Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: MrMäkirinne - 01.02.08 - klo:22:11
-
Mitenkäs teillä on järjestetty säilörehun tekoketju? Silppuria (jf1350 tms) täs on suuniteltu ja mieleen tuli muutama kysymys. Millaisia hehtaarisaavutuksia kyseesellä tai vastaavanlaisella koneella päästään ja minkälaisilla välimatkoilla? Montako väliajajaa pitää olla ja millaista karhetta sille syötetään? Jotkut villit huhut kertoo, että isolla hinattavalla silppurilla päästään lähelle ajosilppurin tehoa??
Mitenkä porukassa ootte hinnoitelleet koneet ja tunnit? vai mitenkä olette työt/kulut tasanneet porukan kesken?
-
Kyllä son kuule pareet ku ajetahan vain vanhalla Varstalla niin tuloo appeesehenki tarpeeksi pistävyyttä...
-
Meillä ketju järjestetty niin jotta karhottimella 3 yhtehen ja keruu 1350.n läpi kärryylle,joita 3-5 riipuen matkasta.20-30ha päiväs maharollista jos kaikki pelaa.Meillä 3 kpl. 35kuution kärryjä ja jos matkaa,pari pienempää tuhtikärryä joukkohon.Tulevana kesänä kokeellahan mattoperäkonehella niittää ja karhotus jää pois.Hellettä taas kumminki! Niin,koukkua silippuris ei oo.Torvi on sivullepäin.Suosittelen, jos kärrymiehiä riittää.Siilolle paras mies!
-
Meillä ketju järjestetty niin jotta karhottimella 3 yhtehen ja keruu 1350.n läpi kärryylle,joita 3-5 riipuen matkasta.20-30ha päiväs maharollista jos kaikki pelaa.Meillä 3 kpl. 35kuution kärryjä ja jos matkaa,pari pienempää tuhtikärryä joukkohon.Tulevana kesänä kokeellahan mattoperäkonehella niittää ja karhotus jää pois.Hellettä taas kumminki! Niin,koukkua silippuris ei oo.Torvi on sivullepäin.Suosittelen, jos kärrymiehiä riittää.Siilolle paras mies!
Eli porukkaa pitää löytyä teidän systeemillä 7-9 miestä?
-
Meillä niittomies,joka myös siilolla. Ei toimi,niittomiehen pitää liikkua yhdellä 3.2m mattoperäkoneella lähes yhtäkauan kuin silppurin jotta sama ala hoituu-> Päivätehot putoaa.
Välien ajossa 2 tai 3 kuskia,ajomatkat olleet lyhyitä kun paljon tehty aumoja pelloille. Samalla pellolla riittää 2 kuskia,ellei lohko iso ts. pituutta puolenkilometrin luokkaa,silloin ei ehdi kipata toiseen päähän lohkoa mikäli kärryt pienehköjä ts. 30m3 luokkaa. Tehokas käyttö vaatii 3 välien ajajaa mikäli lohkot reilun kokoisia eikä ajomatkat ole yli parin kilometrin,silppuri pyötii suht paljon päivän aikana eikä ole vain tienpäällä. Tuolla parin kilometrin ajomatkalla silppuri saattaa jo hiukan odottaakin.
Siilolla/aumalla ei yksi mies ehdi kuin levittämään,ainakin omasta mielestä minuuteissa ei rehukuorma tule riittävästi tiivistettyä. Aumaa helppo jatkaa ja saa vielä tiivistettyä rehunteon loputtua,säilyykin,mutta siilossa tulee tällä tavoin ongelmia. Kaks konetta oltava jotta varmistaa rehun säilyvyyden ja saa siiloon jotakin mahdutettua.
Tuossa vaatimuksia,meillä 1 kasalla/siilolla,2 välien ajossa ja minä silppuroin. 4 miestä,jotka pakollisia. Joskus ollut kolmas välien ajossa,tehostaa hommaa huomattavasti. Samoin ensikesälle tulevat uudet rehukärryt,kuormakoko kasvaa 35-40 kuutioon.
Näillä eväillä päässyt parhaimmillaan vajaaseen 30 hehtaariin vajaalla työpäivällä,tuntisaavutus läpi päivän 2.5-3ha:n luokkaa,tuohon kestää jo hiukan odotella kärryä/aumamiehen jarruttelua mutta toisaalta lohkot isohkoja ja suht lähellä toisiaan. Happopullon vaihto noin kolmen vartin välein mutta se natsaa mukavasti omassa systeemissä,kaveri tuo etukuormaajalla pullon kun toisen tyhjennettyä.
Parhaimmillaan ajanut noin 7ha tunnissa 9m karhoa mutta heinänmäärästä ei puhuta ;D
Esimerkkinä iso,16ha:n lohko,tulee parturoitua noin neljässä,viidessä tunnissa kun kaikki natsaa. Toisaalta kärryä odotellessa jne. saattaa tuo 16ha viedä koko päivän... 20-30ha realismia per päivä,toisaalta alle 2ha työtunnissa/yhdellä lohkolla vaatii hitosti kärryn odottamista,paaaljon kahvia ja lukemista silppurimiehelle ;D
-
toimiva tarkkuussilppuriketju vaatii vähintään neljä miestä ja yhteistyötä pitää harrastaa muutakin kuin oman perheen kanssa. noukinvaunuketju varmasti tehokkain mikäli halutaan selvitä vähällä miehityksellä ja suhteellisen tehokkaasti. tarkkuussilppurivaunun ketjulla hehtaarisaavutus putoaa verrattaessa noukinvaunuun. yhdenmiehen ketjut ovat harvassa. ja toisaalta isäntien itsellisyys kieltää yhteistyökumppanien etsimisen. luullaan köyhäksi jos kysyy yhteistyöhön muita.
-
ja toisaalta isäntien itsellisyys kieltää yhteistyökumppanien etsimisen. luullaan köyhäksi jos kysyy yhteistyöhön muita.
Ja toisaalta jos teettää urakoitsijalla kaiken niin kylänmiehet ihmettelee että: " Kultajyviäkö sillä lehmät lypsää, kun sillä on varaa teettää kaikki työt?" ;D
-
Renkinä ollu joka vuosi seuraavanlaisessa ketjussa: yksi kaataa, annetaan olla muutama tunti, sitten tulee paalaja ja käärijä, joka seuraa paalaajaa ja käärii sitä mukaa kun paali putkahtaa ulos NH:n sisuksista , viimeisenä paalipihtimies ja peräkärrykoneen kuljettaja, jota ajaa sama mies kuin kaatokonettakin. Paalit kuljetetaan navetan pihalle jonne ne kasataan. Eli vaatii 3-4 miestä. Menisköhän tolla systeemillä 10-15ha päivässä. Riippuu lohkojen koosta ja sijainneista.
-
. noukinvaunuketju varmasti tehokkain mikäli halutaan selvitä vähällä miehityksellä ja suhteellisen tehokkaasti.
***Onko se edelleen niin, että jumbo on noukkarien ykkönen ja muut tulee kaukana perässä tasapäin...
-
ja toisaalta isäntien itsellisyys kieltää yhteistyökumppanien etsimisen. luullaan köyhäksi jos kysyy yhteistyöhön muita.
Ja toisaalta jos teettää urakoitsijalla kaiken niin kylänmiehet ihmettelee että: " Kultajyviäkö sillä lehmät lypsää, kun sillä on varaa teettää kaikki työt?" ;D
Meilläpäin eräs emäntä keksi uuden lentävän lauseen. "Rikkaat ne rekalla paskaa ajjaa". Olen muutamana vuotena ajattanut lantalan tyhjäksi kuorma-autolla. Eipä tuollakaan hommalla vielä ole päässy rikastumaan.
-
Käytäntö on osoittanut noukinvaunu ketjun työvoiman tarpeeksi 5 henkeä, mikäli tästä joutuu tinkimään tarkoittaa se aina vaunun seisomis ajan lisääntymistä. Siilossa saa rullata silti koko ajan kahdella koneella. Yhdellä ei yleensä kerkeä tiivistämään riittävästi. Nyt käytössä kaksi n. 8t yksikköä. Onko muilla käsitystä riittäisikö esim yksi 12t kone tiivistykseen? Siinä taitaa tulla vain vastaan nämä hevosaikakauden elementtien lujuudet. Kuinka nopeasti mahtaa silläpuolen tapahtua oikeasti muutosta?
-
. noukinvaunuketju varmasti tehokkain mikäli halutaan selvitä vähällä miehityksellä ja suhteellisen tehokkaasti.
***Onko se edelleen niin, että jumbo on noukkarien ykkönen ja muut tulee kaukana perässä tasapäin...
[/quote
On :P
-
Meillä ketju järjestetty niin jotta karhottimella 3 yhtehen ja keruu 1350.n läpi kärryylle,joita 3-5 riipuen matkasta.20-30ha päiväs maharollista jos kaikki pelaa.Meillä 3 kpl. 35kuution kärryjä ja jos matkaa,pari pienempää tuhtikärryä joukkohon.Tulevana kesänä kokeellahan mattoperäkonehella niittää ja karhotus jää pois.Hellettä taas kumminki! Niin,koukkua silippuris ei oo.Torvi on sivullepäin.Suosittelen, jos kärrymiehiä riittää.Siilolle paras mies!
Eli porukkaa pitää löytyä teidän systeemillä 7-9 miestä?
Montako henkeä Apemiehen säilis ketjussa?
-
Montako henkeä Apemiehen säilis ketjussa?
***Liian vähän ;) 2-3 miehellä ollaan rehut tehty. Karhotusta ei tehdä, se homma on oikaistu karhoonsiirtäjällä. Noukkari on yritetty saada pyörimään 12-24 tuntia vuorokaudessa. Siilolla yritetty ehtiä yhdellä, jonka ehtimistä helpottaa etälohkot. Ensi kesäksi saadaan 7 tn traktori siilolle. Vain itselle ollaan täpinöity. Korjuuala 60-80 ha per sato
-
. noukinvaunuketju varmasti tehokkain mikäli halutaan selvitä vähällä miehityksellä ja suhteellisen tehokkaasti.
