaa paskaa. Kummia peltoja vaikka joka vuosi ajaa lantaa niin fosfori laskee???🤷♂️🤷♂️🤷♂️Tukipolitiikka ja nimenomaan se hömppien tukeminen tekee tuon et nuo pysyvät peltona. Jos muita hömppätuki tai nurmitukia ei olisi kuin jokin "niittotuki" 50e/ha niin aika nopeasti nuo kasvaisivat kuusta. Lisäksi pirstoutunut tilusrakenne sotkee sitten sitä et itselle "turha" lohko voisi olla naapurille käyttökelpoinen. Toki näistä voisi aina kauppaa hieroa mut toisaalta kun jos se ohimennessä on nopea käydä niittämässä niin saahan siitä nykytukitasolla ihan ok korvauksen 50e/ha ei kannattaisi jalkaa nostaa enää kaasulta ohi mennessä..
Mut tukijärjestelmä tuskin tulee muuttumaan ja kylhän tulevaisuudessa nämä hömppätuet tulee vain lisääntymään niin kauan kun joku keksii et miksi me oikeastaan tuetaan maataloutta. Sen jälkeen tulee nälänhätä ja sit tuetaan enää ruuan tuotantoa ja ylimääräiset pellot menevät muuhun käyttöön.. tai jotain sinnepäin..
Juu tapaus ja tilakohtaisia asioita. Sama se mulla jos nyt joku tulee ton ainoan 0,11ha lohkon tiimoilta sanomaan et pitäiskö "antaa" tuolle naapurille niin ei sillä mulle oikeastaan ole merkitystä. Ne muuta kaksi jäljelle jäänyttä lohkoa onkin sitten erillään metsän ja tien rajoittamina. Ei haittaa vaikka joutuis metsittäminen..Voisin kyllä noi omat mini lohkot luovuttaa vaikka naapurille, mut ne nyt vaan on sellaisia ettei niistä järkevää saa kukaan.Osansa kyllä tähän ongelmaan tuo meidän tukipolitiikka, kaikki mahdolliset lohkot joilla on tukioikeudet kannattaa pitää pellonkirjoissa. Jos kaikkein huonoimmat tiputettaisiin pois, hömpät tulisi seuraavaksi huonoimmille pelloille ja näiden peltojen sato tuottaa ehkäpä jotain määrää, tosin huonolaatuista. Itsellänikin on pelto peruslohkoja suunnilleen 50 ja hehtaareita 120. 20 pienimmästä tulee ehkä 10 hehtaaria. Ei niiden peltona pitämisessä ole mitään muuta järkeä kuin nostaa tuet ja paperilla ajaa paskaa. Kummia peltoja vaikka joka vuosi ajaa lantaa niin fosfori laskee???🤷♂️🤷♂️🤷♂️Tukipolitiikka ja nimenomaan se hömppien tukeminen tekee tuon et nuo pysyvät peltona. Jos muita hömppätuki tai nurmitukia ei olisi kuin jokin "niittotuki" 50e/ha niin aika nopeasti nuo kasvaisivat kuusta. Lisäksi pirstoutunut tilusrakenne sotkee sitten sitä et itselle "turha" lohko voisi olla naapurille käyttökelpoinen. Toki näistä voisi aina kauppaa hieroa mut toisaalta kun jos se ohimennessä on nopea käydä niittämässä niin saahan siitä nykytukitasolla ihan ok korvauksen 50e/ha ei kannattaisi jalkaa nostaa enää kaasulta ohi mennessä..
Mut tukijärjestelmä tuskin tulee muuttumaan ja kylhän tulevaisuudessa nämä hömppätuet tulee vain lisääntymään niin kauan kun joku keksii et miksi me oikeastaan tuetaan maataloutta. Sen jälkeen tulee nälänhätä ja sit tuetaan enää ruuan tuotantoa ja ylimääräiset pellot menevät muuhun käyttöön.. tai jotain sinnepäin..
Joku kulma vois jossain osua jonkun muun pellon kulmaan mut järkevästi ei pysty yhdistelemään , ne on sellaisia vanhoja laitumia/ lehmän polkuja muille pelloille.
Jos noita pikkupeltoja metsittäisi 2 ha ja tilalle saisi raivata uutta peltoa 1 hehtaarin. Voisi toimia jos olisi omia peltoja, mutta kun on vuokrapeltoa….Tästä päästäänkin kätevästi ongelmaan nimeltä tilusjärjestely.. ;D
Mulla taitaa olla alle hehtaarin lohkoja viis joista nyt korvauskelpoisuuden tullen kaksi liitettiin viereisiin lohkoihin. Mun puolesta vois poistaa järjestelmästä mokomat perheen alat.. ;D mut ymmärrän kyl et jossakinpäin nämä muodostavat valtaosan viljelyalasta..
Mielestäni ei. En tiedä millaista osaa nuo näyttelevät tukien maksusta mut olisi ihan hyvä konsti siirtää euroja niille oikeasti viljelyssä oleville lohkoille. Tai sit vaikka vain keventää veronmaksajien taakkaa :-XJos noita pikkupeltoja metsittäisi 2 ha ja tilalle saisi raivata uutta peltoa 1 hehtaarin. Voisi toimia jos olisi omia peltoja, mutta kun on vuokrapeltoa….Tästä päästäänkin kätevästi ongelmaan nimeltä tilusjärjestely.. ;D
Mulla taitaa olla alle hehtaarin lohkoja viis joista nyt korvauskelpoisuuden tullen kaksi liitettiin viereisiin lohkoihin. Mun puolesta vois poistaa järjestelmästä mokomat perheen alat.. ;D mut ymmärrän kyl et jossakinpäin nämä muodostavat valtaosan viljelyalasta..
Ymmärrän toki minäkin, mutta onko näillä aloilla sitten lopulta suoraan sanottuna mitään merkitystä sen surullisen kuuluisan ruokaturvan kannalta?
Omalta rajalta voi tollasia pikku aloja ostaa, muuten ei mielellään.Jos noita pikkupeltoja metsittäisi 2 ha ja tilalle saisi raivata uutta peltoa 1 hehtaarin. Voisi toimia jos olisi omia peltoja, mutta kun on vuokrapeltoa….Tästä päästäänkin kätevästi ongelmaan nimeltä tilusjärjestely.. ;D
Mulla taitaa olla alle hehtaarin lohkoja viis joista nyt korvauskelpoisuuden tullen kaksi liitettiin viereisiin lohkoihin. Mun puolesta vois poistaa järjestelmästä mokomat perheen alat.. ;D mut ymmärrän kyl et jossakinpäin nämä muodostavat valtaosan viljelyalasta..
Ymmärrän toki minäkin, mutta onko näillä aloilla sitten lopulta suoraan sanottuna mitään merkitystä sen surullisen kuuluisan ruokaturvan kannalta?
Outoa keskusteluaNiin kaikkea ei ehkä kannata uskoa mitä kirjoitetaan varsinkaan agronetissä ;D
Pitää muistaa että on myös viljelijöitä, ( myös agronetissä esiintyneitä) joilla on hyväkuntoiset, hyvin hoidetut pellot, joilta he ottavat normaalivuonnakin koko tilan keskisatoina vähintään 5-6 tonnia/ha, huippuvuosina vielä enemmän, usein heillä on käytetävissä runsaasti karjanlantaa, joko omalta tai toisten tiloilta, jolloin ostolannoitekustannuskin pysyy maltillisena, he panostavat myös "lisälitkuihin" saaden niillekin hyvän satovasteen. Heillä ei ole mitään syytä "himmailla" ja puuhailla hömppäheinien kanssa, koska saavat paremman katteen satokasvien viljelystä, tosin heilläkin se laskutaito on sen verran hyvä, että laittavat ne huonoimmat lohkot ja lohkon osat hömpälle, ja usein vielä panostavat näiden heikkojen lohkojen kunnostamiseen, mikäli se logistisesti on järkevää, ja näin saavat niiltäkin tulevaisuudessa hyviä satoja. Usein he vielä osaavat kiinnittää hinnat ja ajoittaa myynnit niin hyvin, ettei tarvi myydä satoa kauden alimpaan hintaan.
Eli summa summarum, ammattitaidolla on viljelyssäkin iso merkitys. Kaikilla se ei ole yhtä hyvä.
Tästä päästäänkin kätevästi ongelmaan nimeltä tilusjärjestely.. ;DNiinhän se menee jokaisella laajentavalla tilalla. Harvoin niitä lähinaapureiden peltoja saa ostaa tai vuokrata kyl ne on yleensä aina kauempaa haettava.
Tilusrakenne…. Meillä oli hyvä tilusrakenne Spv.hen asti 50ha ja 10 peruslohkoa, kaikki omaa ja kauimmaiselle lohkolle 900 metriä. Sitten peltoa-ala lisääntynyt ja lohkomäärä räjähtänyt. Nyt on 9 km kauimmaisille pelloille joita viljellään. Nekin on hyvin nimellisellä vuokralla huoltovarmuuden nimissä viljellään. Mutta eihän tuotanto ole juuri lisääntynyt vaikka peltoala on kasvanut. Ainoa mitä noi huonot pellot tuottaa on tukia ja huonoa heinää mitkä noi emot syö, kummatkin😂😂. Suurin osa pelloistani on sellaisia ettei niillä nykyisin voi viljaa tai erikoiskasveja viljellä.
Koneviestissä oli Elovaarasta juttua. 300 hehtaaria navetan nurkalla peltoa. Heillä oli aiemmin peltoja pitkin pitäjiä, myi pois ja osti naapurien kannokoita. Tuet hukkuu tielle, sanoi isäntä kun tuetonta peltoa kuokki, toki nyt saa tuet👏👏👏
Outoa keskustelua
Pitää muistaa että on myös viljelijöitä, ( myös agronetissä esiintyneitä) joilla on hyväkuntoiset, hyvin hoidetut pellot, joilta he ottavat normaalivuonnakin koko tilan keskisatoina vähintään 5-6 tonnia/ha, huippuvuosina vielä enemmän, usein heillä on käytetävissä runsaasti karjanlantaa, joko omalta tai toisten tiloilta, jolloin ostolannoitekustannuskin pysyy maltillisena, he panostavat myös "lisälitkuihin" saaden niillekin hyvän satovasteen. Heillä ei ole mitään syytä "himmailla" ja puuhailla hömppäheinien kanssa, koska saavat paremman katteen satokasvien viljelystä, tosin heilläkin se laskutaito on sen verran hyvä, että laittavat ne huonoimmat lohkot ja lohkon osat hömpälle, ja usein vielä panostavat näiden heikkojen lohkojen kunnostamiseen, mikäli se logistisesti on järkevää, ja näin saavat niiltäkin tulevaisuudessa hyviä satoja. Usein he vielä osaavat kiinnittää hinnat ja ajoittaa myynnit niin hyvin, ettei tarvi myydä satoa kauden alimpaan hintaan.
Eli summa summarum, ammattitaidolla on viljelyssäkin iso merkitys. Kaikilla se ei ole yhtä hyvä.
Jos jännittää syksyn alle 200€ hinnat niin nyt olis Hankkijan basissopparin kautta Turkuun Sampolaan rehukaura 255€ ja rehuvehnä 268€. Mallasohra on sen 260€ jos semmonen kiinnostaa. Ruis 290€ kannattaa kans lukita, ala on niin iso. Ja jos ne kuolee niin sopinus mitätöityy. Että myykää nyt ihmeessä jos kerta syksyn 200€/tn on tieto.
Hankkijan basissopparin kautta Turkuun Sampolaan rehukaura 255€ .Minusta erittäin hyvä tarjous. Täytyis vaan selvittää Force major ehdot vaikka rehukauran uhkakuvat lienee tyyliin kesän -21 kuivuus ja donit.
Jos jännittää syksyn alle 200€ hinnat niin nyt olis Hankkijan basissopparin kautta Turkuun Sampolaan rehukaura 255€ ja rehuvehnä 268€. Mallasohra on sen 260€ jos semmonen kiinnostaa. Ruis 290€ kannattaa kans lukita, ala on niin iso. Ja jos ne kuolee niin sopinus mitätöityy. Että myykää nyt ihmeessä jos kerta syksyn 200€/tn on tieto.Niin montakohan tonnia sitä uskaltaisi kiinnittää? 21 vuoden kuivan sadon mukaan tonni tai kaksi vai omien huippuvuosien 4-5 tonnin satojen mukaan.. ::)
Jos jännittää syksyn alle 200€ hinnat niin nyt olis Hankkijan basissopparin kautta Turkuun Sampolaan rehukaura 255€ ja rehuvehnä 268€. Mallasohra on sen 260€ jos semmonen kiinnostaa. Ruis 290€ kannattaa kans lukita, ala on niin iso. Ja jos ne kuolee niin sopinus mitätöityy. Että myykää nyt ihmeessä jos kerta syksyn 200€/tn on tieto.Niin montakohan tonnia sitä uskaltaisi kiinnittää? 21 vuoden kuivan sadon mukaan tonni tai kaksi vai omien huippuvuosien 4-5 tonnin satojen mukaan.. ::)
Mielestäni meillä joilla satotasot heittelee niin kiinnitys ei ole läheskään niin toimiva systeemi kuin annetaan ymmärtää. On tässä sattunut ihan lähihistoriaan myös muutama kevät jolloin kylvöt siirtyneet kesäkuulle toukokuun sateiden vuoksi. Oma luonto ei antanut oikein myöden silloin kylvää enää vehnää. Kaura alastakin osan vaihdoin rypsille.
Syyskasvien kiinnittäminen on ok koska siellä on se talvehtimispykälä. Ovatpa jotkut olleet jopa niin fiksuja että kiinnittävät syksyllä/talvella ja jos keväällä hinnat nousseet niin ilmoittavat ettei talvehtinut tekevät sitten sopparin toisen toimijan kanssa..
Nuo Hankkijan basikset pitää toimittaa eli jos syysvehnä kuolee se rehuvehnä pitää kevätvehnästä sit löytyä. Kyl varmaan parisen tonnia hehtaarille luulisi monenkin uskaltavan.
Nuo Hankkijan basikset pitää toimittaa eli jos syysvehnä kuolee se rehuvehnä pitää kevätvehnästä sit löytyä. Kyl varmaan parisen tonnia hehtaarille luulisi monenkin uskaltavan.Niin jos olisin tavisviljelijä niin nyt voisi olla ollut se vuosi kun hintoja olisi kannattanut kiinnittää. Ei siksi et hyvää hintaa olisi kiinnitetty vaan siksi et olisi varmistettu apulannan kulu.
Jos jännittää syksyn alle 200€ hinnat niin nyt olis Hankkijan basissopparin kautta Turkuun Sampolaan rehukaura 255€ ja rehuvehnä 268€. Mallasohra on sen 260€ jos semmonen kiinnostaa. Ruis 290€ kannattaa kans lukita, ala on niin iso. Ja jos ne kuolee niin sopinus mitätöityy. Että myykää nyt ihmeessä jos kerta syksyn 200€/tn on tieto.
Niin montakohan tonnia sitä uskaltaisi kiinnittää? 21 vuoden kuivan sadon mukaan tonni tai kaksi vai omien huippuvuosien 4-5 tonnin satojen mukaan.. ::)
Mielestäni meillä joilla satotasot heittelee niin kiinnitys ei ole läheskään niin toimiva systeemi kuin annetaan ymmärtää. On tässä sattunut ihan lähihistoriaan myös muutama kevät jolloin kylvöt siirtyneet kesäkuulle toukokuun sateiden vuoksi. Oma luonto ei antanut oikein myöden silloin kylvää enää vehnää. Kaura alastakin osan vaihdoin rypsille.
Syyskasvien kiinnittäminen on ok koska siellä on se talvehtimispykälä. Ovatpa jotkut olleet jopa niin fiksuja että kiinnittävät syksyllä/talvella ja jos keväällä hinnat nousseet niin ilmoittavat ettei talvehtinut tekevät sitten sopparin toisen toimijan kanssa..
No jos toimitukset tuolle mainitulle sopimukselle voi tehdä jo nyt, myy varastosta hyvää 2020 vehnää. Pitää vaan perua eri suuntiin tehtyjä muita myyhntisitoumuksia. Rukiilla vanha sato ei tunnu kelpaavan ensi syksyn sadon mukaan.
-SS-
En tiedä mut itselle tuo kiinnitys on jotenkin niin vieras asia ja tuntuu vaikealta myydä tavaraa jota ei vielä ole.. :-\
Hankkija taas tiputti viljan hintoja ihan reilusti, esim vehnä -20€No niinpäs näyttää. >:( >:(
Ensin lasketaan että voidaan taas vähän nostaaEhkä näinkin, mut tälläsenä pessimistinä en paljoa tuon varaan laskisi. Ja hintaa tiputettu myös niin reippaasti et pikku nosto ei tunnu enää missään. Ainut mikä merkkaa on se et kuinka paljon oikeasti tavaraa on myyty. Jos kippiajoista jotain voi päätellä niin kyl sitä tavaraa on liikkunut ja liikkuu kun kipit jouksee pari kuukautta eteenpäin.
MT:
"Sopu Mustanmeren vientikäytävästä on voimassa enää alle kuukauden – jatkoneuvotteluista odotetaan vaikeita ja se näkyy viljamarkkinoilla"
Tuossa ajettiin Turenkia tyhjäksi 2-3 viikkoa sitten yötä-päivää, kai varauduttiin lakkoihin. Oli ihan vieraita autojakin ringissä mukana. Ennen lakkoa loppui jo kuin seinään, kai se taas jatkuu lakon jälkeen….Et tiedä mihinpäin autot lähti? ;D
Rehukauran termiini 235€, rehuvehnän 259, apulanta maksaa 500€ tonni ja polttoöljy 1,1€ litra. alv 0 hintoja kaikki. Eikö se aika perussettiä ole ollut jo pidempään että apulanta maksaa tuplat verrattuna viljan tonnihintaan, ja öljy nelinkertaisesti? :)Kenties mut paremmin sitä katetta tuli kun apulanta makso 300e ja vilja vähän yli 200e..
Jos nuo suhteet ovat samat kuin aiemmin, niin katetta on edelleen mahdollista kerätä enemmän kuin matalampien hintojen aikoina, mutta tietty riskitkin ovat edelleen isommat.
Rehukauran termiini 235€, rehuvehnän 259, apulanta maksaa 500€ tonni ja polttoöljy 1,1€ litra. alv 0 hintoja kaikki. Eikö se aika perussettiä ole ollut jo pidempään että apulanta maksaa tuplat verrattuna viljan tonnihintaan, ja öljy nelinkertaisesti? :)Kenties mut paremmin sitä katetta tuli kun apulanta makso 300e ja vilja vähän yli 200e..
Jos nuo suhteet ovat samat kuin aiemmin, niin katetta on edelleen mahdollista kerätä enemmän kuin matalampien hintojen aikoina, mutta tietty riskitkin ovat edelleen isommat.
Npk:ta ei edes tuolla 500e saa.
Ja tuo mainitsemasi riski. No se ei pelaa joka pelkää ja aika moni ei ilmeisesti pelkää.. ::)
Rehukauran termiini 235€, rehuvehnän 259, apulanta maksaa 500€ tonni ja polttoöljy 1,1€ litra. alv 0 hintoja kaikki. Eikö se aika perussettiä ole ollut jo pidempään että apulanta maksaa tuplat verrattuna viljan tonnihintaan, ja öljy nelinkertaisesti? :)Kenties mut paremmin sitä katetta tuli kun apulanta makso 300e ja vilja vähän yli 200e..
Jos nuo suhteet ovat samat kuin aiemmin, niin katetta on edelleen mahdollista kerätä enemmän kuin matalampien hintojen aikoina, mutta tietty riskitkin ovat edelleen isommat.
Npk:ta ei edes tuolla 500e saa.
Ja tuo mainitsemasi riski. No se ei pelaa joka pelkää ja aika moni ei ilmeisesti pelkää.. ::)
En kyllä muista että olisi ikinä ollut tilannetta, missä viljasta olisi saanut 200€, apulannan hinnan ollessa samaan aikaan 300€, jos on ollut, ollaan Yaralla silloin nukuttu 😁
Mitäs lanta makso 2017 kesällä jolloin ostettiin kesän 2018 lantoja ja viljahinta nousi 2018/19 talvella yli 200e? Täytyykö kaivaa vanhoja laskuja esiin ja tarkistaa asia? Sitä ennen taisi olla 2012 samanlainen tilanne jolloin viljan hinta pomppasi, ja sitä ennen 2008. En muista yhdessäkään tilanteessa et lannat olisivat olleet poikkeuksellisen kalliita sen puoltoistavuotta aiemmin kun niitä paskoja on tulevaisuuteen ostettu.
Toki nytkään ei tiedetä mitä hinta on ens talvena et voihan hinta nousta paljonkin ja kenties vasta 24 kesällä tiedämme kuinka meni.
Oli pakko tarkistaa itsekin. Toimitus ollut lokakuun puolivälissä 2017. NPK ollut 317€ ja typpi27 221€. Eivät olleet yaraa.Mitäs lanta makso 2017 kesällä jolloin ostettiin kesän 2018 lantoja ja viljahinta nousi 2018/19 talvella yli 200e? Täytyykö kaivaa vanhoja laskuja esiin ja tarkistaa asia? Sitä ennen taisi olla 2012 samanlainen tilanne jolloin viljan hinta pomppasi, ja sitä ennen 2008. En muista yhdessäkään tilanteessa et lannat olisivat olleet poikkeuksellisen kalliita sen puoltoistavuotta aiemmin kun niitä paskoja on tulevaisuuteen ostettu.
Toki nytkään ei tiedetä mitä hinta on ens talvena et voihan hinta nousta paljonkin ja kenties vasta 24 kesällä tiedämme kuinka meni.
Salpietari 279€
Y-20. 349€
Hankkija taas tiputti pikkusen hintoja.Oma veikkaus et kaikissa viljoissa ollaan alle 200€. Ehkä mallasohra voi olla yli mut epäilen sitäkin. Anora ottanut ens syksyn hinnan pois. Onko sopimuksia tehty jo sitten riittävästi ettei enää tarvitse tehdä vai mikä on. Kyllä huonoa tekee näilläkin apupaskan hinnoilla kun katselee laskevia viljanhintoja..
Saa nähdä mennääkö syksyksi alle 200€ kuinka monen lajin kohdalla, ohra alkaa olemaan jo eikä kaurakaan enää kaukana ole.
Hankkija taas tiputti pikkusen hintoja.
Saa nähdä mennääkö syksyksi alle 200€ kuinka monen lajin kohdalla, ohra alkaa olemaan jo eikä kaurakaan enää kaukana ole.
Jos basis kertoo mitään täkäläisestä hintatasosta syksyllä, se alkaa lähestyä kesän mittaan -100 euroa. Vehnällä ehkä jäädään -60€ tasolle. Eli käteiskauppahinnat liikkuisivat johonkin vehnä 230 luokkaa, ohra 155, rehuvehnä 200 ?
Mutta itämerivähennys nyt on hyvin paikallinen päätös, ja sen tekevät viljanostajat yhdessä tuumin. Se on myös hyvin helppo välttää minkäänlaisia kartellisyytöksiä, koska termiinihinnat määräytyvät pitkälti ulkomailla. Eli hintoja ei manipuloida, hintaeroa vain.
-SS-
Hankkija ilmeisesti haluaa lopettaa rehuherneen viljelyn. Maksaa nyt Turussa 315 ja syksyllä 220, Rehuohran hinta on esim . nyt 231 ja syksyllä 219Ilmeisesti valkuaisomavaraisuus on saavutettu. Minulle sanottiin, että syksyllä ottavat vastaan vain sopimusviljelijöiden herneet. Tavaraa täytyy olla tälläkin sektorilla paljon tai halutaan käyttää jotain halvempaa.
Hankkija ilmeisesti haluaa lopettaa rehuherneen viljelyn. Maksaa nyt Turussa 315 ja syksyllä 220, Rehuohran hinta on esim . nyt 231 ja syksyllä 219Ilmeisesti valkuaisomavaraisuus on saavutettu. Minulle sanottiin, että syksyllä ottavat vastaan vain sopimusviljelijöiden herneet. Tavaraa täytyy olla tälläkin sektorilla paljon tai halutaan käyttää jotain halvempaa.
Jos olettaa että hinnat laskee alle 200 ja nyt saa lukittua rehuvehnän 260€, leipävehnän 270€ ja kauran 230€ tasolle mutta ei kuitenkaan lukitse koska ei halua niin mistä se kertoo? ;D
Hankkija ilmeisesti haluaa lopettaa rehuherneen viljelyn. Maksaa nyt Turussa 315 ja syksyllä 220, Rehuohran hinta on esim . nyt 231 ja syksyllä 219Ilmeisesti valkuaisomavaraisuus on saavutettu. Minulle sanottiin, että syksyllä ottavat vastaan vain sopimusviljelijöiden herneet. Tavaraa täytyy olla tälläkin sektorilla paljon tai halutaan käyttää jotain halvempaa.
Jos olettaa että hinnat laskee alle 200 ja nyt saa lukittua rehuvehnän 260€, leipävehnän 270€ ja kauran 230€ tasolle mutta ei kuitenkaan lukitse koska ei halua niin mistä se kertoo? ;D
Se on näille toisille tuo kiinnittäminen aina helppoa. Filosofi tuossa yllä kertoikin tuon ongelman ja vaikka olisi vähä isompikin tila niin ei se nyt vain oikeasti ole ihan yksinkertaista.. ::)Jos olettaa että hinnat laskee alle 200 ja nyt saa lukittua rehuvehnän 260€, leipävehnän 270€ ja kauran 230€ tasolle mutta ei kuitenkaan lukitse koska ei halua niin mistä se kertoo? ;D
Onnistuneeko noin vain. Lienevät sulkeneet kaupanteon ehkäpä muilta kuin min 10 rekkakuorman sopimuksilta ? Viime vuoden puolella myydytkään eivät ole liikahtaneet mihinkään, ja seuraava puintikausi jo hyvää vauhtia tulossa, noin 200 päivän päässä.
-SS-
Se on näille toisille tuo kiinnittäminen aina helppoa. Filosofi tuossa yllä kertoikin tuon ongelman ja vaikka olisi vähä isompikin tila niin ei se nyt vain oikeasti ole ihan yksinkertaista.. ::)Jos olettaa että hinnat laskee alle 200 ja nyt saa lukittua rehuvehnän 260€, leipävehnän 270€ ja kauran 230€ tasolle mutta ei kuitenkaan lukitse koska ei halua niin mistä se kertoo? ;D
Onnistuneeko noin vain. Lienevät sulkeneet kaupanteon ehkäpä muilta kuin min 10 rekkakuorman sopimuksilta ? Viime vuoden puolella myydytkään eivät ole liikahtaneet mihinkään, ja seuraava puintikausi jo hyvää vauhtia tulossa, noin 200 päivän päässä.
-SS-
Jos olettaa että hinnat laskee alle 200 ja nyt saa lukittua rehuvehnän 260€, leipävehnän 270€ ja kauran 230€ tasolle mutta ei kuitenkaan lukitse koska ei halua niin mistä se kertoo? ;D
Onnistuneeko noin vain. Lienevät sulkeneet kaupanteon ehkäpä muilta kuin min 10 rekkakuorman sopimuksilta ? Viime vuoden puolella myydytkään eivät ole liikahtaneet mihinkään, ja seuraava puintikausi jo hyvää vauhtia tulossa, noin 200 päivän päässä.
-SS-
;D ;D ;DSe on näille toisille tuo kiinnittäminen aina helppoa. Filosofi tuossa yllä kertoikin tuon ongelman ja vaikka olisi vähä isompikin tila niin ei se nyt vain oikeasti ole ihan yksinkertaista.. ::)Jos olettaa että hinnat laskee alle 200 ja nyt saa lukittua rehuvehnän 260€, leipävehnän 270€ ja kauran 230€ tasolle mutta ei kuitenkaan lukitse koska ei halua niin mistä se kertoo? ;D
Onnistuneeko noin vain. Lienevät sulkeneet kaupanteon ehkäpä muilta kuin min 10 rekkakuorman sopimuksilta ? Viime vuoden puolella myydytkään eivät ole liikahtaneet mihinkään, ja seuraava puintikausi jo hyvää vauhtia tulossa, noin 200 päivän päässä.
-SS-
Aika hyvin ihmiset muutenkin jakaantuu niihin ryhmiin joille asiat ovat vaikeita ja niihin joille ne ovat helppoja. :D Siinä että kuuluu niihin joille kaikki on vaikeaa ja jokainen muutos uhka on varmaan oma viehätyksenä vaikka itse en aina pysty samaistumaan.
Kaipa ne monen firman termiinihinnat VYR julkaisee kaikille säännölliseti ihan vain *****illakseen.
VYR et al julkaisemat termiinihinnat eivät nähtävästi ole julkisia ja sitovia ostotarjouksia, siten että sopimus tarjottaisiin julkaisuhetken aikana kaikille ilmaantuville osapuolille. Sopimustarjous voinee olla voimassa vaikka vain yhden tunnin ajan.
Yksikin tehty sopimus sitten luo hintatilaston, jonka edustavuutta ei voi välttämättä todentaa.
Noinhan se menee.
-SS-
VYR et al julkaisemat termiinihinnat eivät nähtävästi ole julkisia ja sitovia ostotarjouksia, siten että sopimus tarjottaisiin julkaisuhetken aikana kaikille ilmaantuville osapuolille. Sopimustarjous voinee olla voimassa vaikka vain yhden tunnin ajan.
Yksikin tehty sopimus sitten luo hintatilaston, jonka edustavuutta ei voi välttämättä todentaa.
Noinhan se menee.
-SS-
Voiko ne hinnat jotka Hankkija, Lantmannen A-rehu ja Berner ilmoittaa kotisivuillaan syksyn hinnoiksi uskoa hinnoiksi joilla ne tekevät sopimuksia vai onko siinäkin joku huijaus? :o :o
Voiko ne hinnat jotka Hankkija, Lantmannen A-rehu ja Berner ilmoittaa kotisivuillaan syksyn hinnoiksi uskoa hinnoiksi joilla ne tekevät sopimuksia vai onko siinäkin joku huijaus? :o :o
Kyllä se noin vaan menee. Kokeile tehdä sopimus niin tiedät. Sopimuksessa määritellään määrä, toimitusaika ja hinta peruslaadulle. Toimitat viljan sopimuksen mukaan ja jos laadut ja määrä täsmäävät, saat tilityksen esim nyt helmikuussa kiinnitetyn hinnan mukaan. Hankalaksi menee siinä tapauksessa, ettei so*****a määrää pysty toimittamaan, siinäkin käytännöt vaihtelevat firmakohtaisesti.
Täsmennykseksi vielä, että nyt ilmoitetut hinnat ovat ostajien tämän hetken käsityksiä syksyn hinnoista ja niillä tehdään kauppaa syksyn sadosta tähän aikaan vuodesta. Syksyllä tietoa sadosta on enemmän ja hinta voi olla joko enemmän tai vähemmän kuin nyt.
Käteiskauppa on loppunut muutamassa vuodessa kokonaan, joten kun vuotta aikaisemmin tapahtuvaan pystykauppaan siirtyy, on varastoa oltava kahden sadon verran, koska sopimukseton vilja näyttää olevan totaalista ongelmajätettä.Käteiskauppa voi hyvin ja termiinikaupalla myydään korkeintaan 20%. Muutama Trossoo-Valee jos kehuu onnistumisillaan, ei se isoa kuvaa mihinkään muuta. Sitten ovat taas visusti hiljaa, kun arvaavat väärin. Ja sopimuksen tekeminen ei edellytä kultapossukerhon jäsenyyttä.
-SS-
Sinänsä tuo 20% voisi pitää paikkansa kun nyt muutamat ostajat alkaneet nostamaan syksynä hintoja et olisiko se sopimuskansio sitten vielä kovinkin tyhjä? Toki ei nyt mihinkään loppukesän alkusyksyn hintoihin olla noustu mut suunta ylöspäin.Minkä verran itse kiinnität hintoja etukäteen? Entä naapurit, kollegat, kuinka yleistä se on? Ei ole valtaväylää, vaan suurin osa odottaa aina sitä huippuhintaa. 80/20 sääntö toimii tässäkin.Käteiskauppa on loppunut muutamassa vuodessa kokonaan, joten kun vuotta aikaisemmin tapahtuvaan pystykauppaan siirtyy, on varastoa oltava kahden sadon verran, koska sopimukseton vilja näyttää olevan totaalista ongelmajätettä.Käteiskauppa voi hyvin ja termiinikaupalla myydään korkeintaan 20%. Muutama Trossoo-Valee jos kehuu onnistumisillaan, ei se isoa kuvaa mihinkään muuta. Sitten ovat taas visusti hiljaa, kun arvaavat väärin. Ja sopimuksen tekeminen ei edellytä kultapossukerhon jäsenyyttä.
-SS-
Mistä lukema peräisin? En siis kyseenalaista, mutta mielenkiinnosta tiedustelen :).
Käteiskauppa voi hyvin ja termiinikaupalla myydään korkeintaan 20%. Muutama Trossoo-Valee jos kehuu onnistumisillaan, ei se isoa kuvaa mihinkään muuta. Sitten ovat taas visusti hiljaa, kun arvaavat väärin. Ja sopimuksen tekeminen ei edellytä kultapossukerhon jäsenyyttä.
Minkä verran itse kiinnität hintoja etukäteen? Entä naapurit, kollegat, kuinka yleistä se on? Ei ole valtaväylää, vaan suurin osa odottaa aina sitä huippuhintaa. 80/20 sääntö toimii tässäkin.Käteiskauppa on loppunut muutamassa vuodessa kokonaan, joten kun vuotta aikaisemmin tapahtuvaan pystykauppaan siirtyy, on varastoa oltava kahden sadon verran, koska sopimukseton vilja näyttää olevan totaalista ongelmajätettä.Käteiskauppa voi hyvin ja termiinikaupalla myydään korkeintaan 20%. Muutama Trossoo-Valee jos kehuu onnistumisillaan, ei se isoa kuvaa mihinkään muuta. Sitten ovat taas visusti hiljaa, kun arvaavat väärin. Ja sopimuksen tekeminen ei edellytä kultapossukerhon jäsenyyttä.
-SS-
Mistä lukema peräisin? En siis kyseenalaista, mutta mielenkiinnosta tiedustelen :).
1960-luvulla viljakaupan minimiykskkö oli kangassäkillinen. Nyt se on 9 akselinen yhdistelmä. ::)Riittääkö 9 akselia vai pitääkö olla jo 10? ::) 8)
1960-luvulla viljakaupan minimiykskkö oli kangassäkillinen. Nyt se on 9 akselinen yhdistelmä. ::)Sota-aikana viljasäkki on ollut todella arvossaan.Mitähän sota-ajan ihmiset tuumaa nykysestä menosta,kun tukea maksetaan rikkaruohonviljelystä?
Eivät tykkää eivätkä ymmärrä. Eikä tarvii mennä edes sota-ajan ihmisiin vaan jo nuoremmillakin on vaikeuksia ymmärtää kun heidän nuoruudessakin oli ajoittain puutetta ravinnosta. Ei nyt ehkä maataloissa mut muualla.1960-luvulla viljakaupan minimiykskkö oli kangassäkillinen. Nyt se on 9 akselinen yhdistelmä. ::)Sota-aikana viljasäkki on ollut todella arvossaan.Mitähän sota-ajan ihmiset tuumaa nykysestä menosta,kun tukea maksetaan rikkaruohonviljelystä?
Mutta kaiketi vaikka väkimäärä on noussut niin tuotanto on kasvanut enemmän. Ylituotantoa monesta jutusta niin on mielestäni ihan ok et ihan kaikki ei tuota täysillä. Toisaalta asia voitaisiin antaa tapahtua vapaaehtoisesti. Viljan hinta kun tippuisi alle sataseen niin missähän vaiheessa viimeinenkin maksimaalisen tuotannon puolestapuhuja laittaisi hömppää.. ::)
1960-luvulla viljakaupan minimiykskkö oli kangassäkillinen. Nyt se on 9 akselinen yhdistelmä. ::)
Minkä verran itse kiinnität hintoja etukäteen? Entä naapurit, kollegat, kuinka yleistä se on? Ei ole valtaväylää, vaan suurin osa odottaa aina sitä huippuhintaa. 80/20 sääntö toimii tässäkin.Käteiskauppa on loppunut muutamassa vuodessa kokonaan, joten kun vuotta aikaisemmin tapahtuvaan pystykauppaan siirtyy, on varastoa oltava kahden sadon verran, koska sopimukseton vilja näyttää olevan totaalista ongelmajätettä.Käteiskauppa voi hyvin ja termiinikaupalla myydään korkeintaan 20%. Muutama Trossoo-Valee jos kehuu onnistumisillaan, ei se isoa kuvaa mihinkään muuta. Sitten ovat taas visusti hiljaa, kun arvaavat väärin. Ja sopimuksen tekeminen ei edellytä kultapossukerhon jäsenyyttä.
-SS-
Mistä lukema peräisin? En siis kyseenalaista, mutta mielenkiinnosta tiedustelen :).
Itse näkisin että korkean hinnan aikaa kannattaa kiinnittää, varmistaa jonkinlaisen hintatason.Minkä verran itse kiinnität hintoja etukäteen? Entä naapurit, kollegat, kuinka yleistä se on? Ei ole valtaväylää, vaan suurin osa odottaa aina sitä huippuhintaa. 80/20 sääntö toimii tässäkin.Käteiskauppa on loppunut muutamassa vuodessa kokonaan, joten kun vuotta aikaisemmin tapahtuvaan pystykauppaan siirtyy, on varastoa oltava kahden sadon verran, koska sopimukseton vilja näyttää olevan totaalista ongelmajätettä.Käteiskauppa voi hyvin ja termiinikaupalla myydään korkeintaan 20%. Muutama Trossoo-Valee jos kehuu onnistumisillaan, ei se isoa kuvaa mihinkään muuta. Sitten ovat taas visusti hiljaa, kun arvaavat väärin. Ja sopimuksen tekeminen ei edellytä kultapossukerhon jäsenyyttä.
-SS-
Mistä lukema peräisin? En siis kyseenalaista, mutta mielenkiinnosta tiedustelen :).
Todella vähän kiinnitetään näillä kulmilla, ainakin tähän asti on kiinnitetty, tosin täytyy muistaa, että 10 pientä tilaa vastaa yhtä isoa... Toiset myyvät suoraan karjatilalle, toiset tyhjentävät suoraan puinneilta ja taas juuri ennen seuraavia puinteja varastoja, jotkut tipoittain vähitellen pitkin kautta jne. Eturiviläiset varmasti kiinnittävät.
En vientiä sen isompana tekijänä tässä näe. Ennakkokauppaa hinnoiteltuna tai ei tehdään, jotta saadaan varmistettua tietty määrä satoa. Ylimääräisellä ostajat eivät tee mitään. Yhtä kova kannustin on äkkiä saada ennakkonäytteet sopimuksilta. Niiden perusteella pystytään vetämään "laatuviiva" johonkin kohtaan jo lokakuussa kun tuleva laatu on tiedossa. Toki jos kiinnityskauppaan tehdään vientiin niin ostajat suojaavat itsensä futuureilla samalla.Maataloudessa kun ollaan säävaihtelujen armoilla niin sen viimeisen jyvän kiinnittäminen on kohtuu riskaapeliä hommaa. Jos oma satotaso pysyy vuodesta toiseen tasaisena niin silloin voidaan käyttää kiinnitystä enemmän.. ???
Itse pidän kylvämistä täysin avohintaisesti paljon isompana riskinottona kuin osan kiinnittämistä. Kuka muu yrittäjä ylipäätään ostaa panokset ja alkaa valmistaa jotain tuotetta tai palvelua tietämättä yhtään mitä siitä saa kun se on valmis. Ajattelutapa on edelleen erikoinen. Siinä on se mahdollisuus "hävitä". Sitä ei meinaa moni kestää.
Maataloudessa kun ollaan säävaihtelujen armoilla niin sen viimeisen jyvän kiinnittäminen on kohtuu riskaapeliä hommaa. Jos oma satotaso pysyy vuodesta toiseen tasaisena niin silloin voidaan käyttää kiinnitystä enemmän.. ???
En ole pysynyt kirjoituksistasi enää perässä pitkään aikaan niin hieman vaikea vastata ;DMaataloudessa kun ollaan säävaihtelujen armoilla niin sen viimeisen jyvän kiinnittäminen on kohtuu riskaapeliä hommaa. Jos oma satotaso pysyy vuodesta toiseen tasaisena niin silloin voidaan käyttää kiinnitystä enemmän.. ???
Joillakin tiloilla viljanviljelyn kiinnitettävä tuotos on lähinnä paikallisen teollisuuslaitoksen sivutuotteen hävityksestä syntyvää materiaalia, jolla aina kuitenkin tarvittaessa on käyttö lähellä, jos kaukomailla eivät satu tekemään hyvin kiinnityksiä. Hintojen rauhoittuessa palaavat erikoiskasveihin, kuten öljykasveihin, sokerijuurikkaaseen, tuoreherneeseen, ja vastaaviin. Näin markkinoille myytävässä sadossa ei tarvitse esiintyä satovaihteluriskiä ollenkaan. Oletkin nähtävästi tajunnut, että se sikala oli silti hyvä paketti tuhoamaan kaikenlaiset heikkojen vuosien katavanneulaset, ja toi lannoiteriskinkin alemmas. Ja hyvät vuodet saattoi harrastella ihan viljakauppaakin.
-SS-
Näyttää hankkija taas tiputtaneen viljojen hintoja, osaa ihan reippaastikin.
Niin näyttää. Ehkä viljelijät osaavat tuosta nyt vetää johtopäätökset ja jättävät ohrat kylvämättä.Näyttää hankkija taas tiputtaneen viljojen hintoja, osaa ihan reippaastikin.
Rehuohra tuntuu olevan tällä kertaa poikkeuksellisen suurta ongelmajätettä...
Niin näyttää. Ehkä viljelijät osaavat tuosta nyt vetää johtopäätökset ja jättävät ohrat kylvämättä.
Epäilin et syksyllä oltaisiin 150e tasolla mut sekin taitaa olla liika. Satanen kenties?
Alkaa vaikuttaa siltä, että tonnin apulantaa ostaneilla menee rehuohran viljelyssä helposti pari ekaa viljatonnia apulantakustannuksen kattamiseen.Mielenkiintoinen laskentapa. Näillä savikoilla pitää se puol tonnia sitä apulantaa (typpeä n. 130kg) et siellä on eväät siihen yli 4t satoon. Tonnin apulannan hinnalla 500e/ha menee lannoitteeseen ja tän päivän ohran hinnalla vähennettynä rahdilla jos surkeimmalle ostajalle (hankkija) myisin niin tonnihinta 175e voisi jäädä käteen. Lähes kolme tonnia tarvitsee jyviä et saa apupaskat maksuun.
Oletus, että vilja lähtisi liikkeelle hintaa tiputtamalla voi olla oikea, mutta hiukan ihmettelen, että ei muka kukaan olisi oppinut talven 2018-2019 ilmiöstä.Mä voin ainakin myöntää etten uskonut hinnan lähtevän näin rajuun laskuun näin nopeasti. Kun vielä lannoite oli loppuvuonna historiallisen kallista. Siitä olen samaa mieltä et huiput olleet lyhytaikaisia ja nykyinen huippu oli sitten kuitenkin yllättävän pitkä. 200€ taisi mennä rikki jo v.21 puolella ja nyt ollaan vasta ohran osalta alle.
Huiput ovat ennenkin olleet lyhytaikaiset, alhaisen hinnan sysimustat laaksot vastaavasti pitkiä ja kitkeriä.
Siksi uskallan vahvasti epäillä, että hintahuiput samalla kertoisivat viljan todellisesta menekistä. Sitä menekkiä ei vaan ollut, ja jos oli, niin erikoisia laatu- , määrä- ja lajikevaatimuksia esiintyi. Nyt esimerkiksi tiedän, että Niklas-kaura, viljelysuosiostaan huolimatta, on ahtailla kauramarkkinoilla takariviin joutuva lajike.
-SS-
Itse ainakin panostan ihan täysillä viljanviljelyyn tulevana kesänä, hömpät ei liiemmälti kiinnosta, muutama metsänkainalo on hömpällä. Oikein kädet syyhyää jo päästä pellolle, tulispa aikainen kevät. Kaikki panoksetkin on jo hankittu.
Pa. Hömpät on homoilua.
Kaurasta on hyvää vauhtia tulossa samanlainen ongelmajäte kuin rukiista. Molemmat kun soveltuvat vielä huonosti rehukäyttöön niin polttoarvo taitaa olla se todellinen. Ihmettelen edelleen kauran korkeaa hintaa. Luomussa vähän eri juttu mut itse varon kyllä ens keväänä kylvämästä kauraa. Vehnä sentään häviää joko omien elukoiden suuhun tai tavisrehuteollisuuteen.
Itse ainakin panostan ihan täysillä viljanviljelyyn tulevana kesänä, hömpät ei liiemmälti kiinnosta, muutama metsänkainalo on hömpällä. Oikein kädet syyhyää jo päästä pellolle, tulispa aikainen kevät. Kaikki panoksetkin on jo hankittu.
Pa. Hömpät on homoilua.
Tässä taitaa nyt olla vähän provon makua...
Itse ainakin panostan ihan täysillä viljanviljelyyn tulevana kesänä, hömpät ei liiemmälti kiinnosta, muutama metsänkainalo on hömpällä. Oikein kädet syyhyää jo päästä pellolle, tulispa aikainen kevät. Kaikki panoksetkin on jo hankittu.
Pa. Hömpät on homoilua.
Tässä taitaa nyt olla vähän provon makua...
Miten niin provo? Jos kaikki laittaa sen 25% hömppää, ei kyllä rahat riitä kaikille, tai sit korvaus on luokkaa 5€/ha.
Juuri näin. Eihän se eurohaarukka ollut kuin ekojärjestelmän toimilla ja niissäkin pohja annettu. Raha siirretään sitten tulevilta vuosilta.Itse ainakin panostan ihan täysillä viljanviljelyyn tulevana kesänä, hömpät ei liiemmälti kiinnosta, muutama metsänkainalo on hömpällä. Oikein kädet syyhyää jo päästä pellolle, tulispa aikainen kevät. Kaikki panoksetkin on jo hankittu.
Pa. Hömpät on homoilua.
Tässä taitaa nyt olla vähän provon makua...
Miten niin provo? Jos kaikki laittaa sen 25% hömppää, ei kyllä rahat riitä kaikille, tai sit korvaus on luokkaa 5€/ha.
Vuoden 2016 perusteella opittua. Rahat riittävät nimenomaan ensimmäiselle tukikauden vuodelle.
Sitten ne loppuvat, paitsi säätösalaojilta, joille tunnetusti riittää rahaa isältä pojanpojalle.
Ja on huomioitava, että nyt on se täysi 50% alasta hömpän mahdollisuus ja lisäksi 30 % näennäishernettä kerääjäkasvin kanssa, tuotantopalkkioineen. Se on myös noin parisataa ylimääräistä rahaa, mutta edellyttää sopivaa siemensäkkiä jemmassa.
Että jos 10 % pistää jotakin kaudraa niin enempää ei tänä vuonna kyllä kannattaisi, hömppäalalta saa sentään muutakin tukea vielä. 500 euron vuokramaat tuottavat pelkästään olemassaolollaan.
-SS-
Kohta ei saa kaurasta edes 200e/tn. Ihmisen ravinnoksi. Tarkoittaa sitä että tokkopa tuota enää tekee kannattavasti.Täytyyhän se kannattavaa olla kun apupaskaa ostettu entiseen malliin ja joka ainut tilkku kylvetään...
Kohta ei saa kaurasta edes 200e/tn. Ihmisen ravinnoksi. Tarkoittaa sitä että tokkopa tuota enää tekee kannattavasti.Täytyyhän se kannattavaa olla kun apupaskaa ostettu entiseen malliin ja joka ainut tilkku kylvetään...
Saattaapi jäädä mustapekka aika monen käteen syksyllä...
Viljalla ei oikeastaan ole nyt hintaa lainkaan, koska sitä ei tarvita. Ostajilla on sitä riittävästi, näillä päästään syksyyn asti.
Ite tilailin eilen hieman lisää apulantaa. Pääsee helpommalla, kun kylvää kauraa, eikä sottaa viherlannoitusten kanssa. Maaseudusta luin eilen ennusteita vilja-aloista, niin eipä siellä isompia pudotuksia ollut kuin kevätvehnässä.
Apulannan hintakaan ei laske ennenkuin vanhat varastot on saatu ihmisille myytyä. Kauden avauksessa toivottavasti ollaan taas vanhojen hyvien aikojen tasolla.
Tuskin niitä apulantoja monikaan on varastoon ostanut näillä hinnoilla..Kohta ei saa kaurasta edes 200e/tn. Ihmisen ravinnoksi. Tarkoittaa sitä että tokkopa tuota enää tekee kannattavasti.Täytyyhän se kannattavaa olla kun apupaskaa ostettu entiseen malliin ja joka ainut tilkku kylvetään...
Saattaapi jäädä mustapekka aika monen käteen syksyllä...
Joko kaikki apulannat on levitetty ja kevätviljat kylvetty??
Eihän suomessa ole peltoviljely kannattanut ainakaan paperilla viimeiseen 30 vuoteen kuin korkeintaan viime vuonna. ;D Turha ottaa niin stressiä jos ja kun 2023 on aika samanlainen kuin vuodet 1995-2021 :) Jos se huono kannattavuus olisi syy olla viljelemättä niin ei kai sitä tekisi niin paljon suurempi osa suomen maataloustuottajista kuin mitään muuta.Missä kohtaa tuolla aikajaksolla apulannasta on tarvinut maksaa saman verran kuin nykyhinnoilla? Viljahinnat tulleet alas ja tuskin kukaan on viimeisiin jyviin kiinnittänyt. Sanoisin et mikäli ei homma muutu syksyksi niin ei kyllä monellakaan ole tuloksenteko vuosi tulossa..
Onhan hinta vielä parempi kuin 10v keskiarvo. Taitaa keskiarvohinnat olla siellä 130-140 e/tn paikkeilla Suomessa. Siihen kuitenkin enää matkaa kauralla sen 30% ja mitään rajaa elintarvikejättien häikäilemättömyydelle ei ole.Mun ajatukset samansuuntaiset et sen puolesta kovasti ihmettelen tätä älytöntä intoa työntää kallista lantaa ja muitakin tuotantopanoksia maahan..
Koska Ukrainan viljanvientisopimusta jatkettiin vain 60 päivällä (toukokuun pualiväliin) niin otaksun että kylvöt pitää tehdä korkeintaan näillä hinnoilla. Toki jos nyt kävisi niin että sopimuksen jatkuminen ei enää onnistuisikaan jossain vaiheessa niin se voi kääntää Euroopassa hinnat nousuun. Suomessa näin ei välttämättä käy.
Uhkana on että hiljaa livutaan takaisin tuonne keskiarvon lähelle. Apulanta ja etenkin pö eivät välttämättä koskaan enää palaa samalle wanhalle hintatasolle. Tuet ei nousseet joten kylväminen tuntuu entistä vaikeammalta. Oikeastaan mitä ite katselin taulukoita niin hyvä kun edes 400e saa viljahehtaarista tukea jos ei ole kasvipeitteinen lohko mutta on tavallinen keinolannoiteviljelijä. Ei taida ensi vuonna saada sitäkään.
Vaikuttaako jo yöuniin, kun klo 4 yöllä tulee mieleen...viljan hintaKu oon köyhä ni piti herätä töihin jo tuolloin.. ;D
Tuleva yökin lienee menetetty, koska Hankkija laski tänään jälleen hintoja.;D
Hankkija näkyy laskevan nyt esimerkiksi kauran ja rukiin ym. hintoja 15 euron verran päivässä. Lantmännenillä varmaankin ovat kaikki varastot jo kauraa täynnä, ihan sama, mitä hintaa pitävät, vaikka 500 euroa tonni, jos eivät kuitenkaan tee kauppoja. Eli vehnänvientisatamatkin taitavat olla tukossa, ehkäpä 400 eurolla ostetut ongelmajätteet ovat edessä. 2016 viljelijähintataso on ensi talvena hyvinkin lähellä 10 vuoden minimiä, niin paljon kiinnitettyä viljaa on 300+ hinnoilla jo ostettu, ennen kuin jyvääkään on kylvetty, että ylimenevä sato ja etenkin käteiskauppahinta laskee välttämättä suuruusluokkaan, enintään hihasta ravistaen:Olet harvinaisen oikeassa ja siltä tuo alkaa pahasti näyttämään. Niin toivottavasti porukalla on reilusti kiinnitetty niitä yli kolmen sadan viljoja muuten saatta ens syksynä tili kumista tyhjyyttään.. ::)
Leipävehnä 145 (jos itämerivähennys nousee johonkin 70 euroon)
Rehuvehnä 122
Rehuohra 110
Ruis 160
Rehukaura 100-120
Rypsissä voidaan ensi talvena mennä reilusti alle 400:n (Matif 420€) , nyt ollaan menossa jo alle 500 euron !
Toivon vilpittömästi olevani täysin väärässä ja π radiaanin verran väärässä suunnassakin. Mutta silti toimin kuin tuo olisi totta. 40+ % maisemariistaa ja maanparannusta, loput rukiit levitellään pelkästään keväällä tuhottavaksi välikasviksi, ja öljykasvi mukaan tihennettyyn (joka kolmas vuosi) kiertoon ns. näennäiskasvina, vain esikasviarvoa hyväksi käyttäen. Siinä saa jonkinlaisen riskiturvan lisätuista, eikä apulantaa eikä kuivuriöljyä tarvitse paljon.
Lannoituksen ja parhaan lajikkeen kylvän palstalle, johon ei tule kerääjäkasvia. Kerääjäkasvit on jo hankittu (jo kauan sitten, ja näkyvät pihalle heitettynä itävänkin vielä) , apila+italianrai, ja käytännössä ne kerääjäviljat kannattaa viljellä vain vähäisellä starttilannoituksella, saa sitten kiinnitetyn kuorman päälle 10% vielä kasaan. Ja kerääjäkin jaksaa kasvaa läpinäkyvässä viljahipsussa.
-SS-
Rupee näyttään olevan kotieläintuotannossa olevan kohta järkeä…. no kyllä se maidon ja lihan hinta tulee alas…On tullut jo ja lisää lasketaan..
Tänään kuulin yhden maakunnan viljakauppiaan kehoittaneen kylvämään ohraa. Perusteli sillä, että siitä tulee pulaa, koska porukka siirtyy ensisijaisesti kauraan ja sitä tulee riittämään. Onko tässä sitten sitä, että ohran pudottua näin voimakkaasti sikaloita alkaakin nyt täyttyä uudelleen vaikka monen piti laittaa lopullisesti pillit pussiin.Joo kauraa on joka paikka ens syksynä täys.. mut veikkaan et niin on ohraakin.. vehnä voi sit kuitenkin olla se juttu..
Voi olla perää, porsaspula kuulemma nyt. Siipikarja enempi vehnä/kaura. Niin se menee, hinta vaikuttaa kysyntään ja toisinpäin.Juu porsaista on reilu pula joka ei heti helpota..
On hyvinkin järkeä yksmahasissa, ei oo ikinä tainnu näin hyvä tilanne ollakaan.
Nyt alkaa jo näkemään pitkiä 3kk ennusteita ja tavanomaista viileämpää näyttää ja se tarkoittaa oman kokemuksen mukaan sitä et vettäkään ei ole tulossa. Eli se pouta voi hyvinkin jatkua juhannukselle taas kerran.
En mäkään niitä muuten katso kuin tuota keskilämpötila käyrää tulee katsottua. Se kertoo mielestäni aika hyvin et millainen kesä on noin yleisilmeeltään tulossa..Nyt alkaa jo näkemään pitkiä 3kk ennusteita ja tavanomaista viileämpää näyttää ja se tarkoittaa oman kokemuksen mukaan sitä et vettäkään ei ole tulossa. Eli se pouta voi hyvinkin jatkua juhannukselle taas kerran.
Itse lakkasin seuraamasta noita pitkiä ennusteita jo vuosia sitten, kun aina tuli päinvastaista, mitä ennustivat... Ei sillä, että niiden mukaan olisin muutenkaan elänyt tai niitä edes uskonut.
Tämä on yhtä verbaalia sanataidetta.
Ruis pitää saada paikallisesti luonteeltaan lähelle kuminan ja pellavan sopimusviljelyä, kuminaylimystö sentään jo osaa rajoittaa hintaheilahteluja sisäisellä torpparijärjestelmällä.
-SS-
Hankkija laski tänään jo selvästi vähemmän kuin eilen 👍
Tuet tulee kuitenkin. 💪🏻
Niillä on semmonen strategia, että pörssiä seurataan liki päivittäin. Matif nousi toistakymppiä perjantaina.Aika koomista käytöstä. Hinnat ei välttämättä kuvasta niiden todellista tarvetta tai vastaanottokykyä. Kuinkahan pitkä on nyt hakuaika jos kauppoja kyselis.
Tiedä sit kannattaako juuri kylvää näillä hinnoin. Ei taida enää juuri saada edes 200 e/tn kaurasta kuukauden päästä jos sama ralli jatkuu. Ei oikein osaa edes sanoa kannattaisko loput myydä vai onko kyseessä tilapäinen markkinahäiriö.Monta kertaa jankattu asia jo mut mun mielestä ei ole mieltä ollut kylvää näillä hinnoilla jamun satotasolla.
Mihin asti meinasit nousua odottaa? Ja mihin hinnan pitää nousta et myyt?Mulla viiden viime vuoden keskisato on lähempänä kolmea kuin neljää tonnia. Märät keväät ja kuivat kesät jos jatkuu, niin satotaso vaan laskee.Tiedä sit kannattaako juuri kylvää näillä hinnoin. Ei taida enää juuri saada edes 200 e/tn kaurasta kuukauden päästä jos sama ralli jatkuu. Ei oikein osaa edes sanoa kannattaisko loput myydä vai onko kyseessä tilapäinen markkinahäiriö.Monta kertaa jankattu asia jo mut mun mielestä ei ole mieltä ollut kylvää näillä hinnoilla jamun satotasolla.
Jos osasi ennustaa et nyt saa apulantaa tai sai n. 500e tonni ja uskalsi puolivuotta sitten kiinnittää koko sen kuuden tonnin keskisadon siihen yli 300e tonnihintaan niin kylhän se homma varmasti silloin vielä kannatta.
Olennaista on eka tietää, ei uskoa, vaan tietää millaisen sadon saa ensi syksynä. Ja paljon se vaatii apulantaa (ja muita ostopanoksia).
Itsellä kun ei kristallipalloa ole niin satotason joudun laskemaan historiasta. Keskisato ei noissa laskelmissa mene yli 4t/ha. Nämä siis ennen luomuaikaa.
Se miksi sitten edelleen taidetaan kylvää niinkuin ennenkin Taitaa johtua siitä et uskotaan että muiden viljelyala jää alhaiseksi jolloin hinta nousee, uskotaan huippusatoon omilta viljelyksiltä tai sitten se todennäköisin ettei ajatella (lasketa) koko asiaa, tehdään vain niinkuin ennenkin... ::)
Kylvän niinkuin ennenkin, mutta satoa en myy niinkuin ennenkin. Ne jää odottamaan nousua ja siihen saakka seuraavat vuodet kylvetään hömppää.
Mulla viiden viime vuoden keskisato on lähempänä kolmea kuin neljää tonnia. Märät keväät ja kuivat kesät jos jatkuu, niin satotaso vaan laskee.
Kylvän niinkuin ennenkin, mutta satoa en myy niinkuin ennenkin. Ne jää odottamaan nousua ja siihen saakka seuraavat vuodet kylvetään hömppää.
Mihin asti meinasit nousua odottaa? Ja mihin hinnan pitää nousta et myyt?
Itse en jaksa uskoa et hinta nousee enää normaalioloissa 400e tonni. Ei taida nousta 300e. Sit jos normaalioloja järkyttää jokin niin voi pomppu tapahtua. Mut Ukrainan sota tuskin pääsee enää yllättämään. Sodan laajeneminen tietysti mahdollista tms. Mut itse näkisin sen aika pienenä mahdollisuutena. Näin ollen palataan vanhaan normaaliin jolloin se huippuhinta on reilu 200e/t kun sattuu heikkosato...
Monellakohan jäi samat viljat myymättä tässä hintapiikissä kuin 2019? ::)
Tiedä sit kannattaako juuri kylvää näillä hinnoin. Ei taida enää juuri saada edes 200 e/tn kaurasta kuukauden päästä jos sama ralli jatkuu. Ei oikein osaa edes sanoa kannattaisko loput myydä vai onko kyseessä tilapäinen markkinahäiriö.
En pysty nyt tähän hetkeen sanomaan mitään keskisadoista, mutta kerrataan nyt ties kuinka monetta kertaa, että 2017 jälkeen viime kesä oli ensimmäinen, jonka jäljiltä tuli jollain tapaa järjellinen satotaso leveämmällä rintamalla. Mutta pienestä se oli kiinni. Vielä lisää kuivuutta kesällä, niin ihan samanlaista kuraa olisi ollut kuin aiemminkin.
Mulla viiden viime vuoden keskisato on lähempänä kolmea kuin neljää tonnia. Märät keväät ja kuivat kesät jos jatkuu, niin satotaso vaan laskee.
Kylvän niinkuin ennenkin, mutta satoa en myy niinkuin ennenkin. Ne jää odottamaan nousua ja siihen saakka seuraavat vuodet kylvetään hömppää.
Sama homma, viimeisen viiden vuoden aikajänteellä on keskisato laskenut lähemmäs kolmea tonnia, kun ennen oli neljän tonnin kieppeillä ja vuosien välinen vaihtelu melko vähäistä. Näillä mailla ei ole kevätmärkyys liiemmin vaivannut, mutta useana vuonna on kylvön jälkeen tullut liettävä sade ja kylmä ilma hankaloittamaan orastumista. Neljänä vuotena viidestä on ollut kuiva ja kuuma Sahara-kesä ja se on ollut kaikkein suurin ongelma. Ja pahaa pelkään, että se on suurin ongelma jatkossakin. Vai pitäisikö välillä vaihteeksi toivoa ylimärkää kasvukautta...
Kyllä viime keväänä kaikki jotka halusi ja viitsi myydä viljansa kovaan hintaan, sen ehtivät tehdä. Eri asia jos jäi odottamaan vielä kovempia hintoja. Niin kuin varmaan osa teki ja sitten voi valittaa kun ei kukaan osta.
En pysty nyt tähän hetkeen sanomaan mitään keskisadoista, mutta kerrataan nyt ties kuinka monetta kertaa, että 2017 jälkeen viime kesä oli ensimmäinen, jonka jäljiltä tuli jollain tapaa järjellinen satotaso leveämmällä rintamalla. Mutta pienestä se oli kiinni. Vielä lisää kuivuutta kesällä, niin ihan samanlaista kuraa olisi ollut kuin aiemminkin.
Mulla viiden viime vuoden keskisato on lähempänä kolmea kuin neljää tonnia. Märät keväät ja kuivat kesät jos jatkuu, niin satotaso vaan laskee.
Kylvän niinkuin ennenkin, mutta satoa en myy niinkuin ennenkin. Ne jää odottamaan nousua ja siihen saakka seuraavat vuodet kylvetään hömppää.
Sama homma, viimeisen viiden vuoden aikajänteellä on keskisato laskenut lähemmäs kolmea tonnia, kun ennen oli neljän tonnin kieppeillä ja vuosien välinen vaihtelu melko vähäistä. Näillä mailla ei ole kevätmärkyys liiemmin vaivannut, mutta useana vuonna on kylvön jälkeen tullut liettävä sade ja kylmä ilma hankaloittamaan orastumista. Neljänä vuotena viidestä on ollut kuiva ja kuuma Sahara-kesä ja se on ollut kaikkein suurin ongelma. Ja pahaa pelkään, että se on suurin ongelma jatkossakin. Vai pitäisikö välillä vaihteeksi toivoa ylimärkää kasvukautta...
Aikalailla käsitykset tästä touhusta muuttuneet tällä viiden vuoden periodilla eli tiivistän maanviljelyn onnistumisen siihen, että onko satanut ja kuinka paljon. Kaikki muu on aivan epäolennaista. Jos ei vettä tule, niin homma on siinä.
Aika isot dankornit saa tilalla olla, että kolmen vuoden sato mahtuisi.
-SS-
Mitäpä ne nyt sitten kustantavat ympätyt alsike- ja puna-apilan siemenet tällä hetkellä? Vai onko ne myyty jo loppuun? :o
^
Et ilmeisesti Pasimycin kuulu siihen kuningasryhmään, joka osasi ennakoida apulannan hinnan nousun/laskun ja osasi kiinnittää jok'ikisen jyvän jo viime syksynä?
En pysty nyt tähän hetkeen sanomaan mitään keskisadoista, mutta kerrataan nyt ties kuinka monetta kertaa, että 2017 jälkeen viime kesä oli ensimmäinen, jonka jäljiltä tuli jollain tapaa järjellinen satotaso leveämmällä rintamalla. Mutta pienestä se oli kiinni. Vielä lisää kuivuutta kesällä, niin ihan samanlaista kuraa olisi ollut kuin aiemminkin.
Mulla viiden viime vuoden keskisato on lähempänä kolmea kuin neljää tonnia. Märät keväät ja kuivat kesät jos jatkuu, niin satotaso vaan laskee.
Kylvän niinkuin ennenkin, mutta satoa en myy niinkuin ennenkin. Ne jää odottamaan nousua ja siihen saakka seuraavat vuodet kylvetään hömppää.
Sama homma, viimeisen viiden vuoden aikajänteellä on keskisato laskenut lähemmäs kolmea tonnia, kun ennen oli neljän tonnin kieppeillä ja vuosien välinen vaihtelu melko vähäistä. Näillä mailla ei ole kevätmärkyys liiemmin vaivannut, mutta useana vuonna on kylvön jälkeen tullut liettävä sade ja kylmä ilma hankaloittamaan orastumista. Neljänä vuotena viidestä on ollut kuiva ja kuuma Sahara-kesä ja se on ollut kaikkein suurin ongelma. Ja pahaa pelkään, että se on suurin ongelma jatkossakin. Vai pitäisikö välillä vaihteeksi toivoa ylimärkää kasvukautta...
Aikalailla käsitykset tästä touhusta muuttuneet tällä viiden vuoden periodilla eli tiivistän maanviljelyn onnistumisen siihen, että onko satanut ja kuinka paljon. Kaikki muu on aivan epäolennaista. Jos ei vettä tule, niin homma on siinä.
En vähättele veden merkitystä, mutta siinä vaiheessa kun paskan lappaaminen loppui peltoon niin satotasot tippuivat 2000-3000kg hehtaarilta..
Rohkea tai ei mut miten se Ukrainan sota enää yllättäisi. Ydinpommi tai sodan leviäminen, mä en ainakaan muuta keksi. Niin hulluksi en putiniakaan usko, että hän tahallaan kumpaakaan tekisi..
Mihin asti meinasit nousua odottaa? Ja mihin hinnan pitää nousta et myyt?
Itse en jaksa uskoa et hinta nousee enää normaalioloissa 400e tonni. Ei taida nousta 300e. Sit jos normaalioloja järkyttää jokin niin voi pomppu tapahtua. Mut Ukrainan sota tuskin pääsee enää yllättämään. Sodan laajeneminen tietysti mahdollista tms. Mut itse näkisin sen aika pienenä mahdollisuutena. Näin ollen palataan vanhaan normaaliin jolloin se huippuhinta on reilu 200e/t kun sattuu heikkosato...
Aika rohkea olet, kun uskallat tuollaisia julistaa... ;D
En vähättele veden merkitystä, mutta siinä vaiheessa kun paskan lappaaminen loppui peltoon niin satotasot tippuivat 2000-3000kg hehtaarilta..
Niin, kyllä se on selvää, mutta ei tietenkään tukiehdoissa eikä nitraattidirektiivissä, että 300 kg:n käytännön typpiannoksella kasvaa pari-kolme tuhatta kiloa enemmän viljaa kuin keinolannoitetussa 150 kg N kasvustossa.
-SS-
Luulisi että siellä Salon suunnassakin olisi sellaisia kotieläintiloja jotka maksavat laskunsa ajallaan, toki ahtaalle on ajettu tämä etelän sika ja nautatuotanto, lintuväki ei taida käyttää kuin vehnää?
Luulisi että siellä Salon suunnassakin olisi sellaisia kotieläintiloja jotka maksavat laskunsa ajallaan, toki ahtaalle on ajettu tämä etelän sika ja nautatuotanto, lintuväki ei taida käyttää kuin vehnää?
^En kuulu, ostan kalliilla ja myyn halvalla. Pikavoitot lämmittäisi toki kovasti, mutta mielestäni tässä hommassa saisi olla pitemmän aikavälin kannattavuutta. Jos talous perustuu tarjousten kyttäämiseen ja myyntien oikea-aikaisuuteen, niin kuinka kauan systeemi voi toimia? Ehkä pari vuotta menee hyvällä tuurilla ennenkuin kosahtaa. Aktiiviviljelijän määritelmä voi mennä ensi tukikaudelle taas uusiksi ja statuksen saa kaikki vapaaehtoiset, jos niitä edes löytyy riittävästi.
Et ilmeisesti Pasimycin kuulu siihen kuningasryhmään, joka osasi ennakoida apulannan hinnan nousun/laskun ja osasi kiinnittää jok'ikisen jyvän jo viime syksynä?
Rohkea tai ei mut miten se Ukrainan sota enää yllättäisi. Ydinpommi tai sodan leviäminen, mä en ainakaan muuta keksi. Niin hulluksi en putiniakaan usko, että hän tahallaan kumpaakaan tekisi..
Mihin asti meinasit nousua odottaa? Ja mihin hinnan pitää nousta et myyt?
Itse en jaksa uskoa et hinta nousee enää normaalioloissa 400e tonni. Ei taida nousta 300e. Sit jos normaalioloja järkyttää jokin niin voi pomppu tapahtua. Mut Ukrainan sota tuskin pääsee enää yllättämään. Sodan laajeneminen tietysti mahdollista tms. Mut itse näkisin sen aika pienenä mahdollisuutena. Näin ollen palataan vanhaan normaaliin jolloin se huippuhinta on reilu 200e/t kun sattuu heikkosato...
Aika rohkea olet, kun uskallat tuollaisia julistaa... ;D
Mahdollisuus toki olemassa mut epätodennäköinen. Sanoisin et melkein todennäköisempää on ruutitynnyri syttyminen jossain toisaalla...
Niin mikä kiima?Rohkea tai ei mut miten se Ukrainan sota enää yllättäisi. Ydinpommi tai sodan leviäminen, mä en ainakaan muuta keksi. Niin hulluksi en putiniakaan usko, että hän tahallaan kumpaakaan tekisi..
Mihin asti meinasit nousua odottaa? Ja mihin hinnan pitää nousta et myyt?
Itse en jaksa uskoa et hinta nousee enää normaalioloissa 400e tonni. Ei taida nousta 300e. Sit jos normaalioloja järkyttää jokin niin voi pomppu tapahtua. Mut Ukrainan sota tuskin pääsee enää yllättämään. Sodan laajeneminen tietysti mahdollista tms. Mut itse näkisin sen aika pienenä mahdollisuutena. Näin ollen palataan vanhaan normaaliin jolloin se huippuhinta on reilu 200e/t kun sattuu heikkosato...
Aika rohkea olet, kun uskallat tuollaisia julistaa... ;D
Mahdollisuus toki olemassa mut epätodennäköinen. Sanoisin et melkein todennäköisempää on ruutitynnyri syttyminen jossain toisaalla...
Toi Kiima saattaa vielä yllättää ruutitynnyriensä kanssa.
Kyllä viime keväänä kaikki jotka halusi ja viitsi myydä viljansa kovaan hintaan, sen ehtivät tehdä. Eri asia jos jäi odottamaan vielä kovempia hintoja. Niin kuin varmaan osa teki ja sitten voi valittaa kun ei kukaan osta.
Viljan hinnanlasku on saavuttanut maakunnan syvimmän ytimenkin. Tapasin pitkästä aikaa tutun sikamiehen ja totesin ohran hinnan olevan jo melko lailla paikallaan sikamiehellekin. Joo, 170e/t on nyt viimeisin kauppa mitä on tehty.
poltin vanhoja kuitteja vuodelta2004. Oli raumalle toimitettu kauraa hintaan 85 e tonni. Rahti oli kuitenkin 12,78 tonnilta. matkaa raumalle noin 200 km. Mitä mahtoi lannote silloi maksaa kuittia en löytänyt. Halpaa on vilja silloinkin ollut.
Viljan hinnanlasku on saavuttanut maakunnan syvimmän ytimenkin. Tapasin pitkästä aikaa tutun sikamiehen ja totesin ohran hinnan olevan jo melko lailla paikallaan sikamiehellekin. Joo, 170e/t on nyt viimeisin kauppa mitä on tehty.
Viljan hinnanlasku on saavuttanut maakunnan syvimmän ytimenkin. Tapasin pitkästä aikaa tutun sikamiehen ja totesin ohran hinnan olevan jo melko lailla paikallaan sikamiehellekin. Joo, 170e/t on nyt viimeisin kauppa mitä on tehty.
Noissa ohran kiinnityksissä muuten on minimi HLP 64 kg. Ihan huonoja monitahoisia ei kannattane kiinnittää, joutuu hankkimaan viidelläsadalla huippulaatua tilkkeeksi ?.
-SS-
Viljan hinnanlasku on saavuttanut maakunnan syvimmän ytimenkin. Tapasin pitkästä aikaa tutun sikamiehen ja totesin ohran hinnan olevan jo melko lailla paikallaan sikamiehellekin. Joo, 170e/t on nyt viimeisin kauppa mitä on tehty.
No, 2021 keväällä ja kesällä ohraa toimitin 140 €/tn meikäläisen rahdilla, mutta oli hiukan liian kova hinta sikarehulle sekin, maksu on viivästynyt määräämättömään tulevaisuuteen.
-SS-
Viljan hinnanlasku on saavuttanut maakunnan syvimmän ytimenkin. Tapasin pitkästä aikaa tutun sikamiehen ja totesin ohran hinnan olevan jo melko lailla paikallaan sikamiehellekin. Joo, 170e/t on nyt viimeisin kauppa mitä on tehty.
No, 2021 keväällä ja kesällä ohraa toimitin 140 €/tn meikäläisen rahdilla, mutta oli hiukan liian kova hinta sikarehulle sekin, maksu on viivästynyt määräämättömään tulevaisuuteen.
-SS-
Kuule, eikö kannattaisi ottaa perintätoimisto tai muu "ylempi taho" avuksi, jos rahoja ei vain kuulu... ?
Niin mikä kiima?Rohkea tai ei mut miten se Ukrainan sota enää yllättäisi. Ydinpommi tai sodan leviäminen, mä en ainakaan muuta keksi. Niin hulluksi en putiniakaan usko, että hän tahallaan kumpaakaan tekisi..
Mihin asti meinasit nousua odottaa? Ja mihin hinnan pitää nousta et myyt?
Itse en jaksa uskoa et hinta nousee enää normaalioloissa 400e tonni. Ei taida nousta 300e. Sit jos normaalioloja järkyttää jokin niin voi pomppu tapahtua. Mut Ukrainan sota tuskin pääsee enää yllättämään. Sodan laajeneminen tietysti mahdollista tms. Mut itse näkisin sen aika pienenä mahdollisuutena. Näin ollen palataan vanhaan normaaliin jolloin se huippuhinta on reilu 200e/t kun sattuu heikkosato...
