Lainaus käyttäjältä: SAS - 07.04.12 - klo:11:15

Lainaus käyttäjältä: nilihaara - 07.04.12 - klo:08:19

  Hyvähän niitä mitätön velkakirjoja on ihailla mutta seurauksena on pitemmän päälle mitätön tila jatkoa ajatellen.               Velkaa pitää olla sopivasti.

Velaton tila miten se voi olla mitätön ,nyt menee puurot ja vellit sekaisin velaton tila voi olla VAKAVARAINEN eli parasta AAA luokkaa,onko se huono juttu,pikkusen rotia tähän velka vouhotukseen.Jos jokaiseen investointiin pitää ottaa lainaa niin kyllä pitäisi hälytyskellojen soida ja aika railakkaasti jos näin on tilanne.Vakavarainen tila voi myös olla joka suhteessa huipulla ei velan määrä kerro mitään miten on tila kehityksessä mukana.

Kuinkas kauan SAS on ollut isäntänä ja milloin seuraava astuu remmiin?

Onpi paljon merkitystä, missä vaiheessa tilan omistus on jatkajan ikään nähden, lähellä eläkeikää voikin olla vakavarainen ja velaton, silti kehityksessä mukana. Jatkajan ostaessa tilan, homma kääntyy toiseen suuntaan väistämättä. Ellei tilaa lahjoiteta, ts. luopujalla todellakin omaisuutta jotta pystyy satojen tuhansien lahjaverot maksamaan

Tuotantotarvikkeet, suurin osa koneistakin pitää pystyä ostamaan tulorahoituksella. Rakennukset, maat ym. suuremmat investoinnit järkevää lainoittaa korkotukilainoilla, kun kerran on mahdollista. Voi maksella korkeakorkoisempia pois, tai sijoittaa rahaa johonkin tuottoisampaan, mikäli kyseessä maanostot ym. "tuottamaton"...

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 07.04.12 - klo:13:54

Lainaus käyttäjältä: SAS - 07.04.12 - klo:11:15

Lainaus käyttäjältä: nilihaara - 07.04.12 - klo:08:19

  Hyvähän niitä mitätön velkakirjoja on ihailla mutta seurauksena on pitemmän päälle mitätön tila jatkoa ajatellen.               Velkaa pitää olla sopivasti.

Velaton tila miten se voi olla mitätön ,nyt menee puurot ja vellit sekaisin velaton tila voi olla VAKAVARAINEN eli parasta AAA luokkaa,onko se huono juttu,pikkusen rotia tähän velka vouhotukseen.Jos jokaiseen investointiin pitää ottaa lainaa niin kyllä pitäisi hälytyskellojen soida ja aika railakkaasti jos näin on tilanne.Vakavarainen tila voi myös olla joka suhteessa huipulla ei velan määrä kerro mitään miten on tila kehityksessä mukana.

Kuinkas kauan SAS on ollut isäntänä ja milloin seuraava astuu remmiin?

Onpi paljon merkitystä, missä vaiheessa tilan omistus on jatkajan ikään nähden, lähellä eläkeikää voikin olla vakavarainen ja velaton, silti kehityksessä mukana. Jatkajan ostaessa tilan, homma kääntyy toiseen suuntaan väistämättä. Ellei tilaa lahjoiteta, ts. luopujalla todellakin omaisuutta jotta pystyy satojen tuhansien lahjaverot maksamaan

Tuotantotarvikkeet, suurin osa koneistakin pitää pystyä ostamaan tulorahoituksella. Rakennukset, maat ym. suuremmat investoinnit järkevää lainoittaa korkotukilainoilla, kun kerran on mahdollista. Voi maksella korkeakorkoisempia pois, tai sijoittaa rahaa johonkin tuottoisampaan, mikäli kyseessä maanostot ym. "tuottamaton"...

