"voi vanhempi lahjoittaa pois 75%"
Tätä en tajunnut? Lahjoittaa omaisuudestaan 75 % kelle haluaa? No ei kai nyt sentään. Ilman mahdottomia lahjaveroja ainakaan.
Tässä varmaankin on kaksi eri asiaa, jotka ovat yhteydessä toisiinsa.
Asia 1. On mahdollista myydä maatalous- ja myös osin muunkinlainen yritysomaisuus sukupolvenvaihdostilanteessa selvästi pienemmällä kauppahinnalla kuin käyvällä arvolla, tiettyjen ehtojen täyttyessä luopujan ja jatkajan osalta. Tällöin kauppahinnan ja toteutuneen hinnan välinen ero voidaan katsoa
lahjanluonteiseksi luovutukseksi, joka jätetään lahjaverottamatta sukupolvenvaihdos-huojennussäännösten ansiosta. Muun omaisuuden luovutus on lahjaveron alaista.
Asia 2. Maatila siis on omaisuutta niin kuin vaikkapa muut kiinteistöt tai sijoitusasunnot, pörssiosakkeet. Omaisuuttaan voi lahjoittaa tai testamentata esim. lapsilleen haluamallaan tavalla, sillä rajoituksella, että kuoleman jälkeen perilliset voivat vaatia
lakiosaansa omaisuudesta, joka jää kuoleman jälkeen tahi jonka on suosiolahjana lahjoittanut tai testamentannut.
Asia 2. on mukana Asia 1:ssä siten, että sukupolvenvaihdoskaupoissa syntyy yleensä suosiolahjaa, jos verrataan käypiin arvoihin, sillä jos verotuksessa hyväksyttävä lahjaveroton hehtaarihinta olisi esimerkiksi noin 1500-2500 euroa, kun käyvät hinnat alkavat 10000 eurosta,
ei se tarkoita sitä, että ei olisi ollenkaan olemassa lahjanluonteista omaisuudensiirtoa, vaan on olemassa verovapaaksi hyväksytty lahja, esimerkin tapauksessa tässä tapauksessa tuo kauppahinnan ylittävä osa käypään arvoon asti.Nyt sitten vain tuohon asiaan 2 vaikuttavat muutama ristiriitainen etu, jatkajan etu, maatalouden rakennemuutoksen etu, eli tilojen pirstomisen välttäminen, ja yleisen perintölainsäädännön mukainen muun perillisen - myös
tulevan perillisen - etu. Perillisen etuhan on yksiselitteisesti sellainen, että perillisen perintöosa määritetään niin, että esimerkiksi sisarukset ovat pääsääntöisesti oikeutettuja tasaosiin perinnöstä. Jos on yksi perittävä ja kolme lasta, tasaosuudet ovat 1/3 kullekin. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa testamentilla tai eläessään annetulla lahjalla, mutta jokainen perillinen on yleensä pakottavasti oikeutettu
puoleen perintöosasta, eli ns. lakiosaan. Perinnöttömäksi tekeminen ei itse asiassa ole ihan läpihuutojuttu. Siinä on näyttövelvollisuus esimerkiksi testamentin tekijällä, että peruste toteutuu. Esim. vakava elämää suurempi loukkaus. Väärän oloisen miniän/vävyn valitseminen ei ole tällainen peruste, vaikka aika usein prosessia lähdetäänkin tuosta syystä valmistelemaan, ettei vaan pääse onnenonkija tuota hulttiopoikaa putsaamaan ja suvun omaisuutta jakamaan....tällaisessa tapauksessa ainoa oikea tapa on sulkea kirjallisesti tuleva perintö tai annettava lahja
avio-oikeuden ulkopuolelle. Tällaisen klausuulin tiedoksianto muuten parantaa anopin ja miniän suhdetta kovasti, alkavat tulla entistä paremmin toimeen keskenään.
Tästä kertomastani seuraa suoraan se, että henkilö voi lahjoittaa yhdelle lapselleen, usein ns. kansanperinteessä puhutun esikoisoikeuden nojalla tämän lapsen (tulevan) perintöosuuden ja puolet muiden lapsien perintöosista, ilman , että perintölaki sanoo asiaan mitään vastaan, mahdollisen poismenon jälkeen tehtävässä perinnönjaossa. Vasta kun halutaan lahjoittaa / testamentata
koko omaisuus yhdelle lapselle, pääsevät muut lapset moittimaan tehtyä päätöstä, mutta vasta lahjoittajan kuoleman jälkeen.
Totta kai lahjaveroseuraamuksia tulee, jos lahjoittaa runsaasti omaisuutta, mutta sukupolvenvaihdoksen alainen maatila on selvästi kirjattu poikkeus perintöveroista annettuihin verosäädöksiin. Lahjana pidettäneen vain sitä tuottoarvosta laskettua pienempää summaa, jos aivan ilman kauppahintaa tila siirretään.
Semmoista voisi ajatella, että jos vanhemmat haluavat osin avittaa myös muita sisaruksia samoihin aikoihin kun lahjanluonteinen sukupolvenvaihdos tehdään, tekemällä edukkaasti kauppoja (tai lahjakirjoja) muiden sisarusten kanssa, esim. asunnoista, arvopapereista, jalometalleista, ym. , niin siinä tulee selvästi eri verokohtelu vastaan, kaikki muu omaisuus, joka ei ole sukupolvenvaihdospaketissa mukana, on täydestä arvostaan verotettua.
Maatilallahan ei nykyään taida juuri velatonta omaisuutta syntyä, siinä suhteessa tilanne on toinen vanhoihin aikoihin verrattuna, ehkäpä monta sukupolvenvaihdosta menee pelkästään velkoja siirtelemällä, jolloin ei edes netto-omaisuutta siirry. Mistäs tuota tietää. Mutta sukupolvenvaihdoksen aikana kaikkien välejä tuulettaa ja parantaa se, että vanhemmat nimenomaisesti varaavat kaupan ulkopuolisille sisaruksille jotain pientä kivaa, esimerkiksi toiselle annetaan lahjaksi pirtin kirjakaapista Otavan Iso Tietosanakirja-sarja vuodelta 1983, ja kolmannelle koko sarja Maatalouskalentereita vuodesta 1959 asti.
On tosiaan kummallista, että jokin perintölaki voi ottaa kantaa vapaaseen omaisuuden lahjoittamiseen tai testamenttaamiseen mielilapsille, perintökaari on vanhanaikainen ja on luotu lähinnä suojaamaan taloon syntyvien tyttärien etujen valvojiksi, silloin oli vallankumouksellista, että lapsikatraan turhat ja liiat lapset - etenkin tytöt - katsottiin jonkinlaisiksi itsenäisiksi tasa-arvoisen kohtelun ansaitseviksi perheen jäseniksi, esikoispojan lisäksi.
-SS-