Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: ktm87 - 15.01.13 - klo:09:01
-
Joo ois kiva kuulla miten on a netin porukan yhteistyö kuviot sujunu ja minkälaisia kuvioita onkaan. Ja ihan kaikenlaiset epäonnistumiset/onnistumiset kiinnostaa. Lähtien lumen aurauksella pelto vuokran maksusta porukka koneisiin, kimppa navetoihin ja erilaisiin viljelysopimuksiin. Voi myös kertoa niistä "naapurin" epäonnistumisista kun a netin väellähän kaikki onnistuu ;)
Itselläni ei ole kun pari porukka konetta 2-3 muun viljelijän kanssa ja lannanlevitys sopimuksia jotka on tavallaan vastine siihen että saan pehkuja.
-
Meillä on semmonen kolmen kimppakolhoosi: kaikilla on osa pelloista nurmella ja kaikille ajetaan lietettä, ja jokaisella on viljanviljelyä jonkin verran, ja sitten yksi korjaa sadot nurmista ja kaikki pui omat viljansa. Ihan sekasin ristiin ajetaan juu. Melkein kaikki on yhteistä, paitsi emännstä ei olla päästy vielä jakoon...
Ja sitten kaikki ajaa toisille kaikkee mitä se toinen ei ole itte ehtinyt tai ei omista konetta. Eli ihan sekasta hommaa. Viljaa voi olla omissa ja naapureiden kuivureissa, tai sitten ei enää olekaan kun pitäisi hakea pois.. Meillon semmonen mukava yhteishenki, kateus on hiukan kauemmas ajettu pois....
-
Kimppakoneita muutama, urakoitsijaa käytetään jossakin töissä ja joitakin urakoidaan. Myyntipuolella viljat suoraan käyttäville tiloille, sieltä tulee sitten kaivo täyteen pskaa ja muualta lisää tilanteen mukaan.
Tärkeimpänä asioita fundeerataan porukassa, mikä järkevää ja mikä ei. Nyt tarttis tilailla ks.aineita melkoinen satsi, nekin porukalla. Pinta-alaa tuhannen ja kahdentuhannen hehtaarin välillä, kummasti tuo vipua tarjouksiin tällainenkin yhteistyö.
-
Täälläpäin™ on liikaa noita "isäntiä".Yhteistöistä on turha nähdä päiväuniakaan.
-
Ka tuli tuossa mieleen että jos porukalle pyydetään tarjousta vaikka 3 tilan sr säilöntäaineista niin miten se raha sit jakautuu? Maksetaan tarjouksen kysyjälle vai suoraan kaupalle? 0 kokemusta kimppa ostoista niin saattaa olla vähän typerä kysymys..
-
Täälläpäin™ on liikaa noita "isäntiä".Yhteistöistä on turha nähdä päiväuniakaan.
"hoh vai porukkaan :D eihän se oo isäntä eikä mikään jos ei oo koneita omiin töihin xD ja vielä ne köyhäksi luulevat kun ei ukko käy a marketista listahintaan tarvikkeita saatikka jos tinkii :o k maataloudes en oo ikinä käyny enkä käy! " perus settiä :)
-
Täs lähellä on viljelijäporukka mikä vuokraa peltoa 500€/ha.
Ne käsittää sen sillai että kun on 5 osakasta niin vuokra on vain 100€/ha.
;D
-
Täs lähellä on viljelijäporukka mikä vuokraa peltoa 500€/ha.
Ne käsittää sen sillai että kun on 5 osakasta niin vuokra on vain 100€/ha.
;D
ei vitja :D :D KYLLÄ YHTEISTYÖ ON VOIMAA. Tuottokin varmaan viisinkertaistuu :o
-
Ka tuli tuossa mieleen että jos porukalle pyydetään tarjousta vaikka 3 tilan sr säilöntäaineista niin miten se raha sit jakautuu? Maksetaan tarjouksen kysyjälle vai suoraan kaupalle? 0 kokemusta kimppa ostoista niin saattaa olla vähän typerä kysymys..
Me olemme jo monta vuotta ottaneet kimpassa hapot. Kauppa hoitaa laskutuksen . Ja purku yhteen paikkaan tekee happo rahdissa uskomattoman paljon .
-
Joo. Itse mietin sellaista kuviota että ostais esim.kuivalantakärrin ja ajattais urakoitsijalla omat ajot ja vuokraisi urakoitsijan ajoihin sitä tai tekisi jonkin sortin leasing sopimuksen..
-
Ka tuli tuossa mieleen että jos porukalle pyydetään tarjousta vaikka 3 tilan sr säilöntäaineista niin miten se raha sit jakautuu? Maksetaan tarjouksen kysyjälle vai suoraan kaupalle? 0 kokemusta kimppa ostoista niin saattaa olla vähän typerä kysymys..
Maksetaan tarjouksen kysyjälle (hankintarenkaalle) tai kaupalle suoraan, kumpaakin käytetään.
On täälläkin paljon "isäntiä", mutta mitä enemmän peltoa, sitä helpommalla ollaan mukana yhteistyökuvioissa. Ylärajaa ei ole, sitä enemmänhän siinä kaikki tienaa, mitä enemmän saadaan panosta pöytään :) Hintaakin tärkeämpää näissä ks. aine hankinnoissa on se tieto, mitä etsitään ja jaetaan, sekä ne kaikki kokemukset mitä on kertynyt.
-
Joo. Itse mietin sellaista kuviota että ostais esim.kuivalantakärrin ja ajattais urakoitsijalla omat ajot ja vuokraisi urakoitsijan ajoihin sitä tai tekisi jonkin sortin leasing sopimuksen..
Täällä meilläpäin semmoinen kimppa toimiikin... Tai urakoitsija omistaa nyt kärrystä jo 75%...
-
Täs lähellä on viljelijäporukka mikä vuokraa peltoa 500€/ha.
Ne käsittää sen sillai että kun on 5 osakasta niin vuokra on vain 100€/ha.
;D
Nyt sä ymmärsit väärin. Eikös tuo tee 2500€/ha, ainakin kanamiesten matematiikalla. ;D
-
Erilaisia yhteistyökuvioita kolmen eri tilan kanssa ja lisäksi urakoitsija käytössä lannan levityksessä. Hyvin pelaa, kaikki ymmärtää että naapurikin saa hyötyä yhteistyöstä.
-
Mela vois vähän tarkemmin selostaa...:/
-
Mutta miten käytännössä hoidatte esim. kimppakoneissa koneiden huolto- ja korjauskulujen jakamisen? joku peruste täytyy olla, entä kun joku osakas syystä tai toisesta haluaa/joutuu luopumaan omistusosuudestaan, niin miten menettelette silloin?
-
Tilannekohtaisesti sopimalla.
Ja eikös se niin ole että jos porukka purkautuu niin jos joku haluaa ko koneen pitää niin maksaa muut pois. Tai jos ei halua niin kone myyntiin ja rahat jakoon porukan kesken.
-
Mutta miten käytännössä hoidatte esim. kimppakoneissa koneiden huolto- ja korjauskulujen jakamisen? joku peruste täytyy olla, entä kun joku osakas syystä tai toisesta haluaa/joutuu luopumaan omistusosuudestaan, niin miten menettelette silloin?
Toi on aika vaikea tilanne, voi olla että toinen haluaa oman koneen ja toisella ei olekkaan rahaa lunastaa sitä toista ulos, eikä halua myydä osuuttaan kun ei ole rahaa ostaa utta konetta :(
Tämmönen spekulaativinen tilanne pitäisi tietenkin huomioda jotenki jo etukäteen ???
-
Jos yhteistyötä tehdään tosissaan ja sillä haetaan kustannussäästöjä eikä kyseessä ole satunnaiset tilapäishommat, niin paras malli on ehdottomasti perustaa koneosakeyhtiö. Osakeyhtiö omistaa ja ostaa koneet sekä vastaa kaikesta toiminnasta, myös huolloista, vakuutuksista jne. Yhteistyökumppanit ovat yhtiön omistajia. Osakeyhtiö laskuttaa osakasta koneiden käytöstä, yhtiö voi tehdä myös urakointia kolmansille osapuolille ja siten kerätä rahaa kassaan.
