Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: vms1 - 23.01.16 - klo:10:14
-
Oli viimeisessä käytännön-maamiehessä taas joku hoksannu peltojensa kasvukunnon heikentyneen kun raskailla koneilla oli juntannu. Niin ne silmät vaan aukeaa pikkuhiljaa.
Kehitysversio jo kulttimaiseen statukseen nousseelle innovaatiolle on seuraavanlainen.
Tehdään kone joka kaivaa kaksi noin metrin levyistä uraa jotka on noin 40 cm syviä ja samantien täyttää urat murskeella siten että pohjalle karkeampaa ja pintaan sitten ohuempaa. Lisäksi pois kaivettu maa levitetään urien väliin ja vaikka 1,5 metriä urien molemmille puolille. Tällä koneella kierretään viljelty pelto viljelykaluston mukaan noin ensimmäisessä ruiskutusurassa. Tästä saadaan kantava ura koko pellon ympäri mitä käytetään hyväksi päisteajossa jolloin tallaustappiot pienenee dramasttisesti. Lisäksi urat on hieman korkeammalla jolloin ne kuivuu hieman paremmin.
Viljelyteknisesti järjestelmä vaatii kaverikseen hyvän ajouraopastimen jotta pystytään tekemään useita " avauksia" työtä tehdessä ja työn edetessä päästään peruuttamatta aina seuraavalle työuralle. Peltojen kulmiin sitten tietenkin liittymät sopivasti millä päästään yleisille teille.
-
Oli viimeisessä käytännön-maamiehessä taas joku hoksannu peltojensa kasvukunnon heikentyneen kun raskailla koneilla oli juntannu. Niin ne silmät vaan aukeaa pikkuhiljaa.
Kehitysversio jo kulttimaiseen statukseen nousseelle innovaatiolle on seuraavanlainen.
Tehdään kone joka kaivaa kaksi noin metrin levyistä uraa jotka on noin 40 cm syviä ja samantien täyttää urat murskeella siten että pohjalle karkeampaa ja pintaan sitten ohuempaa. Lisäksi pois kaivettu maa levitetään urien väliin ja vaikka 1,5 metriä urien molemmille puolille. Tällä koneella kierretään viljelty pelto viljelykaluston mukaan noin ensimmäisessä ruiskutusurassa. Tästä saadaan kantava ura koko pellon ympäri mitä käytetään hyväksi päisteajossa jolloin tallaustappiot pienenee dramasttisesti. Lisäksi urat on hieman korkeammalla jolloin ne kuivuu hieman paremmin.
Viljelyteknisesti järjestelmä vaatii kaverikseen hyvän ajouraopastimen jotta pystytään tekemään useita " avauksia" työtä tehdessä ja työn edetessä päästään peruuttamatta aina seuraavalle työuralle. Peltojen kulmiin sitten tietenkin liittymät sopivasti millä päästään yleisille teille.
Kustannus tuotto? Onko järkee?
-
No nyt karkaa kovaa ;D ;D
-
No nyt karkaa kovaa ;D ;D
viljanviljely on tietty eri asia mutta karjatilalla se olis vaan ihannetilanne että sarkojen päässä menee kantava tie pellon tasossa tai vain aavistuksen ylempänä, edes toisessa päässä :-\ :-\ :-\ :-\
-
No nyt karkaa kovaa ;D ;D
viljanviljely on tietty eri asia mutta karjatilalla se olis vaan ihannetilanne että sarkojen päässä menee kantava tie pellon tasossa tai vain aavistuksen ylempänä, edes toisessa päässä :-\ :-\ :-\ :-\
Tällä aukeella suuri osa pelloista juuri noin, että päässä menee "päistetie". Lietteenajossa hehtaarimäärän määrittää levittimen työleveys ja kuorman koko, saran mitta kuormalla. Yleisin saran mitta noin 600m, eli levitin ei kovin leveä saa olla, ettei tuu turhaa ajoa tyhjällä ja täydellä kärryllä. Kolme lohkoa on katkaistu kolmeen osaan juuri 600m:n välein, tie nimellinen eli sitä ei kynnetä eikä muokata mutta yli voi ajaa kaikilla koneilla konetta kohottaen. Voi sanoa että on optimaalisesti toimiva systeemi, mutta vaatii isoja lohkoja...
Omissa pelloissa "liian" isoja muutama, ja kyllähän se harmittaa lietekärryn kanssa tallata. Ajan tyhjänä erijälkiä. täyden kuorman kanssa suunnilleen samoja. Nää maat kun ei kestä kuorman kanssa montaa ajoa, alkaa painumaan on kuivaa tai märkää. Millään muulla koneella ei tuu turhaa liikennöintiä, kun puimurinkin purkaa vauhdissa, viimeinen tyhjennys osuu liittymän lähelle paikallaan.
Sitten on niitä tilkkuja, joita tallataan optimaalisesti ajaenkin ihan liikaa, vekslaillen siellä täällä. Liian isoa lohkoa ei olekaan, etteikö tallaaminen vähenisi vrt. pikkulohkot. Pienissä lohkoissa suurin syy huonoihin satoihin.
-
Oli viimeisessä käytännön-maamiehessä taas joku hoksannu peltojensa kasvukunnon heikentyneen kun raskailla koneilla oli juntannu. Niin ne silmät vaan aukeaa pikkuhiljaa.
Kehitysversio jo kulttimaiseen statukseen nousseelle innovaatiolle on seuraavanlainen.
