Kyllä oman puutavaran käyttö tuollaisen hallin rakentamisessa on monesti perusteltua. Riippuu niin paljon siitä mitä ehtii ja osaa tehdä itse. Jos kaikki teetetään vieraalla
työvoimalla jolle pitää maksaa vielä palkaakin niin sitten kannattaa varmaankin käyttää valmista pakettia.
Mutta jos pystyy itse tekemään tai löytyy ns. halpatyövoimaa niin pitäisin oman metsän puiden käyttöä ihan perusteltuna. Joku ulkovuoripaneeli kannatta kyllä laskea saako
sen valmiina tavarana edullisemmin.
Jos itse alkaisin tuon korkuista hallia tehdä niin tekisin sen ehdottomasti elementti rakentamisena. Seinä elementit maassa kasattuna esim. 5-10 metriä pitkinä palasina miten rakennuksen mittoihin  sopivasti käy. Hallin kattoristikot esim. suoraan kivijalan päälle kasattuna päädyt ja räystäät valmiiksi tehtynä sekä pellit valmiiksi katolle.
Sopiviin kohtiin katkokset esim. 10-12m välein sitten nosturiautolla kattopalat sivuun ja seinäelementit pystyyn, sen jälkeen kattopalat päälle .
Tämä rakentamis tyyli säästää tuon kokoisen rakennuksen teossa pirusti aikaa kun ei tarvitse tehdä mitään telineitä rakennuksen ympärille.
Tuon korkuinen/kokoinen halli vaatii myös hyvän tuuli jäykistyksen runkoon ja kattorakenteisiin siinä ei kannata nuukailla ettei tee korttitaloa....
Tuo seinäkorkeus ei ole yhtään liikaa jos korjaamon puolelle on tarkoitus laittaa jonkinlaista nosturi systeemiä.
Kivijalkaa esim. muottiharkolla 40 cm ja siihen päälle 5 m seinäelementti. Harvoin niistä rakennuksista liian korkeita tulee...

Tee sinne yläpuolelle noin 50-60cm pitkä lippa jonka sivulevyt ovat lingon puolelta aukon mittaiset mutta jätä alapuoli auki.
Sivulevyt voi muotoilla nousevaksi kärkeä kohti miten itse  haluaa. Tällä konstilla saa puhalluksen paremmaksi.
Niin ja sitä kannattaa pyörittää 1000 perällä niin saa rähinää paremmin     Ei tietenkään tartte täysillä öyryyttää

Kyllä ne on kesäksi pois otettava, ei ne  kestä kesällä ajoa kauan. Kannattaa seurata niiden kulumista talvella, jos alkaa mennä mutterin kanta alle 2mm niin voi kohta
olla hankala saada irti. Samahan on oikealla ruuvinastallakin jos sen ajaa liian loppuun. Kannattaa hioa hylsyn ulkolaita teräväksi niin loppuun ajettu ruuvinasta lähtee paremmin irti.
Jos ruuvi kuluu esim. pikitiellä ajaessa kesken talven vaihtokuntoon niin voi olla pienempi harmi vaihtaa ne uusiin kuin ajaa ne liian loppuun ja noitua sitten niitä irti taistellessa.
Koko ruuvien käytön idea on oikeastaan siinä että ne ovat senverran halpoja että vaikka niiden käyttöikä tulee ruuvinastaa nopeammin vastaan niin ne ovat silti kokonaisuudessa
edullisempia. Ei ne ruuvinastatkaan kovin montaa talvea kestä ajaa.

