Mitenkäs teillä on järjestetty säilörehun tekoketju? Silppuria (jf1350 tms) täs on suuniteltu ja mieleen tuli muutama kysymys. Millaisia hehtaarisaavutuksia kyseesellä tai vastaavanlaisella koneella päästään ja minkälaisilla välimatkoilla? Montako väliajajaa pitää olla ja millaista karhetta sille syötetään? Jotkut villit huhut kertoo, että isolla hinattavalla silppurilla päästään lähelle ajosilppurin tehoa??
Mitenkä porukassa ootte hinnoitelleet koneet ja tunnit? vai mitenkä olette työt/kulut tasanneet porukan kesken?

naapurin kans kimpassa 1350jf ja jd 735 mattoperällä lyhyillä matkoilla kaksi 38m3 peräkärryä junkkari 160 alusta ja pitemmillä matkoilla naapurilta 25m3 kärry lisäksi.25-40ha vuorokaudessa ollaan ajettu mutta sehän riippuu täysin heinän määrästä ja olosuhteista .ha ennätys tuli toissa syksynä kuivuutta pahasti kärsineellä lohkolla 40minuuttia 5ha ja kaksi 38m3 kuormaa

Lainaus käyttäjältä: realisti - 03.02.08 - klo:15:06

en ymmärrämistä tuo paalihomman parjaus johtuu? Ainoa iso miinus mielestäni on muovin hinta. säilörehun laatu ollut aina 8 tai parempi. päivässä ehdin viconin 3d-combilla (-05) parhaillaan yli 30ha. niitto kuhnin fc353gc:llä.

Minkä kokoinen rattori riittää tolle niittokoneelle 

Ite vedän Kuhnin 352:sta 105:lla Deuzilla. Jaksaa viedä niin lujaa kuin pellolla nyt kohtuudella pystyy ajaan. Parhailla lohkoilla pysty ajaan sellaiset 18km/h. Eikä tuntunut juuri konetta hidastavan.  Eikös tuo fc 353 ole melkein samanlainen kuin tuo 352. Taitaa vain tuo 353 olla menopaluu kone.

Paalirehusta vielä:

Voi tehdä erikseen sitä pötsinpistelyrehua tai olkea sopivan määrän. Jos se olisi siilossa tai aumassa ei ainakaan voisi kesäkuumalla syöttää.

Miksi ei? Syöttäähän ne Keski-Euroopassakin. Pitää vaan olla sellanen rehuleikkuri, millä leikataan rehua ja se jättää tiiviin siistin pinnan. Kävin Hollanissa katsomassa touhua. Siellä oli 5m korkea auma, avattu sivu etelään ja aistin varaisesti arvioiden säilörehu oli hyvää.

Lainaus käyttäjältä: lehtis - 03.02.08 - klo:20:59

Paalirehusta vielä:

Voi tehdä erikseen sitä pötsinpistelyrehua tai olkea sopivan määrän. Jos se olisi siilossa tai aumassa ei ainakaan voisi kesäkuumalla syöttää.

Miksi ei? Syöttäähän ne Keski-Euroopassakin. Pitää vaan olla sellanen rehuleikkuri, millä leikataan rehua ja se jättää tiiviin siistin pinnan. Kävin Hollanissa katsomassa touhua. Siellä oli 5m korkea auma, avattu sivu etelään ja aistin varaisesti arvioiden säilörehu oli hyvää.

Riippuu kulutuksesta!

combi paalauksessa etunsa yksi veturi riitää ja yksi kuski ,ei tartte ku raahata ittensä pellolle.kuskin etsimiset ja oppettamiset mennyttä aikaa.ja konemäärään verrattuna vielä tehokasta.ja sillä samalla veturilla voi ajella ne paalut pihaan.rehun otto siilosta ei ole kovin nopea toimitus.että se siitä paalun ajosta.jospa joskus joku keksisi vielä helpomman tavan selvitä koko rehusavotasta.(tämä on vain onneton mielipide ks.aiheesta)halpuus houkuttaa!

kieliopissa vielä tekemistä.

Paljon parjattu pyöröpaalaus tällä hetkellä ainoana menetelmänä. Osa lohkoista hajallaan, parempi olla tien päällä talvella kuin sesonkiaikaan. Osa lohkoista hyödynnettävissä muilla menetelmillä, joten laakasiilot suunnitelmis ja siihen joku sopiva täpinöintiketju tai urakoija. Paalirehulla omat hyvät puolensa, kuten jo mones viestis mainittukin. Laatu ei niinkään ongelma, riippuu niin paljon paalaajastakin, mutta... Muovikustannus alkaa jo vähän heikompaa hirvittää, kun parin kalvorullan hinnalla saa ison aumakalvon, jonka alle saa enemmän rehua, siilorehu tasalaatuisempaakin. Paalausta ei kuitenkaan kokonaan lopeteta, hyvä täydentävä menetelmä.

Paalirehun maine oikeestaan meni pilalle sillä paalauksen alkuvaiheen "pussirehulla", ja tästäkin voi oikeestaan syyttää vain markkinamiehiä, jotka halus keinolla millä hyvänsä myydä paljon pyöröpaalaimia. Toisekseen paaliaikakauden ensimmäinen paalainsukupolvi oli tarkoitettu pääasias kuivan korsimateriaalin paalaukseen.