Tehdään kone joka kaivaa kaksi noin metrin levyistä uraa jotka on noin 40 cm syviä ja samantien täyttää urat murskeella siten että pohjalle karkeampaa ja pintaan sitten ohuempaa. Lisäksi pois kaivettu maa levitetään urien väliin ja vaikka 1,5 metriä urien molemmille puolille. Tällä koneella kierretään viljelty pelto viljelykaluston mukaan noin ensimmäisessä ruiskutusurassa. Tästä saadaan kantava ura koko pellon ympäri mitä käytetään hyväksi päisteajossa jolloin tallaustappiot pienenee dramasttisesti. Lisäksi urat on hieman korkeammalla jolloin ne kuivuu hieman paremmin.
Viljelyteknisesti järjestelmä vaatii kaverikseen hyvän ajouraopastimen jotta pystytään tekemään useita " avauksia" työtä tehdessä ja työn edetessä päästään peruuttamatta aina seuraavalle työuralle. Peltojen kulmiin sitten tietenkin liittymät sopivasti millä päästään yleisille teille.
Kustannus tuotto? Onko järkee?
olisi ehdottomasti järkeä. Pellon kiertävä "päiste" on prosenttuaalisesti todella iso pinta-alaltaan ja sen kasvukunnon ylläpitäminen tuottaa kaikkein eniten. Siksi kannattaa peltoliikennöinti johtaa yhdelle uralle ja "pilata" se jonkajälkeen loput pellosta kasvaa kunnolla.
Tietenkin tällaista rakentaessa kannattaa aina huomioida maalajit motta tärkeintä on että se pellon ympäri kiertävä ura on kuiva jotta siihen ei jää raiteisiin vettä.
Jonkinverran vaatii vain huomiota että ajolinjat sääilyy järkevinä.
-
Eikö se olisi jo helpompi laittaa ne telat traktoriin kuin käytännössä kaivaa ne telat maan sisään
-
Eikö se olisi jo helpompi laittaa ne telat traktoriin kuin käytännössä kaivaa ne telat maan sisään
Ei se valitettavasti vaikuta kun ajokerrat ovat liian monet päisteissä. Rengastus sitten sen mukaan että pelto kestää sen yhden yliajon/ työkerran.
-
Eikös nykyisin voi tehdä pellon ympäri kolmemetriset jotkut ympäristöpäisteet (virallisesti nimike taisi olla jokin muu), jotka tukilaskennassa luetaan samaan pinta-alaan varsinaisen viljelykasvin kanssa. Monivuotinen nurmi kantaa paremmin kuin muokattu tai yksivuotiselle kylvetty maa ja kasvukunnon mahd. heikkeneminen ei paljoa haittaa.
-
Heti ensi kesänä mä asfaltoin ajourat pellolle.
-
Eikö se olisi jo helpompi laittaa ne telat traktoriin kuin käytännössä kaivaa ne telat maan sisään
älä kommentoi kun et ymmärrä. Sinne pellolleen siis pitää päästä sillä kylän suurimmalla koneella kelillä kuin kelillä ja saada työt tehtyä nopeasti ja oikeaan aikaan. ::)
-
täyttää urat murskeella siten että pohjalle karkeampaa ja pintaan sitten ohuempaa.
Mursketta pellon pintaan? Tulevat sukupolvet kiittää.
-
Eikö se olisi jo helpompi laittaa ne telat traktoriin kuin käytännössä kaivaa ne telat maan sisään
älä kommentoi kun et ymmärrä. Sinne pellolleen siis pitää päästä sillä kylän suurimmalla koneella kelillä kuin kelillä ja saada työt tehtyä nopeasti ja oikeaan aikaan. ::)
Se on just noin, urakooottija ku tullee niin paska vedetään leviäksi oli keli ku keli. Samahan se on mitä ihmiset pelloilleen tekee (tai vuokranantajiensa pelloille), mutta kun yksityistiet (ja joskus valtion tietkin) on siinä kunnossa, ettei meinaa tavallisella perheautolla päästä enää läpitte. Eihän ne paakut ja urat haittaa tietenkään niitä, joilla on autoissaan ne metriset pyörät ja raavinta joka kulmassa. Ja jos sattuu omallansa vielä läpi pääsemäänkin niin sen jälkeen kottero haisee paskalle viikkokausia, ettei ainakaan vieraampia voi kyydittää eikä autoa jättää mihinkään suljettuun parkkitilaan sivistyneemmässä maailmassa.
-
mutta mites sitten kun nuo peltolohkot ei olekaan oikein sellasia kuin a4? jos oliskin poimuja ja kaartoja metän syliin ja kalliokielekkeitä joita joutus kiertään.
-
Oli viimeisessä käytännön-maamiehessä taas joku hoksannu peltojensa kasvukunnon heikentyneen kun raskailla koneilla oli juntannu. Niin ne silmät vaan aukeaa pikkuhiljaa.
Kehitysversio jo kulttimaiseen statukseen nousseelle innovaatiolle on seuraavanlainen.
Tehdään kone joka kaivaa kaksi noin metrin levyistä uraa jotka on noin 40 cm syviä ja samantien täyttää urat murskeella siten että pohjalle karkeampaa ja pintaan sitten ohuempaa. Lisäksi pois kaivettu maa levitetään urien väliin ja vaikka 1,5 metriä urien molemmille puolille. Tällä koneella kierretään viljelty pelto viljelykaluston mukaan noin ensimmäisessä ruiskutusurassa. Tästä saadaan kantava ura koko pellon ympäri mitä käytetään hyväksi päisteajossa jolloin tallaustappiot pienenee dramasttisesti. Lisäksi urat on hieman korkeammalla jolloin ne kuivuu hieman paremmin.
Viljelyteknisesti järjestelmä vaatii kaverikseen hyvän ajouraopastimen jotta pystytään tekemään useita " avauksia" työtä tehdessä ja työn edetessä päästään peruuttamatta aina seuraavalle työuralle. Peltojen kulmiin sitten tietenkin liittymät sopivasti millä päästään yleisille teille.