Mukava kuulla että ensikokemukset tuntui hyviltä...tuossa vielä tarkennusta käyttämästämme ruuvista että ruuvi on LVI ruuvi 6.5*30 10mm kannalla.
Tämä siksi että jotkut liikkeet myyvät myös porakärkistä ruuvia lvi ruuvina jossa on kierteen pituus lyhyempi kuin oikeassa piikkikärkisessä LVI ruuvissa ja kanta 8mm. Esim. IKH tuotenumero
käyttämällemme 30 mm LVI ruuville on  PTS06530 . Tiedän joidenkin kokeilleen myös peltikattoruuvia nastana ja sen renkaassa kiinni pysyminen ei ole  kuulemma niin hyvä kuin LVI ruuvilla. Tämä todennäköisesti johtuu ruuvin ohuudesta (4.8mm)
Epäilen että se ei kestä kulutustakaan niin hyvin pienemmän kannan vuoksi.
Jos vertaa LVI ruuvia ja peltikatto/ poraruuvia niin niissä on iso ero kierteen syvyydessä ja kierreosan pituudessa
Tuo asentaminen käy akkukoneella ja magneettikärkihylsyllä nopeasti. Itse olen kiertänyt ruuvin kevyesti painamalla siten että laippa hieman uppoaa renkaaseen.

Kokemusta on jo useamman vuoden ajalta ja ei ole ollut ongelmia renkaitten rispaantumisen kanssa. On useamman käyttäjän traktoreitten alla pyörineet ja ei ainakaan vielä ole tullut keston kanssa ongelmia. Michelinin Xeobib renkaista on sellainen havainto että ruuveja irtoilee johtuuko sitten pehmeästä kumilaadusta vai mistä.
Yleensä kiinni pysymisessä ei ole tullut ongelmia. Voi ruuvata samaan reikään mutta itse olen vetänyt aina vähän viereen uuteen kohtaan.
Kaksi-kolme ruuvia per hakku on laitettu ja pito on kyllä sillä määrällä jo aika hyvä. Jos on uudet korkea hakkuiset renkaat niin voi laittaa vaikka 50 mm ruuvin.
Kannattaa kokeilla, ei ainakaan ruuvien hankinta hintaan kaadu,,,,,,  esim,  28" eturenkaisiin menee reilu laatikko ruuveja , 38" takaseen puolitoista-kaksi laatikkoa.

Tellefstalin Qatro  tarvitsee kokemukseni mukaan noin 7-8 senttiä tilaa viidenkympin koneessa . Ei ole paha nousemaan isolle pussille kovemmassakaan vauhdissa.
Jos koneella ei tarvitse ajaa pikitiellä paljon niin suosittelen kokeilemaan nastoitusta 30 mm Lvi ruuvilla ... kestää ajaa yhden  talven ja keväällä saa vielä hyvin irti.
Pito on parempi kuin ruuvinastoilla varsinkin polkeentuneella lumi pinnalla missä ruuvinastan kapea kärki ei saa otetta. Eivät ole pahat painumaan leveän laipan ansiosta.
Ja hinta on lähes ilmainen ruuvinastoihin verraten... 200 kpl 10-12 €

Viittaa kyllä jarrujen päällä laahaukseen ,haiseeko öljyt palaneelta ? Joskus levyt vääntyy ja vempatessa hipsii kiinni ja kuumentaa öljyt.
voi toki olla joku muukin juttu mutta tuosta alkaisin tutkimisen ,,,

Ei tuon 350:sen kunnostus nyt niin kauhian kallista ole, valssien sorvaus/ rihlaus n. 140 € / kpl purkutyö n.85€ h eli jos ei laakereita tartte vaihtaa
on kunnostus kustannus jotain 500-600€ verollista, mikäli valssit on kunnostus kelposet ei esim, halki tai loppuun ajettu .
Kortteen konepaja tekee kunnostuksia ihan samanlailla kun ennenkin ja varaosia näkyy löytyvän vanhempiinkin myllyihin.
Mikäli mylly ei ole pelleiltään romu niin kunnostus on ihan hyvä vaihtoehto .