***Onko se edelleen niin, että jumbo on noukkarien ykkönen ja muut tulee kaukana perässä tasapäin...
Ei ole :P
-
. noukinvaunuketju varmasti tehokkain mikäli halutaan selvitä vähällä miehityksellä ja suhteellisen tehokkaasti.
***Onko se edelleen niin, että jumbo on noukkarien ykkönen ja muut tulee kaukana perässä tasapäin...
Ei ole :P
Heh...
-
. noukinvaunuketju varmasti tehokkain mikäli halutaan selvitä vähällä miehityksellä ja suhteellisen tehokkaasti.
***Onko se edelleen niin, että jumbo on noukkarien ykkönen ja muut tulee kaukana perässä tasapäin...
Ei ole :P
Onko joku kirinyt etumatkaa kiinni?
-
. noukinvaunuketju varmasti tehokkain mikäli halutaan selvitä vähällä miehityksellä ja suhteellisen tehokkaasti.
***Onko se edelleen niin, että jumbo on noukkarien ykkönen ja muut tulee kaukana perässä tasapäin...
Ei ole :P
Onko joku kirinyt etumatkaa kiinni?
Mengele ainut todellinen haastaja Suomeen tuotavista. Onko Täpinäreiska nähnyt joskus Jumbon töissä?
-
COMBI-PAALAIN / KÄÄRIN-yhdistelmällä, vaikka yksin. Homma toimii rajattomasti, sitä myöten valmista.
Muuta yhteistä ei saa olla kuin hautausmaa......................
-
COMBI-PAALAIN / KÄÄRIN-yhdistelmällä, vaikka yksin. Homma toimii rajattomasti, sitä myöten valmista.
Muuta yhteistä ei saa olla kuin hautausmaa......................
Kyllä tarkoitus on tehdä rehua ei paaleja...
Tuo vertaus yhteisiin asioihin oli hyvä!!! ;D
-
Meillä ketju järjestetty niin jotta karhottimella 3 yhtehen ja keruu 1350.n läpi kärryylle,joita 3-5 riipuen matkasta.20-30ha päiväs maharollista jos kaikki pelaa.Meillä 3 kpl. 35kuution kärryjä ja jos matkaa,pari pienempää tuhtikärryä joukkohon.Tulevana kesänä kokeellahan mattoperäkonehella niittää ja karhotus jää pois.Hellettä taas kumminki! Niin,koukkua silippuris ei oo.Torvi on sivullepäin.Suosittelen, jos kärrymiehiä riittää.Siilolle paras mies!
Monenko tilan porukka teillä on? Mistäs kärrykuskit? Monesti viljanviljelijöillä on niin kiire, että he eivät ehdi väliä ajamaan kun niillä on niin kaikenlaista..
-
COMBI-PAALAIN / KÄÄRIN-yhdistelmällä, vaikka yksin. Homma toimii rajattomasti, sitä myöten valmista.
Muuta yhteistä ei saa olla kuin hautausmaa......................
Ja sit jos on oikein kuiva kesä ettei tarvitse esikuivata, niin traktorin nokalle laittaa niittomurskaimen.. 8)
-
. noukinvaunuketju varmasti tehokkain mikäli halutaan selvitä vähällä miehityksellä ja suhteellisen tehokkaasti.
***Onko se edelleen niin, että jumbo on noukkarien ykkönen ja muut tulee kaukana perässä tasapäin...
Ei ole :P
Onko joku kirinyt etumatkaa kiinni?
Mengele ainut todellinen haastaja Suomeen tuotavista. Onko Täpinäreiska nähnyt joskus Jumbon töissä?
On nähnyt, samoin Mengelen jota pidän vakavana haastajana. Veenhuisia en ole nähnyt, mutta lienee asiallinen kone. Nyt ei ollut kyse GL40kronetaarup470härpäkkeistä
-
meillä on silppurina jf 900 kahden tilan porukka korjuualaa 50-65 ha kerta. neljä henkeä, yksi niittää yksi siilolla yksi ajaa välejä ja yksi silppuria. viisi tai kuusi päivää on navetta aikojen ohessa ajettu lopetettu viimeistään illalla klo 22. niin ei ole niin kova urakka tuollakin pienellä koneella saadaan läheltä ajettaessa siilo kiireiseksi on ajettu kahteen siiloon yhtä aikaa yleensä. kahdella n.35 kuution perävaunulla pärjää ihan kauimmaisilla on yksi varakärry otettu lisää käyttöön. edullinen ketju ja riittävän tehokas.
-
COMBI-PAALAIN / KÄÄRIN-yhdistelmällä, vaikka yksin. Homma toimii rajattomasti, sitä myöten valmista.
Muuta yhteistä ei saa olla kuin hautausmaa......................
Paalien ajuri voi olla niin kerkiää ite navettaan
-
. noukinvaunuketju varmasti tehokkain mikäli halutaan selvitä vähällä miehityksellä ja suhteellisen tehokkaasti.
***Onko se edelleen niin, että jumbo on noukkarien ykkönen ja muut tulee kaukana perässä tasapäin...
Ei ole :P
Onko joku kirinyt etumatkaa kiinni?
Mengele ainut todellinen haastaja Suomeen tuotavista. Onko Täpinäreiska nähnyt joskus Jumbon töissä?
On nähnyt, samoin Mengelen jota pidän vakavana haastajana. Veenhuisia en ole nähnyt, mutta lienee asiallinen kone. Nyt ei ollut kyse GL40kronetaarup470härpäkkeistä
Sanokaapas mikä on Krone 5XL härpäkkeessä vikana niin tietää varautua jos se joskus hajoaa? :(
Ja miksi Jumbo on niin ylivoomanen?? Onko se noukkarien Fentti ;)
Meillä urakoitsija niittää ja karhottaa kolme yhteen, minä vedän noukkaria ja isäntä on aumalla. Korjuuala on 100-140ha kerta. Eli 3:lla miehellä pärjää mutta 1 ois hyvä olla lisää niin vois kierrättää sitä eri koneissa. Ihanteellisinta olisi tietysti 2 kuskia per kone jos mennään 24h ja hehtaareja on paljon.
-
meillä on silppurina jf 900 kahden tilan porukka korjuualaa 50-65 ha kerta. neljä henkeä, yksi niittää yksi siilolla yksi ajaa välejä ja yksi silppuria. viisi tai kuusi päivää on navetta aikojen ohessa ajettu lopetettu viimeistään illalla klo 22. niin ei ole niin kova urakka tuollakin pienellä koneella saadaan läheltä ajettaessa siilo kiireiseksi on ajettu kahteen siiloon yhtä aikaa yleensä. kahdella n.35 kuution perävaunulla pärjää ihan kauimmaisilla on yksi varakärry otettu lisää käyttöön. edullinen ketju ja riittävän tehokas.
Meillä on kokolailla sama systeemi, vaan kolmella hengellä ja yhtä siiloa täytetään kerrallaan.
-
. noukinvaunuketju varmasti tehokkain mikäli halutaan selvitä vähällä miehityksellä ja suhteellisen tehokkaasti.
***Onko se edelleen niin, että jumbo on noukkarien ykkönen ja muut tulee kaukana perässä tasapäin...
Ei ole :P
Onko joku kirinyt etumatkaa kiinni?
Mengele ainut todellinen haastaja Suomeen tuotavista. Onko Täpinäreiska nähnyt joskus Jumbon töissä?
On nähnyt, samoin Mengelen jota pidän vakavana haastajana. Veenhuisia en ole nähnyt, mutta lienee asiallinen kone. Nyt ei ollut kyse GL40kronetaarup470härpäkkeistä
Sanokaapas mikä on Krone 5XL härpäkkeessä vikana niin tietää varautua jos se joskus hajoaa? :(
voimansiirto ei kestö voimaa ei sit millään ;D
Ja miksi Jumbo on niin ylivoomanen?? Onko se noukkarien Fentti ;)
-
Meillä urakoitsija niittää ja karhottaa kolme yhteen, minä vedän noukkaria ja isäntä on aumalla. Korjuuala on 100-140ha kerta.
***Kiitettävä ala kerta korjuulle. Ei mahda etäisyydet olla ihan hirveitä, jotta saa inhimillisessä ajassa korjattua?
-
Meillä urakoitsija niittää ja karhottaa kolme yhteen, minä vedän noukkaria ja isäntä on aumalla. Korjuuala on 100-140ha kerta.
***Kiitettävä ala kerta korjuulle. Ei mahda etäisyydet olla ihan hirveitä, jotta saa inhimillisessä ajassa korjattua?
Aumat tehdään samalle pellolle mistä kerätään. Toki muutaman hehtaarin peltoja joutuu ajamaan navetan kupeelle, ajomatkat 4-12km. Onneksi niitä on vähän.
Täytyy myöntää että karhotin tuo tehokkuutta aika lailla.
-
Itse niitän aluksi mattoperä Taarupilla. Urakoitsija tulee JF 1050 ja yksi ajomies mukanaan. Itse siirryn tässävaiheessa siilolle ja emäntä tai vanhaisäntä jatkaa niittoa. 3 km ajomatkaan asti riittää yksi ajomies. 10 km päässä olevalta palstalta tulee toinen ajomies ja kolmannet kärryt. parikymmentä hehtaaria kellonympäryspäivässä ovat korjanneet. Lohkot ei keskimäärin ole kauhen suuria ja silppurillekin kertyy siirtymiä.