Ai että, ilman Sinua :-* olisi kyllä kurjaa, olen oikeen odottanu että koska keksit jotain uutta. Mul ois pari tarkentavaa kysymystä.
Ensiksikin, paljonko korkeammat nuo urat olisi?
Tehdäänkö niitä koko lohkolle, vai vain päisteisiin?
Entäs jos käy talvella huvikseen omamyyjän pakeilla, ja keväällä pihalle tuodaan väärän levyinen ruisku?
Miten tukihaku, omat kasvulohkot murskeelle?
Laitetaanko urien väliin satokasvia?
Entä murskeuriin, satokasvia?
Kasvaako vehnä paremmin tiivistetyssä murskeessa kuin tallatussa savessa?
Estääkö murske maan tiivistymisen murskekerroksen alapuolelta, esim. lietevaunulla ryvetessä?
-
Oli viimeisessä käytännön-maamiehessä taas joku hoksannu peltojensa kasvukunnon heikentyneen kun raskailla koneilla oli juntannu. Niin ne silmät vaan aukeaa pikkuhiljaa.
Kehitysversio jo kulttimaiseen statukseen nousseelle innovaatiolle on seuraavanlainen.
Tehdään kone joka kaivaa kaksi noin metrin levyistä uraa jotka on noin 40 cm syviä ja samantien täyttää urat murskeella siten että pohjalle karkeampaa ja pintaan sitten ohuempaa. Lisäksi pois kaivettu maa levitetään urien väliin ja vaikka 1,5 metriä urien molemmille puolille. Tällä koneella kierretään viljelty pelto viljelykaluston mukaan noin ensimmäisessä ruiskutusurassa. Tästä saadaan kantava ura koko pellon ympäri mitä käytetään hyväksi päisteajossa jolloin tallaustappiot pienenee dramasttisesti. Lisäksi urat on hieman korkeammalla jolloin ne kuivuu hieman paremmin.
Viljelyteknisesti järjestelmä vaatii kaverikseen hyvän ajouraopastimen jotta pystytään tekemään useita " avauksia" työtä tehdessä ja työn edetessä päästään peruuttamatta aina seuraavalle työuralle. Peltojen kulmiin sitten tietenkin liittymät sopivasti millä päästään yleisille teille.
Ai että, ilman Sinua :-* olisi kyllä kurjaa, olen oikeen odottanu että koska keksit jotain uutta. Mul ois pari tarkentavaa kysymystä.
Ensiksikin, paljonko korkeammat nuo urat olisi? Ehkä korkeintaan 10 cm eli sen verran mitä ruokamulta mikä tulee urista kohottaa ympäristöä kun se levitetään urien väliin ja molemmille sivuille
Tehdäänkö niitä koko lohkolle, vai vain päisteisiin? Vain niihin päisteisiin missä liikennettä esiintyy eli yleensä kolmelle sivulle.
Entäs jos käy talvella huvikseen omamyyjän pakeilla, ja keväällä pihalle tuodaan väärän levyinen ruisku? Ei merkitystä koska ruiskua voi kaventaa ulkokierroksen osalta jos haluaa eikä murskeuran tarvitse edes osua ulkokierroksen ruiskutuksen kanssa yhteen.
Miten tukihaku, omat kasvulohkot murskeelle? Ei
Laitetaanko urien väliin satokasvia? kyllä
Entä murskeuriin, satokasvia? voi kylvää jos kone ei osaa sulkea syöttölaitteita uran kohdalla. Ei tule kuitenkaan taatusti kasvamaan mitään
Kasvaako vehnä paremmin tiivistetyssä murskeessa kuin tallatussa savessa? Ei tietenkään mutta tiivistämättömässä savisessa päisteessä kasvaa koko 18 metrillä satokasvia hyvin poislukien nää kaksi uraa kun muuten koko päiste on tallattu pilalle eikä siinä vedenvaivaamassa päisteessä kasva mitään.
Estääkö murske maan tiivistymisen murskekerroksen alapuolelta, esim. lietevaunulla ryvetessä? Lietevaunu ei rypee kun se kulkee hyvin tallatun uran päällä mikä on hieman muuta peltoa korkeammalla. Muutenkin ei ole väliä tiivistyykö maa tästä kohtaa kunhan muuten pysyy hyvässä kasvukunnossa.
:)
-
Mulla kait on suunnitelmissa miettiä kannattaako pitkittää tien varsi ravit peltojen kohdalta. Siinä kun miettii että metrin suojakaista ja puoli toista metriä ojaa. Kilometrillä tulee 2500 neliötä peltoo. Eli 0,25 hehtaaria ja maksamaan jotkut 10000€ hetaarista. Niin tuo kilometrin puolittaminen sais maksaa 2500€ ja vielä ois verovähennys Kemppinen meno erä.
-
Oli viimeisessä käytännön-maamiehessä taas joku hoksannu peltojensa kasvukunnon heikentyneen kun raskailla koneilla oli juntannu. Niin ne silmät vaan aukeaa pikkuhiljaa.
Kehitysversio jo kulttimaiseen statukseen nousseelle innovaatiolle on seuraavanlainen.
Tehdään kone joka kaivaa kaksi noin metrin levyistä uraa jotka on noin 40 cm syviä ja samantien täyttää urat murskeella siten että pohjalle karkeampaa ja pintaan sitten ohuempaa. Lisäksi pois kaivettu maa levitetään urien väliin ja vaikka 1,5 metriä urien molemmille puolille. Tällä koneella kierretään viljelty pelto viljelykaluston mukaan noin ensimmäisessä ruiskutusurassa. Tästä saadaan kantava ura koko pellon ympäri mitä käytetään hyväksi päisteajossa jolloin tallaustappiot pienenee dramasttisesti. Lisäksi urat on hieman korkeammalla jolloin ne kuivuu hieman paremmin.