Aika rohkea olet, kun uskallat tuollaisia julistaa... ;D
Mahdollisuus toki olemassa mut epätodennäköinen. Sanoisin et melkein todennäköisempää on ruutitynnyri syttyminen jossain toisaalla...
Toi Kiima saattaa vielä yllättää ruutitynnyriensä kanssa.
poltin vanhoja kuitteja vuodelta2004. Oli raumalle toimitettu kauraa hintaan 85 e tonni. Rahti oli kuitenkin 12,78 tonnilta. matkaa raumalle noin 200 km. Mitä mahtoi lannote silloi maksaa kuittia en löytänyt. Halpaa on vilja silloinkin ollut.
Niin mikä kiima?Rohkea tai ei mut miten se Ukrainan sota enää yllättäisi. Ydinpommi tai sodan leviäminen, mä en ainakaan muuta keksi. Niin hulluksi en putiniakaan usko, että hän tahallaan kumpaakaan tekisi..
Mihin asti meinasit nousua odottaa? Ja mihin hinnan pitää nousta et myyt?
Itse en jaksa uskoa et hinta nousee enää normaalioloissa 400e tonni. Ei taida nousta 300e. Sit jos normaalioloja järkyttää jokin niin voi pomppu tapahtua. Mut Ukrainan sota tuskin pääsee enää yllättämään. Sodan laajeneminen tietysti mahdollista tms. Mut itse näkisin sen aika pienenä mahdollisuutena. Näin ollen palataan vanhaan normaaliin jolloin se huippuhinta on reilu 200e/t kun sattuu heikkosato...
Aika rohkea olet, kun uskallat tuollaisia julistaa... ;D
Mahdollisuus toki olemassa mut epätodennäköinen. Sanoisin et melkein todennäköisempää on ruutitynnyri syttyminen jossain toisaalla...
Toi Kiima saattaa vielä yllättää ruutitynnyriensä kanssa.
Oho🤭
piti kirjoittaa Kiina 😁
Viljan hinnanlasku on saavuttanut maakunnan syvimmän ytimenkin. Tapasin pitkästä aikaa tutun sikamiehen ja totesin ohran hinnan olevan jo melko lailla paikallaan sikamiehellekin. Joo, 170e/t on nyt viimeisin kauppa mitä on tehty.
No, 2021 keväällä ja kesällä ohraa toimitin 140 €/tn meikäläisen rahdilla, mutta oli hiukan liian kova hinta sikarehulle sekin, maksu on viivästynyt määräämättömään tulevaisuuteen.
-SS-
Kuule, eikö kannattaisi ottaa perintätoimisto tai muu "ylempi taho" avuksi, jos rahoja ei vain kuulu... ?
Käytiin jo semmoisen vanhemman asiamiehen kanssa, ja otettiin tavaraa. Olen jo aikaisemmin ottanut muutaman nuppikuorman viljatilin koneina ja tavarana, ja maksujakin on tullut vuoden viimeisenä päivänä, mutta nyt sitten venähti. Sama juttu muualla, öljylaskuja on toisaalle piikissä, ja lumihommiakin on ollut maksamatta. Mutta ne poikkeavat tuosta viljakaupasta siinä, että kykyä ehkä olisikin, mutta ei maksuhaluja. Ja se ärsyttää kyllä ihan toisella tasolla. Tämä sikamies on pitkäaikainen yhteistyökumppani ja äskettäin putosi nuorenviljelijän statukselta, velat ovat päällä ja koko ajan lisääntyvät, sukupolvenvaihdos, sikalan remontti ja koneistuksen uusinta, sekä kohoavat vuokrahinnat rasittavat kovasti taloutta.
Sitä rupeaa sikalasta aika nopeasti tulemaan etukuormaajalasteittain kuollutta sikaa ja porsasta, jos ei ruokaa sinne saa.
Salkkumiehet jos tilaa hoitamaan tuollaisia pikkuasioita, eipä siitä luotottaja mitään kostu, salkkumies kostuu, ja yksi perheviljelmä voi joutua vasaran alle. En halua olla siitä vastuussa. Ja itsekin ajattelen vähän samaan tapaan kuin eräs tunnettu lohjalainen kiinteistökeisari totesi, kun tuli kiukkuisena huutamaan vuokralaisen halliin, että mitäs kelmejä täällä on kun ei vuokria makseta, niin CFO:lla vai mikä se talouspäällikkö nyt oli, sillä menivät polvet veteliksi ja naama lakananvalkoiseksi, niin tämä vuokraisäntä lauhtui ja sanoi rauhoittelevasti, että ei se siitä rahasta kiinni ole, mutta siitä pitää heti sanoa, jos on vaikeuksia ja pyytää maksuaikaa, mei mitää vuokraa heti tartteta, ettei täällä paikkakunnalla vaan köyhäksi ruveta luulemaan.
-SS-
Muuta en tiedä, mutta 2020 ja 2021 tyylisiä kesiä toivoisin. 2022 tyylisiä sadekesiä toivon vain pahimmille vihamiehilleni.
Juu Kiinan ja Taiwanin tilannetta tarkoitin. Tuosta voisi tulla lisäjenkaa viljakauppaan mut tiedä sit riittäisikö sekään yllättämään enää.Niin mikä kiima?Rohkea tai ei mut miten se Ukrainan sota enää yllättäisi. Ydinpommi tai sodan leviäminen, mä en ainakaan muuta keksi. Niin hulluksi en putiniakaan usko, että hän tahallaan kumpaakaan tekisi..
Mihin asti meinasit nousua odottaa? Ja mihin hinnan pitää nousta et myyt?
Itse en jaksa uskoa et hinta nousee enää normaalioloissa 400e tonni. Ei taida nousta 300e. Sit jos normaalioloja järkyttää jokin niin voi pomppu tapahtua. Mut Ukrainan sota tuskin pääsee enää yllättämään. Sodan laajeneminen tietysti mahdollista tms. Mut itse näkisin sen aika pienenä mahdollisuutena. Näin ollen palataan vanhaan normaaliin jolloin se huippuhinta on reilu 200e/t kun sattuu heikkosato...
Aika rohkea olet, kun uskallat tuollaisia julistaa... ;D
Mahdollisuus toki olemassa mut epätodennäköinen. Sanoisin et melkein todennäköisempää on ruutitynnyri syttyminen jossain toisaalla...
Toi Kiima saattaa vielä yllättää ruutitynnyriensä kanssa.
Oho🤭
piti kirjoittaa Kiina 😁
No kyllähän tuon pystyi päättelemään. Hetken mietin, tarkoititko ja101 Kiinaa ja Taiwania...
Muuta en tiedä, mutta 2020 ja 2021 tyylisiä kesiä toivoisin. 2022 tyylisiä sadekesiä toivon vain pahimmille vihamiehilleni.
Niin ne olosuhteet muuttuvat, vaikkei olisi kuin muutama sata kilometriä väliä... Itse en kaipaa 2020 ja 2021 tyylisiä kesiä mihinkään, kun en edes liiemmin rusketu, lähinnä palan, ja ihosyöpä on jälleen kerran askeleen lähempänä.
20 ja 21 vuodet pienillä kustannuksilla ihan ok sadot. Ja lisäksi työt sai tehdä silloin kuin oli ajatellut. Ei sateet häirinneet, tämä erityisesti oli mukavaa rehunteossa. 22 käsällä väännettiin myttyjä aina jossain sateen raossa ja heinä oli märkää aina. Kuivauskustannuksetkin vuonna 22 sitten ihan eriluokkaa kuin parina edellisempänä, toki kustannustaso selitti osan ja vedättävät kaapilliset osansa.Muuta en tiedä, mutta 2020 ja 2021 tyylisiä kesiä toivoisin. 2022 tyylisiä sadekesiä toivon vain pahimmille vihamiehilleni.
Niin ne olosuhteet muuttuvat, vaikkei olisi kuin muutama sata kilometriä väliä... Itse en kaipaa 2020 ja 2021 tyylisiä kesiä mihinkään, kun en edes liiemmin rusketu, lähinnä palan, ja ihosyöpä on jälleen kerran askeleen lähempänä.
Meillä ei ole lypsyukon kanssa välimatkaa kuin jotain 50 kilometriä....monena kesänä on saanut toiveikkaana katsoa tummaa taivaanrantaa jossa sadepilvet seilaa tuota Suomenselkää pitkin ja menee ohi antamatta pisaraakaan kuivaan maahan.
2022 oli paras moneen vuoteen satotason ja hintojen takia kustannustasosta riippumatta.
Mitäpä ne nyt sitten kustantavat ympätyt alsike- ja puna-apilan siemenet tällä hetkellä? Vai onko ne myyty jo loppuun? :o
Aika lähellä loppumassa, 10 kg pussi kahdeksankympin tienoilla.
-SS-
Yksivuotista apilaa varmaan pitää ostaa jos pölyttäjäkasviehdon aikoo täyttää. Vai kukkiiko monivuotiset jo kylvövuonna?
Ymppäys ei liene välttämätön, vaikka hiukan kasvua lisääkin.
Agrotuonti oy 7 euroa kilo. Mutta 25 kg säkki. On niin paljon vanhaakin siementä itsellä.että ne hinnat on jotakin muuta.
Hankkijasta muistaakseni sain sen noin 80 euron hinnan 10 kg säkille.
Ymppiä varmaan saa erikseen naturcommilta.
-SS-
Pölyttäjäkasviksi käy myös rypsi ja rapsi, ihan satokasvitarkoituksessa.Tuota asiaa saako korjata sadon vai ei olen itsekin ihmetellyt. Kyseessä olisi lohkot joihin tulee Ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvi-kohdan Pölyttäjähyönteis- ja maisemakasveja.
-SS-
Pölyttäjäkasviksi käy myös rypsi ja rapsi, ihan satokasvitarkoituksessa.Tuota asiaa saako korjata sadon vai ei olen itsekin ihmetellyt. Kyseessä olisi lohkot joihin tulee Ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvi-kohdan Pölyttäjähyönteis- ja maisemakasveja.
-SS-
Ruokaviraston ohjeessa sanotaan, että saa lannoittaa mutta ei käyttää kasvinsuojeluaineita. Silti varmaan jonkinlaisen rypsi- tai rapsisadon saisi näinkin, ja sen 300 eur eko tuen päälle.
Ohjeissa ei sanota että sadon saa korjata, mutta ei kielletäkään. Kasvusto säilytettävä 30.9 asti. Tulisiko myös öljykasvien 120 eur/ha erikoiskasvipalkkio tähän päälle?
Yksivuotista apilaa varmaan pitää ostaa jos pölyttäjäkasviehdon aikoo täyttää. Vai kukkiiko monivuotiset jo kylvövuonna?
Ymppäys ei liene välttämätön, vaikka hiukan kasvua lisääkin.
Ymppiä käsittääkseni tarvitaan jos ei ole muutamaan vuoteen ollut apilaa. Maassa on aina niitä bakteereita mutta ne vähenevät jos ei ole niille sopivaa lois-isäntää olemassa.
Ymppi tuo niitä juurien lähelle ja typpinystyrät pääsevät kasvamaan. Mutta jos maassa on ennestään runsaasti typpeä, sekin ehkäisee typpinystyröiden kehittymistä.
Ymppi ei muutenkaan taida kestää aktiivisena ylivuotiseksi asti, vaikka siemen kestänee itävänä useamman vuoden.
-SS-
Ymppäyksen vaikutus säilyy enintään parisen viikkoa, eli jos nyt ostaa ympättyä siementä niin kylvöaikaan teho on jo häipynyt.
Ainakin alan firmat netissä tällä tavoin kertovat. Ymppijauhe pitää ostaa erikseen ja sekoittaa jossain astiassa apilan siemeniin käsittääkseni.
Vai onko se valmiiksi ympätty sienmen jotenkin erilaista ja vaikutus säilyypidempään?
Luomuun kun aloin niin ekana vuotena maksoin ympätyistä siemenistä sen jälkeen en ole maksanut. Mielestäni on kasvanut ihan samalla tavalla. Mielestäni kasvu on enemmän kiinni muista olosuhteista kuin ympistä. Asian voi ajatella vähän samalla tavalla, että paljonko vaikka viljojen hivenpeittaus auttaa satoon. Toki hivenpeittauksen tarpeellisuus voidaan todeta hivenpuutuksesta. Mut niinkuin yleisellä tasolla niin ei se ymppäys ole Mielestäni pakollinen. Toki ei se muistaakseni ole kallis toimenpide..
Niin jäi kirjoittamatta et ekoilla lohkoilla käytin ympättyä siemeniä sen jälkeen seuraavat lohkot olleet ilman..Luomuun kun aloin niin ekana vuotena maksoin ympätyistä siemenistä sen jälkeen en ole maksanut. Mielestäni on kasvanut ihan samalla tavalla. Mielestäni kasvu on enemmän kiinni muista olosuhteista kuin ympistä. Asian voi ajatella vähän samalla tavalla, että paljonko vaikka viljojen hivenpeittaus auttaa satoon. Toki hivenpeittauksen tarpeellisuus voidaan todeta hivenpuutuksesta. Mut niinkuin yleisellä tasolla niin ei se ymppäys ole Mielestäni pakollinen. Toki ei se muistaakseni ole kallis toimenpide..
Niin, ehkäpä se vertailu ympätyn ja ymppäämättömän siemenen välillä olisikin pitänyt tehdä juuri silloin ensimmäisenä vuotena. Silloin kun apilan viljelytaukoa oli kuitenkin enemmän takana?
Happamuus lienee avaintekijä. Jos pH on yli 6,5 ja maa vähänkin multavaa, voi ymppäys olla tarpeetonta.Omien lohkojen ph pyörii jossain vähän päälle 6..
Mutta ymppäyksestä ei ole mitään haittaakaan, ja harvinaisemmat typensitojakasvilajit varmasti tarvitsevat ympin, kun tilalla otetaan kyseinen kasvi ensi kertaa käyttöön.
-SS-
Jotenki naurattaa ja hirvittää joskus, miehet ostaa näillä viljan pulkki hinnoilla 160 tonnin Horsin kylvökoneita.Se rahan kippaaminen / ajan käyttäminen siitä saatu hyöty on olematon. Toki vanhoihin vehkeisiinkin on suunniteltuja automaatti ohjauksia, niitä kannatan. Se ainainen laajentaminen syö elamän. Rahhaa tullee sopivasti ja lunnon ehdoilla. Ainut on, että kasvinsuojelu on mulla tarkka laji. ja ja kannatava on ollu sydeemini. ei valituksen aihetta. 25 hehtaaria kylvöön.)
Jotenki naurattaa ja hirvittää joskus, miehet ostaa näillä viljan pulkki hinnoilla 160 tonnin Horsin kylvökoneita.Se rahan kippaaminen / ajan käyttäminen siitä saatu hyöty on olematon. Toki vanhoihin vehkeisiinkin on suunniteltuja automaatti ohjauksia, niitä kannatan. Se ainainen laajentaminen syö elamän. Rahhaa tullee sopivasti ja lunnon ehdoilla. Ainut on, että kasvinsuojelu on mulla tarkka laji. ja ja kannatava on ollu sydeemini. ei valituksen aihetta. 25 hehtaaria kylvöön.)
Automaattiohjaussysteemit on niin monimutkaista touhua, että pitää olla insinööri, että osaa niitä asennella ja viritellä toimimaan. Onneksi ei ole niin paljon rahaa ja peltoja että tulisi edes pientä hinkua sellaisten hankintaan, emmää kuitenkaan tajuaisi niistä mitään.
mut aatteleppa kuin paljun hehtaaria tuolasella saabi kylvettyä päiväsä.. ja jää aikaa muuhunkin.. kännyn näplyyseen.. ku esi-isät kylvi nuo samat alat 2.5 metrisellä jukolla...
Hyvä puhe pyh. Net oliki kovia ukkoja, itteki pikkusäkillä apulantaa mont vuot koneeseen laitoin, nykyään jo niin vetelä olen en jaksa.
Hyvä puhe pyh. Net oliki kovia ukkoja, itteki pikkusäkillä apulantaa mont vuot koneeseen laitoin, nykyään jo niin vetelä olen en jaksa.
Apulantasäkit ovat nykyään vain 25kg. Kyllä niitäkin aika ripeästi nostelee. Nykyajan kylvökoneet ovat vain turhan korkeita siihen hommaan.
Ennen oli kalkkikin 50kg säkeissä.Aikanaan maamieskoulussa noita 50kg apulantapusseja pusseja puljattiin moneen kertaan paikasta toiseen.
ei ollu ennen pullakäsiä ei :P
Ollaan me täälä miehisä nostettu noita 600 kiloon suursäkkejä ku kiire tosi ollu. Iso pölökky vaan ja kumallekki puolelle ukot.Joo minun nuoruudessani sellaista 1 siipistä hevosauraa työnnettiin pellolla yleensä ilman hevosta apuna, sitten vasta jos oli kaksi tai kolme siipeä saatettiin ottaa hevonen kaveriksi. Kylväessä toisella olalla oli 100kg siemensäkki ja toisella samanmoinen apulantasäkki, molemmissa reiät mistä valuttivat selän taakse ja sitten piereskeltiin sen verran miehekkäästi että levisivät tasaisesti.
Yks tuttu meinas että sen ollessa nuori lantasäkit oli 100kg. Nyt tuo äijä on kait n70v. Jotenkin en kyllä uskoisi tuohon. Isä on osaksi työllistynyt 70-luvulla tuolla lannan ajolla ( ei ikinä ole puhunut kuin 50kg:n säkeistä) Mustakantisessa vihkossa on vieläkin määriä ja osoitteita mihin on lantaa ajettu traktori pelillä ja käsin. Ja eihän se nyt noin helppoa. Ensin junan vaunusta kaupan varastoon ja sieltä asiakkaan matala oviseen riiheen.
Juu,kalkkia ja jyviä on ollut 100kg säkissä,piti kysyä vanhemmalta.Tällä saitilla taitaa Mattia lukuunottamatta kaikki olla pullakäsiä.Matin jatkuva siemensäkkien nostelu näkyy käsivoimissa eli ei välttämättä kannata mennä ryttyilemään siemenmyyjille.Yks tuttu meinas että sen ollessa nuori lantasäkit oli 100kg. Nyt tuo äijä on kait n70v. Jotenkin en kyllä uskoisi tuohon. Isä on osaksi työllistynyt 70-luvulla tuolla lannan ajolla ( ei ikinä ole puhunut kuin 50kg:n säkeistä) Mustakantisessa vihkossa on vieläkin määriä ja osoitteita mihin on lantaa ajettu traktori pelillä ja käsin. Ja eihän se nyt noin helppoa. Ensin junan vaunusta kaupan varastoon ja sieltä asiakkaan matala oviseen riiheen.
Ne satasen säkit on sisältänyt tuomaskuonaa :) . Muistelin kuulleeni joskus noista sadan kilon säkeistä ja näyttää tänään ilmestyneen juttu ainakin MaasTullin nettiversioon...juttu kertoo kuljetusalan ammattilaisesta Erkki Lassilasta.Sekään ei ole ollut mikään pullakäsi.
Ukki kertoi kuinka naapurissa oli peltotöissä tullut pientä vedonlyöntiä ja renki oli käynyt ukin pihassa kääntymässä tuollaista 100kg säkkiä selässään kantaen. Pihasta naapurin pellolle on noin 100 metriä matkaa.Juu,kalkkia ja jyviä on ollut 100kg säkissä,piti kysyä vanhemmalta.Tällä saitilla taitaa Mattia lukuunottamatta kaikki olla pullakäsiä.Matin jatkuva siemensäkkien nostelu näkyy käsivoimissa eli ei välttämättä kannata mennä ryttyilemään siemenmyyjille.Yks tuttu meinas että sen ollessa nuori lantasäkit oli 100kg. Nyt tuo äijä on kait n70v. Jotenkin en kyllä uskoisi tuohon. Isä on osaksi työllistynyt 70-luvulla tuolla lannan ajolla ( ei ikinä ole puhunut kuin 50kg:n säkeistä) Mustakantisessa vihkossa on vieläkin määriä ja osoitteita mihin on lantaa ajettu traktori pelillä ja käsin. Ja eihän se nyt noin helppoa. Ensin junan vaunusta kaupan varastoon ja sieltä asiakkaan matala oviseen riiheen.
Ne satasen säkit on sisältänyt tuomaskuonaa :) . Muistelin kuulleeni joskus noista sadan kilon säkeistä ja näyttää tänään ilmestyneen juttu ainakin MaasTullin nettiversioon...juttu kertoo kuljetusalan ammattilaisesta Erkki Lassilasta.Sekään ei ole ollut mikään pullakäsi.
Niin mitenkähän tuolla meidän viljasadolla 3 miljoonaa tonnia on oikeastaan mihinkään merkitystä? Jos ranskallakin 70 Miljoonaa tonnia ja saksaki pyyhkii yli 50 Miljoonaa tonnia. Kaiken kukkaron kukkaraksi meillä on vielä akuutti metsäkato päällä, joka heikentää. Aika vaikuttavaa kuinka paljon tuommonen Kiina tuottaa viljaa melkein 450mkg. Kyllä se joku rutto riisi vois hintaa nostaa.
Kylväkää ohraa....
Mikähän Keski-Euroopan vilja-alueilla on kasteluveden saatavuus? Italiassa ja osassa Ranskaa on aika katastrofaalinen tilanne. Luulisi jotain vaikuttavan viljasatohin.
Mikähän Keski-Euroopan vilja-alueilla on kasteluveden saatavuus? Italiassa ja osassa Ranskaa on aika katastrofaalinen tilanne. Luulisi jotain vaikuttavan viljasatohin.
Tuosta paha mennä sanomaan mutta mielenkiintonen aihe ranskassa. Mutta mikä on polttoaine litra määrä per tonni jos vilja on 20% ja sanotaan ny 13.5 kuivataan? no ,) ohra/vehnä/kaura.. Noi niiku haarukka... toki onko yö onko päiva jne jne.. See keeskiarvo?
Tota ei moni laske ja vielä harvempi jos saa sen kasitonnarin et paljon sen puiminen, rahtaaminen ja ennenkaikkea kuivaaminen maksaa.. ::)Mikähän Keski-Euroopan vilja-alueilla on kasteluveden saatavuus? Italiassa ja osassa Ranskaa on aika katastrofaalinen tilanne. Luulisi jotain vaikuttavan viljasatohin.
Tuosta paha mennä sanomaan mutta mielenkiintonen aihe ranskassa. Mutta mikä on polttoaine litra määrä per tonni jos vilja on 20% ja sanotaan ny 13.5 kuivataan? no ,) ohra/vehnä/kaura.. Noi niiku haarukka... toki onko yö onko päiva jne jne.. See keeskiarvo?
65 kg vettä tonnista haihdutetaan. Käytännön öljynkulutus vanhoissa ja pienissä kuivureissa lienee noin o,2 l/haihdutettu vesikilo. Öljyä menisi 13 l ja sähköä vaikkapa pari kWh. Euron öljynhinnalla 13 €/tn. Rahti 5€ puinti ja kuljetukset ehkä kympin. 80 euron ohratonnista häviää kolmasosa.
-SS-
Vilja halpaa,apupaska kallista, tuet pienenee. On tämä hullua touhua nyt tämä peltopelleily, kuka tätä enää viitsii harjoittaa.Näinhän se menee mut aika moni sitä tuntuu edelleen intoa puhkuen jatkavan..
Vilja halpaa,apupaska kallista, tuet pienenee. On tämä hullua touhua nyt tämä peltopelleily, kuka tätä enää viitsii harjoittaa.
Vanillen ennakko oli messuilla 555€/tn. Otin, koska siilossa olleen tossin arvo oli 420€.Ei ole ikinä harmittanut näin paljoa, etten saanut syysvehnää maahan viime syksynä. Viime yönä tuli kymmenen milliä vettä tässä ja sen jäljiltä maat edelleen kosteana. Kyllä sulaa ja voi hyvin.
Kyllähän tässä eväät noilla kiinnityksillä on kaikkien aikojen toiseksi parhaaseen tuottoon. Viime vuoteen (n. 2100€ myyntiä/ha) ei yllä millään.
Mut sopparien laadut tarvii saada. Hinnat vaan maltaalle, leipävehnälle ja kunnolliselle rukiille. Itse keskityn nyt, etten lannoita mallasta yli. Quarnaa 12ha, jolla saa korjattua syysvehnään valkuaista. Ym.ym. kikkoja pitkin kautta, jolla varmistan laatua kiinnitettyihin eriin.
Noista syysvehnistä muuten versoo nyt aivan päätöntä pusikkoo. Rehuvehnää 🐥
Vilja halpaa,apupaska kallista, tuet pienenee. On tämä hullua touhua nyt tämä peltopelleily, kuka tätä enää viitsii harjoittaa.
Vanillen ennakko oli messuilla 555€/tn. Otin, koska siilossa olleen tossin arvo oli 420€.Ei ole ikinä harmittanut näin paljoa, etten saanut syysvehnää maahan viime syksynä. Viime yönä tuli kymmenen milliä vettä tässä ja sen jäljiltä maat edelleen kosteana. Kyllä sulaa ja voi hyvin.
Kyllähän tässä eväät noilla kiinnityksillä on kaikkien aikojen toiseksi parhaaseen tuottoon. Viime vuoteen (n. 2100€ myyntiä/ha) ei yllä millään.
Mut sopparien laadut tarvii saada. Hinnat vaan maltaalle, leipävehnälle ja kunnolliselle rukiille. Itse keskityn nyt, etten lannoita mallasta yli. Quarnaa 12ha, jolla saa korjattua syysvehnään valkuaista. Ym.ym. kikkoja pitkin kautta, jolla varmistan laatua kiinnitettyihin eriin.
Noista syysvehnistä muuten versoo nyt aivan päätöntä pusikkoo. Rehuvehnää 🐥
Kelepaisko 20cm lunta?Pahoin pelkään huomenna olevan satanut tuon verran lunta.Vanillen ennakko oli messuilla 555€/tn. Otin, koska siilossa olleen tossin arvo oli 420€.Ei ole ikinä harmittanut näin paljoa, etten saanut syysvehnää maahan viime syksynä. Viime yönä tuli kymmenen milliä vettä tässä ja sen jäljiltä maat edelleen kosteana. Kyllä sulaa ja voi hyvin.
Kyllähän tässä eväät noilla kiinnityksillä on kaikkien aikojen toiseksi parhaaseen tuottoon. Viime vuoteen (n. 2100€ myyntiä/ha) ei yllä millään.
Mut sopparien laadut tarvii saada. Hinnat vaan maltaalle, leipävehnälle ja kunnolliselle rukiille. Itse keskityn nyt, etten lannoita mallasta yli. Quarnaa 12ha, jolla saa korjattua syysvehnään valkuaista. Ym.ym. kikkoja pitkin kautta, jolla varmistan laatua kiinnitettyihin eriin.
Noista syysvehnistä muuten versoo nyt aivan päätöntä pusikkoo. Rehuvehnää 🐥
Salossa tuli 4 mm. Nyt potkiskelemalla pöllähtää taas maaperä. Kasteli ehkä 4-5 mm maata. Ennen kuin sataa yli 20 mm, on turha odottaa kasvustolta tummuvaa väriä ja ravinteiden painumista riittävän syvälle. Mutta jos vesijättö on puolet *skaa, ei kasvua voi estää.
-SS-
-SS-
Hankkija taas tiputti, alkaa olemaan vehnäkin alta 200€ paikoitellen.Jee lisää apulantaa tilaukseen 8)
Hankkija taas tiputti, alkaa olemaan vehnäkin alta 200€ paikoitellen.Jee lisää apulantaa tilaukseen 8)
Pienen Suomen markkinoilla joudutaan menemään kuin lastu laineilla kun isotpojat pörssissä maalaavat.Kaikki ne maalaa joilla on pensseli
-SS-
Vilja halpaa,apupaska kallista, tuet pienenee. On tämä hullua touhua nyt tämä peltopelleily, kuka tätä enää viitsii harjoittaa.
Kas vain Rakkine, oletko saanut tilisi jo taas käyttöön?
Vilja halpaa,apupaska kallista, tuet pienenee. On tämä hullua touhua nyt tämä peltopelleily, kuka tätä enää viitsii harjoittaa.
Kas vain Rakkine, oletko saanut tilisi jo taas käyttöön?
Pääsen mä täne chromen ingocnito-tilan kautta omalla
nimimerkillä, mutta selaimen avoimella tilalla en pääse, vaan herjaa virheestä edelleen.
Nyt kun on suurin piirtein tuet tiidetään/ lörsät siemenet JNE panokset ostettu, :-\ pystyy sinun tilasi myymään ohra/ vehnä / kaura tonnin kulut pois, eikä omalle mutta työhenkilöille palkat, että ei jää mittää lapaseen. :-\
Kauraa polttoon, energian hinta ei ole vielä nollaantunut. Kaksi vuotta voi kestää aika, jolloin viljan hinnat ovat alle 10v keskiarvon. Toimitusketju pitää valmistella etukäteen, Suomeen laivataan kalliilla Etelä-Euroopan jätteitä biovoimaloihin, kyllä sinne joukkoon kaurat mahtuu.
Jos teollisuudella on pari miljoonaa tonnia valmiiksi ostettua neljänsadan viljaa, niin seuraavat kaksi miljoonaa tonnia on pakko hankkia satasella tonni. Silloin kahden vuoden keskiarvo saadaan asettumaan 250 euron tuntumaan, mikä voisi olla ulkomailta tuotetun viljan hinta satamassa muutaman seuraavan vuoden aikana.
Meitä satasen tunkkeja tarvitaan, meillä on tarkoitus.
-SS-
👍👍👍
Jospa sitä laittaisi sittenkin ruista syksyllä. Hyvin ruiskutettuun nurmirikkoon ja saisi 3tn kylvä ja pui taktiikalla…
Rehuohra etelässä 132€ . Leipävehnä 186€Kertoo hyvin siitä et rehuohraa ei tällä hetkellä haluta siiloihin enää yhtään lisää. Mitä enemmän sitä sinne työnnetään niin sen varmemmin päästään syksyllä vielä alempiin hintoihin, alle sataseen?
Basis näyttää olevan melko paljon miinuksella, vuodelle -24 noin -50€ , kauralla -60€.
-SS-
Rehuohra etelässä 132€ . Leipävehnä 186€Kertoo hyvin siitä et rehuohraa ei tällä hetkellä haluta siiloihin enää yhtään lisää. Mitä enemmän sitä sinne työnnetään niin sen varmemmin päästään syksyllä vielä alempiin hintoihin, alle sataseen?
Basis näyttää olevan melko paljon miinuksella, vuodelle -24 noin -50€ , kauralla -60€.
-SS-
Siinä on hienoa alkaa kattamaan viljelykuluja. Viime vuoden korkeat hinnat otetaan korkojen kera takaisin.. ::)
Rehuohra etelässä 132€ . Leipävehnä 186€Kertoo hyvin siitä et rehuohraa ei tällä hetkellä haluta siiloihin enää yhtään lisää. Mitä enemmän sitä sinne työnnetään niin sen varmemmin päästään syksyllä vielä alempiin hintoihin, alle sataseen?
Basis näyttää olevan melko paljon miinuksella, vuodelle -24 noin -50€ , kauralla -60€.
-SS-
Siinä on hienoa alkaa kattamaan viljelykuluja. Viime vuoden korkeat hinnat otetaan korkojen kera takaisin.. ::)
Joko on sikala täynnä?
Ei oo.. possuista pulaa..Rehuohra etelässä 132€ . Leipävehnä 186€Kertoo hyvin siitä et rehuohraa ei tällä hetkellä haluta siiloihin enää yhtään lisää. Mitä enemmän sitä sinne työnnetään niin sen varmemmin päästään syksyllä vielä alempiin hintoihin, alle sataseen?
Basis näyttää olevan melko paljon miinuksella, vuodelle -24 noin -50€ , kauralla -60€.
-SS-
Siinä on hienoa alkaa kattamaan viljelykuluja. Viime vuoden korkeat hinnat otetaan korkojen kera takaisin.. ::)
Joko on sikala täynnä?
;D ;D ;D
Rehuohra etelässä 132€ . Leipävehnä 186€Kertoo hyvin siitä et rehuohraa ei tällä hetkellä haluta siiloihin enää yhtään lisää. Mitä enemmän sitä sinne työnnetään niin sen varmemmin päästään syksyllä vielä alempiin hintoihin, alle sataseen?
Basis näyttää olevan melko paljon miinuksella, vuodelle -24 noin -50€ , kauralla -60€.
-SS-
Siinä on hienoa alkaa kattamaan viljelykuluja. Viime vuoden korkeat hinnat otetaan korkojen kera takaisin.. ::)
Alkaa olen enempi renkaanpotkijoita konenäyttelyissä, kuin ostohousut
Jalassa olevia viljaukkoja, eläinpuolella vielä tohinaa.
Kiinahan paljon kumina, ym maustekasvialat plompsahtaa, ei mikään
Ihme näillä viljan hinnoilla, kyllä puimuri/kuivurimarkkinat sukeltaa,
Ja syvälle :-\
Voi sitä isäntää, joka jäi siilot täynnä ohraa ahneuksissaan odottelemaan 400€ hinnoissa vielä hintojen nostetta. Ja nyt sitten joutuu myymään kohta uuden sadon tieltä just ja just yli satasella.
Ja tämän (toivottavasti) fiktiivisen tarinan kruunaisi vielä se, että kyseinen sato oltaisiin tuotettu käyttämällä lannoitetta, joka oltaisiin ostettu ennätyskorkeaan hintaan ja polttoainetankissa olisi ollut ne vajaan 2€ litrahintaan ostetut löpöt.
Kertoo hyvin siitä et rehuohraa ei tällä hetkellä haluta siiloihin enää yhtään lisää. Mitä enemmän sitä sinne työnnetään niin sen varmemmin päästään syksyllä vielä alempiin hintoihin, alle sataseen?
Siinä on hienoa alkaa kattamaan viljelykuluja. Viime vuoden korkeat hinnat otetaan korkojen kera takaisin.. ::)
Niin saa sitten nähdä.. vielä ei merkkejä hiipumisesta ole ollut..Rehuohra etelässä 132€ . Leipävehnä 186€Kertoo hyvin siitä et rehuohraa ei tällä hetkellä haluta siiloihin enää yhtään lisää. Mitä enemmän sitä sinne työnnetään niin sen varmemmin päästään syksyllä vielä alempiin hintoihin, alle sataseen?
Basis näyttää olevan melko paljon miinuksella, vuodelle -24 noin -50€ , kauralla -60€.
-SS-
Siinä on hienoa alkaa kattamaan viljelykuluja. Viime vuoden korkeat hinnat otetaan korkojen kera takaisin.. ::)
Alkaa olen enempi renkaanpotkijoita konenäyttelyissä, kuin ostohousut
Jalassa olevia viljaukkoja, eläinpuolella vielä tohinaa.
Kiinahan paljon kumina, ym maustekasvialat plompsahtaa, ei mikään
Ihme näillä viljan hinnoilla, kyllä puimuri/kuivurimarkkinat sukeltaa,
Ja syvälle :-\
Kylhän tuo riskipilvi leijui jo viime kesänä homman yllä kun yara ilmoitti kauden avaushinnat.. siinä ei kohta auta näennäisesti silloin halvat 600e/t lannat kun viljat on satasen. Paljon sitten on niitä jotka ovat onnistuneet kiinnittämään kovaan yli 300e hintaan viljoja? Ikkuna oli ainakin hyvin vähänaikaa auki..
Voi sitä isäntää, joka jäi siilot täynnä ohraa ahneuksissaan odottelemaan 400€ hinnoissa vielä hintojen nostetta. Ja nyt sitten joutuu myymään kohta uuden sadon tieltä just ja just yli satasella.
Ja tämän (toivottavasti) fiktiivisen tarinan kruunaisi vielä se, että kyseinen sato oltaisiin tuotettu käyttämällä lannoitetta, joka oltaisiin ostettu ennätyskorkeaan hintaan ja polttoainetankissa olisi ollut ne vajaan 2€ litrahintaan ostetut löpöt.
Voi sitä isäntää, joka jäi siilot täynnä ohraa ahneuksissaan odottelemaan 400€ hinnoissa vielä hintojen nostetta. Ja nyt sitten joutuu myymään kohta uuden sadon tieltä just ja just yli satasella.
Ja tämän (toivottavasti) fiktiivisen tarinan kruunaisi vielä se, että kyseinen sato oltaisiin tuotettu käyttämällä lannoitetta, joka oltaisiin ostettu ennätyskorkeaan hintaan ja polttoainetankissa olisi ollut ne vajaan 2€ litrahintaan ostetut löpöt.
Jälkiviisaus on tarpeetonta, mutta se näkemys on vahvistunut, että hintapiikin aikana keskusteluyhteyttä oli vain rajoitetulla viljelijäjoukolla teollisuuteen ja kauppaan. Toki keskusteluun heti osallistuu muutama kellokas, jotka mitätöivät havaintoni, että mitäs et myynyt, helppoa oli. Minä sanon siihen, että Mikä Oli Todistettava. Itselleni varaston tyhjentäminen on nyt pääasia, jotta jää vähemmän huolta talveksi, ja monimuodot ovat siirtyneet päätuotantoalaksi.
Onneksi löpövarastoa vielä on, 80 sentin hintaluokassa. Kuivien vuosien etu. Ja se kuivurin talvilaatukin oli vielä kohtuuhintaista. Lannoitteita ei monimuoto juurikaan tarvitse, sekin on etu, eikä ole huolta vanhojen säkkien kovettumisesta.
-SS-
Voi sitä isäntää, joka jäi siilot täynnä ohraa ahneuksissaan odottelemaan 400€ hinnoissa vielä hintojen nostetta. Ja nyt sitten joutuu myymään kohta uuden sadon tieltä just ja just yli satasella.
Ja tämän (toivottavasti) fiktiivisen tarinan kruunaisi vielä se, että kyseinen sato oltaisiin tuotettu käyttämällä lannoitetta, joka oltaisiin ostettu ennätyskorkeaan hintaan ja polttoainetankissa olisi ollut ne vajaan 2€ litrahintaan ostetut löpöt.
Jälkiviisaus on tarpeetonta, mutta se näkemys on vahvistunut, että hintapiikin aikana keskusteluyhteyttä oli vain rajoitetulla viljelijäjoukolla teollisuuteen ja kauppaan. Toki keskusteluun heti osallistuu muutama kellokas, jotka mitätöivät havaintoni, että mitäs et myynyt, helppoa oli. Minä sanon siihen, että Mikä Oli Todistettava. Itselleni varaston tyhjentäminen on nyt pääasia, jotta jää vähemmän huolta talveksi, ja monimuodot ovat siirtyneet päätuotantoalaksi.
Onneksi löpövarastoa vielä on, 80 sentin hintaluokassa. Kuivien vuosien etu. Ja se kuivurin talvilaatukin oli vielä kohtuuhintaista. Lannoitteita ei monimuoto juurikaan tarvitse, sekin on etu, eikä ole huolta vanhojen säkkien kovettumisesta.
-SS-
Kuivurin talvilaatu? Kuivaatko talvella? Eikö halvempaa ois keväällä tai vielä parempi syksyllä? Tai kannattaisko hommata aikaisempaa lajiketta jos talvilaatua tarvii.
Tänään lähti loput kaurat. Seuraava myynti voikin olla vasta parin vuoden päästä, että markkinat ehtii korjaantua.
Oraathan näyttää ainakin eteläisessä Suomessa lupaavilta. Mutta ei kyllä ole paljon sateita ennusteiden mukaan tulossa seuraavien viikkojen aikana.Jokohan perinteinen kuivuus alkaisi pikku hiljaa heräilemään. Kävin eilen sivutilalla, koko päivän aivan tolkuttoman märkiä pellot viikonlopun reilun 10mm sateiden jälkeen. Jos kylvää pitäisi, niin vaikeaa olisi. Tässä kotona kävin potkimassa viimeisiä vehnänkylvöksiä. Ovat juuri tulossa pintaan. Lautasmuokkauksella avattua sänkeä. Todella märkää oli näissäkin siellä pohjalla. Viileät kelit ovat pelastaneet, ettei kuorettuminen ole lähtenyt liikkeelle, poislukien tuolla sivutilan hiesuilla, jota täytyy käydä loppuviikosta vilkaisemassa. Mielestäni tulee kuorettumista tekemään, vähintään jonkinasteinen tiivistyminen on tällä kosteustasolla todennäköistä. Sanoisin, että näillä lähtökosteuksilla oraat painelevat Juhannukseen helposti, jos ei lämpötila ala porottamaan hellelukemia. Jotenkin kolealta on kuitenkin tuntunut suurimman osan ajasta. Jokohan 2014 tai 2015 kylmäkausi olisi nyt vuorossa.
Oraathan näyttää ainakin eteläisessä Suomessa lupaavilta. Mutta ei kyllä ole paljon sateita ennusteiden mukaan tulossa seuraavien viikkojen aikana.Jokohan perinteinen kuivuus alkaisi pikku hiljaa heräilemään. Kävin eilen sivutilalla, koko päivän aivan tolkuttoman märkiä pellot viikonlopun reilun 10mm sateiden jälkeen. Jos kylvää pitäisi, niin vaikeaa olisi. Tässä kotona kävin potkimassa viimeisiä vehnänkylvöksiä. Ovat juuri tulossa pintaan. Lautasmuokkauksella avattua sänkeä. Todella märkää oli näissäkin siellä pohjalla. Viileät kelit ovat pelastaneet, ettei kuorettuminen ole lähtenyt liikkeelle, poislukien tuolla sivutilan hiesuilla, jota täytyy käydä loppuviikosta vilkaisemassa. Mielestäni tulee kuorettumista tekemään, vähintään jonkinasteinen tiivistyminen on tällä kosteustasolla todennäköistä. Sanoisin, että näillä lähtökosteuksilla oraat painelevat Juhannukseen helposti, jos ei lämpötila ala porottamaan hellelukemia. Jotenkin kolealta on kuitenkin tuntunut suurimman osan ajasta. Jokohan 2014 tai 2015 kylmäkausi olisi nyt vuorossa.
Mitä sitä sadetta nyt pitää toivoa sadonkorjuu ajalle >:(
En ole tilastomilleistä niin perillä, mut kuten mainittu niin on niitä kuivempiakin keväitä ollut. Ja kuumempia. Nytkin saa pitkähihaista kaivaa esille ja vettäkin tiputti taas pari pisaraa. Vikoja kylvöjä odotan edelleen ja hienosti on kosteus odottamassa siinä 3cm syvyydessä. Ei ole vielä hätäpäivää. Mut nämä pellot nyt ovat niitä "tasaisia" missä nyt näkyy kumpuilevia peltoja niin onhan ne kumpareet jo huonon näköisiä.
Mutta on niitä huonompiakin startteja ollut. Jos ennusteet pitävät paikkansa et vettäkin tiputtaa silloin tällöin ja lämpötila pysyy 20 paikkeilla niin voi hyvinkin olla 2017 vuoden kaltainen vuosi.. ::)
Sillon kun oli vähä pulaa ja vilja vietii käsistä ei kukaa puhunu donist mittä. Saas nähä ny ku ovat rahdanne siilot täytee ukrainast, on ihme touhuu.
Juu toki sateet joskus tasaavat sadantaa, mut ei kai niitä tarvii sadonkorjuu ajalle toivoa. Toki jos täkäläinen 2017 toistuu niin sellainenhan se oli. Vähät syysvehnät ja ohrat saatiin vielä kohtuullisesti talteen, loput yhtä helvettiä, märkää ja vielä märempää. Joitain kymmeniä hehtaareja jätettiin puimattakin. ::)Mitä sitä sadetta nyt pitää toivoa sadonkorjuu ajalle >:(
En ole tilastomilleistä niin perillä, mut kuten mainittu niin on niitä kuivempiakin keväitä ollut. Ja kuumempia. Nytkin saa pitkähihaista kaivaa esille ja vettäkin tiputti taas pari pisaraa. Vikoja kylvöjä odotan edelleen ja hienosti on kosteus odottamassa siinä 3cm syvyydessä. Ei ole vielä hätäpäivää. Mut nämä pellot nyt ovat niitä "tasaisia" missä nyt näkyy kumpuilevia peltoja niin onhan ne kumpareet jo huonon näköisiä.
Mutta on niitä huonompiakin startteja ollut. Jos ennusteet pitävät paikkansa et vettäkin tiputtaa silloin tällöin ja lämpötila pysyy 20 paikkeilla niin voi hyvinkin olla 2017 vuoden kaltainen vuosi.. ::)
Ehkä ajattelin niitä syyskesän ja syksyn sateita sellaiseksi tasapainotilaksi, jossa hyvää ja huonompaa tulee tasaisesti vuorotellen. Runsaat syyssateet myös toisivat realismia täkäläiseen viljelyyn: amerikkalainen systeemi, jossa 20 m leveällä puimurilla krapistellaan 13% vehnää rumpupuimurilla suoraan varastosiiloon, se ei joka vuotena ehkä kuitenkaan täällä ole se todellisuus, vaan punahomeet jylläävät jo kärryssä.
Yksi viljamarkkinoita tasaava tekijä todellakin on DON-rajat, jotka otetaan aina niinä vuosina pedanttisesti käyttöön, kun vastaanotossa on ahdasta.
-SS-
Juu toki sateet joskus tasaavat sadantaa, mut ei kai niitä tarvii sadonkorjuu ajalle toivoa.
Hyvä, että joku muukin kantaa huolta pohjavesitilanteesta. Nopeakin kierros kulmakunnalla kertoo, että kuivaa on ja kuivuus vaivaa jo. Paikoin orastuminen on epätasaista. Sanotaan nyt niin, että jos sadanta on esim. juhannukseen asti tähänastista luokkaa, 4-6mm/vk, turha viljojen puoleen sataa sen jälkeenkään. Arvioisin, että tästä eteenpäin juhannusta kohti mentäessä jokainen kuiva viikko laskee sato-odotuksia yhdellä tonnilla. Onnena pidän sitä, jos edes helteet kiertäisivät. Karu tosiasia on, että näin kuivaa kevättä ei ole ollut piiitkään aikaan.
Etkös sä nyt ole valittanut et kuivia vuosia ovat olleet kaikki 2017 jälkeen? Mun matikalla tuo tekee sit jo kuudennen vuoden.. ;DHyvä, että joku muukin kantaa huolta pohjavesitilanteesta. Nopeakin kierros kulmakunnalla kertoo, että kuivaa on ja kuivuus vaivaa jo. Paikoin orastuminen on epätasaista. Sanotaan nyt niin, että jos sadanta on esim. juhannukseen asti tähänastista luokkaa, 4-6mm/vk, turha viljojen puoleen sataa sen jälkeenkään. Arvioisin, että tästä eteenpäin juhannusta kohti mentäessä jokainen kuiva viikko laskee sato-odotuksia yhdellä tonnilla. Onnena pidän sitä, jos edes helteet kiertäisivät. Karu tosiasia on, että näin kuivaa kevättä ei ole ollut piiitkään aikaan.
Juu ja siitä tietää, että tilanne on paha, kun jopa Räpidillä™ tehdyt erittäin tasalaatuiset kylvöt ovat aluksi orastuessa hienosti viivoitettuna siistissä pellossa, parin viikon viikon päästä sama heleänvihreä pelto on muuttunut kellertäväraidalliseksi harmaaksi kituliaaksi kasvustoksi. Mäentöyräät loistavat kellanvalkeana savena uudestaan. Toki kituva oras kääntää lehden tavallaan nurin päin, harmaamman puolen näkyviin. Mutta ennustettavasti saattaa tehdä vaaksanmittaista kortta ennenaikaisen tähkimisen yhteydessä , ja rupeaa sitten vihertämään kun heinäkuulla alkaa vesi kohista.
Jos alkaa.
Tässä saattaa olla nimenomaan tälle paikalle onnekasta, tämä ei-tuotantokasviviljelyyn painottaminen. Jotenkin oli semmoinen aavistus, että olisiko taas ensimmäinen seitsemästä kuivasta vuodesta lähtemässä jonoon.
-SS-
Etkös sä nyt ole valittanut et kuivia vuosia ovat olleet kaikki 2017 jälkeen? Mun matikalla tuo tekee sit jo kuudennen vuoden.. ;DHyvä, että joku muukin kantaa huolta pohjavesitilanteesta. Nopeakin kierros kulmakunnalla kertoo, että kuivaa on ja kuivuus vaivaa jo. Paikoin orastuminen on epätasaista. Sanotaan nyt niin, että jos sadanta on esim. juhannukseen asti tähänastista luokkaa, 4-6mm/vk, turha viljojen puoleen sataa sen jälkeenkään. Arvioisin, että tästä eteenpäin juhannusta kohti mentäessä jokainen kuiva viikko laskee sato-odotuksia yhdellä tonnilla. Onnena pidän sitä, jos edes helteet kiertäisivät. Karu tosiasia on, että näin kuivaa kevättä ei ole ollut piiitkään aikaan.
Juu ja siitä tietää, että tilanne on paha, kun jopa Räpidillä™ tehdyt erittäin tasalaatuiset kylvöt ovat aluksi orastuessa hienosti viivoitettuna siistissä pellossa, parin viikon viikon päästä sama heleänvihreä pelto on muuttunut kellertäväraidalliseksi harmaaksi kituliaaksi kasvustoksi. Mäentöyräät loistavat kellanvalkeana savena uudestaan. Toki kituva oras kääntää lehden tavallaan nurin päin, harmaamman puolen näkyviin. Mutta ennustettavasti saattaa tehdä vaaksanmittaista kortta ennenaikaisen tähkimisen yhteydessä , ja rupeaa sitten vihertämään kun heinäkuulla alkaa vesi kohista.
Jos alkaa.
Tässä saattaa olla nimenomaan tälle paikalle onnekasta, tämä ei-tuotantokasviviljelyyn painottaminen. Jotenkin oli semmoinen aavistus, että olisiko taas ensimmäinen seitsemästä kuivasta vuodesta lähtemässä jonoon.
-SS-
Kun tuo kuivuus on yleistä ja itsekin sen allekirjoitan et enemmänkin voisi sadella niin kylhän näitä viljelytoimia kannattaa suunnata näennäisviljelyyn.. hömppäpeltoihin, luomuun, mitä näitä nyt on. Paukkuja kannattaa laittaa silloin kun hetki on otollinen muuten olkoon..
Pitäisiköhän noi saviseudun pellot laittaa nurmelle, energia pajulle tms jollekin monivuotiselle kun viljely on niin vaikeaa.
Eilen aloitettiin äestään, kostea maa tuli syyskyntöisestä kevyellä äestyksellä, paitsi hiesu kohdasta. Tänään ajettiin reilu viikko sitten kynnettyjä ja kosteita oli edelleen. En tarkaa määrää tiedä mitä on satanut, mutta isot pojat on joka päivä kylväneet, eli ei paljo mitään
Kyllähän tuo tyypillisen säätilan vaikutus keskisatoihin on havaittu, vanhan MTT:n tutkijat tätä havainnoivat. Vuodet 1963-1971 olivat Lounais-Suomessa selvästi kuivempia kuin vuosisadan loppupuolella, ja esimerkiksi Turussa selvin signaali on havaittavissa kesän osalta kuivempaan suuntaan. Nyt 2015 mukaan luettuna on jo kahdeksan peräkkäistä vuotta kuivempaa kuin 30 vuoden keskiarvo.Ei kai sitä sateen merkitystä kukaan kiellä, mutta niinkuin itsekin huomaat kenties tilastoja tutkiessa, et kuivuus on se vallitsevampi olomuoto. Se viljely täytyy vain sopeuttaa siihen.. ;)
Tämä on huomionarvoista, koska säätilat saattavat muuttua kosteusoloiltaan ihanteellisista toisenlaisiksi myös muualla ! Väitän, että muutos alkaa etelärannikolta ja siirtyy vaivihkaa pohjoiseen. Nyt Pohjois-Pohjanmaalla on tyypillistä saavuttaa 1960-luvun Varsinais-Suomen lämpösummat. 1960-luvulla Oulun Läänissä ei ollut vielä kevätrapsin kulta-aika, tai 115 vuorokauden myöhäisten kevätvehnien valtakausi.
Kyllä maataloustieteessä on melko selvää, että rain makes grain. Vaikka tilastodata ei muita kiinnostaisikaan, niin itselläni on jo aika pitkä vuosisarja satotasoja ja sademääriä, ja kyllä niistä jo melko hyvät satoennusteet saa kesäkuulla. Jos ilmaston muuttumisen mukanaan tuoma sateisuuden lisääntyminen sisämaan puolella tulee haitaksi, niin siihenkin pitänee varautua, esimerkiksi ojitusta päivittämällä ja muilla tekniikoilla.
No , viljan hintaan ei rannikkotasanteen vähäisillä pelloilla todellakaan ole vaikutusta. Etelämpänä Euroopassa on muista arveluista huolimatta edelleen kuivaa. Enkä oikeastaan ole selvillä, mikä tilastoissa niin pahasta on. Euroopan Yhteisön Copernicus-ohjelmassa on aika mielenkiintoisia aikasarjoja esimerkiksi maaperän ruokamultakerroksen kosteusoloista:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/NE_Europe_mean_anomalies.jpg)
Vasen alakuva: mullan kosteusprosentti aikasarjana, Pohjois-Eurooppa itäinen
-SS-
Ei kai sitä sateen merkitystä kukaan kiellä, mutta niinkuin itsekin huomaat kenties tilastoja tutkiessa, et kuivuus on se vallitsevampi olomuoto. Se viljely täytyy vain sopeuttaa siihen.. ;)
No mä en anna ainakaan pirunkaan arvoa netissä kerrotuille satotasoille, ainakaan tälläisellä anonyymipalstalla. Enkä usko et se on niinkään viljelijän kulkusten koosta kiinni vaan pikemminkin suun koosta tai laskentataidosta.. toisilla on tapana kehua aina ja tai pyöritellä hommat itselle sopiviksi..
Ei kai sitä sateen merkitystä kukaan kiellä, mutta niinkuin itsekin huomaat kenties tilastoja tutkiessa, et kuivuus on se vallitsevampi olomuoto. Se viljely täytyy vain sopeuttaa siihen.. ;)
Juu sopeuttaminen on olennaista. Mutta pyrin hieman kiistämään sitä uskomusta, että viljelijän kulkusten koko yksistään ratkaisisi sen, onko kasitonnari vai kolmitonnari tuloksena viljelytoiminnasta. Koska vedenpuutteessa ei voi oikein kastelua kummempaa mekaanista oireenmukaista hoitoa antaa. Märkien vuosien varalle kyllä voi tehdä enemmänkin, 2 m imuojaväli, sorasilmä koko ojan matkalle, triplapyörät tai ylileveät kumitelat maatalousajoneuvoihin, ym.
Kastelua käytetään lounaisimmassa Suomessa jo melko runsaasti, mutta uomien virtaamat ja kasteluluvat muodostuvat ongelmaksi, uusien kasteluinvestointien käynnistämisessä. Salaojapadotus onnistuu vaakasuorilla pelloilla, mutta ei mäkisillä niinkään hyvin. Tuota valtaojaa padottiin täälläkin lankkupadolla, mutta nyt oja kevään tullessa on lähes tyhjä, koska lumen sulamisvesiä ei tunnu riittävän useimpina vuosina.
Pumppausenergia lienee ongelma, mutta näyttäisi siltä, että varsinkin pörssisähköllä kesäaikaan voisi olla edullisempaa pumppailla, verrattuna traktorin käyttöön. Viime kesänä olisi ollut mahdollisuus napata tuollainen sähköinen kastelupumppulaitos, mutta sähköliittymät ja kaapelointi pitäisi saada sopivasti paikalle myös.
Parikymmentä vuotta sitten, kun oli kuivia ajanjaksoja, luin Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen esitettä kastelusta: Julkaisu 629: Pajula, Triipponen (Toim.) Selvitys Suomen kastelutilanteesta (Esimerkkialueena Varsinais-Suomi) Suomen Ympäristökeskus. Helsinki, 2003. Yllätys oli, että kasteluun käytettävissä olevat luonnonuomat ovat nyt jo kuivina aikoina rajalliset. Siis tämä jäsen Makenkin käyttämän vesistön yläuoma täällä on leväpuuroa jo juhannukselle tullessa. Järvi, josta tämä joenhaara lähtee, on Suomen sinileväisin järvi.
Altaita tai pitkä runkolinja pitäisi rakentaa, koska jokiuoma on kantatien takana; pohjavettä ei saa käyttää kasteluun, koska ottamon syöttämän taajaman pihanurmikot tarvitsevat kastelua enemmän.
-SS-
Helpompaa on siirtyä suorakylvöön se omien kokemusten mukaan säästää kosteutta. Myös syyskasvien suosiminen on hyvä. Ja sitä maan vedenpidätyskykyä on myös hyvä lisätä. Mut eihän nämä tietysti mahdottomia auta..
Jos Suomen viljan keskisato on 3,5t ja jos taas seuraa tämän tai minkä tahansa somepalstan satotietoja niin kummasti sattunut kaikki "huippuviljelijät" kokoontumaan somealustoille. ::)
Joo en mäkään ole suorakylvöä ja syyskasveja saanut oikein onnistumaan. Viime talvena olisi voinut onnistua, kun kerran vai oliko kaksi kertaa äkeellä vedetty pavun sänki kylvettiin syysvehnälle. Notkot ajoin jankkurilla niin oras säilyi ehkä 95%:sti.. eli ehkä suorakylvö ja jankkurointi notkoihin olisi toiminut myös. Mut juu 9/10 kerrasta epäonnistuu näillä "pöytä" pelloilla.Helpompaa on siirtyä suorakylvöön se omien kokemusten mukaan säästää kosteutta. Myös syyskasvien suosiminen on hyvä. Ja sitä maan vedenpidätyskykyä on myös hyvä lisätä. Mut eihän nämä tietysti mahdottomia auta..
Suorakylvö on ollut todella monta kertaa mielessä. Mutta samaan aikaan kun pyrkii lisäämään syyskasveja, niin niiden kanssa on samalla alueella ollut vaikeaa, en varmasti tiedä, mikä se syy olisi, kevytmuokatut ja suorakylvöt kellastuvat kovasti syksyllä, ja se näyttää vahingoittavan seuraavan kesänkin kasvua. Olisiko se kyntö tai syväkultivointi siinä se "vesitilakysymys" Syksyisin ja talvisin ei ole vedestä todellakaan ole ollut puutetta. Talvitulviakin on ollut taajasti, niin että en itse muista ennen aikaa niitä niin paljon olleen. Mitään muutenkaan muista. Mutta ne, jotka muistaisivat, ovat jo pakanneet kuolemaan pois.
Mutta viljan hinnasta, rypsin hinta maailmalla on vakaantunut noin 400 euroon, eikä ole enää jyrkässä laskussa. Vehnäfutuurit syöksyvät vielä muutaman kympin, ennen kuin jäävät johonkin. Vehnän interventiovarastot ovat tyhjät, joten sinne mahtuu ainakin jotakin, noin 100€ tonnihintaan. Eli pohjahinta on ainakin olemassa Kauralla ja osittain ohralla sitä ei ole, koska niitä ei taideta normaalisti ostaa interventioon, joten niiden hinta voi sukeltaa niin vakavasti, että kauppa loppuu kokonaan joksikin ajaksi.
-SS-
Suorakylvö riippuu pitkälti maalajista. Näillä savilla ei useinkaan toimi. Viime vuoden keväänä olisi pitkästä aikaa suorakylvö voinut ihan oikeasti onnistuakin, pohjalla kun oli vain heikon ohran pahnat, ja maa oli oikeasti pinnastaan vähän kuivunut.En sun savista tiedä, mut mielestäni just savilla se suorakylvö toimii.. Savia nämä omat on. Se pahna on ongelma ja se asia pitää miettiä jo puidessa. Kannattaa jättää sänki pitkäksi niin on lumet ajoissa sulamassa pois kun piikit pilkistää lumen alta. Ja ei ole mujua pellon pinnassa eristämässä. Suunnilleen samoihin aikoihin itse pääsi loppuvuosina pelloille kuin muutkin. Hätäilijät on aina ekana oli olosuhteet millaiset tahansa.
Sellaisen havainnon olen nyt tehnyt, että seutukunnan parhaat syysvehnät ovat niitä, jotka vedettiin suorakylvönä herneen sänkeen. Vain yhdellä syyskylvöpellolla näin kyntöaurat, se kasvusto on myös hyvännäköinen. Muut ovat sitten, mitä ovat. En tiedä, onko sitten se 1. vai 11. vuosi...
Suorakylvössä kylväjän taidot ovat kaiken a ja o. Yleensä kun monilla lohkoilla useita eri maalajeja, niin painatuksen kanssa pitäisi osta toimia jatkuvasti. Jos säädät koneen kylvämään hyvin jäykkään saveen, niin voi olla varma että multaisessa notkossa haukkaa syvään. Todella tarkkana saa olla kylväjä ja tietää milloin maalaji vaihtuu ainakin VM:ssä.Itsellä ei tuota ongelmaa ole, mut sen vähän mitä maalajit vaihtelee ja pehmeämpiä kohtia on niin ei kylvö pehmeässä syvemmälle ole mikään ongelma, kyl ne oraat sieltä nousee. Mut meillä ei siis oikeasti ole radikaaleja eroja maalajeissa..
Pellervossa oli tämän kaupungin eteläosien viljapeltojen sadetuksesta artikkeli:Niin viljan hinta kun menee alas ja kulut löpö, työ, jne ylös niin saako siitä lisäsadosta muuta kuin ne lisäkilot ja työt? Pitää muistaa et lisäkilot tai siis sadetus voi vaatia kasvinsuojelulta ja lannoitukseltakin panostuksia. Nekin maksaa.
https://maatilanpellervo.fi/2020/08/27/sadetus-kannattaa-viljoillakin/
Pitäisikö laskea tuon 30000 euron investoinnin takaisinmaksuaika tämänhetkisellä viljan hinnalla ja polttoaineen sekä muiden muuttuvien kulujen hinnalla ? Ainakin polttoainekulut ovat edelleen vähintään puolitoistakertaiset ja viljan hinta jos painuu alle 150 euron, rahdit ovat suhteessa kalliimmat kuin silloin, samoin kuivaus. Eli voi olla, että muuttuvat kulut vievät suuremman osan lisäsadosta. Mutta olisi kyllä itsetunnolle erittäin hieno juttu.
Mitä lupia valtaojan patoamiseen tarvittaisiin ? Olisi käytettävissä oman pellon sisällä 200 m pitkä valtaojan pätkä, jossa kaato on erittäin alhainen. Salaojan laskuaukko on alakulmassa, joten se jäisi padon ulkopuolelle. 5 m leveänä ja 2 m syvänä saisi kevätvesiä noin 2000 m3 vettä talteen. 1960-luvulla meillä oli lankkupato siinä ojassa.
Ongelmia olisi muutama: Tuleeko altaan reuna vesistöksi, jolloin pitää tehdä 3 m suojakaista. Toinen on pohjasaven vettyminen ja reunojen raukeaminen kuoppaan. Eli pitäisi tehdä reunalevytys. Joku ehdotti kaivinkoneella upottaa haapapropsia tasavälein pystyyn ja niitä vasten vesivaneria. Että kestäisi jonkun kymmenen vuotta ainakin. Kolmas ongelma on kaivumaiden, ehkä noin 600 m3, läjitys. Mihin ihmeeseen semmoisen mädältä haisevan plinisaven pistää. Tiilitehtaalle ?
-SS-
Suomessa vaan valitetaan kun on kuivaa. Muualla maailmassa tehdään.
Suorakylvö riippuu pitkälti maalajista. Näillä savilla ei useinkaan toimi. Viime vuoden keväänä olisi pitkästä aikaa suorakylvö voinut ihan oikeasti onnistuakin, pohjalla kun oli vain heikon ohran pahnat, ja maa oli oikeasti pinnastaan vähän kuivunut.En sun savista tiedä, mut mielestäni just savilla se suorakylvö toimii.. Savia nämä omat on. Se pahna on ongelma ja se asia pitää miettiä jo puidessa. Kannattaa jättää sänki pitkäksi niin on lumet ajoissa sulamassa pois kun piikit pilkistää lumen alta. Ja ei ole mujua pellon pinnassa eristämässä. Suunnilleen samoihin aikoihin itse pääsi loppuvuosina pelloille kuin muutkin. Hätäilijät on aina ekana oli olosuhteet millaiset tahansa.
Sellaisen havainnon olen nyt tehnyt, että seutukunnan parhaat syysvehnät ovat niitä, jotka vedettiin suorakylvönä herneen sänkeen. Vain yhdellä syyskylvöpellolla näin kyntöaurat, se kasvusto on myös hyvännäköinen. Muut ovat sitten, mitä ovat. En tiedä, onko sitten se 1. vai 11. vuosi...
Suomessa vaan valitetaan kun on kuivaa. Muualla maailmassa tehdään.
Ohran uusi noteeraus näyttää olevan Perniössä 131 euroa.Toi nyt on sitä Hankkijan veivausta tiputetaan tänään viisi ja huomenna nostetaan kolme.. ;D
Vehnä sentään on hienoisessa nousussa, 3 euroa tuli lisää. Nyt rehuvehnä ja leipävehnä ovat samoissa hinnoissa, noin 185 euroa.
-SS-
Niin kuten täällä jo pohdittu, niin suurin satoja rajoittava tekijä on vesi. Vehnä tonni vaatii 100mm sadantaa vastaavan vesimäärän. Metrissä maata on se 100-200mm ja kipilaarinen nousu nostaa sitä. Ilman sadantaa teoreettinen maksimisato on jossain 3 tonnin hujakoilla. Ei tule sitä enempää vaikka tekisi mitä toimia jos vettä vain ei ole.
Saas nähdä mitä vaikutuksia tuolla Ukrainan padon räjäyttämisellä on viljan hintoihin.
Ohralla tulleepi olleen kysyntä painetta ensi talvena..... :o
Ohralla tulleepi olleen kysyntä painetta ensi talvena..... :oMihin perustat väitteesi?
Täälläpäin hernettä o kylvetty enemmän ku ennen. Kuivuus on verottanut satoa, kvahohkan padon vaikutus, ainakin psykologinen.Hankkija ennakoi herneen suosion ja sitä ei osteta kuin sopimuksilta. Kielii varmaan myös siitä, että valkuaisomavaraisuus on täytetty ja tavaraa riittää. Saattaa olla, että jatkossa herneestä tulee erittäin edullinen kesantokasvi, jonka voi syksyllä arvioida kannattaako puida vai murskataanko peltoon. Minullakin ensimmäinen hernevuosi menossa ja toistaiseksi mennyt ihan nappiin. Jatkoa ajatellen siilosta omaa siementä ja pelkkä kylvö riittää, apulantaa ei tarvita jne. Onko liian hyvää ollakseen totta.
Älkää unohtako herneen erinomaisia ominaisuuksia täyttämään ympin pölyttäjäkasvitoimenpidettä. Pari pientä lohkoa herneelle ja homma kunnossa. Sopivan kuppasia lohkoja metsänreunoilla varustettuna, niin peurat hoitaa kasvuston, ei tarvitse paljon puida.
Herne on verrattoman hyvä esikasvi viljanviljelijälle ja muutenkin. Toki jos ostaja on kaukana niin syöhän se tulosta rahdin muodossa. Mutta pääasiassa helppo kasvi kaikin puolin jos pääsee ajoissa kylvämään ja kustannukset ei päätä huimaa.Lajikkeet parantuneet huimasti 1980 luvulta ja kun laittaa korrensääteen niin puintikin sujuu. Jos näyttää syksyllä huonolta niin kyntää maahan.
Herneessä itsellävälivuosi kun näytti kevät myöhäiseltä ja markkina tukkoiselta,vaihdoin rypsiin tuon.Saanee tapella taas kurkoosten kanssa muutaman vuoden tauon jälkeen...
Ei varmaan teillä päin ole sepelkyyhkyparvet olleet joukolla sotkemassa hernemaita ? Sama homma hernekääriäisellä, kun aukealla on ollut useamman vuoden hernettä, tuntuu joka palko sisältävät matoja, eli ruiskulla lienee käytävä myös herneen osalta.
-SS-
Ei varmaan teillä päin ole sepelkyyhkyparvet olleet joukolla sotkemassa hernemaita ? Sama homma hernekääriäisellä, kun aukealla on ollut useamman vuoden hernettä, tuntuu joka palko sisältävät matoja, eli ruiskulla lienee käytävä myös herneen osalta.
-SS-
Onko joku joskus saanut sakkoa rehuherneen laadusta matoisuudesta?
Herne on verrattoman hyvä esikasvi viljanviljelijälle ja muutenkin. Toki jos ostaja on kaukana niin syöhän se tulosta rahdin muodossa. Mutta pääasiassa helppo kasvi kaikin puolin jos pääsee ajoissa kylvämään ja kustannukset ei päätä huimaa.Lajikkeet parantuneet huimasti 1980 luvulta ja kun laittaa korrensääteen niin puintikin sujuu. Jos näyttää syksyllä huonolta niin kyntää maahan.
Herneessä itsellävälivuosi kun näytti kevät myöhäiseltä ja markkina tukkoiselta,vaihdoin rypsiin tuon.Saanee tapella taas kurkoosten kanssa muutaman vuoden tauon jälkeen...
Ei varmaan teillä päin ole sepelkyyhkyparvet olleet joukolla sotkemassa hernemaita ? Sama homma hernekääriäisellä, kun aukealla on ollut useamman vuoden hernettä, tuntuu joka palko sisältävät matoja, eli ruiskulla lienee käytävä myös herneen osalta.
-SS-
Käyttäjä ja101 on usein epäillyt ammattikuntaa laskutaidottomaksi. Samaa epäilen itsekin. Jos sato puolittuu, hinnan on kaksinkertaistuttava, että pääsee edes siihen huonoon tulokseen. Ja sitten jos sato onkin vain 1/4, niin eipä taida hinta nelinkertaistua... Mutta toivokaa huonoa satoa. Näin saadaan bulkkituottajienkin vilja liikkeelle, kun eturiviläiset täyttävät viimeiseen kiloon asti soppareitaan...Juu mä en ainakaan keksi kuin kaksi syytä miksi hinnat nousisi syksyksi. Joko meidän oman sadon on oltava pieni. Osittain tätä varmasti auttaa lannoitteiden pienempi käyttö ja juuri esim. Hernealan lisääntyminen (laskee kyl herneen hintaa) ym. Hömppäpellot. Mut näkisin et lisäksi tarvittaisiin oikein kunnon katovuosi jotta Itämeri vähennyksestä tulisikin Itämeri lisä. Nelosella alkaviin tuskin päästäisiin koska silloin tuonti kannattaa jo mut ehkä kolmosella.
Enää ei harmita etten tehnyt sitovaa viljelysopimusta kevätviljoista viime syyskuussa. Siilot tyhjät ja uusi sato on aika iso kysymysmerkki.
Väärin. Mulla on mallasta neljä rekkaa Viikkarille. Jos laatu on rehua niin ei toimitusvelvoitetta. Samoin leipävehnät Raisio, rehuna ei tarvitse toimittaa. Ainoastaan Bernerin kaurat ja rapsit ois hyvä löytyä. Te luulette mut ette tiedä.
uudet ohralajikkeet on mielestäni matalajuurisia eivätkä kestä kuivaa ja hellettä. Itse ole lopettanut ohran vijelyn. mulla oli uljas lajike.
Väärin. Mulla on mallasta neljä rekkaa Viikkarille. Jos laatu on rehua niin ei toimitusvelvoitetta. Samoin leipävehnät Raisio, rehuna ei tarvitse toimittaa. Ainoastaan Bernerin kaurat ja rapsit ois hyvä löytyä. Te luulette mut ette tiedä.Niin että jossain jemmassa oltava ainakin näytepussin verran rehulaatuista tavaraa et voi sit esinäytteen toimittaa ja levitellä käsiään et Juu rehulaatua on?
tämä ei tietysti ole ongelma kun aina tulee se mitä on lähdetty viljelemään ja kilolleen suunnitellun verran.. ::)
Niin sen 10% mitä saa sopimukseen extraa? ;Dtämä ei tietysti ole ongelma kun aina tulee se mitä on lähdetty viljelemään ja kilolleen suunnitellun verran.. ::)
Tai mielellään vaikka vähän yli.
Ei aina tule vaan juurihan murehdin, että tuleeko nyt mallasta kun voimat liukenee vasta tähkään. Mut niinku ideana oli se, ettei sitä tavaraa ole kaikille oltava jollei sitä tule.Niin mut jos laatu tulee mut määrää ei? Tietysti toimii jos hyvä porukka ja joku suostuu olemaan aina se jolle mustapekka jää käteen...
Kaveriporukalla käytetty tosi paljon nyt ristiin sopimuksia, että saatiin kaikkiin kovahintaisiin täydet +10% kasaan jos jollain ei ollut.
Hankkija ja Berner tarkempia. Raision kanssa saa so*****a joustavasti. Hankkijalla oma rehukäyttö niin ottavat tietty rehunakin vastaan. Berner taas markkinoi sit minne markkinoi. Raisio ei käytä enää mallasta ja lopettivat sen kaupittelun, samoin rehua eivät itse käytä. Keskittyvät viljoihin joille oma käyttö, leipäviljat ja elintarvikekaura. Viikkari ei rehuohralla mitään tee niin sopimus purkautuu jos laadut ei riitä.
Jos se jää hiukan vajaaksi 90%sta niin luuletko, että vievät asian oikeuteen. Eihän tulevan sadon määrää voi tietää mut kyllä nyt 4tn/ha uskaltaa kiinnittää jos kylvää meinaa. Jos syysvehnät talvehtii hyvin on 5tn aivan minimi. Jos ei talvehdi niin sopimus purkautuu. Tuolla on helppo toki itselleen perustella miksei kiinnittänyt niin plituttaa vähemmän.
Jos se jää hiukan vajaaksi 90%sta niin luuletko, että vievät asian oikeuteen. Eihän tulevan sadon määrää voi tietää mut kyllä nyt 4tn/ha uskaltaa kiinnittää jos kylvää meinaa. Jos syysvehnät talvehtii hyvin on 5tn aivan minimi. Jos ei talvehdi niin sopimus purkautuu. Tuolla on helppo toki itselleen perustella miksei kiinnittänyt niin plituttaa vähemmän.Eivät varmasti haasta jos vähän jäi vaille, mutta niinkuin sanoin niin ainakin täälläpäin muutamat viljelijät sanoi et 21 vuonna sadot jäi parin tonnin paikkeille. Varsinkin kauralla. Itse olin luomussa jo tuolloin mut oli niitä huonoja vuosia ennen sitäkin. 2017 esim. Kevätvehnistä jäi korjaamatta kolmannes. Syksy oli tosi sateinen.
Hyvin kirjoitettu!
Kenellä on kananpaskalla kyllästetyt premiumluokan pellot, niin ehkä se 4 t/ha on minimisato kesänä, jolloin sateet ei osu kohdalle, mutta on aika ylimielistä tulla tänne ilkkumaan niille, jotka ei uskalla kiinnittää satoa 4 tonnin sadon perusteella, koska monella viljelijällä monella alueella se sato todennäköisesti jää sinne 2 tonniin,vaikka kaikki olisi tehty oikein, jos kuitenkaan ei sada tarpeeksi kuukauteen kylvön jälkeen. Muutenkin tyypin kommentit hinnankiinnityskeskustelussa vaikuttavat ylimielisiltä, perustuen siihen että itsellä ja kavereilla menee viljelyhommat nappiin joka vuosi ja kaveri kun ei tunnu tuntevan muun Suomen viljelyolosuhteita, ihmettelee ovatko muualla Suomessa viljelijät vähän tyhmiä kun eivät tajua kiinnittää viljan hintoja 4 t/ha sadon perusteella, sillä kyllähän nyt kuka tahansa koska tahansa sellaiseen hehtaarisatoon yltää, kun vaan jaksaa kylvökonetta vähän pellolla pyörittää.