-
Niitto 3.2 m meno paluu taarupilla vm 96. Silppurina 622 taaruppi vm 95. Kolmet 26-30 kuutioiset kippikärry 83-97. Traktorit vm 76-95 mut sentään Foordeja:) Kuskeja 2-5 riippuen tarpeesta ja saatavuudesta. Siilokoneena Lännen c110 joka ketjun tärkein kone. hyvin tehdyllä tiivistyksellä se rehunlaatu varmistetaan. Happoa käytetään suosituksia vähemmän. Ensimmäistä satoa tehty parhaimillaan 115 ha josta kolmannes luomurehua yhteistyötiloilta. Aina rehut satu tehtyä vaikkei koneet isoja ja uusia. Teho abaut 1 ha /tunti kun hyvin sujuu eli noin 8-10 ha päivässä. Viime kesänä toki sai muuuutaman kerran silppuria sepittää.
-
Niitto 3,0 metrisellä 1365 Jontikalla, viime kesänä karhotettiin Elhon V-Twin 700 esittelykoneella. Korjuu tapahtuu JF ES3000 silppurivaunulla. Käytännössä rehut tehdään kahdestaan kaverin kanssa, viime vuonna mä niitin ja kaveri karhotti, sitten mä ajoin silppurivaunua ja kaveri oli siilolla. Työteho suurinpiirtein JIIWEEn luokkaa, eli 10 ha molemmin puolin tulee päivässä ajettua. Omat pellot kaikki 2 km päässä, kaverilla osa hiukan kauempana. Kolme satoa heinää ja vihantaviljasta kaksi tekee yhteensä noin 150 ha/v.
-
en ymmärrämistä tuo paalihomman parjaus johtuu? Ainoa iso miinus mielestäni on muovin hinta. säilörehun laatu ollut aina 8 tai parempi. päivässä ehdin viconin 3d-combilla (-05) parhaillaan yli 30ha. niitto kuhnin fc353gc:llä.
-
en ymmärrämistä tuo paalihomman parjaus johtuu? Ainoa iso miinus mielestäni on muovin hinta. säilörehun laatu ollut aina 8 tai parempi. päivässä ehdin viconin 3d-combilla (-05) parhaillaan yli 30ha. niitto kuhnin fc353gc:llä.
Mutta vuosien mittaan ihmeen paljon 3D tuo säästöä / laatua paaleissa.... -02 vuodesta 3 D....
-
Paalit sit jossain pellonlaidalla josta niitä haettava säällä kun säällä .Routaa kun ei juuri täälläpäin ole niin menee helpolla kuraleikiks ja kun maa roudassa mäet ongelmana . Apevaunu kuluu loppuun puolessa ajassa verattuna silppurirehuun.
Hyvän paalajan ero huonoon on valtava . Rehukustannuksessa helpolla puolet eroa jos edes riittää kun huonolla menee paljon kompostiin.
Mut on paaleissakin hyvät puolensa.
-
en ymmärrämistä tuo paalihomman parjaus johtuu? Ainoa iso miinus mielestäni on muovin hinta. säilörehun laatu ollut aina 8 tai parempi. päivässä ehdin viconin 3d-combilla (-05) parhaillaan yli 30ha. niitto kuhnin fc353gc:llä.
Minkä kokoinen rattori riittää tolle niittokoneelle ???
-
Paalit sit jossain pellonlaidalla josta niitä haettava säällä kun säällä .Routaa kun ei juuri täälläpäin ole niin menee helpolla kuraleikiks ja kun maa roudassa mäet ongelmana . Apevaunu kuluu loppuun puolessa ajassa verattuna silppurirehuun.
Hyvän paalajan ero huonoon on valtava . Rehukustannuksessa helpolla puolet eroa jos edes riittää kun huonolla menee paljon kompostiin.
Mut on paaleissakin hyvät puolensa.
Niin on
Ei tarvitte muoveja siiloon ja ei lumi ongelmaa, kesällä ei lämpene kuin apevaunussa
Jänikset ei oo siilolla
Ja voihan ne paalit ajella kovapohjaiselle alueelle ;D
-
Paalit sit jossain pellonlaidalla josta niitä haettava säällä kun säällä .Routaa kun ei juuri täälläpäin ole niin menee helpolla kuraleikiks ja kun maa roudassa mäet ongelmana . Apevaunu kuluu loppuun puolessa ajassa verattuna silppurirehuun.
Hyvän paalajan ero huonoon on valtava . Rehukustannuksessa helpolla puolet eroa jos edes riittää kun huonolla menee paljon kompostiin.
Mut on paaleissakin hyvät puolensa.
Niin on
Ei tarvitte muoveja siiloon ja ei lumi ongelmaa, kesällä ei lämpene kuin apevaunussa
Jänikset ei oo siilolla
Ja voihan ne paalit ajella kovapohjaiselle alueelle ;D
Niin ja voihan sitä työtään tehostaa ja käydä vaikka muutaman kuorman kerralla. Tai jos oikein innostuu ja on aikaa ja vehkeet kestää niin käy vaikka kuukauden tarpeen samoilla lämpimillä. Ei tarvitse olla NIIN säiden armoilla.
-
en ymmärrämistä tuo paalihomman parjaus johtuu? Ainoa iso miinus mielestäni on muovin hinta. säilörehun laatu ollut aina 8 tai parempi. päivässä ehdin viconin 3d-combilla (-05) parhaillaan yli 30ha. niitto kuhnin fc353gc:llä.
Jos pyöröpaalausta verrataan muiden systeemien korjuutehoon, pitää laskea mukaan myös paalien navetalle siirtoon käytettävä aika. Paalirehu ottaa enemmän aikaa myös ruokinnassa.
Pyöröpaalirehun kilohinta voi olla nelinkertainen verrattuna noukinvaunurehuun. Toki rehu voi olla kallista menetelmästä riippumatta,
mutta paalaamalla on vaikeaa onnistua tekemään halpaa rehua.
PaalauksellaKIN on puolensa, niitä ei voi kiistää. Urakoinnin käytössä on parasta se, kun voi valita parhaat vehkeet kuhunkin työhön. Ei tarvitse sitoutua yhteen menetelmään.
Meillä tehtiin viime kesänä pääosa sadosta (2500m3) kahden noukinvaunun ketjulla aumaan. 50ha ohraa ajettiin suoraniittävällä jf1350:llä. Paaleihin meni eka sadosta 180 paalun verran (heti syöttöön) ja nuorisolle ja umppareille kuivaa heinää tehtiin 360 paalun verran.
Mutta jos olis pakko valita niin ehdottomasti noukkariketju. Ja mulla ei ainakaan homma kaadu jäniksiin siilolla, metsäkauriit on pelotellu ne pois... ;D
-
jumpo ja mengele oli tuos kesällä samalla pellolla.
jumpo veti vesimärkää 3 karhoa. 220hv case veturina
mengeleen meni pahimillaan 5 vesimaärkää karhoa. vauhtia vähintään 10km/h. 260hv valtra veturina
äkkiseltään sivusta seuranneena ei se mengele ainakaan paljoa jumpon peräs tule...
voimaa saa olla ja sen saa käytettyä hyvin hyödyksi.
-
Paalauksella on tosiaan etunsa. Olet yksin, pienet hajallaan olevat lohkot. Jossain vaiheessa joutuu rehun kotiin ajamaan ja talvisin ainakin täälläpäin on enemmän aikaa tehdä se...Yhdellä koneella alusta loppuun koko kesä eli rehusta olkiin asti. Helppoa...
Väki vähenee milläs ketjulla rehusi korjaat..Pakosta jouduin itse paalilinjalle....
-
Meillä naapuri niittää 280 nostolaite kronella minkä kerkiää.Elukoiden ruokinnan ja aamutoimien jälkeen pellolle puolitapäivin,illalla 7-8 aikaan lopetellaan.Karhotinta ajaa kaveri joka ruokkii elukat illalla(500-600kpl).Itse paalaan (mc fusion)ja keskimäärin 3 ha/tunti siirtymien kanss.Paalit 750-1050kg.En ymmärrä miks paalihommaa moititaan kannamattomaks,ymmärän toki jos on siilot ja työvoimaa mut meil kaikki työvoima ostettava.Jos tekee vaikka puolet kevät rehuista d arvoks 75-74 ja tavoittelee raakavalk.väh 20 säästää rypsilaskus enemmän mitä käärintä muovi maksaa n10000 ekua vuodessa.Lisäksi voi tehdä karkeenpaa yhden paalin joka vaunuun.Näiden paalaus rykäysten välis voi sitte levitellä sontaa kun ei oo kiirutta.Ja elukat muute kasvaa.Liimataisen puheilla on muute katetta! ;D :D Niin ,ens kesänä taitaa olla machalen ja traktorin välis karhotin...?!
-
Meillä naapuri niittää 280 nostolaite kronella minkä kerkiää.Elukoiden ruokinnan ja aamutoimien jälkeen pellolle puolitapäivin,illalla 7-8 aikaan lopetellaan.Karhotinta ajaa kaveri joka ruokkii elukat illalla(500-600kpl).Itse paalaan (mc fusion)ja keskimäärin 3 ha/tunti siirtymien kanss.Paalit 750-1050kg.En ymmärrä miks paalihommaa moititaan kannamattomaks,ymmärän toki jos on siilot ja työvoimaa mut meil kaikki työvoima ostettava.Jos tekee vaikka puolet kevät rehuista d arvoks 75-74 ja tavoittelee raakavalk.väh 20 säästää rypsilaskus enemmän mitä käärintä muovi maksaa n10000 ekua vuodessa.Lisäksi voi tehdä karkeenpaa yhden paalin joka vaunuun.Näiden paalaus rykäysten välis voi sitte levitellä sontaa kun ei oo kiirutta.Ja elukat muute kasvaa.Liimataisen puheilla on muute katetta! ;D :D
Itse olen käyttänyt paaluja siilorehun ohessa ja nyt kun oli koneitten uusiminen edessä vaihtui noukinvaunu paalainkääriään. Siinä kun itse on siilolla, niittää ja ajaa kuormat siiloon niin tulee väistämättä mieleen että saistko tämänkin rahan helpommalla. Ei enää tarvii jynsätä siiloja puhtaaksi ja koneita laittaa viikoa ennen rehuntekoa.