Viljelyteknisesti järjestelmä vaatii kaverikseen hyvän ajouraopastimen jotta pystytään tekemään useita " avauksia" työtä tehdessä ja työn edetessä päästään peruuttamatta aina seuraavalle työuralle. Peltojen kulmiin sitten tietenkin liittymät sopivasti millä päästään yleisille teille.
Ai että, ilman Sinua :-* olisi kyllä kurjaa, olen oikeen odottanu että koska keksit jotain uutta. Mul ois pari tarkentavaa kysymystä.
Ensiksikin, paljonko korkeammat nuo urat olisi? Ehkä korkeintaan 10 cm eli sen verran mitä ruokamulta mikä tulee urista kohottaa ympäristöä kun se levitetään urien väliin ja molemmille sivuille
Tehdäänkö niitä koko lohkolle, vai vain päisteisiin? Vain niihin päisteisiin missä liikennettä esiintyy eli yleensä kolmelle sivulle.
Entäs jos käy talvella huvikseen omamyyjän pakeilla, ja keväällä pihalle tuodaan väärän levyinen ruisku? Ei merkitystä koska ruiskua voi kaventaa ulkokierroksen osalta jos haluaa eikä murskeuran tarvitse edes osua ulkokierroksen ruiskutuksen kanssa yhteen.
Miten tukihaku, omat kasvulohkot murskeelle? Ei
Laitetaanko urien väliin satokasvia? kyllä
Entä murskeuriin, satokasvia? voi kylvää jos kone ei osaa sulkea syöttölaitteita uran kohdalla. Ei tule kuitenkaan taatusti kasvamaan mitään
Kasvaako vehnä paremmin tiivistetyssä murskeessa kuin tallatussa savessa? Ei tietenkään mutta tiivistämättömässä savisessa päisteessä kasvaa koko 18 metrillä satokasvia hyvin poislukien nää kaksi uraa kun muuten koko päiste on tallattu pilalle eikä siinä vedenvaivaamassa päisteessä kasva mitään.
Estääkö murske maan tiivistymisen murskekerroksen alapuolelta, esim. lietevaunulla ryvetessä? Lietevaunu ei rypee kun se kulkee hyvin tallatun uran päällä mikä on hieman muuta peltoa korkeammalla. Muutenkin ei ole väliä tiivistyykö maa tästä kohtaa kunhan muuten pysyy hyvässä kasvukunnossa.
:)
Okei, eli jos ruiskulla ei välttämättä tarvitse ajaa murskeurista, niin päisteisiin saattaa tulla kahdetkin urat.
Auttaako murskeen näkeminen maassa pitämään ajolinjat säännöllisinä?
En ymmärrä miten se murskeuraton pellon päiste tulee tallottua lajemmalta alueelta kuin murskeurallinen.
Miten mahtaa kyntö onnistua moisen aivopierun toteuttamisen jälkeen. Tai ihan mikä tahansa peltoviljelyn toimenpide.
Mitä mahtaa murske maksaa/m3? 15e?
40cm syvää ja 40cm leveää uraa saa kuutiolla n.3m. Eli hehtaarin neliöstä kolmelle sivulle urat tekee 300m=1500e plus työ.
Aika kallista, jos vertaa siihen ettei uria tee, mutta ajaa kuitenkin aina samoja jälkiä. Se ei maksa kai mitään, ja satoakin voi noista murskeettomista urista korjata, jos sattuu säilymään. Muokkaamistakaan en pitäisi erityisen vaikeana.
Eiks tää nyt ole vähän sama asia, kun kerättäis metsästä moton lajittelemat puut tahallaan sekaisin jotta voitaisiin kuljettaa ne 50km:n päähän lajiteltaviksi?
-
Siinä on muutama syy miksi kannattaa tehdä toi murskeraita tai joku vastaava. Useiten puhdas maa ei kestä ajaa samasta kohtaa useita kertoja jolloin muodostuu vesiuria josta ei jatkossa halua ajaa jolloin menee jostain muusta kohtaa ja pilaa uuden paikan eli se on maalajikohtainen kuinka rajun uran vaatii. Toiseksi lähes kaikki koneet kääntyy aika pienellä säteellä noin 90 asteen uralle jolloin tallaustappiot menee minimiin suhteessa siihen että yritetään kääntyä takaisin viereiselle työuralle. Siihen siis tarvitaan opastin että vaikka kylvökoneella voidaan tehdä aloitus vaikka 5 "saran" päästä.
Nää on siis kaikki sellaisia asioita jotka melkein jokainen viljelijä voi katsella pelloistaan eli päisteet ja peltoliittymien edustat ei juurikaan kasva mitään ja niissä seisoo aina herkimmin vettä. Mitä enemmän kuluttava viljely niin sen paremmin asia tulee esiin. Jotenkin näihin ongelmii kannattaa reagoida koska esim 18 metrin päistealue jossain 2 ha keskilohkolla on varsin huomattava. Ehkä ne esi-isät tiesi jotain kun kiersivät lohkoa hullunlailla eikä siirtyneet tähän tehokkaaseen edestakaisin ajoon. Tuntuu sellainen tosi typerältä mutta tämä moninkertainen tallaus on kyllä pienempää kun se ei kosketa kuin pellon keskustaa.
-
Jos tekisi sellaisen kävelevän koneen niin voisi loikata päisteen yli
-
Siinä on muutama syy miksi kannattaa tehdä toi murskeraita tai joku vastaava. Useiten puhdas maa ei kestä ajaa samasta kohtaa useita kertoja jolloin muodostuu vesiuria josta ei jatkossa halua ajaa jolloin menee jostain muusta kohtaa ja pilaa uuden paikan eli se on maalajikohtainen kuinka rajun uran vaatii. Toiseksi lähes kaikki koneet kääntyy aika pienellä säteellä noin 90 asteen uralle jolloin tallaustappiot menee minimiin suhteessa siihen että yritetään kääntyä takaisin viereiselle työuralle. Siihen siis tarvitaan opastin että vaikka kylvökoneella voidaan tehdä aloitus vaikka 5 "saran" päästä.