Näitä lahjaveroja on sitten ihan turha pelätä. Ne on pelkkiä urbaanilegendoja. Tilaa jatkavalla on niin kovat huojennukset että näitä lahjaveroja ei synny. Toisilla sisarilla sitten tilanne on eri jos sitä omaisuutta oikeasti on tarpeeksi.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 07.04.12 - klo:11:15

Lainaus käyttäjältä: nilihaara - 07.04.12 - klo:08:19

  Hyvähän niitä mitätön velkakirjoja on ihailla mutta seurauksena on pitemmän päälle mitätön tila jatkoa ajatellen.               Velkaa pitää olla sopivasti.

Velaton tila miten se voi olla mitätön ,nyt menee puurot ja vellit sekaisin velaton tila voi olla VAKAVARAINEN eli parasta AAA luokkaa,onko se huono juttu,pikkusen rotia tähän velka vouhotukseen.Jos jokaiseen investointiin pitää ottaa lainaa niin kyllä pitäisi hälytyskellojen soida ja aika railakkaasti jos näin on tilanne.Vakavarainen tila voi myös olla joka suhteessa huipulla ei velan määrä kerro mitään miten on tila kehityksessä mukana.

Kuinkas kauan SAS on ollut isäntänä ja milloin seuraava astuu remmiin?

Onpi paljon merkitystä, missä vaiheessa tilan omistus on jatkajan ikään nähden, lähellä eläkeikää voikin olla vakavarainen ja velaton, silti kehityksessä mukana. Jatkajan ostaessa tilan, homma kääntyy toiseen suuntaan väistämättä. Ellei tilaa lahjoiteta, ts. luopujalla todellakin omaisuutta jotta pystyy satojen tuhansien lahjaverot maksamaan

Tuotantotarvikkeet, suurin osa koneistakin pitää pystyä ostamaan tulorahoituksella. Rakennukset, maat ym. suuremmat investoinnit järkevää lainoittaa korkotukilainoilla, kun kerran on mahdollista. Voi maksella korkeakorkoisempia pois, tai sijoittaa rahaa johonkin tuottoisampaan, mikäli kyseessä maanostot ym. "tuottamaton"...

Nyt ei kyse ole Sassin tilasta vaan puhutaan yleisellä tasolla.

Ihme juttuja?Satojen tuhansien lahjaverot...?Koneet käteisellä?En oo tääl etelässä koskaan törmännyt viljelijään kuka ostaa koneet ilman velkaa.Vai eikö pohjoisen hölmöt pidä rahoitusyhtiön kautta ostettuja velkakoneina?Taas pitää todeta et Jyväskylän yläpuolella on suomen tyhmimmät maajussit!

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 07.04.12 - klo:09:31

Tarkoituksena on, että 40-vuotissyntymäpäivänä velkaa on enemmän kuin koskaan. 

Tykkää Näin!

 Mulla ei nelikymppisjuhlilla ole ihan enemmän kuin koskaan, kun tässä jo ehti lyhentyä jo jonkin verran ja kekkerit on vasta syksyllä, niin lyhenee vielä reilusti ennen niitä.

Liian paljon on omaskin kunnas esimerkkejä kun on 60-70-luvulla tuudittauduttu siihen että meillä on iso tila. Vieläkin ollaan samassa tilanteessa eli 60-100ha:n viljatiloina. Silloiset pikkutorpat, joiden isännät väisti ojaan kun TILALLISET tuli vastaan, ajaa ohi oikealta ja vasemmalta. JOS olis kehitetty ja kasvatettu tilaa johdonmukaisesti kaiken aikaa olis tilanne toinen. Nyt on myöhäistä rypistellä...

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 23.02.12 - klo:07:38

Lainaus käyttäjältä: Mä - 22.02.12 - klo:21:52

En tiedä mihin tulevaisuus menee, mutta en mä ny meinaa heti viljelijäuran alus todeta että tää on nyt täs. Tilaa kehitetään edelleen, mutta pyritään pitämään kasvu kuitenkin hallittuna. Ei mitään viiden vuoden sisään kaikki kuusinkertaiseksi tyyliä.

Liian paljon on omaskin kunnas esimerkkejä kun on 60-70-luvulla tuudittauduttu siihen että meillä on iso tila. Vieläkin ollaan samassa tilanteessa eli 60-100ha:n viljatiloina. Silloiset pikkutorpat, joiden isännät väisti ojaan kun TILALLISET tuli vastaan, ajaa ohi oikealta ja vasemmalta. JOS olis kehitetty ja kasvatettu tilaa johdonmukaisesti kaiken aikaa olis tilanne toinen. Nyt on myöhäistä rypistellä...