-
Paalirehusta vielä:
Voi tehdä erikseen sitä pötsinpistelyrehua tai olkea sopivan määrän. Jos se olisi siilossa tai aumassa ei ainakaan voisi kesäkuumalla syöttää.
-
Mitenkäs teillä on järjestetty säilörehun tekoketju? Silppuria (jf1350 tms) täs on suuniteltu ja mieleen tuli muutama kysymys. Millaisia hehtaarisaavutuksia kyseesellä tai vastaavanlaisella koneella päästään ja minkälaisilla välimatkoilla? Montako väliajajaa pitää olla ja millaista karhetta sille syötetään? Jotkut villit huhut kertoo, että isolla hinattavalla silppurilla päästään lähelle ajosilppurin tehoa??
Mitenkä porukassa ootte hinnoitelleet koneet ja tunnit? vai mitenkä olette työt/kulut tasanneet porukan kesken?
naapurin kans kimpassa 1350jf ja jd 735 mattoperällä lyhyillä matkoilla kaksi 38m3 peräkärryä junkkari 160 alusta ja pitemmillä matkoilla naapurilta 25m3 kärry lisäksi.25-40ha vuorokaudessa ollaan ajettu mutta sehän riippuu täysin heinän määrästä ja olosuhteista .ha ennätys tuli toissa syksynä kuivuutta pahasti kärsineellä lohkolla 40minuuttia 5ha ja kaksi 38m3 kuormaa
-
en ymmärrämistä tuo paalihomman parjaus johtuu? Ainoa iso miinus mielestäni on muovin hinta. säilörehun laatu ollut aina 8 tai parempi. päivässä ehdin viconin 3d-combilla (-05) parhaillaan yli 30ha. niitto kuhnin fc353gc:llä.
Minkä kokoinen rattori riittää tolle niittokoneelle ???
Ite vedän Kuhnin 352:sta 105:lla Deuzilla. Jaksaa viedä niin lujaa kuin pellolla nyt kohtuudella pystyy ajaan. Parhailla lohkoilla pysty ajaan sellaiset 18km/h. Eikä tuntunut juuri konetta hidastavan. Eikös tuo fc 353 ole melkein samanlainen kuin tuo 352. Taitaa vain tuo 353 olla menopaluu kone.
-
Paalirehusta vielä:
Voi tehdä erikseen sitä pötsinpistelyrehua tai olkea sopivan määrän. Jos se olisi siilossa tai aumassa ei ainakaan voisi kesäkuumalla syöttää.
Miksi ei? Syöttäähän ne Keski-Euroopassakin. Pitää vaan olla sellanen rehuleikkuri, millä leikataan rehua ja se jättää tiiviin siistin pinnan. Kävin Hollanissa katsomassa touhua. Siellä oli 5m korkea auma, avattu sivu etelään ja aistin varaisesti arvioiden säilörehu oli hyvää.
-
Paalirehusta vielä:
Voi tehdä erikseen sitä pötsinpistelyrehua tai olkea sopivan määrän. Jos se olisi siilossa tai aumassa ei ainakaan voisi kesäkuumalla syöttää.
Miksi ei? Syöttäähän ne Keski-Euroopassakin. Pitää vaan olla sellanen rehuleikkuri, millä leikataan rehua ja se jättää tiiviin siistin pinnan. Kävin Hollanissa katsomassa touhua. Siellä oli 5m korkea auma, avattu sivu etelään ja aistin varaisesti arvioiden säilörehu oli hyvää.
Riippuu kulutuksesta!
-
combi paalauksessa etunsa yksi veturi riitää ja yksi kuski ,ei tartte ku raahata ittensä pellolle.kuskin etsimiset ja oppettamiset mennyttä aikaa.ja konemäärään verrattuna vielä tehokasta.ja sillä samalla veturilla voi ajella ne paalut pihaan.rehun otto siilosta ei ole kovin nopea toimitus.että se siitä paalun ajosta.jospa joskus joku keksisi vielä helpomman tavan selvitä koko rehusavotasta.(tämä on vain onneton mielipide ks.aiheesta)halpuus houkuttaa!
-
kieliopissa vielä tekemistä.
-
Paljon parjattu pyöröpaalaus tällä hetkellä ainoana menetelmänä. Osa lohkoista hajallaan, parempi olla tien päällä talvella kuin sesonkiaikaan. Osa lohkoista hyödynnettävissä muilla menetelmillä, joten laakasiilot suunnitelmis ja siihen joku sopiva täpinöintiketju tai urakoija. Paalirehulla omat hyvät puolensa, kuten jo mones viestis mainittukin. Laatu ei niinkään ongelma, riippuu niin paljon paalaajastakin, mutta... Muovikustannus alkaa jo vähän heikompaa hirvittää, kun parin kalvorullan hinnalla saa ison aumakalvon, jonka alle saa enemmän rehua, siilorehu tasalaatuisempaakin. Paalausta ei kuitenkaan kokonaan lopeteta, hyvä täydentävä menetelmä.
Paalirehun maine oikeestaan meni pilalle sillä paalauksen alkuvaiheen "pussirehulla", ja tästäkin voi oikeestaan syyttää vain markkinamiehiä, jotka halus keinolla millä hyvänsä myydä paljon pyöröpaalaimia. Toisekseen paaliaikakauden ensimmäinen paalainsukupolvi oli tarkoitettu pääasias kuivan korsimateriaalin paalaukseen.
Mun korvaan ja silmäänkin särähtää jotenkin toi paalu, kun mä oon aina tottunu sanaan paali. Paalut on yleensä totuttu yhdistämään sähkö- ja puhelinlinjoihin...
-
combi paalauksessa etunsa yksi veturi riitää ja yksi kuski ,ei tartte ku raahata ittensä pellolle.kuskin etsimiset ja oppettamiset mennyttä aikaa.ja konemäärään verrattuna vielä tehokasta.ja sillä samalla veturilla voi ajella ne paalut pihaan.rehun otto siilosta ei ole kovin nopea toimitus.että se siitä paalun ajosta.jospa joskus joku keksisi vielä helpomman tavan selvitä koko rehusavotasta.(tämä on vain onneton mielipide ks.aiheesta)halpuus houkuttaa!
Millälailla rehunotto siilosta on hidasta? Paalimuovin ja -verkon irroitus sitävastoin hidasta ja paskamaissta hommaa muutenkin.
-
en ymmärrämistä tuo paalihomman parjaus johtuu? Ainoa iso miinus mielestäni on muovin hinta. säilörehun laatu ollut aina 8 tai parempi. päivässä ehdin viconin 3d-combilla (-05) parhaillaan yli 30ha. niitto kuhnin fc353gc:llä.
Minkä kokoinen rattori riittää tolle niittokoneelle ???
Ite vedän Kuhnin 352:sta 105:lla Deuzilla. Jaksaa viedä niin lujaa kuin pellolla nyt kohtuudella pystyy ajaan. Parhailla lohkoilla pysty ajaan sellaiset 18km/h. Eikä tuntunut juuri konetta hidastavan. Eikös tuo fc 353 ole melkein samanlainen kuin tuo 352. Taitaa vain tuo 353 olla menopaluu kone.
kuhnin kanssa ei ole yleensä voima se loppuva tekijä vaan paino, sillä päistepyörähdyksessä kone pukkaa aika tavalla traktoria. Katoin kun yksi isäntä niitteli pykälää pienemmällä kuhnilla (303gc) ja valtra 6850:lla, ja oli kyllä koomista katottavaa kun kuhni pukkas vallun aina mahtavaan liirtoon päisteessä ja takarattaan aina puomiin kiinni.
On 352;n ja 353;n välillä melkolailla muutakin eroa kuin kätisyys, esim. kevennys on täysin toisenlainen ja palkissakin on pientä eroa. 353 pitäisi kuulemma olla kevyempi vetää kuin 352, sen verran mitä pääsin 353:a testaamaan tuoreeltaan kulki se kevyen tuntoisesti jd 3050 turbolla.
-
meillä käytetään sekä siilo että paali systeemiä urakoitsija ajaa paalaajaa. hyvä lisä tulee rehuntekoon lisää tehoa. pärjätään vähän pienemmällä silppurilla, saadaan pienet lohkot paaleihin. jotka silppurilla vähän tympeitä kiertää. isoilla, lähellä olevilla lohkoilla silppuriketju on tehokas ja tekee edullista rehua. on kahden tilan porukassa ajettu jf 900 korjuuala 50-65 ha kerta. yhteistyötä minä suosittelen sillä saa kone kustannukset tosi alas. ja enemmän työvoimaa onhan työ porukassa mukavampaakin. paalissa miinusta muovin hinta. rehu on paljon kalliimpaa, molemmilla menetelmillä saadaan erittäin hyvää rehua kun työ tehdään kunnolla. talvella verkot ja muovit vähän tympeitä käsitellä helpompaa ottaa siilosta rehua. kesä ruokinnassa paali on hyvä, ei kuumene eikä homehdu kun paali menee heti kerralla.
-
Millälailla rehunotto siilosta on hidasta? Paalimuovin ja -verkon irroitus sitävastoin hidasta ja paskamaissta hommaa muutenkin.
Sama juttu, millä tavalla paalin purku tympiää hommaa ???
PS. Paalirehun pitää olla kuivaa/kuivahkoa, vähentää myös paalimäärää
-
Paalinteurastuksessa joutuu menemään hytistä ulos. Jonkinverran siinä kuluisi aikaakin, kun viisikin paalia kuorisi.
-
Paalinteurastuksessa joutuu menemään hytistä ulos. Jonkinverran siinä kuluisi aikaakin, kun viisikin paalia kuorisi.