Mun korvaan ja silmäänkin särähtää jotenkin toi paalu, kun mä oon aina tottunu sanaan paali. Paalut on yleensä totuttu yhdistämään sähkö- ja puhelinlinjoihin...

combi paalauksessa etunsa yksi veturi riitää ja yksi kuski ,ei tartte ku raahata ittensä pellolle.kuskin etsimiset ja oppettamiset mennyttä aikaa.ja konemäärään verrattuna vielä tehokasta.ja sillä samalla veturilla voi ajella ne paalut pihaan.rehun otto siilosta ei ole kovin nopea toimitus.että se siitä paalun ajosta.jospa joskus joku keksisi vielä helpomman tavan selvitä koko rehusavotasta.(tämä on vain onneton mielipide ks.aiheesta)halpuus houkuttaa!

Millälailla rehunotto siilosta on hidasta? Paalimuovin ja -verkon irroitus sitävastoin hidasta ja paskamaissta hommaa muutenkin.

Lainaus käyttäjältä: lehtis - 03.02.08 - klo:15:37

Lainaus käyttäjältä: realisti - 03.02.08 - klo:15:06

en ymmärrämistä tuo paalihomman parjaus johtuu? Ainoa iso miinus mielestäni on muovin hinta. säilörehun laatu ollut aina 8 tai parempi. päivässä ehdin viconin 3d-combilla (-05) parhaillaan yli 30ha. niitto kuhnin fc353gc:llä.

Minkä kokoinen rattori riittää tolle niittokoneelle 

Ite vedän Kuhnin 352:sta 105:lla Deuzilla. Jaksaa viedä niin lujaa kuin pellolla nyt kohtuudella pystyy ajaan. Parhailla lohkoilla pysty ajaan sellaiset 18km/h. Eikä tuntunut juuri konetta hidastavan.  Eikös tuo fc 353 ole melkein samanlainen kuin tuo 352. Taitaa vain tuo 353 olla menopaluu kone.

kuhnin kanssa ei ole yleensä voima se loppuva tekijä vaan paino, sillä päistepyörähdyksessä kone pukkaa aika tavalla traktoria. Katoin kun yksi isäntä niitteli pykälää pienemmällä kuhnilla (303gc) ja valtra 6850:lla, ja oli kyllä koomista katottavaa kun kuhni pukkas vallun aina mahtavaan liirtoon päisteessä ja takarattaan aina puomiin kiinni.

On 352;n ja 353;n välillä melkolailla muutakin eroa kuin kätisyys, esim. kevennys on täysin toisenlainen ja palkissakin on pientä eroa. 353 pitäisi kuulemma olla kevyempi vetää kuin 352, sen verran mitä pääsin 353:a testaamaan tuoreeltaan kulki se kevyen tuntoisesti jd 3050 turbolla.

meillä käytetään sekä siilo että paali systeemiä urakoitsija ajaa paalaajaa. hyvä lisä tulee rehuntekoon lisää tehoa. pärjätään vähän pienemmällä silppurilla, saadaan pienet lohkot paaleihin. jotka silppurilla vähän tympeitä kiertää. isoilla, lähellä olevilla lohkoilla silppuriketju on tehokas ja tekee edullista rehua. on kahden tilan porukassa ajettu jf 900 korjuuala 50-65 ha kerta. yhteistyötä minä suosittelen sillä saa kone kustannukset tosi alas. ja enemmän työvoimaa onhan työ porukassa mukavampaakin. paalissa miinusta muovin hinta. rehu on paljon kalliimpaa, molemmilla menetelmillä saadaan erittäin hyvää rehua kun työ tehdään kunnolla. talvella verkot ja muovit vähän tympeitä käsitellä helpompaa ottaa siilosta rehua. kesä ruokinnassa paali on hyvä, ei kuumene eikä homehdu kun paali menee heti kerralla.

Millälailla rehunotto siilosta on hidasta? Paalimuovin ja -verkon irroitus sitävastoin hidasta ja paskamaissta hommaa muutenkin.

Sama juttu, millä tavalla paalin purku tympiää hommaa 

PS. Paalirehun pitää olla kuivaa/kuivahkoa, vähentää myös paalimäärää

Paalinteurastuksessa joutuu menemään hytistä ulos. Jonkinverran siinä kuluisi aikaakin, kun viisikin paalia kuorisi.

Paalinteurastuksessa joutuu menemään hytistä ulos. Jonkinverran siinä kuluisi aikaakin, kun viisikin paalia kuorisi.

Ainaski kerran ja liikunta kun maanviljelijälle onkin myrkkyä 

asiallista puhetta. Kaikilla korjuuketjuilla saadaan työ tehdyksi tehokkaasti ja laadukkaasti, mutta yhtälailla se saadaan samoilla koneilla myös menemään pieleen.
suurin vika paalauksessa on todellakin tuo muovin kalleus. Myös meillä paalain vaihtunee noukkariin jos uusi suurempi navetta tehdään.

asiallista puhetta. Kaikilla korjuuketjuilla saadaan työ tehdyksi tehokkaasti ja laadukkaasti, mutta yhtälailla se saadaan samoilla koneilla myös menemään pieleen.
suurin vika paalauksessa on todellakin tuo muovin kalleus. Myös meillä paalain vaihtunee noukkariin jos uusi suurempi navetta tehdään.

Toinen asia on sopiva ajonopeus. Vanhoilla silppuamattomilla paalaimilla sai tiiviin paalin vain, jos malttoi ajaa hiljaa. Ei enää tämäkään päde silppuavilla paalaimilla. Noukinvaunullakin ajettaes pitää saada roottorisullojalle tarpeeksi tavaraa, ettei rehumassa väistä teriä vaan leikkautuu. (riittävä ajonopeus tai karhotus auttaa asiaa) Ajonopeus taas kysyy potkua kummallakin.