No sit kiinnittää sen mukaan mitä uskaltaa. Kyllä ostajilla on joustoa kun niitä selvittää ja neuvottelee mitä jos -vaihtoehdoista. Ei sen taakse vaan voi mennä, etteikö markkinoilla olisi toimivia ennakkomyyntimalleja ja siksi kylvettävä ilman sopimuksia. Ylipäätään hiukan ylimielistä odottaa tai jopa vaatia jotain hintaa jos vaan kylvää ilman osoitetta tai ennakkomarkkinointia.Jos joku on ylimielistä niin tuo sinun kirjoittelu täällä. Miksi edes vaivaudut meidän huonompien viljelijöiden joukkoon?
Ja101, jos tilaringillä esimerkiksi on teollinen eläinyksikkö, jolla voi pelata hintamarkkinoita vastaan toisellakin puolella pelipöytää, niin eihän laskevaan hintaan kiinnityksissä ole määräriskiä, kun se paraslaatuinen osa on irrotettavissa jalostustuotannon sivuvirtana, hintapiikkien kermoja kuorimaan.
Koska pilkkahintaista rehua on aina saatavissa kuplien puhjettua. Tai sitten käteen jäänyt sopimusvilja voidaan aina hävittää omalla käytöllä.
Näyttää siltä, että jo 1980- luvulta asti viljamarkkinat seuraavat noin 7 vuoden sykliä, kuusi matalan hinnan vuotta, sitten hintakupla, joka on jyrkkä ja lyhytaikainen.
-SS-
Ja101, jos tilaringillä esimerkiksi on teollinen eläinyksikkö, jolla voi pelata hintamarkkinoita vastaan toisellakin puolella pelipöytää, niin eihän laskevaan hintaan kiinnityksissä ole määräriskiä, kun se paraslaatuinen osa on irrotettavissa jalostustuotannon sivuvirtana, hintapiikkien kermoja kuorimaan.
Koska pilkkahintaista rehua on aina saatavissa kuplien puhjettua. Tai sitten käteen jäänyt sopimusvilja voidaan aina hävittää omalla käytöllä.
Näyttää siltä, että jo 1980- luvulta asti viljamarkkinat seuraavat noin 7 vuoden sykliä, kuusi matalan hinnan vuotta, sitten hintakupla, joka on jyrkkä ja lyhytaikainen.
-SS-
Laskevien hintojen vallitessa ei ole mitään ongelmaa vaikka kiinnittäisi sadosta 200 %. Maakunnasta löytyy runsain mitoin niitä, jotka ovat jättäneet hinnat auki ja myyvät kiljuen kun saavat pari kymppiä tonnilta listahintaa enemmän .
Päinvastainen tilanne on ongelmallisempi: ostaja haluaa ehdottomasti sopimusohransa esim.160 euron tonnihinnalla jos markkinahinta on tätä korkeammalla. Voi olla vähän kinkkinen neuvotelu, jos sopimus on iso ja hintaeroa paljon viljelijän tappioksi.
Tää myynnin suunnittelu on niin valtavan iso osa viljatilojen taloutta, että siihen kannattaa tutustua aika kovin. Löytää itselle ne parhaat instrumentit. Ja se pitää itselleen myöntää, että jos kaura, mallas, syysvehnä 300€/tn ei riittänyt edes pienen osan kiinnitykseen niin sekin oli päätös siitä, että tuo hinta ei minulle riitä.
Ainoa keino on antaa spekulanttien pelata itsensä kanssa. Narria eli tunkkia kuitenkin lopuksi tarvitaan osakkeissa, bitcoineissa, sähköpörsseissä, verkostomarkkinoinnissa.
Kukapa haluaisi olla se narri ? Mutta niin se vaan on, ostojen ja myyntien ajoittaminen on kahden valssi, jossa kolmas maksaa viulut. On epärehellistä väittää, että kaikki voisivat yhtenä viljelijänä tehdä nämä juuri oikeat päätökset, näennäisesti teollisuuden ja viljaliikkeiden etujen vastaisesti, sekunnilleen oikeaan aikaan.
Opportunismi ei koskaan voi olla massojen vaihtoehto.
-SS-
Ainoa keino on antaa spekulanttien pelata itsensä kanssa. Narria eli tunkkia kuitenkin lopuksi tarvitaan osakkeissa, bitcoineissa, sähköpörsseissä, verkostomarkkinoinnissa.
Kukapa haluaisi olla se narri ? Mutta niin se vaan on, ostojen ja myyntien ajoittaminen on kahden valssi, jossa kolmas maksaa viulut. On epärehellistä väittää, että kaikki voisivat yhtenä viljelijänä tehdä nämä juuri oikeat päätökset, näennäisesti teollisuuden ja viljaliikkeiden etujen vastaisesti, sekunnilleen oikeaan aikaan.
Opportunismi ei koskaan voi olla massojen vaihtoehto.
-SS-
Mutta on se silti ihan oma valinta jos haluaa olla se tyyppi joka kiinnittää sähkön 30 senttiin mutta ei viljaa. Tarpeettomia riskejä ei kannata ottaa mutta menestyminen millä tahansa sektorilla vaatii sitä että osaa tarpeellisia riskejä silloin tällöin ottaa.
Jotenkin absurdi on myös ajatus siitä että suurimpia riskejä mitä viljelijä voi ottaa, on se että tulee myytyä viljat liian halvalla etukäteen. Kuinka moni täällä on tehnyt isoja tappiota kiinnittämällä viljaa verrattuna siihen mitkä hinnat sitten olivat kiinnityksen purkavana syksynä tai siksi ettei ole pystynyt toimittamaan?
Ainoa keino on antaa spekulanttien pelata itsensä kanssa. Narria eli tunkkia kuitenkin lopuksi tarvitaan osakkeissa, bitcoineissa, sähköpörsseissä, verkostomarkkinoinnissa.
Kukapa haluaisi olla se narri ? Mutta niin se vaan on, ostojen ja myyntien ajoittaminen on kahden valssi, jossa kolmas maksaa viulut. On epärehellistä väittää, että kaikki voisivat yhtenä viljelijänä tehdä nämä juuri oikeat päätökset, näennäisesti teollisuuden ja viljaliikkeiden etujen vastaisesti, sekunnilleen oikeaan aikaan.
Opportunismi ei koskaan voi olla massojen vaihtoehto.
-SS-
Mutta on se silti ihan oma valinta jos haluaa olla se tyyppi joka kiinnittää sähkön 30 senttiin mutta ei viljaa. Tarpeettomia riskejä ei kannata ottaa mutta menestyminen millä tahansa sektorilla vaatii sitä että osaa tarpeellisia riskejä silloin tällöin ottaa.
Jotenkin absurdi on myös ajatus siitä että suurimpia riskejä mitä viljelijä voi ottaa, on se että tulee myytyä viljat liian halvalla etukäteen. Kuinka moni täällä on tehnyt isoja tappiota kiinnittämällä viljaa verrattuna siihen mitkä hinnat sitten olivat kiinnityksen purkavana syksynä tai siksi ettei ole pystynyt toimittamaan?
Jo loppusyksynä 2021 viljojen hinnat lähti nousuun, moni oli alkuvuodesta 21 kiinnittänyt hinnat siihen matalampaan tasoon mitä maksettiin vielä elokuussa 21, saman hinnan saivat elokuussa 21 myös suoraan kuivaamosta tulleet viljat myyneet, siis nekin joilla ei ollut kiinnitystä. Sitten jos ilman kiinnitystä olleet malttoivat odottaa viljojen myymistä loka-marraskuulle, sai huomattavasti paremman hinnan.
Agronetille tyypilliseen tapaan kiinnityksissä turpaan ottavat eivät tietenkään koskaan tappioistaan "rehentele" ;D ;D
Voittoisista kiinnityksistä kyllä muistetaan kehuskella.
ite katoin et kaurat ona iak aneemisia mut ohra on hyällä kasvulla... saa nähä millä pellolla taas syskyllä vaari pui....
Pouta on hyvä, toki sataakkin saa joskus. Parempi liika kuivuus kun märkyysTäällä kuivuus ei ole koskaan vienyt kaikkea,mutta märkyys on monesti.
Sama juttu jos valita pitää niin ennemmin sit kuivaa.. 8)Pouta on hyvä, toki sataakkin saa joskus. Parempi liika kuivuus kun märkyysTäällä kuivuus ei ole koskaan vienyt kaikkea,mutta märkyys on monesti.
savikoilla kuivuus vie kaikenVäärin. Ikinä ei ole nollaa puitu kuivuuden jälkeen mut jos on märkää ja varsinkin syksy on märkä niin sitä lakoontunutta, itänyttä paskaa jossa kasvaa 5 sentin orast ei kukaan pui. Silloin tulee täysin nolla. Viimeksi näin on käynyt 2017. Sitä ennen 2012.
savikoilla kuivuus vie kaikenVäärin. Ikinä ei ole nollaa puitu kuivuuden jälkeen mut jos on märkää ja varsinkin syksy on märkä niin sitä lakoontunutta, itänyttä paskaa jossa kasvaa 5 sentin orast ei kukaan pui. Silloin tulee täysin nolla. Viimeksi näin on käynyt 2017. Sitä ennen 2012.
savikoilla kuivuus vie kaikenVäärin. Ikinä ei ole nollaa puitu kuivuuden jälkeen mut jos on märkää ja varsinkin syksy on märkä niin sitä lakoontunutta, itänyttä paskaa jossa kasvaa 5 sentin orast ei kukaan pui. Silloin tulee täysin nolla. Viimeksi näin on käynyt 2017. Sitä ennen 2012.
Kuiva ja aurinkoinen kesä voi olla rypsin osalta hankala: kanadalaisten tutkimusten mukaan kuivuus ja lämmin sää saattaa vähentää kukkimisen kestoa ja myös siementuotantoa.
Jos vesi tekee kiusaa pellossa niin syy on rakenteellinen.
Kuivuus vie kaikki.
Jos vesi tekee kiusaa pellossa niin syy on rakenteellinen.Millainen vika siinä rakenteessa on jos veden tulo ei vain taivaalta lopu? 2017 oli tilanne juuri se, syksyllä. Valmis vilja muuttui vain päivä päivältä märemmäksi ja lopulta kaatui ja iti tähkään..
Kuivuus vie kaikki.
- laatu voi olla parempaa
- aikaisempi puinti, mahdollistaa perusparannuksia, syysviljaa tms.
Tähän ei voi muuta lisätä kuin lumisade kesällä v.ttuttaa vielä vesisadetta enemmän.Jos vesi tekee kiusaa pellossa niin syy on rakenteellinen.Millainen vika siinä rakenteessa on jos veden tulo ei vain taivaalta lopu? 2017 oli tilanne juuri se, syksyllä. Valmis vilja muuttui vain päivä päivältä märemmäksi ja lopulta kaatui ja iti tähkään..
Kuivuus vie kaikki.
Samalla lailla voisi väittää et jos kuivuus on ongelma niin rakenteessa on ongelma jos vesi ei pidäty maa-ainekseen. Lisäksi voi viljelytekniikassa olla ongelma.
Olkoon nyt miten vain mut mun valinta on kuiva. Jos ei mitään muuta järkevää syytä keksi niin kuivassa ja aurinkossa on mukavampi työskennellä ja mielikin pysyy vireämpänä. Vesisateessa lähinnä vain v1tuttaa..
Niin, aluksihan olikin kyse siitä, että joku kyseenalaisti kuivuuden katovoiman savikoilla..Suorakylvössä ja juuri oraille tulevalle pellolle reilu sademäärä, sillä on myös melkoinen katovoima.
Mutta jos joko tai täytyy valita, niin sitten valitsen molemmat, sopivassa suhteessa.
Autoilija soitti ja tarjoi lopuista ohrista jo 220e/t.Oho.. Joku on alkanut oikeasti pelkäämään et tavaraa ei syksyllä tulekkaan..
- laatu voi olla parempaa
- aikaisempi puinti, mahdollistaa perusparannuksia, syysviljaa tms.
Ehkä ei ole noin yksioikoinen. Esimerkkinä yleensä laadukkaana pidetty Bjarne-kevätvehnä. 2010 hellekesänä se jäi vaaksan mittaiseksi, oli täystiheää, tähkiäkin oli,. mutta viljaa ei vain tullut, no 800 kiloa ehkä. Ja Bjarnen valkuainen ja leivontalaatu ei koskaan kehittynyt kunnolla, vaikka maa oli umpisuolattu lannoitteella. Syysvehnässä ja mallasohrassa sentään hätyyteltiin 20% valkuaista.
Kyllä joinakin syksyinä katkoivat kuivuuden takia kultivaattorinpiikkejä tai aurat eivät menneet maahan. Tai syysvehnä jäi itämättä. Suorakylväjät yrittivät rahantienausta, mutta sitten kasvusto oli kirkkaankeltainen loka-joulukuun tulvissa.
-SS-
Autoilija soitti ja tarjoi lopuista ohrista jo 220e/t.
Matif ei ole koko viikkoon liikkunut mihinkään. Samasta syystä hinnanlasku Suomessa vehnällä pysähtyi 195-196 euroon. Rehuvehnä on nyt jopa kympin leipälaatua arvokkaampaa.Itäuusimaa on myös valitellut kuivuutta.. jonkun face keskustelun näin missä näin moni totesi.
Miksiköhän näin, loppukesän pintalevitykset taitavat mennä kokonaan hukkaan.
Kuivuus ei ole ihan vielä riittävän ankara, hinnannousuja tukemaan. Pikainen katselmus työreisulla näytti, että kuiva alue rajoittuu lännessä Turkuun, pohjoisessa Somerolle, idässä Keski-Uudellemaalle saakka ja osin aivan kaakkoisimpaan Suomeen.
-SS-
Arvelisin, että suurten viljasatamien lähellä varastot ovat vielä pullollaan. Maantierahtien hinnat ovat kivunneet ylös päin, joten kovin kauas Sisä- Suomeen ei tuontiviljaa kannattane viedä.Tais olla niin et noissa tilastoissa riisi laskettiin viljaksi ja sitähän tuodaan noista maista.. ::)
Viljojen tullitilastojen mukaan tuonti oli vielä marraskuussa 2022 suurempaa kuin vienti. Maaliskuussa tuonti ja vienti olivat asettuneet tasapainoon.
Koko vuonna 2022 viljantuonti oli arvoltaan puolitoistakertainen verrattuna viljan vientiin. Jopa katovuonna 2018 vienti oli suurempaa kuin tuonti. Ei olekaan ihme, että hyvääkään tavaraa ei mahtunut mihinkään.
Vuosina 2019-2021 viljan vienti oli jopa nelinkertainen arvoltaan verrattuna tuontiin. Miksi juuri vuonna 2022 pysäytettiin vienti ja kiihdytettiin tuontia voimakkaasti.
Mielenkiintoinen yksityiskohta tarttui silmään: eniten viime maaliskuussa tuotiin viljoja Italiasta ja Espanjasta. Mitä eksoottista viljaa se olisi voinut olla, mitä täältä ei saa ?
-SS-
Riisiä minäkin epäilin, mutta vienti/tuonti - suhteen keikahtaminen vientipainotteisesta tuontipainotteiseksi on ilmiö, joka aiheuttaa miettimistä: vuosi 2022 kuitenkin oli normaali satovuosi, onko kuitenkin paikallisten markkinoiden kontrollointi ollut tavoitteena. Siis jollakin tuntemattomalla toimijalla ?Muuta en tiedä mut niitä kevään tuontisoppareita oli so***** todella pitkiksi. Riisiähän ne ei kyllä oleet. Et olisko vaan niin et olet saanut yleensäkään ostaa keväällä 22 jotain niin on pitänyt "sitoutua" ostamaan myös 22 syksyllä? ::)
-SS-
Pohjoisessa mennää yli kahtasattaa Ohralla.....Joku tilojen välinen kauppa vai?
Pohjoisessa mennää yli kahtasattaa Ohralla.....Joku tilojen välinen kauppa vai?
Pitäisi hankkia villiä kuminaa jostakin, siitä saa oivan maanparannuskasvin. Siementä ei kuitenkaan taida saada ilman torpparisopimusta. Puolassa näkyy olevan kuminan bulkkituotantoa.
Vehnän hinta pörssissä kääntyi uudelleen laskusyöksyyn, taisi viikon aikana ensi talveksi parikymppiä lähteä noin vain.Kannattaako noita nyt varata kun tukitaso tulee olemaan todennäköisesti jotain ihan muuta ens vuonna? ::)
Nyt voisi olla aika varata monimuoto- ja maanparannuskasvisiemenet vuodelle 2024.
Pitäisi hankkia villiä kuminaa jostakin, siitä saa oivan maanparannuskasvin. Siementä ei kuitenkaan taida saada ilman torpparisopimusta. Puolassa näkyy olevan kuminan bulkkituotantoa.
-SS-
Vehnän hinta pörssissä kääntyi uudelleen laskusyöksyyn, taisi viikon aikana ensi talveksi parikymppiä lähteä noin vain.Kannattaako noita nyt varata kun tukitaso tulee olemaan todennäköisesti jotain ihan muuta ens vuonna? ::)
Nyt voisi olla aika varata monimuoto- ja maanparannuskasvisiemenet vuodelle 2024.
Pitäisi hankkia villiä kuminaa jostakin, siitä saa oivan maanparannuskasvin. Siementä ei kuitenkaan taida saada ilman torpparisopimusta. Puolassa näkyy olevan kuminan bulkkituotantoa.
-SS-
Ohra on taas tänäkin vuonna eniten viljelty kasvi, ilmeisesti se sitten on myös kaikkein kannattavin, kun sitä niin paljon viljellään.
Sanoisin et savella se vaikein vilja.. epäilen et syy on tottumuksesta. Aina on ohraa ollut jo isoisän aikana.. ;DOhra on taas tänäkin vuonna eniten viljelty kasvi, ilmeisesti se sitten on myös kaikkein kannattavin, kun sitä niin paljon viljellään.
Helpoin?
Vehnän hinta pörssissä kääntyi uudelleen laskusyöksyyn, taisi viikon aikana ensi talveksi parikymppiä lähteä noin vain.Kannattaako noita nyt varata kun tukitaso tulee olemaan todennäköisesti jotain ihan muuta ens vuonna? ::)
Nyt voisi olla aika varata monimuoto- ja maanparannuskasvisiemenet vuodelle 2024.
Pitäisi hankkia villiä kuminaa jostakin, siitä saa oivan maanparannuskasvin. Siementä ei kuitenkaan taida saada ilman torpparisopimusta. Puolassa näkyy olevan kuminan bulkkituotantoa.
-SS-
Onko jossain varmaa tietoa ensi vuoden tuista vai onko kyseessä jokin mantra että mikään ei kannata?
Ei nuo tuet voi isosti muuttua mihinkään suuntaan jos tuotteiden / tarvikkeitten hinnat ei nouse/ laske.
Sanoisin et savella se vaikein vilja.. epäilen et syy on tottumuksesta. Aina on ohraa ollut jo isoisän aikana.. ;DOhra on taas tänäkin vuonna eniten viljelty kasvi, ilmeisesti se sitten on myös kaikkein kannattavin, kun sitä niin paljon viljellään.
Helpoin?Vehnän hinta pörssissä kääntyi uudelleen laskusyöksyyn, taisi viikon aikana ensi talveksi parikymppiä lähteä noin vain.Kannattaako noita nyt varata kun tukitaso tulee olemaan todennäköisesti jotain ihan muuta ens vuonna? ::)
Nyt voisi olla aika varata monimuoto- ja maanparannuskasvisiemenet vuodelle 2024.
Pitäisi hankkia villiä kuminaa jostakin, siitä saa oivan maanparannuskasvin. Siementä ei kuitenkaan taida saada ilman torpparisopimusta. Puolassa näkyy olevan kuminan bulkkituotantoa.
-SS-
Onko jossain varmaa tietoa ensi vuoden tuista vai onko kyseessä jokin mantra että mikään ei kannata?
Ei nuo tuet voi isosti muuttua mihinkään suuntaan jos tuotteiden / tarvikkeitten hinnat ei nouse/ laske.
Ei siitä muuta tietoa ole kuin et x määrä euroja varattu 5 vuodelle ja monenkohan vuoden eurot meni jo tälle vuodelle?
Kaikille avoimissa tiedoissa on nuo eurot kerrottu ja siitä sitten vain laskutoimituksia tekemään..
Toivottavasti puhaltelis tuonne itään päin, pahoin pelkään kun se sopiva tuuli ikkuna tulee nii Ugrainassa posahtaa radio Elvis.. Muttta sitte aiheeseen, hinnat on nousussa ja tuon meidän Ohran hinta? Kaurakin ..? 17.7 päätetään meidän tulevaisuudesta! Veikkaan nyt venäjä ei ole saanut omia tuotteitaan maailman markkinoillle, ja katsoo kovempien toimien olevan tarpeellisia länsimaita kohtaan. Perustan sen sillä, ettei Venäjälle ole annettu muuta tietä kuin sota. S O T A
Mitä ajeli okraan Kouvolan suunnilta Hämeenlinnan kautta, ja sieltä takaisin Riihimäen kautta. En tiedä harittaako silmä, mutta ensimmäiset hyvät pellot olivat Pukkilassa Mäntsälän jälkeen.
Mitä ajeli okraan Kouvolan suunnilta Hämeenlinnan kautta, ja sieltä takaisin Riihimäen kautta. En tiedä harittaako silmä, mutta ensimmäiset hyvät pellot olivat Pukkilassa Mäntsälän jälkeen.
Näyttää hyvinkin vaihtelevilta mielipiteet et millaisia kasvustot ovat.. ;D
Tuokin totta. Vaihtelua on kyl saman viljelijän lohkoilla ja pienellä alueellakin..Näyttää hyvinkin vaihtelevilta mielipiteet et millaisia kasvustot ovat.. ;D
Kasvustothan ovat - hyvin vaihtelevia. Jopa samalla viljeijällä. Riippuu mitä on yrittänyt, mihin ja milloin.
Myöhäiset kaksitahoiset ohrat ovat kasvaneet hyvin, pääverson osalta. Jyviäkin on siinä tolppakorren tähkässä tyydyttävästi. Mutta ne normaalisti esiintyvät tuuheat tähkämeret jäävät toistaiseksi puuttumaan, koska sivutähkiä ei ole juurikaan. Pelto näkyy kasvuston läpi. Sivuversoja saattaa vielä kasvaa toisen sadon tarpeisiin, mutta tarvitaan hyviä tuleentumisilmoja, jos meinaa saada syyskuulle tullessa hyvän väristä ja homeetonta viljaa, kun se ensimmäinen sato tummuu ja ränsistyy siinä vähintään puoli kuukautta.Hyvä tautisuoja auttaa tässä, on kokemusta. -20 kesänä oli varsin kirjava ohra ja sitä odotettiin jotain pari-kolme viikkoa siitä kun ns. pääsato oli valmis. Puinti oli syyskuun puolivälissä ja lopulta siitä tuli n.5,5 tn ihan asiallista tavaraa mikä oli iloinen yllätys, olin tuominnut sen jo aiemmin kesällä max. 4tn kasvustoksi. Syksykään ei ollut sateiden suhteen mikään ihan optimaalinen pellossa seisotukseen.
-SS-
Alkaakohan hankkijalla olemaan rehuohrasiilot tyhjinä kun olivat ainakin paikoitellen intoutuneet nostamaan jopa 14e tonnilta tarjoustaan?
Alkaakohan hankkijalla olemaan rehuohrasiilot tyhjinä kun olivat ainakin paikoitellen intoutuneet nostamaan jopa 14e tonnilta tarjoustaan?
Ihmettelen kyllä niitä väitteitä, joiden mukaan tiloilla olisi vielä runsaasti viljoja varastoissa. Hinnat oli vielä talvella sen verran hyvät, että varmasti silloin moni myi varastoja tyhjiksi, kun oli nähtävissä hintojen lasku.
Toissa vuonna sato oli valtakunnallisesti heikko, viime vuonna keskinkertainen, joten on yksinkertaisesti mahdotonta että viljaa olisi vielä runsaasti viljelijöiden ja teollisuuden varastoissa.
Millä sitä kauppaa sitten tehdään? Ei mulle ainakaan yhtään enempää luvattu.Alkaakohan hankkijalla olemaan rehuohrasiilot tyhjinä kun olivat ainakin paikoitellen intoutuneet nostamaan jopa 14e tonnilta tarjoustaan?
Onko jollakin toimijalla ohraa siiloissa reilusti? Aikalailla höyryillä mennään. Lehdissä tms. näkyvät hintanoteraaukset mitä sattuu, niillä ei kauppa käy, jos jollakin sattuu olemaan myytävää.
Ihmettelen kyllä niitä väitteitä, joiden mukaan tiloilla olisi vielä runsaasti viljoja varastoissa. Hinnat oli vielä talvella sen verran hyvät, että varmasti silloin moni myi varastoja tyhjiksi, kun oli nähtävissä hintojen lasku.Niin no mulle jäänyt ainakin teollisuudesta se kuva et kyl siel tavaraa on. Mitä viljaautoilijoiden kans jutellut niin ajoissa hyvinkin rauhallista ollut vuoden vaihteen jälkeen. Yks Autoilija sanoi et välivarastosta tavaraa ajettiin tehtaalle keväällä mut nyt ollut hiljaista.
Toissa vuonna sato oli valtakunnallisesti heikko, viime vuonna keskinkertainen, joten on yksinkertaisesti mahdotonta että viljaa olisi vielä runsaasti viljelijöiden ja teollisuuden varastoissa.
Tuo viljan myymättömyyshän kertoo siitä että viljelystä on tullut sivuelinkeino. eli sillä ei eletä.Ehkä noinkin tai sit se voi olla niinkin et myydä vaan heti suoriltaan puinneilta ei tarvitse stressata varastoinnin kans ja jäädä odottelemaan korkeampia hintoja paremman tuloksen ajatuksella (ei pätenyt viime syksynä).
Alkaakohan hankkijalla olemaan rehuohrasiilot tyhjinä kun olivat ainakin paikoitellen intoutuneet nostamaan jopa 14e tonnilta tarjoustaan?
Ehkä siksi kun vehnäpörssi on taas noussut, samalla rehuvehnänkin hinta nousee mukana, ja sen mukana vetää muita rehuviljoja. Ohraa kuitenkin on kylvössä valtavat määrät, ja rehuksi menevää korkean valkuaisen mallasta vieläkin enemmän tulossa.
-SS-
Nosti se parilla eurolla.Niin tänään. Ja ohraa oliko kolmella.. eilen tehtiin se jonkinlainen tasokorjaus ohraan. Perniö ja loimaa taisivat olla niitä 14e paikkoja. Olisiko jokin viljanostaja jalkautunut maakuntaan ja huomannut et ohrakasvustot eivät näytä hyviltä?
-SS-
Näköjään meni mustanmeren viljadiili jäihin, kun Ukrainalaiset posautti Krimin sillan. Miten mahtaa markkinat reakoida?
Elämme kaikesta huolimatta mielenkiintoista syksyä hyvät toverit.
Näköjään meni mustanmeren viljadiili jäihin, kun Ukrainalaiset posautti Krimin sillan. Miten mahtaa markkinat reakoida?Niin onse ainakin kaliinpaa junilla puolan läpi... kuin rahtilaivoilla merillä kuljetella....Tämä juttu menneepi pahempaan suuntaan. Ohrasta tulleepi PULA suomessa.
Elämme kaikesta huolimatta mielenkiintoista syksyä hyvät toverit.
Kyllä se taisi jo markkinoilla olla odotus että näin tässä nyt käy. Pörssit euron verran ylös...
Menneeköhän 450 Euroo rikki ohralla ja kauralla ens talvena?En kyllä usko, menis edes 300 niin siihenkin vois olla tyytyväinen. En tosin usko siihenkään.
Menneeköhän 450 Euroo rikki ohralla ja kauralla ens talvena?
Samaa mieltä. Kyl panosteollisuus osaa ottaa omansa pois.Menneeköhän 450 Euroo rikki ohralla ja kauralla ens talvena?
Sit jos 450€ menee rikki,niin lannoitteet maksaa 2000€/tonni.
Menneeköhän 450 Euroo rikki ohralla ja kauralla ens talvena?
Sit jos 450€ menee rikki,niin lannoitteet maksaa 2000€/tonni.
Hankkija nosti reilummin viljan hintoja, paitsi rukiin.Niin näkyi nostavan. Onkohan se tänään 20 ylös ja huomenna 30 alas ;D
Tieto kertoo et hankkija on lopettanut rehujen termiinikaupan toistaiseksi. Olisiko siellä pelko et raaka-aineiden hinnat nousee.. ::)
Niin no näin voi ajatella. Kenties siis heidänkin yläpuolella jollakin on oletus et raaka-aineet nousee..Tieto kertoo et hankkija on lopettanut rehujen termiinikaupan toistaiseksi. Olisiko siellä pelko et raaka-aineiden hinnat nousee.. ::)
Eli eivät ole saaneet aikaiseksi edullisia termiiniostoja ? Tavoitehan on ollut, että viljakauppa siirtyy kokonaan sopimuksille, ja ensi vuoden sadosta olisi hinnat ja määrät sovi ttu jo tämän vuoden elokuun alkuun mennessä ? Helppohan sitä viljaa silloin olisi myydä rehuksi myös. Ruissopimukset vuodelle 2024 taitavat olla jo täynnä, vehnä ja ohra eivät sitten näköjään toimi vielä samalla tavalla.
-SS-
Tottakai heillä on tarkoitus saada kaikki viljakauppa siirtymään sopimuksille. Sit kun päiväkauppaa ei enää tunneta niin sopimushinnat voidaan tiputtaa alas.
Villivilja on siis viljelijöiden turva pitkällä aikajanalla ja sopimusvilja yksittäisen viljelijän turva tässä hetkessä. Jokainenhan tietää miten homma toimii et omaa napaa tuijotetaan eka ja lyhytnäköisesti eli villiviljakauppa on häviävä tapa. Meneekö siihen sit vähän vai kauan mut taidat SS olla tuossa hyvinkin oikeassa.. torppareita oomme kaikki..
Hankkija lähetti jo viivakoodipussit, että muistaa, kenen se vilja on joka kuivurille tuodaan.
-SS-
Hankkija lähetti jo viivakoodipussit, että muistaa, kenen se vilja on joka kuivurille tuodaan.
-SS-
Eli sinä olet tehnyt Hankkijan kanssa sopimukset, sillä vain sopimusviljelijöille nuo viivakoodipussit lähetetään.
Ajoin tänään Kemiöstä Kokkilaan. Vehnät oli kuin SS Leijona. Ohrat yllättäen paremman näköisiä kuin vehnät. Sitten oli yksi komea härkäpapulohko. Mitenköhän se oli saatu onnistumaan?Jos tarkoitat sitä, mikä on Virkkalan Hankkijan liittymän kohdalla, niin kyllä se oli varsin tyypillinen kuivuuden läpikäymä kasvusto. Minulla on ollut pariin otteeseen ihan vastaava ja puiminen on varsin haastava projekti. Melkein sanoisin, että pölynimurilla saa siemenet paremmin talteen. ;D
Ajoin tänään Kemiöstä Kokkilaan. Vehnät oli kuin SS Leijona. Ohrat yllättäen paremman näköisiä kuin vehnät. Sitten oli yksi komea härkäpapulohko. Mitenköhän se oli saatu onnistumaan?Jos tarkoitat sitä, mikä on Virkkalan Hankkijan liittymän kohdalla, niin kyllä se oli varsin tyypillinen kuivuuden läpikäymä kasvusto. Minulla on ollut pariin otteeseen ihan vastaava ja puiminen on varsin haastava projekti. Melkein sanoisin, että pölynimurilla saa siemenet paremmin talteen. ;D
Ajoin tänään Kemiöstä Kokkilaan. Vehnät oli kuin SS Leijona. Ohrat yllättäen paremman näköisiä kuin vehnät. Sitten oli yksi komea härkäpapulohko. Mitenköhän se oli saatu onnistumaan?No sama täällä suunnalla. Ohrat on pääasiassa selvästi paremman näköisiä kuin vehnät. Toki poikkeuksiakin on. Nyt vaan alkaa näkymään missä ei ole tehty tautitorjuntaa, väri alkaa muuttumaan semmoseksi ikävän ruskeaksi.
Ne lunastaa ne 300 Euron jutskat ja sitten vasta alkaa peli!Niin jäljelle jääville voi hinnan tiputtaa 150e alle..
Ne lunastaa ne 300 Euron jutskat ja sitten vasta alkaa peli!Niin jäljelle jääville voi hinnan tiputtaa 150e alle..
Ei se paljon lohduta, kun kuivuuden takia ei ole mitään myytävää. Sentakiahan hinnat nousee. Mielummin tuottaisin 5 t satasen viljaa kuin tonnin kahdensadan.
Ei se paljon lohduta, kun kuivuuden takia ei ole mitään myytävää. Sentakiahan hinnat nousee. Mielummin tuottaisin 5 t satasen viljaa kuin tonnin kahdensadan.
Hyvähän se on jos hinta pitää. Ei se oo multa pois :DNe lunastaa ne 300 Euron jutskat ja sitten vasta alkaa peli!Niin jäljelle jääville voi hinnan tiputtaa 150e alle..
Epäasiallista ns. paskanjauhantaa viljan hinnoista tuo.
Hankkija taas vaihteeksi on tänään nostanut hintoja, kaikki muut yli 200:n € paitsi ohra. Jotkut täällä vielä keväällä ja alkukesällä povasivat hintojen olevan syksyllä lähempänä 100 kuin kahta sataa, no mikä hirvittävä pettymys, kun ennuste ei toteutunutkaan eikä tule toteutumaan.
Ne lunastaa ne 300 Euron jutskat ja sitten vasta alkaa peli!Niin jäljelle jääville voi hinnan tiputtaa 150e alle..
Epäasiallista ns. paskanjauhantaa viljan hinnoista tuo.
Hankkija taas vaihteeksi on tänään nostanut hintoja, kaikki muut yli 200:n € paitsi ohra. Jotkut täällä vielä keväällä ja alkukesällä povasivat hintojen olevan syksyllä lähempänä 100 kuin kahta sataa, no mikä hirvittävä pettymys, kun ennuste ei toteutunutkaan eikä tule toteutumaan.
Luulen, että tässä käy helposti niin, että hetken päästä ei niitä jyviä ole taas missään päin ylimääräistä. Alkaa lakoa kertyä jopa tässä. Kaurat homeeseen, aikaiset ohra itää tähkiinsä ym. Melkein väitän viljan hinnan tulevan nousemaan reippaasti ennen kevättä. Kolmosella alkaviin lukemiin ei varmaan mennä, mutta kakkosella alkavissa luvuissa ollaan tukevasti.
Vuosi 2017?Luulen, että tässä käy helposti niin, että hetken päästä ei niitä jyviä ole taas missään päin ylimääräistä. Alkaa lakoa kertyä jopa tässä. Kaurat homeeseen, aikaiset ohra itää tähkiinsä ym. Melkein väitän viljan hinnan tulevan nousemaan reippaasti ennen kevättä. Kolmosella alkaviin lukemiin ei varmaan mennä, mutta kakkosella alkavissa luvuissa ollaan tukevasti.
Märkä syyskausi on siinä hyödyllinen, ainakin siinä, että lajikkeen lakoherkkyyden näkee oikeasti, leipä- ja mallasviljalla tähkään itämisherkkyyden. Edellisestä onkin jo viisi vuotta taas.
-SS-
Vuosi 2017?Luulen, että tässä käy helposti niin, että hetken päästä ei niitä jyviä ole taas missään päin ylimääräistä. Alkaa lakoa kertyä jopa tässä. Kaurat homeeseen, aikaiset ohra itää tähkiinsä ym. Melkein väitän viljan hinnan tulevan nousemaan reippaasti ennen kevättä. Kolmosella alkaviin lukemiin ei varmaan mennä, mutta kakkosella alkavissa luvuissa ollaan tukevasti.
Märkä syyskausi on siinä hyödyllinen, ainakin siinä, että lajikkeen lakoherkkyyden näkee oikeasti, leipä- ja mallasviljalla tähkään itämisherkkyyden. Edellisestä onkin jo viisi vuotta taas.
-SS-
Ohraa on tuotu 2 laivallista nyt. Ohran hinta voi hyvin olla noin 200 ekee Suomessa.Vai on sitä taas tuotu. Mistäs tieto on peräisin?
Maailman markkinahinta + 40 Ekee päälle. On Suomen hinta.
Jos markkina hinnat lähde nousuun on turha odottaa Suomessakaan hinnan nousuja..
Ohraa on tuotu 2 laivallista nyt. Ohran hinta voi hyvin olla noin 200 ekee Suomessa.Vai on sitä taas tuotu. Mistäs tieto on peräisin?
Maailman markkinahinta + 40 Ekee päälle. On Suomen hinta.
Jos markkina hinnat lähde nousuun on turha odottaa Suomessakaan hinnan nousuja..
Mikähän se syy tai selitys nyt siihen tuontiin on ollut.. ::)
Niin paitsi et 2021 vuoden jälkeen oli selkeästi nähtävissä et tavara ei riitä. Yritimpä itsekin ostella kevättalvella 22 rehuohraa. Tuontiohraa tarjottiin kovalla hinnalla. En sitten ostanut ja nostin kädet pystyyn elukoiden suhteen. Myöhemmin kesällä sitä kotimaistakin alkoi sitten löytyä ja yllättävän paljon. Kenties se yli 400e tonnihinta silloin keväällä ei ollut riittävä. ::)Ohraa on tuotu 2 laivallista nyt. Ohran hinta voi hyvin olla noin 200 ekee Suomessa.Vai on sitä taas tuotu. Mistäs tieto on peräisin?
Maailman markkinahinta + 40 Ekee päälle. On Suomen hinta.
Jos markkina hinnat lähde nousuun on turha odottaa Suomessakaan hinnan nousuja..
Mikähän se syy tai selitys nyt siihen tuontiin on ollut.. ::)
Eihän 2022 ennätystuontimäärätkään mitään selitystä tarvinneet. Tuonti on keino välttää viljapulaa, koska kun kuitenkin suurin osa viljasta käytetään kotimaassa, auttaa vähäisenkin määrän tuominen hintaansa enemmän kotimaan ostohintojen vakaana pitämisessä.
-SS-
Mutta nyt siis tilanne on kyllä mielestäni toinen. 22 vuoden määrällisesti hyvää satoa on edelleen varastoissa joten puutetta ei pitäisi olla. Tietysti niinkuin kirjoitit kun tuodaan hinnalla millä hyvänsä tavaraa markkinoille niin saadaan vakuutettua tätä kotimaan markkinaa, siinä kai se syy sit taas on >:(
Olette te aika foliohattuja hintojen suhteen. :o
Siellä Pohjanmaalla on kai rahalle enemmän tarvetta tai sit vain muuten ollaan nohevia ja aina oikeassa. ;DMutta nyt siis tilanne on kyllä mielestäni toinen. 22 vuoden määrällisesti hyvää satoa on edelleen varastoissa joten puutetta ei pitäisi olla. Tietysti niinkuin kirjoitit kun tuodaan hinnalla millä hyvänsä tavaraa markkinoille niin saadaan vakuutettua tätä kotimaan markkinaa, siinä kai se syy sit taas on >:(
Missä tuota 22 vuoden satoa on? Ihan kaikki, ketä tunnen, on laarit aikalailla tyhjänä. Osa sikamiehistä ostanut jo tulevaa vuotta silmällä pitäen, kun hinta oli 200 nurkilla. Nyt ei kukaan myy tuolla hintaa loppuja ohriaan. Oma viime vuoden sato on mennyt +- 300 hinnoilla kaikki lajit. Viimeisiä laarinpohjia meni 200 ja 220 hinnalla kuukausi sitten.
Ehkä ne, kenellä nyt myymätöntä, panostaneet tänä vuonna hömppäilyyn? Voivat katella tilannetta rauhassa, ja myydä talvella pelkoa puinnin aikaisesta ruuhkasta? Heillä elanto tullee myös muualta kuin viljelystä, ei tarvetta rahalle veroihin, vakuutuksiin, elämiseen ja tuotantopanoksiin?
Siellä Pohjanmaalla on kai rahalle enemmän tarvetta tai sit vain muuten ollaan nohevia ja aina oikeassa. ;DMutta nyt siis tilanne on kyllä mielestäni toinen. 22 vuoden määrällisesti hyvää satoa on edelleen varastoissa joten puutetta ei pitäisi olla. Tietysti niinkuin kirjoitit kun tuodaan hinnalla millä hyvänsä tavaraa markkinoille niin saadaan vakuutettua tätä kotimaan markkinaa, siinä kai se syy sit taas on >:(
Missä tuota 22 vuoden satoa on? Ihan kaikki, ketä tunnen, on laarit aikalailla tyhjänä. Osa sikamiehistä ostanut jo tulevaa vuotta silmällä pitäen, kun hinta oli 200 nurkilla. Nyt ei kukaan myy tuolla hintaa loppuja ohriaan. Oma viime vuoden sato on mennyt +- 300 hinnoilla kaikki lajit. Viimeisiä laarinpohjia meni 200 ja 220 hinnalla kuukausi sitten.
Ehkä ne, kenellä nyt myymätöntä, panostaneet tänä vuonna hömppäilyyn? Voivat katella tilannetta rauhassa, ja myydä talvella pelkoa puinnin aikaisesta ruuhkasta? Heillä elanto tullee myös muualta kuin viljelystä, ei tarvetta rahalle veroihin, vakuutuksiin, elämiseen ja tuotantopanoksiin?
Kyl sitä 22 vuoden sato on ainakin täällä monellakin varastossa.
Ihan oikeastiko uskotte, että olisi onnistunut niin, että kaikki olisivat myyneet kaiken syksyllä "kovaan" hintaan?
Ihan oikeastiko uskotte, että olisi onnistunut niin, että kaikki olisivat myyneet kaiken syksyllä "kovaan" hintaan?Ilmeisesti joku on myynyt, kirjoitteli tuossa ylempänä... ::)
Ihan oikeastiko uskotte, että olisi onnistunut niin, että kaikki olisivat myyneet kaiken syksyllä "kovaan" hintaan?Ilmeisesti joku on myynyt, kirjoitteli tuossa ylempänä... ::)
Ihan oikeastiko uskotte, että olisi onnistunut niin, että kaikki olisivat myyneet kaiken syksyllä "kovaan" hintaan?Ilmeisesti joku on myynyt, kirjoitteli tuossa ylempänä... ::)
Niin joku..
Koko ajatushan on täyttä utopiaa. Teollisuus kun ei osta kaikkea kerralla ja jos ostaisi, markkina ylikuumenisi ja sitten ei hinnalla herkuteltaisi.
Ihan oikeastiko uskotte, että olisi onnistunut niin, että kaikki olisivat myyneet kaiken syksyllä "kovaan" hintaan?Ilmeisesti joku on myynyt, kirjoitteli tuossa ylempänä... ::)
Niin joku..
Koko ajatushan on täyttä utopiaa. Teollisuus kun ei osta kaikkea kerralla ja jos ostaisi, markkina ylikuumenisi ja sitten ei hinnalla herkuteltaisi.
Juu ei osta. Järjestelmä vaatii meitä tyhmempiä viljelijöitä jotka myyvät väärään aikaan viljojaan.. ;D
Ei tuo näy ainakaan julkisesti ilmoitetuissa hinnoissa, et kovaa kysyntää olisi. Onhan hinta rehuohrassa Pohjanmaalla korkein mut ei eroa nyt merkittävästi ole mielestäni. Ehkä tämä on sitä piilo kysyntää sitten.. ::)Ihan oikeastiko uskotte, että olisi onnistunut niin, että kaikki olisivat myyneet kaiken syksyllä "kovaan" hintaan?Ilmeisesti joku on myynyt, kirjoitteli tuossa ylempänä... ::)
Niin joku..
Koko ajatushan on täyttä utopiaa. Teollisuus kun ei osta kaikkea kerralla ja jos ostaisi, markkina ylikuumenisi ja sitten ei hinnalla herkuteltaisi.
Juu ei osta. Järjestelmä vaatii meitä tyhmempiä viljelijöitä jotka myyvät väärään aikaan viljojaan.. ;D
Kauppa halusi ostaa, tehdä sopimukset ja heillä toimitukset vastaavasti tiloille/teollisuuteen. Kiintiö oli ostoille, mutta ei se ihan helpolla täyteen tullut, kaikki halukkaat sai tehdä sopimuksen. Hinnathan on aina mitä on. JOS olisin omat vähät viljat myynyt viimeisen parin vuoden aikana juuri oikeaan aikaan huippuhinnalla, bruttona olisi tullut lähes puimurin vaihtamiseen väliraha. Jopa jontikkaan. Eli kai pitäisi valittaa kuinka prseelleen meni myynnit, mutta mitä se auttaa. Joskus onnistuu, ja joskus ei. Talvella kiinnitetty kauran hinta ei ole valtavan kaukana nykyhinnoista, joten voi olla että silläkin tulee vielä "tappiota" päivän hintoihin nähden.
Kuten sanoin aiemmin, eipä ole näillä nurkin ylimääräistä viljaa liiemmälti siiloissa, syy ostajien aktiivisuus ja paikallinen tarve, jatkuva alituotantotilanne pitää huolen kaupankäynnistä.
Ei tuo näy ainakaan julkisesti ilmoitetuissa hinnoissa, et kovaa kysyntää olisi. Onhan hinta rehuohrassa Pohjanmaalla korkein mut ei eroa nyt merkittävästi ole mielestäni. Ehkä tämä on sitä piilo kysyntää sitten.. ::)
Kauppa halusi ostaa, tehdä sopimukset ja heillä toimitukset vastaavasti tiloille/teollisuuteen. Kiintiö oli ostoille, mutta ei se ihan helpolla täyteen tullut, kaikki halukkaat sai tehdä sopimuksen. Hinnathan on aina mitä on. JOS olisin omat vähät viljat myynyt viimeisen parin vuoden aikana juuri oikeaan aikaan huippuhinnalla, bruttona olisi tullut lähes puimurin vaihtamiseen väliraha. Jopa jontikkaan. Eli kai pitäisi valittaa kuinka prseelleen meni myynnit, mutta mitä se auttaa. Joskus onnistuu, ja joskus ei. Talvella kiinnitetty kauran hinta ei ole valtavan kaukana nykyhinnoista, joten voi olla että silläkin tulee vielä "tappiota" päivän hintoihin nähden.
Kuten sanoin aiemmin, eipä ole näillä nurkin ylimääräistä viljaa liiemmälti siiloissa, syy ostajien aktiivisuus ja paikallinen tarve, jatkuva alituotantotilanne pitää huolen kaupankäynnistä.
Vähävaraset joutuu myymään ilmatteen ennen joulua.
Syysvehnistä puuttuu valkuaiset ja rukiista sakoluku, markkinat tukkeutuu rehutavarasta. Ainakin täällä varsinaisessa suomessa.
Korkean hinnan kiinnittäneet saavat mustanpekan käteensä...
Syysvehnistä puuttuu valkuaiset
Rahat vaikka säästöpankkiin 3% tilille, niin sitten parin vuoden päästä, kun seuraavaksi vilja liikkuu syrjäkyliltä, on jo korkotuottojakin taskussa.
Rahat vaikka säästöpankkiin 3% tilille, niin sitten parin vuoden päästä, kun seuraavaksi vilja liikkuu syrjäkyliltä, on jo korkotuottojakin taskussa.
Korkotuottoja ei tuosta tässä inflaatiotilanteessa tule, ainoastaan tappio pienenee.
Vähävaraset oikeestaan sotkee nää markkinat silleen.Vähävaraset joutuu myymään ilmatteen ennen joulua.
Kuitenkin, tilanne tosiasiassa on sellainen, että meikäläisiltä mitättömyyksiltä ei mahdollisen hintarallin huippukohdissa osteta yhtään mitään. Ne hyvät hinnat säästetään viljelijä- ja välittäjäpiireissä vain sydänystävien kesken pusuteltaviksi, oletan. Kolmannelle korvapuusti, "ei kiloakaan". Tämän olen jo muutaman kerran joutunut aavistelemaan. Pitää ajatella niin, että kun vain omista nurkista pois saa, niin halvalla eteen päin. Rahat vaikka säästöpankkiin 3% tilille, niin sitten parin vuoden päästä, kun seuraavaksi vilja liikkuu syrjäkyliltä, on jo korkotuottojakin taskussa.
Kiinnitetyt sopimusviljat myös kannattaa vaatia vietäväksi heti pois nurkista, kun viimeinen kuivurikaapin tyhjennys on vielä menossa. Viljat vievät tilaa ja varastointiriski on viljelijällä. Yksikin viljanvälittäjä oli ostamassa leipäsyysvehnää hyvään hintaan, mutta torstaina viimeinen päivä lyödä tarjous lukkoon, ja kuivurissa vielä kiertää vilja. Mistäpäs siihen tähän hätään saa valkuais- ja sakotiedot. Eli Hankkijan omamyyjälle huomenaamuksi pussi kuumaa viljaa käteen labraan vietäväksi, ei kai se pahakseen pistä, jos myykin sitten toiselle.
Kääntäisin jotenkin toisin päin sen asian: Se, jolla paalua on, voi myydä vaikka ilman. Koska voi.
-SS-
Vai onko ne kuitenkin ne "rikkaat" jotka sotkee nää systeemit. Heidänhän ei tarvii miettiä et viljoista pitäisi saada mahdollisimman hyvä hinta..Vähävaraset oikeestaan sotkee nää markkinat silleen.Vähävaraset joutuu myymään ilmatteen ennen joulua.
Kuitenkin, tilanne tosiasiassa on sellainen, että meikäläisiltä mitättömyyksiltä ei mahdollisen hintarallin huippukohdissa osteta yhtään mitään. Ne hyvät hinnat säästetään viljelijä- ja välittäjäpiireissä vain sydänystävien kesken pusuteltaviksi, oletan. Kolmannelle korvapuusti, "ei kiloakaan". Tämän olen jo muutaman kerran joutunut aavistelemaan. Pitää ajatella niin, että kun vain omista nurkista pois saa, niin halvalla eteen päin. Rahat vaikka säästöpankkiin 3% tilille, niin sitten parin vuoden päästä, kun seuraavaksi vilja liikkuu syrjäkyliltä, on jo korkotuottojakin taskussa.
Kiinnitetyt sopimusviljat myös kannattaa vaatia vietäväksi heti pois nurkista, kun viimeinen kuivurikaapin tyhjennys on vielä menossa. Viljat vievät tilaa ja varastointiriski on viljelijällä. Yksikin viljanvälittäjä oli ostamassa leipäsyysvehnää hyvään hintaan, mutta torstaina viimeinen päivä lyödä tarjous lukkoon, ja kuivurissa vielä kiertää vilja. Mistäpäs siihen tähän hätään saa valkuais- ja sakotiedot. Eli Hankkijan omamyyjälle huomenaamuksi pussi kuumaa viljaa käteen labraan vietäväksi, ei kai se pahakseen pistä, jos myykin sitten toiselle.
Kääntäisin jotenkin toisin päin sen asian: Se, jolla paalua on, voi myydä vaikka ilman. Koska voi.
-SS-
Vai onko ne kuitenkin ne "rikkaat" jotka sotkee nää systeemit. Heidänhän ei tarvii miettiä et viljoista pitäisi saada mahdollisimman hyvä hinta..
Sempä vuoksi se rikas oli lainausmerkeissä...Vai onko ne kuitenkin ne "rikkaat" jotka sotkee nää systeemit. Heidänhän ei tarvii miettiä et viljoista pitäisi saada mahdollisimman hyvä hinta..
Mutta et kyllä millään pysty selittämään ajattelukulkua: Olen varakas, siis minun aina pitää myydä alimmalla hinnalla ? Se, että pystyisi myymään halvalla, ei tarkoita, että haluaisi aina myydä halvalla. Rikkaalla on varaa rakennuttaa vaikka 2000 tonnin siilosto itselleen varastoksi, tai vuokrata Viljavalta vaikka 10000 tonnin siilot, viljanhintaspekulointia varten. Jos vaihtoehtona on matkustaa Genevenjärven rannalle kasinolle tuhlaamaan rahansa, siilojen keräily ja täyttäminen voisi olla hauskempaakin.
-SS-
Toisaalta jos viljelystä ei ole leipä kiinni voi helpommin yrittää sitä parasta ajankohtaa kun ei ole välttämättä mikään pakko myydä että saisi elämiseen tarvittavaa rahaa.Sempä vuoksi se rikas oli lainausmerkeissä...Vai onko ne kuitenkin ne "rikkaat" jotka sotkee nää systeemit. Heidänhän ei tarvii miettiä et viljoista pitäisi saada mahdollisimman hyvä hinta..
Mutta et kyllä millään pysty selittämään ajattelukulkua: Olen varakas, siis minun aina pitää myydä alimmalla hinnalla ? Se, että pystyisi myymään halvalla, ei tarkoita, että haluaisi aina myydä halvalla. Rikkaalla on varaa rakennuttaa vaikka 2000 tonnin siilosto itselleen varastoksi, tai vuokrata Viljavalta vaikka 10000 tonnin siilot, viljanhintaspekulointia varten. Jos vaihtoehtona on matkustaa Genevenjärven rannalle kasinolle tuhlaamaan rahansa, siilojen keräily ja täyttäminen voisi olla hauskempaakin.
-SS-
Aika paljon on viljelijöitä jotka tekevät aina samalla tavalla. Se hinta voi olla alin tai ylin, mut pääpointti tuossa on se et kun viljelystä ei ole leipä kiinni niin ei tarvii yrittää katsoa sitä parasta myyntikohtaa...
Tämäkin totta.Toisaalta jos viljelystä ei ole leipä kiinni voi helpommin yrittää sitä parasta ajankohtaa kun ei ole välttämättä mikään pakko myydä että saisi elämiseen tarvittavaa rahaa.Sempä vuoksi se rikas oli lainausmerkeissä...Vai onko ne kuitenkin ne "rikkaat" jotka sotkee nää systeemit. Heidänhän ei tarvii miettiä et viljoista pitäisi saada mahdollisimman hyvä hinta..
Mutta et kyllä millään pysty selittämään ajattelukulkua: Olen varakas, siis minun aina pitää myydä alimmalla hinnalla ? Se, että pystyisi myymään halvalla, ei tarkoita, että haluaisi aina myydä halvalla. Rikkaalla on varaa rakennuttaa vaikka 2000 tonnin siilosto itselleen varastoksi, tai vuokrata Viljavalta vaikka 10000 tonnin siilot, viljanhintaspekulointia varten. Jos vaihtoehtona on matkustaa Genevenjärven rannalle kasinolle tuhlaamaan rahansa, siilojen keräily ja täyttäminen voisi olla hauskempaakin.
-SS-
Aika paljon on viljelijöitä jotka tekevät aina samalla tavalla. Se hinta voi olla alin tai ylin, mut pääpointti tuossa on se et kun viljelystä ei ole leipä kiinni niin ei tarvii yrittää katsoa sitä parasta myyntikohtaa...
Yleisesti veikkaisin että hinnat laskisi mutta en omista kristallipalloa. Toki en ole maakuntia jaksanut kiertää.
Toista se oli hinta 80-90- luvulla 1.7 markkaa kilo= muuntimella 0,27=1 mk == 0,459 euroo kilo . eli tonnista 460 e. Siihen toki ne sen ajan korot pankille. Polokupyöränki uuen sai 50 eurolla. Nyt kun sota on, niin mikkää normaali ei tunnu ennää pitävän kutia kaikki toimii jotenkin oudosti.Veikkaan vilja voi olla järkyttävän kallista tai sitten vähän ohra kaura pikkasen päälle 300
Toista se oli hinta 80-90- luvulla 1.7 markkaa kilo= muuntimella 0,27=1 mk == 0,459 euroo kilo . eli tonnista 460 e. Siihen toki ne sen ajan korot pankille. Polokupyöränki uuen sai 50 eurolla. Nyt kun sota on, niin mikkää normaali ei tunnu ennää pitävän kutia kaikki toimii jotenkin oudosti.Veikkaan vilja voi olla järkyttävän kallista tai sitten vähän ohra kaura pikkasen päälle 300
Siis myös kansainvälisillä dollarimarkkinoilla on ollut nähtävissä viljojen reaalihinnan lasku, kun seuraa kymmeniä vuosia taakse päin. Se johtuu suurien viljamaiden tuotannon tehostumisesta ja vihreän vallankumouksen etujen virittämisestä viimeiseen senttiin. Suomessa myös tuotannon tehostuminen on tapahtunut. Usko nimittäin on kova, että kun ostetaan telatraktori, sen katolle ämpäri, ja chaservaunu rumpupuimurin viereen, niin kohta täällä pystyttäisiin tuottamaan vehnää paremmalla voitolla kuin Argentiinassa, Australiassa tai Kanadassa.
-SS-
Toista se oli hinta 80-90- luvulla 1.7 markkaa kilo= muuntimella 0,27=1 mk == 0,459 euroo kilo . eli tonnista 460 e. Siihen toki ne sen ajan korot pankille. Polokupyöränki uuen sai 50 eurolla. Nyt kun sota on, niin mikkää normaali ei tunnu ennää pitävän kutia kaikki toimii jotenkin oudosti.Veikkaan vilja voi olla järkyttävän kallista tai sitten vähän ohra kaura pikkasen päälle 300-80-lukua voi toki aina muistella enkä väitäkään etteikö se varmasti olisi ollut hyvää aikaa viljelijälle mutta kokonaisuudessaan täysin kestämätön systeemi jos kansallisella päätöksellä maksettiin parhaimillaan jopa nelinkertaisia hintoja maailmanmarkkinoihin nähden.
Usko nimittäin on kova, että kun ostetaan telatraktori, sen katolle ämpäri, ja chaservaunu rumpupuimurin viereen, niin kohta täällä pystyttäisiin tuottamaan vehnää paremmalla voitolla kuin Argentiinassa, Australiassa tai Kanadassa.On siinä ainakin kovasti tekemistä suomen kulurakenteella kun Puola ja Romaniakin ovat alkaneet jo harjoittamaan protektionismia vaikka työvoimakin saattaa olla jonkin verran edullisempaa.
Siinä olet oikeassa et Suomessa ei viljely onnistu suuren maailman tyyliin jo ihan tän meidän tilusrakenteen vuoksi. Sen korjaamiseen vaaditaan varmaan monia sukupolvia.Ei taida onnistua edes monissa sukupolvissa kun maa itsessään on jo ihan erilainen, metsää täynnä jota ei saisi hävittää ja helposti käyttöönotettavat tilkut raivattu jo kauan sitten, eiköhän jo pelkästään maan muodot ja muut ominaisuudet rajoita tehokkaasti kunnollisten monisatahehtaaristen peltolohkojen syntymistä suuressa osassa maata.
Ei sitä mettää nyt niin paljon avonaisimmilla alueilla ole. Jotakuinkin lähtien kymijoesta länteen ja pysytellen Salpausselän eteläpuolella. Varsinaisuomen kautta pohjanmaalle. Kyl tolta alueelta löytyy alueita mihin saisi kolmenumeroisia lohkokokoja jos halua olisi. Mut voi Juu olla ettei niin montaa sukupolvea löydykkään et löytyis "yhteinen sävel" tuollaisen toteuttamiseen..Usko nimittäin on kova, että kun ostetaan telatraktori, sen katolle ämpäri, ja chaservaunu rumpupuimurin viereen, niin kohta täällä pystyttäisiin tuottamaan vehnää paremmalla voitolla kuin Argentiinassa, Australiassa tai Kanadassa.On siinä ainakin kovasti tekemistä suomen kulurakenteella kun Puola ja Romaniakin ovat alkaneet jo harjoittamaan protektionismia vaikka työvoimakin saattaa olla jonkin verran edullisempaa.Siinä olet oikeassa et Suomessa ei viljely onnistu suuren maailman tyyliin jo ihan tän meidän tilusrakenteen vuoksi. Sen korjaamiseen vaaditaan varmaan monia sukupolvia.Ei taida onnistua edes monissa sukupolvissa kun maa itsessään on jo ihan erilainen, metsää täynnä jota ei saisi hävittää ja helposti käyttöönotettavat tilkut raivattu jo kauan sitten, eiköhän jo pelkästään maan muodot ja muut ominaisuudet rajoita tehokkaasti kunnollisten monisatahehtaaristen peltolohkojen syntymistä suuressa osassa maata.
Et jos oltaisiin edelleen vanhassa hyvässä ajassa niin sil 5000 Fordilla vois tehdä peltotyöt sillä 10ha palstalla.
No juu pointti ei nyt niinkään ollut se et mikä kone vaan se et entisaikaan kun tilat olivat sitä 10ha ja isot tilat 30ha tiloja. Nyt voi laittaa kaiketi nollan perään ja isojen tilojen kohdalla vielä kertoa kahdella, kai..Et jos oltaisiin edelleen vanhassa hyvässä ajassa niin sil 5000 Fordilla vois tehdä peltotyöt sillä 10ha palstalla.
Oikein jos nuukaillen toimisi niin F5000 kokoisella koneella kyllä hoitelisi aika suurenkin alan. Sillä kulkee 3 m suorakylvökone ja ruisku, tarvittaessa myös kapea kultivaattori,äes ja tietysti sarka-aurat. Ajomukavuutta kaipaisi kovasti lisää, ei niinkään hevosvoimia. Jos sen verran antaisi myöden että olisi neliveto... auttaisi paljon.
Eli nykyaikaisella ohjaamolla oleva alle 100 hv 4wd peli riittää vieläkin aika pitkälle jos tiukkaa linjaa vedetään...
Nämä päästöjutut vaan vievät pohjan edulliselta perustekniikalta.
Pitääkö sitä ihan uteliaisuuttaan käydä tuollainen koeajamassa... kuitenkin ihan CR-kone.
https://solis.fi/tuote/solis-90-4wd-traktori-ilmastoidulla-ohjaamolla/
Kaurasato on ruotsissa ja kanadassa kuulemma heikko. Vientiin voi olla kysyntää, mutta onko laatua. Ylipäätään luulisin, että rehuviljaa tulee vihreiden jyvien vuoksi paljon ja laatuviljan hinnat pysyy paremmin. Kyllä oli keväällä onni kun sentään tuli jurttia ja rapsia laitettua reilusti. Ainakin on komeet kasvustot katotaan sit lokakuussa mitä saa pois.No ei tuo kaurassa ainakaan vielä hinnassa näy.. kerro toki jos jostain saa kolmosella alkavan hinnan kauralle niin voin rekkakuorman myydä samantein. Laatu ok, on katos viime vuoden hyvää satoa ;)
kerro toki jos jostain saa kolmosella alkavan hinnan kauralle niin voin rekkakuorman myydä samantein. Laatu ok, on katos viime vuoden hyvää satoa ;)
Syysvehnistä puuttuu valkuaiset
Näin on. Ceylonissa valkuainen 10.1 %. Ceylon siirsi kaikki niukat ravinnevarat satoon, eikä valkuaiseen. Toki tämä oli odotettavissa, ja ruista sen verran seassa, että rehuvehnäksi oli tarkoituskin.
Kevätvehnistä saadaan kovia valkuaisia tänä vuonna, jos kertyy korjattavaa satoa. Lannoituksen ja sadon epäsuhta taitaa asettua tänä vuonna kevätvehnillä toisin päin kuin syysvehnällä.
-SS-
Kaurasato on ruotsissa ja kanadassa kuulemma heikko. Vientiin voi olla kysyntää, mutta onko laatua. Ylipäätään luulisin, että rehuviljaa tulee vihreiden jyvien vuoksi paljon ja laatuviljan hinnat pysyy paremmin. Kyllä oli keväällä onni kun sentään tuli jurttia ja rapsia laitettua reilusti. Ainakin on komeet kasvustot katotaan sit lokakuussa mitä saa pois.Mielestäni kaurassa ne vihreät ei ole välttämättä se rankin juttu. Vihreä jyvä pitää kuitenkin sisällään valkoista, mikä on elintarvikekaurassa olennaisin asia. Mustuneet kaurat on paljon pahempi keissi ja sitä on todennäköisesti jollain tapaa tulossa, mikäli versot eivät valmistu säntillisessä ajassa. Kauraa kyllä päästään puimaan melko pian sen jälkeen, kun versonnan väri muuttuu hieman keltaiseen päin. Kuivuu kuivurissa kyllä siedettävillä kustannuksilla. Isoin riski on hehtopainot, jos pääsato on ottanut siipeensä ja sen kaveriksi tulee vielä köykäistä jälkiversontaa.
Ai se onkin siitä kiinni ;D ;D ;Dkerro toki jos jostain saa kolmosella alkavan hinnan kauralle niin voin rekkakuorman myydä samantein. Laatu ok, on katos viime vuoden hyvää satoa ;)
Et nyt ihan ole kässännyt. Opettele ennemmin paremmaksi suihinottajaksi, niin alkaa Fazullekin hintaportaat toimia.
-SS-
Hiukan ihmettelen, miksi näin kuivana vuotena ei valkuaista tullut syysvehnään, mutta kaipa tuo uskottava on. Naapuri mittasi ystävällisyyttään grainsensellä mulle yhden näytteen virallista esinäyteanalyysiä kun vielä odotellaan, syysvehnän valkuainen 10.
. Torajyvävaatimukset kiristyvät, eipä riitä värilajittelu enää, joten ainakin peltoaukeiden ojien heinänniitto alkukasvukaudella tulee välttämättömäksi. Myös kunnollinen kyntö on lähes pakollinen keino saada torajyväitiöt piiloon.
-SS-
Seuraavien viljatuotteiden ostot on toistaiseksi keskeytetty, ehkä seuraavan satovuoden alkuun.
-rehuherne
-härkäpapu
-rehuvehnä
-matalasakoinen ruis
Eli kysyntää olisi painavasta korkeasakoisesta kevätvehnästä, terveestä rehukaurasta ja hyvälaatuisesta rehuohrasta. Kevättalven ohra- ja rehukaurakiinnitysten hinta on jo ylitetty.
-SS-
Seuraavien viljatuotteiden ostot on toistaiseksi keskeytetty, ehkä seuraavan satovuoden alkuun.
-rehuherne
-härkäpapu
-rehuvehnä
-matalasakoinen ruis
Eli kysyntää olisi painavasta korkeasakoisesta kevätvehnästä, terveestä rehukaurasta ja hyvälaatuisesta rehuohrasta. Kevättalven ohra- ja rehukaurakiinnitysten hinta on jo ylitetty.
-SS-
Onko tuo nyt tyypillistä -SS- sarkasmia vai ihan totta? Jos on totta, niin voisit kertoa lähteen tuolle tiedolle, täällä lukijoissa on näet myös meitä tosikoita, jotka ottaa kaiken lukemansa kirjaimellisesti, ja me voidaan oikeasti hätääntyä että mitäs nyt tehdään, jos meni "luukut kiinni"
Tiedän, että puhut paskaa, mutta hinta on perseestä.Seuraavien viljatuotteiden ostot on toistaiseksi keskeytetty, ehkä seuraavan satovuoden alkuun.
-rehuherne
-härkäpapu
-rehuvehnä
-matalasakoinen ruis
Eli kysyntää olisi painavasta korkeasakoisesta kevätvehnästä, terveestä rehukaurasta ja hyvälaatuisesta rehuohrasta. Kevättalven ohra- ja rehukaurakiinnitysten hinta on jo ylitetty.
-SS-
Onko tuo nyt tyypillistä -SS- sarkasmia vai ihan totta? Jos on totta, niin voisit kertoa lähteen tuolle tiedolle, täällä lukijoissa on näet myös meitä tosikoita, jotka ottaa kaiken lukemansa kirjaimellisesti, ja me voidaan oikeasti hätääntyä että mitäs nyt tehdään, jos meni "luukut kiinni"
Voi, kuinka haluaisinkin, että tuo olisi vitsi. Luukut ovat olleet kiinni jo hetken, paikkakuntakuntaisesti tärkeille viljelijöille raotetaan ovea varmasti, eivät havaitse mitään ongelmia olevankaan.
Jos Rakkine olet ns. tärkeä isäntä, jonka tullessa viljakauppiaan huone tyhjenee joutoväestä, ei ole mitään huolta.
-SS-
Niinhän se on, jotta hyvinvointi on aina suhteellista, rikas tarvitsee köyhää, koska kumpaakaan ei ole oikeastaan olemassa ilman toista.Tuossa on lista suunnilleen niistä asioista mitä itse ajattelin kun kovat lannoitehinnat selvisi reilu vuosi sitten. Ei tarvinnut miettiä paljon miettiä luomusta lähtemistä. Nyt näyttää toteutuvan melko hyvin.. :o
Silti, moni asia asettaa paineita tänä vuonna niille, jotka eivät ihan ole "kaikki onnistuu aina"- putkessa: korkeat lannoitteen hinnat, korkea öljyn hinta, kuivan alkukesän pienentämä satotaso ja nyt sitten suorastaan märän syksyn vaikutus laatuun. Tähän vielä päälle markkinoiden luontainen pyrkimys matalaan hintatasoon ja kaupan tukkoisuus, ei se helpota asiaa ollenkaan.
-SS-
Seuraavien viljatuotteiden ostot on toistaiseksi keskeytetty, ehkä seuraavan satovuoden alkuun.juu jA SITTEN ON NIITÄ
-rehuherne
-härkäpapu
-rehuvehnä
-matalasakoinen ruis
Eli kysyntää olisi painavasta korkeasakoisesta kevätvehnästä, terveestä rehukaurasta ja hyvälaatuisesta rehuohrasta. Kevättalven ohra- ja rehukaurakiinnitysten hinta on jo ylitetty.
-SS-
Seuraavien viljatuotteiden ostot on toistaiseksi keskeytetty, ehkä seuraavan satovuoden alkuun.ja sitten ku mä sanon, että sä puhut paskaa. Niin voisitko tähän kenties kommentoida?
-rehuherne
-härkäpapu
-rehuvehnä
-matalasakoinen ruis
Eli kysyntää olisi painavasta korkeasakoisesta kevätvehnästä, terveestä rehukaurasta ja hyvälaatuisesta rehuohrasta. Kevättalven ohra- ja rehukaurakiinnitysten hinta on jo ylitetty.
-SS-
Seuraavien viljatuotteiden ostot on toistaiseksi keskeytetty, ehkä seuraavan satovuoden alkuun.Nyt miettikääpä tätä viestiä?. Minkälainen diipadaapa kirjottelee? ja sitten on niin mielenkiintoinen tuo ajatus malli. Miettikääpä! Tässä hää veti sen rajan ylityksen. En avaa tätä enempää.
-rehuherne
-härkäpapu
-rehuvehnä
-matalasakoinen ruis
Eli kysyntää olisi painavasta korkeasakoisesta kevätvehnästä, terveestä rehukaurasta ja hyvälaatuisesta rehuohrasta. Kevättalven ohra- ja rehukaurakiinnitysten hinta on jo ylitetty.
-SS-
Täysien viljavarastojen tilanne on ollut tiedossa jo pitkään, samoin tiettyjen lajien, ainakin hetkelliset menekkivaikeudet. Tuleeko tässä nyt joku asia yllätyksenä. Suurimokauran ja leipävehnän osalta tilanne on mielenkiintoinen. Mitä nämä nirppanokkakauramyllärit aikovat tehdä laatujen kanssa. Sanoisin, että jos ydin kunnossa, niin jyväkokoa ja hehtopainorajaa tiputetaan. Vaihtoehtona tuonti, mutta se ei ole edullista. Tosi mielenkiintoinen tilanne viljamarkkinoilla. Myös siemenmarkkina voi lähteä tosissaan vetämään. Tietyissä perinteisissä lajikkeissa oli toukojen jälkeen suuret varastot, mutta tämä kausi tulee nollaamaan tilanteen. Saadaan varastot tyhjiksi. Ei huono asia lainkaan.Ei ne täydet varastot ainakaan mua yllätä. Onhan tuo näkynyt pitkin edellistä vuotta ostohalukkuudessa. Mut onhan niitä eriäviä näkemyksiä täälläkin esitetty. Täs nyt oli vain kuskin toteamus. Lisäksi totesi et ajoa olis enemmän kuin ehtii ajaa.
Vaihtoehtona tuonti, mutta se ei ole edullista.
Aamusta vein Hankkijaan jyväpussin ja kyselin varovasti kippiaikaa. Toivoin Sampolaan, jotta ystäväni Joozeppin kanat saisivat kuvun täytettä. Oli sen verran tummaa, etten halunnut riskeerata elintarvikepuolen kanssa, tärkeintä olisi nyt päästä eroon jyvistä, jotka sinänsä ovat minulle rakkaita, mutta ah, niin tilaavieviä. Minut tyrmättiin. Hehtopainoa 59 ja jyväkoko kohtuullinen, väri tumma, muttei musta. Kohti Raumaa ja vientilaaria, jos Don Corleone löytyy analyyseissä, niin sielläkin on rehupytty. Hintakin nousi sopivasti tälle aamulle. Päätettiin kuitenkin jättää auki ja otetaan analyysit varmuuden vuoksi, maanantaina tulokset. Yhteinen näkemys, että elintarvikeviljasta on pulaa, ei pitäisi hinta laskea. Tyytyväisin mielin lähdin kotia kohden, olisiko viittä minuuttia mennyt, kun autokuski jo soitti ja varmisti hakuajan. Kyllä se vaan niin on, että Hankkija on se taho, jonka kanssa hommat rullaa, oli sitten konekauppaa tai mitä tahansa muuta bisnestä.
Aamusta vein Hankkijaan jyväpussin ja kyselin varovasti kippiaikaa. Toivoin Sampolaan, jotta ystäväni Joozeppin kanat saisivat kuvun täytettä. Oli sen verran tummaa, etten halunnut riskeerata elintarvikepuolen kanssa, tärkeintä olisi nyt päästä eroon jyvistä, jotka sinänsä ovat minulle rakkaita, mutta ah, niin tilaavieviä. Minut tyrmättiin. Hehtopainoa 59 ja jyväkoko kohtuullinen, väri tumma, muttei musta. Kohti Raumaa ja vientilaaria, jos Don Corleone löytyy analyyseissä, niin sielläkin on rehupytty. Hintakin nousi sopivasti tälle aamulle. Päätettiin kuitenkin jättää auki ja otetaan analyysit varmuuden vuoksi, maanantaina tulokset. Yhteinen näkemys, että elintarvikeviljasta on pulaa, ei pitäisi hinta laskea. Tyytyväisin mielin lähdin kotia kohden, olisiko viittä minuuttia mennyt, kun autokuski jo soitti ja varmisti hakuajan. Kyllä se vaan niin on, että Hankkija on se taho, jonka kanssa hommat rullaa, oli sitten konekauppaa tai mitä tahansa muuta bisnestä.