-
Jaa minkäslaiset koneet on parhaita porukka koneina? Ite vierastan rehunkorjuu koneita.. Mutta ilmeisesti nekin porukat toimii?
-
yhdessä tehtiin sadonkorjuutyö, yhteisellä kalustolla. Onnistui erinomaisen hyvin. Mutta onneton läks eläkkeelle... ehdotin toiselle että ostaa siitä osuuden pois. Kysäs heti, että mitä mää siitä hyödyn... :o. Ostinpa rojut omiin nimiin ja nyt kaikki tehdään itse. Ei hyviä kumppaneita joka oksalla istu. Jos löydätte pitäkää niistä hyvä huoli hoitamalla oma osuus hyvin.
-
Separaattorihan ois oikeen ihanteellinen kone, ei oo sesonkikone. Tietty korjuuketjut on varsin parempia jos on liha ja maito tiloja.. Ite miettiny kun on toi propioni säilöntä niin sopis aika hyvin johonkin mylly kimppaan..
-
Tilannekohtaisesti sopimalla.
Ja eikös se niin ole että jos porukka purkautuu niin jos joku haluaa ko koneen pitää niin maksaa muut pois. Tai jos ei halua niin kone myyntiin ja rahat jakoon porukan kesken.
Just noin. Se kuka konetta enemmän käyttää, myös sitä korjaa mukisematta, kuitenkin kimppakoneissa useimmiten käyttö kuluttaa eikä aika, kuten omassa käytössä olevissa koneissa. "Raudasta" tehtyjä koneita helppo käyttää kimpassa, viimeisimpänä ostoksena viime syksyltä uusi peltolana vanhan tilalle.
Kalkkikärryssä kolme osakasta lopettanut ja yksi tullut tilalle, osuudet vaihtui 1 -> 1 ja pari on edelleen uinuvana mukana.
Puimurit ym. kamppeet parempi olla ihan jonkun omistuksessa ja urakoi muille, tai sitten puimurilla oma yhtiö ja kuski palkattuna. Omat ajetaan tällöin omakustannehintaan ja muille puidaan rahtia mitä keretään keräten rahaa.
-
Mä itseasiassa vierastan hieman yhteisiä koneita. mun mielestä koneet pitää olla käytännössä koko kauden saman raktorin perässä ja vastuu koneesta yhdellä miehellä. Hätätapauksessa kuski voi sitten vaihtua joko renkiin tai siihen yhteistyökumppani isäntään. Itse yhteistyö jota taas kannatan tulee vaihtotyön puolella jolloin huomattavin säästö tulee koneinvestoinneilla.
-
Yhteistyö on erinomainen ratkaisu missä se vain onnistuu...voi sanoa,että suurella osalla se ei ole onnistunut/eikä tule onnistumaan,valitettavasti.
Itse kuulun siihen ryhmään,joka on pyrkinyt etupäässä yhteistyöhön,niin koneiden ja tuotantopanosten osalta,myös yhteisiä työntekijöitä on.
Myös urkointi palveluiden käyttö kuuluu olellisena osana tilamme toimintaan.
tässä muutama esimerkki.
Nurmella apulannan pintalevitys,yhteisellä levittimellä kimpassa.Piensiemenen kylvö 6m: haralla
Sr korjuussa yhteisellä(täs on meitä3) jf 1350 silppurilla,omat kärryt ja urakoitsia niittää ja karhottaa.
Kesannot murskataan joskinin murskaimella,pientareet ja tien varret kronoksen ketju murskalla,nääkin yhteisomistuksessa
Kylvön suoritttaa urakoitsia samoin jyräyksen.Äestyksessä 6m äes ,samoin joistakin paikoista kivenkeruun koneellisesti, em.mainitut myös
kimppa koneita.
Mikäli käytän lautas muokkainta,siitä osuuteni on 1/3,samoin lietekärrystä pumppukuormaimella varustettuna.
Ja sitten vielä pari imuvaunua,tuotanto jyrsin,veitsi jyrsin ja kääntäjä puoliksi.
Koneet ostetaan/vaihdetaan yleesä uutena,joitain käytettyjäkin on.
Tässä olellisimmat esimerkit toiminnastani yhteistyössä.En sano että tällä kaavalla tulee autuaaksi,mutta omalta kohdaltani olen erittäin tyytyväinen.
Minkäänlaisia sopimuksia ei paperilla ole.
Koneilla kerkiää kyllä varmasti tehdä työnsä,kunhan jättää sen minäminäminä ensin ajatuksen pois ja katsoo hieman laajemmin...Toki on henkilöitä
jotka ei lähde hankkeiisimme,mutta se on jokaisen oma asia,sillä tämä kaava ei tosiaan sovi kaikille.
Tätä on jatkunut kohta 20v ja homma on pelannut hyvin,koneet on korjattu porukalla,huollot tekkee jokainen oman käyttönsä jälkeen.Pahimpia rikkoontumisia ei ole ollut eikä koneita
ole tuotu vajaa kuntoisena seuraavalle.Tääkin on vain asenne kysymys.
Niin ja ollaanhan ostettu mm.apulannat,siemenet,kasvinsuojelu-aineet,rehut,kalkit,pö, vain muutamia mainitakseni,porukalla jo vuosikymmeniä,
samoin työntekijöitä on palkattu,porukalla.
Tila kokomme on vaihtelevaa,alta sata hehtaaria kaikki,paitti yks.
Koneita omistamme ristiin ja rastiin eri henkilöiden kanssa,mitään varsinaista koplaa ei ole.
Koko ajan kehitämme lisää toimintaamme ja euron ollessa konsulttina ajatuksia kyllä syntyy...
-
Olen osakkaana 13 yhteisessä koneessa. Pisimpään yhteistyö on jatkunut juurikkaanviljelykoneissa vuodesta 1971. Kirjallisia sopimuksia ei yhtä lukuunottamatta ole. Koneet pääsääntöisesti ostettu tasaosuuksin. Kuluvat osat vaihdetaan kimpassa ja hölmöilyt itse. Aina on työt tullu tehtyä ajallaan.
18 omistamallani koneella on urakoitu muille viimevuonnna. Kymmentä maataloustyötä olen ostanut urakoituna.
-
Hyviä kuvioita :)
minkälaisilla välimatkoilla teidän yhteistyö kuviot pyörii? Itellä ei ole tässä oikein muuta kun lopettavia tiloja ympärillä..
-
Paras yhteiskone on sellainen jonka joku(mielellään joku muu) on hommannut tilinpäätösheräteostoksena ja kun ei ole kauheasti tarvinnut niin paija kiertää maakuntaa niin ettei välttämättä ole omistajan pihalla edes talvehtinut pariin vuoteen :)
Yhteiskoneissa löytyy sirkkeliä, sontakärryä, kivikarhua, kesantomurskainta, lautasmuokkainta, jyrää yms.
Sontakärry on siitä kimurantti että sitä ei viitsisi antaa eteenpäin aivan saastaisena, mutta se tuntuu menevän rikki aina heti pesun jälkeen.
-
Yhteiskoneista ei pääsääntöisesti ole kuin harmia.
Kun itte tarttis konetta niin se on hukassa, rikki, huoltamatta, ties mitä tahansa älytöntä.
Ei mitään järkeä yhteiskoneissa.
>:(
Joskus oli yhteinen Mig. No aina kun mää olisin tarvinnut niin eikun kaasupulloa vaihtamaan.
Tuli helvetin kalliiksi.
Niittokone joskus kauan sitten yhteinen niin suojukset paskana, piikkilankaa kelattuna, päin kiviä ajettu, terät paskana.
Yhteinen kuivuri.... ei saa kuivata kun tarttis.
Ei mitään järkeä.
-
Miksei me liitytty 1918 suosiolla Neuvostoliittoon? Sitten olisi ollut kaikki yhteistä ja hyvin.
-
Onhan se tavallaan merkki pers´aukisuudesta kun ei ole varaa omia koneita pitää.
;D
-
Kun itte tarttis konetta niin...