Pari juttua siitä miksei tämä tule toimimaan.
1. Maan muokkaus: siisti kyntäminen mahdotonta, äkeellä ja kevytmuokkaimilla levitetään kivet ennemin tai myöhemmin peltoon. Ja samalla rikotaan piikit.
2. Vesi talous: jos pelto viettää johonkin suuntaan, syntyy rännejä ja mahdollisesti altaita. Jos ei vietä, syntyy allas kuitenkin. Ei hyvä esim syyskylvöisillä kasveilla.
3. Jos ajatuksena on ajella, kuten lainatussa tekstissä annetaan ymmärtää, märällä kelillä, niin murske ja kura sekoittuu tehokkaasti jo koneiden pyörilläkin.
4. Sika kallis toimenpide toteuttaa.
En lainkaan käsitä miksi ei liittymän kohdalla saisi kasvaa huonosti, ja miten se murske siinä auttaa kasvamaan paremmin. Toimiva salaojitus auttaa kasvamaan paremmin ja kalkitus. Kannattaa paneutua ongelman syihin eikä seurauksiin, ja asenteeseen.
-
Nöä on niitö juttuja mihin ei ehkä aina kannata suhtautua niin pilkuntarkasti. Muutama asia viellä. Märälle pellolle ei saa mennä. Asia on täysin eri kun se että viimmevuonna on ajanut raiteet johonkin ja sitten tänävuonna rypee samoissa vesiurissa. Silloin loppupelto voi olla ihan kelvollinen.
Sitten se minkä näköjään saa painottaa monta kertaa on että liittymien edustat ja peltojen päisteet suhteessa hyvin isoja aloja ja niitä kannattaisi vaalia. Nykyään ne sekä tallataan pilalle sekä hierretään kasvusto jos ajetaan kasvustossa.
Sitten viellä yksi juttu mitä yksi vanha ja melko kokenut viljelijä opetti aikoinaan minulle. Eli syys kuraa ei pidä pelätä. Se näyttää hurjalta mutta silloin ei pilata peltoa vaan käytännössä ajetaan kovan pohjamaan päällä ja pinta on vetinen ja kurainen. Paljon tarkempi pitää olla keväällä ja alkukesästä koska silloin on vain pieni kantava pinta ja pohjamaa on pehmeä. Täätä kannattaisi joissain tapauksissa miettiä esim lietteenlevityksen aikataulutuksessa.
-
Eikö se olisi jo helpompi laittaa ne telat traktoriin kuin käytännössä kaivaa ne telat maan sisään
(http://www.suomalainenmaaseutu.fi/image/policy:1.58985:1420817662/1-58985.jpg?f=default&w=466&$p$f$w=36e1061)
-
Johan on taas vallan tyhmiä juttuja joku keksinyt
-
Nöä on niitö juttuja mihin ei ehkä aina kannata suhtautua niin pilkuntarkasti. Muutama asia viellä. Märälle pellolle ei saa mennä. Asia on täysin eri kun se että viimmevuonna on ajanut raiteet johonkin ja sitten tänävuonna rypee samoissa vesiurissa. Silloin loppupelto voi olla ihan kelvollinen. Pitänee olla aika pösilö jos ajaa joka kerta eri ajolinjoja pitkin
Sitten se minkä näköjään saa painottaa monta kertaa on että liittymien edustat ja peltojen päisteet suhteessa hyvin isoja aloja ja niitä kannattaisi vaalia. Toden totta, miksi siis tehdä keskelle päistettä huono tienpohja? Nykyään ne sekä tallataan pilalle sekä hierretään kasvusto jos ajetaan kasvustossa. Jos teillä nykyään kerran noin, niin olisiko syytä muuttaa toimintatapoja?
Sitten viellä yksi juttu mitä yksi vanha ja melko kokenut viljelijä opetti aikoinaan minulle. Eli syys kuraa ei pidä pelätä. Se näyttää hurjalta mutta silloin ei pilata peltoa vaan käytännössä ajetaan kovan pohjamaan päällä ja pinta on vetinen ja kurainen. Paljon tarkempi pitää olla keväällä ja alkukesästä koska silloin on vain pieni kantava pinta ja pohjamaa on pehmeä. Täätä kannattaisi joissain tapauksissa miettiä esim lietteenlevityksen aikataulutuksessa. Kai tämä asia on tullut esille siinä herran kahlaamassa viisivuotisessa maanviljelyskoulussa. Ei kurassa mitään pelättävää ole, mutta ei se syys rypeminenkään mitään hyvää tee.
-
Nöä on niitö juttuja mihin ei ehkä aina kannata suhtautua niin pilkuntarkasti. Muutama asia viellä. Märälle pellolle ei saa mennä. Asia on täysin eri kun se että viimmevuonna on ajanut raiteet johonkin ja sitten tänävuonna rypee samoissa vesiurissa. Silloin loppupelto voi olla ihan kelvollinen. Pitänee olla aika pösilö jos ajaa joka kerta eri ajolinjoja pitkin
Sitten se minkä näköjään saa painottaa monta kertaa on että liittymien edustat ja peltojen päisteet suhteessa hyvin isoja aloja ja niitä kannattaisi vaalia. Toden totta, miksi siis tehdä keskelle päistettä huono tienpohja? Nykyään ne sekä tallataan pilalle sekä hierretään kasvusto jos ajetaan kasvustossa. Jos teillä nykyään kerran noin, niin olisiko syytä muuttaa toimintatapoja?
