Eiköhän tässä haettu sitä että miten voi HYDRAULIIKALLA toimivaan nostolaitteeseen luottaa jos ei voi hydraulisen työntövarren toimivuuteen ja tarkkuuteen luottaa...
Samalla tapaahan se nostolaitekin voi menettää sen oikean asentonsa, pitäis olla siinäkin täysmekaaninen käyttömekanismi 

Tuossa on se ero että nostolaitteessa on tuota tilannetta varten korjaussysteemi joka lykkää sylinteriin lisää öljyä jos asento muuttuu asetetusta.

Työntövarressa ei ole.

Lainaus käyttäjältä: Ropsoni - 31.08.11 - klo:10:17

Eiköhän tässä haettu sitä että miten voi HYDRAULIIKALLA toimivaan nostolaitteeseen luottaa jos ei voi hydraulisen työntövarren toimivuuteen ja tarkkuuteen luottaa...
Samalla tapaahan se nostolaitekin voi menettää sen oikean asentonsa, pitäis olla siinäkin täysmekaaninen käyttömekanismi 

Tuossa on se ero että nostolaitteessa on tuota tilannetta varten korjaussysteemi joka lykkää sylinteriin lisää öljyä jos asento muuttuu asetetusta.

Työntövarressa ei ole.

On sillä. Käsivarressa!   

Auttaako se automaattinen korjaussysteemi esimerkiksi silloin, kun se nostosylinteri pamahtaa halki jossakin kuopassa?  Työntövarressa tämä ilmiö yleensäkin kun on mekaaninen rikkoontuminen, niin eipä sille silloin mitään voi, muuta kuin riittävän vahvalla osalla varautumalla. Onko siis ongelma lähinnä alimittainen tönäri?

Vähän sama asia, kuin paalaajien luukuissa toiset vannoo mekaanisten lukkojen taikaan, toiset riittävän kokoisiin sylintereihin, ja jotkut sitten tekee liian pienillä sylintereillä.
 Kyllähän ne esim. 200 tn. autonosturitkin saa puomin pysymään pystyssä, ilman mekaniikkaa!!

Auttaako se automaattinen korjaussysteemi esimerkiksi silloin, kun se nostosylinteri pamahtaa halki jossakin kuopassa?  Työntövarressa tämä ilmiö yleensäkin kun on mekaaninen rikkoontuminen, niin eipä sille silloin mitään voi, muuta kuin riittävän vahvalla osalla varautumalla. Onko siis ongelma lähinnä alimittainen tönäri?

Vähän sama asia, kuin paalaajien luukuissa toiset vannoo mekaanisten lukkojen taikaan, toiset riittävän kokoisiin sylintereihin, ja jotkut sitten tekee liian pienillä sylintereillä.
 Kyllähän ne esim. 200 tn. autonosturitkin saa puomin pysymään pystyssä, ilman mekaniikkaa!!

Mutta noista nostureista vaihdetaankin kaikki kuluvat osat vuosittain 

Lainaus käyttäjältä: Ropsoni - 31.08.11 - klo:10:17

Eiköhän tässä haettu sitä että miten voi HYDRAULIIKALLA toimivaan nostolaitteeseen luottaa jos ei voi hydraulisen työntövarren toimivuuteen ja tarkkuuteen luottaa...
Samalla tapaahan se nostolaitekin voi menettää sen oikean asentonsa, pitäis olla siinäkin täysmekaaninen käyttömekanismi  

Tuossa on se ero että nostolaitteessa on tuota tilannetta varten korjaussysteemi joka lykkää sylinteriin lisää öljyä jos asento muuttuu asetetusta.

Ei muuten löydy minun traktoreista kaikista tätä ominaisuutta, lisäksi vuotava sylinteri/venttiilistö saa aikaan sen että esim. kylvökone kylvää joskus tielle  

Itelläkin löytyy Nokka-koneen valmistama hydevarsi. Ostin pois kuleksimasta 50  € taannoin kun tarjosin käteiskauppaa, ei ollut kallis ja on hyvä.