Ainaski kerran ja liikunta kun maanviljelijälle onkin myrkkyä ;)
-
asiallista puhetta. Kaikilla korjuuketjuilla saadaan työ tehdyksi tehokkaasti ja laadukkaasti, mutta yhtälailla se saadaan samoilla koneilla myös menemään pieleen.
suurin vika paalauksessa on todellakin tuo muovin kalleus. Myös meillä paalain vaihtunee noukkariin jos uusi suurempi navetta tehdään.
-
asiallista puhetta. Kaikilla korjuuketjuilla saadaan työ tehdyksi tehokkaasti ja laadukkaasti, mutta yhtälailla se saadaan samoilla koneilla myös menemään pieleen.
suurin vika paalauksessa on todellakin tuo muovin kalleus. Myös meillä paalain vaihtunee noukkariin jos uusi suurempi navetta tehdään.
Toinen asia on sopiva ajonopeus. Vanhoilla silppuamattomilla paalaimilla sai tiiviin paalin vain, jos malttoi ajaa hiljaa. Ei enää tämäkään päde silppuavilla paalaimilla. Noukinvaunullakin ajettaes pitää saada roottorisullojalle tarpeeksi tavaraa, ettei rehumassa väistä teriä vaan leikkautuu. (riittävä ajonopeus tai karhotus auttaa asiaa) Ajonopeus taas kysyy potkua kummallakin.
-
. noukinvaunuketju varmasti tehokkain mikäli halutaan selvitä vähällä miehityksellä ja suhteellisen tehokkaasti.
***Onko se edelleen niin, että jumbo on noukkarien ykkönen ja muut tulee kaukana perässä tasapäin...
siis pöttinger noukinvaunujen ykkönen?
entäs strautman tai bergman? onko vaunuilla paljonkin eroa?
-
Montako henkeä Apemiehen säilis ketjussa?
***Liian vähän ;) 2-3 miehellä ollaan rehut tehty. Karhotusta ei tehdä, se homma on oikaistu karhoonsiirtäjällä. Noukkari on yritetty saada pyörimään 12-24 tuntia vuorokaudessa. Siilolla yritetty ehtiä yhdellä, jonka ehtimistä helpottaa etälohkot. Ensi kesäksi saadaan 7 tn traktori siilolle. Vain itselle ollaan täpinöity. Korjuuala 60-80 ha per sato
millanen kone nyt siilolla?
mulla 505 valmet+ ek. liian kevyt.
-
Paalirehusta vielä:
Voi tehdä erikseen sitä pötsinpistelyrehua tai olkea sopivan määrän. Jos se olisi siilossa tai aumassa ei ainakaan voisi kesäkuumalla syöttää.
kyllä siiloa voi kesälläkin syöttää kunhan jokapäivä haetaan sielt tavaraa et leikkupinta ei ole kovin vanha
-
Montako henkeä Apemiehen säilis ketjussa?
***Liian vähän ;) 2-3 miehellä ollaan rehut tehty. Karhotusta ei tehdä, se homma on oikaistu karhoonsiirtäjällä. Noukkari on yritetty saada pyörimään 12-24 tuntia vuorokaudessa. Siilolla yritetty ehtiä yhdellä, jonka ehtimistä helpottaa etälohkot. Ensi kesäksi saadaan 7 tn traktori siilolle. Vain itselle ollaan täpinöity. Korjuuala 60-80 ha per sato
millanen kone nyt siilolla?
mulla 505 valmet+ ek. liian kevyt.
Meilläkin oli kevyt kone aumalla, MF 5470+ek , kunnes teimmä betonista 2000kg painon taakse. Toissa kesä polettiin tuolla ja oli hyvä. Viime kesänä painoa ei enää voinu hyödyntää kun taloon tuli Elhon levitinkela.
-
Montako henkeä Apemiehen säilis ketjussa?
***Liian vähän ;) 2-3 miehellä ollaan rehut tehty. Karhotusta ei tehdä, se homma on oikaistu karhoonsiirtäjällä. Noukkari on yritetty saada pyörimään 12-24 tuntia vuorokaudessa. Siilolla yritetty ehtiä yhdellä, jonka ehtimistä helpottaa etälohkot. Ensi kesäksi saadaan 7 tn traktori siilolle. Vain itselle ollaan täpinöity. Korjuuala 60-80 ha per sato
millanen kone nyt siilolla?
mulla 505 valmet+ ek. liian kevyt.
Viime kesänä MF 6255 etukuormaajalla, ensi kesänä MF 7465 etukuormaajalla ja takapainolla
-
combi paalauksessa etunsa yksi veturi riitää ja yksi kuski ,ei tartte ku raahata ittensä pellolle.kuskin etsimiset ja oppettamiset mennyttä aikaa.ja konemäärään verrattuna vielä tehokasta.ja sillä samalla veturilla voi ajella ne paalut pihaan.rehun otto siilosta ei ole kovin nopea toimitus.että se siitä paalun ajosta.jospa joskus joku keksisi vielä helpomman tavan selvitä koko rehusavotasta.(tämä on vain onneton mielipide ks.aiheesta)halpuus houkuttaa!
Paalinkuorinta vie enemmän aikaa kun reilun 2000 kilon irrotus ja vienti apesekottimeen... Näin ainakin meillä.
-
. noukinvaunuketju varmasti tehokkain mikäli halutaan selvitä vähällä miehityksellä ja suhteellisen tehokkaasti.
***Onko se edelleen niin, että jumbo on noukkarien ykkönen ja muut tulee kaukana perässä tasapäin...
siis pöttinger noukinvaunujen ykkönen?
entäs strautman tai bergman? onko vaunuilla paljonkin eroa?
Onko vaunuilla tosiaan isompia eroja muussa kuin tilavuudessa, silpun pituudessa ja voiman tarpeessa/sietokyvyssä. Tätä taustaa vastaan uskaltaisin asettaa samalle viivalle jumbon, giga vitessen, bergmannin ja kronen ZX-mallit
-
Urakoitsija niittää, karhottaa ja ajaa noukinvaunulla siilolle, ajomatkat 1-5 km. 25 ha kertakorjuussa, aikaa menee 18 tuntia. Siilossa Valtra C-100 pyörii kahdessa vuorossa, ja tiivistetään 24 h kuluttua edelleen. Sitten muovi pintaan ja sahajauhot päälle. Siilon tilavuus 360 m3.
Jos olisi valinnan varaa, niin teettäisin tarkuussilppurilla. Noukinvaunun silppu muistutaa enemmän kelasilputtua kuin tarkkuussilputtua, teettää siilossa ylimääräistä työtä levityksessä + siiloon mahtuisi enemmän tarkkussilputtua tavaraa.
Kesällä sitten teen itse vihantaviljat 20 ha kaksoissilppurilla toiseen siiloon. Aikaa menee useita päiviä.
Syksysato urakoitsijan toimesta kolmanteen siiloon.
-
Jotkut villit huhut kertoo, että isolla hinattavalla silppurilla päästään lähelle ajosilppurin tehoa??
[/quote]
Tuo juttu on naurattanu miuta aina , mistä lie lähteny liikkeelle tuo ??????? Niin no tietysti riippuu et mitä tarkotetaan sanalla " lähelle " , mut en mie oikein jaksa uskoo tuohon potaskaan .......
-
Olosuhteita ja päiväsaavutuksia on monenlaisia.
-
Hehtaarikustannukseen vaikuttaa koneen käyttöaste enemmän kuin koneen tehokkuus.
-
Jotkut villit huhut kertoo, että isolla hinattavalla silppurilla päästään lähelle ajosilppurin tehoa??
Tuo juttu on naurattanu miuta aina , mistä lie lähteny liikkeelle tuo ??????? Niin no tietysti riippuu et mitä tarkotetaan sanalla " lähelle " , mut en mie oikein jaksa uskoo tuohon potaskaan .......
[/quote]
no ajosillpureitakin on monenlaisia ;D
en itsekään tosin niele tuommoista väitettä, vaikka isot hinattavat ovat melko tehokkaita nekin. Ainakin pitkässä juoksussa tehoerot kasvanee melko suureksi. Eli voihan sitä hinattavalta mitata melko suuria tuntituotoksia, muttei siitä pidä vetää suoria johtopäätöksiä.
-
Jotkut villit huhut kertoo, että isolla hinattavalla silppurilla päästään lähelle ajosilppurin tehoa??
Tuo juttu on naurattanu miuta aina , mistä lie lähteny liikkeelle tuo ??????? Niin no tietysti riippuu et mitä tarkotetaan sanalla " lähelle " , mut en mie oikein jaksa uskoo tuohon potaskaan .......
[/quote]
Riippuu millanen ajosilppuri?
Kaverit veti ajosilppurilla yli satahehtaaria "päivässä",samassa ajassa ajaisin hinattavalla samoissa oloissa ehkä 40-50ha?
Ts. lähes puoleen voisi päästä 400-500hv:n ajosilppurista, vanhalle 200 heppaisella pärjää kohtuullisesti ja taas uusille lähes tuhat heppaisille ei mitään jakoa millään lailla :)
-
Tuossa vätyksen tekijöille ennätystä rikottavaksi,
yli kaksituhatta tonnia kahteentoista tuntiin.
www.youtube.com/watch?v=SR2zz2P0Bus
-
. noukinvaunuketju varmasti tehokkain mikäli halutaan selvitä vähällä miehityksellä ja suhteellisen tehokkaasti.
***Onko se edelleen niin, että jumbo on noukkarien ykkönen ja muut tulee kaukana perässä tasapäin...
siis pöttinger noukinvaunujen ykkönen?
entäs strautman tai bergman? onko vaunuilla paljonkin eroa?