Erinomainen omamyyjä siellä. Täällä päin aistittavissa enemmänkin innottomuutta.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Omamyyja.jpg)
-SS-
Aamusta vein Hankkijaan jyväpussin ja kyselin varovasti kippiaikaa. Toivoin Sampolaan, jotta ystäväni Joozeppin kanat saisivat kuvun täytettä. Oli sen verran tummaa, etten halunnut riskeerata elintarvikepuolen kanssa, tärkeintä olisi nyt päästä eroon jyvistä, jotka sinänsä ovat minulle rakkaita, mutta ah, niin tilaavieviä. Minut tyrmättiin. Hehtopainoa 59 ja jyväkoko kohtuullinen, väri tumma, muttei musta. Kohti Raumaa ja vientilaaria, jos Don Corleone löytyy analyyseissä, niin sielläkin on rehupytty. Hintakin nousi sopivasti tälle aamulle. Päätettiin kuitenkin jättää auki ja otetaan analyysit varmuuden vuoksi, maanantaina tulokset. Yhteinen näkemys, että elintarvikeviljasta on pulaa, ei pitäisi hinta laskea. Tyytyväisin mielin lähdin kotia kohden, olisiko viittä minuuttia mennyt, kun autokuski jo soitti ja varmisti hakuajan. Kyllä se vaan niin on, että Hankkija on se taho, jonka kanssa hommat rullaa, oli sitten konekauppaa tai mitä tahansa muuta bisnestä.
Nyt alettiin viimein kunnolla repimään eroa rehu- ja elintarvikelaatuun. Rehuvehnä Hankkijalla -17€ kolmeen päivään.
Tummia ja kevyitä kauroja älyttömästi ja eiköhän kevätvehnät pitkälti ole rehulaatua sakosta. Mallasohrissa valkuaiset korkeella ja itävyysongelmia..
Niin hyvät poudat tiedossa, että kaikki ronkitaan pois ja rehuplaatua riittää varmasti. Saa myydä muttei oo pakko hei.
Raision vastaanottoon laitoin tänään ison vsop potun kuskin matkaan kun ottivat eilen nahun syysvehnärekan heti käyttöön.
Muistaakseni joku ryhmäläinen sai kerran konupullon ämpärillisestä 😅
Olis mielenkiintoista semmoinen viesti ketju, miten itse kukin tila pystyy tuottamaan viljaa per tonni mikä on kustannus? sen näkkee tuosta tilin päätöksestä paljonko kustannukset...... sitte siihen toi ;D hinta per tonni. Perussuomalainen porvari.
Tänä vuonna lasketaan vain miinismerkin pituutta. Lannat maksoi 1100€/tn alv o , ja ohrasta sato 1-2tn/ha.
Remonttia ei sentään tarvinnut tehdä 20-40v konekantaan.
Ei tuo huono sato / kato kyllä vielä hinnoissa oikein näy. Onko sitten teollisuudessa varastoissa tällä hetkellä tavaraa ja jo ostettua mutta toimittamatonta tavaraa syksyn tarpeiksi?Maailman markkinat määrää hinnan, jos pulaa viljasta niin vähän yli markkina hinta taas ylitarjontaa niin alle markkinahinta.
Pystyyn tai littuun myynti on tämän hetken kovin sana kustannuksia vastaan.
Itte myin kumpaankin, loput on sitten rahakasveja jotka jäävät täyttämään kasvipeitteisyyttä. Kuivurin löpön kulutus tälle kaudelle nolla litraa.
Ei tarvi kyttäillä viljan tai polttianeen hintaa. 8)
Nyt katseet lienee syytä kääntää vuoteen 2024. Vajat ja varastot ovat täynnä 15 minuutin tilausikkunaan päässyttä halpaa lannoitetta, säiliöt täynnä euron polttoöljyä, eikö kaikilla ? Jotakin strategiaa voisi miettiä, kun nyt ei vaan ole kolmen metrin mutatyppimiilua poltettavana lannoitteeksi, eikä nilkkaan asti lantaa levitettäväksi. Aika monella eläinlantaturvotuksen maakuntien ulkopuolella on sama ongelma. Ainakin leipävehnän ja rehuvehnän lähes yön yli revennyt 60 euron hintaero laittaa miettimään lajikevalintaa ja viljelytapaa. Tämä toisaalta on aikaisemmin ollut harvinainen sattumus, muitta vielä aikaisemmin historiassa leivän ja rehun hintaero oli suuri, markkinahäiriöitä, vakavaa ylituotantoa ja siitä johtuvia ongelmia esiintyi vuodesta toiseen. (siis ennen EU:ta) Silloin tavoitehintaa säädettiin hihasta löydetyillä laatuvaatimuksilla. Nyt tuntuu sama peli palanneen viljakauppaan. Viljanäytteen väriä katsotaan, kaura on liian tummaa, jyvät ovat ryppyisiä, tuossa on punainen ohranjyvä, se ja tämä ja tuo on vialla. Selvästi tavaraa on liikaa, eikä vientiin nähtävästi voi noita kakkoslaadun tavaroita laittaa.Sian lietelannalla ei ainakaan saa valkuaista nostettua vehnistä. Kenties vaatii sit tosiaan sen broilerin pehkua nilkkoihin asti olevan kerroksen et toimii.. ::)
Jaettu lannoitus kevätvehnälle on ensimmäinen, jota pitää kehittää. Puutarhan Y1 / Pellon Y6 200-300 kg/ha, starttiin. Maksimissaan 30 kg typpeä, jotta kasvusto ei ala rakentaa liikaa jyvänaiheita. Sitten nestelannoitusta oraille kerran viikossa, jotta jaksavat kasvaa kuivan jakson yli. Sitten heinäkuun alkuun 600 kg rikkisalpietaria, toivoen edes yhtä vesikuuroa ennen puintiaikaa. Vuodesta 2015 lähtien ovat keskikesän ensimmäiset yli 5 mm:n sateet tulleet keskimäärin 4-7.7. , paitsi vuonna 2021, jolloin heinäkuu oli sateeton. Eli arpapeliajattelulla voisi ajatella lannoituksen siihen heinäkuun alkuun melko riskittömäksi. Vihreät pellot muuttuvat turkoosin sinivihreiksi.
Vuonna 2011 toimi pintalannoitettu lohko Zebralla parhaiten, pitää katsoa, millainen sää oli. Lähes joka vuosi on ollut tällainen pintalevitetty koeala, ja ne ovat kyllä olleet erittäin hailakoita ja tähkää ei oikeastaan ole tullut ollenkaan. Tämä siis on ristiriitainen asia. Eikä keinolannoitteilla pysty laittamaan SEKÄ 120 kg sijoitustyppeä keväällä ETTÄ 150 kg typpeä keskikesällä, silloin todennäköisesti onnistuisi leipomon ihannevehnä vuonna kuin vuonna. Itsellä on ollut silloin tällöin koealaa pimeällä lannalla, ja kyllä semmoinen 220+ kg on toimiva määrä typpeä, etenkin syysvehnällä, saada valkuainen korkeaksi ja samalla hyvä satotaso. Monena vuotena ilman typpiruiskutuksia hyvä syysvehnäsato oli laadultaan pettymys; valkuainen 9%, Gunbolla 8%.
Lajikevalinta on yhdistettävä tähän lannoitusstrategiaan. Kevätvehnälajikkeen on oltava myöhäinen (siis 1970-luvulla sellainen olisi säännöllisesti joko valmistunut lokakuulle tai jäänyt kokonaan tuleentumatta) , koska valkuaista lisäävälle lannoitukselle pitää jäädä aikaa imeytyä kunnolla. 50 tonnin hidasvaikutteinen lantapanostus toimisi juuri näin, typpi vapautuu vasta heinäkuun lämpimillä ja kosteilla jaksoilla. Mutta sitä nyt ei ole käytettävissä. Aikainen Iisakki kevätvehnä toimi meillä hyvin, kesti kuivia jaksoja, viime kuormassa valkuainen oli 14,4%, mutta Iisakki ei kelpaa myllärille. Amaretto on selvästi kuivuuden kestävä, mutta siinä valkuaisen nosto on tarkkuutta ja paneutumista vaativaa. Näyttää siltä, että Raisio haluaa vain Quarnaa ja Sibeliusta. Quarna -pthyi!- ei tee joka kolmas vuosi tähkää ollenkaan, että ei kuitenkaan taida tulla kysymykseen. Sibelius on arvoitus. Zebran jälkeen ei oikein ole ollut semmoista kenttäkelpoista vehnää. Marble, Demonstrant, Licamero, Krabat, uskallan sanoa, että talousviljelyssä Zebra edelleenkin vetää pitemmän korren - no, onhan Zebrassa pitempi korsi. Ja sadesyksynä voi nukkua yönsä hyvin, sakoa on kuitenkin yli sen 160, vaikka 3 viikon sadekauden jälkeen.
-SS-
Euroopan unioni ei aio jatkaa viiden jäsenmaan tuontirajoituksia ukrainalaisviljalle, Euroopan komissio kertoi perjantaina.
EU salli kesäkuussa Puolan, Bulgarian, Unkarin, Romanian ja Slovakian rajoittaa ukrainalaisen viljan tuontia alueelleen, koska ne pelkäsivät ukrainalaisviljan sotkevan niiden omia markkinoita.
Rajoitusten takaraja umpeutui perjantaina. Puola ilmoitti jo torstaina jatkavansa tuontikieltoa huolimatta siitä, sallisiko EU tuontirajoitukset jatkossa vai ei.
Mistähän saataisiin suomeenkin samanlaisia selkärankaisia kuin puolassa?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/82c7fc77-31d2-4e66-acc8-de17996dbdd3LainausEuroopan unioni ei aio jatkaa viiden jäsenmaan tuontirajoituksia ukrainalaisviljalle, Euroopan komissio kertoi perjantaina.
EU salli kesäkuussa Puolan, Bulgarian, Unkarin, Romanian ja Slovakian rajoittaa ukrainalaisen viljan tuontia alueelleen, koska ne pelkäsivät ukrainalaisviljan sotkevan niiden omia markkinoita.
Rajoitusten takaraja umpeutui perjantaina. Puola ilmoitti jo torstaina jatkavansa tuontikieltoa huolimatta siitä, sallisiko EU tuontirajoitukset jatkossa vai ei.
Nyt katseet lienee syytä kääntää vuoteen 2024. Vajat ja varastot ovat täynnä 15 minuutin tilausikkunaan päässyttä halpaa lannoitetta, säiliöt täynnä euron polttoöljyä, eikö kaikilla ? Jotakin strategiaa voisi miettiä, kun nyt ei vaan ole kolmen metrin mutatyppimiilua poltettavana lannoitteeksi, eikä nilkkaan asti lantaa levitettäväksi. Aika monella eläinlantaturvotuksen maakuntien ulkopuolella on sama ongelma. Ainakin leipävehnän ja rehuvehnän lähes yön yli revennyt 60 euron hintaero laittaa miettimään lajikevalintaa ja viljelytapaa. Tämä toisaalta on aikaisemmin ollut harvinainen sattumus, muitta vielä aikaisemmin historiassa leivän ja rehun hintaero oli suuri, markkinahäiriöitä, vakavaa ylituotantoa ja siitä johtuvia ongelmia esiintyi vuodesta toiseen. (siis ennen EU:ta) Silloin tavoitehintaa säädettiin hihasta löydetyillä laatuvaatimuksilla. Nyt tuntuu sama peli palanneen viljakauppaan. Viljanäytteen väriä katsotaan, kaura on liian tummaa, jyvät ovat ryppyisiä, tuossa on punainen ohranjyvä, se ja tämä ja tuo on vialla. Selvästi tavaraa on liikaa, eikä vientiin nähtävästi voi noita kakkoslaadun tavaroita laittaa.Tuosta kertomuksesta , ja helevetin suuresta paska kökkäre sekityksestä ota kukkaa selevää. Taitaa olla niitä valako takkisen hommia?.
Jaettu lannoitus kevätvehnälle on ensimmäinen, jota pitää kehittää. Puutarhan Y1 / Pellon Y6 200-300 kg/ha, starttiin. Maksimissaan 30 kg typpeä, jotta kasvusto ei ala rakentaa liikaa jyvänaiheita. Sitten nestelannoitusta oraille kerran viikossa, jotta jaksavat kasvaa kuivan jakson yli. Sitten heinäkuun alkuun 600 kg rikkisalpietaria, toivoen edes yhtä vesikuuroa ennen puintiaikaa. Vuodesta 2015 lähtien ovat keskikesän ensimmäiset yli 5 mm:n sateet tulleet keskimäärin 4-7.7. , paitsi vuonna 2021, jolloin heinäkuu oli sateeton. Eli arpapeliajattelulla voisi ajatella lannoituksen siihen heinäkuun alkuun melko riskittömäksi. Vihreät pellot muuttuvat turkoosin sinivihreiksi.
Vuonna 2011 toimi pintalannoitettu lohko Zebralla parhaiten, pitää katsoa, millainen sää oli. Lähes joka vuosi on ollut tällainen pintalevitetty koeala, ja ne ovat kyllä olleet erittäin hailakoita ja tähkää ei oikeastaan ole tullut ollenkaan. Tämä siis on ristiriitainen asia. Eikä keinolannoitteilla pysty laittamaan SEKÄ 120 kg sijoitustyppeä keväällä ETTÄ 150 kg typpeä keskikesällä, silloin todennäköisesti onnistuisi leipomon ihannevehnä vuonna kuin vuonna. Itsellä on ollut silloin tällöin koealaa pimeällä lannalla, ja kyllä semmoinen 220+ kg on toimiva määrä typpeä, etenkin syysvehnällä, saada valkuainen korkeaksi ja samalla hyvä satotaso. Monena vuotena ilman typpiruiskutuksia hyvä syysvehnäsato oli laadultaan pettymys; valkuainen 9%, Gunbolla 8%.
Lajikevalinta on yhdistettävä tähän lannoitusstrategiaan. Kevätvehnälajikkeen on oltava myöhäinen (siis 1970-luvulla sellainen olisi säännöllisesti joko valmistunut lokakuulle tai jäänyt kokonaan tuleentumatta) , koska valkuaista lisäävälle lannoitukselle pitää jäädä aikaa imeytyä kunnolla. 50 tonnin hidasvaikutteinen lantapanostus toimisi juuri näin, typpi vapautuu vasta heinäkuun lämpimillä ja kosteilla jaksoilla. Mutta sitä nyt ei ole käytettävissä. Aikainen Iisakki kevätvehnä toimi meillä hyvin, kesti kuivia jaksoja, viime kuormassa valkuainen oli 14,4%, mutta Iisakki ei kelpaa myllärille. Amaretto on selvästi kuivuuden kestävä, mutta siinä valkuaisen nosto on tarkkuutta ja paneutumista vaativaa. Näyttää siltä, että Raisio haluaa vain Quarnaa ja Sibeliusta. Quarna -pthyi!- ei tee joka kolmas vuosi tähkää ollenkaan, että ei kuitenkaan taida tulla kysymykseen. Sibelius on arvoitus. Zebran jälkeen ei oikein ole ollut semmoista kenttäkelpoista vehnää. Marble, Demonstrant, Licamero, Krabat, uskallan sanoa, että talousviljelyssä Zebra edelleenkin vetää pitemmän korren - no, onhan Zebrassa pitempi korsi. Ja sadesyksynä voi nukkua yönsä hyvin, sakoa on kuitenkin yli sen 160, vaikka 3 viikon sadekauden jälkeen.
-SS-
Miten kannattaa 2tn/ha rehuvehnää 185€/tn jos apulantoja tykkäs hamstrata 1000€+/tn tasolta. Minusta hiukan huonommin, varsinkin jos vuokrataso on paljon yli 600€/ha.
Siis kyllä tämä valkuaispitoisuuden lasku on kriittinen asia leipäviljan viljelylle Suomessa. Esimerkkinä VYR tilastot syysvehnäsadon keskimääräisestä valkuaispitoisuudesta, trendi on selvästi aleneva.:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Syysvehna_valk.jpg)
Kevätvehnällä leipälaatuprosentti ei ole ainakaan kovassa nousussa:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Kevatvehna_laatu.jpg)
Vuodesta 2011 tultiin lujaa alas, ja vain katovuosi 2018 toi taas leipäviljaa. 2019-2021
on näkyvissä taas selvä alamäki, ja suurimmaksi osaksi valkuaispitoisuuden takia.
Sanoisin, että yleinen ravinnepuute nipistää laadusta nyt jonkin verran.
Toki Quarnaa viljelemällä laatu pysyy korkeana. Mutta Quarna ei selviä
rannikon kuivuudesta lähes joka toinen vuosi elävänä edes.
Eli lyhyesti: pitäisi keksiä keino 1) viljellä kuivuudenkestävää kevätvehnää
ja tuottaa siihen 2) 18% valkuaista, ja saada vielä 3) kohtuullinen, ainakin 4 t :n sato.
-SS-
On muistettava, että 2 tn/ha satotasosta ei ole missään edes kasvuohjelmaa, jota voisi seurata. Eli tilanteen sattuessa 2 tn/ha pakkaa vaan tulemaan, siihen ei varsinaisesti tulostavoitteella pyritä.Ei tietysti pyritä mut niinkuin kirjoitit niin joskus se huono sato voi osua kohdalle.
Jos 15 vuoden jaksolla kevätvehnien leipäviljakelpoisuus jää puoleen, syysvehnissä jopa neljännekseen, lajikkeissakin silloin on ongelma. Sellainen asia kuin sakoluvun kesto oli aikanaan mukana lajikekokeissa, myöhästetyn puinnin tuloksena. Ehkä satotason ja tautiainemarkkinoinnin sivutuotteena sadon käyttöarvon tilastointi on jäänyt pois.
-SS-
Mielestäni pitäisi keksiä hyvä keino viljellä syys- ja kevätvehnää siinä suhteessa, että pystyisi yhdistämään syysvehnän kilot ja kevätvehnän valkuaisen sopivaksi seokseksi.
Mielestäni pitäisi keksiä hyvä keino viljellä syys- ja kevätvehnää siinä suhteessa, että pystyisi yhdistämään syysvehnän kilot ja kevätvehnän valkuaisen sopivaksi seokseksi.
Sekavehnäkasvustojen sato on rehuvehnää (https://www.farmit.net/syysvehna-kevatvehna-ruis/2022/04/08/sekavehnakasvustojen-sato-rehuvehnaa)
Vastaanotettavasta vehnäkuormasta lajikkeita ei pysty erottamaan, mutta laatu paljastuu jauhon analyysitiedoissa ja aiheuttaa mittavia ongelmia laadun hallinnassa. (Raisio)
Toki viljanostajien fuckbuddyt saavat sekoitella.
-SS-
Mielestäni pitäisi keksiä hyvä keino viljellä syys- ja kevätvehnää siinä suhteessa, että pystyisi yhdistämään syysvehnän kilot ja kevätvehnän valkuaisen sopivaksi seokseksi.
Sekavehnäkasvustojen sato on rehuvehnää (https://www.farmit.net/syysvehna-kevatvehna-ruis/2022/04/08/sekavehnakasvustojen-sato-rehuvehnaa)
Vastaanotettavasta vehnäkuormasta lajikkeita ei pysty erottamaan, mutta laatu paljastuu jauhon analyysitiedoissa ja aiheuttaa mittavia ongelmia laadun hallinnassa. (Raisio)
Toki viljanostajien fuckbuddyt saavat sekoitella.
-SS-
Mielestäni pitäisi keksiä hyvä keino viljellä syys- ja kevätvehnää siinä suhteessa, että pystyisi yhdistämään syysvehnän kilot ja kevätvehnän valkuaisen sopivaksi seokseksi.
Sekavehnäkasvustojen sato on rehuvehnää (https://www.farmit.net/syysvehna-kevatvehna-ruis/2022/04/08/sekavehnakasvustojen-sato-rehuvehnaa)
Vastaanotettavasta vehnäkuormasta lajikkeita ei pysty erottamaan, mutta laatu paljastuu jauhon analyysitiedoissa ja aiheuttaa mittavia ongelmia laadun hallinnassa. (Raisio)
Toki viljanostajien fuckbuddyt saavat sekoitella.
-SS-
Oliko näin että vientilaivoihin saa olla seosta ???
Normaalisti syyvehnän ja kevätvehnän erottaa jo silmällä.Yleensä mitä ruskeampi sitä enemmän valkuaista.
Syysvehnä on pulleaa ja isoa kuin rotanpaska, väritykseltään oranssia. Kevätvehnä tummanruskeaa pientä hiirenpapanaa.
Esimerkkinä vaikka aikainen perussatoinen kevätvehnä ja syysvehnien ykköstykki, edelleen, skagen. Sokea täytyy olla jos ei erota toisistaan. ;D
Toisekseen kukin uskokokoon, mitä tykkää. Viime vuonna paikkasin syysvehnää kevätvehnällä ja esinäytteen perusteella seos oli korkealaatuista myllyvehnää. Sittemmin kyseinen seos on jauhettu rehusiiloon.
Toisekseen kukin uskokokoon, mitä tykkää. Viime vuonna paikkasin syysvehnää kevätvehnällä ja esinäytteen perusteella seos oli korkealaatuista myllyvehnää. Sittemmin kyseinen seos on jauhettu rehusiiloon.
Eivät taida esinäytteestä analysoida kuin kosteuden, valkuaisen ja sakoluvun?
Sitten kun leipomossa määritetään syntyvän taikinan olemusta tulee mukaan myös ainakin Zeleny-luku, farinogrammi ja ekstensogrammi.
Farinogrammin parametreja ovat taikinan vedensidontakyky, taikinan muodostumisaika (TMA), sekoituskestävyys (SK) ja pehmenemisaste (PA). Ekstensogrammin parametrejä ovat taikinan maksimivenytysvastus (Rmax), venyvyys (Ext.) ja energia.
Esinäytteestä analysoivat DON-toksiinit, hlp:n, kosteuden, rikkajyvät, roskat, sakoluvun ja valkuaisen. Syysvehnässä kun oli heikko valkuainen, analysoivat valkuaisen lisäksi vain kosteuden, tärkkelyspitoisuuden ja hlp:n, koska ostivat sen vain rehuksi.
...
Vanhojen tilityskuittien perusteella myllyvehnästä analysoivat ennen kippausluvan antamista samat kohdat kuin esinäytteestäkin. Mutta analysoivatko he tässä kohtaa myös syntyvän taikinan olemusta vai onko kuitenkin niin, että siinä kohtaa, kun sitä lähtevät analysoimaan, viljelijä on jo niin sanotusti selvillä vesillä?
Kanadassa syysvehnän ja kevätvehnän hintaero on Suomen tapaan olemassa. Siellä keskustellaan vehnälaatujen luokittelun muuttamisesta niin, että vientiin menisi vain "vehnää", eikä "red wheat" vs "white wheat" - laatuja.
Myllylaaduilla ei hinnallisesti ole ollut oikeastaan mitään väliä, ehkä vuosikymmeniin, mutta kunhan viljanviljelyn osuus Suomen pelloista kasvaa, rehuvehnästä voi tulla rukiin kaltainen ongelmajäte.
-SS-
Periaatteessa näin mut miten kävi herneelle. Sitä ei saa kohta menemään kuin ongelmajätelaitokselle..Kanadassa syysvehnän ja kevätvehnän hintaero on Suomen tapaan olemassa. Siellä keskustellaan vehnälaatujen luokittelun muuttamisesta niin, että vientiin menisi vain "vehnää", eikä "red wheat" vs "white wheat" - laatuja.
Myllylaaduilla ei hinnallisesti ole ollut oikeastaan mitään väliä, ehkä vuosikymmeniin, mutta kunhan viljanviljelyn osuus Suomen pelloista kasvaa, rehuvehnästä voi tulla rukiin kaltainen ongelmajäte.
-SS-
Viljelijöiden pitää kasvattaa myyntiin niitä kasveja ja lajikkeita, joilla on markkinoilla kysyntää, eikä niitä, joita on itse kiva viljellä.
Ei sen puoleen, itsekään en pysty useimmiten tuota periaatetta noudattamaan, rypsiä/ rapsia ei ole kiva viljellä, kun taas ohraa, kauraa ja syys/kevätvehniä on kiva viljellä.
Normaalisti syyvehnän ja kevätvehnän erottaa jo silmällä.Kevätvehnää puidessaan sitä luulee, että ihan hyvää tavaraa tässä tulee, mutta kun kuivurilla erehtyy vertailemaan viereisen siilon syysvehnään, tajuaa, että ei helkkari, tämähän on täyttä paskaa. Ero oikein korostuu, kun on jotain aikaista Helmiä, pthyi, yäk.
Syysvehnä on pulleaa ja isoa kuin rotanpaska, väritykseltään oranssia. Kevätvehnä tummanruskeaa pientä hiirenpapanaa.
Esimerkkinä vaikka aikainen perussatoinen kevätvehnä ja syysvehnien ykköstykki, edelleen, skagen. Sokea täytyy olla jos ei erota toisistaan. ;D
Normaalisti syyvehnän ja kevätvehnän erottaa jo silmällä.Kevätvehnää puidessaan sitä luulee, että ihan hyvää tavaraa tässä tulee, mutta kun kuivurilla erehtyy vertailemaan viereisen siilon syysvehnään, tajuaa, että ei helkkari, tämähän on täyttä paskaa. Ero oikein korostuu, kun on jotain aikaista Helmiä, pthyi, yäk.
Syysvehnä on pulleaa ja isoa kuin rotanpaska, väritykseltään oranssia. Kevätvehnä tummanruskeaa pientä hiirenpapanaa.
Esimerkkinä vaikka aikainen perussatoinen kevätvehnä ja syysvehnien ykköstykki, edelleen, skagen. Sokea täytyy olla jos ei erota toisistaan. ;D
Skagen on ylipäällikkö, paljon saa taas vettä virrata joessa, että voisi tuota lajiketta mennä vaihtamaan johonkin "uutuuteen".
Normaalisti syyvehnän ja kevätvehnän erottaa jo silmällä.Kevätvehnää puidessaan sitä luulee, että ihan hyvää tavaraa tässä tulee, mutta kun kuivurilla erehtyy vertailemaan viereisen siilon syysvehnään, tajuaa, että ei helkkari, tämähän on täyttä paskaa. Ero oikein korostuu, kun on jotain aikaista Helmiä, pthyi, yäk.
Syysvehnä on pulleaa ja isoa kuin rotanpaska, väritykseltään oranssia. Kevätvehnä tummanruskeaa pientä hiirenpapanaa.
Esimerkkinä vaikka aikainen perussatoinen kevätvehnä ja syysvehnien ykköstykki, edelleen, skagen. Sokea täytyy olla jos ei erota toisistaan. ;D
Skagen on ylipäällikkö, paljon saa taas vettä virrata joessa, että voisi tuota lajiketta mennä vaihtamaan johonkin "uutuuteen".
Normaalisti syyvehnän ja kevätvehnän erottaa jo silmällä.Kevätvehnää puidessaan sitä luulee, että ihan hyvää tavaraa tässä tulee, mutta kun kuivurilla erehtyy vertailemaan viereisen siilon syysvehnään, tajuaa, että ei helkkari, tämähän on täyttä paskaa. Ero oikein korostuu, kun on jotain aikaista Helmiä, pthyi, yäk.
Syysvehnä on pulleaa ja isoa kuin rotanpaska, väritykseltään oranssia. Kevätvehnä tummanruskeaa pientä hiirenpapanaa.
Esimerkkinä vaikka aikainen perussatoinen kevätvehnä ja syysvehnien ykköstykki, edelleen, skagen. Sokea täytyy olla jos ei erota toisistaan. ;D
Skagen on ylipäällikkö, paljon saa taas vettä virrata joessa, että voisi tuota lajiketta mennä vaihtamaan johonkin "uutuuteen".
Ja sitten tulee niitä vuosia, jolloin 150 kg:lla typpeä satoisa kevätvehnä tuottaa 13% valkuaisella 7 tonnia. Pohjamulta on puhdasta eikä heinien valtaamaa. Eikä haise huumaava saunakukan haju puidessa.
Kunhan syysvehnää aletaan yrittämään pääasialliseksi osuudeksi vehnämarkkinassa, alkavat ongelmat paljastua heikompina talvehtimisvuosina tai muuten vaan pintalannoituksen ongelmina: esimerkiksi matala valkuainen, vihreät ja rikkajyvät.
On ollut erityisen hyviä syysviljavuosia, joten jossakin vaiheessa tilanne vielä normalisoituu, ainakin hetkeksi.
-SS-
Nooh aika monelle se valkuainen on tärkeä ja se et kelpaa leiväksi. Syytä en tiedä ku normaali vuonna hintaero on melko pieni. Tänä vuonna sillä olisi merkitystä. Samoin kun sakoluvun kestolla mut eipä näissä nykylajikkeissa taida enää zebran veroista sakoluvun säilyttäjää olla. Sitä sai ihan huolella uittaa vesisateessa ennekuin sako laski. Harmi et 2012 märän syksyn jälkeen ei itävää siementä enää ollut. Ei varmaan sanoakaan. Ei juuri tutkittu kun elukat ne söi.Normaalisti syyvehnän ja kevätvehnän erottaa jo silmällä.Kevätvehnää puidessaan sitä luulee, että ihan hyvää tavaraa tässä tulee, mutta kun kuivurilla erehtyy vertailemaan viereisen siilon syysvehnään, tajuaa, että ei helkkari, tämähän on täyttä paskaa. Ero oikein korostuu, kun on jotain aikaista Helmiä, pthyi, yäk.
Syysvehnä on pulleaa ja isoa kuin rotanpaska, väritykseltään oranssia. Kevätvehnä tummanruskeaa pientä hiirenpapanaa.
Esimerkkinä vaikka aikainen perussatoinen kevätvehnä ja syysvehnien ykköstykki, edelleen, skagen. Sokea täytyy olla jos ei erota toisistaan. ;D
Skagen on ylipäällikkö, paljon saa taas vettä virrata joessa, että voisi tuota lajiketta mennä vaihtamaan johonkin "uutuuteen".
Sibelius näytti taas tasonsa, valkuainen 14%, sako 303 ja hlp 79. Doneja 0,5. Ha-sato tosin pettymys, alle 4 tn. Mutta silti. En ymmärrä lainkaan,miksi täällä etelä-suomessa viljellään aikaisia kv-lajikkeita, kuten Helmi ja Quarna, saahan niihin hyvän valkuiaisen, mut ei muuta, nuo päätyypin ja myöhäisemmät vehnät kestää myös paremmin sateita eivätkä ränsisty niin helposti. Ja satomäärä reilusti isompi, no valkuainen jää joskus niukaksi. Mutta pelkän hyvän valkuaisen takia en viitsisi niitä aikaisia lajikkeita ottaa viljelyyn.
Onko rypsillä/rapsilla todellista kysyntää ? Vuonna 2020 hintataso oli 397 €. Tämän hetken hinta on nimellisesti sama, mutta rahan arvo on laskenut yli 10%, joten ollaan alemmassa reaalihinnassa kuin silloin 3 vuotta sitten.
Onko rypsillä/rapsilla todellista kysyntää ? Vuonna 2020 hintataso oli 397 €. Tämän hetken hinta on nimellisesti sama, mutta rahan arvo on laskenut yli 10%, joten ollaan alemmassa reaalihinnassa kuin silloin 3 vuotta sitten.
Näinhän se menee, mutta yksi bugi näissä laskelmissa on, maatalous ei toimi kuluttajahinnoilla minkä mittaamiseen inflaatiomittarit näyttävät keskittyneen.
Totta on, että eivät ole samoja indeksejä, mutta kuluttajahintaindeksissä esimerkiksi energian hinta on mukana, ja koneet. laitteet, sähkö, öljy, kaasu, metallit, ne kyllä seuraavat kuluttajahintaindeksiä. Ja mihin maatalouden elinkeinotoiminnalla pyritään ? Tietenkin yrittäjän omaan kulutukseen käytettävään tuloon, jonka ostovoima aika hyvin näkyy kuluttajahintaindeksissä.
Kyllähän se niin on, että 250€ on vanha 200€. Ei alle tuon kannata myydä tai viljellä mitään.
Miksi se kanattaa velattomalla tilalla sen paremmin kuin velallisrlla. Rahalle kun pitää aina laskea vähintään 5% tuotto tavoite, niin aika moni tuottaa tappiota oli sitten omaa tai vuokrattua.
Miksi se kanattaa velattomalla tilalla sen paremmin kuin velallisrlla. Rahalle kun pitää aina laskea vähintään 5% tuotto tavoite, niin aika moni tuottaa tappiota oli sitten omaa tai vuokrattua.
Miksi se kanattaa velattomalla tilalla sen paremmin kuin velallisrlla. Rahalle kun pitää aina laskea vähintään 5% tuotto tavoite, niin aika moni tuottaa tappiota oli sitten omaa tai vuokrattua.
Täysin riskittömille korkosijoituksille alkaa samaan jo 3,5% korkoa, että se on aivan vähimmäis määrä millä voi laskea viljelyyn sidotun pääoman kulun per vuosi.
Täysin riskittömille korkosijoituksille alkaa samaan jo 3,5% korkoa, että se on aivan vähimmäis määrä millä voi laskea viljelyyn sidotun pääoman kulun per vuosi.
Varmasti moni ajattelee tätä maanviljelyä kassavirran kautta, jos rahaa tulee enemmän kuin menee ollaan tyytyväisiä. Ja jos se ylijäämä riittää sen tasoiseen elämään mihin tyytyy niin kaikki hyvin.
Onkohan moni pakkoraossa myydä heti viljaa pois, koska peltovuokrien maksu tämän vuoden puolella, ja tuet tulee vasta tammikuussa, vai onko maksatukset muuttuneet uudelleen? Tää on vähän hankala yhtälö nyt.Ite kattelin että oliko vaan ympäristötuki on maksussa ensi vuonna. Muuten suht sama kuin ennen. Oliskohan se ollu vähän päälle 10% koko tuista itellä
En itse viitsisi vielä myydä, kun ei oo kunnolla hintakäyrien muodostus selvillä.
Näinhän se on, ja sitten maksetaan pellosta yli 15 000€ hehtaari. En yhtään ihmettele, että pankit ovat alkaneet nihkeiksi maatalouden rahoittamiseen, kun isännät tuntuvat tyytyvän hieman eri standardien tuottoihin mitä normaalissa yritystoiminnassa on.
Onkohan moni pakkoraossa myydä heti viljaa pois, koska peltovuokrien maksu tämän vuoden puolella, ja tuet tulee vasta tammikuussa, vai onko maksatukset muuttuneet uudelleen? Tää on vähän hankala yhtälö nyt.Ite kattelin että oliko vaan ympäristötuki on maksussa ensi vuonna. Muuten suht sama kuin ennen. Oliskohan se ollu vähän päälle 10% koko tuista itellä
En itse viitsisi vielä myydä, kun ei oo kunnolla hintakäyrien muodostus selvillä.
Ei tarvi mennä kuin 10v taaksepäin niin LHK-kotieläinkorotuksella viljoille tuki oli 650€ vaikka syysmuokkasi. Nyt on 450€/ha piukassa jos viljelyssä on lähinnä kevätviljoja. Tuohon inflaatiokorjaus niin noin puolet on tukien ostovoima pudonnut kymmenessä vuodessa. Ihan kyllä hyvä vaan, että raha tulisi enemmän tuotannosta kuin tuista.Tuleeko se enemmän tuotannosta kuin tuista, jos katsotaan pitkällä välillä? Onhan tässä ollut nyt näitä huippuhinta vuosia mut kulutkin nousseet. Näin laskematta sanoisin et kokonaisuus on silti pakkasella takavuosiin nähden.
Onkohan moni pakkoraossa myydä heti viljaa pois, koska peltovuokrien maksu tämän vuoden puolella, ja tuet tulee vasta tammikuussa, vai onko maksatukset muuttuneet uudelleen? Tää on vähän hankala yhtälö nyt.Ite kattelin että oliko vaan ympäristötuki on maksussa ensi vuonna. Muuten suht sama kuin ennen. Oliskohan se ollu vähän päälle 10% koko tuista itellä
En itse viitsisi vielä myydä, kun ei oo kunnolla hintakäyrien muodostus selvillä.
Samaa kattelin.
Kattelin myös että viidesosa tulee vähemmin kuin muutamana viime vuonna. Tuo tukien tiputus on jäänyt ihmeen vähälle huomiolle.
Tyytyväisin mielin lähdin kotia kohden, olisiko viittä minuuttia mennyt, kun autokuski jo soitti ja varmisti hakuajan. Kyllä se vaan niin on, että Hankkija on se taho, jonka kanssa hommat rullaa, oli sitten konekauppaa tai mitä tahansa muuta bisnestä.
Hankkijalle ilmestynyt kevätvehnälle uusi hinta ryhmä, kotimaan teollisuus nimellä.Tuo on kaiketi fazerin hinta. Tuohon rahaan on voinut jo ainakin kuukauden päivät myydä fazerille suoraankin.
Hinnat jonkun verran satamien hintoja korkeammat, taitaa alkaa olemaan laatu vehnistä pulaa kohta?
- Suomessa on yksi Euroopan halvimmista viljan hinnoista. Ellei halvin. Täällä viljelijä on kaikkein riistetyin jos nyt Ukrainaa ei tämän hetkisen tilanteen takia oteta huomioon. Ja nekin vei meitin mullat viime jääkaudella.Tällä hetkellähän Suomessa ollaan hinnoissa kohtuu lähellä Euroopan hintoja. Aiemmin ollut toki näin.
- Tämä on pohjoisin ja lyhyimmän kasvukauden maa.
- Täällä normit on kaikkein tiukimmat ihan joka asiassa.
- Maa on ravinteiltaan köyhää, paitsi joku alue. Espanjan vuoristoalue ehkä on paskempaa yleisesti.
- Asutaan saaressa jossa pari isoa tekijää sopii hinnat kartellisopimuksella.
Jos suomalainen viljelijä tuumii että puhdas markkinatalous ilman tukia ja ilman tuontitulleja on hyvä juttu niin saa tuumia. Itsestä tilanne on se että kun tuet loppuu niin loppuu kannattavuus, muilla mailla on niin kova etulyöntiasema.
- Suomessa on yksi Euroopan halvimmista viljan hinnoista. Ellei halvin. Täällä viljelijä on kaikkein riistetyin jos nyt Ukrainaa ei tämän hetkisen tilanteen takia oteta huomioon. Ja nekin vei meitin mullat viime jääkaudella.Tällä hetkellähän Suomessa ollaan hinnoissa kohtuu lähellä Euroopan hintoja. Aiemmin ollut toki näin.
- Tämä on pohjoisin ja lyhyimmän kasvukauden maa.
- Täällä normit on kaikkein tiukimmat ihan joka asiassa.
- Maa on ravinteiltaan köyhää, paitsi joku alue. Espanjan vuoristoalue ehkä on paskempaa yleisesti.
- Asutaan saaressa jossa pari isoa tekijää sopii hinnat kartellisopimuksella.
Jos suomalainen viljelijä tuumii että puhdas markkinatalous ilman tukia ja ilman tuontitulleja on hyvä juttu niin saa tuumia. Itsestä tilanne on se että kun tuet loppuu niin loppuu kannattavuus, muilla mailla on niin kova etulyöntiasema.
Tulevaisuudessa varmaankin palataan takaisin alemmille hintatasoille, koska tuotanto näyttää nousevan ja kulutus laskee.
Suomen kilpailukyky viljassa perustuu siihen et kotimarkkinat tarvii määrän x viljaa per vuosi. Kotimaisen viljan hinta on tuontiviljan hinta plus rahti tänne mikäli omaa tuotantoa ei ole liikaa. Häiritsevää tuontia voi olla jolla yritetään polkea kotimaista hintaa mut isossa mittakaavassa en tähän usko.
Kuinka Ukrainan mahdollinen eu jäsenyys tulevaisuudessa muuttaa eu:n viljamarkkinaa on kai jonkinlainen arvoitus vielä. Epäilen et hintaso laskee. Jolloin aletaan oikeasti olemaan ongelmissa.
Kuitenkin olen sitä mieltä et kotimaista hintatasoa ei millään muulla saada pidettyä koholla kuin tuotantoa rajoittamalla. Paljon puhutaan etjatkajia ei ole. Metsitys syrjäisimmille pelloile voisi siis olla ihan hyvä. Nythän tukipolitiikkalla yritetään kai luoda tilannetta et hömppäpellot ovat ns. Reservissä odottamassa tilannetta että niitä tarvittaisiin. Mut toimiiko se, kallis tämä järjestelmä ainakin on..
Tuet pitäisi saada kokonaan siirrettyä tukikelvottomille lohkoile jos tuilta poistettavat lohkot metsittää.
Itsellä on sijaintinsa puolesta kohtuu hyviä lohkoja ja varsinaiset metsänkainalot ovat melko vähissä. Huono sijainti ei välttämättä tarkoita huonoa peltoa maalajilta tai muuten kasvukyvyltä. Sit kun yhtälöön lisätään vielä lohkon koko, muoto, etäisyys tilasta ja muiden omien lohkojen läheisyys niin homma alkaakin menemään vaikeaksi mistä luovuttaisiin.
Näkisin asian ehkä ennemmin niin et jos kerran oikeasti on jossain alueita joilla ei jatkajia löydy niin sieltä metsälle sitten. Nämä alueet kai on jossakin syrjemmässä ja niillä ei viljantuotannossa ole ollut merkitystä vaan ovat ehkä kasvaneet nurmea. Nurmen viljely voitaisiin sit palauttaa intensiivisille viljelyalueille vaikka 25% pakko kesantona josta 5% saa olla samalla paikalla tai jotain sen suuntaista. Kärsijänä tässä ovat viljaa rehuna käyttävät tilat joiden tulisi löytää tuon puuttuvan 25% sato markkinoilta..
Koska normaalijakaumaa saati esimerkiksi normaalijakautuneen satotason kertymäfunktiota ei ymmärretä, on erittäin yleinen kuvitelma olemassa, että huonoimpien peltojen poistaminen viljelystä näkyisi kokonaistuotannossa samassa suhteessa. Tätä yritettiin yli 40 vuotta sitten pakko- ja palkkiokesantojen muodossa. Käytännössä rajoitustoimilla ei ollut mitään vaikutusta, kun yarasensor- malliin panokset siirtyivät paremman vasteen antaville palstoille, ja kokonaissato vain jatkoi kasvuaan. Lannoiteverot purivat ylituotantoon ehkä paremmin. Markkinoimismaksut antoivat laajentajalle mahdollisuuden kasvattaa tuotantoa muiden maksamana.Tässä on niin hienosti avattu koko asia, ettei voi kuin todeta, että tämän saa laittaa jakoon tällaisenaan maatalousministerille, kansanedustajille ja MTK:lle. ;D
Yksinkertaistettuna
Pelto 1 tuottaa 2000 kg
Pelto 2 tuottaa 3500 kg
Pelto 3 tuottaa 4000 kg
Pelto 4 tuottaa 5000 kg
Pelto 5 tuottaa 6500 kg
Keskisato Suomen keskisato 4200 kg.
Kokonaissato 21000 kg.
20 % heikoimpia peltoja pois, kokonaissato laskee 9,5%. 20% parhaista pelloista pois, kokonaissato laskee 31%
-SS-
Tuokin totta. Tuo nyt oli vain yksi aika nopeasti keksitty ajatus. Ei varmasti paras.Itsellä on sijaintinsa puolesta kohtuu hyviä lohkoja ja varsinaiset metsänkainalot ovat melko vähissä. Huono sijainti ei välttämättä tarkoita huonoa peltoa maalajilta tai muuten kasvukyvyltä. Sit kun yhtälöön lisätään vielä lohkon koko, muoto, etäisyys tilasta ja muiden omien lohkojen läheisyys niin homma alkaakin menemään vaikeaksi mistä luovuttaisiin.
Näkisin asian ehkä ennemmin niin et jos kerran oikeasti on jossain alueita joilla ei jatkajia löydy niin sieltä metsälle sitten. Nämä alueet kai on jossakin syrjemmässä ja niillä ei viljantuotannossa ole ollut merkitystä vaan ovat ehkä kasvaneet nurmea. Nurmen viljely voitaisiin sit palauttaa intensiivisille viljelyalueille vaikka 25% pakko kesantona josta 5% saa olla samalla paikalla tai jotain sen suuntaista. Kärsijänä tässä ovat viljaa rehuna käyttävät tilat joiden tulisi löytää tuon puuttuvan 25% sato markkinoilta..
Eiköhän maataloudessa ole jo ihan tarpeeksi sääntelyä, sääntöjä ja byrokratiaa, ei sitä enää tarvita yhtään lisää, ei yhtään enää lisää mitään helkutin prosentteja mihinkään, antaa vapaiden markkinoiden hoitaa mahdolliset ongelmat ja epätasapainot. Ymmärrän että kaikenlainen sääntely ja prosenttipuuhastelu on vain mtk:lainen tapa jakaa kurjuutta, ettei vaan kukaan saisi mitään etuja, sillä silloin kun vapaiden markkinoiden annetaan toimia, väkisinkin joku yleensä voittaa ja joku häviää, mutta parempi sekin kuin ämteekoolainen kurjuuden jakaminen, mihin loputtomalla sääntelyllä pyritään.
Tuokin totta. Tuo nyt oli vain yksi aika nopeasti keksitty ajatus. Ei varmasti paras.Itsellä on sijaintinsa puolesta kohtuu hyviä lohkoja ja varsinaiset metsänkainalot ovat melko vähissä. Huono sijainti ei välttämättä tarkoita huonoa peltoa maalajilta tai muuten kasvukyvyltä. Sit kun yhtälöön lisätään vielä lohkon koko, muoto, etäisyys tilasta ja muiden omien lohkojen läheisyys niin homma alkaakin menemään vaikeaksi mistä luovuttaisiin.
Näkisin asian ehkä ennemmin niin et jos kerran oikeasti on jossain alueita joilla ei jatkajia löydy niin sieltä metsälle sitten. Nämä alueet kai on jossakin syrjemmässä ja niillä ei viljantuotannossa ole ollut merkitystä vaan ovat ehkä kasvaneet nurmea. Nurmen viljely voitaisiin sit palauttaa intensiivisille viljelyalueille vaikka 25% pakko kesantona josta 5% saa olla samalla paikalla tai jotain sen suuntaista. Kärsijänä tässä ovat viljaa rehuna käyttävät tilat joiden tulisi löytää tuon puuttuvan 25% sato markkinoilta..
Eiköhän maataloudessa ole jo ihan tarpeeksi sääntelyä, sääntöjä ja byrokratiaa, ei sitä enää tarvita yhtään lisää, ei yhtään enää lisää mitään helkutin prosentteja mihinkään, antaa vapaiden markkinoiden hoitaa mahdolliset ongelmat ja epätasapainot. Ymmärrän että kaikenlainen sääntely ja prosenttipuuhastelu on vain mtk:lainen tapa jakaa kurjuutta, ettei vaan kukaan saisi mitään etuja, sillä silloin kun vapaiden markkinoiden annetaan toimia, väkisinkin joku yleensä voittaa ja joku häviää, mutta parempi sekin kuin ämteekoolainen kurjuuden jakaminen, mihin loputtomalla sääntelyllä pyritään.
Tietysti jos ollaan tyytyväisiä nykytilanteeseen niin eihän silloin mitään tarvitse tehdä? Viljan hintaa kuitenkin aina tunnutaan kritisoivan mut peiliin ei viitsitä katsoa, vika kun löytyy mielestäni sieltä. Jos on tarjontaa ja ei kysyntää niin hinta laskee ja sit päinvastoin.
Jos sit mietitään jatkuvuutta tässä agribisneksessä niin nykyinen tyyli palvelee sitä yhä vähemmän. Viljelyyn tai elukoiden pitoon tosissaan panostavat ovat ongelmissa. Osittain syy on varmasti liiallisessa laajennusinvestointikiimassa aiheutettu mut on siellä sitäkin jotka yrittävät pysyä mukana mut laskin kun ei vain taivu laajennuskiimaan ja silti toiselta puolelta kokoajan tiukataan niin eipä vaihtoehdoksi jää oikein kun nostaa tassut pystyyn.
Itse edustan tätä jälkimmäistä. Alkuvuosina oli vielä suuria suunnitelmia ja visioita. Yksi toisensa jälkeen asioita auki laskemalla niin kannattavuus hävisi ja sitä myöden pohja hävisi. Luomussa se vielä oli mut nyt tuntuu et se hävisi sieltäkin.
Viljelyä siis jatkavat ne jotka voivat tehdä sitä harrastuksena miettimättä taloudellista puolta. Onko se sitten pitkänäköistä? Mielestäni ei. On tietysti totta että isonkin peltoviljelytilan hoitaa sivutöinä muutaman kuukauden vuodesta aikaa uhraamalla. Mut jos taloudellisuuden ja rahavirtojen rajat hämärtyvät niin kestävyys toiminnasta on kaukana.
Elukanpito sivutöinä onkin sitten haastavampaa eikä sen homman kannattavuus ole enää kovin hääppöistä ottaen huomioon 24/7 sitovuuden. Joissain tundralypsäjissä saattaa vielä hyvät rahat liikkua, muuten ei. Elukkafarmareiden tulevaisuus on kaikista surkein..
Tuokin totta. Tuo nyt oli vain yksi aika nopeasti keksitty ajatus. Ei varmasti paras.Itsellä on sijaintinsa puolesta kohtuu hyviä lohkoja ja varsinaiset metsänkainalot ovat melko vähissä. Huono sijainti ei välttämättä tarkoita huonoa peltoa maalajilta tai muuten kasvukyvyltä. Sit kun yhtälöön lisätään vielä lohkon koko, muoto, etäisyys tilasta ja muiden omien lohkojen läheisyys niin homma alkaakin menemään vaikeaksi mistä luovuttaisiin.
Näkisin asian ehkä ennemmin niin et jos kerran oikeasti on jossain alueita joilla ei jatkajia löydy niin sieltä metsälle sitten. Nämä alueet kai on jossakin syrjemmässä ja niillä ei viljantuotannossa ole ollut merkitystä vaan ovat ehkä kasvaneet nurmea. Nurmen viljely voitaisiin sit palauttaa intensiivisille viljelyalueille vaikka 25% pakko kesantona josta 5% saa olla samalla paikalla tai jotain sen suuntaista. Kärsijänä tässä ovat viljaa rehuna käyttävät tilat joiden tulisi löytää tuon puuttuvan 25% sato markkinoilta..
Eiköhän maataloudessa ole jo ihan tarpeeksi sääntelyä, sääntöjä ja byrokratiaa, ei sitä enää tarvita yhtään lisää, ei yhtään enää lisää mitään helkutin prosentteja mihinkään, antaa vapaiden markkinoiden hoitaa mahdolliset ongelmat ja epätasapainot. Ymmärrän että kaikenlainen sääntely ja prosenttipuuhastelu on vain mtk:lainen tapa jakaa kurjuutta, ettei vaan kukaan saisi mitään etuja, sillä silloin kun vapaiden markkinoiden annetaan toimia, väkisinkin joku yleensä voittaa ja joku häviää, mutta parempi sekin kuin ämteekoolainen kurjuuden jakaminen, mihin loputtomalla sääntelyllä pyritään.
Tietysti jos ollaan tyytyväisiä nykytilanteeseen niin eihän silloin mitään tarvitse tehdä? Viljan hintaa kuitenkin aina tunnutaan kritisoivan mut peiliin ei viitsitä katsoa, vika kun löytyy mielestäni sieltä. Jos on tarjontaa ja ei kysyntää niin hinta laskee ja sit päinvastoin.
Jos sit mietitään jatkuvuutta tässä agribisneksessä niin nykyinen tyyli palvelee sitä yhä vähemmän. Viljelyyn tai elukoiden pitoon tosissaan panostavat ovat ongelmissa. Osittain syy on varmasti liiallisessa laajennusinvestointikiimassa aiheutettu mut on siellä sitäkin jotka yrittävät pysyä mukana mut laskin kun ei vain taivu laajennuskiimaan ja silti toiselta puolelta kokoajan tiukataan niin eipä vaihtoehdoksi jää oikein kun nostaa tassut pystyyn.
Itse edustan tätä jälkimmäistä. Alkuvuosina oli vielä suuria suunnitelmia ja visioita. Yksi toisensa jälkeen asioita auki laskemalla niin kannattavuus hävisi ja sitä myöden pohja hävisi. Luomussa se vielä oli mut nyt tuntuu et se hävisi sieltäkin.
Viljelyä siis jatkavat ne jotka voivat tehdä sitä harrastuksena miettimättä taloudellista puolta. Onko se sitten pitkänäköistä? Mielestäni ei. On tietysti totta että isonkin peltoviljelytilan hoitaa sivutöinä muutaman kuukauden vuodesta aikaa uhraamalla. Mut jos taloudellisuuden ja rahavirtojen rajat hämärtyvät niin kestävyys toiminnasta on kaukana.
Elukanpito sivutöinä onkin sitten haastavampaa eikä sen homman kannattavuus ole enää kovin hääppöistä ottaen huomioon 24/7 sitovuuden. Joissain tundralypsäjissä saattaa vielä hyvät rahat liikkua, muuten ei. Elukkafarmareiden tulevaisuus on kaikista surkein..
Ehkä tuli liian nuorena aloitettua, liian varovaisesti toteutettua ajatuksia. Tosin pellon hinta 20 vuotta sitten oli euroina täällä sama kuin nyt tai enempi, vuokrat huiteli järjestään yli 400€. Isoilla suunnitelmilla olisi tullut loppu nopeammin. Vähän sikoja ja paaljooon sonneja ja emoja. Nyt katselen kun tuvan ikkunan alta myydään naapurin pellot, ainoa jännitys on kuka viljelee ensi kesänä. En näe mitään järkeä lähteä tuohon kisaan mukaan +10000€, varmaan joku kiinteistönhoito firma ostaa…
Saa nähdä. Maissimies laittoi heinälle kaikki. Jurttia täällä kaikki. Onko sulla?Ei oo kumpaakaan. Pinta-alaa elukoihin nähden sen verran niukasti että ei oo oikein mahollisuutta kokeilla mitään muuta, kuin sellasia kasveja joista varmasti saa ruuan lehmille
Viljanhinnat ovat tasaantumassa tuttuun ja turvalliseen tasoon. Korkeavalkuaisesta leipävehnästä on julkisuudessa turvallista tarjota korkeita hintoja, kun ei sitä kuitenkaan ole maakunnassa saatavilla.
Kiinnityksissä ei aina nähtävästi voita, keväällä tehdyt sopimukset tuottivat keskimäärin 20€ pienemmän toteutuneen hinnan kuin alkusyksyllä ovat tarjoukset olleet. Toisaalta sopimusviljan ehkä voi vaatia lähteväksi nopeammin, siis ehkä, 10 viikkoa sain ohrille tilata poisvientiä. Tänään lähtivät.
Ei ole näkyvissä viljojen puutetta, syysvehnää on varmaan kylvössä 2000 - luvun ennätysmäärä. Jos puoletkin talvehtii, on melko varmaa, että vain korkean valkuaisen sato menee kaupaksi.
1000 kg/ha CAN 27 siinä heinäkuulla syysvehnälaihoon, niin ainakin mylläri on tyytyväinen.
-SS-
Viljanhinnat ovat tasaantumassa tuttuun ja turvalliseen tasoon. Korkeavalkuaisesta leipävehnästä on julkisuudessa turvallista tarjota korkeita hintoja, kun ei sitä kuitenkaan ole maakunnassa saatavilla.
Kiinnityksissä ei aina nähtävästi voita, keväällä tehdyt sopimukset tuottivat keskimäärin 20€ pienemmän toteutuneen hinnan kuin alkusyksyllä ovat tarjoukset olleet. Toisaalta sopimusviljan ehkä voi vaatia lähteväksi nopeammin, siis ehkä, 10 viikkoa sain ohrille tilata poisvientiä. Tänään lähtivät.
Ei ole näkyvissä viljojen puutetta, syysvehnää on varmaan kylvössä 2000 - luvun ennätysmäärä. Jos puoletkin talvehtii, on melko varmaa, että vain korkean valkuaisen sato menee kaupaksi.
1000 kg/ha CAN 27 siinä heinäkuulla syysvehnälaihoon, niin ainakin mylläri on tyytyväinen.
-SS-
Ens keväänä kylvän rypsiä...ihan varmasti....ehkä jopa 10 hehtaaria, jos aikasin pääsee pellolle, niin ehkä jopa rapsia.
SS on aina taatun positiivinen ;D
Mut kylhän hän oikeilla jäljillä on. 21 vuoden kato ja pula viljasta on muisto vaan. Lannoitetta hankittu ja hintakiinnityksiä kaiketi tehty riittävästi jotta tulevankin kauden satotaso on turvattu. Eipä voida odottaa kuin riittävän huonoa satovuotta joka taas hetkellisesti korjaa tilanteen tai sit jotakin muuta pitäisi tapahtua maailmalla. Kenties kunnon rähinä lähi idässä? Lannoitteiden mahdollinen hinnannousu ei enää vaikuta tulevaan kauteen nyt on siitä miettiä jo vuotta 2025..
Tai on varastossa jyviä useammalta vuodelta ;)SS on aina taatun positiivinen ;D
Mut kylhän hän oikeilla jäljillä on. 21 vuoden kato ja pula viljasta on muisto vaan. Lannoitetta hankittu ja hintakiinnityksiä kaiketi tehty riittävästi jotta tulevankin kauden satotaso on turvattu. Eipä voida odottaa kuin riittävän huonoa satovuotta joka taas hetkellisesti korjaa tilanteen tai sit jotakin muuta pitäisi tapahtua maailmalla. Kenties kunnon rähinä lähi idässä? Lannoitteiden mahdollinen hinnannousu ei enää vaikuta tulevaan kauteen nyt on siitä miettiä jo vuotta 2025..
Tuo huono sato – korkea hinta -korjaussarja on siinä mielessä petollinen, että se toimii vain silloin, kun toisilla on kato ja itsellä on sato..
Lihantuotanto, erityisesti sika alentunut huomattavasti, eli viljan kulutus pienenee ja nurmentuotannosta tulee lisää peltoalaa viljalle. Tarvitaan vieläkin suurempi kato, että kotimaan viljantuotanto ei riitä kulutukseen. Tällöinhän Itämerivähennys muuttuu Itämerilisäksi. Aika harvalla sitten kadossa on kauheasti myytävää.Tuo on totta. Toki kai niille hömpillekkin jonkinlainen ala menee korkeiden kustannusten aikaan. Mut niinkuin käsiteltiin jo aiemmin niin eivät keskisatoa tiputa paljoakaan kun monella tilalla ne menee heikoille lohkoille jne.
Eipä tänäkään vuonna rypsisadolla voinut juhlia. Kuivuus sopivaan aikaan häiritsi ehkä kukintaa.
Kantvik on saanut vain noin 1/3 tarpeestaan kotimaasta. Eli eipä rypsin vyöryä muiltakaan viljelijöiltä juurikaan ole näkynyt.
447 €/tonni näyttäisi olevan -24 sadolle vuodenvaihteen -24/-25 futuurit. Semmoinen 800-1200 kg jos saa satoa hyvin todennäköisessä kuivuudessa, eipä sillä oikein puolta tusinaa kännäruiskutusta, bortracceja, reilua annosta hevilannoitetta ja nitraboreja perustella.
Mutta toki 4 - 5 tonnin hehtaarisato on mahdollinen, kun joka satokisassa mennään aina vaan korkeammalle. Käytännön toteutuneet keskisadot etääntyvät koeruutuviljelystä aina vaan kauemmas. Jokainen tietysti kuvittelee voittavansa nuo satokilpailutulokset.
-SS-
Jo normaalina satovuotena tuodaan viljaa sen verran, että sitä on liikaa.
Tuontiviljan laadulla ei niin väliä...
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/885d16e2-fa44-4ac8-a09f-9029660a44e7
Onko kellään tietoa, mikä firma tämän ohralaivan tilas?
***Sää olet yksi sadoista savikankasvattajista jotka eivät vaan osaa.***
***Toiset onnistuu joka vuosi, alle 2000 kilon ei tuu ikinä, nimittäin hehtaarilta.***
Onko viljakaupassa paljon näitä black friday tarjouksia? Paikalliselta lantamieheltä tuli tekstari jossa ensi syksyn toimituksiin elintarvike kaura 250€/tn.A-rehun mainoksen näin et olis tarjousta mut mainos ei hintoja kertonut.. ::)
JS-Perttulan Black Friday tarjous elintarvikekaurasta elo-lokakuun 2024 toimitukseen 250 €/tn +/- laatu satamaan toimitettuna! Voimassa vain tänään 24.11.23 klo 15 asti rajoitetulle erälle. Ota yhteyttä viljanostajiimme.
Loppu jo
Joko on paljon tehty kiinnityksiä ensi syksyn sadosta...?
SKN näkyy hylänneen luonnonhoidon ja hömpät.
-SS-
Mut hinnat on kiinni, kattotaan kuin käy...
Mut hinnat on kiinni, kattotaan kuin käy...
Sulla on ensi kesänä juurikkaat varmaan jonkun isomman harrastajan kanssa yhteishoidossa, yhteisruiskutuksessa, yhteisnostossa. Tuota 7 ha ei muuten pysty perustelemaan millään tavalla. Holmerin takapää on vasta lähtemässä päisteestä kun nostopää tulee toiseen päähän. Keskimääräinen sopimuskoko on 20 ha. Siis keskimääräinen, ja juurikkaista suurin osa kertyy pieneltä osalta sopimusviljelijöitä.
Tuo mallasohra on vähän semmoinen kinkkinen juttu, pitää pihistää ja pihistää voimassa, ja voimaton vilja ei kestä kuivuutta sitten ollenkaan. Jokainen löytynyt sienipilkku voi viedä jyväkoon, eli ruiskuttamista riittää. Sitten jos menee rehuksi, ei ole valkuaista eikä massaa.
Kaura tuntuisi kyllä parhaalta tuossa. Mikä oli kiinnitettävä satotaso ? 5 tonnia ?
-SS-
Ei 5 tonnia varmaan riitä, jos apulannalla kasvattaa tai maksaa pellosta vuokraa. Mutta hinnan kiinnittämisen mukana useimmiten tulee määrän kiinnitys. Olisihan erittäin kannattavaa tehdä kaikista viljelykasveista hintakiinnitys, ilman velvoitetta toimittaa yhtään mitään.
Vaikka voisi luulla, että 7 tonnin hehtaarisato kaurasta on kiinni vain siitä, että ottaa käteensä Kasvuohjelma™ -oppaan ja toteuttaa sen orjallisesti, niin pieni epävarmuustekijä voi aina tulla tavoitteiden ja toteutuman väliin. Esimerkiksi sää.
-SS-
42 €/t +- laatu on ensivuodenkin hinta jurtille. Satoa tulee karkeasti 10* vilja. ;)Joko on paljon tehty kiinnityksiä ensi syksyn sadosta...?
Kaura 245, härkäpapu 348 ja mallasohra 283.
Juurikkaan hinta on vielä avoin, sitä tulee 7ha.
Ei 5 tonnia varmaan riitä, jos apulannalla kasvattaa tai maksaa pellosta vuokraa. Mutta hinnan kiinnittämisen mukana useimmiten tulee määrän kiinnitys. Olisihan erittäin kannattavaa tehdä kaikista viljelykasveista hintakiinnitys, ilman velvoitetta toimittaa yhtään mitään.
Vaikka voisi luulla, että 7 tonnin hehtaarisato kaurasta on kiinni vain siitä, että ottaa käteensä Kasvuohjelma™ -oppaan ja toteuttaa sen orjallisesti, niin pieni epävarmuustekijä voi aina tulla tavoitteiden ja toteutuman väliin. Esimerkiksi sää.
-SS-
42 €/t +- laatu on ensivuodenkin hinta jurtille. Satoa tulee karkeasti 10* vilja. ;)Joko on paljon tehty kiinnityksiä ensi syksyn sadosta...?
Kaura 245, härkäpapu 348 ja mallasohra 283.
Juurikkaan hinta on vielä avoin, sitä tulee 7ha.
Mikä on sopiva kiinnitysmäärä – siinäpä hyvä kysymys. Tämän huonon vuoden kaurasato oli n. 4000 kg/ha; viime vuonna, kun oli vähän parempi kasvukausi, kauran satotaso oli silti vain vähän yli 4000 kg/ha. Olisiko n. 4000 kg/ha siis passeli perusvarma kiinnitysmäärä, kun lähdetään siitä oletuksesta, että hyvät viljavuodet ovat jo takanapäin? Ai niin, 2021 vuosi oli kuiva ja kuuma, ja kaurasato 2500 kg/ha, ja joltain tietyltä määräalalta vain 1500 kg/ha...Jos kiinnittäisin niin kaks tonnia per ha uskaltaisin laittaa. Sen saa oli vuosi millainen vaan. ::)
Raision kauppaehdoissa todetaan: "Sopimus purkautuu kyseisen erän osalta, jos erä ei täytä Raision laatu- tai vastaanottovaatimuksia
ja Raisio ei eri ehdoinkaan ota kyseistä erää vastaan." Tarkoittaako tämä käytännössä useinkin sitä, että jos teen sopimuksen suurimokaurasta ja laatu onkin rehua, Raisio ei välttämättä osta erää rehunakaan?
Jos sen raaskii hyvän sään aikana nostaa niin onhan juurikas todella hyvä esikasvi. Naatista tulee ensimmäisenä vuotena 30 kg ylimääräistä typpeä, jota ei nykyisin tarvitse huomioida. Tosenakin vuotena sieltä vielä irtoaa typpeä. Tautipaine on jurtin jälkeen olematon. 2019 otin ysitonnarin syysvehnästä jurtin jälkeen. Lannoituksena maaliskuussa 200 kg Suomensalpitaria ja vapunaattona 350 kg Belorin CAN
Kyllä tulee juu. Siinä on niiden kymmenen seuraavan vuoden viljasadot kasaantuneet sille juurikaskaudelle. Harmittaa tuon Hortilabin rehellisyys. Pitkällinen yritys saada fosfaatit laskemaan on taas ottanut taka-askeleen : 63 mg/l. Juurikkaanviljelyssä kyllä 1970-1980-luvuilla saatiin sekä pohjavesien nitraatti- ja betanaalijäämät, ja fosforit hyvälle tasolle.
-SS-
Varsinkin SS:ltä kysyisin, muutkin saa vastata ettäOlen tämän jo aikaisemminkin kirjoittanut et kun pysyt erossa borealin jalosteista niin on jotain toivoa. Tämä ohje pätee nyt Etelä suomen viljelijöiden. Pohjanmaalla tai muualla karjasuomessa viljelevät voivat kaiketi käyttää hyvillä mielin borealin tuotoksia. Siellä kai yleensä sataakin muulloin kuin vappuna, juhannuksena ja lokakuusta tammikuuhun..
Mikä olisi mielestääne SE kauralajike joka olisi suht.aikainen, hl-painoltaan hyvä ja lakoprosentti pieni? Niklasta on ollut, juu, käypä litisteviljaksi, satotaso aikas hyvä eli olen saanut pienelläkin lannoitus määrällä 5000 kilon ha-satoja,mutta se varisemisherkkyys vähän laittaa katsomaan muita lajikkeita.
Kyllä kaura paremmin kuivuutta kestää kuin kevätvehnä. Kaikkina näinä kuivina ja kuumina viime vuosina on kauran satotaso ollut kaksin- tai kolminkertainen vehnään verrattuna,Piti oikein kaivaa arkistoista esiin wanha kunnon Pekka Köpän Kasvinviljelyoppi 2 -kirja. Siinä todettiin näin: "Kaura on kosteiden olojen kasvi. Nekin kauralajikkeet, jotka käyttävät vettä taloudellisimmin, tarvitsevat yhden kuiva-ainegramman tuottamiseen 20% enemmän vettä kuin ohra."
Kyllä kaura paremmin kuivuutta kestää kuin kevätvehnä. Kaikkina näinä kuivina ja kuumina viime vuosina on kauran satotaso ollut kaksin- tai kolminkertainen vehnään verrattuna,Piti oikein kaivaa arkistoista esiin wanha kunnon Pekka Köpän Kasvinviljelyoppi 2 -kirja. Siinä todettiin näin: "Kaura on kosteiden olojen kasvi. Nekin kauralajikkeet, jotka käyttävät vettä taloudellisimmin, tarvitsevat yhden kuiva-ainegramman tuottamiseen 20% enemmän vettä kuin ohra."
Käytännön viljely on kuitenkin osoittanut että kaura pärjää muille kevätviljoille kuivissa olosuhteissa. Ovatkohan lajikkeet parantuneet tuolta 80-luvulta, vai onko kaura niin paljon parempi ottamaan vettä, että se pystyy lisäsadon lisäksi repimään maasta irti vielä tuon 20% lisätarpeen? Vai onko legendaarinen eepos väärässä...
Kauraa on käytetty märillä,happamilla suopelloilla,kasvaa hyvin,ohra ei ollenkaan.Kyllä kaura paremmin kuivuutta kestää kuin kevätvehnä. Kaikkina näinä kuivina ja kuumina viime vuosina on kauran satotaso ollut kaksin- tai kolminkertainen vehnään verrattuna,Piti oikein kaivaa arkistoista esiin wanha kunnon Pekka Köpän Kasvinviljelyoppi 2 -kirja. Siinä todettiin näin: "Kaura on kosteiden olojen kasvi. Nekin kauralajikkeet, jotka käyttävät vettä taloudellisimmin, tarvitsevat yhden kuiva-ainegramman tuottamiseen 20% enemmän vettä kuin ohra."
Käytännön viljely on kuitenkin osoittanut että kaura pärjää muille kevätviljoille kuivissa olosuhteissa. Ovatkohan lajikkeet parantuneet tuolta 80-luvulta, vai onko kaura niin paljon parempi ottamaan vettä, että se pystyy lisäsadon lisäksi repimään maasta irti vielä tuon 20% lisätarpeen? Vai onko legendaarinen eepos väärässä...
Ohra nyt on surkein. Se vaatii niin optimiolot että satoa tulee et täytyy vain ihmetellä kuka sitä viitsii viljellä niin paljon et on Suomen viljellyin vilja.Kauraa on käytetty märillä,happamilla suopelloilla,kasvaa hyvin,ohra ei ollenkaan.Kyllä kaura paremmin kuivuutta kestää kuin kevätvehnä. Kaikkina näinä kuivina ja kuumina viime vuosina on kauran satotaso ollut kaksin- tai kolminkertainen vehnään verrattuna,Piti oikein kaivaa arkistoista esiin wanha kunnon Pekka Köpän Kasvinviljelyoppi 2 -kirja. Siinä todettiin näin: "Kaura on kosteiden olojen kasvi. Nekin kauralajikkeet, jotka käyttävät vettä taloudellisimmin, tarvitsevat yhden kuiva-ainegramman tuottamiseen 20% enemmän vettä kuin ohra."
Käytännön viljely on kuitenkin osoittanut että kaura pärjää muille kevätviljoille kuivissa olosuhteissa. Ovatkohan lajikkeet parantuneet tuolta 80-luvulta, vai onko kaura niin paljon parempi ottamaan vettä, että se pystyy lisäsadon lisäksi repimään maasta irti vielä tuon 20% lisätarpeen? Vai onko legendaarinen eepos väärässä...
Täysin erimieltä. Mulla on ohra ollut varmin viljeltävä ja pitkän aikavälin keskisato on sillä paras viljoista.Ohra nyt on surkein. Se vaatii niin optimiolot että satoa tulee et täytyy vain ihmetellä kuka sitä viitsii viljellä niin paljon et on Suomen viljellyin vilja.Kauraa on käytetty märillä,happamilla suopelloilla,kasvaa hyvin,ohra ei ollenkaan.Kyllä kaura paremmin kuivuutta kestää kuin kevätvehnä. Kaikkina näinä kuivina ja kuumina viime vuosina on kauran satotaso ollut kaksin- tai kolminkertainen vehnään verrattuna,Piti oikein kaivaa arkistoista esiin wanha kunnon Pekka Köpän Kasvinviljelyoppi 2 -kirja. Siinä todettiin näin: "Kaura on kosteiden olojen kasvi. Nekin kauralajikkeet, jotka käyttävät vettä taloudellisimmin, tarvitsevat yhden kuiva-ainegramman tuottamiseen 20% enemmän vettä kuin ohra."
Käytännön viljely on kuitenkin osoittanut että kaura pärjää muille kevätviljoille kuivissa olosuhteissa. Ovatkohan lajikkeet parantuneet tuolta 80-luvulta, vai onko kaura niin paljon parempi ottamaan vettä, että se pystyy lisäsadon lisäksi repimään maasta irti vielä tuon 20% lisätarpeen? Vai onko legendaarinen eepos väärässä...
Et taida viljellä kuivilla saviseuduilla?Täysin erimieltä. Mulla on ohra ollut varmin viljeltävä ja pitkän aikavälin keskisato on sillä paras viljoista.Ohra nyt on surkein. Se vaatii niin optimiolot että satoa tulee et täytyy vain ihmetellä kuka sitä viitsii viljellä niin paljon et on Suomen viljellyin vilja.Kauraa on käytetty märillä,happamilla suopelloilla,kasvaa hyvin,ohra ei ollenkaan.Kyllä kaura paremmin kuivuutta kestää kuin kevätvehnä. Kaikkina näinä kuivina ja kuumina viime vuosina on kauran satotaso ollut kaksin- tai kolminkertainen vehnään verrattuna,Piti oikein kaivaa arkistoista esiin wanha kunnon Pekka Köpän Kasvinviljelyoppi 2 -kirja. Siinä todettiin näin: "Kaura on kosteiden olojen kasvi. Nekin kauralajikkeet, jotka käyttävät vettä taloudellisimmin, tarvitsevat yhden kuiva-ainegramman tuottamiseen 20% enemmän vettä kuin ohra."
Käytännön viljely on kuitenkin osoittanut että kaura pärjää muille kevätviljoille kuivissa olosuhteissa. Ovatkohan lajikkeet parantuneet tuolta 80-luvulta, vai onko kaura niin paljon parempi ottamaan vettä, että se pystyy lisäsadon lisäksi repimään maasta irti vielä tuon 20% lisätarpeen? Vai onko legendaarinen eepos väärässä...
Juu, en ole saviseudulla. Mutta ei nää hikevyydeltään mitään parhaimmistoakaan ole, kuitenkin periaatteessa kaikki maat kynnettävissä keväällä.Et taida viljellä kuivilla saviseuduilla?Täysin erimieltä. Mulla on ohra ollut varmin viljeltävä ja pitkän aikavälin keskisato on sillä paras viljoista.Ohra nyt on surkein. Se vaatii niin optimiolot että satoa tulee et täytyy vain ihmetellä kuka sitä viitsii viljellä niin paljon et on Suomen viljellyin vilja.Kauraa on käytetty märillä,happamilla suopelloilla,kasvaa hyvin,ohra ei ollenkaan.Kyllä kaura paremmin kuivuutta kestää kuin kevätvehnä. Kaikkina näinä kuivina ja kuumina viime vuosina on kauran satotaso ollut kaksin- tai kolminkertainen vehnään verrattuna,Piti oikein kaivaa arkistoista esiin wanha kunnon Pekka Köpän Kasvinviljelyoppi 2 -kirja. Siinä todettiin näin: "Kaura on kosteiden olojen kasvi. Nekin kauralajikkeet, jotka käyttävät vettä taloudellisimmin, tarvitsevat yhden kuiva-ainegramman tuottamiseen 20% enemmän vettä kuin ohra."
Käytännön viljely on kuitenkin osoittanut että kaura pärjää muille kevätviljoille kuivissa olosuhteissa. Ovatkohan lajikkeet parantuneet tuolta 80-luvulta, vai onko kaura niin paljon parempi ottamaan vettä, että se pystyy lisäsadon lisäksi repimään maasta irti vielä tuon 20% lisätarpeen? Vai onko legendaarinen eepos väärässä...