Sitten viellä yksi juttu mitä yksi vanha ja melko kokenut viljelijä opetti aikoinaan minulle. Eli syys kuraa ei pidä pelätä. Se näyttää hurjalta mutta silloin ei pilata peltoa vaan käytännössä ajetaan kovan pohjamaan päällä ja pinta on vetinen ja kurainen. Paljon tarkempi pitää olla keväällä ja alkukesästä koska silloin on vain pieni kantava pinta ja pohjamaa on pehmeä. Täätä kannattaisi joissain tapauksissa miettiä esim lietteenlevityksen aikataulutuksessa. Kai tämä asia on tullut esille siinä herran kahlaamassa viisivuotisessa maanviljelyskoulussa. Ei kurassa mitään pelättävää ole, mutta ei se syys rypeminenkään mitään hyvää tee.
Itte kattelen paljon enemmän muitten peltoja kuin omia työn puolesta ja samat ilmiöt on esillä joka puolella. Eli sikäli ei asia kosketa vain omia tiluksia. Tää ajouran tarkoitus olisi että saataisi käyttöön noin 10 metrin kaista pellon ympäri jossa ei käytännössä ajettaisi lainkaan muuta kuin viljelytyöt ( eli ei ylimääräiset käännökset) ja siinä saataisi pidettyä hyvä kasvukunto.
Vaikka istuin monenmonta tuntia koulussa ja kuuntelin jospa opettaja opettaisi jotain mielenkiintoista niin yllättävän vähän tuli ihan todellisia oppeja jotka pätisivät nykyajan maatalouteen. Teoriaa kyllä jonkinverran ja vanhanaikaista tietoa ja ajatustapoja senkin edestä. Tietysti jotain poikkeuksiakin oli. Paljon voi oppia muilta viljelijöiltä jotka on ajatellut asiaa vähän pidemmälle ja toteuttavat omaa ajatusta. Kaksi asia jotka kertovat paljon on satotasot kauttaaltaan ja liikevoitto vuotta kohden. Harvoin vaan näitä lukuja oikeasti näytetään.
-
Onpa harvinaisen hyvä ehdotus pilata lohkon vesitalous. Jos pellon ympäri tehdään muuta lohkoa korkeampi päiste, ei sulamisvedet pääse virtaamaan piiriojiin , vaan pitävät ison alan märkänä pitkälle kesään. Päisteen pitäisi aina olla muuta peltoa alempana. Parempi olisi salaoja täytettynä pintaan asti salaojasepelillä siinä päisteessä. että pohjamaa on hyvin kantavaa. Käytä ne kaivuritunnit ennemmin etäsäiliön tekemiseen sinne pellon läheisyyteen. Siitä ehtii ajamaan pienemmälläkin pytyllä eikä pelto tallaannu, kun voi paripyörät olla joka akselilla.
-
Onpa harvinaisen hyvä ehdotus pilata lohkon vesitalous. Jos pellon ympäri tehdään muuta lohkoa korkeampi päiste, ei sulamisvedet pääse virtaamaan piiriojiin , vaan pitävät ison alan märkänä pitkälle kesään. Päisteen pitäisi aina olla muuta peltoa alempana. Parempi olisi salaoja täytettynä pintaan asti salaojasepelillä siinä päisteessä. että pohjamaa on hyvin kantavaa. Käytä ne kaivuritunnit ennemmin etäsäiliön tekemiseen sinne pellon läheisyyteen. Siitä ehtii ajamaan pienemmälläkin pytyllä eikä pelto tallaannu, kun voi paripyörät olla joka akselilla.
Riisiä! No eikösa tuo ole jo ympäristötuen ehdoissakin? tuo peltojen kuivumisen hiastaminen?
-
Riisipelto mullekin tuli ensiksi mieleen vms:n ehdotuksesta. Onkohan vms riisinsiemenen maahantuojan agentti? Ei ymppi kiellä pellon muotoilua. Ilmoitus maaseutusihteerille olikohan se kirjallisena ennen työn alkua, korkea piennar pois, heinän kylvö pientareelle ja tärkein: kylvöpäivä lohkokorttiin.
-
Riisipelto mullekin tuli ensiksi mieleen vms:n ehdotuksesta. Onkohan vms riisinsiemenen maahantuojan agentti? Ei ymppi kiellä pellon muotoilua. Ilmoitus maaseutusihteerille olikohan se kirjallisena ennen työn alkua, korkea piennar pois, heinän kylvö pientareelle ja tärkein: kylvöpäivä lohkokorttiin.
Ei sinäänsä muotoilua, mutta ojasta ojaan kyntämisen kieltää. Tuossa yks sade kevät sitten kirosin kun 3 päivää oli poutaa, niin rupesi uudestaan satamaan ja pellot rupesi juuri kuivamaan.
-
Vemssi on suunnitellut kaikki viljelytoimenpiteet sellaisiksi, että päistetiestä on tullut välttämättömyys... ;D
-
Aika usein vedet johtuu salaojiin eikä valu suoraan piiriojaan. Tossa muutams viesti aijemmin oli kaveri joka ei taaskaan näe ongelmaa. Se ongelma muodostuu kaikists työvaiheista eikä siihen ihan hirveästi vaikuta edes kaluston koko. Monessa tapauksessa kylvötyössäkin pilataan kasvukuntoa kun kääntyillään päisteessä. Toki moni kylvökone on rakenteeltaan sellainen että se junttaa sitten päistetienkin kasvamattomaksi 4 metrin leveydeltä.
Toki nää urat voi myös toteuttaa tietyillö maalajeilla niin että rupee ajamaan tiettyä reittiä käännöksissä ja sitten täyttää niitä mullalla että ei vesi seiso urissa seuraavana vuonna. Käytännössä siis idea on vaan että pilataan yksi koneen urapari pellon ympäri ja loput pidetään kasvavana.