Onko vaunuilla tosiaan isompia eroja muussa kuin tilavuudessa, silpun pituudessa ja voiman tarpeessa/sietokyvyssä. Tätä taustaa vastaan uskaltaisin asettaa samalle viivalle jumbon, giga vitessen, bergmannin ja kronen ZX-mallit
niin mitenkä mahtaa kiskoruokkijan vaunussa toimia tuo noukivaunu rehu? tuleeko tarpeeksi lyhyttä silppua?
kiskoruokkijan merkki on de laval
-
. noukinvaunuketju varmasti tehokkain mikäli halutaan selvitä vähällä miehityksellä ja suhteellisen tehokkaasti.
***Onko se edelleen niin, että jumbo on noukkarien ykkönen ja muut tulee kaukana perässä tasapäin...
siis pöttinger noukinvaunujen ykkönen?
entäs strautman tai bergman? onko vaunuilla paljonkin eroa?
Onko vaunuilla tosiaan isompia eroja muussa kuin tilavuudessa, silpun pituudessa ja voiman tarpeessa/sietokyvyssä. Tätä taustaa vastaan uskaltaisin asettaa samalle viivalle jumbon, giga vitessen, bergmannin ja kronen ZX-mallit
Myös noukinvaunuissa on todellakin eroja. Pöttinger ja Mengele suomeen tuoduista alansa huippuja. Bergmen Class Strautman Krone Taarup jne ... varmaan hyviä koneita nekin mutta eivät läheskään yhtä laadukkaita ja viimeisteltyjä.
-
niin mitenkä mahtaa kiskoruokkijan vaunussa toimia tuo noukivaunu rehu? tuleeko tarpeeksi lyhyttä silppua?
kiskoruokkijan merkki on de laval
Todennäköisesti ei toimi. Monet vaihtaisi varmaan heti silppurivaununsa noukinvaunuun, jos vain olisi varmuus rehun toimimisesta ruokkijassa.
-
Montako henkeä Apemiehen säilis ketjussa?
***Liian vähän ;) 2-3 miehellä ollaan rehut tehty. Karhotusta ei tehdä, se homma on oikaistu karhoonsiirtäjällä. Noukkari on yritetty saada pyörimään 12-24 tuntia vuorokaudessa. Siilolla yritetty ehtiä yhdellä, jonka ehtimistä helpottaa etälohkot. Ensi kesäksi saadaan 7 tn traktori siilolle. Vain itselle ollaan täpinöity. Korjuuala 60-80 ha per sato
millanen kone nyt siilolla?
mulla 505 valmet+ ek. liian kevyt.
Meilläkin oli kevyt kone aumalla, MF 5470+ek , kunnes teimmä betonista 2000kg painon taakse. Toissa kesä polettiin tuolla ja oli hyvä. Viime kesänä painoa ei enää voinu hyödyntää kun taloon tuli Elhon levitinkela.
kokemuksesta meillä on pyöräkuormaaja, mielellään sais olla joku 90 volvo tai sitä luokkaa painava kone.. traktorilla ei ehdi polkea riittävästi ja kuormaajat ei kestä.
-
Viime kesänä täpinöitiin 2 noukinvaunulla, paalainkäärimellä ,perhosniittokoneella ja hinattavalla 3,2 metrin murskaimella. Lyhyilläkin poutajaksoilla rehua tuli siiloihin mukavasti, lyhemmillä ajomatkoilla piti ootella että ehtii tallata kunnolla . 10 km ajomatkalla 2 vaunua sopiva tahti ajettaessa yhteen siiloon, lyhyemmillä kahteen.
-
Viime kesänä täpinöitiin 2 noukinvaunulla, paalainkäärimellä ,perhosniittokoneella ja hinattavalla 3,2 metrin murskaimella. Lyhyilläkin poutajaksoilla rehua tuli siiloihin mukavasti, lyhemmillä ajomatkoilla piti ootella että ehtii tallata kunnolla . 10 km ajomatkalla 2 vaunua sopiva tahti ajettaessa yhteen siiloon, lyhyemmillä kahteen.
Eli mikä olis järkevä yläraja ajomatkalle, jos käytös on vain yks noukkari? Muutenkin tilustiet/peltotiet pitäs aina olla semmoses kunnos, jottei nopeudesta tarvi tinkiä kuljetuksen missään vaihees.
-
Viime kesänä täpinöitiin 2 noukinvaunulla, paalainkäärimellä ,perhosniittokoneella ja hinattavalla 3,2 metrin murskaimella. Lyhyilläkin poutajaksoilla rehua tuli siiloihin mukavasti, lyhemmillä ajomatkoilla piti ootella että ehtii tallata kunnolla . 10 km ajomatkalla 2 vaunua sopiva tahti ajettaessa yhteen siiloon, lyhyemmillä kahteen.
Eli mikä olis järkevä yläraja ajomatkalle, jos käytös on vain yks noukkari? Muutenkin tilustiet/peltotiet pitäs aina olla semmoses kunnos, jottei nopeudesta tarvi tinkiä kuljetuksen missään vaihees.
olisko joku alle 5 km. pitäisin sellaista puolta tuntia per kuorma maksimina..
-
Viime kesänä täpinöitiin 2 noukinvaunulla, paalainkäärimellä ,perhosniittokoneella ja hinattavalla 3,2 metrin murskaimella. Lyhyilläkin poutajaksoilla rehua tuli siiloihin mukavasti, lyhemmillä ajomatkoilla piti ootella että ehtii tallata kunnolla . 10 km ajomatkalla 2 vaunua sopiva tahti ajettaessa yhteen siiloon, lyhyemmillä kahteen.
Eli mikä olis järkevä yläraja ajomatkalle, jos käytös on vain yks noukkari? Muutenkin tilustiet/peltotiet pitäs aina olla semmoses kunnos, jottei nopeudesta tarvi tinkiä kuljetuksen missään vaihees.
Krone XL5+MF 7480:lla kerää kuorman 6-10 minuuttiin. Tuo edellyttää karhottimen käyttöä (kolme karhoa yhteen, niittokone 3,2m).
Jos on pieniä ja epämääräisen muotoisia peltoja niin ilman karhotusta menee luvattoman paljon aikaa keruuseen. Voi olla ettei puoli tuntia riitä.
Jos on sarkapeltoja niin päisteet pitää olla riittävän leveät (min 12m) ettei aika kulu veksailuun.
Sitte tietysti ajomatkan pituuteen vaikuttaa auma/siilo työskentely. Eli jos siellä siilolla joku vatuloi niin siinähän ehtii käydä kauempanakin.
Ja nuo tiet, mitkä mainitsit, mahdollisimman hyvässä kunnossa.
Jos on muut puitteet kunnossa niin 6-8 km ja tunnissa ajaa 2 kuormaa.
-
mites krone vetää vesimärkää? kuulemma ongelmia on ollu.
paljonko on massikkaa lisätty puhtia?
-
Koeteltiin tossa kesällä kuin onnistuu kahen noukkarin yhistelmä leveeseen laakasiiloon. Homma on nopeeta joo, mut kaksikaan kohtuukokosta polkijaa siilolla ei taho riittää, vaikka 3,2 karhoo ei edes yhdistellä. Ajomatkat vaihteli ollen keskimäärin 3 kilsaa. Niittojärjestyksen tärkeys korostuu, ja niittäjä joutuu oleen hommissa koko valosan ajan. Noukinvaunuista on sanottava et kyl Pötskä on vaan kunkku, ainakiin kun verrataan Krooneen. Pyöräkuormaaja, väh 8 tonninen, tai kookas kurottaja ja karhotin nii sit joutuu. Uskoisin 50 ha Päivässä pitää päästä näin. Normaalisti mulla on ollu kolme kuskia kaikkiaan, ja yhellä noukkarilla se riittääkin. Niittäjä voi tarvittaessa välillä tuurata jompaakumpaa muuta. 70-90 hehtaaria on näin kolmen- neljän päivän homma, ilman isoja ongelmia.
-
Kertokaas mitä ongelmia niissä kroneissa on ollut? Silpun pituus on ilman muuta pitempi kuin jumbolla, onhan teriä vähempi. Itse ajettu 4xl 6 kesää ilman teknisiä ongelmia.
Musta vähän tuntuu, että tällä palstalla on kronefobia. Siihen törmäsin jo vuosi sitten kun kyselin kronen niittokoneesta karhonsiirtäjällä. Yleisen mielipiteen vastaisesti koneen kuitenkin ostin ja käytäntö osoitti sen olevan huomattavasti parempi kone kuin edeltävä jontikka.
-
Yleisen mielipiteen vastaisesti koneen kuitenkin ostin ja käytäntö osoitti sen olevan huomattavasti parempi kone kuin edeltävä jontikka.
Mitä eroa siinä on sun edelliseen koneeseen? Matto nyt tietysti, mutta onko muuta?
-
Kyllä kronen vehkeet ihan kestäviä on siinä kuin muutkin, pohjakuljettimen teho vaan heikompi, uusissa malleissa kaiketi tehokkaammat moottorit. Silpunpituus vaan turhanpitkää, korostuu kun terät tylsyy, tosi kuppasta levittää. Siilomies kyllä tietää mikä kuorma tuotu Strautsilla , on meinaan silppu selvästi lyhempää. Strautmann ja Mengele tekee lyhintä silppua, sitten tulee 5 kuormaa heinää ja muut vaunut perästä. Minkä vaunukaupassa säästää , sen siilotilassa häviää.
-
Meillä on tääl naapurin kanssa samanikäset nuokinvaunut(2003), mulla pötskä ja hällä krone, suunnilleen samankokoset ja veturina samantehoset raksvaattorit. Naapurille on kroneen vaihdettu noukin, ja viime kesänä kaikki sullojan sormet. Pötskän noukin vaihdettiin ekana kesänä sen kaaduttua märähkössä lastissa, ja koko etupää lepäsi noukkijan varassa betonisen ojarummun päällä. Mutta sen jälkeen sille ei oo tehty mitään. Ei kun vaihdettiin siihen pitkähköksi venyny sullojan ketju. Erona vielä, että krone on ollut enimmäkseen happojen kanssa tekemisissä, ja tää pötskä biologisten aineiden kanssa, mutta kronee on sit huollettu ja pesty viimmesen päälle, mitä ei tälle mun pötikälle oo niin tarkkaan tehty. Neljän vuoden kokemukset on silti selkeesti Pöttingerin puolella. Nimenomaan Kroonen omistajan mielipide on että tää pötikkä on kovempi vaunu.
