Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Onko mitään tietoa millä voisi torjua jääntirypsit pois ruisvirna+italianraiheinä -kasvustosta? Eihän ne toki muuten haittaisi viherlannoituskasvustossa mutta pitävät yllä pahkahometta ja (mikä pahinta) möhöjuurta. Pienikin pläjäys esim. MCPA:ta riittäisi rypsille mikäli virna vain sen kestäisi. Vai jäisikö rypsi jalkoihin niiton jälkeen, jos sen tekisi melko aikaisin?
Varaudunko jo naapurin lynkkauspartioon vai huolestunko turhaan?
Ei tarvitse huolestua, todennäköisesti ei vaikuta rypsiin mitenkään ja jos oikein huonosti käy niin lyhentää rypsiä sen verran että sitä tuskin edes huomaa.
Eri juttu olisi jos ruiskuttelisit rypsin vieressä viljan rikkatorjunta-aineita, ne kyllä ottavat rypsiin herkästikin.
Pyöreä viikko sitten kävin ajamassa rajanaapurin pois omalta pelloltaan kun spruuttailivat ns. "urakoitsijan" kanssa viljan rikkaruiskutusta iltapäivätuulien aikaan ja minun rypsini oli tuulen alapuolella...
Onko tämä porsaanreikä tai tässä tapauksessa kananreikä jo tukittu?
Muistitko että yksimahaisten tuki on irroitettu tuotannosta ja maksetaan vuonna 2007 määräytyneen viitemäärän perusteella...?
vähentää agrologikoulutuksenkin (AMK) tarvetta 
No eikös Opetusministeriö suuressa viisaudessaan meinaakin lakkauttaa koko tutkintonimikkeen "agrologi", ja uusi nimike olisi "biotalouden insinööri (AMK)"...
Kritisoin maanäytteissä sitä, että joutuu kärsimään jos tekee paremmin kuin ympäristötukiehdot määräävät.
Sama juttu. Edellisillä ympäristötukikausilla meillä on toimittu maanäytteiden suhteen hyvin tunnollisesti: reilusti alle 5 ha lohkoilta on otettu useita näytteitä mikäli oli maalajieroja ja muutenkin pyrittin toimimaan oppikirjojen mukaisesti. Nykysääntöjen mukaan homma meni pelleilyksi kun yhtenäisiä peruslohkoja piti jakaa eri tavoin lannoitetuiksi kasvulohkoiksi. Nyt pyrin täyttämään vain ympäristötuen minimivaatimukset.
Toinen vielä enemmän nyky-ympäristötuessa jurppiva asia on se että monipuolisesta viljelykierrosta rangaistaan. Jos viljelykierto on ohra-ohra-ohra-ohra-ohra-ohra, on helppo käyttää joka lohkolla satotasokorjausta. Mutta jos viljelykierto onkin ohra-ruis-rypsi-vehnä-kaura-viherkesanto, ei satotasokorjausta voi käyttää ollenkaan vaikka tilan satotasot olisivat miten korkeita tahansa. Ympäristötukiopas kun toteaa "Perussatotason mukaisen lannoitusmäärän saa ylittää vain, jos korkeampi satotaso on saavutettu samalta peruslohkolta samalla kasvilla jonain viidestä aiemmasta satovuodesta." Mitäs sitten jos samasta kasvista onkin jo kuusi vuotta?
Luulen että ympäristötuesta irtautuminen alkaa pikku hiljaa, oikeasti ympäristöystävällinen viljely on toteutettavissa jopa paremmin jos ympäristötuen ehdot eivät rajoita järkevää toimintaa. Tosin irtautumiseenkin sisältyy sudenkuoppia, ja esimerkiksi tämänhetkisessä MTK:n vuokrasopimusmallissa (joka lienee aika yleisesti käytössä) on kohta jossa vuokralainen sitoutuu pitämään pellot ympäristötukikelpoisena. Eli tälläisen useamman kasvukauden pituisen vuokrasopimuksen allekirjoittanut on jo nyt käytännössä sitoutunut sokkona seuraavan ympäristötukikauden sääntöihin.