Niinpä niin,,, ei se tämä elämä mene aina niin kuin suunnitellaan,,, sopimukset on kirjoitettu saarioisen kanssa  ja nyt atria ei niitä noudata vaan käyttää omia sopimus mallejaan. Hinnastot on eri kuin saarioisen kanssa ja se tietysti näkyy hinnassa. Aan sopimustuottajille hinta on tietenkin eri kuin niille joilla ei sopimusta aan kanssa ole.  Siksihän näitä sopimuksia tehdään että ketju pyörisi hyvin , niin kuin saarioisen kanssa tekikin...itsellä on kokemusta jo neljältä vuosikymmeneltä tästä bisneksestä joten perusasiat ovat kyllä selvillä. Useammasta teurastamosta on kokemusta , omaa sekä kolleegoiden. Atria tuli kokeiltua 2000 luvun alussa ja paskanmaku jäi suuhun ; .
Kaikki toimi alkuun hyvin mutta pikkuhiljaa alkoi homma tökkimään,,,luulin jo päässeeni eroon  mutta eikö tuo perskale vielä tunge pihaan sonneja hakemaan 
Nyt aion pitää jatkossa huolen että sama ei toistu uudestaan,,,,
Sen voi sanoa että joidenkin  teurastomojen asiamiehet hoitavat hommansa paremmin kuin toisten ja  sanaan voi luottaa, jos jotain luvataan niin se myös pitää vaikka sitä ei olisikaan kirjoitettu paperille. Toisten kanssa paperille kirjoitettukin lipeää,,,,,

Uskon että tämä asia tulee aiheuttamaan vielä kirjoittelua jatkossakin,,,, itse olen yksi niistä atriassa väkisten kiinni olevista ja ei tämä hirveästi naurata. Nyt on myyty atrialle 3 erää (26 kpl/erä) saarioisen sonneja ja hävitty hinnassa  1400-1800 euroa alv, 0 per erä  verrattuna sen teurastamon hintaan joka toimittaa tällä hetkellä ternit vasikkakasvattamoon. Vielä pitäisi kolme erää antaa atrialle sen jälkeen ollaan irti!!!!!!
Joka ryhmästä on käyty tiukkaa vääntöä hinnasta mutta ei vaan tunnu löytyvän varaa maksaa samaa hintaa. Varmaan on eri hinnat näille saarioiselta muualle loikanneille tuottajille.  Tuntuu mukavalta antaa yhden sonnin hinta atrialle alennusta joka erässä.
Onneksi tämä nautabisnes on niin hyvin kannattavaa että naurattaa     Eiköhän tämä ole syynä monella muullakin joka miettii eläinten myyntiä jollekkin muulle teurastamolle.

Juuri noin  asia on noiden huonojen olosuhteitten osalta , paikkomista joutuu tekemään,,
tuo nurkka ja päiste ongelma ei ole mielestäni ihan noin paha kun voisi ajatella , normaalin ysikymppi nurkan karhotus onnistuu
kohtuudella jos niittomies/henkilö ajaa sen vähän karhotusta ajatellen loivaksi,, sen loppu nurkan kulman voi vetäistä erikseen
karhoksi tai korjata ne ilman karhotusta. Meillä karhotus tyyliksi on muotoutunut yleensä ensin keskiosa lohkosta sen jälkeen
vasta lohkon ympärikierto kaksi tai kolme kertaa lohkosta riippuen,,,
Kyllä pientenkin lohkojen (alle 0,5 ha) karhotus onnistuu jos ne ovat säännöllisen mallisia mutta tottakai ei se ole niin helppoa
kuin isompien,,,jos heinä on märkää ei yleensä mennä näille pikkulänteille ,,,,,,
Niittäjä voi helpottaa karhottajan työtä omilla ajolinja valinnoilla jonkun verran mutta ei mahottomia,,,,
Ei muuten ole vielä selvinnyt ne paalaajat joihin aurinkoharavan karho tekee tukkoja  sattuiko arkaan paikkaan

Omia kokemuksia Slootsmid laahavannasmultaimesta on kertynyt kolmelta kesältä ja tyytyväisiä ollaan oltu
härveliin ,, kovalla / kuivalla maalla liete jää pääosin pintaan mutta imeytyy kyllä yleensäkkin nopeasti viiltoon,,
pehmeällä / kostealla maalla liete menee nätisti maan sisään mikäli levitysmäärä on suurinpiirtein sallitussa rajoissa
Kiviä ei nosta nurmella oikeastaan ollenkaan,mulloksella saattaa nousta vähän,,
Kevyt vetää eikä riko nurmen juuristoa samoin kuin kiekkovantaan saattavat tehdä,,
Kevyt mutta riittävän järeä rakenne sekä yksinkertainen käyttää.
Plussana vielä lähes täysin sinkitty rakenne (sylinterit taitavat olla ainoat maalatut osat)
Yllättävän vähän tukkeutumisia letkuissa, jakajassa ei ollenkaan,,,
Rikkoontumisia ei vielä muita kuin muutava lysmähtänyt letku ( vähä turhan niukka mitoitus tehtaalla )
Parempiakin multaimia varmaan löytyy mutta tämä riittää meille,,,,
 