Tämä on totta. Mutta asiat eivät ole aina niin yksiselitteisiä. On ilmeisesti aika vaikeaa pitää koko työuraansa sellaista tatsia päällä, että koko ajan pitäisi laajentaa, tehdä enemmän ja koko ajan kärkkyä mahdollisuuksia. Jossain vaiheessa tuppaa tulemaan tasaantuminen ja huomaa, että kun näinkin menee, niin eiköhän se riitä.

Elämä on täynnä valintoja. Meilläkin nykyinen systeemi pyörii hyvin, työtä on riittävästi ja jotain jää käteenkin. Silti työuraa on jäljellä melkein 30 vuotta ja nykyinen navetta kestää ehkä 10 vuotta, niin mitäs sitä sitten tekisi. Lopettaisi lehmien lypsyn vai investoisiko nyt uuteen rakennukseen, millä pääsisi sitten ainakin oman työuran loppuun? Jälkimmäisen suuntaan tässä ollaan kallistumassa.

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 23.02.12 - klo:08:25

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 23.02.12 - klo:07:38

Lainaus käyttäjältä: Mä - 22.02.12 - klo:21:52

En tiedä mihin tulevaisuus menee, mutta en mä ny meinaa heti viljelijäuran alus todeta että tää on nyt täs. Tilaa kehitetään edelleen, mutta pyritään pitämään kasvu kuitenkin hallittuna. Ei mitään viiden vuoden sisään kaikki kuusinkertaiseksi tyyliä.

Liian paljon on omaskin kunnas esimerkkejä kun on 60-70-luvulla tuudittauduttu siihen että meillä on iso tila. Vieläkin ollaan samassa tilanteessa eli 60-100ha:n viljatiloina. Silloiset pikkutorpat, joiden isännät väisti ojaan kun TILALLISET tuli vastaan, ajaa ohi oikealta ja vasemmalta. JOS olis kehitetty ja kasvatettu tilaa johdonmukaisesti kaiken aikaa olis tilanne toinen. Nyt on myöhäistä rypistellä...

Tämä on totta. Mutta asiat eivät ole aina niin yksiselitteisiä. On ilmeisesti aika vaikeaa pitää koko työuraansa sellaista tatsia päällä, että koko ajan pitäisi laajentaa, tehdä enemmän ja koko ajan kärkkyä mahdollisuuksia. Jossain vaiheessa tuppaa tulemaan tasaantuminen ja huomaa, että kun näinkin menee, niin eiköhän se riitä.

Elämä on täynnä valintoja. Meilläkin nykyinen systeemi pyörii hyvin, työtä on riittävästi ja jotain jää käteenkin. Silti työuraa on jäljellä melkein 30 vuotta ja nykyinen navetta kestää ehkä 10 vuotta, niin mitäs sitä sitten tekisi. Lopettaisi lehmien lypsyn vai investoisiko nyt uuteen rakennukseen, millä pääsisi sitten ainakin oman työuran loppuun? Jälkimmäisen suuntaan tässä ollaan kallistumassa.

Näin vanhempana valtiomiehenä tulee mieleen että mistäs tiedät että on työuraa jäljellä 30 vuotta?

Lainaus käyttäjältä: talutehnika - 08.04.12 - klo:07:31

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 23.02.12 - klo:08:25

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 23.02.12 - klo:07:38

Lainaus käyttäjältä: Mä - 22.02.12 - klo:21:52

En tiedä mihin tulevaisuus menee, mutta en mä ny meinaa heti viljelijäuran alus todeta että tää on nyt täs. Tilaa kehitetään edelleen, mutta pyritään pitämään kasvu kuitenkin hallittuna. Ei mitään viiden vuoden sisään kaikki kuusinkertaiseksi tyyliä.