Todennäköisesti tässäkin tapauksessa syy mikä se paras kasvi itselle on löytyy sijainnista, olosuhteista ja maalajeista. Ja kenties myös viljelytavoista. Jollakin voi ohra toimia parhaiten, toisella kaura ja kolmannella vehnä. ::)
Jep olisin voinut melkein laittaa pääni pantiksi ;DJuu, en ole saviseudulla. Mutta ei nää hikevyydeltään mitään parhaimmistoakaan ole, kuitenkin periaatteessa kaikki maat kynnettävissä keväällä.Et taida viljellä kuivilla saviseuduilla?Täysin erimieltä. Mulla on ohra ollut varmin viljeltävä ja pitkän aikavälin keskisato on sillä paras viljoista.Ohra nyt on surkein. Se vaatii niin optimiolot että satoa tulee et täytyy vain ihmetellä kuka sitä viitsii viljellä niin paljon et on Suomen viljellyin vilja.Kauraa on käytetty märillä,happamilla suopelloilla,kasvaa hyvin,ohra ei ollenkaan.Kyllä kaura paremmin kuivuutta kestää kuin kevätvehnä. Kaikkina näinä kuivina ja kuumina viime vuosina on kauran satotaso ollut kaksin- tai kolminkertainen vehnään verrattuna,Piti oikein kaivaa arkistoista esiin wanha kunnon Pekka Köpän Kasvinviljelyoppi 2 -kirja. Siinä todettiin näin: "Kaura on kosteiden olojen kasvi. Nekin kauralajikkeet, jotka käyttävät vettä taloudellisimmin, tarvitsevat yhden kuiva-ainegramman tuottamiseen 20% enemmän vettä kuin ohra."
Käytännön viljely on kuitenkin osoittanut että kaura pärjää muille kevätviljoille kuivissa olosuhteissa. Ovatkohan lajikkeet parantuneet tuolta 80-luvulta, vai onko kaura niin paljon parempi ottamaan vettä, että se pystyy lisäsadon lisäksi repimään maasta irti vielä tuon 20% lisätarpeen? Vai onko legendaarinen eepos väärässä...
Todennäköisesti tässäkin tapauksessa syy mikä se paras kasvi itselle on löytyy sijainnista, olosuhteista ja maalajeista. Ja kenties myös viljelytavoista. Jollakin voi ohra toimia parhaiten, toisella kaura ja kolmannella vehnä. ::)
Ohrissakin on eroja happamuuden siedon kanssa. Mutta eihän se kasva jos se tintataan märkään savimaahan tai yleensäkään märkään. Tänä syksynäkin keskusteluissa täällä on tullut sellaisia juttuja että ei tarvi ihmetellä kun vilja ei kasva. Kylvetään märkään ja kylmään...ei ei.Joo, on ihan omakohtaisesti koettua että suht happamastakin voi saada sopivalla lajikkeella asiallisen sadon.
Jep olisin voinut melkein laittaa pääni pantiksi ;D
Uskoisin et ohra ei pärjää savilla juuri sen surkean juuristonsa vuoksi. Oli kuivaa tai kosteaa niin molemmista kärsii. Kaura jää oikeasti kuivissa oloissa todella kevyeksi vaikka isojyväinen lajike. Vehnä kestää "elämää"...
Omat kokemukset tavisviljelyssä demonstrant/zebra ja bettina/belinda. Nyt luomussa ollut demonstrant/quarna ja avenue/bettina.
Jep olisin voinut melkein laittaa pääni pantiksi ;D
Uskoisin et ohra ei pärjää savilla juuri sen surkean juuristonsa vuoksi. Oli kuivaa tai kosteaa niin molemmista kärsii. Kaura jää oikeasti kuivissa oloissa todella kevyeksi vaikka isojyväinen lajike. Vehnä kestää "elämää"...
En kyseenalaista kokemuksiasi, mutta mielenkiinnosta haluaisin nähdä sellaisen kevätvehnän, joka kestää "elämää". Tänäkin vuonna se oli kaura, joka kesti sen "elämän", kun ensin oli kituuttavan kuivaa ja juhannuksesta alkoi sateet. Vehnistä näki jo kesäkuun ensimmäisellä viikolla, ettei tule yhtikäs mitään; kauratkin näyttivät hetken tosi huonoilta, mutta sitten kun tulivat sateet, toipuivat yllättävänkin hienosti. Ja sadonkorjuun ajassa harva röyhy sieti sateet paremmin kuin vehnän pystytähkä, joka idätti ja peittasi siemenet valmiiksi seuraavaa kevättä vasten.
Ohrissakin on eroja happamuuden siedon kanssa. Mutta eihän se kasva jos se tintataan märkään savimaahan tai yleensäkään märkään. Tänä syksynäkin keskusteluissa täällä on tullut sellaisia juttuja että ei tarvi ihmetellä kun vilja ei kasva. Kylvetään märkään ja kylmään...ei ei.Tuo nyt on selvä, ainakin itselle. Tässäkin tuntuu et ohra on herkin. Vehnä kestää kylmemmänkin maan. Itsellä kun kuivuu pellot käytännössä aina samassa järjestyksessä johtuen kai ihan sijainnista niin aiheuttaa ongelmia kylvöjen ajoittamissessa sopivaan kohtaan.
Tänään oli MTssä hyvä juttu. Siitä vois saada käsityksen että nousuvaraa on. Ehkä hyvä yhteenveto vois olla että "Raision toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi totesi marraskuun alussa, että hankintahinnoissa on painetta ylöspäin, koska sekä sadon määrä että laatu on valitettavan heikko." MT 2023-11-27.
Tänään oli MTssä hyvä juttu. Siitä vois saada käsityksen että nousuvaraa on. Ehkä hyvä yhteenveto vois olla että "Raision toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi totesi marraskuun alussa, että hankintahinnoissa on painetta ylöspäin, koska sekä sadon määrä että laatu on valitettavan heikko." MT 2023-11-27.
Mutta tarkoitti nimenomaan elintarvikelaatuista viljaa, josta on pulaa.
Justiinsa mietin et pitäiskö lähteä siilokohtaisesti lähteä perkaamaan syysvehniä läpi et oisko jossakin valkuainen riittävä.. ;DTänään oli MTssä hyvä juttu. Siitä vois saada käsityksen että nousuvaraa on. Ehkä hyvä yhteenveto vois olla että "Raision toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi totesi marraskuun alussa, että hankintahinnoissa on painetta ylöspäin, koska sekä sadon määrä että laatu on valitettavan heikko." MT 2023-11-27.
Mutta tarkoitti nimenomaan elintarvikelaatuista viljaa, josta on pulaa.
Taitaa olla niin, että tänä talvena pitkästä aikaa jokainen viljelijä yrittää viimeiseen jyvään asti löytää elintarvikelaatuista myytävää.
Mikä on sopiva kiinnitysmäärä – siinäpä hyvä kysymys. Tämän huonon vuoden kaurasato oli n. 4000 kg/ha; viime vuonna, kun oli vähän parempi kasvukausi, kauran satotaso oli silti vain vähän yli 4000 kg/ha. Olisiko n. 4000 kg/ha siis passeli perusvarma kiinnitysmäärä, kun lähdetään siitä oletuksesta, että hyvät viljavuodet ovat jo takanapäin? Ai niin, 2021 vuosi oli kuiva ja kuuma, ja kaurasato 2500 kg/ha, ja joltain tietyltä määräalalta vain 1500 kg/ha...
Mikä on sopiva kiinnitysmäärä – siinäpä hyvä kysymys. Tämän huonon vuoden kaurasato oli n. 4000 kg/ha; viime vuonna, kun oli vähän parempi kasvukausi, kauran satotaso oli silti vain vähän yli 4000 kg/ha. Olisiko n. 4000 kg/ha siis passeli perusvarma kiinnitysmäärä, kun lähdetään siitä oletuksesta, että hyvät viljavuodet ovat jo takanapäin? Ai niin, 2021 vuosi oli kuiva ja kuuma, ja kaurasato 2500 kg/ha, ja joltain tietyltä määräalalta vain 1500 kg/ha...
Kiinnitin 4000 kg/ha. Varmistan tietenkin, että kollega kylvää sitten sitä samaa lajiketta myös.
Hankin jo valmiiksi mantracia ja hi-phosia kasvunaikaiseen ruokkimiseen.
On tämäkin, talveakaan ei ole vielä nähty, kun toimitussopimus jo pitää olla tehtynä kilolleen.
-SS-
Morjens...kloppijopparin heittomotissa : DD
Mitkä ovat havaintoni Meerin lakoherkkyydestä?
Morjens...kloppijopparin heittomotissa : DD
Mitkä ovat havaintoni Meerin lakoherkkyydestä?
Niklas ja Meeri aivan samanlaiset lakoherkkyydeltään, vierekkäin viljeltynä.
Meeri 11.9.2020
(http://www.viistonninen.com/muut/2020/Meeri/Meeri_11092020B.jpg)
Meeri-kaura syksyllä 2020
(http://www.viistonninen.com/muut/2020/Meeri/Niklas_21092020A.jpeg)
Niklas-kaura, syksyllä 2020
Niklas sai päälleen kovan sadekuuron, joka ei Meeri-lohkolle osunut. Esikasvina oli nurmi,
ehkä sitten jotakin piilovoimaa oli mullassa.
-SS-
******
Tuossa ylhäällä kyllä totuudenmukainen kuva niklaksen itämisherkkyydestä
Puolilaossa, siinä kyllä saa puida pöytä ylhäällä,
Jottei itänyt moska tule puimuriin, puintitappioprosentti melkoisen suuri.
Minäkin sitä ehdin viljellä. Taidan muistaa väärin. Oli mielestäni pitkä ja hentokorsinen. Oli hyvää säilörehu viljaaEn muista laonkestoa mutta paha ränsistymään se oli.
Pitkästä aikaa kävi viljakuski kylässä ja sain markkinakatsauksen. Ohraa on kaikki paikat täysi. Kossulle ei tahdo saada aikoja. Epäili, että Pohjanmaalta tulee koko ajan niin paljon tavaraa. Myös edellisvuotista ohraa on maakunnan keskusvarastoissa paljon, joka ei ole vielä liikahtanut minnekkään. Kauraa kyllä menee ihmeesti joka paikkaan. Suositteli ennemmin sitä kuin ohraa.
Mitähän tässä tekisi, viljelykierto ehdottaisi seuraavaksi ohraa ja kauraa oli menneenä suvena varsin paljon. Apulanta noussut kuulemma 600 nurkille. Ei huvittaisi sitäkään paljoa lisää ostaa. En tiedä.
aikasemmin on varoteltu et kanttura ei paljoa ohraa kestä... miten lie nykyään? ja paljon mahtais ohraa kestää laittaa kauran kanssa? ruokintaan se antas maittavuutta hyin..
aikasemmin on varoteltu et kanttura ei paljoa ohraa kestä... miten lie nykyään? ja paljon mahtais ohraa kestää laittaa kauran kanssa? ruokintaan se antas maittavuutta hyin..Kolmeen vuoteen ei ole ollut lehmillä kauraa syötössä yhtään eikä näillä näkymin tulekkaan jos ei sitten omat viljat joskus lopu kesken eikä lähialueelta ole ohraa tai vehnää järkevällä hinnalla saatavana. Tän hetken myllyauton reseptissä ohraa, hernettä,vehnää ja ruisvehnää. Rehuohraa on viime viikkoina kyliltä tarjottu useammastakin talosta kärryllistä tai vähän vajaata kun ei ole autoo mahtunut ja kuulemma hinta niin huono että ei kannata lähteä kauemmas kaupan vastaanottoon kiikuttamaan
Onkohan tässä taustalla joku ihan tietoinen salajuoni? Elikkä hehkutetaan ohrien vähyyttä ja povataan hintojen nousua, jotteivat isännät masennu ja jätä ohria kylvämättä ensi kesänä. Annetaan ikäänkuin ymmärtää, että ohrasta olisi kova tarve vaikkei käytännössä ole niin. Sitten ensi syksynä kahta kauheammin ohraa markkinoilla.
Sitten vähän asiaa liipaten. Onkohan vanha Avenan viljakauppa jonkinlaisen alasajon kourissa tuolla Bernerin alla? Jotenkin tyhjältä näyttää hinnastot ja ne hinnat mitä on esitetty, ei tunnu houkuttelevalta. Ei oikein tunnu vanhalta Avenalta enää. Selailin tässä viljanostajat läpi ja tuntuu vähän siltä, että onko viljalle enää muita merkittäviä ostajia kuin Hankkija. Ainakin vaikuttaisi siltä, että se on suurin ja kaunein. Raisio ostaa (tai kuvittelee ostavansa) vain sopimuksilta. Ihmeen paljon siellä sitä viljaa näyttää olevan varastossa tai tiedossa.
aikasemmin on varoteltu et kanttura ei paljoa ohraa kestä... miten lie nykyään? ja paljon mahtais ohraa kestää laittaa kauran kanssa? ruokintaan se antas maittavuutta hyin..
Se on joku 1960-luvun uskomus, että lehmille pitää syöttää kauraa. Sen jälkeen oli ohra ja nykyisin aikalailla vehnääkin.aikasemmin on varoteltu et kanttura ei paljoa ohraa kestä... miten lie nykyään? ja paljon mahtais ohraa kestää laittaa kauran kanssa? ruokintaan se antas maittavuutta hyin..
Mistä tämä ohra vihamielisyys oikein kumpuaa ? 13vuoteen lypsylehmäni eivät ole saaneet muuta viljaa kuin ohraa sekä viljatonta puolitiivistettä nurmirehujen lisäksi. Littuvilja maitotilakin ostaisi mieluusti ohraa, mutta kun sitä kauraa jotkut silti tyrkyttävät. Toisaalta mulle on sanottu, että ohra tappaa vasikat. Yksi suurempi vasikka ,joka oli ohraa saanut on kuollut tänä aikana. Saattoi olla joku muukin asia joka tappoi. Löytyi karsinasta seinää vasten jalat pystyssä pää alimmaisena. Veikkaisin kyllä jotain mekaanista tapaturmaakin ennemmin.
""On tyhmää tuottaa sellaista, mitä joutuu väkisin myymään"
Ja Ahlqvisti palasi takaisin tuottamaan sitä, mitä joutuu väkisin myymään, vai onko sillä taas 1000 ha sopimusruista kasvamassa?
Jos pikkuisenkin fyysistä työtä on tekeillä, niin leivänpuoleksi ei kannata muuta katsoa kuin Leivon ruisvarrasta. Kaikki nämä vehnä-kaura-auringonkukansiemensekoitukset on sellaista höttöä, että ei niitten syömisestä tule yhtään miksikään. Pakki kyllä kasvaa, ei paljon muuta.""On tyhmää tuottaa sellaista, mitä joutuu väkisin myymään"
Ja Ahlqvisti palasi takaisin tuottamaan sitä, mitä joutuu väkisin myymään, vai onko sillä taas 1000 ha sopimusruista kasvamassa?
Taisi olla, siis luomuna varmaan kylvetty. Käytännössä hybridinä tuollaisesta alasta täytyy 5% Suomen leipärukiin tarpeesta. Rukiin omavaraisuus täyttyy 20000-25000 hehtaarilla. Saksasta ja Puolasta on mahdollista saada edullista täydennystä.
Suurin viljelyala oli jopa 250000 ha, kysyntä vähenee edelleen, koska rukiin mainostetuista terveysvaikutuksista huolimatta ihmiset eivät viitsi toimistovirastoissa elellä vatsa muljuen.
-SS-
Minäkin sitä ehdin viljellä. Taidan muistaa väärin. Oli mielestäni pitkä ja hentokorsinen. Oli hyvää säilörehu viljaaEn muista laonkestoa mutta paha ränsistymään se oli.
Onkohan tässä taustalla joku ihan tietoinen salajuoni? Elikkä hehkutetaan ohrien vähyyttä ja povataan hintojen nousua, jotteivat isännät masennu ja jätä ohria kylvämättä ensi kesänä. Annetaan ikäänkuin ymmärtää, että ohrasta olisi kova tarve vaikkei käytännössä ole niin. Sitten ensi syksynä kahta kauheammin ohraa markkinoilla.
Sitten vähän asiaa liipaten. Onkohan vanha Avenan viljakauppa jonkinlaisen alasajon kourissa tuolla Bernerin alla? Jotenkin tyhjältä näyttää hinnastot ja ne hinnat mitä on esitetty, ei tunnu houkuttelevalta. Ei oikein tunnu vanhalta Avenalta enää. Selailin tässä viljanostajat läpi ja tuntuu vähän siltä, että onko viljalle enää muita merkittäviä ostajia kuin Hankkija. Ainakin vaikuttaisi siltä, että se on suurin ja kaunein. Raisio ostaa (tai kuvittelee ostavansa) vain sopimuksilta. Ihmeen paljon siellä sitä viljaa näyttää olevan varastossa tai tiedossa.
aikasemmin on varoteltu et kanttura ei paljoa ohraa kestä... miten lie nykyään? ja paljon mahtais ohraa kestää laittaa kauran kanssa? ruokintaan se antas maittavuutta hyin..
aikasemmin on varoteltu et kanttura ei paljoa ohraa kestä... miten lie nykyään? ja paljon mahtais ohraa kestää laittaa kauran kanssa? ruokintaan se antas maittavuutta hyin..
Muinaisina aikoina kun meillä oli lemmuilla perinteinen kuivaheinäruokinta tehtiin jauhot niin että myllyyn kipattiin 1 ämpäri ohraa ja 2 ämpäriä kauraa.
Nykyaikaisista ruoksuista mulla ei ole hajuakaan.
Ohralla kyllä sonnit herkemmin rasvoittuvat kuin kauralla, kaurassa on enemmän valkuaista ja vähemmän energiaa kuin ohrassa.
Itse olen jo tippunut sonnien ruokinnan kelkasta. Ymmärtääkseni ei enään käytetetä muita valkuaisrehuja kuin mäskejä ruokinnassa. Säilörehun pitää olla niin hyvää ettei mitään rypsejä kai enään käytetetä. Viljoista sitten kaikki käy, myös ruis.
Ahdistettu nurkkaan on viljan viljelijät nykyään. Jos viljan hinnat laskee ja sen takia lisätään hömppäheiniä, niin kun moni tekee niin, sitten niidenkin ha-korvaukset pienenee. Suo sielllä, vetelä täällä, mitenkään ei saa hyvää bisnestä tästä enää. Luomupuolikin sakkaa.
Eikös kukaan enää muista kun vehnää ja ohraa meni interventioon alle satasella? :oEi nähtävästi. Toki se kulutasokin on muuttunut..
Yli 200euroo tonni on ihan muuta...
Eikös kukaan enää muista kun vehnää ja ohraa meni interventioon alle satasella? :oEi nähtävästi. Toki se kulutasokin on muuttunut..
Yli 200euroo tonni on ihan muuta...
Tuohon markkinaan...marraskuulla ohrat tuli kaupiteltua ja toissapäivänä soittelin rekkayrittäjälle,lupas soitella kippiaikaa A-rehulta.Nyt arkena soitteli takas,tapaninpäivänä lastataan ohraa. Tavaraa tuntuu olevan liikkeellä,toinen auto etelässä jyvien ajossa joitain päiviä.
Tuohon markkinaan...marraskuulla ohrat tuli kaupiteltua ja toissapäivänä soittelin rekkayrittäjälle,lupas soitella kippiaikaa A-rehulta.Nyt arkena soitteli takas,tapaninpäivänä lastataan ohraa. Tavaraa tuntuu olevan liikkeellä,toinen auto etelässä jyvien ajossa joitain päiviä.
No, 400 km etäisyys täältä vähän rauhoittaa A-rehusopimuksia. Niinkin halpaa tavaraa kuin viljaa ei todellakaan ole viljelijän kovin kannattavaa lähteä rahtaamaan puoltatuhatta kilometriä. Kaipa ne Atrialla sitten ostavat sieltä lähempää villiäkin viljaa vielä.
Säkylän rehutehdas kun meni kiinni, Turun Hankkija taitaa olla Lounais-Suomen merkittävin teollinen rehuviljan ostaja, Rehux lähinnä kun ilmoittaa "lähialueiden luottoviljelijöiden" olevan heidän toimittajiaan, ja näiden piipahtavan juttusille lähettämössä. Vai että smalltalkilla viljakauppaa....tekeekö Rehux viljelysopimuksia ? Liian iso riski huvikseen viljellä ja varastoida ohraa, eikä sitten olekaan tilaa viedä mihinkään.
Jätän todellakin ohran kierrosta pois, tänään tuli Calispero kevätvehnän siementä. Wpb Troy vielä odottaa toimitusta. Isokarhulta tilattu ohransiemen varmaan jää tulematta, ja se on hyvä, eipä sillä ole ensi vuonna käyttöä näin etelässä. Maatalouskauppa voisi kyllä ryhdistäytyä, ja poistaa sellaiset tuotteet, joita ei voi saada, tilausjärjestelmästä.
Rehuviljojen markkina on siirtymässä niin pohjoiseen, että laivasatamat olisivat järkevämpi tapa toimittaa tavara käyttöön. Eipä vielä taida olla viljalaivaliikennöintiä esimerkiksi Inkoosta Ouluun ? Kumipyörillä melko tuhlaavaa kuljetusta.
-SS-
Välillä kun A:lla on kova pula ovat ostaneet etelästä ja maksaneet rahdin. Viimeksi kun myin ohraa Lantmannenin kautta meni Fedeksille ja maksoivat rahdin. Usein Viljavan etelän varastoista ajetaan kumit kuumina ohraa Etelä-Pohjanmaalle.
Tähänkö maailma on menossa: villit viljavuoret ja käteiskaupat jäävät historiaan, karjatiloja ei joko ole tai niitä ei kiinnosta; tuotettavat kilot kiinnitetään umpimähkään ennen kuin on vanhakaan sato korjattu? Tässä kelkassa ei pysy, jos ei käytä kaikkea tarmoaan markkinoiden ja futuurien kyttäämiseen ja sopimuksien kanssa kikkailuun. Ei tule hommasta kohta mitään, ilmasto muuttuu radikaalisti ja paljon nopeammin kuin kansa osasi odottaa - helsinkiläiselle kerrostaloasujalle se ei vielä näy, kun ei se osaa sitä katsoa. Pitkän ajan tulevaisuutena näen joko tukikikkailun tai sitten sen, että joku jolla on joko huono laskupää tai superkyky taistella luonnonvoimia vastaan vuokraa tällaiset joutavat pläntit pois. Se on ihan luonnollista, että pienet väistyvät isojen ja mahtavien tieltä - se on sitä peräänkuulutettua rakennemuutosta.
Kyllä se etelän viljelijälle hieman hounolle näyttää. Taitaa olla paras ratkaisu myydä koneita pois ja siirtyä näennäisviljelyyn mahdollisimman pienin kustannuksin.Kun ei ole tuotantotukia niin lisäkilojen tuottaminen ei monestikaan kannata. Lisäpanokset ulosmitataan kauppiaiden toimesta jos nyt ei 100% niin lähelle kuitenkin. Muutama viljelijä onnistuu aika ajoin ja sit ollaan niin kovaa viljelijää...
Mitä basista nyt tarjoavat. Matif näyttäisi vehnälle melko tasaista hintaa 240 € , joten sillä on merkitystä, onko basis -30 € vai -80 €
Tekevätkö viljaliikkeet basiskauppaa ensi syksyyn vielä ?
-SS-
Aika hyvin nuo tuotantotuet ovat ohjanneet ajatuksia. Ahneus on kasvanut samalla eksponentiaalisesti. Samalla homous on lisääntynyt tuotantoon sidotun tuen varjossa. Mistä ihmeestä sekin johtuu? Eikö naapurissa ole enää sikoja? Viljantuotannossa ei ole ihan helppoa satotasoa kasvattamalla saada tuotteelleen lisää markkinoista irrallaan olevaa tasaista tuottoa. Tuotannon laajennus on haasteellista, koska kaupasta ei voi ostaa lisää peltoa. Tuotanto tapahtuu taivasalla, eikä missään rakennuksessa. Ei ole mikään ihme, että viljantuotantoon ei enää panosteta, kun tuotantokustannukset ovat ihan oikeasti liian kalliita. Ihan oikeasti ei tarkoita sitä, että ei olisi varaa ostaa uutta autoa joka vuosi. Se tarkoittaa sitä, että leipä pöydässä kaventuu. Ja siitäkin leivästä joudut vielä tos-maksun maksamaan.
Liian vähän lämminta tilaa, kun ei voi koko kaura satoa polttaa. Pitänee avatata jo ovia, jotta saa kaiken menemään.
...matif...basis...hienoja ulkomaalaisia sanoja, jotka ei meikän sanavarastoon kuulu, täytyy oikein googlata mitä ne tarkoittaa...no nuo kuuluukin vain tosi ammattiviljelijöiden sanavarastoon...niin sanottua ammattislangia.
(Vai lausuuko tosi viljamies hienosti että "beisis")
Varmaan nauta-Suomessa on lähes jokaisella pientilalla naapurissa sopiva nautayksikkö. Esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaa ja Pohjous-Savo, lähes puolet Suomen naudoista.Sitä se kato teettää kun on tarpeeksi "lyöty" meinaan sikamiestä. Tuotantosidonnaiset tuet ovat muisto vain. Nyt vietiin lhk korotus ja ehk rahat jaettiin vapaaporsitukseen pääosin. Niinkuin jo aiemmin mainitsin niin moni emakkola käyttää teollisia rehuja salmonella peloissaan. Ei pääse naapuri viljelijä myymään sinne viljaansa.
Toisaalta, suosittuun luomunautakarjaan siirtyneet eivät käytä tavanomaista viljaa, samoin tuntuu, että etelän harvat suuryksiköt keskittyvät maanhankintaan ennemmin kuin raaka-aineostoihin.
Sikaloilla ei edelleenkään ole viljakaupan maksuvalmiutta, siellä on aina jokin tärkeämpi rahareikä täytettävänä. Tehdasmaiset siipikarjayksiköt toimivat myös kaukana, ainakin Salon suurkunnan alueella ei ole lupien myöntö ollut aktiivista. Tuo parin kilomerin päähän suunniteltu 60000 broiskun koppi ei toteutunut, kaikenlaista vastustusta taisi olla.
Ehkä viljakaupassa viljelijöille on siirretty pörssispekulanttien hommat, asian mielekkyyttä tarkemmin miettimättä. Amerikassa tähän työhön erikoistuneita konsultteja löytyy, manageeraavat tilan myynnit ja varastoinnit viljelijän puolesta. Tämä ravinnon pörssikaupankäynti on markkinoitu ehkä niiden taholta, jotka saavat futuurien välityksestä, ostoista ja myynneistä prosentit. Jos kaikki suojaisivat ostonsa ja myyntinsä noilla pörssituotteilla, kukaan ei ehkä saisi mitään suojaa.
Siksi käteiskauppaa käyviä ja hintatappion realisoivia viljelijätunkkeja tarvitaan, koska he tukevat viljapörssiosaajien ainaonnistumista.
-SS-
Energian hintasuhteet kyllä kannattelevat kauraa polttoaineena. Mutta voiko joka hakelaitoksessa polttaa kauraa ?Monelta kiimoissaan jäänyt tuo huomaamatta. Ei se kakssatanen vilja ole mitään kun kustannustaso oli yli kolmensadan mukaan..
Joku jo ihmetteli, eikö hiukan päälle 200 € ole ihan hyvä hinta. Öljyn hinta on varkain noussut 80 sentistä 1,30- 1,40 , lannoitteet eivät ole enää 200 €/ tonni, että se maaginen "2" siinä viljan hinnassa ehkä tuntuu hienolta, mutta onko se sittenkään ?
-SS-
Varmaan nauta-Suomessa on lähes jokaisella pientilalla naapurissa sopiva nautayksikkö. Esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaa ja Pohjous-Savo, lähes puolet Suomen naudoista.Sitä se kato teettää kun on tarpeeksi "lyöty" meinaan sikamiestä. Tuotantosidonnaiset tuet ovat muisto vain. Nyt vietiin lhk korotus ja ehk rahat jaettiin vapaaporsitukseen pääosin. Niinkuin jo aiemmin mainitsin niin moni emakkola käyttää teollisia rehuja salmonella peloissaan. Ei pääse naapuri viljelijä myymään sinne viljaansa.
Toisaalta, suosittuun luomunautakarjaan siirtyneet eivät käytä tavanomaista viljaa, samoin tuntuu, että etelän harvat suuryksiköt keskittyvät maanhankintaan ennemmin kuin raaka-aineostoihin.
Sikaloilla ei edelleenkään ole viljakaupan maksuvalmiutta, siellä on aina jokin tärkeämpi rahareikä täytettävänä. Tehdasmaiset siipikarjayksiköt toimivat myös kaukana, ainakin Salon suurkunnan alueella ei ole lupien myöntö ollut aktiivista. Tuo parin kilomerin päähän suunniteltu 60000 broiskun koppi ei toteutunut, kaikenlaista vastustusta taisi olla.
Ehkä viljakaupassa viljelijöille on siirretty pörssispekulanttien hommat, asian mielekkyyttä tarkemmin miettimättä. Amerikassa tähän työhön erikoistuneita konsultteja löytyy, manageeraavat tilan myynnit ja varastoinnit viljelijän puolesta. Tämä ravinnon pörssikaupankäynti on markkinoitu ehkä niiden taholta, jotka saavat futuurien välityksestä, ostoista ja myynneistä prosentit. Jos kaikki suojaisivat ostonsa ja myyntinsä noilla pörssituotteilla, kukaan ei ehkä saisi mitään suojaa.
Siksi käteiskauppaa käyviä ja hintatappion realisoivia viljelijätunkkeja tarvitaan, koska he tukevat viljapörssiosaajien ainaonnistumista.
-SS-
Mut poikkeuksiakin on ja luen itseni niihin. Mä olen maksanut viljat heti pois jos myyjä näin on halunnut. Ennakkoakin olen maksanut ja hintakin on kansallisen hintatason yläpuolella. Silti ei aina kelpaa. Ehkä se on sitä ettei pääse Hankkijan (tai jonkun muun) konepäivillä hyväveli kerhoon kun ei olekaan myynyt jyviään sinne..
Mitä noiden ympäristölupien myöntöön tulee niin eteläsuomessa on niin vieraannuttu paskan hajusta et ei sellaisia paikkoja helposti löydy johon voi minkäänlaista sikalaa ainakaan pystyttää.. jos broilerit sit samaistetaan tähän. Muutenkin nuo eläinyksikkökertoimet menee jotenkin ihmeellisesti. Oliko se nyt et 200 lihasikapaikkaa vastaa 70 lehmää. Sikala tuossa kokoluokassa on ihan mitätön, mut olen 70 lehmän navettaa nyt pitänyt ihan ok kokoisena voisiko sanoa et keskikoisena..Energian hintasuhteet kyllä kannattelevat kauraa polttoaineena. Mutta voiko joka hakelaitoksessa polttaa kauraa ?Monelta kiimoissaan jäänyt tuo huomaamatta. Ei se kakssatanen vilja ole mitään kun kustannustaso oli yli kolmensadan mukaan..
Joku jo ihmetteli, eikö hiukan päälle 200 € ole ihan hyvä hinta. Öljyn hinta on varkain noussut 80 sentistä 1,30- 1,40 , lannoitteet eivät ole enää 200 €/ tonni, että se maaginen "2" siinä viljan hinnassa ehkä tuntuu hienolta, mutta onko se sittenkään ?
-SS-
Kyllä kauralla lämmittäminen ihan ok kannattavaa on. Kuutio kauraa vastaa kolmea kuutiota haketta lämpöarvoltaan. Sitten jos verrataan kustannuksia osto hakkeeseen, eli olisiko hakkeen hinta ehkä noin 34€/m3 niin kauran polttaminen tulee edullisemmaksi noin 200€ kun alittuu. Eli lähellä ollaan jopa ihan laatu kauran osalta tuota, niin jos vain tulee hiukan huonompi laatuista kauraa niin polttoon vain ei siinä suurta tappiota synny.
Mut poikkeuksiakin on ja luen itseni niihin. Mä olen maksanut viljat heti pois jos myyjä näin on halunnut. Ennakkoakin olen maksanut ja hintakin on kansallisen hintatason yläpuolella. Silti ei aina kelpaa. Ehkä se on sitä ettei pääse Hankkijan (tai jonkun muun) konepäivillä hyväveli kerhoon kun ei olekaan myynyt jyviään sinne..
Eikö Salossa ole useampikin broileri yksikkö?3 taitaa olla ja kaikilla sen verran peltoa, ettei tarvitse viljaa ostaa.
Eiköhän jokaisen kannata yrittää laskea sen oman saavutetun satotason mukaan. Ei ruutukokeiden sadon mukaan, ei agronetti satojen mukaan.Varmaan nauta-Suomessa on lähes jokaisella pientilalla naapurissa sopiva nautayksikkö. Esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaa ja Pohjous-Savo, lähes puolet Suomen naudoista.Sitä se kato teettää kun on tarpeeksi "lyöty" meinaan sikamiestä. Tuotantosidonnaiset tuet ovat muisto vain. Nyt vietiin lhk korotus ja ehk rahat jaettiin vapaaporsitukseen pääosin. Niinkuin jo aiemmin mainitsin niin moni emakkola käyttää teollisia rehuja salmonella peloissaan. Ei pääse naapuri viljelijä myymään sinne viljaansa.
Toisaalta, suosittuun luomunautakarjaan siirtyneet eivät käytä tavanomaista viljaa, samoin tuntuu, että etelän harvat suuryksiköt keskittyvät maanhankintaan ennemmin kuin raaka-aineostoihin.
Sikaloilla ei edelleenkään ole viljakaupan maksuvalmiutta, siellä on aina jokin tärkeämpi rahareikä täytettävänä. Tehdasmaiset siipikarjayksiköt toimivat myös kaukana, ainakin Salon suurkunnan alueella ei ole lupien myöntö ollut aktiivista. Tuo parin kilomerin päähän suunniteltu 60000 broiskun koppi ei toteutunut, kaikenlaista vastustusta taisi olla.
Ehkä viljakaupassa viljelijöille on siirretty pörssispekulanttien hommat, asian mielekkyyttä tarkemmin miettimättä. Amerikassa tähän työhön erikoistuneita konsultteja löytyy, manageeraavat tilan myynnit ja varastoinnit viljelijän puolesta. Tämä ravinnon pörssikaupankäynti on markkinoitu ehkä niiden taholta, jotka saavat futuurien välityksestä, ostoista ja myynneistä prosentit. Jos kaikki suojaisivat ostonsa ja myyntinsä noilla pörssituotteilla, kukaan ei ehkä saisi mitään suojaa.
Siksi käteiskauppaa käyviä ja hintatappion realisoivia viljelijätunkkeja tarvitaan, koska he tukevat viljapörssiosaajien ainaonnistumista.
-SS-
Mut poikkeuksiakin on ja luen itseni niihin. Mä olen maksanut viljat heti pois jos myyjä näin on halunnut. Ennakkoakin olen maksanut ja hintakin on kansallisen hintatason yläpuolella. Silti ei aina kelpaa. Ehkä se on sitä ettei pääse Hankkijan (tai jonkun muun) konepäivillä hyväveli kerhoon kun ei olekaan myynyt jyviään sinne..
Mitä noiden ympäristölupien myöntöön tulee niin eteläsuomessa on niin vieraannuttu paskan hajusta et ei sellaisia paikkoja helposti löydy johon voi minkäänlaista sikalaa ainakaan pystyttää.. jos broilerit sit samaistetaan tähän. Muutenkin nuo eläinyksikkökertoimet menee jotenkin ihmeellisesti. Oliko se nyt et 200 lihasikapaikkaa vastaa 70 lehmää. Sikala tuossa kokoluokassa on ihan mitätön, mut olen 70 lehmän navettaa nyt pitänyt ihan ok kokoisena voisiko sanoa et keskikoisena..Energian hintasuhteet kyllä kannattelevat kauraa polttoaineena. Mutta voiko joka hakelaitoksessa polttaa kauraa ?Monelta kiimoissaan jäänyt tuo huomaamatta. Ei se kakssatanen vilja ole mitään kun kustannustaso oli yli kolmensadan mukaan..
Joku jo ihmetteli, eikö hiukan päälle 200 € ole ihan hyvä hinta. Öljyn hinta on varkain noussut 80 sentistä 1,30- 1,40 , lannoitteet eivät ole enää 200 €/ tonni, että se maaginen "2" siinä viljan hinnassa ehkä tuntuu hienolta, mutta onko se sittenkään ?
-SS-
Lasketteko tuon viljan hinnan sen mukaan että satoa tulee se 2000kg/hehtaari?
Eiköhän jokaisen kannata yrittää laskea sen oman saavutetun satotason mukaan. Ei ruutukokeiden sadon mukaan, ei agronetti satojen mukaan.Varmaan nauta-Suomessa on lähes jokaisella pientilalla naapurissa sopiva nautayksikkö. Esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaa ja Pohjous-Savo, lähes puolet Suomen naudoista.Sitä se kato teettää kun on tarpeeksi "lyöty" meinaan sikamiestä. Tuotantosidonnaiset tuet ovat muisto vain. Nyt vietiin lhk korotus ja ehk rahat jaettiin vapaaporsitukseen pääosin. Niinkuin jo aiemmin mainitsin niin moni emakkola käyttää teollisia rehuja salmonella peloissaan. Ei pääse naapuri viljelijä myymään sinne viljaansa.
Toisaalta, suosittuun luomunautakarjaan siirtyneet eivät käytä tavanomaista viljaa, samoin tuntuu, että etelän harvat suuryksiköt keskittyvät maanhankintaan ennemmin kuin raaka-aineostoihin.
Sikaloilla ei edelleenkään ole viljakaupan maksuvalmiutta, siellä on aina jokin tärkeämpi rahareikä täytettävänä. Tehdasmaiset siipikarjayksiköt toimivat myös kaukana, ainakin Salon suurkunnan alueella ei ole lupien myöntö ollut aktiivista. Tuo parin kilomerin päähän suunniteltu 60000 broiskun koppi ei toteutunut, kaikenlaista vastustusta taisi olla.
Ehkä viljakaupassa viljelijöille on siirretty pörssispekulanttien hommat, asian mielekkyyttä tarkemmin miettimättä. Amerikassa tähän työhön erikoistuneita konsultteja löytyy, manageeraavat tilan myynnit ja varastoinnit viljelijän puolesta. Tämä ravinnon pörssikaupankäynti on markkinoitu ehkä niiden taholta, jotka saavat futuurien välityksestä, ostoista ja myynneistä prosentit. Jos kaikki suojaisivat ostonsa ja myyntinsä noilla pörssituotteilla, kukaan ei ehkä saisi mitään suojaa.
Siksi käteiskauppaa käyviä ja hintatappion realisoivia viljelijätunkkeja tarvitaan, koska he tukevat viljapörssiosaajien ainaonnistumista.
-SS-
Mut poikkeuksiakin on ja luen itseni niihin. Mä olen maksanut viljat heti pois jos myyjä näin on halunnut. Ennakkoakin olen maksanut ja hintakin on kansallisen hintatason yläpuolella. Silti ei aina kelpaa. Ehkä se on sitä ettei pääse Hankkijan (tai jonkun muun) konepäivillä hyväveli kerhoon kun ei olekaan myynyt jyviään sinne..
Mitä noiden ympäristölupien myöntöön tulee niin eteläsuomessa on niin vieraannuttu paskan hajusta et ei sellaisia paikkoja helposti löydy johon voi minkäänlaista sikalaa ainakaan pystyttää.. jos broilerit sit samaistetaan tähän. Muutenkin nuo eläinyksikkökertoimet menee jotenkin ihmeellisesti. Oliko se nyt et 200 lihasikapaikkaa vastaa 70 lehmää. Sikala tuossa kokoluokassa on ihan mitätön, mut olen 70 lehmän navettaa nyt pitänyt ihan ok kokoisena voisiko sanoa et keskikoisena..Energian hintasuhteet kyllä kannattelevat kauraa polttoaineena. Mutta voiko joka hakelaitoksessa polttaa kauraa ?Monelta kiimoissaan jäänyt tuo huomaamatta. Ei se kakssatanen vilja ole mitään kun kustannustaso oli yli kolmensadan mukaan..
Joku jo ihmetteli, eikö hiukan päälle 200 € ole ihan hyvä hinta. Öljyn hinta on varkain noussut 80 sentistä 1,30- 1,40 , lannoitteet eivät ole enää 200 €/ tonni, että se maaginen "2" siinä viljan hinnassa ehkä tuntuu hienolta, mutta onko se sittenkään ?
-SS-
Lasketteko tuon viljan hinnan sen mukaan että satoa tulee se 2000kg/hehtaari?
Mikäli satotaso on edes jonkin verran yli maan keskiarvon eli kaiketi noin 4t luokassa niin tekeehän tällä hetkellä parempaa tiliä kuin monena aikaisempana vuotena mut korkeammalla riskillä.
Ja vaikkei itsellä ole enää vertailukohtaa niin on moni kollega tavisviljelijä on puhunut et hankalia satovuosia ollut täs viime aikoina...
Tukien pudotus on useampi tonni vaikka vertaa 21 vuoteen. Hömppiäkin mukana jonkun verran. Tähän lisänä korkonousu ja muut kasvaneet kulut, löpö, lanta. Surkea sato etelässä. Ihmeen hiljaista on. Sarista ei kuulu mittä, onko kriisipakettia tulossa. Sillä kriisihän tämä ilman muuta on.Jos nyt ei enää niitä kriisipaketteja. Se vain tekohengittää elotonta potilasta...
Tukien pudotus on useampi tonni vaikka vertaa 21 vuoteen. Hömppiäkin mukana jonkun verran. Tähän lisänä korkonousu ja muut kasvaneet kulut, löpö, lanta. Surkea sato etelässä. Ihmeen hiljaista on. Sarista ei kuulu mittä, onko kriisipakettia tulossa. Sillä kriisihän tämä ilman muuta on.Jos nyt ei enää niitä kriisipaketteja. Se vain tekohengittää elotonta potilasta...
Maatalouden kannattavuus soisi saavan ihan oman keskustelun avauksen. Aika ajoin niitä on aina ollut ja ainakin itse olen niissä samoja asioita toistanut. Samoin kun aika ajoin keskustelua on viritetty ihan ministeritasolla. Mitään muutosta ei ole silti tullut. Oikeasti se vaadittava muutos taitaisi olla niin kipeä ettei kukaan tohdi sitä sanoa. Eikä se taida myöskään olla helposti toteutettavissa.
Eniten silti ihmetyttää ettei viljojen viljelyaloissa ole tapahtunut isompaa pudotusta edes lannoitteiden rajusta hintojen noususta huolimatta, vai aiheuttiko vuoden -22 viljojen hintapiikki sen, että olikin varaa maksaa se lähes tonnin tonnihinta lannoitteista. Kovasti aina medioissa valitetaan milloin mistäkin, mutta on vaiettu viime vuoden korkeista viljojen hinnoista, niinpä useimmilla viljanviljelijöillä vuosi 2022 olikin koko eu-ajan taloudellisesti paras vuosi.
Nyt on uutisoitu että moni tila jättää kokonaan lannoitteet ostamatta, joten saa nähdä tapahtuuko se isompi pudotus viljelyaloissa ensi vuonna.
Peltotuet laskee viljan viljelijöillä. Viljan satotasot laskee sään ääri-ilmiöiden takia. Viljan halpenee, koska kaikki muukin halpenee. Tuotantoa laajentamalla tulosta.
Peltotuet laskee viljan viljelijöillä. Viljan satotasot laskee sään ääri-ilmiöiden takia. Viljan halpenee, koska kaikki muukin halpenee. Tuotantoa laajentamalla tulosta.
Joo siis kyl mäkin olen asian suhteen hyvin pessimistinen.Tukien pudotus on useampi tonni vaikka vertaa 21 vuoteen. Hömppiäkin mukana jonkun verran. Tähän lisänä korkonousu ja muut kasvaneet kulut, löpö, lanta. Surkea sato etelässä. Ihmeen hiljaista on. Sarista ei kuulu mittä, onko kriisipakettia tulossa. Sillä kriisihän tämä ilman muuta on.Jos nyt ei enää niitä kriisipaketteja. Se vain tekohengittää elotonta potilasta...
Maatalouden kannattavuus soisi saavan ihan oman keskustelun avauksen. Aika ajoin niitä on aina ollut ja ainakin itse olen niissä samoja asioita toistanut. Samoin kun aika ajoin keskustelua on viritetty ihan ministeritasolla. Mitään muutosta ei ole silti tullut. Oikeasti se vaadittava muutos taitaisi olla niin kipeä ettei kukaan tohdi sitä sanoa. Eikä se taida myöskään olla helposti toteutettavissa.
Itse olen tullut niin pessimistiseksi, että en usko, että tätä tilannetta voi muuttaa muu kuin kärsimystä aiheuttava sota tai se, että tietoisesti aiheutetaan urbaanille Suomelle nälänhätä. Viljelijän polkeminen ja pilkkaaminen on jatkunut jo niin kauan, ettei sille enää tarvitse mitään tehdä niin kauan, kun homma rulaa.
Toivottavasti joku sentään vielä on positiivisemmalla mielellä..
Eniten silti ihmetyttää ettei viljojen viljelyaloissa ole tapahtunut isompaa pudotusta edes lannoitteiden rajusta hintojen noususta huolimatta, vai aiheuttiko vuoden -22 viljojen hintapiikki sen, että olikin varaa maksaa se lähes tonnin tonnihinta lannoitteista. Kovasti aina medioissa valitetaan milloin mistäkin, mutta on vaiettu viime vuoden korkeista viljojen hinnoista, niinpä useimmilla viljanviljelijöillä vuosi 2022 olikin koko eu-ajan taloudellisesti paras vuosi.Ehkei se viljelijöiden talous ole kuitenkaan niin huonossa jamassa kun annetaan ymmärtää? Metsää kaadetaan, lunta aurataan ja taksia ajetaan.. kyllä sivutoimi (vai päätoimi?) kannattelee..
Nyt on uutisoitu että moni tila jättää kokonaan lannoitteet ostamatta, joten saa nähdä tapahtuuko se isompi pudotus viljelyaloissa ensi vuonna.
Tämä tukien pudotus on kyllä melkone keskarin näyttö. Miten tälläinen voi mennä läpi. Tuet on osa palkkaa, turha sitä on selitellä, näin se on. Pudotetaan tilanteessa jossa on kaikki muutenkin nousussa. Ketä tämän on neuvotellut. Taas täytyy repiä muualta nekin puuttuvat tonnit.
Oikeasti ei se sää riski nyt heti mihinkään kasva monellakaan tilalla. Ja aika yli koneellistettu suomen tilat on. 50ha tilan kalustolla viljelisi helposti 250ha viljelykset.Peltotuet laskee viljan viljelijöillä. Viljan satotasot laskee sään ääri-ilmiöiden takia. Viljan halpenee, koska kaikki muukin halpenee. Tuotantoa laajentamalla tulosta.
Eli pitää juosta kovempaa saadakseen edes saman tuloksen kuin aikaisemmin
Töitä saa joka ihminen joka jollain tapaa osaa jotain.
Monesti on kannattavampaa jättää laajentamatta, ja siirtyä vähitellen muihin bisneksiin. Ihan puhtaasti peltojen hinnat ja vuokrat ovat liian kovia, jotta siitä kunnollista liiketoimintaa saisi aikaan.Näin se on taitaa olla. Yhden kaupan olen onnistunut voittamaan. Tässä taisi muut asiat vaikuttaa kuin korkein tarjottu hinta. ::)
Taksia pystyy ajaa vähän pöljempikin.
Tai henki voi lähteä kun sattuu väärä kyyti.. ::)Taksia pystyy ajaa vähän pöljempikin.
Pöljä voi olla, mutta korsto pitää olla ja puukko mukana. Turpiin tulee naapuri taksin mamu kuskilta jos erehdyt väärälle reviirille.
Sekin.Muistan hämärästi uutisoinnit... ;D
Rehuviljan viljely on melko turvallista hommaa, varsinkin kun pysyy epämääräisistä kierrätyslannoitteista erossa ja pui vaan omia peltoja.
Kierrätyslannoitteesta ja naapurin pellon puimisesta on Päijät-Hämeessä takavuosina tapeltu ja käyty käräjillä….
Menee nyt jo todella kauas aiheesta mut ei se työpaikan löytäminen ilman koulutusta niin helppoa ole, sen verran tullut haettua. Tämä nyt pätee nyt niin et jo ne jonkun mainitsemat puhelinmyynti ym. Hanttihommat on jätetty pois laskuista...
Ilman koulutustakin jotain kohtuu palkkasia hommia vielä on, paperitehtaille ei enää taida päästä. Mutta esim satamia löytyy kymenlaaksostakin, talous kun lähtee taas nousuun niin tilapäisahtaajan hommia vaan kokeilemaan. Muutama vuosi tilapäisenä niin tekijä mies saa jo vakipaikan.Sekin.Muistan hämärästi uutisoinnit... ;D
Rehuviljan viljely on melko turvallista hommaa, varsinkin kun pysyy epämääräisistä kierrätyslannoitteista erossa ja pui vaan omia peltoja.
Kierrätyslannoitteesta ja naapurin pellon puimisesta on Päijät-Hämeessä takavuosina tapeltu ja käyty käräjillä….
Menee nyt jo todella kauas aiheesta mut ei se työpaikan löytäminen ilman koulutusta niin helppoa ole, sen verran tullut haettua. Tämä nyt pätee nyt niin et jo ne jonkun mainitsemat puhelinmyynti ym. Hanttihommat on jätetty pois laskuista...
Juu paperitehtaille ei enää pääse mut nuo ahtaajan hommat on sellaisia joita ainakin takavuosina oli tarjolla. Nyt ollut muutama vuosi hiljaisempaa, koronasta lähtien oikeastaan.Ilman koulutustakin jotain kohtuu palkkasia hommia vielä on, paperitehtaille ei enää taida päästä. Mutta esim satamia löytyy kymenlaaksostakin, talous kun lähtee taas nousuun niin tilapäisahtaajan hommia vaan kokeilemaan. Muutama vuosi tilapäisenä niin tekijä mies saa jo vakipaikan.Sekin.Muistan hämärästi uutisoinnit... ;D
Rehuviljan viljely on melko turvallista hommaa, varsinkin kun pysyy epämääräisistä kierrätyslannoitteista erossa ja pui vaan omia peltoja.
Kierrätyslannoitteesta ja naapurin pellon puimisesta on Päijät-Hämeessä takavuosina tapeltu ja käyty käräjillä….
Menee nyt jo todella kauas aiheesta mut ei se työpaikan löytäminen ilman koulutusta niin helppoa ole, sen verran tullut haettua. Tämä nyt pätee nyt niin et jo ne jonkun mainitsemat puhelinmyynti ym. Hanttihommat on jätetty pois laskuista...
Tai sitten vaa myy maatilan pois. Mitä sitä väkisin päätä hakkaa seinää. Tai metsitä peltos, siinä vähenisi se viljelyalakin samalla.
Paras voisi olla jos saisi työpaikan 6kk, lokakuusta maaliskuuhun. ;D
Kesän voisi tehdä viljelytöitä yms. Maatalouteen liittyvää kuten rakennusten kunnostelua yms.
ei muutakuin lapio käteen ja katoille :P
https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/?searchPhrase=lumi&locations=Kymenlaakso&announced=0&leasing=0&remotely=0&english=false&sort=1
Juu vuokraaminen on hyvä vaihtoehto kun näyttää vuokrataso pysyvän edelleen korkeana..Tai sitten vaa myy maatilan pois. Mitä sitä väkisin päätä hakkaa seinää. Tai metsitä peltos, siinä vähenisi se viljelyalakin samalla.
...tai pellot vuokralle, keskittyen palkkatyöhön ja vapaa-ajasta nauttimiseen. Nuo viljelyä palkkatöiden ohessa harrastavat vaikuttavat aika stressaantuneilta toisinaan.
Ilman koulutustakin jotain kohtuu palkkasia hommia vielä on, paperitehtaille ei enää taida päästä. Mutta esim satamia löytyy kymenlaaksostakin, talous kun lähtee taas nousuun niin tilapäisahtaajan hommia vaan kokeilemaan. Muutama vuosi tilapäisenä niin tekijä mies saa jo vakipaikan.
ja sitten ihmettelemme täällä eemelin kommentteja! on suomessa vaikka millaisia sukan kuluttajia.. mut eihän tehtastyöläiset maksa mitään veroja.. ::)
^
Tuollaiset tyypit on niitä "parhaita" maatalouden puolesta puhujia,varsinkin tietämättömien keskuudessa. Sietäis hävetä.
Bernerin joulumarkkinatarjous vientikaura syksyyn 250€/tn. Tais miljoona kiloa irrota mein wa-ryhmästä tunnissa.Alkuviikosta Hankkijan hinnat kevään toimituksiin oli 241e esim. Turun rehutehtaalle. Loppuviikosta lasketeltiin sitten alaspäin. En ole seurannut elääkö syksyn kiinnitykset samaan tahtiin. Tuskin oli viimeinen hintapomppu tälle talvelle.
Hankkijan vastaava samaan satamaan 226€. Raisio ei oo vielä antanut hintaa, mutta tuolle se avaus ei tule pärjäämään.
6tn läpi laatukauraa 300€ apulannoilla ja taas maailma hymyilee. Hyvää viikonloppua kaikille.
Laskeskelin ajankuluksi tämän vuoden kirjanpidot. Aika heikko vuosi kyllä vaikka ainakaan silmällä meidän viljat eivät olleet ollenkaan huonot mitä muihin vertaa. Eikä tämän vuoden vilja tai lannoite diilit olleet mitenkään huonoja jos yleiseen hintatasoon vertaa. Varmaan tuloksellisesti heikoin vuosi. Tukien romahdus ja heikko viljan hinta verrattuna kuluihin on syy. Voi olla että jos tuottajahinnat ei nouse ja kulut on samaa luokkaa kannattaa alkaa vaan lumeiden viljelijäksi.Tässä veroilmoitusta lasken kasaan ja hieman turhan myöhään heräsin siihen tosiasiaan, että 2022 menestys säteilee viiveellä tälle vuodelle hieman turhan paljon hyvää. Kaikki poistot laitettava tappiin. Nyt huomaa, että kun ikää on tullut, niin nuukuus iskenyt ja konekauppaa ei ole tullut käytyä enää niin aktiivisesti. Poistopohja voisi olla isompikin. Asialle täytyy tehdä jotain vastaisuuden varalle. Toisekseen, taitaa olla ensimmäinen kerta koko viljelyuralla, kun tasausvaraus on otettava käyttöön täysimääräisesti. Kolmanneksi, toista kertaa uran aikana joutui pyytämään kiiruusti ennakkolaskua, että saa lisää menoja. Onneksi on tuota siemenviljelyä ja siitä tulee tilityksiä vasta ensi vuoden puolella. Se tasapainottaa myös, muuten olisi vielä syvemmissä ongelmissa.
Positiivinen ongelma, mutta havahduin samaan ongelmaan. Laskelma näytti kaksin kertaista lisäveroa ennakkoon nähden. Tosin en oikein ymmärrä verottajankaan näkemystä ennakkoja laskiessa. Ens vuoden tulot 75 % viime vuoden vahvistetusta, jopa pääomatulot vaikka niillä oli verotettava varallisuus tiedossa :( No oma ongelma on hoidossa lineaariseen nousuun ilman mitään investointeja, kait tulevaisuus ikävä kyllä tasaa.Laskeskelin ajankuluksi tämän vuoden kirjanpidot. Aika heikko vuosi kyllä vaikka ainakaan silmällä meidän viljat eivät olleet ollenkaan huonot mitä muihin vertaa. Eikä tämän vuoden vilja tai lannoite diilit olleet mitenkään huonoja jos yleiseen hintatasoon vertaa. Varmaan tuloksellisesti heikoin vuosi. Tukien romahdus ja heikko viljan hinta verrattuna kuluihin on syy. Voi olla että jos tuottajahinnat ei nouse ja kulut on samaa luokkaa kannattaa alkaa vaan lumeiden viljelijäksi.Tässä veroilmoitusta lasken kasaan ja hieman turhan myöhään heräsin siihen tosiasiaan, että 2022 menestys säteilee viiveellä tälle vuodelle hieman turhan paljon hyvää. Kaikki poistot laitettava tappiin. Nyt huomaa, että kun ikää on tullut, niin nuukuus iskenyt ja konekauppaa ei ole tullut käytyä enää niin aktiivisesti. Poistopohja voisi olla isompikin. Asialle täytyy tehdä jotain vastaisuuden varalle. Toisekseen, taitaa olla ensimmäinen kerta koko viljelyuralla, kun tasausvaraus on otettava käyttöön täysimääräisesti. Kolmanneksi, toista kertaa uran aikana joutui pyytämään kiiruusti ennakkolaskua, että saa lisää menoja. Onneksi on tuota siemenviljelyä ja siitä tulee tilityksiä vasta ensi vuoden puolella. Se tasapainottaa myös, muuten olisi vielä syvemmissä ongelmissa.
Positiivinen ongelma, mutta havahduin samaan ongelmaan. Laskelma näytti kaksin kertaista lisäveroa ennakkoon nähden. Tosin en oikein ymmärrä verottajankaan näkemystä ennakkoja laskiessa. Ens vuoden tulot 75 % viime vuoden vahvistetusta, jopa pääomatulot vaikka niillä oli verotettava varallisuus tiedossa :( No oma ongelma on hoidossa lineaariseen nousuun ilman mitään investointeja, kait tulevaisuus ikävä kyllä tasaa.Laskeskelin ajankuluksi tämän vuoden kirjanpidot. Aika heikko vuosi kyllä vaikka ainakaan silmällä meidän viljat eivät olleet ollenkaan huonot mitä muihin vertaa. Eikä tämän vuoden vilja tai lannoite diilit olleet mitenkään huonoja jos yleiseen hintatasoon vertaa. Varmaan tuloksellisesti heikoin vuosi. Tukien romahdus ja heikko viljan hinta verrattuna kuluihin on syy. Voi olla että jos tuottajahinnat ei nouse ja kulut on samaa luokkaa kannattaa alkaa vaan lumeiden viljelijäksi.Tässä veroilmoitusta lasken kasaan ja hieman turhan myöhään heräsin siihen tosiasiaan, että 2022 menestys säteilee viiveellä tälle vuodelle hieman turhan paljon hyvää. Kaikki poistot laitettava tappiin. Nyt huomaa, että kun ikää on tullut, niin nuukuus iskenyt ja konekauppaa ei ole tullut käytyä enää niin aktiivisesti. Poistopohja voisi olla isompikin. Asialle täytyy tehdä jotain vastaisuuden varalle. Toisekseen, taitaa olla ensimmäinen kerta koko viljelyuralla, kun tasausvaraus on otettava käyttöön täysimääräisesti. Kolmanneksi, toista kertaa uran aikana joutui pyytämään kiiruusti ennakkolaskua, että saa lisää menoja. Onneksi on tuota siemenviljelyä ja siitä tulee tilityksiä vasta ensi vuoden puolella. Se tasapainottaa myös, muuten olisi vielä syvemmissä ongelmissa.
Laskeskelin ajankuluksi tämän vuoden kirjanpidot. Aika heikko vuosi kyllä vaikka ainakaan silmällä meidän viljat eivät olleet ollenkaan huonot mitä muihin vertaa. Eikä tämän vuoden vilja tai lannoite diilit olleet mitenkään huonoja jos yleiseen hintatasoon vertaa. Varmaan tuloksellisesti heikoin vuosi. Tukien romahdus ja heikko viljan hinta verrattuna kuluihin on syy. Voi olla että jos tuottajahinnat ei nouse ja kulut on samaa luokkaa kannattaa alkaa vaan lumeiden viljelijäksi.Tässä veroilmoitusta lasken kasaan ja hieman turhan myöhään heräsin siihen tosiasiaan, että 2022 menestys säteilee viiveellä tälle vuodelle hieman turhan paljon hyvää. Kaikki poistot laitettava tappiin. Nyt huomaa, että kun ikää on tullut, niin nuukuus iskenyt ja konekauppaa ei ole tullut käytyä enää niin aktiivisesti. Poistopohja voisi olla isompikin. Asialle täytyy tehdä jotain vastaisuuden varalle. Toisekseen, taitaa olla ensimmäinen kerta koko viljelyuralla, kun tasausvaraus on otettava käyttöön täysimääräisesti. Kolmanneksi, toista kertaa uran aikana joutui pyytämään kiiruusti ennakkolaskua, että saa lisää menoja. Onneksi on tuota siemenviljelyä ja siitä tulee tilityksiä vasta ensi vuoden puolella. Se tasapainottaa myös, muuten olisi vielä syvemmissä ongelmissa.
Velekaantuneelle Suomen valtiolle ne eläkerahatkin mennee...Laskeskelin ajankuluksi tämän vuoden kirjanpidot. Aika heikko vuosi kyllä vaikka ainakaan silmällä meidän viljat eivät olleet ollenkaan huonot mitä muihin vertaa. Eikä tämän vuoden vilja tai lannoite diilit olleet mitenkään huonoja jos yleiseen hintatasoon vertaa. Varmaan tuloksellisesti heikoin vuosi. Tukien romahdus ja heikko viljan hinta verrattuna kuluihin on syy. Voi olla että jos tuottajahinnat ei nouse ja kulut on samaa luokkaa kannattaa alkaa vaan lumeiden viljelijäksi.Tässä veroilmoitusta lasken kasaan ja hieman turhan myöhään heräsin siihen tosiasiaan, että 2022 menestys säteilee viiveellä tälle vuodelle hieman turhan paljon hyvää. Kaikki poistot laitettava tappiin. Nyt huomaa, että kun ikää on tullut, niin nuukuus iskenyt ja konekauppaa ei ole tullut käytyä enää niin aktiivisesti. Poistopohja voisi olla isompikin. Asialle täytyy tehdä jotain vastaisuuden varalle. Toisekseen, taitaa olla ensimmäinen kerta koko viljelyuralla, kun tasausvaraus on otettava käyttöön täysimääräisesti. Kolmanneksi, toista kertaa uran aikana joutui pyytämään kiiruusti ennakkolaskua, että saa lisää menoja. Onneksi on tuota siemenviljelyä ja siitä tulee tilityksiä vasta ensi vuoden puolella. Se tasapainottaa myös, muuten olisi vielä syvemmissä ongelmissa.
Eläkemaksut on hyvä keino tuhlata rahaa loppuvuodesta, ei tarvitse sitoa hankintoja mihinkään kauppaliikkeeseen. Tämä vuosi oli omalla kohdalla paras 10 vuoteen, ensi vuosi näyttää haastavemmalta. ::)
Melan sivuille oli tullut muuten maininta että eläkemaksuja voi maksaa korkeintaan seuraavan vuoden maksuja vastaavan määrän, selkeästi suuremmista maksuista joudutaan ilmoittamaan rahanpesun selvittelylautakuntaan. Aiemmin tällaista ei ole ollut.Laskeskelin ajankuluksi tämän vuoden kirjanpidot. Aika heikko vuosi kyllä vaikka ainakaan silmällä meidän viljat eivät olleet ollenkaan huonot mitä muihin vertaa. Eikä tämän vuoden vilja tai lannoite diilit olleet mitenkään huonoja jos yleiseen hintatasoon vertaa. Varmaan tuloksellisesti heikoin vuosi. Tukien romahdus ja heikko viljan hinta verrattuna kuluihin on syy. Voi olla että jos tuottajahinnat ei nouse ja kulut on samaa luokkaa kannattaa alkaa vaan lumeiden viljelijäksi.Tässä veroilmoitusta lasken kasaan ja hieman turhan myöhään heräsin siihen tosiasiaan, että 2022 menestys säteilee viiveellä tälle vuodelle hieman turhan paljon hyvää. Kaikki poistot laitettava tappiin. Nyt huomaa, että kun ikää on tullut, niin nuukuus iskenyt ja konekauppaa ei ole tullut käytyä enää niin aktiivisesti. Poistopohja voisi olla isompikin. Asialle täytyy tehdä jotain vastaisuuden varalle. Toisekseen, taitaa olla ensimmäinen kerta koko viljelyuralla, kun tasausvaraus on otettava käyttöön täysimääräisesti. Kolmanneksi, toista kertaa uran aikana joutui pyytämään kiiruusti ennakkolaskua, että saa lisää menoja. Onneksi on tuota siemenviljelyä ja siitä tulee tilityksiä vasta ensi vuoden puolella. Se tasapainottaa myös, muuten olisi vielä syvemmissä ongelmissa.
Eläkemaksut on hyvä keino tuhlata rahaa loppuvuodesta, ei tarvitse sitoa hankintoja mihinkään kauppaliikkeeseen. Tämä vuosi oli omalla kohdalla paras 10 vuoteen, ensi vuosi näyttää haastavemmalta. ::)
Nyt näyttää siltä, että kaurasta tulee kevään hittituote. Tällä viikolla hinta on noussut mukavasti ja torstaina Hankkijan rehukaura oli jo 249, ennen eilistä, pientä pudotusta. Myös Raisio on joutunut lähtemään hintakilpailuun mukaan ja nostamaan hintaa nyt pariinkin otteeseen. Merkillepantavaa on, että Raision kauranostoista on kadonnut (vain sopimuksilta) klausuuli. Niistä ei sitten tavaraa riittänyt, mahtoiko kaikki edes päätyä alunalkaen Raisiolle. Hinta oli niin maltillinen koko ajan. Maaliskuussa lähtee ainakin joku kauralaiva liikkeelle, olettaisin hinnan kestävän siihen asti. Syksyn osalta hintahuippu taidettiin nähdä siinä 250:ssä ja nyt ollaan 233:ssa, mistä voi olla vaikea saada enää paremmaksi.Samaa kattelin. Sinänsä kai ymmärrettävää kun kaura on ainut järkevä vilja jota voidaan täältä viedä..
El Nino - ilmiö saattaa vaikuttaa nyt niin, että tulisi viileä ja sateinen kesä, kuten 1987 ja 1998. Kuivettunut maaperä saisi elvyttävää sadetta.Mahdollista mut oma muistikuva lähihistoriasta ollut se että kylmähköä talvea seurannut aina kuuma kesä. Nyt ollut kylmempää kuin monena talvena. Eli voisin veikata et kuuma jakuiva kesä tulossa niinkuin monesti viime aikoina ollut tapana... ;D
Ehkäpä 110 vrk myöhäiset lajikkeet ovat karkea virhearviointi sellaisena kesänä. No ei noista 90 päivänkään lajikkeista ole kolmeen vuoteen mitään tullut.
-SS-
El Nino - ilmiö saattaa vaikuttaa nyt niin, että tulisi viileä ja sateinen kesä, kuten 1987 ja 1998. Kuivettunut maaperä saisi elvyttävää sadetta.Mahdollista mut oma muistikuva lähihistoriasta ollut se että kylmähköä talvea seurannut aina kuuma kesä. Nyt ollut kylmempää kuin monena talvena. Eli voisin veikata et kuuma jakuiva kesä tulossa niinkuin monesti viime aikoina ollut tapana... ;D
Ehkäpä 110 vrk myöhäiset lajikkeet ovat karkea virhearviointi sellaisena kesänä. No ei noista 90 päivänkään lajikkeista ole kolmeen vuoteen mitään tullut.
-SS-
El Nino - ilmiö saattaa vaikuttaa nyt niin, että tulisi viileä ja sateinen kesä, kuten 1987 ja 1998. Kuivettunut maaperä saisi elvyttävää sadetta.Mahdollista mut oma muistikuva lähihistoriasta ollut se että kylmähköä talvea seurannut aina kuuma kesä. Nyt ollut kylmempää kuin monena talvena. Eli voisin veikata et kuuma jakuiva kesä tulossa niinkuin monesti viime aikoina ollut tapana... ;D
Ehkäpä 110 vrk myöhäiset lajikkeet ovat karkea virhearviointi sellaisena kesänä. No ei noista 90 päivänkään lajikkeista ole kolmeen vuoteen mitään tullut.
-SS-
"Ennustus" ensi keväälle:Noinhan ne kymenlaaksossa on viime vuodet tupannut menemään. Kunnon toukopuotia ei ole ollut, poudat alkaa sitten kun jyvät maassa. Se mikä on ehkä takavuosiin muuttunut on et oikeasti kuumaa voi olla jo kesäkuussa. Ennen helteet alkoi vasta heinäkuussa samalla kun ukkoskuurot tuli.
Huhtikuu lämmin ja poutainen,
Vapun tienoilla alkaa sateinen ja viileä jakso, joka kestää 1-2 viikkoa, touoille päästään 15.-20. päivän tienoilla, säät on epävakaisia, kesäkuun puolivälissä alkaa hellejakso, jolloin ei sada, kuukauden päästä eli heinäkuun puolivälin paikkeilla hellejakso päättyy voimakkaisiin ukkossateisiin.
Tällänen peruspessimistin ennuste siis.
"Ennustus" ensi keväälle:Noinhan ne kymenlaaksossa on viime vuodet tupannut menemään. Kunnon toukopuotia ei ole ollut, poudat alkaa sitten kun jyvät maassa. Se mikä on ehkä takavuosiin muuttunut on et oikeasti kuumaa voi olla jo kesäkuussa. Ennen helteet alkoi vasta heinäkuussa samalla kun ukkoskuurot tuli.
Huhtikuu lämmin ja poutainen,
Vapun tienoilla alkaa sateinen ja viileä jakso, joka kestää 1-2 viikkoa, touoille päästään 15.-20. päivän tienoilla, säät on epävakaisia, kesäkuun puolivälissä alkaa hellejakso, jolloin ei sada, kuukauden päästä eli heinäkuun puolivälin paikkeilla hellejakso päättyy voimakkaisiin ukkossateisiin.
Tällänen peruspessimistin ennuste siis.
Mut kun veikkaa v1ttumaista toukoaikaa, kuivaa ja kuumaa kesää ja sateista sadonkorjuuta niin ei paljoa pieleen mene. ;D
Itse jo pelokkaana odotan syksyä kun ei yhtään syysviljaa ja toukokuun lopun kylvöt vain ei ole elokuun alussa puitavissa oli kuinka kuumaa tai kuivaa tahansa, kun ei ole ohraa listalla. Kuun lopulle menee niin päivät lyhenee ja kosteudet lisääntyy..
El Nino - ilmiö saattaa vaikuttaa nyt niin, että tulisi viileä ja sateinen kesä, kuten 1987 ja 1998. Kuivettunut maaperä saisi elvyttävää sadetta.Mahdollista mut oma muistikuva lähihistoriasta ollut se että kylmähköä talvea seurannut aina kuuma kesä. Nyt ollut kylmempää kuin monena talvena. Eli voisin veikata et kuuma jakuiva kesä tulossa niinkuin monesti viime aikoina ollut tapana... ;D
Ehkäpä 110 vrk myöhäiset lajikkeet ovat karkea virhearviointi sellaisena kesänä. No ei noista 90 päivänkään lajikkeista ole kolmeen vuoteen mitään tullut.
-SS-
Talvi 87 oli todella kylmä ja seuraava kesä myös, oikeastaan ihan sysipaska elokuun halloineen. Mutta ei noista ihan suoraan voi mitään päätellä, eikä varsinkaan viime vuosien perusteella. Oma odotus on kuumaa ja kuivaa. Joku sulkukorkeapaine jämähtää viikkokausiksi Suomenniemen päälle kuten muutamana viime kesänä.
Parolannummen väijytuvan ikkunassa mittari näytti pahimmillaan -38 kun lähdettiin kierrokselle. Mielestäni se olis ollu just 13.1.01987. Kasarmiväijyssä olin silloin muutaman viikon suunnilleen joka toinen päivä.
Näin se oli. Viikko 2 eli mennyt viikko oli sellainen että lämpimillään oli -33 ja kylmintä -38.Viikon 3 keskiviikkona vihdoin lämpeni ja oli vain -25. Routaa oli vahvasti,eikä kesä ollut kummoinen. Monitahoinen ohra oli 39 kg/hl,harmaita kuoria.Talvella haettiin Suomen Rehun tehtaalta soijajauhoja,ne kelpas kyllä lehmille.
Maastullin takasivulla on noita lukemia missä kylmintä,sateisinta ja lämpimintä lehden ilmestymispäivänä.Tämän viikon lukemat kaikkina päivinä; kylmintä ollut vuonna 1987.
Kun säästä puhutaan niin kehutaan viime kesän puotia. Kuivaheinä onnistui erinomaisesti, kerran pöyhittiin ja seuraavaksi karhoitus. Apiloissakin säilyi lehdet ja erittäin hyvin säilyneitä ja täysin pölyttömiä kun ei ole maata raa***** mukaan. Lisää kuivia ja lämpöisiä hellekesiä, sopii hakeville hiedoille heinänviljelyyn☀️☀️☀️
Kun säästä puhutaan niin kehutaan viime kesän puotia. Kuivaheinä onnistui erinomaisesti, kerran pöyhittiin ja seuraavaksi karhoitus. Apiloissakin säilyi lehdet ja erittäin hyvin säilyneitä ja täysin pölyttömiä kun ei ole maata raa***** mukaan. Lisää kuivia ja lämpöisiä hellekesiä, sopii hakeville hiedoille heinänviljelyyn☀️☀️☀️
Monta vuotta on ollut kuivaheinälle yllättävän otollisia, jopa savimailla :) Niin kasvun kuin korjuunkin osalta.
Kosteus on kuitenkin alkukesästä riittänyt kasvuun hyvin.
Odelmaa ei ole tarvinnut sitten paljoa odotella. Tai onhan sitä voinut odotella mutta ei sitä ole tullut.
Kun säästä puhutaan niin kehutaan viime kesän puotia. Kuivaheinä onnistui erinomaisesti, kerran pöyhittiin ja seuraavaksi karhoitus. Apiloissakin säilyi lehdet ja erittäin hyvin säilyneitä ja täysin pölyttömiä kun ei ole maata raa***** mukaan. Lisää kuivia ja lämpöisiä hellekesiä, sopii hakeville hiedoille heinänviljelyyn☀️☀️☀️
Monta vuotta on ollut kuivaheinälle yllättävän otollisia, jopa savimailla :) Niin kasvun kuin korjuunkin osalta.
Kosteus on kuitenkin alkukesästä riittänyt kasvuun hyvin.
Odelmaa ei ole tarvinnut sitten paljoa odotella. Tai onhan sitä voinut odotella mutta ei sitä ole tullut.
Täällä ei viime kesä ollut otollinen kuivaheinälle. Ainakin naapuriviljelijä näytti monet kerrat pöyhivän ja aina tuli uudet sateet päälle. :-\
Niinkuin jo monesti tullut ilmi niin mä kyl tykkään kuivista kesistä. Aina onnistuu kaikki työt pihalla eikä tarvii miettiä et mitä jos sataa. Viljelyssäkään on turha stressata lykkäsee jyvät peltoon ja sieltä tulee sit se mitä tulee. Ei auta vaikka työntelisi mitä tahansa mömmöjä kasvustoon tai ainakin hyöty tosi rajallinen.
Mut se kaikkein paras juttu on et tuotantomäärä pysyy rajallisen niukkana ja tukee hintoja.. ::)
Kun säästä puhutaan niin kehutaan viime kesän puotia. Kuivaheinä onnistui erinomaisesti, kerran pöyhittiin ja seuraavaksi karhoitus. Apiloissakin säilyi lehdet ja erittäin hyvin säilyneitä ja täysin pölyttömiä kun ei ole maata raa***** mukaan. Lisää kuivia ja lämpöisiä hellekesiä, sopii hakeville hiedoille heinänviljelyyn☀️☀️☀️
Monta vuotta on ollut kuivaheinälle yllättävän otollisia, jopa savimailla :) Niin kasvun kuin korjuunkin osalta.