Sää saat olla aina sopimassa, että tarviiko sitä kukaan ja voiko se nyt olla täällä. Kaikki extemporee tarpeet ei onnistu, kun se kone nyt sattui olemaan sillä toisella ja ei jaksa lähtee taas hakemaan sitä.
Sitten kiva kun toisella on se ikivanha kuorma-auton perästä tehty maansiirtokärri, jonka Jeesuksen aikaisen laatikon kautta täytyy kierrättää traktorin öljyjä. Seuraavaksi letkut laitetaan kiinni siihen kimppakoneeseen...
-
Onhan se tavallaan merkki pers´aukisuudesta kun ei ole varaa omia koneita pitää.
;D
Hyödynnetään hyväuskoisten hölmöjen lompakkoa ;D
-
timpalle ei sit sovi yhteistyö ;) yllähän mainittiin ettei ne sovi kaikille :)
-
timpalle ei sit sovi yhteistyö ;) yllähän mainittiin ettei ne sovi kaikille :)
Kyllä Timpalle sopisi. Mut kun kaikki muut on niin krohoja ropelokouria.
-
parempi son niin jotta oma kone, oma vastuu, kaikkia ei tarvi olla kaikilla, tekee sitte vaihtotyönä
-
Timpan massikat saattaa saada jonnikkapöpöjä jos harrastaa yhteiskoneita.
Turvemiesten kanssa on kaikenlaista paskaan ja peltojen kuntoon liittyvää so*****na ja erään entisen maanviljelijän peltoja hoidetaan puoliksi sen kanssa ja se auttaa kaivurillaan ja omilla koneillaan välillä. Paskakärryä on vähän suunniteltu 2 tilan kimppakoneeksi.
Sitten on joku viron halkokoneen raato joka tulee aina paskana takaisin 3 talon ringistä ;D
-
Yhteistyötä niin paljon kuin on vaan mahdollista! 8)
-
Niin mitenkä pitkillä etäisyyksillä on teillä nuo kimppakoneet/vaihtotyöt toimineet? Itselläni katoaa varmaan 5-15 vuoden sisään kaikki maitotilat tästä 10km säteeltä niin joutuu kait vähän kauempaa hakemaan yhteistyö kumppaneita..
-
Yhteistyö ei minunmielestäni toimi semmosen isännän kanssa, joka ei suurinpiirtein osaa/kehtaa käyttää edes rasvarässiä :-X
Tämän vuoksi ollaan alettu ostaa omia koneita. Ennen oli paljon yhteistyökoneita, silloin, kun naapurissa vanha isäntä eli.
-
Meijjän mallissa naapuri on rahottajana mukana hankinnoissa ja niille tehään kaikki maitotilan peltotyöt yhteisillä koneilla, jotka siis maksellaan puoliksi. Mie ja miun renki hoidellaan koneet, tehään työt ja laskutetaan tuntiperusteisesti naapuria tehdyistä hommista. 2 traktoria tulee niiltä ja toisen niiden raksvaattorin toiminta on heidän vastuulla toisen miun. Viljelyalaa yhteensä 200 ha. Lähisukulaisia ovat, ja suurin klikki tähän malliin on ehkä just se. Mutta paljon on hyviä puolia. Juur investoitiin rehuketjuun ja muokkaukseen yli sadan tonnin vehkeet. Mulle tuli verottomana maksamaan 45 tonnia. Säännöt pitää olla selvät, ja enemmän pitää tehä kun lupaa. Säilyy sopu ees jollain lailla. Kylillä tässä on malleja monenlaisia, mutta kyllä näyttäis kaikki tekevän jonkunlaista yhteistyötä.
-
Agropaskan kirjoittelukin vois olla yhteistä.
Tunnukset vaan kaikki jollekin yhdelle KETÄ sit kirjoittelisi kaikkien puolesta.
;D
-
Niin mitenkä pitkillä etäisyyksillä on teillä nuo kimppakoneet/vaihtotyöt toimineet? Itselläni katoaa varmaan 5-15 vuoden sisään kaikki maitotilat tästä 10km säteeltä niin joutuu kait vähän kauempaa hakemaan yhteistyö kumppaneita..
6 km taitaa olla kauimmaiselle konehallille. Omaa peltoa löytyy tuon kaverin naapurista, joten pystyy yhdistelemään koneiden siirtoja varsinaisiin töihinkin. Jos pystyy töiden järjestelyllä eliminoimaan turhia siirtoja, niin ei pidempikään matka ole ongelma.
-
Ne jotka ei tällä alalla jonkinmoiseen yhteistyöhön ala ovat joko helvetin rikkaita, tai idiootteja. Enimmäkseen idiootteja.
-
Agropaskan kirjoittelukin vois olla yhteistä.
Tunnukset vaan kaikki jollekin yhdelle KETÄ sit kirjoittelisi kaikkien puolesta.
;D
oho mää oon timpppan kans samaa mieltä.
-
Urakoitsijat vois perustaa jonkinlaisen nettiportaalin, josta vois käydä tsekkaamassa ketkä kullakin seudulla minkäkin alan urakointia suorittaa.
-
Mela vois vähän tarkemmin selostaa...:/
Mutta kun siitä tulee aina sanomista kun kerron että saan naapurilta lietteet pellolle levitettyinä maksamalla urakoitsijalle levityskustannukset. Joidenkin mielestä se on huutava vääryys. En sitten viitsi sen tarkemmin noita muitakaan kuvioita selittää, tulee vaan sanomista. Joka tapauksessa molemmat osapuolet kuitenkin katsovat näissä hyötyvänsä koska kuviot jatkuneet jo monta vuotta.
-
No km satokisan luomumallasohralla voitanut viljeliä MAKSOI lietteestä karjatilalle levityskustanusten lisäksi.
-
Voisko homman kääntää kunnallisissa vesi/viemäriyhtiöissäkin sillai
että esim. kunta maksais jätepaskasta asukkaille?
-
No km satokisan luomumallasohralla voitanut viljeliä MAKSOI lietteestä karjatilalle levityskustanusten lisäksi.
Taetaa lietteessä kysynnän ja tarjonnan laki päteä aika voimakkaasti aluekohtaisesti.
-
Ihmetyttää vastauksissa muutama seikka, ensinnäkin suurpiirteisyys huolto- ja korjauskustannusten jakamisessa, nehän voivat välillä, jos on kalliita korjauksia, nousta huomattavankin korkeiksi.
Toinen seikka on tasajako ostohinnassa, sitäkin ihmettelen, otetaan esimerkki, joka voisi olla ihan mahdollinen käytännössä: Kolmen viljelijän porukka ostaa yhteisen leikkuupuimurin, osakkaalla A on vuotuinen puintiala 50 ha, osakkalla B se on 75 ha ja osakkaalla C se on 100 ha, jos nyt ostohinta jaetaan tasan, siinä osakas C voittaa osakkaan A kustannuksella,koska hänellä on tuplasti enemmän puitavaa, jos olisin osakas A, niin totta kai vaatisin että ostohinta jaetaan puitavan alan suhteessa, osakkaalle B ei ole tässä tapauksessa merkitystä, miten ostohinta jaetaan, koska hänen osuutensa hinnasta olisi kummallakin jakotavalla sama. Tietysti puintialat eri osakkailla saattavat seuraavina vuosina muuttua, mutta se riski on vaan otettava puimuria ostettaessa. Myös huolto- ja korjauskustannukset olisi jaettava käytön mukaan, joko hehtaariperusteisesti, tai käyttötuntien mukaan, tämä tietysti edellyttäisi huolellista tuntikirjanpitoa, muta kyllä itseäni ainkakin korpeaisi, jos joku enemmän konetta käyttävä osakas luistaisi näistä kuluista, kyllä nämäkin kulut on jaettava aiheuttamisperusteella, eli se joka käyttää konetta eniten, myös sitä kuluttaa eniten, joten hänen on maksettava eniten näistä huolto- ja korjauskuluista.
-
suurpiirteisyys huolto- ja korjauskustannusten jakamisessa
Pakko olla suuripiirteistä, muuten voi yhteistyökuviot kariutua.