Kuulin tässä huhun, että seuraavalla ympäritötukikaudella alkavat tukitarkastajat ottamaan maanäytteitä pistokoe mielessä. Verrataan sitten tilan maanäytteisiin, että onko heittoa. Pitäneekö huhu paikkansa ?
Paikkansapitävyydestä en tiedä mutta kyllähän maanäytteisiin tullee aika paljon jo ihan satunnaisuudestakin johtuvaa vaihtelua. Miten tarkastaja pystyisi ottamaan näytteitä samoista kohdista kuin isäntä neljä vuotta sitten?
Mulla viime vuonna toimi Devrinol hyvin.
Onkohan siitä olemassa mitään "virallista" tietoa että koska Devrinolin käyttölupa loppuu? Toistaiseksihan se vielä on voimassa mutta miten jatkossa? Googletuksella ei löytynyt kuin korkeintaan huhu-tason tietoa. Muutama purkki vielä jäljellä, onko niistä hankkiuduttava eroon tämän kasvukauden aikana?
Tukisysteemiä kritisoin. Ei mulla itte yrittäjiä vastaan mitään ole. He toimivat tässä tilanteessa parhaan kykynsä mukaan tietysti.
Ahdinkoa pukkaa...
http://www.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=336477&kielikoodi=1&tarkiste=CDA42C0B58FDA4FE58F5C761D7037F1B00D62250&path=1547;1631;1678
Ja mulla taitaa olla 4-5 tonnia vielä seteleinäkin. Markka käyttöön vaikka huomenna 
Tiedättekö minkalainen järkytys tulisihintatasosta jos markat otettaisiin käyttöön . On meinaan pikkusen hinnat nousseet euron tultua käyttöön .
Jos näin kävisi että euro kaatuisi niin kyllä "uudet markat" tulisivat varmaan 1:1 vaihtosuhteella euroon. Uudet markkasetelit ja -kolikot olisivat tietysti erilaisia kuin vanhat ja Suomen Pankki vaihtaisi vanhoja markkoja uusiin 5,94573 suhteella.
Lainaus
"Uusimmassa Nauta-lehdessä oli pieni juttu Honkajoen raatokeräilyhinnoista. Noussuthan ne ovat tietysti, mitenkäs muutenkaan. Silmiini pisti kuitenkin viimeinen lause, ”jos raaka-aineen laatu on heikko, keräilymaksu laskutetaan kaksinkertaisena”. Siis mitä ihmettä?!
Lakihan sanoo, että nautaa ei saa haudata. Jos henki menee, tuottaja ei voi tehdä muuta kuin soittaa Honkajoen auto hakemaan. Ei ole muuta vaihtoehtoa. Mitä siis tarkoittaa ”jos laatu on heikko?” Kuollut se on. Piste."
No eikö tuo laatukysymys ole aika selvä jos sen vain haluaa ymmärtää. Ällistynyt emäntä voisi joskus heinäkuussa kokeilla että onko raadon laadulla eroa 1 tunti kuoleman jälkeen vs. kaksi viikkoa seinänvierustalla auringonpaahteessa...
UCD:n listaan voisi lisätä vielä toimenpiteet joilla tehtäisiin kepillä ja porkkanalla perikunta epäedulliseksi pitkäaikaisena maanomistusmuotona.
Ainakin tuo helpottaa kiertokokeen tekijän tuskaan, kun ei tarvitse ihan taulukon alalaidasta lähteä säätöjä hakemaan! 
Itselläni on aikomuksena vähän "ratastaa" Simultan siemenpuolta ja viritellä jostain moottoripyörän takarattaasta vähän isompi ratas siemenakselin päähän jotta syöttölaitetta ei tarvitsisi ruuvata niin pienelle. Jos yrittää alle 6 kg/ha rypsimääriä nykyisillä välityksillä niin eri siemenrivien määrissä alkaa näkyä jo kiertokoekaukalossa eroja. Joku syöttötela jauhaa jo melkein pelkkää tomua kun toinen vielä syöttää siementä. Syöttökoteloiden asennuksessa varmaan on pieniä heittoja vasemmalle tai oikealle jolloin erot alkaa näkyä minimimäärillä.
haluan teroittaa uskollisuuden merkitystä ja vaatimusta ihmissuhteissa.
http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/2010022811218383_lz.shtml