Kosteus on kuitenkin alkukesästä riittänyt kasvuun hyvin.
Odelmaa ei ole tarvinnut sitten paljoa odotella. Tai onhan sitä voinut odotella mutta ei sitä ole tullut.
Täällä ei viime kesä ollut otollinen kuivaheinälle. Ainakin naapuriviljelijä näytti monet kerrat pöyhivän ja aina tuli uudet sateet päälle. :-\
Niinkuin jo monesti tullut ilmi niin mä kyl tykkään kuivista kesistä. Aina onnistuu kaikki työt pihalla eikä tarvii miettiä et mitä jos sataa. Viljelyssäkään on turha stressata lykkäsee jyvät peltoon ja sieltä tulee sit se mitä tulee. Ei auta vaikka työntelisi mitä tahansa mömmöjä kasvustoon tai ainakin hyöty tosi rajallinen.
Mut se kaikkein paras juttu on et tuotantomäärä pysyy rajallisen niukkana ja tukee hintoja.. ::)
Ajoitus saattoi olla väärä. Mä odottelin että se sadekausi meni ohi ja kaadoin vasta sitten. Hiukan vanhaksihan se meni mutta parempi niin kuin 5 kertaa sateiden välissä kaulittu ja käännetty.
Ainakin k-vehnällä mä olen siirtynyt jaettuun lannoitukseen, noin 65/35. Jos kesä alkaa näyttää niin kuivalta että peli on jo menetetty niin jätän sitten täydennyksen ajamatta. Säästöä se on saiturinkin nuukailu. Pitäisi vaan onnistua täydennys ajamaan sopivan sateen alle. Jos sellaista ei ole tulossa... no sitten ei tarvinnut ajaakaan.
Siinä olen aivan samaa mieltä että jos pieleen pitää mennä niin mieluummin sitten kuivuuden kuin märkyyden vuoksi. Säästyy rahaa, vaivaa ja pellotkaan ei pilaannu.
Nyt näyttää siltä, että kaurasta tulee kevään hittituote. Tällä viikolla hinta on noussut mukavasti ja torstaina Hankkijan rehukaura oli jo 249, ennen eilistä, pientä pudotusta. Myös Raisio on joutunut lähtemään hintakilpailuun mukaan ja nostamaan hintaa nyt pariinkin otteeseen. Merkillepantavaa on, että Raision kauranostoista on kadonnut (vain sopimuksilta) klausuuli. Niistä ei sitten tavaraa riittänyt, mahtoiko kaikki edes päätyä alunalkaen Raisiolle. Hinta oli niin maltillinen koko ajan. Maaliskuussa lähtee ainakin joku kauralaiva liikkeelle, olettaisin hinnan kestävän siihen asti. Syksyn osalta hintahuippu taidettiin nähdä siinä 250:ssä ja nyt ollaan 233:ssa, mistä voi olla vaikea saada enää paremmaksi.
Onneksi on tuota siemenviljelyä
Mutta takaisin tuohon siemenviljaan: pitääkö tilalla olla jokin Petkus, jotta raakatavara käy siemenpakkaamolle. Meillä ei ole kuin vanha viskuri TOS-siementä varten. Alla kuvassa on Sampolla puitua syysvehnää, suoraan kuivurin siilosta, lajittelematta. Meni rehuksi, koska valkuainen 10.7 Muuten oli aika painavaa, 83 kg, ja muutenkin nättiä. Ruista joukossa 0, koska noukittiin käsin pois. Kelpaisi tällaista ehkä siemeneksikin myydä.
-SS-
Tuli tuosta edellisestä kommentista mieleen että kun on joskus saanut lohkolle merkinnän hukkakaurasta, niin miten sen merkinnän saa pois. Minulla on muutama sellainen lohko jossa merkintä "vähäinen saastunta" mutta ei siellä ole hukkakauraa tavattu moniin vuosiin.Ei se tukihaussa valittu et mikä on tilanne. Jos lohko jolla ollut merkintä ja merkkaa että ei niin taisi olla hukkakauratarkastus tilattu silloin.
Tuli tuosta edellisestä kommentista mieleen että kun on joskus saanut lohkolle merkinnän hukkakaurasta, niin miten sen merkinnän saa pois. Minulla on muutama sellainen lohko jossa merkintä "vähäinen saastunta" mutta ei siellä ole hukkakauraa tavattu moniin vuosiin.
Lohkon saa pois hukkisrekisteristä tarkastuksella, mutta syyni pitää sitten tehdä kahtena peräkkäisenä vuotena ennen puhtaaksi julistamista.Tuli tuosta edellisestä kommentista mieleen että kun on joskus saanut lohkolle merkinnän hukkakaurasta, niin miten sen merkinnän saa pois. Minulla on muutama sellainen lohko jossa merkintä "vähäinen saastunta" mutta ei siellä ole hukkakauraa tavattu moniin vuosiin.
Siinä kun vaihdat sen rastin "ei hukkakauraa" niin sillä periaatteessa tilataan lohkolle hukkakauratarkastus. Silloin jotkin kasvit sille kesälle ovat epätoivottuja, kuten kaura, rypsi, rapsi,
sinappi, ruis, kumina, peruna, nurmi tai kesanto.
Siellä pellolla ei saa tehdä torjuntaa ennen tarkastusta, esimerkiksi kitkentää. Mutta kävellä siellä saanee.
-SS-
4 tarkkailulohkoa saa olla nykyisin ja kauran siementuotanto ei ole mahdollista jos enemmän kuin yksi tarkkailulohko.Lohkon saa pois hukkisrekisteristä tarkastuksella, mutta syyni pitää sitten tehdä kahtena peräkkäisenä vuotena ennen puhtaaksi julistamista.Tuli tuosta edellisestä kommentista mieleen että kun on joskus saanut lohkolle merkinnän hukkakaurasta, niin miten sen merkinnän saa pois. Minulla on muutama sellainen lohko jossa merkintä "vähäinen saastunta" mutta ei siellä ole hukkakauraa tavattu moniin vuosiin.
Siinä kun vaihdat sen rastin "ei hukkakauraa" niin sillä periaatteessa tilataan lohkolle hukkakauratarkastus. Silloin jotkin kasvit sille kesälle ovat epätoivottuja, kuten kaura, rypsi, rapsi,
sinappi, ruis, kumina, peruna, nurmi tai kesanto.
Siellä pellolla ei saa tehdä torjuntaa ennen tarkastusta, esimerkiksi kitkentää. Mutta kävellä siellä saanee.
-SS-
Hukkakauralohkoja saa siemenviljelytilalla olla nykyään useampia (5 tai 6?) entisen kahden sijasta. Eli ei hukkakaura mikään iso este siemenviljelylle ole jos puhtaita peruslohkoja piisaa.
Eilen oli sellainen päivä, että kaikki kynnelle kykenevät firmat nosti vähintään kauran hintaa. Myös vehnässä ylöspäin vetoa, mutta ohra on muuttumassa jälleen jätteeksi. Pahaa pelkään, että tulevan kesän kaura-ala maakunnissa tulee olemaan aivan posketon.
Viljan kysyntää voidaan ensi kesästä alkaen säädellä uudella mitattavalla suureella, "T-2 + HT-2"
Se on vähän samanlainen arvo kuin DON. Vuosina, jolloin DON on alhainen (kuivaa ja kuumaa), on tämä toinen toksiini koholla. Viljanostaja pystyy nyt paremmin säätelemään tarvitsemansa viljan laatua.
https://www.farmit.net/blog/2024/01/05/mika-ihmeen-t-2ht-2
-SS-
Eilen oli sellainen päivä, että kaikki kynnelle kykenevät firmat nosti vähintään kauran hintaa. Myös vehnässä ylöspäin vetoa, mutta ohra on muuttumassa jälleen jätteeksi. Pahaa pelkään, että tulevan kesän kaura-ala maakunnissa tulee olemaan aivan posketon.Mä voisin sitä ongelmajäte ohraa ostaa mut taitaa tuo etäisyys olla taas este. Ja samantien saat rahat tilille. Ei viljelijän tarvii pankkina toimia..
Eilen oli sellainen päivä, että kaikki kynnelle kykenevät firmat nosti vähintään kauran hintaa. Myös vehnässä ylöspäin vetoa, mutta ohra on muuttumassa jälleen jätteeksi. Pahaa pelkään, että tulevan kesän kaura-ala maakunnissa tulee olemaan aivan posketon.Mä voisin sitä ongelmajäte ohraa ostaa mut taitaa tuo etäisyys olla taas este. Ja samantien saat rahat tilille. Ei viljelijän tarvii pankkina toimia..
Eilen oli sellainen päivä, että kaikki kynnelle kykenevät firmat nosti vähintään kauran hintaa. Myös vehnässä ylöspäin vetoa, mutta ohra on muuttumassa jälleen jätteeksi. Pahaa pelkään, että tulevan kesän kaura-ala maakunnissa tulee olemaan aivan posketon.Mä voisin sitä ongelmajäte ohraa ostaa mut taitaa tuo etäisyys olla taas este. Ja samantien saat rahat tilille. Ei viljelijän tarvii pankkina toimia..
Onko possuja taas? Vai ihan kaupantekoa varten voit ottaa jätteitä vastaan?
Eilen oli sellainen päivä, että kaikki kynnelle kykenevät firmat nosti vähintään kauran hintaa. Myös vehnässä ylöspäin vetoa, mutta ohra on muuttumassa jälleen jätteeksi. Pahaa pelkään, että tulevan kesän kaura-ala maakunnissa tulee olemaan aivan posketon.Mä voisin sitä ongelmajäte ohraa ostaa mut taitaa tuo etäisyys olla taas este. Ja samantien saat rahat tilille. Ei viljelijän tarvii pankkina toimia..
Onko possuja taas? Vai ihan kaupantekoa varten voit ottaa jätteitä vastaan?
Samaa mietin... ;D
Eilen oli sellainen päivä, että kaikki kynnelle kykenevät firmat nosti vähintään kauran hintaa. Myös vehnässä ylöspäin vetoa, mutta ohra on muuttumassa jälleen jätteeksi. Pahaa pelkään, että tulevan kesän kaura-ala maakunnissa tulee olemaan aivan posketon.Mä voisin sitä ongelmajäte ohraa ostaa mut taitaa tuo etäisyys olla taas este. Ja samantien saat rahat tilille. Ei viljelijän tarvii pankkina toimia..
Viljan kysyntää voidaan ensi kesästä alkaen säädellä uudella mitattavalla suureella, "T-2 + HT-2"
Se on vähän samanlainen arvo kuin DON. Vuosina, jolloin DON on alhainen (kuivaa ja kuumaa), on tämä toinen toksiini koholla. Viljanostaja pystyy nyt paremmin säätelemään tarvitsemansa viljan laatua.
https://www.farmit.net/blog/2024/01/05/mika-ihmeen-t-2ht-2
-SS-
Aina keksitään uusi innovaatio, jolla saadaan vilja entistä halvemmalla teollisuuteen. Pian se on ihan oikeasti harrastusta, tämä maanviljely.
Se on hyvä👏👏👏Hyvästä en tiedä. Olkoon nyt näin julkisesti enempää avaamatta. Mut niinkuin sanoin niin köyhän on jotain yritettävä et pankki pysyy tyytyväisenä..
Viljan kysyntää voidaan ensi kesästä alkaen säädellä uudella mitattavalla suureella, "T-2 + HT-2"
Se on vähän samanlainen arvo kuin DON. Vuosina, jolloin DON on alhainen (kuivaa ja kuumaa), on tämä toinen toksiini koholla. Viljanostaja pystyy nyt paremmin säätelemään tarvitsemansa viljan laatua.
https://www.farmit.net/blog/2024/01/05/mika-ihmeen-t-2ht-2
-SS-
Aina keksitään uusi innovaatio, jolla saadaan vilja entistä halvemmalla teollisuuteen. Pian se on ihan oikeasti harrastusta, tämä maanviljely.
No tää on kyllä ihan EU:n viisaiden viimeisin keksintö. Ei se tuo muuta kuin haittaa kaikille, kun pakko analysoida ja se maksaa. Saati mitä sitten puintikiireissä tarkoittaa rekkajonoille kun kestää entistä pitempään näytteiden otto ja analysointi :(
Olet oikeassa tällä hetkellä ei ole sellaista kuilua, kun tarvetta ei ole toistaiseksi ollut vielä rekalla ajattaa. Nyt näyttää kuitenkin siltä et paikallinen ohranviljely on vähenemäänpäin niin on herännyt epäilys et löytyykö tarvittavaa määrää ohraa mikäli sikoja tulee jatkossakin pidettyä.. pienet määrät vehnää ja kauraa menee siinä sivussa ja seosviljatkaan ei haittaa. :DEilen oli sellainen päivä, että kaikki kynnelle kykenevät firmat nosti vähintään kauran hintaa. Myös vehnässä ylöspäin vetoa, mutta ohra on muuttumassa jälleen jätteeksi. Pahaa pelkään, että tulevan kesän kaura-ala maakunnissa tulee olemaan aivan posketon.Mä voisin sitä ongelmajäte ohraa ostaa mut taitaa tuo etäisyys olla taas este. Ja samantien saat rahat tilille. Ei viljelijän tarvii pankkina toimia..
Sulla on varmaan kippauskuilu semmoinen, että sinne saa pitkän täysperän kipatuksi ?
250-300 km rahti olisi jotakin 20 euroa/tonni ? Vai saako enää silläkään hinnalla, kun 100 km maksaa yli 10 €
Ei kai sitä rahaa heti tarvitse maksaa, mutta pankkitakauksenkin voi laittaa. Että myyjän ei tarvitsisi jäädä rahdin takia tappiolle. Pankin kulu tekisi pari euroa tonnilta, joten myyjä voisi sen verran alennusta antaa.
Myyjä mielellään hyväksyy pitkänkin maksuajan, vaikka seuraavaan sikatiliin, mutta maksun saamisen varmuus helpottaa oloa suuresti.
-SS-
Kyllähän kauppa ihan mielellään "analysoi" esimerkiksi kustannuksella 2 €/t, jos tietää saavansa näin laskettua hintaa esimerkiksi 20 €/t. Siitä tulee sentään kauppaliikkeelle päin +18 €/t voittoa. Toisin kuin kauppaliikkeelle alkutuottajalle tällaisesta "EU:n viisaiden keksinnöstä" ei voi olla kuin haittaa.
Kyllähän kauppa ihan mielellään "analysoi" esimerkiksi kustannuksella 2 €/t, jos tietää saavansa näin laskettua hintaa esimerkiksi 20 €/t. Siitä tulee sentään kauppaliikkeelle päin +18 €/t voittoa. Toisin kuin kauppaliikkeelle alkutuottajalle tällaisesta "EU:n viisaiden keksinnöstä" ei voi olla kuin haittaa.
Viimeistään nyt pitää viljaketjun rakentaa toimiva energiakäyttöreitti, kaikilla tiloilla ei ole omaa käyttöä tilalle takaisin määrätylle viljalle. Jos taas kyse on vain muutaman kympin hinnanalennuksen tarpeesta, turhan vaikean systeemin kautta mennään. Siis Tosiasiallinen hinnanalennuspyrkimys todennäköisesti tuo on, koska noita sienimyrkkyjä on varmasti ollut viljoissa kautta vuosituhansien, sitten kun ruvetaan mittaamaan, niin varmasti löydetään.
Dioksiinihype oli parikymmentä vuotta sitten suurimmillaan. Laboratoriot alkoivat kilpailla siitä, kuka havaitsee pienimmätkin pitoisuudet. Sitten dioksiineja alkoikin löytymään joka paikasta, metsäpalojen savusta, saunan savupiipusta ja kaikkialta. Sitten kiinnostus vain lopahti, edelleen tuhannet dioksiineja tuottavat risunuotiot sauhuavat keväisin kylissä ja maaseudulla.
-SS-
Olet oikeassa tällä hetkellä ei ole sellaista kuilua, kun tarvetta ei ole toistaiseksi ollut vielä rekalla ajattaa. Nyt näyttää kuitenkin siltä et paikallinen ohranviljely on vähenemäänpäin niin on herännyt epäilys et löytyykö tarvittavaa määrää ohraa mikäli sikoja tulee jatkossakin pidettyä.. pienet määrät vehnää ja kauraa menee siinä sivussa ja seosviljatkaan ei haittaa. :D
Olen siis alkanut miettiä et pitääkö koko viljanhankinta ulkoistaa viljaliikkeille, ilmoittaa vain määrän paljon tarvitaan. Tämä tarkoittaa sitä et rekalle sopiva kippauspaikka pitäisi löytää. Kyllä se tuonne sivutilan kuivuriin menisi. Mut itse pitäisi ajella sitte vielä reilu 10km traktorilla. :-\
Kerran on tullut otettua täysperä niin vastaan kun ei traktorilla noussut kippauskuilulle tässä kotosalla et betonilaatalle josta kuormasin sitten takaisin traktorikärryyn jolla sai kipattua. Pelaamiseksi hieman tuolleen menee.
Täällä tasamaalla ei niin loivaa mäkeä saa aikaseksi et se mahtuisi tontille. Joten ajatus oli et kolakuljetin ja tasainen laatta johon seinät, läpiajettava. Siihen saa sit kippailla rekan ja työntelee traktorilla kuljettimelle.
Rahdit on nousseet enää ei alta 10e liiku mikään. Muuten en osaa sanoa tuohon mitään.
Mä olen hoitanut aina itse rahat mistä siitä ei ole myyjän tarvinnut huolia. Tutuille on tullut maksettua ennakkoon. Joskus on maksettu niin et myyjä on kuorman tullessaan odotellut et vaakan läpi menee ja katsottu kilot jonka jälkeen olen verkkopankissa maksanut. Nykyään rahat liikkuu samantien niin myyjä on voinut tarkistaa et rahat tuli. Tietysti kun kaiketi luottoa on tullut niin valtaosa mennyt niin et myyjät laittavat laskun ja maksan samantien pois olkoon eräpäivä missä tahansa. Tietysti on joskus tullut vastaan sekin et maksa vasta vuoden vaihteen jälkeen.. ;D
Mut niinkuin sanoin niin myyjän ei tarvitse toimia pankkina.
Kaiketi se ohran viljely vain tällä alueella ei ole niin helppoa ja muutkin ovat sen huomanneet. Hintatason määrittää monesti anoran/seinäjoen hinta. Paikallinen hintataso varmaan suomen alhaisinpia. Valitettavasti lihatalot laskevat kokoajan mitä ohra maksaa ja tietäen paljon sika sitä syö niin säätävät lihanhintaa sen mukaan. Näin ollen ostajan liikkumavara ohran hinnassa on hyvinkin rajallinen. Ja tietysti kylhän ostajana mielellään ostan ohraa silloin kun se on halvinta vuodessa eli yleensä suoraan puinneilta.
Mikä näkemys filosofilla olisi ens syksyn ohran hinnasta näin hypoteettisesti?
Mä voin määrän kyllä sitoa mut hinnan sitominen on se ongelma. Meinaan et jos nyt anoran hinta 220 ja hinta laitettaisiin esim. Tuohon. Syksyllä hinta olisikin vaikka 150e. Tuo 70e ero tekee yhtä sikaa kohti 14e (200kg). Lihatalot kun laskevat kokoajan sitä et millä hinnalla vilja liikkuu ja jos syksyllä se liikkuu 150e niin lihan hinta korjataan tähän.
Näin ollen tuo 14e per kärsä on noin kolme kertaa se mitä siitä yhdestä elukasta jää käteen kulujen jälkeen joten vaikka palkkaa ei itselle edes laske niin silti on vielä noin kympin tappiolla!
Sen verta hyvää homma tämä on.
Tietysti voi käydä toisinkin päin et ohran hinta on 290 jolloin voittaisin mut epäilen et ei tarvitsisi enää kauppaa tämän jälkeen tehdä kun vaatisin hinnan 220e ;D
Tietysti voisin maksaa tuon saman 290e joka olisi syksyn hinta koska jollain aikavälillä lihan hinta nousisi vastaamaan hintaa.
Varmasti tähän voisi keksiä jonkin toimivan hinnoittelumallin mutta oikeasti siankasvattajan tai ainakaan minun liikkumavara hinnan suhteen on todella pieni. En ilmeisesti ole onnistunut neuvottelemaan riittävän hyvää sopimusta kasvatuksesta. ;D
Näin ollen olen kyllä ollut aina päivänhinnan kannattaja.
Mistäs moinen?Lihan ja varsinkin sianhinta tuskin nousee ainakaan näillä ylituotantomäärillä.Eilen oli sellainen päivä, että kaikki kynnelle kykenevät firmat nosti vähintään kauran hintaa. Myös vehnässä ylöspäin vetoa, mutta ohra on muuttumassa jälleen jätteeksi. Pahaa pelkään, että tulevan kesän kaura-ala maakunnissa tulee olemaan aivan posketon.Mä voisin sitä ongelmajäte ohraa ostaa mut taitaa tuo etäisyys olla taas este. Ja samantien saat rahat tilille. Ei viljelijän tarvii pankkina toimia..
Onko possuja taas? Vai ihan kaupantekoa varten voit ottaa jätteitä vastaan?
Samaa mietin... ;D
On ollut elokuusta lähtien..
Köyhän on jotain yritettävä. ::)
No niinkuin kirjoitin köyhän on yritettävä. Jos tuosta yhdestä elukasta jää se parista eurosta muutamaan euroon työpalkkaa itselle niin saa euroja jonkinlaisen kasan kokoon ja helpottaa aina lainanhoitoa ja saapi omaankin pöytään leipää.Mistäs moinen?Lihan ja varsinkin sianhinta tuskin nousee ainakaan näillä ylituotantomäärillä.Eilen oli sellainen päivä, että kaikki kynnelle kykenevät firmat nosti vähintään kauran hintaa. Myös vehnässä ylöspäin vetoa, mutta ohra on muuttumassa jälleen jätteeksi. Pahaa pelkään, että tulevan kesän kaura-ala maakunnissa tulee olemaan aivan posketon.Mä voisin sitä ongelmajäte ohraa ostaa mut taitaa tuo etäisyys olla taas este. Ja samantien saat rahat tilille. Ei viljelijän tarvii pankkina toimia..
Onko possuja taas? Vai ihan kaupantekoa varten voit ottaa jätteitä vastaan?
Samaa mietin... ;D
On ollut elokuusta lähtien..
Köyhän on jotain yritettävä. ::)
Kiitos tarjouksesta. Maksuaika voidaan aina sopia tapauskohtaisesti. Maksan itsekin pienyrittäjien laskut sille päivälle, kun laskun saan käsiini. Tulopuolella neuvottelen monesti joustavien tahojen kanssa tilitykset eteenpäin. Paras rekkakuorma oli reilun vuoden eteenpäin, mutta se on eri tarina se. ;DEilen oli sellainen päivä, että kaikki kynnelle kykenevät firmat nosti vähintään kauran hintaa. Myös vehnässä ylöspäin vetoa, mutta ohra on muuttumassa jälleen jätteeksi. Pahaa pelkään, että tulevan kesän kaura-ala maakunnissa tulee olemaan aivan posketon.Mä voisin sitä ongelmajäte ohraa ostaa mut taitaa tuo etäisyys olla taas este. Ja samantien saat rahat tilille. Ei viljelijän tarvii pankkina toimia..
Loppusyksystä kävin etelämpänä sikamiehen tontilla ja se jutteli, että ohralle 250e on ehdoton katto, sen yli jos menis, niin tästä ei jää mitään käteen. Siltä pohjalta sanoisin, että hyvältä näyttää. Jokainen euro ohran hinnassa alaspäin on silkkaa voittoa sikalaan. Ja hinta tulee laskemaan ja pysymään alhaalla, niin paljon poistuu käyttäjiä erisyistä. Tähän päälle vielä rehutehtaiden maissintuonti, joka pitää ohran kysynnän aisoissa. Oma näkemys on, että jos rehuohraa meinaa viljellä, niin joku A-rehun hintatakuusopimus 200e ohralle, on todella hyvä ja erittäin suositeltava.No niinkuin kirjoitin köyhän on yritettävä. Jos tuosta yhdestä elukasta jää se parista eurosta muutamaan euroon työpalkkaa itselle niin saa euroja jonkinlaisen kasan kokoon ja helpottaa aina lainanhoitoa ja saapi omaankin pöytään leipää.Mistäs moinen?Lihan ja varsinkin sianhinta tuskin nousee ainakaan näillä ylituotantomäärillä.Eilen oli sellainen päivä, että kaikki kynnelle kykenevät firmat nosti vähintään kauran hintaa. Myös vehnässä ylöspäin vetoa, mutta ohra on muuttumassa jälleen jätteeksi. Pahaa pelkään, että tulevan kesän kaura-ala maakunnissa tulee olemaan aivan posketon.Mä voisin sitä ongelmajäte ohraa ostaa mut taitaa tuo etäisyys olla taas este. Ja samantien saat rahat tilille. Ei viljelijän tarvii pankkina toimia..
Onko possuja taas? Vai ihan kaupantekoa varten voit ottaa jätteitä vastaan?
Samaa mietin... ;D
On ollut elokuusta lähtien..
Köyhän on jotain yritettävä. ::)
Tietysti onhan siinä myös se, että luomupelloille saa taas ensi kevääksi lannoitetta. Ilman kun eivät juuri kasva ja kaupallisten tuotteiden käytössä ei ole mitään järkeä =kannattamattomia.
Ja sitten on taas kertynyt kauppakelpaamattomia viljaeriä niin voi noikin syötellä pois, toki valtaosa menee tuota osto ohraa. Mut pienet määrät, vehnää, kauraa, ruista, ruisvehnää, hernettä ja papua häviää kyllä sikojen kautta.
Mut kyl se painavin syy on raha. Jostain on euroja saatava ja katsoin tuon nyt järkevimmäksi kuin paikat valmiina. Se et olisi lähtenyt johonkin hanttihommiin talveksi tuskin olisi sen parempi vaihtoehto. Kun pysyy tontilla kasvattaa sikoja niin samalla ehtii vähän tehdä muutakin. Nyt on viime aikoina tullut korjailtua koneita. Toki ei tarvii sit kyl lähteä lomailemaan. Elokuun jälkeen ei ole tullut oltua yötä pois kotoa ;D
Jos oikeasti joku hyvä homma löytyy niin elukat saa lähteä kyl samantien. 8)
Joo hinta tuskin nousee ja ylituotantoa on edelleen. Toistaiseksi ja onneksi lihan hintaan ei ole nyt vielä kajottu. Kalliita ohra ja muitakin rehukuluja kuoletellaan nyt. Epäilisin et kohta niihin tiputuksiin aletaan. ::)
Kilpailijat kun aloitti jo. Toki taidettiin olla jo asemalla tasolla valmiiksi.
Ohrat loppuu maaliskuun alussa. Jos tuosta on halua jatkaa niin viljaa tarvii löytää lisää. Ehkä lihanhintakin näyttää merkinsä siihen mennessä.
Ens vuoden vaihteessa tulee voimaan laki joka vaatii sialle lisää pinta-alaa. Oma paikkamäärä vähenee neljänneksellä. En tiedä paljonko tälläisiä tiloja sit on. Periaatteessa kaikki 20v sitten tehdyt pitäisi olla. Tuo kyllä leikkaa tuotantoa jotain mut voihan se olla et pari isoa investointia niin reikä on tukittu. :o
No tulevalle satokaudelle on sopimukset aika pitälti oltava tehtynä, viimeistään helmikuussa.Odottelen vielä hetken aikaa, josko Viljatavastia saisi jo alkukuusta nuo sopimusasiansa tietoon. Kovin kauaa ei ole peliaikaa ja jos kantti pettää, niin teen kylmästi viljelysopimukset Hankkijan kanssa. Yhden sopparin teinkin jo sinne. Jotenkin tuntuu siltä, että nyt on taas sellainen aika, että sopparit on hyvä olla olemassa. Tässä menikin kai 7-8 vuotta, että sopimuksia ei tehty kuin siemenviljelystä. Aina sai muut viljat menemään eteenpäin puhelinsoitolla. Kaikkea aikansa ja tilanteet muuttuu. Eletään muuttuvassa ajassa ja sopeudutaan siihen.
Voi olla, että villi kauppa käy ensi talvena vain suoraan viljelijöiden välillä; teollisuus on jo omat määräarvionsa tehnyt ja keskusliikkeiden viljakauppa myös on kiinnittäytynyt tähän etukäteissopimusmalliin.
Jopa Viljatavastiakin näkyy nyt sopimuksia junailevan ?
-SS-
Länsi-Uusimaa ja siitä itään: Rehuohra 160 €/tonni tällä hetkellä. Syksyä ei ainakaan Hankkijalla vielä noteerata, mutta mallasohrasta on syksyksi vähennetty 30€. Eli voisi arvella rehuohralle olevan siellä Sisä-Suomessa markkinoita jotain 130-135 eurolla.Ei se ohra tuolla 160e liiku. En mä ole ainakaan vielä löytänyt. Mielestäni tuo hinta on se et tuo maksetaan jos nyt väkisin haluat myydä. 160e on korian noteeraus ja jo ero kotkaan 180e on sen pari kymppiä. Ja turkuun 200e taas pari kymppiä. Eli täältäkin kannattaa jo ajattaa vaikka turkuun ohransa. Siitä sun markilta turku on se ilmiselvä osoite rehuohralle. Liikahtaa ehkä rapialla kympillä, kenties 15e kun varaa rahtiin niin pitäisi mennä? Täältä sanoisin et ehkä 25e niin voisi turkuun saada kuorman menemään. Kotkaan 10e niin voitolle jää turku. Mut mikäli kelpaa anoralle 220e niin sinne. Maksavat kai edelleen rahtitukea. Jonka jälkeen rahti ehkä 30e?
Hinnan kiinnittämisestä neuvotaan VYR viljakauppaoppaassa mm. "Viljelijälle viljelysopimukset antavat varmuuden siitä, että hänen tuottamalleen sadolle on tiedossa ostaja." Tämä siis tarkoittaa sitä, että viljan saa varmasti lähtemään, ainakin jollakin hinnalla.
Toisaalla hinnoitteluohjeiden yhteydessä mainitaan, että näissä etukäteissopimisissa viljelijän on selvitettävä tuottamansa viljan tuotantokustannukset. Kuitenkin, matalien hintojen vallitessa on melko varmaa, että viljelijän on budjetoitava osa tuista kaupantekijäiseksi viljatarjouksensa mukaan. Kannattavuus tässä tapauksessa todetaan siitä, paljonko tuista jää viljelijälle itselleen, vai jääkö mitään. Toki metsärahojakin voi kauppaan liittää mukaan, jos menekki ei ole hyvä.
Eli sopimus varmistaa, että sato menee pois tilalta, ja varmistaa sen, että viljelijä saa isänmaallisen tunnekuohun, kun katsoo loittonevaa täyttä viljarekkaa kuivurin portilla.
-SS-
Hyvin vaikea ennustaa, mikä voisi olla ohran hintataso ensi syksynä. Heikko sato koko maan tasolla yhdistettynä pienenevään loppuvarastoon voi viedä hintaa korkeammaksi. Toisaalta hyvä sato tiputtanee hintaa nopeasti. Ja selväähän se on, että suoraan puinneilta tulee aina sen verran tavaraa markkinoille , ettei käteishinta voi olla kauden korkein elo-syyskuun vaihteessa.Hinnan kiinnitys olisi ihan jees jos lihatalotkin pystyisivät tähän. Kaupan kanssahan tehdään nyt jo pitkiä sopimuksia niin pidenneteenkö edelleen vaan? ;D
Täytyy sanoa, että olet kyllä tosi reilu kaveri, jos tuossa kuvaamassasikin tilanteessa olisit valmis maksamaan so***** hinnan yli. Itse en sinua niin velvoittaisi tekemään, vaikka perussatotasolla oma liikevaihtoni pienenisikin melkein 300€/ha. Kiinteähintaisessa sopimuksessa on aina riskinsä ja se on jokaisen tiedostettava. Jos teen sopimuksen Hankkijan kanssa, saan so***** hinnan, vaikka markkinoilla tapahtuisi mitä. Mutta jos oikeasti tulisit esimerkiksi muutaman kympin hinnassa vastaan, vastineeksi antaisin sinulle vähintäänkin nykystandardin ylittävän maksuajan, ja täysin korottamana tietysti.
Ostajana tilanteesi on helppo määrien suhteen, kun pystyt jo nyt sanomaan, kuinka paljon tarvitset viljaa. Myyjänä en pysty tietämään tässä vaiheessa, paljonko pystyn tuottamaan päästäkseni edes +/- 10 %:n marginaaliin. Varsinkaan kun ei nyt satu olemaan mitään kovin suurta alkuvarastoa ohralla. Ja jatkuvassa sopimusviljelyssähän sellaisen ylläpitäminen pienillä pinta-aloilla olisi ihan mahdotontakin.
Se on oikeasti todella suuri harmi, jos kaikki vilja täytyy tulevaisuudessa shoppailla sopparimarkkinoille. Se on myös pitkässä juoksussa täysin toimimatonta. Tulevaisuus sen tulee näyttämään, jos kaikki lyövät nyt "all in" soppareihin. Toisaalta jollakin suurella tilalla voisi periaattessa toimiakin, joten tämäkö nyt sitten tosiasiassa ja täysin oikeutetusti edesauttaakin pienten tilojen alasajoa?
Ens vuoden vaihteessa tulee voimaan laki joka vaatii sialle lisää pinta-alaa.Lihasioilla ja vierotetuilla vaaditaan enemmän neliöitä. Koskee vanhoja sikaloita. Muutos muistaakseni tullut 2003 voimaan ja kaikki sen jälkeen tehdyt ja peruskorjatut pitäisi täyttää muilta lähtee paikkoja pois.
Mikä jutu tää on? en o kuullukkan
Kiitos tarjouksesta. Maksuaika voidaan aina sopia tapauskohtaisesti. Maksan itsekin pienyrittäjien laskut sille päivälle, kun laskun saan käsiini. Tulopuolella neuvottelen monesti joustavien tahojen kanssa tilitykset eteenpäin. Paras rekkakuorma oli reilun vuoden eteenpäin, mutta se on eri tarina se. ;DLuulin että olet lähempänä kossua. ;D
Nopeasti analysoin, että olet jopa hieman lähempänä kuin Anora/A-rehu Kossulla, jonne ohrat menee aika järjestelmällisesti ihan viimeistä puolikasta lukuunottamatta, joka voi mennä melkein minne vaan. Hintatasoakin seurataan täällä yleisesti, että mitä Kossulla maksetaan. Rahdit ei sinänsä ole ostajan asia, koska myyjä sen järjestää ja miettii, mikä on järkevää.
Tuleva kesä on kauravuosi ja ohra-ala ihan minimissä, vain sellaisille lohkoille, joissa kauraa on ollut jo peräkkäiset vuodet täyteen. Hintasuhteet on nyt sellaiset, että kauraa vaan, tuli mitä tuli.
Loppusyksystä kävin etelämpänä sikamiehen tontilla ja se jutteli, että ohralle 250e on ehdoton katto, sen yli jos menis, niin tästä ei jää mitään käteen. Siltä pohjalta sanoisin, että hyvältä näyttää. Jokainen euro ohran hinnassa alaspäin on silkkaa voittoa sikalaan. Ja hinta tulee laskemaan ja pysymään alhaalla, niin paljon poistuu käyttäjiä erisyistä. Tähän päälle vielä rehutehtaiden maissintuonti, joka pitää ohran kysynnän aisoissa. Oma näkemys on, että jos rehuohraa meinaa viljellä, niin joku A-rehun hintatakuusopimus 200e ohralle, on todella hyvä ja erittäin suositeltava.
Mistä moinen ajatus? Mikä oli erilailla 7-8v sitten?No tulevalle satokaudelle on sopimukset aika pitälti oltava tehtynä, viimeistään helmikuussa.Odottelen vielä hetken aikaa, josko Viljatavastia saisi jo alkukuusta nuo sopimusasiansa tietoon. Kovin kauaa ei ole peliaikaa ja jos kantti pettää, niin teen kylmästi viljelysopimukset Hankkijan kanssa. Yhden sopparin teinkin jo sinne. Jotenkin tuntuu siltä, että nyt on taas sellainen aika, että sopparit on hyvä olla olemassa. Tässä menikin kai 7-8 vuotta, että sopimuksia ei tehty kuin siemenviljelystä. Aina sai muut viljat menemään eteenpäin puhelinsoitolla. Kaikkea aikansa ja tilanteet muuttuu. Eletään muuttuvassa ajassa ja sopeudutaan siihen.
Voi olla, että villi kauppa käy ensi talvena vain suoraan viljelijöiden välillä; teollisuus on jo omat määräarvionsa tehnyt ja keskusliikkeiden viljakauppa myös on kiinnittäytynyt tähän etukäteissopimusmalliin.
Jopa Viljatavastiakin näkyy nyt sopimuksia junailevan ?
-SS-
Ehkä Kylmiskin on huomannut, että kun villiä sopimuksen ulkopuolista viljaa tarjoaa, katselee jopa Hankkijankin viljakauppias vaan ikkunasta pihalle hiljaisena, jos siihen jää odottelemaan, niin viiden minuutin päästä tokaisee, viäläks sää olet siinä.Tuskin viljan myyminen muille on niin vaikeaa kuin sinulle. ;)
Noin neljä etukäteiskauppasopimusta nyt katsottu, toimitushetkellä 15-40€ halvempi hinta sopimuksella kuin käteisnoteeraukset samaan aikaan.
Mutta kun käteiskauppaa kumminkaan sitten ei käydä, niin turha verrata.
-SS-
jos on jokin laatujuttu minkä vuoksi voidaan erä hylätä niin tätä voidaan käyttää hyvinkin helposti. Tässä ei oikein voi kun huolehtia et laatu on kohdallaan kaikin osin.Tämä ex-viljanvälittäjä oli ainakin sitä mieltä, että hän ainakin voi luottaa siihen, että toimitan parasta mahdollista laatua. Mutta se ei taida olla se juttu siis.
yhdistelmän on mahduttava liikkumaan lastauspaikalleNo kyllä ainakin tuolla yhdellä yhdistelmällä on viime talvesta nyt syksyyn asti päästy, ja ei ole ollut lähelläkään, että ei olisi mahtunut. Ja Hämeessä ja pohjoisempana on lukuisiakin yrittäjiä, jotka tarjoavat koukkulavalastausta. Yksi lava vetoautossa, kaksi lavaa perävaunussa. Mutta ei täällä tietenkään, piittkä junanvaunu peräkärrynä. Tällainen vanhanajan lyhyt yhdistelmä kyllä mahtuu:
lastauksen on sujuttava kohtuu sukkelasti tai muuten tulee sakkoa ajan kulumisesta.No kyllä se sentään puoleentoista tuntiin on tullut täyteen, vehnällä nopeammin. Kaksi tuntia taitaa olla lisämaksun raja, eikä minulla olisi mitään ongelmaa maksaa täyttä yhdistelmän tuntipalkkaa lisälastauksesta. Olen sen kirjallisesti ilmoittanut.
jos viennissä jokin tökkää niin ongelmajätettä silloin monella siilossa. Hinta joustaa joka tapauksessa heti kohta alaspäin.Niin , näyttää siltä, että noin 2t / ha voi näissä keleissä kiinnittää. Sitten hyvänä vuotena sadosta jää 3 t /ha villiksi viljaksi, eli kiinnittämällä pystyy varmistamaan noin 40%:lle markkinan. Hinnan jousto alas päin on jokin tabu, jos se tapahtuisi rajusti ja nopeasti, kyllä kysyntää alkaisi olla ulkomaillakin. Sadon markkinointi 40% 250 €/ t, 60% 80 €/ t , tarkoittaa keskihintana vajaat 150 €, kävisi hyvin meikäläiselle. Mutta todellisuudessa hakevat sopimuskuorman, ja se loppu jää siiloja täyttämään ja kostumaan sinne vuosikausiksi, kun ei jotenkaan pysty alhaisella hintatarjouksella edistämään menekkiä.
itsehän en ole kiinnitysten puolestapuhuja kun omat satotasot heiluu niin rankasti
>Ja mikäli esim. se movere nyt järkkää rahdin niin sen yhdistelmän on mahduttava liikkumaan lastauspaikalle ja voi olla et lastauksen on sujuttava kohtuu sukkelasti tai muuten tulee sakkoa ajan kulumisesta.
Aikoinaan kun tuli Hankkijalle myytyä ,oli noita Moveren kyytejä niin autot oli kyllä hienoja,mutta aivan kädettömiä kuskeja.No samalla tapaa linjassa tampereella tuolloin huilailevien ajojärjestelijöiden kanssa.
Neliraajahalvaantuneetkin ovat reippaampia hoitelemaan hommia.
Lisäksi noita movereita sai odotella koko päivän ja sitten soittelee ,että tuunkin vasta huomenna.Olen panostanut ainakin viimeiset 15v paikallisen autoiljan käyttöön joka tulee hyvin pitkälti silloin kun lupailee
Mulla jokin kanadalainen ruuvi 35 minuuttia 42 tonnia kauraa siirtyy rekkaan
^Onhan tuo sikatilojen yhteisosto mahdollinen mut mikä se pienin laiva on joka tulee? Suomen yksittäinen suurin sikatila (samalla tontilla lihasikapaikkoja) taitaa sijaita ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Joskus viisi vuotta sitten siellä taisi olla 15000 paikkaa. Arviolta tuollainen laitos imaisee 12 000 tonnia vuodessa viljaa. Et onhan se paljon. Ja näin ollen kyllä suurien tilojen yhteisosto mahdollinen kaiketi on.
Saattaahan tuo olla tuossa. Täälläpäin on ollut sellaista huhua liikkeellä että muutama isompi sikatilallinen olisi tuonut yhteisen laivalastin ohraa...tiedä sitten.
Eilen tehtiin poroagrian henkilön kanssa syysilmoitus ja siinä sivussa oli puhetta visun teosta keväämmällä. Viljan kysyntään on tehnyt jonkinmoisen loven nuo muutama satatuhatta turkiseläintä jotka on lopetettu tuon lintuinfluenssan takia.
Voi olla, että niinkin yksinkertainen asia kuin Varsinais-Suomessa jään alta paistava tumma jäätikkö vaikuttaa ohran kylvöaikeisiin, eivät kaikki syysvehnämaat mene kevätvehnälle. Ei noita syysvehniä kyllä uskalla kiinnittää yhtikäs mihinkään, kun rinteissäkin on tumma jää lumiloskan alla, Salon laaksossa vesijärvet jo kauniisti kiiltelevät. 2022 on hyvin lähellä tätä lauhaa jaksoa. Ja talvituho oli melko perusteellinen.Eikös syyskasvien kiinnittäminen ole melko turvallista, kun eikös niissä ole se talvehtimis pykälä? Jos näyttää että hinta menikin ylös. Niin toteaa keväällä ettei talvehtinut ja myy sadon syksyllä muualle? Ja kai tuo joustaa määränkin suhteen? Joskus kuullut juttua et kuvatodisteita vaadittu niin kai jokin huonosti talvehtinut kulma jokaiselta löytyy kuvattavaksi. Ompa niitä sellaisiakin juttuja kuulunut et pelkkä ilmoitus on riittänyt. ::)
Nyt tarvitaan jääkenttien päälle vielä helmikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin -20- -25 asteen pakkaskausi , kolme-neljä viikkoa, eiköhän se tee kasitonnarin sitten.
-SS-
Voi olla, että niinkin yksinkertainen asia kuin Varsinais-Suomessa jään alta paistava tumma jäätikkö vaikuttaa ohran kylvöaikeisiin, eivät kaikki syysvehnämaat mene kevätvehnälle. Ei noita syysvehniä kyllä uskalla kiinnittää yhtikäs mihinkään, kun rinteissäkin on tumma jää lumiloskan alla, Salon laaksossa vesijärvet jo kauniisti kiiltelevät. 2022 on hyvin lähellä tätä lauhaa jaksoa. Ja talvituho oli melko perusteellinen.
Nyt tarvitaan jääkenttien päälle vielä helmikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin -20- -25 asteen pakkaskausi , kolme-neljä viikkoa, eiköhän se tee kasitonnarin sitten.
-SS-
Tällaisen sopimuksen kaiketi uskaltaa tehdä, varsinkin jos sattuu olemaan vielä vähän vanhaa satoa myymättä?
En uskaltaisi kiinnittää hintoja "mistään hinnasta" koska kymenlaaksossa sellainen 2-4 viikon poutajakso sadonmuodostuksen kannalta kriittiseen aikaan ennen juhannusta on niin usein toistuva, että riski pienelle sadolle on sen verran suuri ettei uskalla kiinnityksiä tehdä millekkään määrälle.
En uskaltaisi kiinnittää hintoja "mistään hinnasta" koska kymenlaaksossa sellainen 2-4 viikon poutajakso sadonmuodostuksen kannalta kriittiseen aikaan ennen juhannusta on niin usein toistuva, että riski pienelle sadolle on sen verran suuri ettei uskalla kiinnityksiä tehdä millekkään määrälle.Samaa mieltä. Ehkä jossakin muualla ja jollakin muilla pelloilla ja ehkä jollekkin toisille viljelijöillekkin tämä on mahdollista mut ei mulle.
En uskaltaisi kiinnittää hintoja "mistään hinnasta" koska kymenlaaksossa sellainen 2-4 viikon poutajakso sadonmuodostuksen kannalta kriittiseen aikaan ennen juhannusta on niin usein toistuva, että riski pienelle sadolle on sen verran suuri ettei uskalla kiinnityksiä tehdä millekkään määrälle.
Niin, tuo "kiinnitys" useimmille merkitsee hintaa, mutta se voi myös merkitä viljanostajan sitoumusta ottaa vilja vastaan. Tiettävästi kauppasopimuksia voi tulevasta sadosta tehdä myös avoimella hinnalla.
Melkeinpä tärkeämpää on, että vilja liikkuu tilalta pois seuraavan sadon alta, varastointikulu tilalla on yllättävän kallista.
-SS-
Jos muistatte vielä tästähän mä olen puhunut, ja jos hinta ei ole kiinnostava Älä hyvä mieas myy. Vaihto ehtoja löytyy. Tuontanto alas.
Jos muistatte vielä tästähän mä olen puhunut, ja jos hinta ei ole kiinnostava Älä hyvä mieas myy. Vaihto ehtoja löytyy. Tuontanto alas.
Kyllä tuo monimuoto ja maanparannus on erinomainen vaihtoehto, niin kauan kuin varoja hallinnolla riittää. Jossakin vaiheessa sitten muutetaan sallittua kasvilajivalikoimaa, jotta asia menee kalliimmaksi ja hankalammaksi. Tai korvauksesta nipistetään tai tulee maksimialat. Tämän nykyisen kauden alkuun lähdin "rohmuamaan" non-food -tukimuotoja, ja se ehkä oli oikea päätös, kun ei sattunut olemaan apulantaakaan tuhlattavaksi asti. Mutta hömppäparran alla edelleen asuu pieni maamies, joka toivoo vielä joskus pääsevänsä jotakin korjaamaankin.
Sitten kun korjaa, saa vuosien kiusan varastoitavaksi, kun kellekään ei kelpaa kuin sopimusvilja minimissään 2000 tonnin kauppaerissä.
-SS-
Kyllä taitaa olla syysvehnän kiinnittäminen tarpeetonta. Rinteissäkin on 5 cm kiintojää, lumikohvan pohjalla. Tasamaalla on jään päällä lisäksi 5-10 cm vettä, joka ei liiku minnekään.
(http://www.viistonninen.com/muut/2024/Ceylon/Ceylon_02022024A.jpg)
Kuva. Ceylon syysvehnä rinteessä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2024/Ceylon/Ceylon_02022024B.jpg)
Kuva. Valtaojassa hyyde tukkii alajuoksulla. Tyhjeneekö salaoja muka tuommoiseen ?
-SS-
....syysviljan oras pilkistää jään läpi...
....syysviljan oras pilkistää jään läpi...
Vähän niin kuin tällä tavalla ?
(http://www.viistonninen.com/muut/2024/Aspekt/Aspekt_02022024A.jpg)
Kuva: Aspekt syysvehnä töyräällä
-SS-
En usko, että peli on vielä menetetty. Toissavuonna oli ainakin meillä se tilanne, että se jääkansi oli usramman kuukaden oraiden päällä.
Muista nuoruus vuosina kun pelattiin jääkiekkoa ja ajettiin peltoautolla syysvehnäpellolla, kun siinä oli hetkellisesti 10cm jäätä.
Kyllä se vehnä vaan puitiin, ei sillä satokilpailuja voiteta, mutta ihan kohtalainen. Pitäis varmaan vaihtaa Arktika vehnään, se meinaan kestää vaikka pienen jääkauden :)
Toivoa sopii, että vehnä pysyy elossa. Sisämaassa ehkä routa on hajanainsempi, ja talviset vesisateet painuvat maahan sisään. Aivan rannikolla lumi ehtii sulaa, ja maa paljastuu.
Olen eri mieltä näistä kotimaisista lajikkeista, ne ovat jäiselle ja paljaalle talvelle liian herkkiä. Kun aloitin Skagenilla ja siitä sitten siirryin Ceyloniin, havaitsin niissä paljaan pakkastalven keston ja osin jäätikkötalven keston olevan paremman.
Pitkän talvituhoista vapaan jakson (2014-) jälkeen 2022 vain oli liikaa, vaikka mitä olisi tehnyt. 1970- luvulla oli myös muutama vaikea vuosi, valtavien ylituotantovuosien joukossa, jolloin syysviljalla oli vaikeuksia. Silloin levitettiin häpeämättömästi ureaa ja kalisuolaa jäälle, ja saatiin kevättalven leutoina päivinä jää täyteen reikiä. 1990- luvulla sitten tapahtuikin monena vuonna selittämättömiä ruskistumisia.
Ehkä silloin 1970- luvulla oraat olisivat pelastuneet itsekseenkin ilman suolaamista. Nyt nitraattidirektiivin varjossa uskaltaa levittää vain erilaisia kalkitustuotteita, ja on riippuvaisempi urakoitsijoiden aikataulusta, kun itsellä ei ole kalkinlevityskalustoa.
-SS-
Nykyvuosina on selvää, että nelitonnari syysvehnä kannattaa rikkoa kasitonnari kevätvehnän tieltä, ja siitä saadulla rahallisella korvauksella voi ostaa vaikka Thaimaan matkan.
Ei tässä Loimaalla enää niin paha kuin rannikolla. Kovaa lunta 15cm, mutta alta löytyy oraat ei juurikaan jäätä. Tilanne oli sama kattilanpohjassa ja erittäin viettävässä, joten oletan sulamisvesiä menneen läpi. Ihan täydet odotukset toistaiseksi. Raakaa pakkasta ilman lumen suojaa eivät ole saaneet, mutta pitkäksi muodostuu lumipeite. Homeita voi tulla, kukaan ei päässyt ruiskuttaan ainakaan.
Rehu- ja leipävehnän ero syksyksi on ehkä kympin. Hintaeroa voi enää lisätä jokin itämisherkkä vesisyksy, jos sekään.
Taitaa olla paras jättää typpiliuokset ostamatta, kymppi ei taida riittää edes tähkäruiskutusten vesimaksuun.
-SS-
Ei se ole rannikkoa, se on etelä-Lappia 😅Heikko Aura ja Urho heikkenevät koko kesän. Tryggve, Ramiro, Magnifik, KWS Malibu ja KWS Spencer parantavat koko kesän.
Syysvehnä joko paranee koko kesän tai sitten huononee koko kesän, parhaimmillaan jonkun kääpiökasvuviroosin kauniisti värittämänä.
Tämä informaatio olisi kasvustolta hyvä tietää ennen N200 typenheittoa.
Rehu- ja leipävehnän ero syksyksi on ehkä kympin. Hintaeroa voi enää lisätä jokin itämisherkkä vesisyksy, jos sekään.
Taitaa olla paras jättää typpiliuokset ostamatta, kymppi ei taida riittää edes tähkäruiskutusten vesimaksuun.
-SS-
Tosiaan: ero enää noin kymppi, kun viime viikolla oli vielä yli kaksikymppiä. Pistää miettimään kannattavuutta. Toisaalta: jotkut ovat saaneet soppariinsa hinnan sekä rehulle että myllylle. Täten voi viljellä huoletta rehulaatua ja Sahara-kesän jälkeen kelpaa kuitenkin myllylle, ehkä.
Niin ja sitten kun viljat itävät tai muutenkin tulee sitä 9% valkuaista, sitten seuraavana talvena tulee ostotarjouksia leipävehnästä viisikymppiä kalliimmalla. Mistäpä sitä silloin löytyisi ?Ja noi lajikekokeet pitää olla sit tehty just sillä omalla alueellasi. Esim. Tuo viime vuosi ei ollut täällä kuiva. Ei toki märkäkään mut silti.
Ostajat kun vaativat sopimusta vuotta aikaisemmin, voisivat lisätä kiinnostusta korkeamman valkuaisen leipälajikkeisiin, silloin jo tarjoamalla sitä viittäkymppiä ?
Nyt leipävehnän viljelyssä ei todellakaan ole mitään järkeä, jollei sitten riskeeraa, ja oleta, että ensi talvena villi leipävehnä saa hinnankorotuksen. Villin viljan hyljeksintä on suurempi riski kuin mahdollinen hinnanparannusmahdollisuus.
Leipäleijonan ja rehukalispeeron välinen satoero ojan kahden puolen oli noin 3500 kg. Harmi kun uusia lajikkeita tulee niin taajaan, että Luken lajiketesteistä ei juurikaan löydy kovin monta rinnakkaista kuivaa vuotta. 2018,2021 ja 2023 pitäisi saada mukaan vuosivertailuihin, kyllä sieltä nytkin osviittaa saa, mutta Pohjanmaan altakasteluruukuista tulee aina kasitonnareita, niistä ei saa selvää normaalin lounaisrannikon kuivuuden aiheuttamia lajikekohtaisia eroja.
-SS-
-SS-
-SS-
Niin ja sitten kun viljat itävät tai muutenkin tulee sitä 9% valkuaista, sitten seuraavana talvena tulee ostotarjouksia leipävehnästä viisikymppiä kalliimmalla. Mistäpä sitä silloin löytyisi ?
Ostajat kun vaativat sopimusta vuotta aikaisemmin, voisivat lisätä kiinnostusta korkeamman valkuaisen leipälajikkeisiin, silloin jo tarjoamalla sitä viittäkymppiä ?
Nyt leipävehnän viljelyssä ei todellakaan ole mitään järkeä, jollei sitten riskeeraa, ja oleta, että ensi talvena villi leipävehnä saa hinnankorotuksen. Villin viljan hyljeksintä on suurempi riski kuin mahdollinen hinnanparannusmahdollisuus.
Leipäleijonan ja rehukalispeeron välinen satoero ojan kahden puolen oli noin 3500 kg. Harmi kun uusia lajikkeita tulee niin taajaan, että Luken lajiketesteistä ei juurikaan löydy kovin monta rinnakkaista kuivaa vuotta. 2018,2021 ja 2023 pitäisi saada mukaan vuosivertailuihin, kyllä sieltä nytkin osviittaa saa, mutta Pohjanmaan altakasteluruukuista tulee aina kasitonnareita, niistä ei saa selvää normaalin lounaisrannikon kuivuuden aiheuttamia lajikekohtaisia eroja.
-SS-
-SS-
-SS-
Eihän se hintaero nyt mitenkään merkittävä quarnan ja muun leipävehnän välillä ole, 8e/t. Kannattaako nyt tuon vuoksi viljellä alhaisemman satotason quarnaa? Luomussa ero leipä rehu on luokkaa 50e niin tuolla on jo merkitystä..Niin ja sitten kun viljat itävät tai muutenkin tulee sitä 9% valkuaista, sitten seuraavana talvena tulee ostotarjouksia leipävehnästä viisikymppiä kalliimmalla. Mistäpä sitä silloin löytyisi ?
Ostajat kun vaativat sopimusta vuotta aikaisemmin, voisivat lisätä kiinnostusta korkeamman valkuaisen leipälajikkeisiin, silloin jo tarjoamalla sitä viittäkymppiä ?
Nyt leipävehnän viljelyssä ei todellakaan ole mitään järkeä, jollei sitten riskeeraa, ja oleta, että ensi talvena villi leipävehnä saa hinnankorotuksen. Villin viljan hyljeksintä on suurempi riski kuin mahdollinen hinnanparannusmahdollisuus.
Leipäleijonan ja rehukalispeeron välinen satoero ojan kahden puolen oli noin 3500 kg. Harmi kun uusia lajikkeita tulee niin taajaan, että Luken lajiketesteistä ei juurikaan löydy kovin monta rinnakkaista kuivaa vuotta. 2018,2021 ja 2023 pitäisi saada mukaan vuosivertailuihin, kyllä sieltä nytkin osviittaa saa, mutta Pohjanmaan altakasteluruukuista tulee aina kasitonnareita, niistä ei saa selvää normaalin lounaisrannikon kuivuuden aiheuttamia lajikekohtaisia eroja.
-SS-
-SS-
-SS-
https://www.farmit.net/kevatvehna-ohra-kaura-ruis/2024/02/06/hyvalaatuiselle-viljalle-kysyntaa
Fazer ostaa mielellään Quarnaa, tykkäävät sen leivontaominaisuuksista, ja maksavat sille lisähintaa, kompensaationa alhaisemmasta satotasosta.
Ja kuten jutusta käy ilmi, Fazerille riittää 13% valkuaisen vehnä. Tosin kun katselin niiden laatuhinnoittelutaulukkoa, niin aika hyviä lisiä ne maksaa mitä enemmän on valkuaista, se on eri juttu, kannnattaako sit jotain 15-16 % valkuaistasoja jahdata. Tuo tasohan tosin tulee melkein automaattisesti kuivina kesinä.
Fazer ostaa mielellään Quarnaa, tykkäävät sen leivontaominaisuuksista, ja maksavat sille lisähintaa, kompensaationa alhaisemmasta satotasosta.ä.
Sibeliuksen, Icemanin ja Jaarlin siemenviljelys loppuu. Kahta viimeistä en ihmettele mut Sibben sakoluvun kesto omaa luokkaansa.Lajikekehitys on niin nopeaa, että uusiakin lajikkeita tippuu nopeasti pois kelkasta. Noista Jaarli olisi ollut sellainen, että sitä olisi tehnyt mieli kokeilla. Raision uusimmat taulukot katselin läpi, eikä se ollut huonoimmasta päästä. Ilmeisesti kaikki odotukset suunnataan nyt Winxiin. Raisiolta tuli näyttelyssä sellaista viestiä, että uusia vehnälajikkeita pian ja äkkiä. Helpommin sanottu kuin tehty. Kesän olosuhteet on usein sellaiset, että monen lajikkeen kohdalla kenttäkelpoisuus tulee testattua viimeisen päälle. Ei siellä vaan tahdo pärjätä, vaikka on kuinka kova paperilla.
Sibeliuksen, Icemanin ja Jaarlin siemenviljelys loppuu. Kahta viimeistä en ihmettele mut Sibben sakoluvun kesto omaa luokkaansa.Eikö tuota icemania aikoinaan pidetty ihan päällikkönä. Muistan ainakin joskus 5v sitten sitä katselleeni. Sen jälkeen kun kws mistral todettiin täydeksi sudeksi. ;D
Jostain luin että calispero kestäisi hyvin kuivuutta. Senkin takia vaihdan sen quarnan tilalle.
Jo hankitut Calispero, WPB Troy ja toivon mukaan myös Linnea - jos siementä on vielä tuossa Halikossa - tulee rinnakkaiskokeeseen, että mikä sopii tänne kuivalle liejusavelle. Todennäköisesti hapahkoille paikoille tulee WPB Troyta, ja Linnea ja Calispero saavat kilpailla parivertailuna.Calispero kyllä kiinnostelis, Linneaa ja Zebraa oli kasvussa viime kesänä. Linnea ei vakuuttanut, tyypillinen nykylajike, iti tähkään ja sakoluku onneton, poudanarka. Olosuhteet nyt tietenkin oli vaikeet. Zebrasta otin vielä siemenen, sen tähkäidännän ja sakoluvun keston kun saisivat johonkin satosampaan lajikkeeseen ympättyä niin siemenkauppa kävis.
-SS-
Syksyn näyttelyssä juttelin pakkaamon ihmisten ja Raision tädin kanssa Calisperosta ja sellaisen näkemyksen sain, että aika suosittu lajike Etelä-Suomessa ja pitäisi olla ihan asiallinen myös kenttäolosuhteissa.
Minulle sanottiin, että Leijona jää jo pois lisäysviljelyksestä Peltosiemenellä. Vähän ihmettelin, kun juurihan se vasta tulikin. Kollegalla sitä oli nyt parina vuonna. Ihan samalla lailla otti nokkiinsa kuivuudesta kuin Helmikin, mutta jyväkoko oli kuitenkin isompi.
Minulle sanottiin, että Leijona jää jo pois lisäysviljelyksestä Peltosiemenellä. Vähän ihmettelin, kun juurihan se vasta tulikin.
Kummallista, kyselin vehnänsiementä, kummatkin täällä mainitut sibbe ja leijona, tarjottiin ensimmäiseksi, kehuttiin vielä kunnolla. Nyt saan kuulla että poistuvia lajeja, vähän pettynyt.Eihän se nyt haittaa vaikka poistuvat, jos vain ovat hyviä. Tuon leijonan vierailu jäi lyhyeksi ja lajike häviää siementen taivaaseen varmaan kohta. Mut sibeliushan on kyl jo ollut muistini mukaan. Muistelen joskus aikoinaan olisiko ollut 2017 itsekin katselleeni sitä mut silloin oli se märkä syksy ja totesin et liian pitkä kasvuaika mulle. Jäin muistaakseni sit odottelemaan mistralia jota otinkin. Mut ei vain toiminut enää luomussa ja lopetin viljelyn parin vuoden jälkeen.
Ok. Aika kevyillä lannoilla menty, varmaan ihan perustelluista syistä. ;D Minä uskalsin sijoittaa ja laitoin 100kg typpeä. Helmin keskisato 3200kg, mikä ei ilmeisesti ollut sitten kuitenkaan aivan katastrofi siihen nähden, mitä tästä lounaaseen oli. Lopetin kylläkin Helmin viljelyn tähän. 4700kg taisi jäädä kuuden vuoden jaksolta huippusadoksi. Missään nimessä yli viiden ei menty koskaan. Se mitä olen puheista ymmärtänyt, niin hyvissä olosuhteissa ei ole ylärajaa, mutta siellä kasvaa sitten kaikki muukin. Katsotaan mitä saan tulevaksi kesäksi viljelyyn, en tiedä vielä, mitä pakkaamo toimittaa. Annoin muuten vapaat kädet lajikkeelle, mutta ei Helmiä.Syksyn näyttelyssä juttelin pakkaamon ihmisten ja Raision tädin kanssa Calisperosta ja sellaisen näkemyksen sain, että aika suosittu lajike Etelä-Suomessa ja pitäisi olla ihan asiallinen myös kenttäolosuhteissa.
Minulle sanottiin, että Leijona jää jo pois lisäysviljelyksestä Peltosiemenellä. Vähän ihmettelin, kun juurihan se vasta tulikin. Kollegalla sitä oli nyt parina vuonna. Ihan samalla lailla otti nokkiinsa kuivuudesta kuin Helmikin, mutta jyväkoko oli kuitenkin isompi.
Calispero vaikuttaa lupaavalta, kahden kuivan kesän kokemuksen perusteella. Laatu ei mitenkään poikkea Sibeliuksesta, jyväkoko on ehkä vähän pienempi. Viime kesänä hyvin maltillisella lannoituksella (85 kg N/ha) tuli valkuaista 16 %, sako 220. Hehtaarisadolla ei voi kehua, ehkä pari tonnia tai vähän yli, niin kuin tämän alueen kevätvehnillä yleensä. Sakoluvun kesto on huomattavasti parempi kuin esim. Amarettolla. Mistralillahan sitä sakoa ei juuri muodostu, oli keli mikä tahansa.
Sitä voi sitten miettiä, mikä on leivän ja rehun hinnanero milloinkin, ja millä tavalla tulee paras tulos. Kuivina vuosina tuon Quarnan kanssa on aika heikkoa, kun se ei tee kortta eikä tähkää. Mutta jos jollain ilveellä saa tavaran nousemaan pöydälle ja siitä eteenpäin muutaman jyvänkin säiliöön, niin niissä saattaa valkuainen olla vaikka 20.
Edelleen kun olen tässä rehuohran saatavuutta selvitellyt niin on tullut harvinaisen selväksi et kauraa kylvetään todella paljon. Nyt jos ei kauroja kiinnitetty viimeiseen jyvään asti niin kannattaa suunnitella sitten varastoivansa tavarat pitkäksi aikaa. Tai etsiä polttolaitoksen numero valmiiksi.A-rehun takuuhinta 200e oli hyvä ja muutenkin tuo takuuhinta käytäntö on mielestäni parasta, mitä tähän kiinnitä-sido-kärsi linjaan on viime vuosina tullut. Takuuhinnalla tietää, mitä nyt minimissään tulee saamaan ja voi hahmotella kulurakennetta sen mukaan. Kaikki takuuhinnan päälle on sitten pelkkää (toivottavaa) plussaa. Mitä tulee tuohon kauran suosioon, niin kunnon homevuosi ja markkinan romahdus ylitarjonnasta ajaa kyllä porsaan kotiin. Tosi kova pelimies satsaa tulevana kesänä esim. rypsiin. ;D
Kuulemma nykyinen hyvä kaurankysyntä on peräisin muualla epäonnistuneesta sadosta. Jos sadot ensi kautena muualla ja täälläkin onnistuu edes kohtalaisesti niin sopimusten ulkopuoliset jyvät eivät sitten liiku mihinkään.
En haluaisi kuulostaa pessimistiseltä kuten SS mut tässä näyttää nyt olen ainekset erittäin suureen katastrofiin. Toki kaikki on kiinni siitä kasvukaudesta. Ja kaikki kun ei ole kuten joozeppi joka osaa aina kiinnittää kaiken viimeiseen kiloon asti niin voi olla et todellinen keskihinta onkin kaurasadolle melko surkea syksyllä.
Muutenkin näyttää tuo viljamarkkina paluuta normaaliin. Ainoastaan kulut jäi ylös. :P
Meille voi tuoda ongelmajäte viljaa, porttimaksu 100€/tn. Otan kaiken vastaan😉😉
Villi kaura saattaa ensi syksynä ollakin todella riskialtista. Ja sitä tulee noista kiinnitetyistä lisää, jos käy huono tuuri. Vaikka olisi 250 euroa kiinni, ei ole ehkä viisasta kiinnittää esimerkiksi 4 t satoa, vaan kolme tonnia, koska voi tulla niin kuivaa, että kolme tonnia on tiukassa. Nutta sitten kun tuleekin kuusi- seitsemän tonnia, on käsissä ehkä puolet eli +10% 250 euron viljaa ja toinen puoli 40 euron polttokauraa. Keskihinta 145 euroa, jos saa polttokauran menemään jonnekin.
Olisihan tuo vielä ihan tyydyttävä kokonaishinta, mutta optimitilanne olisi saada hyvänä vuotena panoksia säästöön, niin että sato ei nousisi liikaa yli kiinnitysmäärän. Hivenet, tautiruiskutukset, hifossit ja tehokkaimmat rikka-aineet, tehokuivaus ja puhdistinpyöritykset. Mutta kiinnittämättä häviää vieläkin varmemmin.
Mikään ei halvauta pientilan toimintaa enempää kuin rajalliset siilot täynnä ongelmajätettä.
-SS-
Olisipa mielenkiintoista tietää, kuinka viimeiseen kiloon asti nuo kaurat tosiaan on jo kiinnitetty! Tuota tuossa jo vähän sivuttiin, mutta ajatellaanpa, että koko eteläinen Suomi jämähtäisi touko-, kesä- ja heinäkuun ajaksi käristyskupolin alle ja elokuun hana vuotaisi 400mm:n rankkasateilla helteet pois. Jos silloin jostain sattuisi löytymään villiä viljaa, voisi se olla kovassa arvossa. Epätodennäköistä toki.Nooh ne pari ostajaa jonka kanssa nyt puhunut niin sitä puolikasta ne on puhuneet et puolet kiinni. Parin myyjän kanssa jutellut niin ymmärsin et toinen laittanut enemmänkin ja toinen sen noin puolet. Tää myyjäpuolen raapaisu nyt on hyvin pieni. Mut kai noilla parilla ammattimaisella ostajalla jokin oikeansuuntainen näkemys on. Ja toinen oli kyl suoraan sanottuna huolissaan et villit jyvät voivat olla iso ongelma syksyllä.. kaurasta siis.
Tuo vaikuttaa mielenkiintoiselta ajatukselta. Tietysti jonkinlaista pinta-alaa tuo jo vaatii. Niinkuin itse sanoit niin 20ha:lta kertyisi hyvissä oloissa se rekkakuorma.Meille voi tuoda ongelmajäte viljaa, porttimaksu 100€/tn. Otan kaiken vastaan😉😉
Olin juuri aikeissa ehdottaa tuota. Jospa uskaltaisi Feedwayta ja Wishiä kiinnittää 2,5 t/ha, hyvänä vuotena hyvinkin tulee satoa 5 t/ha, jos ei lannoitteissa kovin säästele. Jos nyt saisikin ohraa kylvöön, ja satovuosi olisi hyvä, niin siinä olisi jokaiselta 20 ha:n alalta rekkakuorma ylijäämää tarjolla melko omakustannushintaan, riippuen siitä, kuinka hyvän sopimushinnan saa kiinni. Ajattelin, että jos 147 €/ha asettaisi tavoitehinnaksi, niin silloin jos sen 2,5 tonnia saisi kiinnitetyksi 190 €/t, tarvitsisi saada ylimäärästä (2,5 tonnista) 104 €/t. Sadon aletessa keskihinta on helpompi saavuttaa: 3,5 tonnin sadosta jäisi vain 1000 kg ylimäärää, joten tavoitekeskihintaan pääsisi 40 € tonnihinnalla ! Tämä 147 €/t olisi siis sellainen keskihinta, joka oli ennen hintakuplaa, johon voisi olla ihan tyytyväinen, jos sen saa rahana tilille. Silloin ei saanut.
Tässä tuon kiinnityssopimuksen ylittävän määrän hinnan voisi asettaa takuuhinnaksi, ettei sitä ylitettäisi, mutta ostajalle tulisi samalla määräriski, ettei saisi ennakoitua määrää, vaan mahdollisesti vähemmän, mutta ylijäämähinnan tonnihinnan aleneminen jättäisi ostajalle perusteen ottaa vähän vähemmänkin vastaan (rahtikulujen kompensaatioksi voisi tuota ajatella) . Myyjälle taas määräriski poistuisi, koska tietää kiinnityksen ylittävälle määrälle varman menekin olevan olemassa. Tässä voisi tietenkin tehdä yhteistyötä, ja vaikka viljelytarkastuksen, että myyjä ei haksahtaisi ohimyyntiin. Avoimilla korteilla tuossa pitää toimia. Samalla osapuolet voisivat keskustella kasvukauden aikana mahdollisista lisätoimenpiteistä, joilla voisi sen ennakoidun määrän saada täyteen, ostaja näin pystyisi ainakin neuvottelutasolla vaikuttamaan saatavaansa.
Vaihtoehtonahan tässä on mahdollisuus, että kiinnittämättöman viljan hinta on koko alalta sen 147 € tai jopa vähemmän, esimerkiksi 120 €/t . Siinä ei voita kuin viljaliike, yksityinen ostaja häviää silti hinnassa ja viljelijä häviää varmasti. Tämä ajattelemani ratkaisu olisi tavallaan takuuhintajärjestely myyjälle, kiinnityshinta koko sadolle 147 €/tonni, määrästä riippumatta, mutta suojaisi paremmin heikolta sadolta. .
Toki jonkinnäköinen maksuposti pitää asiassa olla, voisi ehkä olla mahdollista käyttää Viljatavastiaa sen mahdollisen ylijäämän maksujenvälittäjänä ja takaajana. Sinne se kiinnityksestä yli jäänyt osuus ehkä tulisi muutenkin laitettua markkinoita odottelemaan.
Tällainen järjestely, jos se muuttuisi todellisuudeksi, muuttaisi suunnitelmia ,siten että voisi tuota ohraa laittaakin. Tällä hetkellä ei näytä kovin todennäköiseltä, että ohra tulisi viljelysuunnitelmaan, koska ohrien satotaso tuntuu vaihtelevan kuivuudesta / märkyydestä johtuen eniten.
-SS-
Niin, viime kesältä, tuo 2500 kg/ha olisi ohralla ollut mahdollista kiinnittää, mutta ei 3300 kg/ha. Siitä on Feedwayta kiittäminen, aikaiset monitahoiset eivät selvinneet. Onneksi oli lisäksi ylivuotista materiaalia, ettei mennyt ihan pipariksi se ohran kiinnitys.
Siksi uskon, että Feedwayn ja Wishin yhdistelmä pääsisi melko varmasti 2,5 tonnin hehtaarisatoon, vaikka 2010 hellekesä uusiutuisi. Ja jos tulee viileä kesä 4-5 t:n sato on aivan mahdollinen.
Onhan näissä viljamarkkinoissa opettelua, viljantuottajan kannalta ylivoimaisesti suurin riski onkin edullinen kasvukausi, vaikka muuta voisi luulla.
-SS-
Niin, viime kesältä, tuo 2500 kg/ha olisi ohralla ollut mahdollista kiinnittää, mutta ei 3300 kg/ha. Siitä on Feedwayta kiittäminen, aikaiset monitahoiset eivät selvinneet. Onneksi oli lisäksi ylivuotista materiaalia, ettei mennyt ihan pipariksi se ohran kiinnitys.
Siksi uskon, että Feedwayn ja Wishin yhdistelmä pääsisi melko varmasti 2,5 tonnin hehtaarisatoon, vaikka 2010 hellekesä uusiutuisi. Ja jos tulee viileä kesä 4-5 t:n sato on aivan mahdollinen.
Onhan näissä viljamarkkinoissa opettelua, viljantuottajan kannalta ylivoimaisesti suurin riski onkin edullinen kasvukausi, vaikka muuta voisi luulla.
-SS-
Tarkoitat edullisella sellaista normaalia hyvää kasvukautta? Eli kasvukautta jolloin tulee kohtuu hyvä sato? Kuten esim. Viime ja edellinen olivat?
Jos näin niin olen samaa mieltä. Jokaisen epäedullisen kasvukauden jälkeen hinnat ovat aina pompanneet. Viimeisin 21 kuivavuosi yhdistettynä ukrainansotaan. Sitä edellinen 17 märkä syksy ja 18 kuiva vuosi. Sitten 12 märkä syksy. Oliko vielä joku 2008 kuiva vuosi jne.
Joskus katselin et keskimäärin noin 5v välein tulee pompsi. Viiden vuoden viljat kun pystyy varastoimaan niin saa aina myydä hyvällä hintaa.. ;D
Kyllä tarkoitan. Koko maan sato taisi kuitenkin yltää kohtuu normaaliksi. Ei hyväksi niinkuin 2022 eikä surkeaksi kuten 2021.Niin, viime kesältä, tuo 2500 kg/ha olisi ohralla ollut mahdollista kiinnittää, mutta ei 3300 kg/ha. Siitä on Feedwayta kiittäminen, aikaiset monitahoiset eivät selvinneet. Onneksi oli lisäksi ylivuotista materiaalia, ettei mennyt ihan pipariksi se ohran kiinnitys.