:D :D
-
hyvä huomio katapultilla :o itselläni ei vielä ole kokemusta ole tosissaan ole isommista porukka kuvioista,niin ois kyl mielenkiintoinen kuulla noita jakoja..
-
suurpiirteisyys huolto- ja korjauskustannusten jakamisessa
Pakko olla suuripiirteistä, muuten voi yhteistyökuviot kariutua.
:D :D
Ei tietenkään tarvitse olla pikkutarkka, mutta jonkinlainen oikeudenmukaisuus tulisi toteutua näissä kustannuksissa, jos osakkailla on kovin erilaiset käyttömäärät koneissa, toisaalta, tulee tietysti mieleen, että kannattaako "suurtilan" (se >100 ha) edes alkaa kimppaan "pientilan" ( se 50 ha) kanssa.
-
Siis tottakai pitää ottaa huomioon käyttömäärät.
Esim meillä tuo paskakärry hommaa on nyt suunniteltu niin, että meiltä menee vaihdokki ja väliraha sitten puoliksi tilojen kesken koska meillä on enemmän ajettavaa.
-
Ihmetyttää vastauksissa muutama seikka, ensinnäkin suurpiirteisyys huolto- ja korjauskustannusten jakamisessa, nehän voivat välillä, jos on kalliita korjauksia, nousta huomattavankin korkeiksi.
Toinen seikka on tasajako ostohinnassa, sitäkin ihmettelen, otetaan esimerkki, joka voisi olla ihan mahdollinen käytännössä: Kolmen viljelijän porukka ostaa yhteisen leikkuupuimurin, osakkaalla A on vuotuinen puintiala 50 ha, osakkalla B se on 75 ha ja osakkaalla C se on 100 ha, jos nyt ostohinta jaetaan tasan, siinä osakas C voittaa osakkaan A kustannuksella,koska hänellä on tuplasti enemmän puitavaa, jos olisin osakas A, niin totta kai vaatisin että ostohinta jaetaan puitavan alan suhteessa, osakkaalle B ei ole tässä tapauksessa merkitystä, miten ostohinta jaetaan, koska hänen osuutensa hinnasta olisi kummallakin jakotavalla sama. Tietysti puintialat eri osakkailla saattavat seuraavina vuosina muuttua, mutta se riski on vaan otettava puimuria ostettaessa. Myös huolto- ja korjauskustannukset olisi jaettava käytön mukaan, joko hehtaariperusteisesti, tai käyttötuntien mukaan, tämä tietysti edellyttäisi huolellista tuntikirjanpitoa, muta kyllä itseäni ainkakin korpeaisi, jos joku enemmän konetta käyttävä osakas luistaisi näistä kuluista, kyllä nämäkin kulut on jaettava aiheuttamisperusteella, eli se joka käyttää konetta eniten, myös sitä kuluttaa eniten, joten hänen on maksettava eniten näistä huolto- ja korjauskuluista.
Noin voi vielä toimia, mutta entä jos osakkaiden pinta-alat onkin 25, 75 ja 100ha? Siinä äkkiä käy niin että kahdelle suuremmalle tulee mieleen miksi he pitävät jotain mökkiläistä kiusanaan ja potkaisevat sen pihalle. Siinä tulee pienviljelijälle äkkiä paluu kelasilppuriaikaan/500-sampoon. Olen yhdessä kimppakoneessa vähemmistöosakkaana selvästi suuremmalla rahallisella panoksella kuin käyttömääräni edellyttäisi ja silti se on mielestäni ollut mulle erittäin hyvä diili.
-
Toinen seikka on tasajako ostohinnassa,
...
osakkaalla A on vuotuinen puintiala 50 ha, osakkalla B se on 75 ha ja osakkaalla C se on 100 ha, jos nyt ostohinta jaetaan tasan, siinä osakas C voittaa osakkaan A kustannuksella,
Kyllä sitä suurpiirteisyyttäkin tarvitaan, tiukan laskennan lisäksi. Toisaalta esimerkissäsi viljelijä A voittaa silleen, että hänelle sen puimurin hankinta yksin olisi ehkä jo täysin ylivoimainen investointi suhteessa pinta-alaan, eli hänellä on suurin intressi lähteä yhteistyöhön. C saattaisi jo yksinäänkin pystyä perustelemaan tuoreehkon hyvän puimurin hankintaa, kun taas A olisi pahimmassa tapauksessa korjaus/remonttikierteessä "sopivan" puimurin kanssa. Tai lyhennyskierteessä ylikokoisten velkojensa kanssa.
Petri
edit: Täpinäreiska näytti ehtivän ensin...
-
Vaikka miten oltaisiin aluksi samaa mieltä, niin tarkka ja tasapuoinen käyttöön perustuva sopimus hankinta-, korjaus- sekä huoltokustannusten jaosta tilojen kesken kannattaa aina tehdä. Säiltyksen suhteen voi olla suurpiirteisempi varsinkin jos on paljon yhteiskoneita ja niitä säilytetään siellä, kenellä sattuu olemaan sopiva katonalus.
Tai harrastaa jonkin sorttista yhdessä urakoimista yhteistyötä tekevien tiloilla ja kullakin koneella on yksi omistaja. Tarkoittaa, että omistetaan tietty traktori+kone pari, joka sopii toisen omistaman parin rinnalle esim. kylvö- tai sadonkorjuuketjussa ja työt tehdään yhdessä kaikkien tiloilla loppuun asti. Tällöin myös ketjua kehitetään yhdessä miettien. Pinta-alojen ollessa hyvin eri suuruisia, pieni yhteistyökumppani voi tulla "palkkakuskiksi" saaden omat työnsä tehdyksi tehokkailla koneilla ja koneille saadaan enemmän käyttötunteja vuorokaudessa eikä kukaan väsy liikaa. Töiden tekemistä osaavista tai ymmärtävistä kuskeistakin alkaa tulla pian pulaa. Pelkkä traktorin ajotaito ei riitä, jos ei osaa käyttää perässä olevaa hilavitkutinta.
Yhteistyö vaatii sopivan joustavaa ja samankaltaista ajatusmaailmaa rinkiin osallistuvilta. Matka ei välttämättä ratkaise onnistumista. Se pitää olla alusta lähtien sanomattakin selvää kaikille, ettei kone niinä sopivimpina ja parhaina työpäivinä aina omilla pelloilla ole vaan aika usein myös toisten yhteistyökumppaneiden pelloilla. Vaikka miten sataisi ja pitäisi poutapäivänä tehdä sitä ja tätä....
-
Ihmetyttää vastauksissa muutama seikka, ensinnäkin suurpiirteisyys huolto- ja korjauskustannusten jakamisessa, nehän voivat välillä, jos on kalliita korjauksia, nousta huomattavankin korkeiksi.
Toinen seikka on tasajako ostohinnassa, sitäkin ihmettelen, otetaan esimerkki, joka voisi olla ihan mahdollinen käytännössä: Kolmen viljelijän porukka ostaa yhteisen leikkuupuimurin, osakkaalla A on vuotuinen puintiala 50 ha, osakkalla B se on 75 ha ja osakkaalla C se on 100 ha, jos nyt ostohinta jaetaan tasan, siinä osakas C voittaa osakkaan A kustannuksella,koska hänellä on tuplasti enemmän puitavaa, jos olisin osakas A, niin totta kai vaatisin että ostohinta jaetaan puitavan alan suhteessa, osakkaalle B ei ole tässä tapauksessa merkitystä, miten ostohinta jaetaan, koska hänen osuutensa hinnasta olisi kummallakin jakotavalla sama. Tietysti puintialat eri osakkailla saattavat seuraavina vuosina muuttua, mutta se riski on vaan otettava puimuria ostettaessa. Myös huolto- ja korjauskustannukset olisi jaettava käytön mukaan, joko hehtaariperusteisesti, tai käyttötuntien mukaan, tämä tietysti edellyttäisi huolellista tuntikirjanpitoa, muta kyllä itseäni ainkakin korpeaisi, jos joku enemmän konetta käyttävä osakas luistaisi näistä kuluista, kyllä nämäkin kulut on jaettava aiheuttamisperusteella, eli se joka käyttää konetta eniten, myös sitä kuluttaa eniten, joten hänen on maksettava eniten näistä huolto- ja korjauskuluista.
