Kuinka suuri kipsisakka-allas tarvittaisiin, jotta esim. hesan paskavedet saataisiin pumpattua jonkun altaan ja imeytyskentän läpi? Että mahdollisuuksia olisi, jos oikeasti haluttaisiin estää paskavalumia. Pakotetaanhan haja-asutusalueellakin tekemään kaikenlaisia paskakenttiä.
Pääkaupunkiseudun Viikinmäen puhdistamon alueelta tuleva fosforikuorma on 600 tonnia vuodessa. Puhdistuksen jälkeen mereen pääsee alle 60 tonnia vuodessa.
Suomen karjatalouden lannan tuotto on 15 miljoonaa tonnia. Siitä alakanttiin arvioiden 15 000 tonnia fosforia, naudanlantaa kun on enemmistö. Yläraja arviolle voisi olla 20 000 tonnia, jos broiskut ja turkiseläimet otetaan huomioon.
Jos tuosta lannasta valumiin päätyy vaikkapa vain kaksi prosenttia, mikä on erittäin paljon alakanttiin arvioitu, silti valumia tulee 300 tonnia. Syke itse asiassa on seurannut typpi- ja fosforipäästöjä jo pitkään, karkeasti 60% tulee maa- ja metsätaloudesta ja haja-asutusalueen asumisesta, 20 % laskeumista (typpi) , 15% taajamista, 5% teollisudesta.
Missä siis on pihvi ? Yleensä siellä, missä on suurimmat päästöt. Lietelannan lumilevityksen väheneminen on näkynyt suoraan maatalousaleen vesistöissä vähenevänä kuormituksena. Enää eivät iäkkäämmätkään viljelijät itsekään näe lumen päälle levitystä järkevänä. Eli asenteet muuttuvat hitaasti, nyt sitten Agronetin nuoret eturivinviljelijät näkyvät vuorostaan olevan kehityksen vastustajia, kun kiukuttelevat kaikkea muuta paitsi omaa toimintaansa.. Mitään uutta ei auringon alla.
-SS-