Siksi uskon, että Feedwayn ja Wishin yhdistelmä pääsisi melko varmasti 2,5 tonnin hehtaarisatoon, vaikka 2010 hellekesä uusiutuisi. Ja jos tulee viileä kesä 4-5 t:n sato on aivan mahdollinen.
Onhan näissä viljamarkkinoissa opettelua, viljantuottajan kannalta ylivoimaisesti suurin riski onkin edullinen kasvukausi, vaikka muuta voisi luulla.
-SS-
Tarkoitat edullisella sellaista normaalia hyvää kasvukautta? Eli kasvukautta jolloin tulee kohtuu hyvä sato? Kuten esim. Viime ja edellinen olivat?
Jos näin niin olen samaa mieltä. Jokaisen epäedullisen kasvukauden jälkeen hinnat ovat aina pompanneet. Viimeisin 21 kuivavuosi yhdistettynä ukrainansotaan. Sitä edellinen 17 märkä syksy ja 18 kuiva vuosi. Sitten 12 märkä syksy. Oliko vielä joku 2008 kuiva vuosi jne.
Joskus katselin et keskimäärin noin 5v välein tulee pompsi. Viiden vuoden viljat kun pystyy varastoimaan niin saa aina myydä hyvällä hintaa.. ;D
Siis mitä? Tarkoitatko viime kasvukaudella vuotta 2023, jolloin -SS-:n viljat kuolivat pystyyn, eikä tilanne lounaassa ollut kellään juurikaan sen häävimpi? Jopa pohjaalaaset puhuuvat, jotta sato jäi vain johonkin 5 tonniin. Edellinen kasvukausi 2022 oli sentään kohtuullinen, jos unohtaa jollain tavalla massiiviset uusintakylvöt. Edullinen kasvukausi on ollut viimeksi 2019.
Koko maan tasolla tarkasteltuna sato ylsi kohtuu normaaliin. Luulen, että moni yllättyi sadosta lopulta positiivisesti. Mutta täällä lounaisessa Suomessa tosiaankaan ei ollut häävi kasvukausi, kun elokuun sateet vielä vaikuttivat negatiivisesti laatuun ja peltojen kantavuuteen. Laatuongelmia oli monessa osassa Suomea, joten siinä mielessä pidän sitä ihan perusteltuna mittarina, kun arvioidaan koko kasvukautta. Tekeekö sillä hyvälläkään sadolla mitään, jos ei sitä ei saa korjattua tai sitä ei edes kannata korjata?
Koko maan tasolla tarkasteltuna sato ylsi kohtuu normaaliin. Luulen, että moni yllättyi sadosta lopulta positiivisesti. Mutta täällä lounaisessa Suomessa tosiaankaan ei ollut häävi kasvukausi, kun elokuun sateet vielä vaikuttivat negatiivisesti laatuun ja peltojen kantavuuteen. Laatuongelmia oli monessa osassa Suomea, joten siinä mielessä pidän sitä ihan perusteltuna mittarina, kun arvioidaan koko kasvukautta. Tekeekö sillä hyvälläkään sadolla mitään, jos ei sitä ei saa korjattua tai sitä ei edes kannata korjata?
Niin no mä lasken sadon määrän vasta sitten kun se on korjattu. ;)
Laadun kanssa oli Juu varmaan monilla ongelmia. Ja kai tuo nykypuheissa näkyy eli hyvälaatuiselle kerrotaan olevan kysyntää ja rehulaatua riittää. Hinnoissa tuo ei ole näkynyt. Mut nyt on eriytymistä alkanut näkyä. Rehulaadun hintaa tiputettu ja leipä pysynyt samoissa.
Se nyt sitten kai on vähän katsontakannasta kiinni lasketaanko viime vuosi hyväksi vai huonoksi. Jos lähtökohtaisesti suomen kulutus on vähän vaille 3 miljardia kiloa ja tuotannon vaihteluväli on alta 2,5 miljardista reiluun 3,5 miljardiin niin viime vuoden noin kulutusta vastaava määrä on tietysti hieman keskiarvoa alempi. Vuoden 2022 korkea yli 3,5 miljardin kilon sato on kuitenkin yksi syy siihen että suoranaista pulaa ei ole.
Ja kun se kulutus on vain sen vaille kolmen niin oikeastaan kaikki sen yli tekee hallaa hinnoille. Teollisuus tuntuu nykypäivänä elävän kädestä suuhun ja viljan varastointi on ulkoistettu viljelijöille.
Koko maan tasolla tarkasteltuna sato ylsi kohtuu normaaliin. Luulen, että moni yllättyi sadosta lopulta positiivisesti. Mutta täällä lounaisessa Suomessa tosiaankaan ei ollut häävi kasvukausi, kun elokuun sateet vielä vaikuttivat negatiivisesti laatuun ja peltojen kantavuuteen. Laatuongelmia oli monessa osassa Suomea, joten siinä mielessä pidän sitä ihan perusteltuna mittarina, kun arvioidaan koko kasvukautta. Tekeekö sillä hyvälläkään sadolla mitään, jos ei sitä ei saa korjattua tai sitä ei edes kannata korjata?
Niin no mä lasken sadon määrän vasta sitten kun se on korjattu. ;)
Laadun kanssa oli Juu varmaan monilla ongelmia. Ja kai tuo nykypuheissa näkyy eli hyvälaatuiselle kerrotaan olevan kysyntää ja rehulaatua riittää. Hinnoissa tuo ei ole näkynyt. Mut nyt on eriytymistä alkanut näkyä. Rehulaadun hintaa tiputettu ja leipä pysynyt samoissa.
Se nyt sitten kai on vähän katsontakannasta kiinni lasketaanko viime vuosi hyväksi vai huonoksi. Jos lähtökohtaisesti suomen kulutus on vähän vaille 3 miljardia kiloa ja tuotannon vaihteluväli on alta 2,5 miljardista reiluun 3,5 miljardiin niin viime vuoden noin kulutusta vastaava määrä on tietysti hieman keskiarvoa alempi. Vuoden 2022 korkea yli 3,5 miljardin kilon sato on kuitenkin yksi syy siihen että suoranaista pulaa ei ole.
Ja kun se kulutus on vain sen vaille kolmen niin oikeastaan kaikki sen yli tekee hallaa hinnoille. Teollisuus tuntuu nykypäivänä elävän kädestä suuhun ja viljan varastointi on ulkoistettu viljelijöille.
Hyvä tapa, mutta pointtihan on se, että vielä elokuun 20. päivä voi näyttää viiden tonnin kaurapelto hyvältä, kun se on vielä pystyssä, ja 5. syyskuuta voi jo olla, ettei pellolle kannata enää mennä puimurilla, kun on kaura maatamyöten vesilätäköissä nurin ja kasvaa jo seuraavaa satoa... Tai sitten jos pui "hyvän" viiden tonnin sadon ja työlään kuivauksen jälkeen huomaakin, että on niin toksiinista, ettei kelpaa kuin polttolaitokselle... Silloin harmitus on suuri ja tekisi mieli sanoa, että melkein sai hyvän sadon. ;D
Kyllä tarkoitan. Koko maan sato taisi kuitenkin yltää kohtuu normaaliksi. Ei hyväksi niinkuin 2022 eikä surkeaksi kuten 2021.
Vaikka varsinais Suomesta vilja-aittana puhutaan niin yksistään sadon epäonnistuminen siellä ei vielä riitä tuhoamaan koko maan satoa.
Koko maan tasolla tarkasteltuna sato ylsi kohtuu normaaliin. Luulen, että moni yllättyi sadosta lopulta positiivisesti. Mutta täällä lounaisessa Suomessa tosiaankaan ei ollut häävi kasvukausi, kun elokuun sateet vielä vaikuttivat negatiivisesti laatuun ja peltojen kantavuuteen. Laatuongelmia oli monessa osassa Suomea, joten siinä mielessä pidän sitä ihan perusteltuna mittarina, kun arvioidaan koko kasvukautta. Tekeekö sillä hyvälläkään sadolla mitään, jos ei sitä ei saa korjattua tai sitä ei edes kannata korjata?
Niin no mä lasken sadon määrän vasta sitten kun se on korjattu. ;)
Laadun kanssa oli Juu varmaan monilla ongelmia. Ja kai tuo nykypuheissa näkyy eli hyvälaatuiselle kerrotaan olevan kysyntää ja rehulaatua riittää. Hinnoissa tuo ei ole näkynyt. Mut nyt on eriytymistä alkanut näkyä. Rehulaadun hintaa tiputettu ja leipä pysynyt samoissa.
Se nyt sitten kai on vähän katsontakannasta kiinni lasketaanko viime vuosi hyväksi vai huonoksi. Jos lähtökohtaisesti suomen kulutus on vähän vaille 3 miljardia kiloa ja tuotannon vaihteluväli on alta 2,5 miljardista reiluun 3,5 miljardiin niin viime vuoden noin kulutusta vastaava määrä on tietysti hieman keskiarvoa alempi. Vuoden 2022 korkea yli 3,5 miljardin kilon sato on kuitenkin yksi syy siihen että suoranaista pulaa ei ole.
Ja kun se kulutus on vain sen vaille kolmen niin oikeastaan kaikki sen yli tekee hallaa hinnoille. Teollisuus tuntuu nykypäivänä elävän kädestä suuhun ja viljan varastointi on ulkoistettu viljelijöille.
Hyvä tapa, mutta pointtihan on se, että vielä elokuun 20. päivä voi näyttää viiden tonnin kaurapelto hyvältä, kun se on vielä pystyssä, ja 5. syyskuuta voi jo olla, ettei pellolle kannata enää mennä puimurilla, kun on kaura maatamyöten vesilätäköissä nurin ja kasvaa jo seuraavaa satoa... Tai sitten jos pui "hyvän" viiden tonnin sadon ja työlään kuivauksen jälkeen huomaakin, että on niin toksiinista, ettei kelpaa kuin polttolaitokselle... Silloin harmitus on suuri ja tekisi mieli sanoa, että melkein sai hyvän sadon. ;D
Mielihän voi tehdä sanoa mitä vain, mutta itse pitäydyn totuudessa. Sato on silloin vasta kun se on laarissa ja kauppakelpoista... ::)
Tässäköhän se oma osaamattomuus sitten onkin kun olen aina miettinyt, että jos nyt vaikka yleisesti puhutaan keskisadosta niin joku kun rehvastelee saavansa, kuuden tonnin keskisadon ja 5v peräkkäin niin satoarvio tehdään tieltä katsoen laihoa.. ;D
Oli niin tai näin, on kiistattomasti totta, että meillä tuli viime vuonna kevätvehnää 1600 kg/ha.
Niin ei ole tullut vielä oikeasti vastaan sellaista tilannetta, että puitu sato olisi polttolaitokselle päätynyt. Aina ne elukat vähintään on ne jyvät syöneet. Mut joo olet tietysti oikeassa et onhan sieltä satoa tullut.Koko maan tasolla tarkasteltuna sato ylsi kohtuu normaaliin. Luulen, että moni yllättyi sadosta lopulta positiivisesti. Mutta täällä lounaisessa Suomessa tosiaankaan ei ollut häävi kasvukausi, kun elokuun sateet vielä vaikuttivat negatiivisesti laatuun ja peltojen kantavuuteen. Laatuongelmia oli monessa osassa Suomea, joten siinä mielessä pidän sitä ihan perusteltuna mittarina, kun arvioidaan koko kasvukautta. Tekeekö sillä hyvälläkään sadolla mitään, jos ei sitä ei saa korjattua tai sitä ei edes kannata korjata?
Niin no mä lasken sadon määrän vasta sitten kun se on korjattu. ;)
Laadun kanssa oli Juu varmaan monilla ongelmia. Ja kai tuo nykypuheissa näkyy eli hyvälaatuiselle kerrotaan olevan kysyntää ja rehulaatua riittää. Hinnoissa tuo ei ole näkynyt. Mut nyt on eriytymistä alkanut näkyä. Rehulaadun hintaa tiputettu ja leipä pysynyt samoissa.
Se nyt sitten kai on vähän katsontakannasta kiinni lasketaanko viime vuosi hyväksi vai huonoksi. Jos lähtökohtaisesti suomen kulutus on vähän vaille 3 miljardia kiloa ja tuotannon vaihteluväli on alta 2,5 miljardista reiluun 3,5 miljardiin niin viime vuoden noin kulutusta vastaava määrä on tietysti hieman keskiarvoa alempi. Vuoden 2022 korkea yli 3,5 miljardin kilon sato on kuitenkin yksi syy siihen että suoranaista pulaa ei ole.
Ja kun se kulutus on vain sen vaille kolmen niin oikeastaan kaikki sen yli tekee hallaa hinnoille. Teollisuus tuntuu nykypäivänä elävän kädestä suuhun ja viljan varastointi on ulkoistettu viljelijöille.
Hyvä tapa, mutta pointtihan on se, että vielä elokuun 20. päivä voi näyttää viiden tonnin kaurapelto hyvältä, kun se on vielä pystyssä, ja 5. syyskuuta voi jo olla, ettei pellolle kannata enää mennä puimurilla, kun on kaura maatamyöten vesilätäköissä nurin ja kasvaa jo seuraavaa satoa... Tai sitten jos pui "hyvän" viiden tonnin sadon ja työlään kuivauksen jälkeen huomaakin, että on niin toksiinista, ettei kelpaa kuin polttolaitokselle... Silloin harmitus on suuri ja tekisi mieli sanoa, että melkein sai hyvän sadon. ;D
Mielihän voi tehdä sanoa mitä vain, mutta itse pitäydyn totuudessa. Sato on silloin vasta kun se on laarissa ja kauppakelpoista... ::)
Tässäköhän se oma osaamattomuus sitten onkin kun olen aina miettinyt, että jos nyt vaikka yleisesti puhutaan keskisadosta niin joku kun rehvastelee saavansa, kuuden tonnin keskisadon ja 5v peräkkäin niin satoarvio tehdään tieltä katsoen laihoa.. ;D
Oli niin tai näin, on kiistattomasti totta, että meillä tuli viime vuonna kevätvehnää 1600 kg/ha. Ainoa vaan, ettei sitä kannattanut itse puida ja kuivata, kun oli niin itänyttä ja homeista moskaa, ja määräala oli sen verran pieni. Kanoille ilmeisesti kuitenkin kelpasi, kun eräs isäntä sen pui omiensa joukkoon, kun puintia (=pellon siistimistä) vastaan ilmaiseksi sai. Eli meille sato nolla, mutta kyllä siitä satoa silti oikeasti tuli.
Jos itse puit viljaa neljä tonnia hehtaarilta ja vasta esinäytteestä saat tiedon, ettei kelpaakaan muualle kuin polttolaitokselle, jos sinnekään, niin silloinko sanot, että satoa tuli 0 kg/ha? Vaikka puoli kylää on sen nähnyt, että puimuri on kulkenut ja kärrykuormat viuhuneet. Kyllä se niin on, että kasvi tuottaa satoa joka tapauksessa tietyn määrään, vaikka joku teennäinen laatumääritys sitten arvottaisikin sen sadon täyteen nollaan. Syötiin ne toksiiniset jyvät ennenkin, ja vielä tulee sekin päivä, kun kukaan ei edes kysy toksiineista, jos jonkun leivänkannikan tai puurotipan eteensä saa.
Satotasoilla rehvastelu puolestaan on vain ylimielisyyttä.
Oli niin tai näin, on kiistattomasti totta, että meillä tuli viime vuonna kevätvehnää 1600 kg/ha.
Tuo oli aivan normaali savimaiden ilmiö, ja sitten joidenkin lajikkeiden, kuten Leijonan, erityispiirteinä sato jäi puoleen tuosta. Kuitenkin, kastelun ja altakastelun piirissä ei ole kuin alle kymmenesosa pelloista. Valitettavasti nämä nähtävästi osuvat siementuotannon pelloiksi, joten kenttäolosuhteiden ja siementuotanto-olosuhteiden kuilu kasvaa. Samaa on huomattu muuallakin maailmassa.
Toinen ongelma on kääpiögeenien käyttö lakoherkkyyden poistamiseksi. Nämä lajikkeet tarvitsevat valtaisan ylilannoituksen, kasvattaakseen edes lähes normaalipituisen korren, tai juuria yleensäkään. Altakastelun käyttö siemenkokeissa ja korrenlujuudessa karjanlantakasavaatimuksen yhdistelmä tuottaa sellaisia herkkiä valmiiksi aineenvaihduntasairautta potevia lajikkeita, jotka kuolevat normaalille kuivanmaan pellolle kylvettäessä.
-SS-
Vuoden 2017 kokonaissadon suuruus asettui vuosien 2020 ja 2022 väliin. Normaaleihin kuivahkoihin vuosiin tottuneet lounaissuomalaiset eivät nähneet 2017 vuodessa haasteina kuin suuren viljamäärän kuivauksen ja mahduttamisen aina ahtaille markkinoille. Varsinkin öljykasveista tuli mahtavasti, koska öljykasvitkin tykkäävät vedestä.Niinhän tuo näyttää osuvan, kun katsoi laittamaasi kuvaa.
-SS-
Kevätvehnä on itselläni ollut varmin viljeltävä lähes aina, viime vuosi oli poikkeus, kun k-vehnän sato jäi heikoimmaksi. Ohran ja kauran sadot kohtalaisia/hyviä.Huomaa et olet kymenlaakson viljelijä? ;D
Kauraa kehutaan täällä helpoksi viljeltäväksi, no en sanois noin, toki menestyy happamallakin maalla, toisin kuin muut viljat, mutta keskikesän kuivuus jos osuu omille savikoille, niin pieneksi jäävät sato, hl-paino ja jyväkoko, siinä onkin sit tekemistä, että saa jonnekkin kaupaksi ne kahut. Ja sateisena kesänä tulee kyllä hyvä sato, mutta sitten joutuu jännäämään Doneja.
Ohra on mielestäni helppo ja melko huoleton viljeltävä, kun valitsee pitkäkortisen 2-tahoisen lajikkeen (nyt kokeilussa Conan). Ainoa isompi huoli ja jännäämisen aihe on runsaat sateet kylvön jälkeen, ohra ei märkyyttä kestä, mutta riski omalla seudulla runsaasiin alkukesän sateisiin on pieni.
Mutta kevätvehnä, tosiaan viljelyvarma kasvi, vaikka viime vuonna jäi sato pieneksi, kelpasi se sentään leipävehnäksi. Nyt Sibeliuksen rinnalle kokeiluun Selina, pitkäkortisin lajike, kevätvehnissäkin suosin pitkäkortisia lajikkeita, koska näillä poudanaroilla savikoilla ei lakoutumisen vaaraa ole. Enkä typpilannoita mitenkään älyttömästi edes kevätvehnää.
Calispero on niin helkatin ohutlehtinen. Ei oo kunnon aurinkopaneelia lippulehdeksi.
Raision kevätvehnä -18€ korkeimmasta 245€ tasosta ensi kauteen. Syyskuussa sit vasta ykkösellä alkaviin.
Calispero on niin helkatin ohutlehtinen. Ei oo kunnon aurinkopaneelia lippulehdeksi.
Ja viljankiinnityshinnat nousee joka viikko kevättä kohden jos lumen määrä lisääntyy kymmenen senttiä joka viikko.10 senttiä lunta tarkoittaa 10 euroa lisää kiinnityshintaa :) :) Sama kun 30 asteen pakkasilla voi tuulimyllyistä tarkastaa sähkön pörssihinnan, jos eivät pyöri niin sitten se on vähintään 1,50-2.00 Euroa kwh. Ja yleensähän kovilla pakkasilla myllyt nauttii hilaisuudestaan :)Kiinnityksissä ollut nyt suunta alaspäin, vaikka täällä ainakin lumi lisääntynyt viime aikoina. Nyt tulee taivaalta ihan silkkaa vettä.
Tuossa muutamalta kyselin mikä on tilanne, liki kaikilla oli kaikki myyty ja viimeiset tammikuussa lähdössä. Turengista mennyt viljarekkoja Lahtea kohti jonossa pari viikkoa. Monta reissua ajaa päivässä, kai ne pullapojilla käy vaanSama on oma kokemus. Kyl ne siilot tyhjät on tai kaupat vähintään so*****.
Täys jumi tulossa markkinoilla. Viljaa on tiloilla siiloissa vaikka kuinka paljon. Alkaa jo minuakin epäillyttää onko lopuille jämille keväällä enää kippiaikoja. Tavoite näyttää ostajilla olevan alaspäin niin pian kuin mahdollista. Ainoa mikä tilanteen pelastaa on katovuosi, mutta voiko siihenkään enää luottaa.Nyt haluaisin tietää et missä sitä tavaraa on. Tässä kun nyt rehuohran saatavuutta selvitellyt niin kyl itselle jäänyt käsitys et paljon on kauppoja jo tehty eikä vapaata viljaa ylenmäärin ole.
Miksi kukaan päivittelisi kuvattua tilannetta, koska tilanne ei kuulosta mitenkään poikkeukselliselta. Ohralla ei välttämättä ole menekkiä, edes matalalla hinnalla. Eihän sitä ole luvattu, että menekin takkuilu aiheuttaisi ohran tarjonnan lisääntymistä ohran käyttäjille.Niin tai näin mut lähialueen viljanostajien siiloissa ei rehuohraa ole kuin sen verran et jopa tälläinen harrastelija elukkafarmari saisi sen käytettyä.
Ehkä suuret yksiköt toimivat omilla ohran hankintakanavillaan, ja pientoimijat kokevat tämän tilanteen sellaisena, ettei ohraa saisi ? Sitä kuplahinnoiteltua 400 euron ylivuotista kiinnitysohraa lienee mukavasti tarjolla, mutta ymmärrän, ettei sellainen hinta kiinnosta ketään järjissään olevaan ohran käyttäjää.
-SS-
Niin tai näin mut lähialueen viljanostajien siiloissa ei rehuohraa ole kuin sen verran et jopa tälläinen harrastelija elukkafarmari saisi sen käytettyä.
Eli se on ohra on joku viljelijöiden siilossa tai sitten sitä ei ole ainakaan tässä lähiseudulla.. ::)
No juu en sinne ollut yhteydessä. Vielä. Ehkä sitä nyt sit täytyy kysyä...
Niin tai näin mut lähialueen viljanostajien siiloissa ei rehuohraa ole kuin sen verran et jopa tälläinen harrastelija elukkafarmari saisi sen käytettyä.
Eli se on ohra on joku viljelijöiden siilossa tai sitten sitä ei ole ainakaan tässä lähiseudulla.. ::)
Kannattaisi kuitenkin kysyä Viljatavastialta sitä ohraa, niiden pitäisi nähdä tietokannasta viljelijöiden myymättömät erät, ja rahtiin joudut varaamaan lisää, jos tavara tulee kauempaa, mutta ehkä välityspalkkio ei ainakaan ole suurempi kuin näiden keskusliikkeiden tai A-Rehun hinnat ?
Osuuskunnan jäsenet eivät taida nähdä kanssaviljelijöiden varastoja, siksi pitää varmaan kysyä päälliköiltä.
-SS-
Se, mikä Viljatavastian vahvuus näyttäisi olevan, että se tilittää viljan jäsenelle, ja varmaan laskuttaa ostajaa, nähtävästi siis tulee jonkinlainen rahoitusvalmius. En muuta tiedä, olen kerran kysynyt noin vuosi sitten, ja ilmoittivat, että Tavastia hoitaa rahaliikenteen. Paikalliset kaksi viljakaupan keskusliikettä (onhan siellä semmoinen kioski kolmannellakin, en ole kehdannut lähteä koputtelemaan sinne vielä) eivät suostuneet rahoittamaan tilalta-tilalle -kauppaa heidän kauttaan laskuttamalla. Tai iso L lähinnä pudisti päätään, ja keskustelu oli siinä, ja iso H kyllä myönsi heillä olevan rehuasiakkaita, mutta vilja ei siihen rehupiikkiin sisältynyt.Outoa. Näin viljaa ostavana niin molemmat olisivat valmiita hoitamaan rahaliikenteen. L kertoi et välityspalkkio riippuu ihan suoraan työnmäärästä. H:lla ei hinnoittelusta ollut puhetta, mut kuulemma onnistuu.
Näin sitä vaan täällä sivussa mietitään viljalle menekkiä, siellä toisaalla sitten mietitään, mistä sitä viljaa saisi.
-SS-
Outoa. Näin viljaa ostavana niin molemmat olisivat valmiita hoitamaan rahaliikenteen. L kertoi et välityspalkkio riippuu ihan suoraan työnmäärästä. H:lla ei hinnoittelusta ollut puhetta, mut kuulemma onnistuu.
Raha ei ole se Ongelma. Ongelma on se ettei sitä tavaraa vain ole... 8)
^
Eikö viljaa ala löytymään jos pistää spostia tai soittaa Lantamannenille,Hankkijalle,Bernerille tai A-rehulle?Ilmoittaa tarvittavan määrä ja kuulostelee onko hinta sopiva.
Outoa. Näin viljaa ostavana niin molemmat olisivat valmiita hoitamaan rahaliikenteen. L kertoi et välityspalkkio riippuu ihan suoraan työnmäärästä. H:lla ei hinnoittelusta ollut puhetta, mut kuulemma onnistuu.
Raha ei ole se Ongelma. Ongelma on se ettei sitä tavaraa vain ole... 8)
En sanonutkaan, että raha olisi ongelma. Ymmärrät ehkä nyt, että täällä ihan ketjujen kaupunkimaatalouskaupoissa on toinen kuva maatilamarkkinoista, ei haluta edes maksupostia ottaa, vaikka se vastaanottajan saman ketjun konttori toisessa läänissä olisikin valmis hankkimaan asiakkaansa viljan heidän takaamana.^
Eikö viljaa ala löytymään jos pistää spostia tai soittaa Lantamannenille,Hankkijalle,Bernerille tai A-rehulle?Ilmoittaa tarvittavan määrä ja kuulostelee onko hinta sopiva.
Oletan, että hinta ei ole sopiva. Väliä pitäisi varmaan saada vähän enemmän. Onhan se suorastaan tehotonta, ensin viljanviljelijä myy liikkeelle, maksaa välityspalkkion ja rahdin. Sitten viljan tarvitsija ostaa sen saman viljan ja maksaa välityspalkkion ja rahdin.
Kyllä viljalle hintaa tuolla tavalla tulee.
-SS-
Outoa. Näin viljaa ostavana niin molemmat olisivat valmiita hoitamaan rahaliikenteen. L kertoi et välityspalkkio riippuu ihan suoraan työnmäärästä. H:lla ei hinnoittelusta ollut puhetta, mut kuulemma onnistuu.
Raha ei ole se Ongelma. Ongelma on se ettei sitä tavaraa vain ole... 8)
En sanonutkaan, että raha olisi ongelma. Ymmärrät ehkä nyt, että täällä ihan ketjujen kaupunkimaatalouskaupoissa on toinen kuva maatilamarkkinoista, ei haluta edes maksupostia ottaa, vaikka se vastaanottajan saman ketjun konttori toisessa läänissä olisikin valmis hankkimaan asiakkaansa viljan heidän takaamana.^
Eikö viljaa ala löytymään jos pistää spostia tai soittaa Lantamannenille,Hankkijalle,Bernerille tai A-rehulle?Ilmoittaa tarvittavan määrä ja kuulostelee onko hinta sopiva.
Oletan, että hinta ei ole sopiva. Väliä pitäisi varmaan saada vähän enemmän. Onhan se suorastaan tehotonta, ensin viljanviljelijä myy liikkeelle, maksaa välityspalkkion ja rahdin. Sitten viljan tarvitsija ostaa sen saman viljan ja maksaa välityspalkkion ja rahdin.
Kyllä viljalle hintaa tuolla tavalla tulee.
-SS-
Outoa. Näin viljaa ostavana niin molemmat olisivat valmiita hoitamaan rahaliikenteen. L kertoi et välityspalkkio riippuu ihan suoraan työnmäärästä. H:lla ei hinnoittelusta ollut puhetta, mut kuulemma onnistuu.
Raha ei ole se Ongelma. Ongelma on se ettei sitä tavaraa vain ole... 8)
En sanonutkaan, että raha olisi ongelma. Ymmärrät ehkä nyt, että täällä ihan ketjujen kaupunkimaatalouskaupoissa on toinen kuva maatilamarkkinoista, ei haluta edes maksupostia ottaa, vaikka se vastaanottajan saman ketjun konttori toisessa läänissä olisikin valmis hankkimaan asiakkaansa viljan heidän takaamana.
^
Eikö viljaa ala löytymään jos pistää spostia tai soittaa Lantamannenille,Hankkijalle,Bernerille tai A-rehulle?Ilmoittaa tarvittavan määrä ja kuulostelee onko hinta sopiva.
Senkin rikoksen ajattelin tehdä , että omaan käyttöön puin hieman timotein siementä.
Ohran siementä on mennyt paljon siemenkauppiailta, että toiveikkuutta on kentällä, että ohran hinta olisi taas voimissaan. En kyllä ymmärrä, mikä sitä ohran hintaa voisi täällä vilja-alueella nostaa, ohralla ei taida olla käyttöä alle 150 km säteellä.Eiköhän kysymys ole kuitenkin mallasohralajikkeista, koska sen hinta on vieläkin hyvä.
Kauran siementä saa vielä helposti, ja näyttää siltä, että kaikkia kevätvehnälajikkeita on tarjolla, mitä vaan keksii kysyä.
-SS-
Ohran siementä on mennyt paljon siemenkauppiailta, että toiveikkuutta on kentällä, että ohran hinta olisi taas voimissaan. En kyllä ymmärrä, mikä sitä ohran hintaa voisi täällä vilja-alueella nostaa, ohralla ei taida olla käyttöä alle 150 km säteellä.Eiköhän kysymys ole kuitenkin mallasohralajikkeista, koska sen hinta on vieläkin hyvä.
Kauran siementä saa vielä helposti, ja näyttää siltä, että kaikkia kevätvehnälajikkeita on tarjolla, mitä vaan keksii kysyä.
-SS-
Näinhän tämä toimii.
Koska rehuohran hinta ehkä romahtaa, tulee mallasviljelyyn nyt sitten toinen riskitekijä, mallaslaadun pettämisen varajärjestelmää ei ole, eli ohra menee kovasti ruiskutelluksi ongelmajätteeksi.
-SS-
Ohra A rehu Hämeenlinna 155e t kuulosta... Ettei tartte kylvää keväällä.Näköjään palataan siihen hintaan, mitä oli silloin kun tuet oli puolta isommat. Enemmän ja enemmän näyttää siltä ettei viljelijöistä kukaan välitä. Joku varmuusvaraston avaaminen vaan pitää siemenviljan hinnan korkeella. Juuri pudottelin ne metrin lumet lannoitekasan päältä ja luvattiin maaliskuu oikein kylmää. Huhtikuu ratkaisee. Tuleeko Suomessa ensimmäinen 50 prosentin sänkikesantovuosi. Ja jos tulee niin siitä olisin hyvin hiljaa isoissa medioissa. Ei kaikkien tarvi tietää kaikkea :) 50 prosentinsänkikesantovuodessa on lieveilmiöitä: polttoainekulutus-työllisyysvaikutus-ympäristökiittää.
Kuinkas paljon taaksepäin pitää mennä jotta tuet on ollut puolta isommat?Ohra A rehu Hämeenlinna 155e t kuulosta... Ettei tartte kylvää keväällä.Näköjään palataan siihen hintaan, mitä oli silloin kun tuet oli puolta isommat. Enemmän ja enemmän näyttää siltä ettei viljelijöistä kukaan välitä. Joku varmuusvaraston avaaminen vaan pitää siemenviljan hinnan korkeella. Juuri pudottelin ne metrin lumet lannoitekasan päältä ja luvattiin maaliskuu oikein kylmää. Huhtikuu ratkaisee. Tuleeko Suomessa ensimmäinen 50 prosentin sänkikesantovuosi. Ja jos tulee niin siitä olisin hyvin hiljaa isoissa medioissa. Ei kaikkien tarvi tietää kaikkea :) 50 prosentinsänkikesantovuodessa on lieveilmiöitä: polttoainekulutus-työllisyysvaikutus-ympäristökiittää.
Kaikkien tuotantopanoksien hinnat nousevat, tuet laskevat, byrokratia lisääntyy, viljan hinta palaa matalaksi, ilmastonmuutos painaa satoa ja laatua jne. Ja vielä jotkut jaksavat väittää, että tämähän on hyvää hommaa. En kyllä ihan ymmärrä.Sittenhän meitä on kaksi.. ;D
Porvoon jalostamo ajetaan alas. Täytyy alkaa katteleen paljonko sitä polttopainetta jäi viime vuoden kuivauksilta. Ja kuinka monta hehtaaria sillä saa kynnettyä,äestettyäja kylvettyä. Eihän tälläiset mitään viljan hintaan vaikuta, mutta yksilötasolla voi olla haastavaa. Ennen aina tehnyt tukihakemuksen kun haku on auennut, mutta tänä vuonna ajattelin kolmanneksi viimeisenä päivänä, mikä se sitten sattuukin oleen. Ei tarvi puljata sitten enään. Raadin mielipidettä kyselen. Kannattaako kylvää eka 50 prosenttia mikä on kynnetty vai kannattaako kyntää eka 50 prosenttia mikä jäi viime syksynä kylvämättä ja alkaa sitten vasta kylvöille. Ekassa vaihtoehdossa voi loput jättää sänkikesannolle ja ilmoittaa ne sitten sillain. Olisihan se jonkinmoinen vuorotteluvapaa..eikö sekin ole kohta loppumassa. Ehtisi käyttää ennekuin loppuu :)Toihan nyt on ihan tilakohtainen juttu mitä pitää tehdä, turha siihen on raadin mielipidettä kysellä...
Tuli käytyä eilen Raision viljelijäillassa. Oli kaikkien aikojen ennätysyleisö ja tilaisuuteen oli pitänyt laittaa ilmoittautuminen kiinni. Nyt oli saatu jo ennakkotietoa tulevan kauden viljelyaloista. Vyrrillä ollut joku kysely ja siinä tuhat vastaajaa. Ihmiset aikovat lisätä elintarvikekauran viljelyä niin paljon, että se johtaisi nelinkertaiseen määrään suurimokauraa siihen nähden, mikä on kotimaan tarve. Eli se mistä on täälläkin keskusteltu, tullee myös toteutumaan. Jos ei nyt vielä mennyt jakeluun, niin Raisiolle ei ainakaan tarvitse kauroja ensi talvena tarjota, jollei ole sopimusta olemassa. Kesähän muuttaa helposti tilannetta esim. doneiksi. Siitä sitten seuraa, että rehuviljaa on aivan tolkuttomasti markkinoilla. Olen siinä päässä, että vaikka kesä menisi aivan persiilleen, niin kauraa kyllä riittää markkinoille ummet ja lammet.Se on sit villikaura syksyllä alta satasen.. ;D
Sitten käsiteltiin nikkeliasiaa. Saatu Eu:ssa neuvoteltua rajoja hieman korkeammiksi. Tuo jonkun verran helpotusta, mutta kokonaisuutena Suomi on taas kerran poikkeustapaus ja ihan kusessa. Kaura on herkkä imemään nikkeliä maaperästä. Yllättäen hyvän ph:n pellot selviävät kuitenkin paremmin eli eivät ime nikkeliä niin helposti kuin happamat maat. Nikkelin mittaaminen on toistaiseksi niin vaikeaa, että Eurofins lähettää näytteet ulkomaille tutkittavaksi. Varsinaisesti tämä nikkelin kanssa peuhaaminen alkaa kait vasta vuonna 2026,kun sitä aletaan tarkkailla viljanäytteistä. Siihen asti on Raisiolla aikaa kehittää systeemejä. Noin yleisesti nikkeli on elimistölle vaaraton aine, koska se ei imeydy kaurasta ihmiseen vaan on niin sanottu läpimenoerä. Mutta nykyaika, kun tarkkaa, niin tätäkin seurataan.
Markkinoista yleisesti. Rehuohra on Hankkijalla satamissa 135e. Tarkoittaa, että siilot on täynnä. Ei tarvita enää tälle kaudelle. Ennuste tulevan kesän viljelyaloista kertoi, että ohraa viljellään kuitenkin melko iso määrä. Oleellista pudotusta ei ole näkyvissä. Se tietää, että hinnat myös pysyvät siellä 130:ssä.
Vaikuttais siltä, että markkinoilta(kaan) ei tule sitä vetoapua, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää se perinteinen, tuttu kärvistely. ;D
Ei paljoa motivoi viljanviljely noilla eväillä. Vehnä enää puuttuu madonlukujen listalta. Pitää taas näköjään kehitellä vähän muita juttuja..Näinhän se on.
Mutta ei tuohon yhtälöön taideta tarvita kuin seuraava ruutikuiva kesä niin kyllä ne viljavuoret mitataan uudelleen lyhyemmällä mittakepillä.
Tai vaihtoehtona todella surkea syksy.
Se on sit villikaura syksyllä alta satasen.. ;D
Enkä nyt tarkoita hukkakauraa.. 8)
Markkinoista yleisesti. Rehuohra on Hankkijalla satamissa 135e. Tarkoittaa, että siilot on täynnä.
Se on SS valitettava tosiasia että sinunkin viljelmistä viljoista iso osa päätyy eläinten rehuksi. Joko suoraan tai mutkan kautta.
Mutta miksi ihmeessä viljelet viljaa kun se on jatkuvasti ongelma myydä? Kai sielläkin voisi viljellä jotain jolle on aitoa kysyntää… Kun viljan viljely tuntuu onnistuvan järkevästi niin varmasti myös kaiken muunkin, tuolla omistatumisella ja huolellisuudella.
Ei pidä ymmärtää et sen ohran tulee olla halpaa vaan oikean hintaista. Mikäli hinta ei kohtaa kotimaisessa ohrassa loppukäyttäjän tulopuolta joutuu se loppukäyttäjä ostamaan sen ohran halvemmalla muualta tai laittamaan lapun luukulle.Markkinoista yleisesti. Rehuohra on Hankkijalla satamissa 135e. Tarkoittaa, että siilot on täynnä.
Niin, Unkarissa on rehuohran tuottajahinta ollut menneellä viikolla 134,50. Baltiassa lähempänä 170-190 euroa. Keskihinta Itämeren ja Pohjanmeren etelärannalla ehkä 180 euroa. En ihan helposti usko, että vilja siirtyy rehutehtaalle ihan ilmaiseksi, niinkin läheltä kuin vaikkapa Virosta ?
Eli tällaisessa tilanteessa, kun viljantuotanto on useimpina vuosina yli kotimaan käytön, rajan omaehtoinen sulkeminen voisi varmistaa kotimaan teollisuudelle järkevät hinnat, viljan satamavienti ja satamatuonti kun on vain muutamien organisaatioiden keskinäisen sopimisen takana. Meitä tunkkeja tarvitaan auttamaan siinä, että löytyisikin tarpeeseen sitä ohraa.
Halpaa ohraa.
Jos jokin viljakauppatoimija suuntautuisi pelkästään vientiin, hintataso kaukomailla voisi vielä olla kohtuullinen.
Loppusyksyksi vehnä vielä 200 euroa pörssissä, kyllä 35 eurolla pitäisi Pohjois-Afrikkaan asti päästä (laivarahtien hinnat ovat laskeneet koronavuoden tasolle) . Jos siis löytyy halukkuutta lastata viljaa laivaan. Siitähän se riippuu.
Henkilökohtainen viisisenttiseni tähän aiheeseen: Myisin mieluummin vientiin 90 eurolla kuin 140 eurolla krokotiilinkyyneleitä tiristävälle eläinkopin managerille. Jotenkin se viidenkympin lisätulo narrinpiipan päässä pitämisestä tuntuu liian raskaalta.
-SS-
Mikset sinä viljele noita kasveja?
Ja se ohran viljelijä sitten taas miettii et millä hinnalla näkee viljelyn järkeväksi ja mikäli tarjottu hintataso ei tyydytä niin sitten on paras viljellä jotain muuta. Ei tästä kannata niin monimutkaista tehdä. ;D
Mitä viljan vientiin tulee niin sen lisääminenhän on ihan toivottavaa mikäli ei sitten tuotantoa pystytä rajoittamaan. Ongelmana viennissä vain taitaa oikeasti olla se sitovien sopimusten saaminen. Ja sit kun niitä saadaan niin loppuerä pitää hävittää johonkin. Kun Kellään muulla kuin joozepilla ei ole tietoa paljonko jyviä taas ensi kesänä tulee.
Nooh tuoreimmissa ruokintasuunnitelmissa se on ohra ja kaura mille käyttöä on, vehnä meni hankalaksi.
Ja se ohran viljelijä sitten taas miettii et millä hinnalla näkee viljelyn järkeväksi ja mikäli tarjottu hintataso ei tyydytä niin sitten on paras viljellä jotain muuta. Ei tästä kannata niin monimutkaista tehdä. ;D
Mitä viljan vientiin tulee niin sen lisääminenhän on ihan toivottavaa mikäli ei sitten tuotantoa pystytä rajoittamaan. Ongelmana viennissä vain taitaa oikeasti olla se sitovien sopimusten saaminen. Ja sit kun niitä saadaan niin loppuerä pitää hävittää johonkin. Kun Kellään muulla kuin joozepilla ei ole tietoa paljonko jyviä taas ensi kesänä tulee.
Tuota noin. Kysyin yhdeltä potsipaikalta, miten on, tehdäänkö ylijäämäkaurasta kippaustakuusopimus 50 euron maksimihinnalla. Ei ottanut tulta, ajatteli sen olevan jokin huijaus. Vientikaurakiinnitys on tällä hetkellä noin 2500 kg/ha. Jos oikein sadeonni potkii, niin Bennystä voisi irrota 4500 kg/ha. Meeristäkin ehkä. Kyllä tuosta rekkakuorma voisi tulla.
Sama juttu vehnäfutuurikaupassa. Jos 3 tonnia pyrkisi varmistelemaan sinne spekulantin hinnoittelulle, ylimenevä osa on myös riskipeliä, jos vientiä ei aloiteta, joka paikka on täynnä vehnää, ja hinnat syöksyvät. Viennin poikkeuksellisesti alkaessa omat menetykset voivat olla vakavammat. Mutta kohtuuhinnan tuolle potentiaaliselle ylimäärälle voisi yrittää varmistaa jo nyt, siis avoimella määrällä, mutta maksimihinnalla. Ihan viiteenkymppiin en olisi valmis menemään, pitää käydä kolme kertaa typpiruiskulla ja ainakin kerran raetta levittää, myös sille ongelmajätepuoliskolle. Tuplasti kauraan verrattuna, että valkuainen menisi joltisellakin todennäköisyydellä yli 12%:n
Mieti, olisiko siellä potsilassa käyttöä kauralle tai vehnälle. Valitettavasti kiinnitettyjenkin ohrien hintaennustekin on jo niin alhainen, että ei pysty, on liian hapokasta. Monimuoto voittaa jo sitten. Ja viljelykierto-ohjelma myös edellyttää vaihtelua.
-SS-
Kaura vaan ei oikeen sovi lihasioille.Maailma muuttuu.. ::)
Enemmänkin emakkojen ruokaa, jolloin kulutuskin pienempi.
Juu yhdistelmäsikalassa käytettäneen kauraakin.Vehnän käyttö lihasioilla riippuu muista komponenteista. Ja muutosta tuolla tapahtuu, niin omat suunnitelmat tehtävä nyt ohran ja kauran varaan ja vehnä heivattava.
Mutta olen käsittänyt, että vehnääkin voidaan laskea ravitsemussuunnitelmaan mukaan, ainakin jossakin määrin. Olisiko 1/10.
-SS-
entäs nauta? tosa ois halvalla ohraa mut kaura kortilla. omat ei ihan riitä...
entäs nauta? tosa ois halvalla ohraa mut kaura kortilla. omat ei ihan riitä...
ite vain huomannu et alkavat nostella jalkoja kun enempi on ohraa ruokinnassa.. jotkut sanoo sen johtuvan ohrasta. en sit tiijä. kun ei enää niiiin väliä tuon kanssa ni olen kauraa laittannu sekaan jotta ei tartte jotain mömmöä nuille syöttää.
samahan se on apilan kanssa. ei sitä ennen saanu syöttää lehmille mut nykyään on apilaa melkein puolet rehuista.. ja kyllä sen huomaa kiimattomuutena, kait??
Noiden ulkomaanviljelijöiden firmoja vaan kannattelet. :o Rohkeasti vaan siihen kolmanteen. Nimi on ulkomaata, mutta firma kotimainen, eikä ole silti entiselle liikenneministerille sukua.
Noiden ulkomaanviljelijöiden firmoja vaan kannattelet. :o Rohkeasti vaan siihen kolmanteen. Nimi on ulkomaata, mutta firma kotimainen, eikä ole silti entiselle liikenneministerille sukua.
Sellainen hiukan vaivautunut tunnelma itsellä kyllä oli häiriöntuottajana, jos olisi ollut läppäri mukana, olisi paremminkin voinut lähettää siinä pitkän pöydän ääressä viestejä näille myyntipäälliköille. Ehkä siellä käsitellään isompia kaloja, että 100 kannua Revytrexiä, tuhat suursäkkiä beloria ja jotain muuta vielä sitten. Ei ollut viljakauppapäällikkö paikalla, vaikka ovi oli auki ja niin edes päin. Tutkin sitten seinäkartalta Bernerin viljan vastaanottopisteitä, eipä täällä lähellä muuta ollut kuin tuo Perniön Viljava. Vientikaudraakin viedään vain Vaasasta.
Samalla tavalla lasikopeissa tietokonetta tuijottamassa istuu ne Hankkijan omamyyjätkin, tosin yksi niistä on tosi innokas, heti kun on ovesta astunut sisään Hankkijan palatsiin, niin ukko säntää kysymään et mitä tarviit tällä kertaa?Niin istuvat ja niin ne istuvat lantmännenissäkin. Oli joskus juttua jonkun myyjän kans et korona muutti paljon toimintatapoja. Nykyään hoidetaan paljon asioita puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Fyysiset kontaktit ovat vähentyneet reilusti kuulemma.
Korrenmäärän säätely tuntuu tänä vuonna juurikin oleva se kompastuskivi.Pakkasenviottamilta rehuilta ei voi muuta oottaakkaan.ite vain huomannu et alkavat nostella jalkoja kun enempi on ohraa ruokinnassa.. jotkut sanoo sen johtuvan ohrasta. en sit tiijä. kun ei enää niiiin väliä tuon kanssa ni olen kauraa laittannu sekaan jotta ei tartte jotain mömmöä nuille syöttää.
samahan se on apilan kanssa. ei sitä ennen saanu syöttää lehmille mut nykyään on apilaa melkein puolet rehuista.. ja kyllä sen huomaa kiimattomuutena, kait??
Kyllä meidän molempien tutkimusmäärät on niin pieniä , että se oma ajatusmaailma vääristää ne tuutkimukset. Olkoon kyse kiimattomista tai marssivista lehemistä. Apilaa mulla ei oo mutta tänä vuonna tiineyksissä ehkä enemmän ongelmia kuin aiemmin, mutta voin olla väärässä ja syytä en tiedä. Paska on ollut vetelää koko talven, mutta ei kyllä rehussa ole korttakaan. Ureatkin heittelee ihan pirusti olematta silti koskaan liian korkeita. Ja se ohora ei tunnu vaikuttavan ruikun määrää, kun ilman rehuja umpeenmenevätkin on ihan yhtä ruikulla.
Facebookkia, Whatsappia, sähköpostia, Teamsia, X:ää ja Vipua joutuu päivystämään, ettei syömään kerkiä.
Nyt alkoi kauran pudotukset. Ohrassa ei oikein ole paljoa varaa kun tulee kaksinumeroiset vastaan.Herra homeilta meitä varjelkoon. :-X
Juhlat on ohi mut onnea ja menestystä kasvukauteen 2024 itse kullekin!
Nyt alkoi kauran pudotukset. Ohrassa ei oikein ole paljoa varaa kun tulee kaksinumeroiset vastaan.Herra homeilta meitä varjelkoon. :-X
Juhlat on ohi mut onnea ja menestystä kasvukauteen 2024 itse kullekin!
Ahaa, jokaisella varteenotettavalla kauppaliikkeellä on siis kaurat jo varastossa tai varastoon toimitettavaksi sovit tuna seuraavan puintikauden alkuun eli viiden kuukauden päähän! Tarvetta ei siis enää ole, elokuun puolivälissä alkavat kiinnityssopparit vetää.
Kyllä Hankkijan rehutehtaalle Turkuun ainakin tavaraa tuntuu saavan menemään, piti oikein toppuutella toimituksen kanssa, ettei vilja-auto hyökkää pahimman kevätmärkyyden aikaan kuivurin pihalle.
Sopivana kauppasopimusten määränä pidetään yleisesti 1/3-1/2 kokonaissadosta. Tätä periaatetta ilmeisesti noudattavat myös tuolla vetten takana. Ehkä tämä ylikuumentuneen markkinatilanteen vanavesinen aika, jolloin viljan ja tuotantopanosten välinen hintaepäsuhta sen kuin kasvaa, ajaa ottamaan liian suuria riskejä?
Kyllä Hankkijan rehutehtaalle Turkuun ainakin tavaraa tuntuu saavan menemään, piti oikein toppuutella toimituksen kanssa, ettei vilja-auto hyökkää pahimman kevätmärkyyden aikaan kuivurin pihalle.Jos on yli 54 kiloista kauraa, niin Hankkijaa ei pidättele mikään hyökkäämästä tontille. Viedään rotanraadotkin mukisematta. Seuloilla lähtee.
Entäs sitten jos tulee paska kasvukausi ja hintakäyrä osoittaakin syksyllä koiliseen?
Sopivana kauppasopimusten määränä pidetään yleisesti 1/3-1/2 kokonaissadosta. Tätä periaatetta ilmeisesti noudattavat myös tuolla vetten takana. Ehkä tämä ylikuumentuneen markkinatilanteen vanavesinen aika, jolloin viljan ja tuotantopanosten välinen hintaepäsuhta sen kuin kasvaa, ajaa ottamaan liian suuria riskejä?
Eipä tuo kolmasosa sadosta tuo muuta kuin hankaluutta. Leipäviljasta ainakin voi tehdä sekä leipä- että rehusopimuksen. Laskeviin hintoihin uskaltaa kiinnittää vaikka täyden sadon, koska viljakauppias on van tyytyväinen, kun pääsee hankkimaan tavaransa halvemmalla.
Nousevaan markkinaan joutuu maksamaan puuttuvaksi jäävän osuuden sopimushinnan ja käteishinnan erotuksen, näin olen käsittänyt.
Ameriikan viljelijät tekevät satovakuutuksia, pitänee alkaa täälläkin etukäteen myydyn sadon päälle tekemään.
-SS-
Entäs sitten jos tulee paska kasvukausi ja hintakäyrä osoittaakin syksyllä koiliseen?
Täys jumi tulossa markkinoilla. Viljaa on tiloilla siiloissa vaikka kuinka paljon. Alkaa jo minuakin epäillyttää onko lopuille jämille keväällä enää kippiaikoja. Tavoite näyttää ostajilla olevan alaspäin niin pian kuin mahdollista. Ainoa mikä tilanteen pelastaa on katovuosi, mutta voiko siihenkään enää luottaa.
Täys jumi tulossa markkinoilla. Viljaa on tiloilla siiloissa vaikka kuinka paljon. Alkaa jo minuakin epäillyttää onko lopuille jämille keväällä enää kippiaikoja. Tavoite näyttää ostajilla olevan alaspäin niin pian kuin mahdollista. Ainoa mikä tilanteen pelastaa on katovuosi, mutta voiko siihenkään enää luottaa.
Missähän se "vaikka kuinka paljon" mahtaa olla? Ohralle olis tarvetta mutta kun ei ole
Mä nuo viljaliikkeiden hinnat kysyin, jos siis mieli sieltä ostaa. Ne oli silloin noin kuukausi sitten 230e/t tietämissä ja rahtaus päälle. Ja tietysti alvi.Täys jumi tulossa markkinoilla. Viljaa on tiloilla siiloissa vaikka kuinka paljon. Alkaa jo minuakin epäillyttää onko lopuille jämille keväällä enää kippiaikoja. Tavoite näyttää ostajilla olevan alaspäin niin pian kuin mahdollista. Ainoa mikä tilanteen pelastaa on katovuosi, mutta voiko siihenkään enää luottaa.
Missähän se "vaikka kuinka paljon" mahtaa olla? Ohralle olis tarvetta mutta kun ei ole
Se, että vilja ei mene eteen päin, ei kuvasta välttämättä varastojen täyttöastetta, vaan ostajien halukkuutta sitoa rahaa varastojen täydentämiseen, koska korkotaso. Ulkomailta on tullut varmaankin tietoa tuontihintojen arvioimisen pohjaksi, joten viljantuottajille ilmastaan tilanne laskemalla ohranoteeraukset erittäin alas, tai sitten ei ilmoiteta hintaa, eikä tehdä kauppaa. Nyt näkyy olevan se ilmiö, että vaikka tarjontaa olisi, ei kauppaa käydä. Antaa viljelijöiden kärvistellä varastojensa kanssa laskevaan markkinaan.
Tässä pelissä viljan pienkäyttäjä sivuutetaan, suuret satamia sujuvasti käyttävät tuotantoyksiköt puuhaavat 5000 tonnin laivan heti kun tarvitsevat tavaraa, eivät tarvitse täkäläistä viljanviljelijää, rehutehtaat myös saavat tuonnilla kippikuiluunsa materiaalia, jos viljelijöiltä ei saa. Sadan yhdistelmäkuorman ajatuttaminen eri puolilta Suomea on paljon hankalampi asia kuin yhden 5000 tonnin proomun tilaus lähisatamaan ! Siksi tuonti voittaa aina paikallisen sirpaloituneen tarjonnan.
Siis alhainen hinta ei välttämättä liity ohran helppoon saatavuuteen, mutta koska tuo aikaisemminkin mainittu basis liikkuu -50 - -75 euron välillä, merkitsee se sitä, että maailmalla noteeratusta hinnasta otetaan täällä vielä tuo maksimissaan -75 euroa pois, jotta ostosopimuksiin lähdetään. Vahvasti negatiivinen basis kertoo, että viljakauppiailla ohralle ei ole tarvetta. Yksittäisen maatilan tarpeesta ei tässä ole kyse.
Tuon tässä taas esille ViljaTavastian, siellä on virkeä kommunikointisysteemi, joka jakaa kysyntätietoa yhteisölle. Että sinne pääkallonpaikalle voi kai soittaa, tai lähettää sähköpostin, tarvittavan viljan määrästä ja laadusta.
Olisi ihme, jos A-rehu tai tällaiset eivät tällä hetkellä suostuisi myymään viljaa, mutta nehän eivät vahingossakaan myy tuottajahinnalla vaan huomattavasti korkeammalla hinnalla. Se varmaan on myös ongelma.
-SS-
Tällä hetkellä jos on etsimässä ohraa niin hankalaa on se on tullut huomattua. Ei sitä tavaraa vain ole. Viisaat viljelijät myivät ohransa jo syksyllä kun hinta oli korkeampi. Ne jotka varastoivat voivat joutua varastoimaan kauankin..
ja101, jos jätät possulan tyhjäksi, niin nehän ei tykkää teurastamolla siitä, olenko oikeassa?Neuvottelukysymys.. ;)
Totesin vain et ei tuolla hinnalla voi sikoja kasvattaa. Puheet loppui sitten siihen.. ;D
Totesin vain et ei tuolla hinnalla voi sikoja kasvattaa. Puheet loppui sitten siihen.. ;D
Olisikohan tässä jo aikaisemmin aavistelemani kaava kyseessä: (140 € + 320 € ) /2 = 230 € ?
Kuinkahan monta vuotta viljakauppa lanttaa kuplahintaista viljaa myymiinsä eriin, kun nykyiset käteishinnat kumminkin alle 150 euron jäävät ?
-SS-
Näin jälkikäteen voi tietysti kyseenalaistaa et mikä idea oli tarjota yli 200e hintoja vielä viime syksynä?
Itse en lähtisi tässä vaiheessa ensi syksyn satoa kiinnittämään, kun on vielä kylvämättäkin, paitsi syysvehnää on lumen alla eikä senkään talvehtimisesta ole varmuutta.
Voihan ne kylvösuunnitelmatkin vielä muuttua jos on hankala kevät. Aina menty niin että hinta kiinnitetty seuraavan talven aikana, koettaen hintahuipun lähimaastoon osua.
Kilookaan en oo myynyt viimevuotisia.. Taidan jättää kylvämättä kaikki satokasvit💪
Sopimukset on olleet sellaisia että kauppa sitoutuu ostamaan sadon, mutta hinnan saa kiinnittää silloin kun itse parhaaksi näkee. Kiinnitysvaiheessa määrä +/- 10 % tarkkuudella ja hinta sitova. Eikös nämä ole kauppojen normisopimuksia ainakin meikäläisen tapaisilla pienviljelijöillä?Kilookaan en oo myynyt viimevuotisia.. Taidan jättää kylvämättä kaikki satokasvit💪
Eihän tuossa muuta, kuin 250 euron vilja muuttui 150 euron viljaksi, samalla kun kosteutta tuli prosentti lisää. Toisaalta, kyllä esimerkiksi Viljatavastia julkaisi talvella ostotarjouksia lähes joka viikko.
Lopputalvesta viljaliikkeissä tehtiin syksylle 2024 vielä 230-240 € kaurasopimuksia, 200+ € vehnäsopimuksia ja 180 € ohrasopimuksia. Todennäköisyys sille, että viljan hinnat nousisivat ensi talveksi kolmeensataan tai yli, on olematon. Todennäköisyys, että viljan hinnat jossain vaiheessa laskisivat vielä tämänhetkisistä noteerauksista, on olemassa, melkoinenkin.
-SS-
Onhan tämä ihan typerää, myydä hankien alla kituvat tai kokonaan kylvämättömät viljansa, kauppasopimuksella.
-SS-
Kilookaan en oo myynyt viimevuotisia.. Taidan jättää kylvämättä kaikki satokasvit💪
Eihän tuossa muuta, kuin 250 euron vilja muuttui 150 euron viljaksi, samalla kun kosteutta tuli prosentti lisää. Toisaalta, kyllä esimerkiksi Viljatavastia julkaisi talvella ostotarjouksia lähes joka viikko.
Lopputalvesta viljaliikkeissä tehtiin syksylle 2024 vielä 230-240 € kaurasopimuksia, 200+ € vehnäsopimuksia ja 180 € ohrasopimuksia. Todennäköisyys sille, että viljan hinnat nousisivat ensi talveksi kolmeensataan tai yli, on olematon. Todennäköisyys, että viljan hinnat jossain vaiheessa laskisivat vielä tämänhetkisistä noteerauksista, on olemassa, melkoinenkin.
-SS-
Juu hyvin tiedän ettei tällainen viljelysopimus juridisesti sido kumpaakaan osapuolta, mutta ei ole kertaakaan kauppaliike siitä livennyt enkä myöskään itse. En usko että parempaa tulosta saisin kiinnittämällä sadon ennen kylvöä tai jollain muulla uhkapelillä. Ja tämä on kumminkin sivutoimista hommaa niin tällä tavoin pääsee suht helpolla vaivalla.
Siis liki kaikilla oli vielä tän vuoden puolella vientikaura 250€. Berner, Tavastia ym. Hankkijalla vielä rehuturvalla 230€. Sen kauran lisäks kiinnitin syysvehnää 228€ ja kevätvehnää 245€, en toki aivan tappimäärillä kun eivät tuntuneet kovin hyviltä hinnoilta. Nyt taas jo tuntuu, niin se ihmisen pää muuttuu. 300€ oli hirveen huono hinta reilu vuosi sitten, nyt jo utopistisen korkea.
Se tilanne elää koko ajan. Tein Hankkijan kanssa kaurasopimuksen alkuvuodesta ja alkuperäinen toiveeni oli rehukaura, mutta myyjä sanoi, että ota nyt elintarvikesopimus, kun siitä saa selkeästi paremmin eli 250e. Kyselin, että miten mahdollista, kun netin hinnastossa kiinnitykset selvästi alemmalla tasolla. No, oli kuulemma juuri tullut tämä tarjous, eikä ole voimassa kuin viikonlopun yli. Käytännössä taisi olla vähän pitempäänkin. En ollut niin innostunut juurikin näistä laatusyistä ja toimitusaikakin oli tiukka, mutta kun esitettiin, että voidaan ottaa sitten rehuna vastaan ja rehunkin hinnan sai kiinni ja toimitusajasta voidaan joustaa, niin en keksinyt enää oikein lisää syitä kieltäytyä. No, nyt nimet paperissa, saa nähdä miten käy.Siis liki kaikilla oli vielä tän vuoden puolella vientikaura 250€. Berner, Tavastia ym. Hankkijalla vielä rehuturvalla 230€. Sen kauran lisäks kiinnitin syysvehnää 228€ ja kevätvehnää 245€, en toki aivan tappimäärillä kun eivät tuntuneet kovin hyviltä hinnoilta. Nyt taas jo tuntuu, niin se ihmisen pää muuttuu. 300€ oli hirveen huono hinta reilu vuosi sitten, nyt jo utopistisen korkea.
Ei varmasti ollut kaikissa Hankkijan konttoreissa 250 euroa plus rehuturva ! Kun kännykkään marraskuun lopulla tuli eri ketjulta viesti, että vientikaura syksylle 2024 250€ +/- laadut, kävin ensin Hankkijan omamyyjän luona, kysyin, onko Hankkijassa samaa ajateltu, kun kerran yhteistyö oli aloitettu. Eivät ainakaan suoraan kysyttäessä myöntäneet kahteenpuoleensataan maksavansa, eivät edes lähellekään. Viljakauppias, itsekin viljanviljelijä, sanoi, että taitaapa kiinnittää sinne vihollisen myymälään omansakin. No, syy, että kaurasopimus nyt on Hankkijalle kuitenkin tehtynä, rehuna (hintaero elintarvike/vientikauraan liian pieni laatuvaatimuksiin nähden) , johtui siitä samasta ilmiöstä, joka vaivasi jo vuosia sitten silloista viljameklaria: Kävin henkilökohtaisesti marraskuun viimeisenä päivänä ilmoittamassa, että tehdään se vientikaurasopimus nyt. Joo joo, ja lupasi tehdä paperit, varmistin vielä kysymällä, että onhan se vielä voimassa, kun katsoin kännykästä, että tarjous oli voimassa 30.11.2023 asti. Kuulemma oli.
21.12. tarkistin sähköpostilla, että onhan se sopimus laitettu systeemiin sisälle, sen marraskuun lopun käyntini perusteella. Kirjoitti takaisin lähettävänsä sopimuksen. Sen jälkeen ei kuulunut mitään. Kävin sitten 8. maaliskuuta henkilökohtaisesti taas, ja arasti kyselin, että ei sitten ole sopimuspaperia kuulunut. Kun alkoi valittelemaan, että tulee sata puhelua päivässä, arvasin jo asian tilan. Ei mitään sopimusta ollut missään. Sitten tarjosi jotain 230 euroa. Sellaisesta ei ollut marraskuun viimeinen päivä puhe. Joten kiittelin tarjouksesta, ja kävin sitten Hankkijalla tekemässä sen rehukaurasopimuksen Turkuun.
Mitä opin. On pysyttävä takiaisena siinä tuolilla, eikä lähdettävä pois pyytämälläkään, kirves ja vesuri sylissä, ennen kuin se ostosopimus on printattu kahtena kappaleena ulos ja allekirjoitettu. Toki voin alkaa kulkea asianajajan kanssa parina näissä paikoissa, ja haastaa heti oikeuteen epäilyttävästä katseestakin, mutta en nyt vaan ala siihen.
-SS-
Tuo sekaorganisaatio on pitkällä aikavälillä kestämätön.Samaa mieltä. Vaikka olevinaan samaa ketjua, kaupasta ja kauppiaasta kiinni kuinka vilja liikkuu. Siksi maine joko hyvä tai huono. Kannattaa olla tarkkana.
Mulla on alin hinta ohra kaura 250. Sen alle ei lähde tavara vetämään. Siilot on täynä= Tarkoittaa sitä ettei näitä kasveja tänä keväänä laiteta maahan.No kaurasta tuo tarjottiin talvella. Ens syksyn toimituksiin.. ::)
Järkyttävän alas on viljojen hinnat painuneet, nyt on hyvät neuvot kalliita, nyt menee suunnitelmat uusiksi.Tätä aavistelin jo viime syksynä kun satoa tuli kuitenkin ihan kivasti, että varastot saatiin taas pullistelemaan..
Myllyvehnän Matif noteeraukset ovat 2025 joulukuuhun toistaiseksi pysyneet noin 215 eurossa, jos viljakauppa ei aio varautua vientiin, täkäläinen syksyn 2025 hinta voi olla mitä tahansa, 115- 180 euron välillä (basis -100€ .. -35€)Niin tuleva kasvukausi näyttää suuntaa. Hyvällä sadolla basis kasvaa ja huonolla voi siirtyä vaikka plussalle. Vielä mielestäni melko arpapeliä arvioida puolentoista vuoden päästä maksettavia hintoja. Sanoisin jotta juhannuksen alla olisi oikea hetki ekoille arvioille..
-SS-
Nyt ennustaa vaihteeksi jopa normaalia lämpimämpää touko–heinäkuuta. Vielä on tosin pieni mahdollisuus siihen, että ennustuksesta huolimatta totuus on päinvastainen. Ei kyllä hyvältä näytä!Lämmin ei ole huono asia, mutta jos se tarkoittaa, että taaskaan ei aio sataa kesä-heinäkuussa, niin ei ole kivaa. Erikoista jos samankaltainen säätyyppi alkaa seurata vuodesta toiseen. Toisaalta 2017 alkaa olla aikaa, kohta kymmenen vuotta, joku pilvinen, synkkä kesä tulee väkisin jossain vaiheessa eteen.
Nyt ennustaa vaihteeksi jopa normaalia lämpimämpää touko–heinäkuuta. Vielä on tosin pieni mahdollisuus siihen, että ennustuksesta huolimatta totuus on päinvastainen. Ei kyllä hyvältä näytä!Lämmin ei ole huono asia, mutta jos se tarkoittaa, että taaskaan ei aio sataa kesä-heinäkuussa, niin ei ole kivaa. Erikoista jos samankaltainen säätyyppi alkaa seurata vuodesta toiseen. Toisaalta 2017 alkaa olla aikaa, kohta kymmenen vuotta, joku pilvinen, synkkä kesä tulee väkisin jossain vaiheessa eteen.
Joo, toki kaikki mahdollisuudet pitää huomioida muuta tässä on kyllä vuosien varrella nähty niin monta täysin odottamatonta muutosta että ihan kauhean syvällisiä ennusteita on turha tehdä.Myllyvehnän Matif noteeraukset ovat 2025 joulukuuhun toistaiseksi pysyneet noin 215 eurossa, jos viljakauppa ei aio varautua vientiin, täkäläinen syksyn 2025 hinta voi olla mitä tahansa, 115- 180 euron välillä (basis -100€ .. -35€)Niin tuleva kasvukausi näyttää suuntaa. Hyvällä sadolla basis kasvaa ja huonolla voi siirtyä vaikka plussalle. Vielä mielestäni melko arpapeliä arvioida puolentoista vuoden päästä maksettavia hintoja. Sanoisin jotta juhannuksen alla olisi oikea hetki ekoille arvioille..
-SS-
Tuntuu et viimekesien lämpimät ovat olleet kesäkuussa pääsääntöisesti ainakin tällä seudulla. Tuolla on merkitystä sadonmuodostuksen kannalta. Ennen kesäkuut oli viileitä ja vasta juhannukselta alkoi lämpiämään..Nyt ennustaa vaihteeksi jopa normaalia lämpimämpää touko–heinäkuuta. Vielä on tosin pieni mahdollisuus siihen, että ennustuksesta huolimatta totuus on päinvastainen. Ei kyllä hyvältä näytä!Lämmin ei ole huono asia, mutta jos se tarkoittaa, että taaskaan ei aio sataa kesä-heinäkuussa, niin ei ole kivaa. Erikoista jos samankaltainen säätyyppi alkaa seurata vuodesta toiseen. Toisaalta 2017 alkaa olla aikaa, kohta kymmenen vuotta, joku pilvinen, synkkä kesä tulee väkisin jossain vaiheessa eteen.
Lämmin ei tosiaankaan ole huono, mutta mikäli tavanomaista lämpimämpi ilmamassa oikeasti jumittuisi taas Suomen päälle kesäksi, tarkoittaisi se eittämättä piinaavan kuivia ja kuumia jaksoja. Ja luultavasti nämä osuisivat juuri sadonmuodostuksen kannalta kriittisimpiin vaiheisiin: orastumisvaiheeseen ja pensomisvaiheeseen/korrenkasvun alkuun.
Ei lämmin varsinaisesti huono ole, tosin täytyy muistaa että viljat ei sadonmuodostuksen kannalta tarvitse yli 20 asteen lämpötiloja yhtään mihinkään, pikemminkin päinvastoin.Nyt ennustaa vaihteeksi jopa normaalia lämpimämpää touko–heinäkuuta. Vielä on tosin pieni mahdollisuus siihen, että ennustuksesta huolimatta totuus on päinvastainen. Ei kyllä hyvältä näytä!Lämmin ei ole huono asia, mutta jos se tarkoittaa, että taaskaan ei aio sataa kesä-heinäkuussa, niin ei ole kivaa. Erikoista jos samankaltainen säätyyppi alkaa seurata vuodesta toiseen. Toisaalta 2017 alkaa olla aikaa, kohta kymmenen vuotta, joku pilvinen, synkkä kesä tulee väkisin jossain vaiheessa eteen.
Lämmin ei tosiaankaan ole huono, mutta mikäli tavanomaista lämpimämpi ilmamassa oikeasti jumittuisi taas Suomen päälle kesäksi, tarkoittaisi se eittämättä piinaavan kuivia ja kuumia jaksoja. Ja luultavasti nämä osuisivat juuri sadonmuodostuksen kannalta kriittisimpiin vaiheisiin: orastumisvaiheeseen ja pensomisvaiheeseen/korrenkasvun alkuun.
Joo, toki kaikki mahdollisuudet pitää huomioida muuta tässä on kyllä vuosien varrella nähty niin monta täysin odottamatonta muutosta että ihan kauhean syvällisiä ennusteita on turha tehdä.
Isot pojat kehuskelivat lehdessä, että melkein kaikki kilot on kiinni, ja että syysviljat joitain yksittäisiä mettänrantoja lukuun ottamatta on lannoitettu. Näin ollen tavaran tuloa ei voi estää, koska isoilla pojilla (tai tytöillä) on tähdet paremmin kohdallaan ja kaikki ns. aina onnistuu. Tuolla laskukaavalla siis villin viljan hinta syksyllä 50 €/t. Tästähän viisaammat jo varoittelivat. Saas nähdä, kuinka käy.
Isot pojat kehuskelivat lehdessä, että melkein kaikki kilot on kiinni, ja että syysviljat joitain yksittäisiä mettänrantoja lukuun ottamatta on lannoitettu. Näin ollen tavaran tuloa ei voi estää, koska isoilla pojilla (tai tytöillä) on tähdet paremmin kohdallaan ja kaikki ns. aina onnistuu. Tuolla laskukaavalla siis villin viljan hinta syksyllä 50 €/t. Tästähän viisaammat jo varoittelivat. Saas nähdä, kuinka käy.
Kiinnittäjille sadon tonnihinta pienenee, mitä enemmän satoa pukkaa. Siinä onkin tiukka laskenta päällänsä, miten paljon panostaa. Satoarvioita voi tehdä jo vihermassasta, versojen määrästä ja tähkäkoosta, jo pensastumisvaiheessa. Siinä sitten pyrkii siihen +10 % . Hankkijalla pitää ylityksen mahtua samaan autoon, jotta mahtuu samaan sopimukseen.
Villin viljan viljelijä lyö vetoa markkinoita vastaan, täysillä panostamalla voi kyllä saada lisää viljaa ja omanarvontuntoa, ja tulot pienemmäksi kuin jättämällä sikseen. 150 kg typpitasolla 50 kg lisätypellä voi korjata 1000 kg lisäsadon. Eli vajaalla kuudellakympillä tienaa viisikymppiä. Hienoa. Lannoitukseen sijoitetulla eurolla kolme takaisin.
-SS-
Kauppaan kun ei pääse ostaan maksalaatikkoa vain sillä, että joo on mulla 5 vuotta siilossa kypsynyttä kippausaikaa odottavaa ruista sata tonnia, kelpaako maksuksi.
-SS-
Liki kymppi miikkaa tänään tauluun
Pian on viljojen hinnat 150 euron luokkaa kaura saattaa mennä alemmas jos kaikki puidaan mitä on kylvettynä.
Viljely on tunne seikka ja perinne , hinnalla ole suurta merkitystä . Paljon on harrastuksia mistä ei ole mitään tuloja, maataloutta kun harrastaa , eikä investoi suuria, ei paljoa tarvita muualta tullutta rahaa.
Jos harrastaa purjehdusta maksaa paljon ja vie hyvää työaikaa..
Jos harrastaa purjehdusta maksaa paljon ja vie hyvää työaikaa..
Jos viljellee vaikkapa viljaa tekee työt vanhoilla maksetuilla koneilla . En ymmärrä miten sen saa tappiolliseksi esim 3500kg hehtaari sadolla 200 e tonni hinnalla
Miten sulla voi olla stressiä? ;D Sinähän olet maltillisuuden perikuva, jota ei saa uunotettua kiihtymään hyvälläkään provolla. ???Jos harrastaa purjehdusta maksaa paljon ja vie hyvää työaikaa..
Viljan hinta on mitä on. Vielä siitä taitaa rahaa saada kun myy... ettei joudu maksamaan.
Purjehtimisen kalleus on vähän sellainen myytti. Mitä olen puuhaa seurannut ja hieman osallistunutkin laidalla istuen niin aika pienellä rahalla sitä voi harrastaa jos ei vaadi mahdottomia. Saahan siihen katoamaan vaikka miljoonia mutta tyypillisen käyttöauton hinnalla saa ihan käypäisiä purkkareita (näin syksyllä ovat muuten halvimmillaan...). Säilyttävät arvonsa huomattavasti paremmin kuin joku auto. Käyttökulutkaan eivät ihmeelliset ole; pientä remppaa joutuu toki tekemään ja jos purjeet ja köydet ovat ikänsä päässä niin kertainvestointi on hiukan isompi. Pikkuruinen kone ja muu tekniikka harvoin mitään kallista kaipaa, enemmänkin sellaista näpertämistä.
Laituripaikan ja noston talveksi tarvitsee. Talviharrasteena vesielämä on muutenkin huono ellei sitten ole aikaa ja rahaa niin reippaasti että voi kiinteämmän veden kuukausiksi siirtyä viettämään aikaa vaikka Välimerelle tai Karibialle tms :-))
Suurin ongelma lienee siinä että jos asuinpaikka on kaukana (meren) rannalta niin purjehdusharrastaminen hidastuu, kallistuu ja vaikeutuu.
Päivä merellä purjehtimassa nollaa ainakin allekirjoittaneen päänsisäiset stressikertymät ehdottomasti parhaiten... aikaa pitää kyllä tuolle harrasteelle olla ja kiire kannattaa jättää rannalle ruikuttamaan. Onneksi mulla on kaveri jonka mukana pääsen.
Purjevene on huono valinta jos ehtii purjehtimaan hätäisesti 3 kertaa kesässä. Samoin kuin vaikka kesämökki. Enemmän vaivaa ja huolta kuin iloa.