Vitosella irtoaisi tuo. Tulisi halvemmaksi kuin V-Twinillä urakkaa tekevän käyttö  .
Pakko-ohjaus tuossa on. Ilmeisesti ei irrota maata mukaan tai ole kovin ronkeli pellon tasaisuudelle?

Tuossa se näitten härpäkkeitten vahvin puoli onkin ,, ei tuolla hinnalla oikein saa muita tuon levyisiä karhottimia,,,,
se kannattaa muistaa,,oikein säädettynä ei pahemmin tuo maata karhoon,,,,menee pintaa hiukan raapien ja mukautuu
epätasaisuuksiin eikä yritä tasata niitä kuten roottori koneet,,,,

Olis mielenkiintoista tietää mikä/mitkä paalaimet eivät saa nieltyä tonutin karhoa ei muuten mutta osais sitten varoa niiden ostamista,,,

Kokemuksia tonutti raptor 14  versiosta olisi tullut muutamalta vuodelta, tässä listaa,,,,
-Toimii kuivalla materiaalilla kohtuu hyvin mutta märkä karho alkaa aiheuttaa karhotinpyörän alta
 karkaamista,, karhon laita jää sotkuiseksi eli kaikki rehu ei välttämättä sovi noukkimelle.
 Ongelma ei ole niin paha ettei sen kanssa pärjäisi mutta jos haluaa virheetöntä karhoa niin voi tarvita joskus vetää sama karhe uudestaan.
 Timotei nurminata menee kosteanakin kohtuudella , märkä apila karho vaatii uusinta vetoja että jälki kelpaa,,
 varsinkin päisteissä polkeutunut karho ei tahdo märkänä nousta kerralla karhoon vaan jää sotkuiseksi,,
 Märällä tarkoitan tosissaan kosteaa jopa vetistä karhoa , kuivalla kelillä niitetty kostea karho kyllä menee vielä kohtuudella.
 Ongelmia aiheuttaa myös jyrkät käännökset jolloin ulkokaarteen puoleiset pyörät jättävät karhon allensa, tätä saa paikattua ajolinjoilla
 jonkun verran mutta ei aina,,
-Karho paalaimelle ihan ok 3*3,2 m menee hyvin kasaan 2*3,2 m onnistuu myös.Näitä karhottimia on moitittu karheen rullaamisesta sitä
 ongelmaa en kyllä ole pahemmin havainnut, tulee vasta tosi pitkällä heinällä eikä minusta ole paha ongelma silloinkaan , voi tosin olla jollekkin
 paalaimelle /noukkimelle pahempi,,,
-Mielestäni vaati ohjattavat takapyörät pakostakin, tosi kankea kääntymään ahtaisiin peltoliittymiin,, pitkä raatoinen,,,
-Olki karhotuksessa matala runkorakenne perässä aiheuttaa tukkeentumisia vahvalla karholla.
-Nopea ,, ajonopeudet voi olla 20-25 jos pelto vain tasaisuuden puolesta sallii ,, jälki oikeastaan paranee vauhdista
-Kestävyys ongelmia löytyy monista paikoista kevyitten rakenteitten vuoksi, vaatii vähän parantelemista tehtaan jäljiltä että
 kestää ja sittenkin saa varaantua korjaamaan jotain uutta kohtaa,,,,ei kalliita varaosia yleensäkkään vaan pultteja ,,,hitsiä,,vahvikepaloja,,
-Ei vaadi vetokoneelta paljoa tehoa,,,,
-yhteenvetona ei täydellinen mutta halpa hankkia,,,