-
Naapurille on kroneen vaihdettu noukin, ja viime kesänä kaikki sullojan sormet.
***Mikäs ihme tuon noukkimen ja sullojan on hajottanut? Tietysti jos ajaa kiviä sisään, niin eihän sitä kestä kuin betonimylly. Onko kronen noukkimen takana lisävarusteena hankittavat tukipyörät? Ne suojaa noukinta tehokkaasti ja estää mahdolliset maakontaktit.
-
Yleisen mielipiteen vastaisesti koneen kuitenkin ostin ja käytäntö osoitti sen olevan huomattavasti parempi kone kuin edeltävä jontikka.
Mitä eroa siinä on sun edelliseen koneeseen? Matto nyt tietysti, mutta onko muuta?
Isoin ero on teräpalkin toimivuudessa ja ennenkaikkea sen kevennyksessä. Kun jontikkaan piti kääntää terät jokasadon jälkeen, niin kronen terillä mentiin koko kesä eli vähän reilu 200 ha. Teräpalkki ylittää mahdolliset maakivetä tosi hyvin. Myös niittojälki on jontikkaa parempi.
-
mites krone vetää vesimärkää? kuulemma ongelmia on ollu.
paljonko on massikkaa lisätty puhtia?
Vai vesimärkää, me kait annamma rehun kuivahtaa... ;).
Tosipuheessa 2 kuormaa on jäänyt vajaaksi kahden kesän aikana, kuormia ajettu jotain 350-400. Silloin keräsin kokoviljasäilörehua ja oli vähän kosteaa aikaisin aamulla. Verkusta vaan loppui tehot kun on originelli. Millasia ongelmia, meillä ei ainakaan isoja ole näkyny?
-
Niin siihen naapurin kroneen vaihdettiin ne sormet ihan kulumisen takia. Siinä on ne tukipyörät eikä se kai ainakaan paljon enempää oo niitä kiviä tai muutakaan ylimäärästä nielly tääkään mun vaunu. Käykääs mittailemassa omien krooneloittenne sormien paksuuksia, ettei tulis ikäviä yllätyksiä. Ne alkaa vähän elää sitten kun niiden loppu häämöttää...
Kaikki voi tietenkii johtua käyttäjästä, mut oma veikkaukseni on, et ainakin tässä vertailussa sillä vihreellä vaunulla se on parempi. Silti on punanen kestäny kovempana. Tää kaikki voi tietysti olla ensi kesän jälkeen toisin, ja jos niin on niin lupaan siitäkin kertoo.
-
Niin siihen naapurin kroneen vaihdettiin ne sormet ihan kulumisen takia. Siinä on ne tukipyörät eikä se kai ainakaan paljon enempää oo niitä kiviä tai muutakaan ylimäärästä nielly tääkään mun vaunu. Käykääs mittailemassa omien krooneloittenne sormien paksuuksia, ettei tulis ikäviä yllätyksiä. Ne alkaa vähän elää sitten kun niiden loppu häämöttää...
Kaikki voi tietenkii johtua käyttäjästä, mut oma veikkaukseni on, et ainakin tässä vertailussa sillä vihreellä vaunulla se on parempi. Silti on punanen kestäny kovempana. Tää kaikki voi tietysti olla ensi kesän jälkeen toisin, ja jos niin on niin lupaan siitäkin kertoo.
Eli puhutko sullojasta?
-
Juu. sullojasta.
-
Isäntä tuossa ihmettelee, että jos kolme karhoa yhdistetään, niin miten se yhdistetty karho sopii traktorin alle? Huonotko on heinikot vai antaako ryyssätä ja polkeutua renkaiden alle vaan?
-
Isäntä tuossa ihmettelee, että jos kolme karhoa yhdistetään, niin miten se yhdistetty karho sopii traktorin alle? Huonotko on heinikot vai antaako ryyssätä ja polkeutua renkaiden alle vaan?
Jos karhotin tekee 150-190cm leveää karhoa niin ei sitä tarvi polkea renkailla. Säätää raidevälin maksimiasentoon niin hyvin mahtuu renkaiden väliin ja jää vähän pelivaraakin. :)
Hyvästä heinikosta kyllä lähtee niin paljon tavaraa että ottaahan se traktorin pohjaan vähän kiinni mutta ei se siihen sutimaan jää. Tarvittaessa voipi laittaa nelivedon päälle! :D
-
Isäntä tuossa ihmettelee, että jos kolme karhoa yhdistetään, niin miten se yhdistetty karho sopii traktorin alle? Huonotko on heinikot vai antaako ryyssätä ja polkeutua renkaiden alle vaan?
Jos tuo on ongelma, on rehunteko lypsylehmille jo myöhässä.......
-
Ensin ukko urakoi kaverille apuna ja heillä d-arvo 71 ja sitten omassa rehussa d-arvo 69, kun sade vähän viivytti. Ja kyllä on lehmille syötetty ja hyvin kelpaa ja lypsävät. No kuinka korkea pitäsi olla d-arvo, jotta ei oltaisi myöhässä ja olisi lehmän evääksi sopivaa??? :o
-
No kuinka korkea pitäsi olla d-arvo, jotta ei oltaisi myöhässä ja olisi lehmän evääksi sopivaa??? :o
Adamin mukaan noin 75... ;)
-
No kuinka korkea pitäsi olla d-arvo, jotta ei oltaisi myöhässä ja olisi lehmän evääksi sopivaa??? :o
Adamin mukaan noin 75... ;)
Jaa...meillä kun urakoitsija tekee parhaan taitonsa mukaan ja yrittäen tasapuolistaa eri asiakkaita parhaan ajankohdan suhteen. Eipä ole yli 70:n päästy parina viime vuonna :( Mutta syötetty on kaikki ja maitoakin on vielä toistaiseksi haettu :)
-
Isäntä tuossa ihmettelee, että jos kolme karhoa yhdistetään, niin miten se yhdistetty karho sopii traktorin alle? Huonotko on heinikot vai antaako ryyssätä ja polkeutua renkaiden alle vaan?
Jos tuo on ongelma, on rehunteko lypsylehmille jo myöhässä.......
Miten niin? Voihan lehmille antaa muutakin rehua kun säilörehua;)
-
Onko väellä kokemuksia tarkkuus-silppuri noukinkärryistä, malleja?
Aiemmin oli ainakin jotakin juttua että korjuuteho pienempi verrattuna sullovaan vaunuun, entä tuo tehon tarve?
-
Onko väellä kokemuksia tarkkuus-silppuri noukinkärryistä, malleja?
Neljä vuotta on rehut korjattu JF ES 3000:lla
Aiemmin oli ainakin jotakin juttua että korjuuteho pienempi verrattuna sullovaan vaunuun, entä tuo tehon tarve?
Teho on varmasti pienempi noukinvaunuun verrattuna, kun kuormaan sopii vähemmän tavaraa. Tehontarve ei ole sen suurempi kuin muutenkaan 900:lla.
-
Eli tuommoisella 120-135 hp pitäis pärjätä jos ei halua kärryn kanssa lentoon lähteä? ;D
-
Eli tuommoisella 120-135 hp pitäis pärjätä jos ei halua kärryn kanssa lentoon lähteä? ;D
Silppurista löytyy kyllä sulake, jos on liikaa voimaa edessä.
-
Onko väellä kokemuksia tarkkuus-silppuri noukinkärryistä, malleja?
Aiemmin oli ainakin jotakin juttua että korjuuteho pienempi verrattuna sullovaan vaunuun, entä tuo tehon tarve?
silppuri on liian häiriöaltis verrattuna noukinvaunuun.
-
Eli tuommoisella 120-135 hp pitäis pärjätä jos ei halua kärryn kanssa lentoon lähteä? ;D
Riippuu kärryn koosta,kylällä JF-Tuhti ja toistasataa heppaa riittää hyvin. Toinen JF ES4200 paketti ja näyttää kulkevan mukavasti 160 konilla. Korjuuteho noilla ihan eri planeetalta,JF-Tuhtia rajoittaa silppurin nielemiskyky,toista kai karhotuksen puute?
-
JF-Tuhtihan on 800:lla silppurilla, ES 3000 900:lla ja 3600 sekä 4200 1050:llä. 1050:n nielu on huomattavasti suurempi 900:een verrattuna, siinä rupiaa jo traktori hidastamaan menohaluja, eikä silppuri.
-
Onko väellä kokemuksia tarkkuus-silppuri noukinkärryistä, malleja?
Aiemmin oli ainakin jotakin juttua että korjuuteho pienempi verrattuna sullovaan vaunuun, entä tuo tehon tarve?
silppuri on liian häiriöaltis verrattuna noukinvaunuun.
Mikä siitä sitten tekee häiriöalttiimman? Toistaiseksi on kokemusta vain räkämyllyistä ja pyöröpaalaimista, mutta pidemmällä aikavälillä tarvii katella jotain muuta linjalta silppuri, silppurivaunu, noukinvaunu.
-
JF-Tuhtihan on 800:lla silppurilla, ES 3000 900:lla ja 3600 sekä 4200 1050:llä. 1050:n nielu on huomattavasti suurempi 900:een verrattuna, siinä rupiaa jo traktori hidastamaan menohaluja, eikä silppuri.
Mikä siinä 1050:s on tehontarve? Siis normaalikäytös.
-
Urakoitsijakaveri on vetänyt 6800 Vallulla. Nyt on hankkinut vähän suuremman keltavanteisen.