Kaikki osakkaat voittavat kustannuksissa verrattuna omaan koneeseen. Se ei sitten ole niin tarkkaa, kuka voittaa eniten. Yhteiskoneilla saa myös hankittua tehokkaamman koneen, jolloin omat työt tulevat nopeammin tehtyä.
-
Agropaskan kirjoittelukin vois olla yhteistä.
Tunnukset vaan kaikki jollekin yhdelle KETÄ sit kirjoittelisi kaikkien puolesta.
;D
Ja samalla vois sitte vaihtaa koko paskan nimen. Agronet.fi ---> Agroneidit.fi ;D
-
Meillä tehdään yhteistyötä useammalla eri sovelluksella. Kylvötoissä iteltä kylvökone ja kaverilta äes, koneita vaihdeltu omien traktorien perään nyt varmaan aletaan ajaan kimpassa toisen pellolla yhtäaikaa.kylvöä myös urakoitu. Rehuketju on tällä hetkellä oma, niittoa ja levitystyötä urakoitu.Kultivaattori kolmen porukassa. Paalaukset ja ruiskutukset ostetaan.
Mielestäni paras ja selkein on oma yritys koneurakointiin ja yhteistyötä varten, osakkaat omistaa firman joka ostaa koneet ja laskuttaa osakkaita ja urakointi asiakkaita. Urakoissa voi käyttää tilojen traktoreita. Meillä on firman kautta lietteen levityskalusto,puimuri,nurmen täydennyskylvö kone.
-
mul on kimpassa:
5 kanalaa, bergmanni, catros, rapid, rexius, amazone keskipako, paikalliset joustopiikki, wingmaster kultivaattori ja maanajokärrit. niin juu ja yks kuivuri sekä isot viljakärryt. osakkaita koneilla 2-4.
omia: pari traktoria, ruisku, muutamat kärryt, puimuri, muija ja mukula.
auroja vuokraan tai teetän kynnöt.
toistaseks menny ihan hyvin ja kiinteiden kustannusten säästöt kohtuulliset. eikä tarvi ajella millään ruostekasoilla. tyytyväinen olen, työt on tullu tehtyä. nykyajan koneet niin tehokkaita, tilat ei oo kasvanu samassa suhteessa.
maatalous ei ole omistuskilpailu se on kannattavuuskilpailu.
-
Ensimmäinen traktori tälle tilalle tullut joskus 1953, yhteiskoneena tottakai :D Siitä eteenpäin sitten yhteistoimintaa aina vain enemmissä määrin, että uskaltaisin väittää että kyllä onnistuu. Helpompi luetella ne koneet mitkä on pelkästään omia kuin kimppakoneet ::)
Tällä hetkellä kattavaa yhteistyötä naapuritilan kanssa. Välimatkaa tietä pitkin 1km, kokoluokasta että meillä elukoita lypsyssä noin vajaa 15, naapurilla noin 55 ja jonka lisäksi siemenviljatuotantoa ym. Valtaosa maataisteluvehkeistä jollakin tapaa yhteisomistuksessa, traktorit ja peräkärryt muistaakseni taitaa olla kaikki omia. ???
Säilörehunkorjuu ehkä se kaikkein tiiviintä toimintaa, ehkä jopa "erikoisinta", eli rehut kerätään porukalla molempien siiloihin ristiin rastiin toistemme pelloilta, siihen siilon mikä täyttövuorossa on. Periaatteessa vaikka meidän siilo on täynnä naapurin pellolta kerättyä rehua. Syöttö tapahtuu myös yhteisesti, siilo kerrallaan auki. Se ainoa rehupihti myös yhteinen :)
Paljon muutakin konekantaa yhteisinä, lietevaunut ja -pumput, lautasmuokkain, apulannan levitin, puimuri... Osassa koneissa myös muita osakkaina. Naapuri hoitaa keväällä kylvön, mutta yritetään paikata se vaikka lautasmuokkaimen vedolla. Välillä sitten jonkinlainen lasku toiselle jos reilummin tullut tehtyä töitä.
Hankintahinta jaoteltu suunnilleen tilan koon, käyttömäärän, fiiliksen, ym. mukaan. Kun jotakin hajoaa, se korjataan sitten porukalla, (esimerkiksi puimurin isommat rassaukset, mukavampi se on kahdestaan touhuta). Sikin sokin osia hankittu, pitkällä aikavälillä kai jotenkin tasan menee.
Ei tässä olla koskaan laskettu kumpi enemmän voittaa, molemmat kuitenkin jokatapauksessa. Sen se vaatii että molempien pitää tavoitella yhtä hyvää ("parasta") ja mielummin koneet palautetaan parempana mitä se hakiessa oli. Kaikkien etu.
Tuotantopanokset ostetaan hankintarenkaan kautta. Ja kaikkea muuta, ajouraopastimia tais tulla kerralla joku 15 kappaletta ym...
Täälläpäin muutenkin yhteistoiminta hyvin hengissä. Itellä aikaa harrastella koneurakoitsijan pelinappulana, niin sieltä yks esimerkki sijoittava multainvaunu. Kärryssä osakkaana neljä tilaa, joista kolmella karjaa, ja yksi siis nykyään koneurakoitsijana. Jos urakoitsija ajaa jonkun osakkaan pellolla kärryllä, veloitetaan vaan traktorityöstä, muuten tietenkin normaalisti. Ja tärkeysjärjestys niin että ekana osakkaan pellot, sitten vasta muille. Ja homma pelaa. Välimatkoista sen verta, yks tällä kylällä pyörivän noukivaunun osakkaiden välimatka taitaa olla joku 60km 8) kauimmaisin emolehmätila niin ei ihan päällekkäin korjuu.
Ja mikä ehkä tärkeintä koko hommassa on, ei niinkään rahallinen etu, vaan henkinen etu. Voit soittaa milloin vain että kerkeätkö auttamaan. Jokapäivänen yhteinen rehunottohetki aumalla. Mietitään ja suunnitellaan yhdessä. Toteutetaan ne. Ainaha ajatukset ei tosiaankaan mene yks yhteen, mutta silloin vain täytyy joustaa, eikä ottaa nokkiinsa. Mutta ehkäpä tätäkään pikkutilaa ei olisi enää tilastoissa merkintänä ilman tätä verkostoa...
-
Ensimmäinen traktori tälle tilalle tullut joskus 1953, yhteiskoneena tottakai :D Siitä eteenpäin sitten yhteistoimintaa aina vain enemmissä määrin, että uskaltaisin väittää että kyllä onnistuu. Helpompi luetella ne koneet mitkä on pelkästään omia kuin kimppakoneet ::)
Tällä hetkellä kattavaa yhteistyötä naapuritilan kanssa. Välimatkaa tietä pitkin 1km, kokoluokasta että meillä elukoita lypsyssä noin vajaa 15, naapurilla noin 55 ja jonka lisäksi siemenviljatuotantoa ym. Valtaosa maataisteluvehkeistä jollakin tapaa yhteisomistuksessa, traktorit ja peräkärryt muistaakseni taitaa olla kaikki omia. ???
Säilörehunkorjuu ehkä se kaikkein tiiviintä toimintaa, ehkä jopa "erikoisinta", eli rehut kerätään porukalla molempien siiloihin ristiin rastiin toistemme pelloilta, siihen siilon mikä täyttövuorossa on. Periaatteessa vaikka meidän siilo on täynnä naapurin pellolta kerättyä rehua. Syöttö tapahtuu myös yhteisesti, siilo kerrallaan auki. Se ainoa rehupihti myös yhteinen :)
Paljon muutakin konekantaa yhteisinä, lietevaunut ja -pumput, lautasmuokkain, apulannan levitin, puimuri... Osassa koneissa myös muita osakkaina. Naapuri hoitaa keväällä kylvön, mutta yritetään paikata se vaikka lautasmuokkaimen vedolla. Välillä sitten jonkinlainen lasku toiselle jos reilummin tullut tehtyä töitä.