Liian paljon on omaskin kunnas esimerkkejä kun on 60-70-luvulla tuudittauduttu siihen että meillä on iso tila. Vieläkin ollaan samassa tilanteessa eli 60-100ha:n viljatiloina. Silloiset pikkutorpat, joiden isännät väisti ojaan kun TILALLISET tuli vastaan, ajaa ohi oikealta ja vasemmalta. JOS olis kehitetty ja kasvatettu tilaa johdonmukaisesti kaiken aikaa olis tilanne toinen. Nyt on myöhäistä rypistellä...

Tämä on totta. Mutta asiat eivät ole aina niin yksiselitteisiä. On ilmeisesti aika vaikeaa pitää koko työuraansa sellaista tatsia päällä, että koko ajan pitäisi laajentaa, tehdä enemmän ja koko ajan kärkkyä mahdollisuuksia. Jossain vaiheessa tuppaa tulemaan tasaantuminen ja huomaa, että kun näinkin menee, niin eiköhän se riitä.

Elämä on täynnä valintoja. Meilläkin nykyinen systeemi pyörii hyvin, työtä on riittävästi ja jotain jää käteenkin. Silti työuraa on jäljellä melkein 30 vuotta ja nykyinen navetta kestää ehkä 10 vuotta, niin mitäs sitä sitten tekisi. Lopettaisi lehmien lypsyn vai investoisiko nyt uuteen rakennukseen, millä pääsisi sitten ainakin oman työuran loppuun? Jälkimmäisen suuntaan tässä ollaan kallistumassa.

Näin vanhempana valtiomiehenä tulee mieleen että mistäs tiedät että on työuraa jäljellä 30 vuotta?

En tiedäkään, vaan toivon. 

Minäkin toivon että saat elää terveenä ja tehdä työtä josta pidät.    Joskus vaan usko lievästi koetuksella kun 25-30 vuotiaita on saattamassa haudan lepoon. Six feet under...    Viimeeksi eilen oli hautajaiset, hiukan vanhemman kaverin tosin, mutta ei tar***** kuin kaatuminen ja siihen päättyi elämä.

Lainaus käyttäjältä: talutehnika - 08.04.12 - klo:09:29

Minäkin toivon että saat elää terveenä ja tehdä työtä josta pidät.    Joskus vaan usko lievästi koetuksella kun 25-30 vuotiaita on saattamassa haudan lepoon. Six feet under...    Viimeeksi eilen oli hautajaiset, hiukan vanhemman kaverin tosin, mutta ei tar***** kuin kaatuminen ja siihen päättyi elämä.

Toisaalta, mitään ei saa, jos ei yritä. 40 alkaa uhkaavasti lähestyä, eli nyt on nykäistävä jos kerran. 10 vuoden päästä voi olla jo niin paljon viisaampi, ettei enää tulisi edes yritettyä. 

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 07.04.12 - klo:09:41

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 07.04.12 - klo:09:31

Tarkoituksena on, että 40-vuotissyntymäpäivänä velkaa on enemmän kuin koskaan. 

Tykkää Näin!

 Mulla ei nelikymppisjuhlilla ole ihan enemmän kuin koskaan, kun tässä jo ehti lyhentyä jo jonkin verran ja kekkerit on vasta syksyllä, niin lyhenee vielä reilusti ennen niitä.

Liityn kerhoon: vakuudet käytössä lähes tappiin...

Kuin myös. Sain juuri ennen nelikymppisiä vakuudet tappiin.

Lainaus käyttäjältä: talutehnika - 08.04.12 - klo:09:29

Minäkin toivon että saat elää terveenä ja tehdä työtä josta pidät.    Joskus vaan usko lievästi koetuksella kun 25-30 vuotiaita on saattamassa haudan lepoon. Six feet under...    Viimeeksi eilen oli hautajaiset, hiukan vanhemman kaverin tosin, mutta ei tar***** kuin kaatuminen ja siihen päättyi elämä.

Toisaalta, mitään ei saa, jos ei yritä. 40 alkaa uhkaavasti lähestyä, eli nyt on nykäistävä jos kerran. 10 vuoden päästä voi olla jo niin paljon viisaampi, ettei enää tulisi edes yritettyä.