-
Urakoitsijakaveri on vetänyt 6800 Vallulla. Nyt on hankkinut vähän suuremman keltavanteisen.
Jaa no ei se sitten menoa jarruta. Taitaa tuo paalainkin haukata enemmän.
-
JF-Tuhtihan on 800:lla silppurilla, ES 3000 900:lla ja 3600 sekä 4200 1050:llä. 1050:n nielu on huomattavasti suurempi 900:een verrattuna, siinä rupiaa jo traktori hidastamaan menohaluja, eikä silppuri.
Mikä siinä 1050:s on tehontarve? Siis normaalikäytös.
"Tehontarve" alle 100hv, mutta jos siitä haluaa saada suorituskykyä irti, niin 150hv silippurille + etenemisehen tarvittava voimma, jotakin tuollaasta.
-
JF-Tuhtihan on 800:lla silppurilla, ES 3000 900:lla ja 3600 sekä 4200 1050:llä. 1050:n nielu on huomattavasti suurempi 900:een verrattuna, siinä rupiaa jo traktori hidastamaan menohaluja, eikä silppuri.
Mikä siinä 1050:s on tehontarve? Siis normaalikäytös.
"Tehontarve" alle 100hv, mutta jos siitä haluaa saada suorituskykyä irti, niin 150hv silippurille + etenemisehen tarvittava voimma, jotakin tuollaasta.
Eli pitäis liikkua sitte tolla kuvan kapistuksella ihan hyvinkin, kun mitattu on 167 vai jääkö pieneksi. Ei viittis tehdä sellasia hankintoja, että heti joutuu traktorikaupoolle.
-
JF-Tuhtihan on 800:lla silppurilla, ES 3000 900:lla ja 3600 sekä 4200 1050:llä. 1050:n nielu on huomattavasti suurempi 900:een verrattuna, siinä rupiaa jo traktori hidastamaan menohaluja, eikä silppuri.
Mikä siinä 1050:s on tehontarve? Siis normaalikäytös.
"Tehontarve" alle 100hv, mutta jos siitä haluaa saada suorituskykyä irti, niin 150hv silippurille + etenemisehen tarvittava voimma, jotakin tuollaasta.
Eli pitäis liikkua sitte tolla kuvan kapistuksella ihan hyvinkin, kun mitattu on 167 vai jääkö pieneksi. Ei viittis tehdä sellasia hankintoja, että heti joutuu traktorikaupoolle.
JF valmistaa enää 4200-mallia, ja sitäkin saa vain kuulavetolaitteella. Tuolla teholla tapahtuu jo varmasti riittävästi, vaikka kyllä tuo kone 200hv pystyy hyödyntää. Sinänsä harmi kun Tuhti-yhteistyö ei poikinu suurempia vaunuja, yhden yli 30-kuutioosen 900 silippurilla tekivät, se olis saanu siirtyä sarjatuotantohon, lisäksi yksi malli senkin yläpuolelle. Vois olla kysyntää esim. 1050 silppurilla, 45m3 kippivaunulla ja alle 80t euron hintaasella konehella?
-
JF-Tuhtihan on 800:lla silppurilla, ES 3000 900:lla ja 3600 sekä 4200 1050:llä. 1050:n nielu on huomattavasti suurempi 900:een verrattuna, siinä rupiaa jo traktori hidastamaan menohaluja, eikä silppuri.
Mikä siinä 1050:s on tehontarve? Siis normaalikäytös.
"Tehontarve" alle 100hv, mutta jos siitä haluaa saada suorituskykyä irti, niin 150hv silippurille + etenemisehen tarvittava voimma, jotakin tuollaasta.
Eli pitäis liikkua sitte tolla kuvan kapistuksella ihan hyvinkin, kun mitattu on 167 vai jääkö pieneksi. Ei viittis tehdä sellasia hankintoja, että heti joutuu traktorikaupoolle.
JF valmistaa enää 4200-mallia, ja sitäkin saa vain kuulavetolaitteella. Tuolla teholla tapahtuu jo varmasti riittävästi, vaikka kyllä tuo kone 200hv pystyy hyödyntää. Sinänsä harmi kun Tuhti-yhteistyö ei poikinu suurempia vaunuja, yhden yli 30-kuutioosen 900 silippurilla tekivät, se olis saanu siirtyä sarjatuotantohon, lisäksi yksi malli senkin yläpuolelle. Vois olla kysyntää esim. 1050 silppurilla, 45m3 kippivaunulla ja alle 80t euron hintaasella konehella?
Tyypillistä. Tuote saadaan toimivaksi ja sitten lopetetaan. Kuulavetolaitteen ymmärrän, kun ajattelee ajoa täydellä kuormalla peltotiellä.
-
JF-Tuhtihan on 800:lla silppurilla, ES 3000 900:lla ja 3600 sekä 4200 1050:llä. 1050:n nielu on huomattavasti suurempi 900:een verrattuna, siinä rupiaa jo traktori hidastamaan menohaluja, eikä silppuri.
Mikä siinä 1050:s on tehontarve? Siis normaalikäytös.
"Tehontarve" alle 100hv, mutta jos siitä haluaa saada suorituskykyä irti, niin 150hv silippurille + etenemisehen tarvittava voimma, jotakin tuollaasta.
Eli pitäis liikkua sitte tolla kuvan kapistuksella ihan hyvinkin, kun mitattu on 167 vai jääkö pieneksi. Ei viittis tehdä sellasia hankintoja, että heti joutuu traktorikaupoolle.
JF valmistaa enää 4200-mallia, ja sitäkin saa vain kuulavetolaitteella. Tuolla teholla tapahtuu jo varmasti riittävästi, vaikka kyllä tuo kone 200hv pystyy hyödyntää. Sinänsä harmi kun Tuhti-yhteistyö ei poikinu suurempia vaunuja, yhden yli 30-kuutioosen 900 silippurilla tekivät, se olis saanu siirtyä sarjatuotantohon, lisäksi yksi malli senkin yläpuolelle. Vois olla kysyntää esim. 1050 silppurilla, 45m3 kippivaunulla ja alle 80t euron hintaasella konehella?
Tyypillistä. Tuote saadaan toimivaksi ja sitten lopetetaan. Kuulavetolaitteen ymmärrän, kun ajattelee ajoa täydellä kuormalla peltotiellä.
joskus muinoin sen sai ruåttalaisella kippivaunulla joka oli huomattavasti suurempi ku tuhti. Oliskohan ollu Ivarsson?
-
joskus muinoin sen sai ruåttalaisella kippivaunulla joka oli huomattavasti suurempi ku tuhti. Oliskohan ollu Ivarsson?
Metsjön (Eli Ivarsson i Metsjö) valmistamia on ainakin ollut, ja niitä löytyy Suomestakin. 50 kuutioisena ainakin löytyy, en tiedä löytyykö isompia.
-
joskus muinoin sen sai ruåttalaisella kippivaunulla joka oli huomattavasti suurempi ku tuhti. Oliskohan ollu Ivarsson?
Metsjön (Eli Ivarsson i Metsjö) valmistamia on ainakin ollut, ja niitä löytyy Suomestakin. 50 kuutioisena ainakin löytyy, en tiedä löytyykö isompia.
Tokkopa nyt isompia tartteekaan, jos toi on ns. vesitilavuus.
-
joskus muinoin sen sai ruåttalaisella kippivaunulla joka oli huomattavasti suurempi ku tuhti. Oliskohan ollu Ivarsson?
Metsjön (Eli Ivarsson i Metsjö) valmistamia on ainakin ollut, ja niitä löytyy Suomestakin. 50 kuutioisena ainakin löytyy, en tiedä löytyykö isompia.
Peritaattees tuo on vähä suhteellinen käsite, Metsjön aisa kun on "monipistekiinnityksellä"/irrootuksella rungos, ja JF:ltä löytyy siihen sopivat silippurimallit 900 ja 1050. Eli periaattees silippurin on saanu melekeen mihinkä Metsjöön hyvänsä, esim. Elmias oli joskus esillä 9.5 metriä pitkällä kippilavalla varustetuu neliakselinen vaunu. Vaunu oli siitä erikoonen, jotta kolme perimmäistä akselia ohjautuvia, etummaanen kiinteä! Nettisivuulla olevat kuutiomäärät ei oo vesitilavuuksia vaan jotakin muuta, mutta eiköhän tuo liki kymppimetrinen lava mahda joka tapaukses riittää kaikille.
-
Mikä siinä 1050:s on tehontarve? Siis normaalikäytös.
Naapurikaupungis on ES 3600 silppurivaunu ja sitä vedetään T160 Valtralla, kovasti tuntuu ottavan voimille 6 metrin karhot yhdessä.
-
JF valmistaa enää 4200-mallia, ja sitäkin saa vain kuulavetolaitteella.
Tuo on kyllä harmi, ettei 3600-mallia enää tehdä, olin jo henkisesti valmistautunut vaihtamaan 3000:sen siihen. Todennäköisesti saa palata takaisin silppuriketjuun, kun tulee asia ajankohtaiseksi.
-
mielenkiitoinen silppurivaunu tekee myös ruotsalainen Sahlström www.sahlstrom.nu 40-50m3 vaunuja vakio mallit mut on ymmärtänyt et sais sieltä myös 70m3 vaunu
ennen oli taarupin silppuri mutta taarup on lopettanut silppuri rakentaminen että nyt on myös sahlströmmit jf 1050 pro-tec silppuri!
saatavana kippi tai "puskulevy"tyhjennys siinä sai myös kuorma pakkattu että sais 25% isompi kuorma!
kysyin viime vuonna hinta: 50m3 "puskulevy purkaus" 800*34 renkaat
860.000 kruunuja alv 0!
mä voin puhua heidän kans jos kukaan tarvii apua kielen kans!
-
Täytyy olla järee peräportin rakenne jos sitä vasten kourmaa pakataan puskuseinällä?!