Hankintahinta jaoteltu suunnilleen tilan koon, käyttömäärän, fiiliksen, ym. mukaan. Kun jotakin hajoaa, se korjataan sitten porukalla, (esimerkiksi puimurin isommat rassaukset, mukavampi se on kahdestaan touhuta). Sikin sokin osia hankittu, pitkällä aikavälillä kai jotenkin tasan menee.
Ei tässä olla koskaan laskettu kumpi enemmän voittaa, molemmat kuitenkin jokatapauksessa. Sen se vaatii että molempien pitää tavoitella yhtä hyvää ("parasta") ja mielummin koneet palautetaan parempana mitä se hakiessa oli. Kaikkien etu.
Tuotantopanokset ostetaan hankintarenkaan kautta. Ja kaikkea muuta, ajouraopastimia tais tulla kerralla joku 15 kappaletta ym...
Täälläpäin muutenkin yhteistoiminta hyvin hengissä. Itellä aikaa harrastella koneurakoitsijan pelinappulana, niin sieltä yks esimerkki sijoittava multainvaunu. Kärryssä osakkaana neljä tilaa, joista kolmella karjaa, ja yksi siis nykyään koneurakoitsijana. Jos urakoitsija ajaa jonkun osakkaan pellolla kärryllä, veloitetaan vaan traktorityöstä, muuten tietenkin normaalisti. Ja tärkeysjärjestys niin että ekana osakkaan pellot, sitten vasta muille. Ja homma pelaa. Välimatkoista sen verta, yks tällä kylällä pyörivän noukivaunun osakkaiden välimatka taitaa olla joku 60km 8) kauimmaisin emolehmätila niin ei ihan päällekkäin korjuu.
Ja mikä ehkä tärkeintä koko hommassa on, ei niinkään rahallinen etu, vaan henkinen etu. Voit soittaa milloin vain että kerkeätkö auttamaan. Jokapäivänen yhteinen rehunottohetki aumalla. Mietitään ja suunnitellaan yhdessä. Toteutetaan ne. Ainaha ajatukset ei tosiaankaan mene yks yhteen, mutta silloin vain täytyy joustaa, eikä ottaa nokkiinsa. Mutta ehkäpä tätäkään pikkutilaa ei olisi enää tilastoissa merkintänä ilman tätä verkostoa...
Tämähän oli hyvä kirjoitus ;)
-
paljon hyviä esimerkkejä on kyllä kertynyt. lisää kaipaisin kyllä yhteistyö tilojen välimatka tietoja.
mielenkiintoa herättää miten onnistuisi nykyaikana lähteä rakentamaan yhteistyötä ns. nolla pohjalta kun ei tunne "lähialueen" viljeliä väestöä ja tähän vielä lisätään n 20-30 vuoden ikäero..
-
Parastahan se on sillon tämä yhteistyö kun on pari samalla tavalla ajattelevaa yksilöä sitä tekemässä. Pirun hankala on vaan löytää lähimaaston viljelijöistä semmosia samoin ajattelevia, eikä siinä iällä ole mitään tekemistä. Välimatkathan varmasti vaan kasvaa, en pitäis 20 kilsaa vielä esteenä, jos oikeenlainen kumppani löytyy. Mutta kuinka sen teet sieltä naapurikylältä? Eihän niitä tunne ja tuntematta on vaikee luottaa. Jonkinlainen yhteenkokoava foorumi pitäis olla, ainakaan täällä esim mtk ei siihen kykene. Itestähän tämmönen kiinni on, pitäis olla aktiivisempi, mutta tuntuu siltä ettei kukaan muukaan kovin aktiivisii ole. Katotaan mitä sais maamiesseuran kokouksessa aikasiks...
-
Parastahan se on sillon tämä yhteistyö kun on pari samalla tavalla ajattelevaa yksilöä sitä tekemässä. Pirun hankala on vaan löytää lähimaaston viljelijöistä semmosia samoin ajattelevia, eikä siinä iällä ole mitään tekemistä. Välimatkathan varmasti vaan kasvaa, en pitäis 20 kilsaa vielä esteenä, jos oikeenlainen kumppani löytyy. Mutta kuinka sen teet sieltä naapurikylältä? Eihän niitä tunne ja tuntematta on vaikee luottaa. Jonkinlainen yhteenkokoava foorumi pitäis olla, ainakaan täällä esim mtk ei siihen kykene. Itestähän tämmönen kiinni on, pitäis olla aktiivisempi, mutta tuntuu siltä ettei kukaan muukaan kovin aktiivisii ole. Katotaan mitä sais maamiesseuran kokouksessa aikasiks...
Täälläpäin jos puhelee yhteistyöstä, saa perseaukisen leiman aika nopeasti ;D
-
Ja mitähän pahaa siinä leimassa on? Mielummin vaikutan persaukiselta kuin rikkaalta niin tervehtivät naapuritkin sentään vielä.
-
Parastahan se on sillon tämä yhteistyö kun on pari samalla tavalla ajattelevaa yksilöä sitä tekemässä. Pirun hankala on vaan löytää lähimaaston viljelijöistä semmosia samoin ajattelevia, eikä siinä iällä ole mitään tekemistä. Välimatkathan varmasti vaan kasvaa, en pitäis 20 kilsaa vielä esteenä, jos oikeenlainen kumppani löytyy. Mutta kuinka sen teet sieltä naapurikylältä? Eihän niitä tunne ja tuntematta on vaikee luottaa. Jonkinlainen yhteenkokoava foorumi pitäis olla, ainakaan täällä esim mtk ei siihen kykene. Itestähän tämmönen kiinni on, pitäis olla aktiivisempi, mutta tuntuu siltä ettei kukaan muukaan kovin aktiivisii ole. Katotaan mitä sais maamiesseuran kokouksessa aikasiks...
Meilläpäin ainakin nuo erihankkeiden pienryhmät tuntuu aika hyvin tutustuttavan viljelijöitä toisiinsa. Ja sellaisissa vielä yleensä on mukana yhteistyöhenkisiä ihmisiä.
Ja Jos jonkun karvat nousee pystyyn että "V***u noita pienryhmiä" niin silloin ei varmaan samanhenkisiä yhteistyöhön löydy.
-
Kyntöä teen muutamille tiloille. Säilörehua tehdään siten, että itse menen traktorin ja silppurin kanssa maitotilalle. Sieltä taas tulee pari kaveria koneineen siilolle ja kärrykuskiksi. Itsellä emotila joten aikataulutus on selvä. Yksi kaveri käy karhottamassa. Paalikärryä vuokraan yhdeltä tilalta oman kärryn kaveriksi. Sille kaverille joko kynnän tai vuokraan auroja. Auroja vuokraan myös toiselle tilalle, jolta ostan kylvöä. Lietevaunu+letkulevitintä vuokraan parille tilalle. Ruiskutukset teen itse jos rehunteolta ehdin tai sitten urakoitsija ajaa kuten viime kesänä. Paalausta ostan, samoin kuivalannanlevityksen.
Kaikista töistä ja vuokrista on sovitut taksat ja kukin saa laskuttaa parhaaksi katsomallaan frekvenssillä. Näin ketään ei ala vituttamaan eri pinta-alat tai työtunnit eikä mitään muitakaan tasausmetodeja tarttee alkaa uudelleen keksimään kun raha on keksitty jo mooseksen aikaa ennen. Vastuu koneista on tietty aina sen omistajalla.
Tilojen etäisyydet ovat 6-17 km meiltä laskettuna.
-
Ei kimppakoneita. Yhteistyötä kyllä, carrieri joskus lainassa, vaunuja ja niittomurskain lainataan tarvitsevalle, suorakylvö ostopalveluna. Muuten pärjätään pienillä vanhoilla vehkeillä 30ha pientilalla. Jos konerikkoja pahaan aikaan niin yritetään auttaa, ja muutenkin jos tarvetta. Yhteistyö kannattaa varsinkin pientilalla kun työt eivät ole ihan päivästä kiinni.
-
Kyllähän nuo porukkakoneet hyviä on, saa tehdä kunnollisella ja kohtuu tuoreilla vehkeillä ne pienetkin työt mihin ei muuten kannattaisi ostaa edes vanhaa ja paskaa..