Ei oo tullu koskaan tilannetta että olisin hydraulista työntövartta kaivannu
lähes kaikki koneet hinattavia ja lopuilla mekaaninen työntövarsi oikeen hyvä

Mikä siinä käsin ruuvaamisessa niin kiihottaa, että joku haluaisi mekaanisen työntövarren?   Itsellä ei ole vielä tämmöstä halua ollut, ja siksi kaikissa hydraulinen. Vallan hyvin ymmärtää, että jossakin 565.ssa valmetissa vielä jenkapura, mutta kun noita nippoja noissa nykytraktorin perseessä niin monta, että vallan hyvin mahtuu olemaan hydetyöntövarsi kiinni. Ei se ole työntövarren vika, jos ei raaskittu ostaa sitä heviduutya, vaan joku IKH:n mehupilli paska.

Joo, aika turha väittely jos on laadukkaat ja riittävä järeät sylinterit niin työntövarressa kuin kallistuksen säädössä.
Voittaa mekaniikan 6-0. Jos sattuu esim vetovarsi  irtoamaan takalanan tapista eioo mikään homma poimia takaisin näillä em. hydraulisäädöillä. *****maisempi homma ilman.

Joo, aika turha väittely jos on laadukkaat ja riittävä järeät sylinterit niin työntövarressa kuin kallistuksen säädössä.
Voittaa mekaniikan 6-0. Jos sattuu esim vetovarsi  irtoamaan takalanan tapista eioo mikään homma poimia takaisin näillä em. hydraulisäädöillä. *****maisempi homma ilman.

Mulla on samanlaiset kokemukser edellisen kanssa.

Joo, aika turha väittely jos on laadukkaat ja riittävä järeät sylinterit niin työntövarressa kuin kallistuksen säädössä.
Voittaa mekaniikan 6-0. Jos sattuu esim vetovarsi  irtoamaan takalanan tapista eioo mikään homma poimia takaisin näillä em. hydraulisäädöillä. *****maisempi homma ilman.

Niin ja tulee niihin kierteisiinkin ajan myötä väljyyttä, on se nyt niin tarkkaa hommoo enää silloin.

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 31.08.11 - klo:22:27

Joo, aika turha väittely jos on laadukkaat ja riittävä järeät sylinterit niin työntövarressa kuin kallistuksen säädössä.
Voittaa mekaniikan 6-0. Jos sattuu esim vetovarsi  irtoamaan takalanan tapista eioo mikään homma poimia takaisin näillä em. hydraulisäädöillä. *****maisempi homma ilman.

Niin ja tulee niihin kierteisiinkin ajan myötä väljyyttä, on se nyt niin tarkkaa hommoo enää silloin.

Pitää varmaan noin tarkkaan työhön asentaa rautapyörät. Kumit kun joustaa enemmän kuin venttiili ehtii vuotaa.

Pitää varmaan noin tarkkaan työhön asentaa rautapyörät. Kumit kun joustaa enemmän kuin venttiili ehtii vuotaa.

Lainaus käyttäjältä: Cynic - 01.09.11 - klo:08:30

Pitää varmaan noin tarkkaan työhön asentaa rautapyörät. Kumit kun joustaa enemmän kuin venttiili ehtii vuotaa.

Vielä tarkempaan pääsisi jos asentaisi rautatiekiskot pellolle  Ja sitten kaikki välykset kemppikitillä umpeen. Ainoa heitto tulisi metallien lämpölaajenemisesta, mutta se vaikuttaa normaaleissa peltotyölämpötiloissa vain millejä 

Ja ehkä nekin kumoutuu erilaisten vipuvaikutusten kautta. Joku vois tehdä kaavion ja laskeakin kokonaisvaikutuksen auran kärjen syvyysvaihtelulle pakkas aamu vs lämmin iltapäivä.

Ja ehkä nekin kumoutuu erilaisten vipuvaikutusten kautta. Joku vois tehdä kaavion ja laskeakin kokonaisvaikutuksen auran kärjen syvyysvaihtelulle pakkas aamu vs lämmin iltapäivä.

Mulla on joskus aamupakkasten jälkeen aurat kulkeneet 22 SENTTIÄ korkeammalla kuin ilman pakkasta  Mutta en ole osannut yhdistää tätä ilmiötä lämpölaajenemiseen