-
Ei kai päistetietä voi suoraan leimata huonoksi ideaksi.
Jos ajattelee lohkoa joka on 100m leveä ja 3000m pitkä, niin ajatus tuntuisi jo järkevältä. Täällä pienipeltoisissa oloissa kumitelat, leveämmät renkaat ja parempi toimenpiteiden ajoitus ovat ehkä ensisijaisia menetelmiä.
Tai oikeastaan luontevin ratkaisu olisi kevyemmät koneet, koska ilmeisesti pintapaine ei olekaan se ainoa ratkaiseva tekijä vaan paino, maan tiivistymisestä puhuttaessa. Siihen taas ei taida olla maatalouspoliittisia edellytyksiä tilakoon aina kasvaessa.
Yksi ratkaisu olisi koneiden pienentäminen ja renkien uusi tuleminen. Yhden ison koneketjun hinnalla saisi pari pienempää sekä maatyömiehen palkattua pitkäksi aikaa.
-
Ei kai päistetietä voi suoraan leimata huonoksi ideaksi.
Jos ajattelee lohkoa joka on 100m leveä ja 3000m pitkä, niin ajatus tuntuisi jo järkevältä. Täällä pienipeltoisissa oloissa kumitelat, leveämmät renkaat ja parempi toimenpiteiden ajoitus ovat ehkä ensisijaisia menetelmiä.
Tai oikeastaan luontevin ratkaisu olisi kevyemmät koneet, koska ilmeisesti pintapaine ei olekaan se ainoa ratkaiseva tekijä vaan paino, maan tiivistymisestä puhuttaessa. Siihen taas ei taida olla maatalouspoliittisia edellytyksiä tilakoon aina kasvaessa.
Yksi ratkaisu olisi koneiden pienentäminen ja renkien uusi tuleminen. Yhden ison koneketjun hinnalla saisi pari pienempää sekä maatyömiehen palkattua pitkäksi aikaa.
Toisaalta taas pienemmässä pellossa päisteen osuus on prosentuaalisesti suurempi ja helpommin tulee viellä vekslauksia.
Ehkä tapauskohtaisesti kannattaa miettiä ihan sitä alkuperäistä päistetetä pienelle lohkolle jos esim metsänreuna on sellainen että pystyy helposti tekemään. Isolla taas ehkä kiinteä ajoura mikä kiertää pellon sisällä. Tapauskohtaisia juttuja mutta käytännössä jos ei tee mitään niin äkkiseltään nykykalusto tallaa jonkun hehtaarin lohkon siten että missään ei oikein kasva mitään. Aika rajusti vaan voi joutua urakoitsijoita ohjeistaa jos käytössä on ura mitä pitkin ajetaan että sitten ei oikeasti poukkoilla miten sattuu.
-
Mul menee 60% peltoliikenteestä yhden rummun yli ja siinä pelto sit tallaantuu silleen, että yhdellä aarilla kasvaa ehkä 2 tonnia pienempi ha/sato. Useita kiloja tulee takkiin :-\
-
Nykyaikainen päistetie on ainaski ittellä semmonen, että vuokraa päisteiden laskennallisen alan verran lisää ja sitten ei haittaa yhtään vaikka päisteissä on huonompi sato ;)
Periaatteessa isommat lohkot kannattais ajaa vaakatasoleikkurilla kierros pari ympäri, niin siinä olis päistettä missä pyöriä ;D
-
Aika usein vedet johtuu salaojiin eikä valu suoraan piiriojaan. Tossa muutams viesti aijemmin oli kaveri joka ei taaskaan näe ongelmaa. Se ongelma muodostuu kaikists työvaiheista eikä siihen ihan hirveästi vaikuta edes kaluston koko. Monessa tapauksessa kylvötyössäkin pilataan kasvukuntoa kun kääntyillään päisteessä. Toki moni kylvökone on rakenteeltaan sellainen että se junttaa sitten päistetienkin kasvamattomaksi 4 metrin leveydeltä.
Toki nää urat voi myös toteuttaa tietyillö maalajeilla niin että rupee ajamaan tiettyä reittiä käännöksissä ja sitten täyttää niitä mullalla että ei vesi seiso urissa seuraavana vuonna. Käytännössä siis idea on vaan että pilataan yksi koneen urapari pellon ympäri ja loput pidetään kasvavana.
Tämähän on se käytännön toimintatapa ilman mitään mursketäyttöjä.
-
Vms tarkoitti ilmeisesti minua. Tämäkin on asia, josta ei vaan voi syödä rusinoita pullasta. Jos päiste on märkä, ei saa mennä pyörimään koneilla. Jos päiste tiivistyy kylvökoneen alla, saa isäntä syyttää itseään väärään aikaan tehdystä työstä. Kyllä keväällä joka lohkolla on pintavaluntaa, samoin kesällä rankkasateen jälkeen. Aina missä vesi seisoo maa tiivistyy ja oravanpyörä on valmis. Olen edelleenkin sitä mieltä, että mitään esteitä veden pintavirtaukselle ei saa tehdä, vaan pienimmätkin esteet tulisi poistaa. Tekee siihen reunaan hömppäheinäkasvulohkon, panokset lähes nolla, tuotto on tuet ja muu lohko hyvässä kasvukunnossa. Metsän puolelle tehty tie poistaa varjostavan metsän aivan pellon reunasta. Kun tehdään vielä riittävä määrä liittymiä, jää siirtoajo pellolla mahdollisimman vähiin.