Osaamistakin on hyvä jonkinverran olla - muuten saattaa stressi vaan lisääntyä. Kuten kaikissa harrasteissa.
Isolla rahalla saa tietysti aina enemmän elämystä: :-))
https://www.youtube.com/watch?v=7A7XJLhRVVE
Joku oli keksinyt purjehdussimulaattorinkin: menee vaatteet päällä istumaan ammeeseen, kääntää suihkun täysille päälle kylmälle ja alkaa repimään seteleitä.
Miten sulla voi olla stressiä? ;D Sinähän olet maltillisuuden perikuva, jota ei saa uunotettua kiihtymään hyvälläkään provolla. ???
Työtä et juuri mainitse... mut oliko se niin et viljely on harrastus? ;DJos viljellee vaikkapa viljaa tekee työt vanhoilla maksetuilla koneilla . En ymmärrä miten sen saa tappiolliseksi esim 3500kg hehtaari sadolla 200 e tonni hinnalla
200 tonnihinta ei ole tainnut ihan läheskään aina aina toteutua. Eikä 3500 sato jokaisena vuonna, riippuu sijainista ja maalajeista.
Niin kauan se menee kun niihin vanhoihin ei tule mitään isompaa ja voi ajaa ns. loppuun miettimättä jatkuvuutta tulevaisuudessa.
Kuivurista ei mene pannu ja traktorista laatikko...
Ei osta lannoitetta tonnilla tonni eikä maksa maanvuokraa 600 e.
Muutenkaan ei laske hommaa kirjanoppineesti, esim ei laske kiinni olevalle pääomalle kunnon tuottovaatimusta...
Tukiahan tähän laskelmaan ei kai kuulu ottaa, niitä saa helpommallakin kuin viljanviljelyllä.
Työ on ilmaista mukavaa ajankulua ;D ;DTyötä et juuri mainitse... mut oliko se niin et viljely on harrastus? ;DJos viljellee vaikkapa viljaa tekee työt vanhoilla maksetuilla koneilla . En ymmärrä miten sen saa tappiolliseksi esim 3500kg hehtaari sadolla 200 e tonni hinnalla
200 tonnihinta ei ole tainnut ihan läheskään aina aina toteutua. Eikä 3500 sato jokaisena vuonna, riippuu sijainista ja maalajeista.
Niin kauan se menee kun niihin vanhoihin ei tule mitään isompaa ja voi ajaa ns. loppuun miettimättä jatkuvuutta tulevaisuudessa.
Kuivurista ei mene pannu ja traktorista laatikko...
Ei osta lannoitetta tonnilla tonni eikä maksa maanvuokraa 600 e.
Muutenkaan ei laske hommaa kirjanoppineesti, esim ei laske kiinni olevalle pääomalle kunnon tuottovaatimusta...
Tukiahan tähän laskelmaan ei kai kuulu ottaa, niitä saa helpommallakin kuin viljanviljelyllä.
Itse ainakin tykkään laskea työllekkin jonkin hinnan. Mielummin sen ajan käyttäisi muualla, vaikka siellä purjehtimassa. En tosin ole lajia ikinä kokeillut mut luulisi tuonkin homman voittavan sen et joudut stressaamaan. Ai niin mut mähän teen tätä työkseni ja osa vain harrastelee.. ;D
^
Se olennainen ero on varmaan juuri siinä, et mikäli viljelyllä ei ole taloudellista merkitystä kuin nyt ehkä siihen itse viljelyyn, leipä tulee siis muualta niin sen voi ja osaa ottaa mukavana harrastuksena. Sitten kun se on oikeasti se työ ja leipä riippuu siitä niin siihen alkaa suhtautumaan aika eri tavalla.
Onhan viljely hyvä harrastus kun siitä saa rahaa, sen vuoksi sitä kai moni tekeekin. Eipä äkkiseltään tule muita harrastuksia mieleen mistä maksetaan. Ja aika moni harrastelija pyrkii siirtymään päätoimiseksi. Onhan se sinänsä ymmärrettävää. Onhan siinä viljelyssä määrätynlainen vapaus ainakin, jos vertaa palkollisena olemiseen..
Aivan päätöntä touhua, jos ei laske omalle työlleen mitään arvoa. Jos työaika kerran on ilmaista, miksi käyttää se likaisiin maataloushommiin, jos saman ajan voi käyttää vaikka riippumatossa loikoiluun.
Näihän se usein menee ;)Aivan päätöntä touhua, jos ei laske omalle työlleen mitään arvoa. Jos työaika kerran on ilmaista, miksi käyttää se likaisiin maataloushommiin, jos saman ajan voi käyttää vaikka riippumatossa loikoiluun.
Tämä lienee periaatekysymys. Yhden ihmisen kokonaan omistaman yrityksen kohdalla (ei yhtiömuotoinen vaan henkilöyritys)
- tuloksen voit jakaa itsellesi vaikka kokonaan tuntipalkaksi etkä sitten vaadi yrityksen muuta tulosta tekevänkään. Vähän sama siis kuin kävisi töissä.
- tai voi sanoa yrityksesi tehneen hyvän tuloksen ja keränneen taseesen rahaa mutta itse jouduit tekemään työtä nollapalkalla.
- tai jos oikein hyvin meni niin sait sekä palkan että firmallekin jäi vielä tulosta.
Useimmat harrasteviljelijät taitavat laskea niin että jos viljelystä jää tilille rahaa omaankin kulutukseen niin homma kannattaa.
Sen voi sitten halutessaan laskea itselleen tunti- tai urakkapalkaksi jos haluaa numeroita ihailla tai masentua.
Eli onko kyseessä oikeasti itsenäinen yritys vai kotona sijaitseva työpaikka... jonka nyt sattuu itse omistamaan.
Tietysti jos tekee jo yrityksen tasolla nollatulosta niin sitten ei kyllä jää mitään jaettavaa palkkaakaan vaikka haluaisi..
Eihän siitä mitään haittaa ole jos firma tekeekin jatkuvasti nollatulosta - syystä että ainoa omistaja ja tekijä ottaa siitä 3000 e kuussa itselleen palkkaa.
Kunhan firman maksuvalmius, kehitys ja toimintakyky säilyy jatkossakin tuolla menolla.
Kauran markkinahinta löytyy kysymällä ostajien kippipaikan hinta. Iso osa kasvitiloista on saattohoidossa . Viljelijällä on tavoitteena selviytyä eläkkeelle ja sinne päästään minimi investoinneiilla sitkutellen . Puolison mahdollisen palkkatyön auttaessa ja itselläkin voi olla sivuansioita tai säännöllinen työpaikka.Ei tuo nyt ihan noin ole. Ohraa yrittänyt tässä ostella ja kakkosella alkavia summia olisi saatava.. ::)
maastullissa oli juttua viljankasvattamisesta. aika hyää tekstiä mihin tuotantosuuntaan tahansa.. onko pakko jos ei kannata??
Totta helvatis on tuotu, viime vuonna sysi paska sato ja nyt jo ostajilla siilot täynnä. Eihän puutakaan tuotu venäjältä paljoa, eihän? Vaan kuinkas sitten kävikään. Sen tähden se hinta on paska, tuonnilla painettu alas.
Ei kai sitä kerrota. Ihan samaa touhua kun puun kanssa. Noita tilastoja ny kukaa tosissas ota.Niin meinaat et ilman tullin tietämistä tuotaisiin viljaa tai puuta maahan?
Minusta ovat hieman hassuja nämä hienot ohjeet siitä että 'satotasoa voi nostaa huomattavasti lisäämättä yhtään viljelyn panoksia'.Niinpä ja riippuen millainen arpaonni on ollut maalaji arpajaisissa ja maantieteellisessä sijainnissa niin vaikka kuinka työntäisi euroja peltoon niin 6t keskisatotaso jää todennäköisesti haaveeksi.. ::)
Seuraavassa virkkeessä sitten kerrotaan että tämä onnistuu sijoittamalla kalkitukseen, ojitukseen, vesitalouteen, laadukkaaseen siemeneen, maan rakenteeseen yleensä jne.
Toki useimmat noista eivät ole vuosittaisia panostuksia, mutta voivat vaatia merkittävää rahamäärää. Vaikka salaojituksen uudistaminen tai korjaaminen + peruskalkitus tarkoittaa rahana useampaa satasta hehtaarille vaikka kustannuksen jakaisi 15 vuodelle. Eli perusparannustoimien kulu vastaa vähintään paria tonnia rehuviljaa. Sietää sitä sadonlisää sitten tullakin...
Tietenkin kunnollinen vesitalous on tärkeä, mutta nuo ohjeiden otsikot ovat harhaanjohtavia.
Rahaa se kuitenkin on, nimitti sitä sitten panokseksi tai vaikka räjähteeksi :-)
Ja se on?Kannattamattomuus..
Mut mitä tiukemmalle kannattavuutta vedetään niin sitä suurempiin ongelmiin joutuvat ne joilla tulee suurempi osuus tuloista viljelystä...
Mikä olis ratkaisu?
Hyvä onni näyttelee todella suurta osaa. Mihin se oma manttaali on sattunut osumaan. Oletko onnistunut vuosien varsilla saamaan kohtuu hinnalla maata omistukseen ja/tai vuokralle. Sijaitseeko tilasi alueella, jossa sataa edes joskus kasvukaudella vai ovatko alkukesät järjestään liian kuivia. Ja jo mainitut maalajit ym. Todella moni asia on sellainen mihin et itse käytännössä hirveästi pysty vaikuttamaan. Joku pellon ostohommakin on sellainen et voit hävitä kaupan eurolla...Mut mitä tiukemmalle kannattavuutta vedetään niin sitä suurempiin ongelmiin joutuvat ne joilla tulee suurempi osuus tuloista viljelystä...
Näinpä. Ja erot kannattavien ja vähemmän kannattavien tilojen välillä kasvavat yhä.
Kannattava tila on yhdistelmä sukupolvien yli kantanutta työtä ja osaamista. Tällä hetkellä vielä korostaen taloudellista osaamista ja tilakohtaista näköalaisuutta tulevaisuuteen. Hiukan tarvitaan jopa hyvää onnea .
Isoihin virheisiin ja vääriin linjavalintoihin ei ole enää varaa.
Mikä olis ratkaisu?
Sivutoimisten pitäisi antaa päätoimisille maansa. ;D .
Viljaa kun tulee suomeen liikaa hinta laskee. Tiloilla kun on vuokramaita viljan viljelyssä . Vuokraisäntä vaihtaa helposti vuokraajaa jos hömpää on hänen pelloillaan. Vuokraaja uskoo että viljan hinta kyllä nousee ja jatkaa kannattamatonta toimintaa vuodesta toiseen. Kerran kun vuokrapellon menettää takasi ei saa. Onhan viljapelto nätinpi silmälle kuin paskaruoho. Tässä on mielestäni yksi ylituotannon syy.Tuokin hyvin mahdollista. Siinä voi sit tietysti miettiä et mitä järkeä on maksaa tukien verran vuokraa ja tuottaa satasen viljaa jolla ei saa edes tuotantokustannuksia piiloon.. Eikö olisi järkevin luopua vuokrapelloista?
Se jos pitää kesällä saada viljelystä tarpeeksi tuloa niin ettei tarvitse talvella tehdä muuta kuin vähän suunnitella ja huoltaa koneita on varmaan haastavaa nykypäivänä. Ehkä vijan viljelijöillä pitäisi olla joku mahdollisuus mennä kortiston kautta Thaimaaseen talveksi asfalttityyppien tavoin?
Ja tietty on vähän pyöristystä mukana jos nykypäivänä puhuu satasen viljasta, ei kai mitään tarvitse alle 170€ myydä ellei erikseen halua? Ja noin 200 on useimmille viljoille hintataso.
Mut kuitenki kannattaa kun jatkat ilman sivutuloja. Kai se sit muillakin jotenkin kannattaa.
Viljaa kun tulee suomeen liikaa hinta laskee. Tiloilla kun on vuokramaita viljan viljelyssä . Vuokraisäntä vaihtaa helposti vuokraajaa jos hömpää on hänen pelloillaan. Vuokraaja uskoo että viljan hinta kyllä nousee ja jatkaa kannattamatonta toimintaa vuodesta toiseen. Kerran kun vuokrapellon menettää takasi ei saa. Onhan viljapelto nätinpi silmälle kuin paskaruoho. Tässä on mielestäni yksi ylituotannon syy.Öljykasveja lisäämällä saisi viljan ylitarjotaa vähemmäksi. Jos/kun möhöjuuren kestävät rypsi- ja rapsilajikkeet tulevat tarjolle niin ainakin itse voisin viljellä öljykasveja vaikka joka toinen vuosi.
Jos vieraalla puitattaa ja kuivuuttaa esim rehuohrat ja päälle siemen, lannoite, polttoaine, torjunta aine, pellonvuokra kulut... oma työ on ilmasta, sille ei lasketa arvoa NIIN missä kohtaa jää yhtään hanketta verrattuna jotta ostaa valmista tavaraa :oOhran kanssa ainakin omalla kohdalla on se ongelma että lähitienoolla ohraa viljellään hyvin vähän ja sekin vähäinen on mallasta niin jos mielii lehmille sitä syöttää on se viljeltävä itte vaikka halvemmaksi tulisi ostaa suoraa pellolta kärryille puituna
Plus miinus nolla vai ihan taitaa joutua maksun puolelle. Oma vanha puimuri ja lavakuivuri jos jaksaa taistella niiden kanssa niin saattaa jäädä homma voitolle, muuten ei :o
Eikä käytännössä jaksa enää tapella noilla vaan urakoijaa tulee käytettyä.
Sama toistuu silti joka vuosi.....on sitä ihminen hölömö kun oikein silmin katsotaan :o
Viljaa kun tulee suomeen liikaa hinta laskee. Tiloilla kun on vuokramaita viljan viljelyssä . Vuokraisäntä vaihtaa helposti vuokraajaa jos hömpää on hänen pelloillaan. Vuokraaja uskoo että viljan hinta kyllä nousee ja jatkaa kannattamatonta toimintaa vuodesta toiseen. Kerran kun vuokrapellon menettää takasi ei saa. Onhan viljapelto nätinpi silmälle kuin paskaruoho. Tässä on mielestäni yksi ylituotannon syy.Öljykasveja lisäämällä saisi viljan ylitarjotaa vähemmäksi. Jos/kun möhöjuuren kestävät rypsi- ja rapsilajikkeet tulevat tarjolle niin ainakin itse voisin viljellä öljykasveja vaikka joka toinen vuosi.
Hankija tarjoo kaurasta turengissa 158 e tonnita. Ohra korilla 127 ja rehuvehnästä 128. Ei tohon hintaan vaikka olis hankkijan miehiä >:(
Hankija tarjoo kaurasta turengissa 158 e tonnita. Ohra korilla 127 ja rehuvehnästä 128. Ei tohon hintaan vaikka olis hankkijan miehiä >:(
Uskontoon verrattavaa toimintaahan tämä peltopelleily on. Suuri osa viljelijöistä kun aina uskoo että juuri ensi vuonna saadaan huippusato huippuhintoineen ja säät ja kaikki muukin menee nappiin.
Siis ensi vuonna viimeistään kun ei vielä nyt mennyt.
Eikö ensi vuonna juurikin pidä kylvää paljon viljaa kun hinta on huono, suuruuden ekonomi. Vai ymmärsinkö vääriin?Tuohon kuivikehommaan on keksittävä joku ratkasu.Turpeelle korvaaja tai muuten isot kuivikepohjanavetat on kusessa ja ainoa hyötyjä on kutterinmyyjä ja -paketoija.Tällä hetkelläkin kuivien olokienpaalaus täällä ainakin on lähes mahotonta.
Jos rupeisi viljelemään viljaa pelkän oljen takia, pitkäkortista ruista ja murkaimella niittäisi ja samalla tulisi kylvö uudelle viljalle…
Mä voisin ainakin olkia MYYDÄ jos kysyntää on. Tähän asti kysyntä ollut et ilmatteks pitäisi saada tai sit paskaa tilalle. Mun pitäis sit maksaa paskanlevitys urakoitsijalle ni kuluja siitä mulle tulee ja hyötyjä on vaikea laskea.. ::)Eikö ensi vuonna juurikin pidä kylvää paljon viljaa kun hinta on huono, suuruuden ekonomi. Vai ymmärsinkö vääriin?Tuohon kuivikehommaan on keksittävä joku ratkasu.Turpeelle korvaaja tai muuten isot kuivikepohjanavetat on kusessa ja ainoa hyötyjä on kutterinmyyjä ja -paketoija.Tällä hetkelläkin kuivien olokienpaalaus täällä ainakin on lähes mahotonta.
Jos rupeisi viljelemään viljaa pelkän oljen takia, pitkäkortista ruista ja murkaimella niittäisi ja samalla tulisi kylvö uudelle viljalle…
Mä voisin ainakin olkia MYYDÄ jos kysyntää on. Tähän asti kysyntä ollut et ilmatteks pitäisi saada tai sit paskaa tilalle. Mun pitäis sit maksaa paskanlevitys urakoitsijalle ni kuluja siitä mulle tulee ja hyötyjä on vaikea laskea.. ::)Eikö ensi vuonna juurikin pidä kylvää paljon viljaa kun hinta on huono, suuruuden ekonomi. Vai ymmärsinkö vääriin?Tuohon kuivikehommaan on keksittävä joku ratkasu.Turpeelle korvaaja tai muuten isot kuivikepohjanavetat on kusessa ja ainoa hyötyjä on kutterinmyyjä ja -paketoija.Tällä hetkelläkin kuivien olokienpaalaus täällä ainakin on lähes mahotonta.
Jos rupeisi viljelemään viljaa pelkän oljen takia, pitkäkortista ruista ja murkaimella niittäisi ja samalla tulisi kylvö uudelle viljalle…
Mitä viljan hintaan ja suuruuden ekonomiaan tulee niin suuruuden ekonomia kyllä pätee mielestäni ihan hyvin. Viljan hinta ei siihen kuulu mut eipä sitä kukaan miettinyt silloinkaan kun tonnin apulantaa osti.. ::)
Jos tuotto ja kulu suhde on sopiva niin miksei kylväisi. Ja ei sitä kuitenkaan mietitä kun edelleen tehdään niinkuin ennenkin..
^täällä vastaanottajan suunnalla on onneksi nuoret kuljetusyrittäjä veljekset jotka ajaa tyylikkäästi ikääntyneillä mersuilla edullisesti paalirahtiakin ;D
Tuollaisessa lantakaupassa onkin jo jokin järki...
Mulla ei itsellä ole paalauskalustoa joten sekin palvelu ostettava. Enkä tämän hetken taksoja tiedä. Edellisen kerran teetättänyt sikojen virikeoljet vuosia takaperin niin taksat varmaankin nousseet.
Sitten se et jääkö oljet pitkäksikin aikaa karholle eka odottamaan paalausta ja odottaako paalit sen jälkeen noutoa kuinka kauan. Jos ajatus on muokkailla peltoa niin moni päiviä saati viikkoja ei saisi kestää.
En ole tosiaan hintaa koskaan pahemmin laskenut kun sellaista vakavissaan olevaa ostajaa ei ole ollut, tai noita paskan tarjoajia joskus mut harvoin.
Olisitko oikeasti kiinnostunut? Etäisyyttä taitaa ainakin olla 100km luokkaa..
^täällä vastaanottajan suunnalla on onneksi nuoret kuljetusyrittäjä veljekset jotka ajaa tyylikkäästi ikääntyneillä mersuilla edullisesti paalirahtiakin ;D
Tuollaisessa lantakaupassa onkin jo jokin järki...
Mulla ei itsellä ole paalauskalustoa joten sekin palvelu ostettava. Enkä tämän hetken taksoja tiedä. Edellisen kerran teetättänyt sikojen virikeoljet vuosia takaperin niin taksat varmaankin nousseet.
Sitten se et jääkö oljet pitkäksikin aikaa karholle eka odottamaan paalausta ja odottaako paalit sen jälkeen noutoa kuinka kauan. Jos ajatus on muokkailla peltoa niin moni päiviä saati viikkoja ei saisi kestää.
En ole tosiaan hintaa koskaan pahemmin laskenut kun sellaista vakavissaan olevaa ostajaa ei ole ollut, tai noita paskan tarjoajia joskus mut harvoin.
Olisitko oikeasti kiinnostunut? Etäisyyttä taitaa ainakin olla 100km luokkaa..
En ole kiinnostunut, välimatkan tiesin. Lähinnä keskustelun ylläpitämiseksi ettei tämä palsta vallan kuihdu😉.
Olipa hyvä vuosi ottaa ohraan paikallinen katovuosi kun hinta on alhaalla. Jää laskennallinen tappio pienemmäksi. 300€ tonnihinnalla olisin menettänyt 900€ per ha. Nykysellä 140€ tonnihinnalla menetin vain 420€ pe ha. 8)
Tämän hetken viljan hinta on todella pahaa kyykyttämistä..
"Miks ette viljele monimuotoisuuskasveja? hakkaa kyllä ohran kannattavuudessa mennen tullen."Niinpä. Rahakkaat hömppätuet toimivat ainoastaan marginaali porukan Ilona. Oikeaksi ratkaisuksi vilja-alan pienentämiseen niistä ei ole. Tai kannattavuuden parantamiseen.
Sepä se, nyt kun me kaikki hukkuvat kasvinviljelijät koitetaan tarrata ainoaan oljenkorteen eli monimuotoisuuskasveihin niin unohtuu se pieni präntti
Ekojärjestelmätukea voidaan myöntää vuosittain enintään 86 miljoonaa euroa. sisältää :Talviaikainen kasvipeite, Luonnonhoitonurmet, Viherlannoitusnurmet, Monimuotoisuuskasvit.
Ja ottaen huomioon valtion nykyisen rahatilanteen niin merkittävää lisärahoitusta on turha toivoa.
Jos perustaa laskelmat parin tonnin ohrasadolle, ei siihen puolta tonnia apulantaa tarvita. Tuolla Wish-ohralla kaiken maailman kesantomaatkin antavat sen kaksi tonnia, ilman apulantaa ja minimirikkatorjunnalla. Ei ihme, että Wish-ohrasta voi olla tulossa kasvinviljelyluomun suosikkilajike. Voimaperäisessä viljelyssä kyseinen ohra on varmasti reunasta reunaan liimalaossa.
Joillakin perintömailla tukien lisäksi näin tulee pikkuisen puuharahaa, toiminee hyvinkin.
-SS-
Venäjän vehnän ostaminen on puuttinin sotakassan kasvattamista. Kumma ku sitä ei boikotoida. Sitä ei pitäis kenenkä ostaa.Vois olla et tulis nälkä jossakin päin maailmaa.. ja joutuisihan se suomalainenkin Jussi aika pinteeseen kun ei voisikaan enää ostaa apupaskaa... meinaan et eikö äsken vasta ollut juttua et vielä valtaosa Apulannan raaka-aineesta tulee Venäjältä..
Euro taas nousee muita valuuttoja vastaan. Keskuspankin tollot tekevät kaikkensa ettei täältä viedä maailmalle yhtään mitään >:(
Meinasin laittaa myös ruista koska siitä saa kohtuu hinnan kiinnitettynä mutta luin EU asetuksen jossa torajyvien sallittu määrä. Jo tuo 0,05% tuotti tuskaa jännittäessä miten käy arvonnoissa. Jos tuo raja tosiaan menee 0,02% niin on jo pieni lottovoitto saada hybridiruiskuorma läpi. Ainoa keino päästä läpi on 100€ seteli viljapassin väliin. Ennen jännitti eniten että saako sadon korjattua pellolta, nyt jännittää mitä kaikkea labra löytää viljaeristä.
" Vuonna 2021 annetussa asetuksessa torajyvän pahkojen enimmäismäärä elintarvikekäyttöön tarkoitetussa rukiissa on 0,5 g/kg, mutta asetuksen tullessa voimaan 1.7.2024 torajyväpahkojen enimmäismäärä pienentyy 0,2 grammaan kilossa. Uuden asetuksen soveltaminen alkaa tunnistamiseen tarvittavien pika-analyysimentelmän puutteen takia torajyvillä 1.7.2025"
Hinnat laskee..koska saavutetaan 100€/t taso? Lokakuussa?Tuskin.
Njotta mikä mahtaa olla herneen hehtolitrapaino keskimäärin. Tiedän nyt tarkasti kuutiomäärän mitä on tavaraa siilossa mutta ei mitään hajua painosta enkä pääse oikein käsiksi tavaraan helpolla. Mehukas viljelysopimuskin vielä takataskussa. ( tosin tämä onkin vuoden ainoa onnistumien ja kaikki muu viljelyyn liittyvä masentaa )
Rehuvilja Hja Turku keskihinta 151,3 €/tn ja elintarvikekauran ostot lopetettu kokonaan. Tässä kauravuoressa on hävitettävää vähäks aikaa.Eikös sulla ollutkaan kaikki kiinnitetty viimeiseen jyvään asti, 10% ylitys muistaen? ;);D
Euro taas nousee muita valuuttoja vastaan. Keskuspankin tollot tekevät kaikkensa ettei täältä viedä maailmalle yhtään mitään >:(
Meinasin laittaa myös ruista koska siitä saa kohtuu hinnan kiinnitettynä mutta luin EU asetuksen jossa torajyvien sallittu määrä. Jo tuo 0,05% tuotti tuskaa jännittäessä miten käy arvonnoissa. Jos tuo raja tosiaan menee 0,02% niin on jo pieni lottovoitto saada hybridiruiskuorma läpi. Ainoa keino päästä läpi on 100€ seteli viljapassin väliin. Ennen jännitti eniten että saako sadon korjattua pellolta, nyt jännittää mitä kaikkea labra löytää viljaeristä.
" Vuonna 2021 annetussa asetuksessa torajyvän pahkojen enimmäismäärä elintarvikekäyttöön tarkoitetussa rukiissa on 0,5 g/kg, mutta asetuksen tullessa voimaan 1.7.2024 torajyväpahkojen enimmäismäärä pienentyy 0,2 grammaan kilossa. Uuden asetuksen soveltaminen alkaa tunnistamiseen tarvittavien pika-analyysimentelmän puutteen takia torajyvillä 1.7.2025"
Mä väitän edelleen et kun tavarasta pula niin kaikki jyvää muistuttava kelpaa ja kun ylitarjontaa niin nitistään milloin mistäkin.. ::)
Ei noissa semmosta riskiä ole, että joku perään kyselisi jos hiukan puuttuu mut tekohetkellä en vielä uskonu, että markkinahinta menisi näin alas.
Mun mielestä 200€ on semmonen taso nykykuluilla, et aikalailla sama kylvääkö vai ei. Varsinkaan kevätviljoilla kun max sato on pienempi kuin syysviljoilla. Tulen lisäämään aikalailla heikommille pelloille hömppää itsekin. Mahdollisimman maata kuohkeuttavaa hömppää. Oon kuitenkin nykykeskustelusta viljan ylituotannosta itseni turvannut. Öljykasvilla ja jurtilla oli nyt lähes kolmannes sadonkorjuualasta. Enkä ruistakaan laske ihan "normaaliviljoihin".
Mikä toi tuollainen kiinnitys soppari on jossa hinta kiinni mut määrä joustaa? :o
En tuollaisesta ole kuullutkaan..
Joo-o. Itselle tuo olisi taviksessakin liian kovan riskin satotasolla tehty. Mut näinhän se on et pelloista on saatava kiloja jos meinaa panostaa ja pärjätä. Toinen vaihtiehtoehto on sit se et panokset minimiin ja tuet tappiin. Välimuotoja ei oikein ole. Jos vuodesta toiseen laittaa reilut panokset ja satotaso jää suomalaiseen keskisatoon niin miten tuo kannattaa?
Niin no tuon 10% suuntaansa joustaa mut jos tarve olisi enemmän? On totta et nyt ostajaa ei harmita vaikka erä ei tullut täyteen, mutta toisinpäin käydessään niin voi joutua toimittamaan halvan soppari tavaraa kun markkinahinta on korkealla. ::)Mikä toi tuollainen kiinnitys soppari on jossa hinta kiinni mut määrä joustaa? :o
En tuollaisesta ole kuullutkaan..
Joustaahan ne yleensä 10 % suuntaansa, eli yli tai alle. Sillä ehdolla, että 10% ylityksen on mahduttava samoihin kuormiin kuin sen tarkan määrän. Tällä hetkellä viljakauppias varmasti ei aseta sanktioita, jos viljelijä ei pysty toimittamaan. Koska päivän hinnat ovat niin alhaiset.
Kaurasta on minimitasollaan 3,9t/ha sopimus, maksimissaan 4,8 t/ha mahtuu vielä. Uskon, että vaihteluväli asettuu tuohon, näkee nyt sitten viikolla, miten Meeriä tulee.
-SS-
Asioita voi katsoa lohkokohtaisesti, samaan siinä on et hyviin panostetaan täysillä ja muihin ei. Se riippuu sitten pinta-alasta saako tästä kikkailusta järkevää tekemistä aikaiseksi. Jos sulla on 1000ha ja viljelet kolmannesta täysillä ja loppu keräilee tukia niin tuossa varmasti homma toimii, mut jos sulla on 30ha josta 10ha on tuotannossa niin kannattaako rassata?Joo-o. Itselle tuo olisi taviksessakin liian kovan riskin satotasolla tehty. Mut näinhän se on et pelloista on saatava kiloja jos meinaa panostaa ja pärjätä. Toinen vaihtiehtoehto on sit se et panokset minimiin ja tuet tappiin. Välimuotoja ei oikein ole. Jos vuodesta toiseen laittaa reilut panokset ja satotaso jää suomalaiseen keskisatoon niin miten tuo kannattaa?
Kyllä välimuotoja mielestäni on. Asioita kannattaa katsoa lohkokohtaisesti. Kyllä edelleenkin kannattaa hyvillä, korkean satopotentiaalin lohkoilla panostaa suuren sadon tavoittelemiseen ja heikommat lohkot sitten tukienkeräilyhömpälle tai minimipanostukselle. Olisi potentiaalin tuhlausta niillä parhaimmillakin lohkoilla näennäisviljellä tai pitää hömpällä.
Niin no tuon 10% suuntaansa joustaa mut jos tarve olisi enemmän? On totta et nyt ostajaa ei harmita vaikka erä ei tullut täyteen, mutta toisinpäin käydessään niin voi joutua toimittamaan halvan soppari tavaraa kun markkinahinta on korkealla. ::)
Niin no tuon 10% suuntaansa joustaa mut jos tarve olisi enemmän? On totta et nyt ostajaa ei harmita vaikka erä ei tullut täyteen, mutta toisinpäin käydessään niin voi joutua toimittamaan halvan soppari tavaraa kun markkinahinta on korkealla. ::)
Siis määräriski - ja osin myös markkinariski - siirretään nykysysteemissä viljelijälle ! Eli laskevaan markkinaan myydään optimistisesti kasitonnaria, ja sitten on voi voi, jos ei onnistukaan. Omamyyjä käy vaihtamassa housut ja on tyytyväinen, kun ei tarvinnut ottaa tappioita korkeista kiinnityksistä. Nousevaan markkinaan onkin sitten syytä jättää todella vähäiseksi se sopimusmäärä, koska sen (mahdollisen) ylimäärän saa varmasti myydyksi jopa parempaan hintaan. Ehkä tässä nykyisessä karhumarkkinassa ongelmaksi tulee sopimuksen yli jäävä sato. Tällä hetkellä alkaa näyttää siltä, että vain sopimusmäärä vastaanotetaan, villi vilja jää viljelijän siiloon.
Viljakaupan varastot alkavat kuulemma olla melko turvoksissa.
Hintaromahduksen jälkeen voi kestää 3-7 vuotta, ennen kuin taas tulee jokin pikkupaniikki. Että tulevana talvena siiloon jäävän viljan voi merkitä epäkurantiksi, arvottomaksi, ja tehdä tappion kirjanpitoon valmiiksi.
-SS- Tilanne on nyt todella huolestuttava. Jotain tarttis tehrä >:(
Mikään ei olisi estänyt tekemästä rehuohrasta hintasopimusta viime talvena. Nyt kaduttaa, olisi helposti saanut kotiutettua pari tonnia ylimääräistä.
Vielä alkukesästä sai leipävehnän kiinni 225 €/t. Mielestäni tuohon kannatti tarttua. Aika mukavasti meni, viime viikolla lähti reilu 50 tonnia Naantaliin.
Kaura olis helppo viljeltävä, jos ei DONeista tarvis huolehtia, mutta noiden takia se ei ole huoleton viljeltävä, vaikka jotkut niin väittääkin. Kyllä ohra on helpoin, sitä pääsee ainakin ensimmäiseksi puimaan kevätviljoista, ja satoakin saa, jos malttaa pysyä kaksitahoisissa, monitahoiset on toivottomia etelä-suomen hiesusavilla.;D ;D ;D ;D
Kaura olis helppo viljeltävä, jos ei DONeista tarvis huolehtia, mutta noiden takia se ei ole huoleton viljeltävä, vaikka jotkut niin väittääkin. Kyllä ohra on helpoin, sitä pääsee ainakin ensimmäiseksi puimaan kevätviljoista, ja satoakin saa, jos malttaa pysyä kaksitahoisissa, monitahoiset on toivottomia etelä-suomen hiesusavilla.;D ;D ;D ;D
Johan vitsin murjaisit... ;D ;D ;D ;D
Kaura olis helppo viljeltävä, jos ei DONeista tarvis huolehtia, mutta noiden takia se ei ole huoleton viljeltävä, vaikka jotkut niin väittääkin. Kyllä ohra on helpoin, sitä pääsee ainakin ensimmäiseksi puimaan kevätviljoista, ja satoakin saa, jos malttaa pysyä kaksitahoisissa, monitahoiset on toivottomia etelä-suomen hiesusavilla.;D ;D ;D ;D
Johan vitsin murjaisit... ;D ;D ;D ;D
Asiat on niin kuin ne koetaan. Ja mun kokemukset kauran ja ohran viljelyistä on ne kuvaamani. Ehkä sulla on toisenlaiset kokemukset.
Se on kyllä jännä että muilla viljoilla DONeja ei mitata vaikka ne rajat on tiukemmat. Lisäksi "Punahometta esiintyy kaikilla viljoilla. Vehnä on sille alttein, koska se on kuoreton vilja. Ohra ja ruis ovat kestävämpi ja kaura kestävin." Saas nähdä koska testit tulee muille viljoille. Tilanne voi olla kuin 90-luvun maastohiihdossa. Viljelijoille vaan pitäisi kehittää peiteaineet tai menetelmät paremmiksi niin ei olisi testaajista stessiä. Mites se sininen valo?
Mulla liki 40 vuotta vanha antti kun laitoin esiputsarin täysille hehtopaino nousee liki kilon tunnissa.Totta. Tänään otin hehtopainon, kun laitoin satsin jäähdytykselle huiman 3h lämpöjen jälkeen. Oli ikävän kevyttä. Kokeilin uudestaan, kun 2h jäähdytys oli ohi ja olikin tullut puoltoista kiloo painoo lisää.
Arskan esipuhdistin on niin vahva, että jos läppää aukaisee enemmän kuin 20% on koko kuivurikaapillinen ulkona kasassa.Missä tollasia tehoja tarvitaan. voipi käydä vahinko ja koko kaapillinen on pihalla, ::)
-SS-
Satoennätykset rikkoutuvat, Suomen ja muun Euroopan sadot turpoavat suuriksi, ja hinnat ovat laskusuunnassa.
Jo kohtuullinen viljasato saa hinnat putoamaan (https://kaytannonmaamies.fi/jo-kohtuullinen-viljasato-saa-hinnat-putoamaan/) (KM uutiskirje)
Eli joukkopsykoosilla, kalkituksen, ylilannoituksen ja tautitorjunnan laajalla käytöllä saadaan aikaan halvempaa viljaa enemmän. Viljakauppa ja teollisuus tienaavat paremmin.
-SS-
Satoennätykset rikkoutuvat, Suomen ja muun Euroopan sadot turpoavat suuriksi, ja hinnat ovat laskusuunnassa.
Jo kohtuullinen viljasato saa hinnat putoamaan (https://kaytannonmaamies.fi/jo-kohtuullinen-viljasato-saa-hinnat-putoamaan/) (KM uutiskirje)
Eli joukkopsykoosilla, kalkituksen, ylilannoituksen ja tautitorjunnan laajalla käytöllä saadaan aikaan halvempaa viljaa enemmän. Viljakauppa ja teollisuus tienaavat paremmin.
-SS-
Mut hei, jos se sato on jo kiinnitetty hinnan puolesta?
Minäkin siirryin ekan kerran elämässä jaettuun lannoitukseen, siltä vehnän tipalta mitä oli rahakasvien lisäksi. Oli kesäkuun loppua, tulossa piti olla rapsakka 20-30mm sade. Ylöön sitten beferttiä ja lenkkiä heittämään kituvan kellertävän eepoksen sekaan. No, sitä sadetta ei sitten tullut koskaan. Toukokuu-kesäkuu ja heinäkuun kolme ekaa viikkoa mentiin alle 20mm yhteismärkyydellä. Kun koitti elokuu niin vettä sitten saatiin. Oli siinä se hyvä puoli että rahakasvit räjähtivät kasvuun mutta vehnälle siitä ei enää ollut mitään hyötyä.
Jälkikäteen ajatellen on ilo, onni ja kunnia kuulua suomalaisen tukipolitiikan mahdollistamiin raha-automaatteihin. Reilu 7hehtaarin vehnän keskisato oli rapiat 2000kg per hehtaari. Sinne se meni pystykauppana, sai itte keskittyä oluen juontiin pihakeinussa ja nauttia lämpimästä syyssäästä.
Eli ei valittamista viljanhinnoista. Kylväkää vaan ensi vuonnakin niin paljon kuin ehtii, sillä tavalla ei saksikäsi käy tukirahoihin kiinni... ;D
Satoennätykset rikkoutuvat, Suomen ja muun Euroopan sadot turpoavat suuriksi, ja hinnat ovat laskusuunnassa.
Jo kohtuullinen viljasato saa hinnat putoamaan (https://kaytannonmaamies.fi/jo-kohtuullinen-viljasato-saa-hinnat-putoamaan/) (KM uutiskirje)
Eli joukkopsykoosilla, kalkituksen, ylilannoituksen ja tautitorjunnan laajalla käytöllä saadaan aikaan halvempaa viljaa enemmän. Viljakauppa ja teollisuus tienaavat paremmin.
-SS-
Mut hei, jos se sato on jo kiinnitetty hinnan puolesta?
Minäkin siirryin ekan kerran elämässä jaettuun lannoitukseen, siltä vehnän tipalta mitä oli rahakasvien lisäksi. Oli kesäkuun loppua, tulossa piti olla rapsakka 20-30mm sade. Ylöön sitten beferttiä ja lenkkiä heittämään kituvan kellertävän eepoksen sekaan. No, sitä sadetta ei sitten tullut koskaan. Toukokuu-kesäkuu ja heinäkuun kolme ekaa viikkoa mentiin alle 20mm yhteismärkyydellä. Kun koitti elokuu niin vettä sitten saatiin. Oli siinä se hyvä puoli että rahakasvit räjähtivät kasvuun mutta vehnälle siitä ei enää ollut mitään hyötyä.
Jälkikäteen ajatellen on ilo, onni ja kunnia kuulua suomalaisen tukipolitiikan mahdollistamiin raha-automaatteihin. Reilu 7hehtaarin vehnän keskisato oli rapiat 2000kg per hehtaari. Sinne se meni pystykauppana, sai itte keskittyä oluen juontiin pihakeinussa ja nauttia lämpimästä syyssäästä.
Eli ei valittamista viljanhinnoista. Kylväkää vaan ensi vuonnakin niin paljon kuin ehtii, sillä tavalla ei saksikäsi käy tukirahoihin kiinni... ;D
Kaveri oli 80-luvulla harjoittelijana salolaisessa maatalouskaupassa. Kiskontienvarren vuokraviljelijät toivat tuoretta mallasohraa kauppaan. Vähän niissä oli korkeat valkuaiset, eikä saaneet mallaslisiä. Samoihin siiloihin ne laitettiin ja talvella kauppa myi ne maltaaksi.
Mun kokemus doneista on että se pitoisuus tosiaan vaihtelee melkeinpä ihan jyvästä toiseen tosi paljon. Joskus jo kauan sitten pahana donivuonna (2011 tai 12?) tuli paneuduttua enemmänkin niihin analyyseihin kun tuntui että ei puhdasta tavaraa tullut ollenkaan. Silloin teetettiin paljon ennakkoon niitä pikatestejä ja saattoi käydä niin että samasta kuormasta otetusta 30 gramman näytepussukasta tuli ihan samanlaisia arvoja kuin tuossa ylhäällä. Juurikin tyyliin 0,5, 0,9, 1,4 ja 2,9 samasta pienestä näytteestä. Yritä siinä sitten myydä elintarvikelaatua.
Vedessä liottamalla ilmeisesti voisi toksiinipitoisuuden saada laskemaan, aika vaikea vaan toteuttaa prosessina.Suoritettu onnistuneesti viikonloppuna, kun tuli 60mm vettä. Kyllä likos riittävästi.
Luomukaurassa ei ilmeisesti ole ikinä doneja?No ei mulla ainakaan ole ollut, toki ei oikein doni vuosia ole osunut omaan luomuaikaan. Tänään vein ekan erän näytepussin, tulokset tulee sitten joskus.. eipä noilla kiire koska en tähän hintaan myy mitään. ;D
Kyl perkati on otettava ohra takaisin viljelyrepertuaaiin, vaikka hinta on mitä on. Pääsee kuiteskin ekana puimaan useimmiten hyvissä oloissa, ei tarvi 15 tuntia kuivata ikinä, toisin kuin usein märkinä syksyinä syyskuussa puitua kevätvehnää. Ei tarvi pelätä doneja eikä vaadi isoja typpimääriä, toisin kuin vehnä. Ohra on vaan niin helppo ja huoleton viljeltävä.
Ainoa miinus on se vidun kutiava ja joka ruumiin reikään tunkeutuva ohranpöly.
Kyllä Loimaata siunataan sateilla nyt. Täällä viikonloppuna noin 6 mm ja viime yönä 3,5 mm, ja sankka sumu.
Doneja on kuulemma ihan pystykasvustostakin löytynyt.
-SS-
Kyllä Loimaata siunataan sateilla nyt. Täällä viikonloppuna noin 6 mm ja viime yönä 3,5 mm, ja sankka sumu.
Doneja on kuulemma ihan pystykasvustostakin löytynyt.
-SS-
Luomukaurassa ei ilmeisesti ole ikinä doneja?No ei mulla ainakaan ole ollut, toki ei oikein doni vuosia ole osunut omaan luomuaikaan. Tänään vein ekan erän näytepussin, tulokset tulee sitten joskus.. eipä noilla kiire koska en tähän hintaan myy mitään. ;D
Kyl perkati on otettava ohra takaisin viljelyrepertuaaiin, vaikka hinta on mitä on. Pääsee kuiteskin ekana puimaan useimmiten hyvissä oloissa, ei tarvi 15 tuntia kuivata ikinä, toisin kuin usein märkinä syksyinä syyskuussa puitua kevätvehnää. Ei tarvi pelätä doneja eikä vaadi isoja typpimääriä, toisin kuin vehnä. Ohra on vaan niin helppo ja huoleton viljeltävä.
Ainoa miinus on se vidun kutiava ja joka ruumiin reikään tunkeutuva ohranpöly.
Markkinatilanteesta tuo doni homma tuskin johtuu, koska ei luomullekkaan mitään markkinaa ole tällä hetkellä olemassa, ongelmajätteeseen verrattavaa tavaraa.. ;D
Luomukaurassa ei ilmeisesti ole ikinä doneja?No ei mulla ainakaan ole ollut, toki ei oikein doni vuosia ole osunut omaan luomuaikaan. Tänään vein ekan erän näytepussin, tulokset tulee sitten joskus.. eipä noilla kiire koska en tähän hintaan myy mitään. ;D
Kyl perkati on otettava ohra takaisin viljelyrepertuaaiin, vaikka hinta on mitä on. Pääsee kuiteskin ekana puimaan useimmiten hyvissä oloissa, ei tarvi 15 tuntia kuivata ikinä, toisin kuin usein märkinä syksyinä syyskuussa puitua kevätvehnää. Ei tarvi pelätä doneja eikä vaadi isoja typpimääriä, toisin kuin vehnä. Ohra on vaan niin helppo ja huoleton viljeltävä.
Ainoa miinus on se vidun kutiava ja joka ruumiin reikään tunkeutuva ohranpöly.
Markkinatilanteesta tuo doni homma tuskin johtuu, koska ei luomullekkaan mitään markkinaa ole tällä hetkellä olemassa, ongelmajätteeseen verrattavaa tavaraa.. ;D
Miten toi luomun myyntikasvi velvoite toimii? Pitääkö luomu myydä luomuna ?
Ajattelin kun yks tuttu kertoi, että sen käyttämää kuivuria jumittaa sen alueen luomuviljelijän ylivuotiset (punahomeiset) kaurat siilossa. Oon pihalla luomusta ja kaurasta, onko punahome ( jos tuttu edes tiesi mistä kyse ) sama kuin noi donit? Ei kait ne siilossa odottamalla vähene ? Olis ajanut normi littuvilja karjalle ja ollut hiljaa. Kait se mettään kippamisen voittaa, jos se olisi mahdollista (ja onko se mettään kippaaminen :) )
En nyt ole aivan varma mut mielestäni riittää et on kylvetty ns. Myyntikasvia. Mut varma tuosta en ole. Itsellä on aina mennyt luomuna mitä nyt jotain satunnaisia siilon pohjia on omat tavanomaiset elukat syöneet.Luomukaurassa ei ilmeisesti ole ikinä doneja?No ei mulla ainakaan ole ollut, toki ei oikein doni vuosia ole osunut omaan luomuaikaan. Tänään vein ekan erän näytepussin, tulokset tulee sitten joskus.. eipä noilla kiire koska en tähän hintaan myy mitään. ;D
Kyl perkati on otettava ohra takaisin viljelyrepertuaaiin, vaikka hinta on mitä on. Pääsee kuiteskin ekana puimaan useimmiten hyvissä oloissa, ei tarvi 15 tuntia kuivata ikinä, toisin kuin usein märkinä syksyinä syyskuussa puitua kevätvehnää. Ei tarvi pelätä doneja eikä vaadi isoja typpimääriä, toisin kuin vehnä. Ohra on vaan niin helppo ja huoleton viljeltävä.
Ainoa miinus on se vidun kutiava ja joka ruumiin reikään tunkeutuva ohranpöly.
Markkinatilanteesta tuo doni homma tuskin johtuu, koska ei luomullekkaan mitään markkinaa ole tällä hetkellä olemassa, ongelmajätteeseen verrattavaa tavaraa.. ;D
Miten toi luomun myyntikasvi velvoite toimii? Pitääkö luomu myydä luomuna ?
Ajattelin kun yks tuttu kertoi, että sen käyttämää kuivuria jumittaa sen alueen luomuviljelijän ylivuotiset (punahomeiset) kaurat siilossa. Oon pihalla luomusta ja kaurasta, onko punahome ( jos tuttu edes tiesi mistä kyse ) sama kuin noi donit? Ei kait ne siilossa odottamalla vähene ? Olis ajanut normi littuvilja karjalle ja ollut hiljaa. Kait se mettään kippamisen voittaa, jos se olisi mahdollista (ja onko se mettään kippaaminen :) )
En nyt ole aivan varma mut mielestäni riittää et on kylvetty ns. Myyntikasvia. Mut varma tuosta en ole. Itsellä on aina mennyt luomuna mitä nyt jotain satunnaisia siilon pohjia on omat tavanomaiset elukat syöneet.Luomukaurassa ei ilmeisesti ole ikinä doneja?No ei mulla ainakaan ole ollut, toki ei oikein doni vuosia ole osunut omaan luomuaikaan. Tänään vein ekan erän näytepussin, tulokset tulee sitten joskus.. eipä noilla kiire koska en tähän hintaan myy mitään. ;D
Kyl perkati on otettava ohra takaisin viljelyrepertuaaiin, vaikka hinta on mitä on. Pääsee kuiteskin ekana puimaan useimmiten hyvissä oloissa, ei tarvi 15 tuntia kuivata ikinä, toisin kuin usein märkinä syksyinä syyskuussa puitua kevätvehnää. Ei tarvi pelätä doneja eikä vaadi isoja typpimääriä, toisin kuin vehnä. Ohra on vaan niin helppo ja huoleton viljeltävä.
Ainoa miinus on se vidun kutiava ja joka ruumiin reikään tunkeutuva ohranpöly.
Markkinatilanteesta tuo doni homma tuskin johtuu, koska ei luomullekkaan mitään markkinaa ole tällä hetkellä olemassa, ongelmajätteeseen verrattavaa tavaraa.. ;D
Miten toi luomun myyntikasvi velvoite toimii? Pitääkö luomu myydä luomuna ?
Ajattelin kun yks tuttu kertoi, että sen käyttämää kuivuria jumittaa sen alueen luomuviljelijän ylivuotiset (punahomeiset) kaurat siilossa. Oon pihalla luomusta ja kaurasta, onko punahome ( jos tuttu edes tiesi mistä kyse ) sama kuin noi donit? Ei kait ne siilossa odottamalla vähene ? Olis ajanut normi littuvilja karjalle ja ollut hiljaa. Kait se mettään kippamisen voittaa, jos se olisi mahdollista (ja onko se mettään kippaaminen :) )
Tuossa tilanteessa taas yksi hieno yhteistyön kukkanen. Yksi henkilö pilaa koko porukan kivan... ;D
Eikö voisi vaan sanoa et vie jyväsi mihin haluat mut nyt niiden pitää lähteä..
Luomukaurassa ei ilmeisesti ole ikinä doneja?
Kyl perkati on otettava ohra takaisin viljelyrepertuaaiin, vaikka hinta on mitä on. Pääsee kuiteskin ekana puimaan useimmiten hyvissä oloissa, ei tarvi 15 tuntia kuivata ikinä, toisin kuin usein märkinä syksyinä syyskuussa puitua kevätvehnää. Ei tarvi pelätä doneja eikä vaadi isoja typpimääriä, toisin kuin vehnä. Ohra on vaan niin helppo ja huoleton viljeltävä.
Ainoa miinus on se vidun kutiava ja joka ruumiin reikään tunkeutuva ohranpöly.
Perjantain maaseudun tulevaisuus
"rukiilla torajyvää oli paljon, yli 30% enemmän mitä 0,05" Ensi vuoden kiristetyillä arvoilla sitten puolet sadosta ei kelpaa mihinkään :(
"20% vehnistä donit yli 1000 mikrogrammaa"
Uusilla T-2 H-2 toksiinien summapitoisuudella on onnistuttu käännyttämään joitain kuormia kaikilla kolmella ostajalla :-\
"ongelmallista että toksiinit esiintyvät pellolla sekä kuormassa pistemäisesti siksi pitoisuudet saattavat poiketa eri näytteitä analysoitaessa" Ostajan mittauksessa ei voi olla mitään vikaa, syypää on täysin viljelijän ;D
Eräs viljanostaja sanoikin suoraan minulle kun kysyin että ottaako vastaan mun doniset kaurat "PIDÄ POIKA PASKAS, EI TARVII TUODA"
Kyllä hyvälaatuiselle viljalle kysyntää löytyy. Nytkin on tullut eri puolilta tietoja, että satotasot eivät ole olleet kovin kaksisia, mikä tietää ongelmia myös laatuihin. Kannattaa ottaa lusikka kauniiseen käteen ja pyöritellä niitä homeisia ja kevyitä viljoja kuivurissa ja lajittelijassa. Hinnat paranee talven aikana. Nuo rukiin torajyvät on sellainen ongelma, että teollisuuden on tultava vastaan ja hommattava vastaanottoon lajittelijat. Jos rukiinviljely menee määräänsä vaikeammaksi, niin siitä luovutaan. Syysvehnä on yksinkertaisesti niin ylivoimainen.
Perjantain maaseudun tulevaisuus
"rukiilla torajyvää oli paljon, yli 30% enemmän mitä 0,05" Ensi vuoden kiristetyillä arvoilla sitten puolet sadosta ei kelpaa mihinkään :(
"20% vehnistä donit yli 1000 mikrogrammaa"
Uusilla T-2 H-2 toksiinien summapitoisuudella on onnistuttu käännyttämään joitain kuormia kaikilla kolmella ostajalla :-\
"ongelmallista että toksiinit esiintyvät pellolla sekä kuormassa pistemäisesti siksi pitoisuudet saattavat poiketa eri näytteitä analysoitaessa" Ostajan mittauksessa ei voi olla mitään vikaa, syypää on täysin viljelijän ;D
Eräs viljanostaja sanoikin suoraan minulle kun kysyin että ottaako vastaan mun doniset kaurat "PIDÄ POIKA PASKAS, EI TARVII TUODA"
Kyllä hyvälaatuiselle viljalle kysyntää löytyy. Nytkin on tullut eri puolilta tietoja, että satotasot eivät ole olleet kovin kaksisia, mikä tietää ongelmia myös laatuihin. Kannattaa ottaa lusikka kauniiseen käteen ja pyöritellä niitä homeisia ja kevyitä viljoja kuivurissa ja lajittelijassa. Hinnat paranee talven aikana. Nuo rukiin torajyvät on sellainen ongelma, että teollisuuden on tultava vastaan ja hommattava vastaanottoon lajittelijat. Jos rukiinviljely menee määräänsä vaikeammaksi, niin siitä luovutaan. Syysvehnä on yksinkertaisesti niin ylivoimainen.
Kyllä hyvälaatuiselle viljalle kysyntää löytyy. Nytkin on tullut eri puolilta tietoja, että satotasot eivät ole olleet kovin kaksisia, mikä tietää ongelmia myös laatuihin. Kannattaa ottaa lusikka kauniiseen käteen ja pyöritellä niitä homeisia ja kevyitä viljoja kuivurissa ja lajittelijassa. Hinnat paranee talven aikana. Nuo rukiin torajyvät on sellainen ongelma, että teollisuuden on tultava vastaan ja hommattava vastaanottoon lajittelijat. Jos rukiinviljely menee määräänsä vaikeammaksi, niin siitä luovutaan. Syysvehnä on yksinkertaisesti niin ylivoimainen.
Pidä kylmis pari tuenkeruuvuotta ja katso miltä viivan alle jäävä summa näyttää, verrattuna sihen että ostat vikuuttelevia säitä vastaan kalliita tuotantopanoksia..
Tulet hämmästymään....
Tulet hämmästymään.
Uusilla T-2 H-2 toksiinien summapitoisuudella on onnistuttu käännyttämään joitain kuormia kaikilla kolmella ostajalla :-\
Pystyykö sille S-pankille jotenki myymään pellot, ja sitten vuokrata jos on dossia kovasti?Ei se pankki mitään osta. Sulla pitää olla ostaja tiedossa ja se rahasto on vain rahoittajana siinä...
Väärin. Niillä on yhtiöitä pöytälaatikossa valmiina kaupoille. Regen Agri Oy 1,2 jne. Nimet mahdollisesti muutettu kaupan jälkeen. Vitonen ainakin löytyy vielä sillä nimellä. Isännälle jää 5-10% omistusta ja tarkoitus nostaa sitä ja ostaa loput kun osuus puolet. Ehkä 20v päästä.
Toimii myös siinä kohtaa jos pankki sanoo, että nyt poika myydään. Ni pysyy itsellä ainakin viljelyssä, tosin vuokralla. Vuokra vaihtuu vuosittain kannattavuuden mukaan. Eivät vaan maksa monenkaan alueen todellista hintatasoa eli 15-20k/ha niin ovat siellä out markkinasta, tämmösenä "pelastajana" voivat toimia. Ja ylipäätään rahasto toimi jollain tapaa nollakorkomarkkinassa, mutta nykyään saa koroilla paremman tuoton. Rahasto saanee sijoituksia enää S-ryhmältä. Tai ainakin aika maauskoa vaatii.
Ja tulihan ne vehnän analyysit. Donit 4500 ja raja 1000. Täällähän oli joku, ketä ihmetteli kun aina sujuu niin ei se aina. Tuo tuskin kierrättämällä korjaantuu leiväksi mut yritän. Toki 245/235€ nisusoppareihin on aika helppo kavereilta löytää täytettä ja ottaa katteet välistä.
Niin et rahastolle on ostajat valmiina? Tuo on sit muuttunut. Aikoinaan mainostettiin et myyjällä oltava ostaja valmiina..
Omalle sisäpiirillekkö tässä nyt sit junaillaan kauppoja? Saako jossain ilmoittautua tuohon sisäpiiriin?
Niinkuin kirjoitin niin en bisnes logiikkaa tuossa ymmärrä. Nähtävästi tuo onkin sitten alueiden joissa pellot ovat selvästi alle markkinahinnan toimiva systeemi. Kovan hinnan alueilla ei siivua ole jaettavaksi..
Ostaja on siis se rahasto, tai tarkemmin rahaston 90-95% omistama "tyhjä" osakeyhtiö. Tarkoitit varmaan, että viljelijä/vuokralainen pitää olla valmiina ja niin pitääkin tietysti.
Sijoitusmuotona mua kiinnostaa kalliomurskekin enemmän kuin tuo rahasto. Jos peltoa saa 12k ja vuokra on 600€ antaisi se 5% vuosituoton. Ilman mitään rahaston kuluja olisi se juuri kilpailukykyinen. Mutta rahaston kulut ovat kovat ja vuokrassa on vain pieni perusosa. Loppu määräytyy vuoden mukaan ja viljelijä voi vaikuttaa siihen. Tuotto jää lopulta aivan olemattomaksi.
Maakaupan rahoituskeinona tuo teoriassa kiinnostaa. Ei mene vakuuksia, ei pala nettovarallisuus ja kuitenkin etuosto-oikeus siihen lopulta vuokrakauden päätteeksi. Jos joku oikein iso naapuri tulis myyntiin ja omasta pankista sanottas ei poika ei ollenkaan näin.
Ongelmana on se, että ne nostaa 13k kohdalla kädet pystyyn ja siinä kohtaa täällä vasta aloitellaan toista tarjouskierrosta. Ni putois tyhjän päälle joka tapauksessa.
Kovin laskee hinnat. Kuka enää näillä panosten hinnoilla viljelee? Ei auta hinnan kiinnittäminenkään enää ;D. Vahva on kaupan viesti et älkää enää viljelkö..Niinkuin monta kertaa jo todennut et todella moni viljelee edelleen. Varmaan viljelee vaikka mikä olisi. Mistä tämä sit kertoo, laskutaidottomuudesta, siitä et homma on harrastus vai mistä?
Ei se kerro laskutaidottomuudesta, vaan yksinkertaisesti siitä että kun elanto ei tule viljelystä vaan jostakin muualta, niin viljan hinnalla ei oikeasti ole väliä. Ja kyllä, kyllä se on silloin harrastuksenomaista viljelyä, vaikka pinta-ala olisi isokin. Tosin tämä harrastuksenomaisuus ei tarkoita että nämä harrastaisivat näennäisviljelyä, vaan viljelyyn silti panostetaan, koneet ja kuivurit on monella viimeisen päälle ja satoa yritetään tosissaan saada.Juu hyvä lisäys.
En saa höpöheiniä mitenkään erityisen kannattavaksi viljaa vastaan vielä tällä kustannus ja hintatasolla. . Niissä kesannoissa on yllättävän paljon hommia, jos ne meinaa pitää kunnollisena nurmena eikä rikkaruohopankkina. Kaksi niittoa kesässä on usein minimi. Sitten, kun menee kerta niitolla, heinämaa on niin taantunut, että täytyy papereista katsoa, mitä on tullut sinne ilmoitettua. Nyttemmin tähän on tullut vielä mukaan hallinnon korostunut kiinnostus niittoihin ja höpöheiniin noin yleisellä tasolla. Omat kokemukset sellaisia, että kolme vuotta ne heinät menee suhteellisen ok, sitten alkaa olla siinä rajoilla, että mikä on pääkasvi. Tuet tulee, mutta kulupuoli jyllää joka vuosi. Takavuosina tuet olivat paremmat, nyttemmin tultu alaspäin, ei hyvä juttu.
Ei höpöheiniä kuulu niittää kahdesti vuodessa, vaan yhden kerran kahden vuoden välein jos silloinkaan. Nyt on kyllä ymmärretty ihan väärin. Tällä reseptillä on ainakin parikymmentä vuotta ihan hyvin osa lohkoista mennyt eikä mitään rikkaongelmia ole. Jos tulee rikkaongelmia niin ne voi torjua kasvinsuojeluaineilla.
En saa höpöheiniä mitenkään erityisen kannattavaksi viljaa vastaan vielä tällä kustannus ja hintatasolla. . Niissä kesannoissa on yllättävän paljon hommia, jos ne meinaa pitää kunnollisena nurmena eikä rikkaruohopankkina. Kaksi niittoa kesässä on usein minimi. Sitten, kun menee kerta niitolla, heinämaa on niin taantunut, että täytyy papereista katsoa, mitä on tullut sinne ilmoitettua. Nyttemmin tähän on tullut vielä mukaan hallinnon korostunut kiinnostus niittoihin ja höpöheiniin noin yleisellä tasolla. Omat kokemukset sellaisia, että kolme vuotta ne heinät menee suhteellisen ok, sitten alkaa olla siinä rajoilla, että mikä on pääkasvi. Tuet tulee, mutta kulupuoli jyllää joka vuosi. Takavuosina tuet olivat paremmat, nyttemmin tultu alaspäin, ei hyvä juttu.
Nyt meillä on erillaiset laskukaavat ja toimintamallit.
Minkä helevetin takia niittäisi kahdesti? :o Ja paskaako sillä on merkitystä jos siellä kasvaa rikkoja? Kulupuoli romahtaa kun ei mene euroakaan kasvinsuojeluun ja lannoitteisiin. Kuivausöljyt nolla litraa, ei mene sähköä eikä liioin rahtimaksuja jyvien pyörittelyyn, ja pitää muistaa että eipä se puimurikaan vaadi euroakaan kun makoilee tallissa. Ei tarvitse lajitella tosseja tai ostaa lähes ilmaista sertiä.
Muokkaus, kylvö ja herran haltuun kunnes koittaa seuraava kevät, niin se menee. Ja tuet 150-300euroo enemän kun ohran kasvatuksessa.
Laskeeko arvoisa kylmis itselleen lainkaan tuntipalkkaa? ;D
Ei höpöheiniä kuulu niittää kahdesti vuodessa, vaan yhden kerran kahden vuoden välein jos silloinkaan. Nyt on kyllä ymmärretty ihan väärin. Tällä reseptillä on ainakin parikymmentä vuotta ihan hyvin osa lohkoista mennyt eikä mitään rikkaongelmia ole. Jos tulee rikkaongelmia niin ne voi torjua kasvinsuojeluaineilla.
Luonnonhoitonurmelta ei
Jos on tarkoitus ajaa tuotanto alas ja jäähdytellen lopettaa koko maatalous, niin esittämäsi linja lienee ihan hyvä, mutta kun tilanne ei ole se, että pellot olisivat jäämässä pitkäaikaisesti tuotannosta sivuun vaan kesannot ovat selkeä latausvaihe ennen uutta viljajaksoa, niin kyllähän siihen nurmen laatuun on panostettava.En saa höpöheiniä mitenkään erityisen kannattavaksi viljaa vastaan vielä tällä kustannus ja hintatasolla. . Niissä kesannoissa on yllättävän paljon hommia, jos ne meinaa pitää kunnollisena nurmena eikä rikkaruohopankkina. Kaksi niittoa kesässä on usein minimi. Sitten, kun menee kerta niitolla, heinämaa on niin taantunut, että täytyy papereista katsoa, mitä on tullut sinne ilmoitettua. Nyttemmin tähän on tullut vielä mukaan hallinnon korostunut kiinnostus niittoihin ja höpöheiniin noin yleisellä tasolla. Omat kokemukset sellaisia, että kolme vuotta ne heinät menee suhteellisen ok, sitten alkaa olla siinä rajoilla, että mikä on pääkasvi. Tuet tulee, mutta kulupuoli jyllää joka vuosi. Takavuosina tuet olivat paremmat, nyttemmin tultu alaspäin, ei hyvä juttu.
Nyt meillä on erillaiset laskukaavat ja toimintamallit.
Minkä helevetin takia niittäisi kahdesti? :o Ja paskaako sillä on merkitystä jos siellä kasvaa rikkoja? Kulupuoli romahtaa kun ei mene euroakaan kasvinsuojeluun ja lannoitteisiin. Kuivausöljyt nolla litraa, ei mene sähköä eikä liioin rahtimaksuja jyvien pyörittelyyn, ja pitää muistaa että eipä se puimurikaan vaadi euroakaan kun makoilee tallissa. Ei tarvitse lajitella tosseja tai ostaa lähes ilmaista sertiä.
Muokkaus, kylvö ja herran haltuun kunnes koittaa seuraava kevät, niin se menee. Ja tuet 150-300euroo enemän kun ohran kasvatuksessa.
Laskeeko arvoisa kylmis itselleen lainkaan tuntipalkkaa? ;D
Tarkkaan en muista, mitä luokkaa oli hömppätuet 15v sitten ja tunnettiinko sellasia lainkaan.Ei silloin kyllä mun mielestä ollut jokaisen tilan ulottuvilla olevia hömppätukia lainkaan yhtä avokätisesti kuin nyt.
Sitten kun hömppisnurmi näyttää tältä, voi jotain hyötyä olla seuraavalle kasville 8)Jos on tarkoitus ajaa tuotanto alas ja jäähdytellen lopettaa koko maatalous, niin esittämäsi linja lienee ihan hyvä, mutta kun tilanne ei ole se, että pellot olisivat jäämässä pitkäaikaisesti tuotannosta sivuun vaan kesannot ovat selkeä latausvaihe ennen uutta viljajaksoa, niin kyllähän siihen nurmen laatuun on panostettava.En saa höpöheiniä mitenkään erityisen kannattavaksi viljaa vastaan vielä tällä kustannus ja hintatasolla. . Niissä kesannoissa on yllättävän paljon hommia, jos ne meinaa pitää kunnollisena nurmena eikä rikkaruohopankkina. Kaksi niittoa kesässä on usein minimi. Sitten, kun menee kerta niitolla, heinämaa on niin taantunut, että täytyy papereista katsoa, mitä on tullut sinne ilmoitettua. Nyttemmin tähän on tullut vielä mukaan hallinnon korostunut kiinnostus niittoihin ja höpöheiniin noin yleisellä tasolla. Omat kokemukset sellaisia, että kolme vuotta ne heinät menee suhteellisen ok, sitten alkaa olla siinä rajoilla, että mikä on pääkasvi. Tuet tulee, mutta kulupuoli jyllää joka vuosi. Takavuosina tuet olivat paremmat, nyttemmin tultu alaspäin, ei hyvä juttu.
Nyt meillä on erillaiset laskukaavat ja toimintamallit.
Minkä helevetin takia niittäisi kahdesti? :o Ja paskaako sillä on merkitystä jos siellä kasvaa rikkoja? Kulupuoli romahtaa kun ei mene euroakaan kasvinsuojeluun ja lannoitteisiin. Kuivausöljyt nolla litraa, ei mene sähköä eikä liioin rahtimaksuja jyvien pyörittelyyn, ja pitää muistaa että eipä se puimurikaan vaadi euroakaan kun makoilee tallissa. Ei tarvitse lajitella tosseja tai ostaa lähes ilmaista sertiä.
Muokkaus, kylvö ja herran haltuun kunnes koittaa seuraava kevät, niin se menee. Ja tuet 150-300euroo enemän kun ohran kasvatuksessa.
Laskeeko arvoisa kylmis itselleen lainkaan tuntipalkkaa? ;D
Jos on tarkoitus ajaa tuotanto alas ja jäähdytellen lopettaa koko maatalous, niin esittämäsi linja lienee ihan hyvä, mutta kun tilanne ei ole se, että pellot olisivat jäämässä pitkäaikaisesti tuotannosta sivuun vaan kesannot ovat selkeä latausvaihe ennen uutta viljajaksoa, niin kyllähän siihen nurmen laatuun on panostettava.En saa höpöheiniä mitenkään erityisen kannattavaksi viljaa vastaan vielä tällä kustannus ja hintatasolla. . Niissä kesannoissa on yllättävän paljon hommia, jos ne meinaa pitää kunnollisena nurmena eikä rikkaruohopankkina. Kaksi niittoa kesässä on usein minimi. Sitten, kun menee kerta niitolla, heinämaa on niin taantunut, että täytyy papereista katsoa, mitä on tullut sinne ilmoitettua. Nyttemmin tähän on tullut vielä mukaan hallinnon korostunut kiinnostus niittoihin ja höpöheiniin noin yleisellä tasolla. Omat kokemukset sellaisia, että kolme vuotta ne heinät menee suhteellisen ok, sitten alkaa olla siinä rajoilla, että mikä on pääkasvi. Tuet tulee, mutta kulupuoli jyllää joka vuosi. Takavuosina tuet olivat paremmat, nyttemmin tultu alaspäin, ei hyvä juttu.
Nyt meillä on erillaiset laskukaavat ja toimintamallit.
Minkä helevetin takia niittäisi kahdesti? :o Ja paskaako sillä on merkitystä jos siellä kasvaa rikkoja? Kulupuoli romahtaa kun ei mene euroakaan kasvinsuojeluun ja lannoitteisiin. Kuivausöljyt nolla litraa, ei mene sähköä eikä liioin rahtimaksuja jyvien pyörittelyyn, ja pitää muistaa että eipä se puimurikaan vaadi euroakaan kun makoilee tallissa. Ei tarvitse lajitella tosseja tai ostaa lähes ilmaista sertiä.
Muokkaus, kylvö ja herran haltuun kunnes koittaa seuraava kevät, niin se menee. Ja tuet 150-300euroo enemän kun ohran kasvatuksessa.
Laskeeko arvoisa kylmis itselleen lainkaan tuntipalkkaa? ;D
En tiedä, että mikään talo, maatila tai yritys olisi varsinaisesti noussut kukoistukseen pelkällä säästö- ja kulukuurilla. Kyllä niitä tuottoja on vaan tultava siitä itse tuotannostakin, ei pelkästään tuista. Kuten kai ilmaisin, ei se viljanviljely nyt niin tappiollista ole, että viljelyyn kohdistuvat kulut veisivät koko viljatilin. Sittenhän tässä ei olisi mitään järkeä. Kyllä minä olen tällä hetkellä ihan tyytyväinen tähän tilanteeseen, jos alkukesästä vielä joskus suostuisi satamaan fiksuun aikaan, niin menisi vielä paremmin, mutta pärjään kyllä näinkin.
Mutta ne rahahömppien pinta-alat kun tuplaantuu niin se ylimääränen 300€ onkin ehkä enää 150€? Ei ehkä enää sen jälkeen kovin kannattavaa ainakaan osto siemenillä.Kyllä. Josko ne sit kannattavia ovat olleetkaan nytkään ainakaan jos monipuolista siemen valikoimaa käyttää. Joka tapauksessa silloin pitää tilanne arvioida uudestaan samoin kuin viljan viljelijä kun tekee et mitä kasvia kannattaa kylvää..
Fakta on että ihan tämmönen perusviljanviljely on vuosi vuodelta mennyt hankalammaksi. On viljelykiertovaatimukset, joutuu jännittämään toksiineita siihen asti kunnes kuorma on kipattu vastaanottajan monttuun. Viljaostajat keksii kaikenlaista mistä voisi tehdä vähennyksiä hintaan. Onkohan muissa maissa lainkaan noin pikkutarkkaa laatuhinnoittelua mitä Suomessa on, joku roska- ja rikkajyvähinnoittelu on naurettavaa pilkunnussimista prosentin kymmenysosien tarkkuuksineen. Lisäksi ehdollisuuden vaatimuslista tuntuu kasvavan vuosi vuodelta. Puhumattakaan muiden kirjoitajien mainitsemista sää- ja hintariskeistä, jotka nekin on lisääntyneet viime vuosina.Eiköhän toi pilkunnussinta johdu lähinnä siitä et sitä on varaa tehdä koska pääsääntöisesti tavaraa on tarjolla. Hetkittäiset pulat on niitä hetkiä kun riittää et tavara näyttää viljalta..
Mutta ne rahahömppien pinta-alat kun tuplaantuu niin se ylimääränen 300€ onkin ehkä enää 150€? Ei ehkä enää sen jälkeen kovin kannattavaa ainakaan osto siemenillä.
Jos on tarkoitus ajaa tuotanto alas ja jäähdytellen lopettaa koko maatalous, niin esittämäsi linja lienee ihan hyvä, mutta kun tilanne ei ole se, että pellot olisivat jäämässä pitkäaikaisesti tuotannosta sivuun vaan kesannot ovat selkeä latausvaihe ennen uutta viljajaksoa, niin kyllähän siihen nurmen laatuun on panostettava.En saa höpöheiniä mitenkään erityisen kannattavaksi viljaa vastaan vielä tällä kustannus ja hintatasolla. . Niissä kesannoissa on yllättävän paljon hommia, jos ne meinaa pitää kunnollisena nurmena eikä rikkaruohopankkina. Kaksi niittoa kesässä on usein minimi. Sitten, kun menee kerta niitolla, heinämaa on niin taantunut, että täytyy papereista katsoa, mitä on tullut sinne ilmoitettua. Nyttemmin tähän on tullut vielä mukaan hallinnon korostunut kiinnostus niittoihin ja höpöheiniin noin yleisellä tasolla. Omat kokemukset sellaisia, että kolme vuotta ne heinät menee suhteellisen ok, sitten alkaa olla siinä rajoilla, että mikä on pääkasvi. Tuet tulee, mutta kulupuoli jyllää joka vuosi. Takavuosina tuet olivat paremmat, nyttemmin tultu alaspäin, ei hyvä juttu.
Nyt meillä on erillaiset laskukaavat ja toimintamallit.
Minkä helevetin takia niittäisi kahdesti? :o Ja paskaako sillä on merkitystä jos siellä kasvaa rikkoja? Kulupuoli romahtaa kun ei mene euroakaan kasvinsuojeluun ja lannoitteisiin. Kuivausöljyt nolla litraa, ei mene sähköä eikä liioin rahtimaksuja jyvien pyörittelyyn, ja pitää muistaa että eipä se puimurikaan vaadi euroakaan kun makoilee tallissa. Ei tarvitse lajitella tosseja tai ostaa lähes ilmaista sertiä.
Muokkaus, kylvö ja herran haltuun kunnes koittaa seuraava kevät, niin se menee. Ja tuet 150-300euroo enemän kun ohran kasvatuksessa.
Laskeeko arvoisa kylmis itselleen lainkaan tuntipalkkaa? ;D
En tiedä, että mikään talo, maatila tai yritys olisi varsinaisesti noussut kukoistukseen pelkällä säästö- ja kulukuurilla. Kyllä niitä tuottoja on vaan tultava siitä itse tuotannostakin, ei pelkästään tuista. Kuten kai ilmaisin, ei se viljanviljely nyt niin tappiollista ole, että viljelyyn kohdistuvat kulut veisivät koko viljatilin. Sittenhän tässä ei olisi mitään järkeä. Kyllä minä olen tällä hetkellä ihan tyytyväinen tähän tilanteeseen, jos alkukesästä vielä joskus suostuisi satamaan fiksuun aikaan, niin menisi vielä paremmin, mutta pärjään kyllä näinkin.
Täydet hömpät eli 25% auringonkukkaa, ja loput säilistä?