3-4 eri tilan kesken on tasaosuuksin; lautasmuokkain, piennarmurskain, halkokone ja klapukone. Jokainen huoltaa käytön jälkeen, palauttaa so*****un paikkaan heti käytön jälkeen, ja korjaa rikkomansa. "Käyttökauden" päätteeksi joku joka ensin ehtii, pesee ja öljyää koneen halliinsa ja tuo taas käyttökauden alkajaisiksi koneen paikalleen. Toiminut vuosia ja vuosia oikeinkin hyvin ja varmasti tulee toimimaankin.
Sekä lisäksi on yhden tilan kanssa on puoliksi kylvinkone, ja myrkkyruisku.. samoin perustein, aina on uudehko ja tehokas kalusto käytössä. Kylvinkone on aina päivän tai kaksi toisella sopimuksen mukaan, jota "odotellessa" saa istua äkeen edessä niin että omalle vuorolle riittää taas kylvettävää. Toimii todella hyvin, eikä yksin touhutessa ehtisi muutenkaan sen enempää työstää. Kone viedään toiselle hyvin putsattuna ( jos sama lajike niin ajo ~ tyhjäksi riittää ), apulanta puoli aina ihan puhtaaksi harjattuna/puhallettuna ( näin ei pääse koko keväänä syöttötelatkaan keräämään tahmaa ). Sesongin päätteeksi pestään, ja huolletaan yhdessä ja peruutellaan talliin.
Myrkkyruisku laitetaan keväällä mun raktorin perään, tankataan kaverin farmarista ja sitten ajetaan molempien kaikki ruiskutukset samalla koneella. Puhelimessa sovitaan koska kumpikin ajaa. Ja taas kun on sesonki ohi niin yhteistuumin huolletaan kone talliin odottamaan ensivuotta.
Ainiin, puinnin hoitaa yhteistyötila josta laskuttaa normaalisti hehtaariperustein. + Molempien tilojen "isot" kärryt on aina siellä missä puimurikin, ja muutenkin ajetaan puimuria tai kärryjä ristiin kiireiden mukaan. Näin tulee aika harvoin tilannetta, että puimuri seisoisi poudalla.
Mitään ei paperilla, tilojen kokohaitarit yli kaksinkertaisia ja isäntien ikähaitari yli 30v.
-
"jonkinlainen yhteenkokoava foorumi pitäis olla, ainakaan täällä esim mtk ei siihen kykene."
lainaus lope:lta
tää on kyl hyvä pointti ja sinällään yksi mtk:n tärkeimpiä tehtäviä tulevaisuudessa mun mielestä. nykyinen mtk paikallis järjestö on pullollaan eläkeläisiä/metsän omistajia joilla ei ole mitään kiinnostusta toimintansa kehittämiseen kun ainut ilo on käydä mtk:n tarjoamalla aterialla kerta vuoteen...
-
"jonkinlainen yhteenkokoava foorumi pitäis olla, ainakaan täällä esim mtk ei siihen kykene."
lainaus lope:lta
tää on kyl hyvä pointti ja sinällään yksi mtk:n tärkeimpiä tehtäviä tulevaisuudessa mun mielestä. nykyinen mtk paikallis järjestö on pullollaan eläkeläisiä/metsän omistajia joilla ei ole mitään kiinnostusta toimintansa kehittämiseen kun ainut ilo on käydä mtk:n tarjoamalla aterialla kerta vuoteen...
Täällä mtk johtokunnan keski-ikä n.30v. Eläkeläiset on potkittu ulos jo aikaa sitten... Jos tuntuu että paikallinen mtk ei tee mitään niin kannattaa raahata se oma ahteri sinne ja vielä joku kaverin ahteri niin niillä kahdella ahterilla saa jo aika paljon toimintaa aikaan. Jos kaksi alkaa jotain asiaa ajamaan niin kyllä yleensä muut seuraa perässä ja jos ei seuraa niin jääköön ilman...
Paikallinen mtk ei ole mikään instituutio vai juurikin se yhteinen saunailta yms... Siis jos se toimii...
-
ka niinhän se ois. joku par vuotta sit oli puhetta että yhistyis kuntaliitoksen mukaisesti, mutta kokous palkkiot ol tärkeemmät :(
varmaan itellä eessä joko mtk sta ero tai sit vaan naapuri yhistykseen..
-
Syyskokouksessa voi mennä vaihtamaan kolmanneksen kerrallaan johtokunnasta. Agronetissä nyrkkiä puiden vanhat parrat pysyy.
-
Uusia kuvioita täksi kesäksi?
-
Joitain hankintoja suunniteltiin..kääntö-aurat,kasvinsuojelu ruisku,pirttisen ojantekolaite,ei kaikkia uusina,mutta sopivia katsellaan..
-
Aaattelin itsekulkevaa kylvinkonetta. Sais vaan agrossa näppäillä senkin ajan. ;D
-
Aaattelin itsekulkevaa kylvinkonetta. Sais vaan agrossa näppäillä senkin ajan. ;D
Osta JD automaattiohjauksella.Ja kaikillahan "äly"puhelin on,millä voi *****illa täälläkin.
;) ;) ;)
-
Aaattelin itsekulkevaa kylvinkonetta. Sais vaan agrossa näppäillä senkin ajan. ;D
Osta JD automaattiohjauksella.Ja kaikillahan "äly"puhelin on,millä voi *****illa täälläkin.
;) ;) ;)
Saatko sää "ask" (tuhka) ittelles palovakuutusta tai sun rakennuksille?
-
Aaattelin itsekulkevaa kylvinkonetta. Sais vaan agrossa näppäillä senkin ajan. ;D
Osta JD automaattiohjauksella.Ja kaikillahan "äly"puhelin on,millä voi *****illa täälläkin.
;) ;) ;)
Saatko sää "ask" (tuhka) ittelles palovakuutusta tai sun rakennuksille?
Ask är ett stort lövträd.
-
Aaattelin itsekulkevaa kylvinkonetta. Sais vaan agrossa näppäillä senkin ajan. ;D
Osta JD automaattiohjauksella.Ja kaikillahan "äly"puhelin on,millä voi *****illa täälläkin.
;) ;) ;)
Saatko sää "ask" (tuhka) ittelles palovakuutusta tai sun rakennuksille?
Ask är ett stort lövträd.
Noo niinpäs onkin. Pirkka on taas syypää. ;D
Mut silti ask on tuhka.
-
Aaattelin itsekulkevaa kylvinkonetta. Sais vaan agrossa näppäillä senkin ajan. ;D
Osta JD automaattiohjauksella.Ja kaikillahan "äly"puhelin on,millä voi *****illa täälläkin.
;) ;) ;)
Saatko sää "ask" (tuhka) ittelles palovakuutusta tai sun rakennuksille?
Ask är ett stort lövträd.
Noo niinpäs onkin. Pirkka on taas syypää. ;D
Mut silti ask on tuhka.
Ei ole mutta on kyllä rasia.
-
Aaattelin itsekulkevaa kylvinkonetta. Sais vaan agrossa näppäillä senkin ajan. ;D
Osta JD automaattiohjauksella.Ja kaikillahan "äly"puhelin on,millä voi *****illa täälläkin.
;) ;) ;)
Saatko sää "ask" (tuhka) ittelles palovakuutusta tai sun rakennuksille?
Ask är ett stort lövträd.
Noo niinpäs onkin. Pirkka on taas syypää. ;D
Mut silti ask on kysyä.
ja ash on tuhka
-
Aaattelin itsekulkevaa kylvinkonetta. Sais vaan agrossa näppäillä senkin ajan. ;D
Osta JD automaattiohjauksella.Ja kaikillahan "äly"puhelin on,millä voi *****illa täälläkin.
;) ;) ;)
Saatko sää "ask" (tuhka) ittelles palovakuutusta tai sun rakennuksille?
Ask är ett stort lövträd.
Noo niinpäs onkin. Pirkka on taas syypää. ;D
Mut silti ask on kysyä.
ja ash on tuhka
Mikäs ass sitten on? Tai asstray?
-
Perse, missä hvinnamo persetarjottimia käyttää :O
Vaan mikä on asstronautti? Onko se apilaan ammatti??