-
Vms tarkoitti ilmeisesti minua. Tämäkin on asia, josta ei vaan voi syödä rusinoita pullasta. Jos päiste on märkä, ei saa mennä pyörimään koneilla. Jos päiste tiivistyy kylvökoneen alla, saa isäntä syyttää itseään väärään aikaan tehdystä työstä. Kyllä keväällä joka lohkolla on pintavaluntaa, samoin kesällä rankkasateen jälkeen. Aina missä vesi seisoo maa tiivistyy ja oravanpyörä on valmis. Olen edelleenkin sitä mieltä, että mitään esteitä veden pintavirtaukselle ei saa tehdä, vaan pienimmätkin esteet tulisi poistaa. Tekee siihen reunaan hömppäheinäkasvulohkon, panokset lähes nolla, tuotto on tuet ja muu lohko hyvässä kasvukunnossa. Metsän puolelle tehty tie poistaa varjostavan metsän aivan pellon reunasta. Kun tehdään vielä riittävä määrä liittymiä, jää siirtoajo pellolla mahdollisimman vähiin.
Se tien suunittelu ja pellon salaojitus silleen ettei pellon puolelle tarvii tie ravia. Saa mennä tarvitavasta kohdasta pellolle ja poistua siletä heti kun tarvii.
-
Vms tarkoitti ilmeisesti minua. Tämäkin on asia, josta ei vaan voi syödä rusinoita pullasta. Jos päiste on märkä, ei saa mennä pyörimään koneilla. Jos päiste tiivistyy kylvökoneen alla, saa isäntä syyttää itseään väärään aikaan tehdystä työstä. Kyllä keväällä joka lohkolla on pintavaluntaa, samoin kesällä rankkasateen jälkeen. Aina missä vesi seisoo maa tiivistyy ja oravanpyörä on valmis. Olen edelleenkin sitä mieltä, että mitään esteitä veden pintavirtaukselle ei saa tehdä, vaan pienimmätkin esteet tulisi poistaa. Tekee siihen reunaan hömppäheinäkasvulohkon, panokset lähes nolla, tuotto on tuet ja muu lohko hyvässä kasvukunnossa. Metsän puolelle tehty tie poistaa varjostavan metsän aivan pellon reunasta. Kun tehdään vielä riittävä määrä liittymiä, jää siirtoajo pellolla mahdollisimman vähiin.
Vli olla pinta-valumia mutta se on varma että on paljon lohkoja joissa ei ikinä vesi pääse pinta pitkin avo-ojaan eli sitä ei välttämättä tarvita. Kyse on useammin siitä että pääseekö vesi sala-ojiin vai jääkö se lammikoksi johonkin.
-
Hakuopas 2015 s.76
7. Jätä suojakaista, jos peruslohko rajoittuu vesistöön.
Lohkon vesistön puoleisella reunalla on oltava keskimäärin vähintään kolme metriä leveä suojakaista. Peruslohkon muille kuin vesistöihin rajoittuville reunoille voidaan perustaa luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi keskimäärin enintään kolme metriä leveät viljelykasvin pintaalaan sisältyvät monimuotoisuuskaistat.
Suojakaistan on oltava monivuotisen nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuuden peittämä. Sitä ei saa muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Suojakaistalta voit korjata sadon ja sitä voit hoitaa laiduntamalla.
Monimuotoisuuskaista voidaan perustaa nurmi-, heinä-, niitty-, riista- tai maisemakasvien siemenillä kylväen. Monimuotoisuuskaistalla voit myös kasvattaa samaa viljelykasvia kuin lohkon muulla osalla, mutta tällöin monimuotoisuuskaistaa hoidetaan jättämällä enintään kolme metriä leveä kaista lohkon reunalla tai reunoilla korjaamatta. Hoida monimuotoisuuskaistaa samalla tavalla kuin suojakaistaa.
Se tuossa jää kuitenkin itselleni epäselväksi, voiko tuollaiset kaistat tehdä kaikille lohkoille, vaikka mikään sivu ei rajoitu veristöön?
-
Aika usein vedet johtuu salaojiin eikä valu suoraan piiriojaan.
Toivottavasti, sillä muuten ojat täyttyisivät eroosion irroittamasta maa-aineksesta ja vesistöt liejuuntuisivat.
Pellon vesitalouden tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, siitä kaikki lähtee.
-
Aika usein vedet johtuu salaojiin eikä valu suoraan piiriojaan.
Toivottavasti, sillä muuten ojat täyttyisivät eroosion irroittamasta maa-aineksesta ja vesistöt liejuuntuisivat.
Pellon vesitalouden tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, siitä kaikki lähtee.
Olet aivan oikeassa. mutta keväällä, kun lumi sulaa ja maa on vielä roudassa, vesi kyllä virtaa pellon pinnalla eikä se kyllä maata mukaansa ota.
-
Eikös tuol isossa maailmassa ole jo pitempään ollu käytössä ns. ajouraviljely eli koneet sovitetaan tiettyyn leveyteen ja sen kerrannaisiin ja ajellaan sit samoja raiteita.
Vesitalouden hoito unohtuu helposti, kunnes tulee kostiampi kausi. Vanhat ojitukset yleensä liian harvoja nyky viljelyyn/koneistukselle soomessa.
-
Eikös se Horschilla ainakin ollut muutama tuhat hehtaaria joilla ainakin osalla tutkivat tuota ajouraviljelyä.
En mä vaan tajua että miten voi olla niin vaikeaa kaikki, isjajakin taisi tuossa aiemmin kertoa kuinka ongelmat hoidetaan isollakin lohkolla.
-
Eikös se Horschilla ainakin ollut muutama tuhat hehtaaria joilla ainakin osalla tutkivat tuota ajouraviljelyä.
En mä vaan tajua että miten voi olla niin vaikeaa kaikki, isjajakin taisi tuossa aiemmin kertoa kuinka ongelmat hoidetaan isollakin lohkolla.
Kyyyyll täs maalajikin vaikuttaa