-
Kertokaas minkä takia ei tuotanto rakentamisessa ei toimita yhteistyössä? Esim se yhden parsinavetan peltikatto on varsin kalliimpi kun jos ois porukassa robopihatto ja parin varastorakennuksen pellit..
Neliöhinta ois varmasti halvempi.. 8) tai vastaavasti vaikka liimapuupalkkeja, betoniritilöitä tai vaikka lietesäiliöitä.
Jos on kiinnostuneita kokeilemaan niin mulle voi laittaa yvtä.
-
Kertokaas minkä takia ei tuotanto rakentamisessa ei toimita yhteistyössä? Esim se yhden parsinavetan peltikatto on varsin kalliimpi kun jos ois porukassa robopihatto ja parin varastorakennuksen pellit..
Neliöhinta ois varmasti halvempi.. 8) tai vastaavasti vaikka liimapuupalkkeja, betoniritilöitä tai vaikka lietesäiliöitä.
Jos on kiinnostuneita kokeilemaan niin mulle voi laittaa yvtä.
oisko tälläisessä yhteistyössä järkeä? Lähtisikö jopa saman firman edustajat kilpailemaan keskenään isommista tilauksista?
-
Kertokaas minkä takia ei tuotanto rakentamisessa ei toimita yhteistyössä? Esim se yhden parsinavetan peltikatto on varsin kalliimpi kun jos ois porukassa robopihatto ja parin varastorakennuksen pellit..
Neliöhinta ois varmasti halvempi.. 8) tai vastaavasti vaikka liimapuupalkkeja, betoniritilöitä tai vaikka lietesäiliöitä.
Jos on kiinnostuneita kokeilemaan niin mulle voi laittaa yvtä.
oisko tälläisessä yhteistyössä järkeä? Lähtisikö jopa saman firman edustajat kilpailemaan keskenään isommista tilauksista?
Pitäis varmaan olla melko identtiset kohteet ja likimain sama rakennusaikataulu, että kuvio vois toimia.
-
Kertokaas minkä takia ei tuotanto rakentamisessa ei toimita yhteistyössä? Esim se yhden parsinavetan peltikatto on varsin kalliimpi kun jos ois porukassa robopihatto ja parin varastorakennuksen pellit..
Neliöhinta ois varmasti halvempi.. 8) tai vastaavasti vaikka liimapuupalkkeja, betoniritilöitä tai vaikka lietesäiliöitä.
Jos on kiinnostuneita kokeilemaan niin mulle voi laittaa yvtä.
oisko tälläisessä yhteistyössä järkeä? Lähtisikö jopa saman firman edustajat kilpailemaan keskenään isommista tilauksista?
Pitäis varmaan olla melko identtiset kohteet ja likimain sama rakennusaikataulu, että kuvio vois toimia.
Mistä sitä tietää josko on ihan samanlainen kaksoistodellisuus eri ulottuvuudessa?
-
Timpe vois aloittaa yhteistyön vaikka vastaanottamalla broiskunpaskaa lähitipulast
;D ;D
Olis muuten ärreet kamaa kauran alle.
-
Timpe vois aloittaa yhteistyön vaikka vastaanottamalla broiskunpaskaa lähitipulast
;D ;D
Olis muuten ärreet kamaa kauran alle.
Kyl ottaisinkin. Mutta ei protkoparonit niin tyhmiä ole että sitä paskaa toisille lahjoittaa.
-
Samal hukkakauran,valvatin,ohdakkeen,mataran siemet.
Oon kuullu joltain Satakuntalaiset pienviljeliältä,että tollasii saatta levii skeidan mukana
;D ;D ;D ;D
-
Samal hukkakauran,valvatin,ohdakkeen,mataran siemet.
Oon kuullu joltain Satakuntalaiset pienviljeliältä,että tollasii saatta levii skeidan mukana
;D ;D ;D ;D
Mut mikä parasta niin tulee siin mukana paskaakin. :)
-
Kertokaas minkä takia ei tuotanto rakentamisessa ei toimita yhteistyössä? Esim se yhden parsinavetan peltikatto on varsin kalliimpi kun jos ois porukassa robopihatto ja parin varastorakennuksen pellit..
Neliöhinta ois varmasti halvempi.. 8) tai vastaavasti vaikka liimapuupalkkeja, betoniritilöitä tai vaikka lietesäiliöitä.
Jos on kiinnostuneita kokeilemaan niin mulle voi laittaa yvtä.
oisko tälläisessä yhteistyössä järkeä? Lähtisikö jopa saman firman edustajat kilpailemaan keskenään isommista tilauksista?
Pitäis varmaan olla melko identtiset kohteet ja likimain sama rakennusaikataulu, että kuvio vois toimia.
miksi? Paljon on rakennustarvikkeita mitkä pystyy ottamaan etukäteen odottamaan asennusta.
-
voi olla että jonkun robottinavetan läpiviejää ei oikein kiinnosta ottaa lisätilauksia mukaan siihen projektiin kun on tarpeeksi monimutkaisia tilauksia jo valmiiksi. Hyödyn pitää kuitenkin olla molemminsuuntainen ja vaikea on nähdä mitä se isompi hyötyy siitä että mukana on joku siivellä eläjä. Soppaan kun viellä lisää investointituet ja niihin liittyvä byrokratia niin tällaiset jaetut laskut voi olla aika haastavat.
-
Paukkulan kanssa olis mukava olla yhteistyössä ::)
-
Samal hukkakauran,valvatin,ohdakkeen,mataran siemet.
Oon kuullu joltain Satakuntalaiset pienviljeliältä,että tollasii saatta levii skeidan mukana
;D ;D ;D ;D
Mut mikä parasta niin tulee siin mukana paskaakin. :)
;D ;D ;D ;D ;D
-
voi olla että jonkun robottinavetan läpiviejää ei oikein kiinnosta ottaa lisätilauksia mukaan siihen projektiin kun on tarpeeksi monimutkaisia tilauksia jo valmiiksi. Hyödyn pitää kuitenkin olla molemminsuuntainen ja vaikea on nähdä mitä se isompi hyötyy siitä että mukana on joku siivellä eläjä. Soppaan kun viellä lisää investointituet ja niihin liittyvä byrokratia niin tällaiset jaetut laskut voi olla aika haastavat.
mikäs siinä? Laskut ja tavarat eri osoitteeseen? Neliö/kuutio hinta tod.näk putoaa kun määrä kasvaa..
Kunhan vaan yhteistyö kumppanit tekee selväksi että jos hinta ei miellytä niin kumpikaan ei ota tavaraa.
-
Samal hukkakauran,valvatin,ohdakkeen,mataran siemet.
Oon kuullu joltain Satakuntalaiset pienviljeliältä,että tollasii saatta levii skeidan mukana
;D ;D ;D ;D
Mut mikä parasta niin tulee siin mukana paskaakin. :)
Tuo on siis "paskaista" paskaa. ;D
-
Kaksi yhteistä kuivuria, viljasiiloja, puimuri, kaksi kasvinsuojeluruiskua, kylvökoneita pari, tasausäkeitä pari, maansiirtokärryt, isot "vankkurit" ja muuta pienempää. Kuluvat osat maksetaan yhdessä konetililtä, itse rikotut maksetaan itse. Ei ole ollut mitään ongelmia. 4 erilaista yhteenliittymää.
-
valitettavasti ei porukka tilaus hyödyttänyt kun pienempää tilaajaa ja kauppiasta :/ no ei sentään haittaakaan/lisätyötä ollut.
kiinnostusta lähteä nosto/taiteovi porukkaan?? tällä hetkellä on ainakin näillä näkymin minä, naapurin isäntä ja 2 a-nettiläistä porukassa mitä enemmän saadaan niin varmasti hyötyä tulee.. yv:tä.
ovien määrä jtn 10 tällä hetkellä. autotallin ovia,palo-ovia ja läpiajettavan ruokinta pöydän ovet mm.
-
Joo, väki lisääntyy vissiin porukka tilauksessa kahdella. Vielä sopii, ennen kesälomia koitetaan kilpailutus pitää. 8)