Taas on osuustoimintamiehet asialla. Ensin yhteiskunta maksaa puolet investoinnista ja sitten kuvitellaan olevan kartanon herroja. Ilmeisesti ei sitä rahaa tulekkaan ovista ja ikkunoista, kun pitäisi saada extra-hintaa ja helpotusta osuusmaksuista.

Jos haluaa ihan henkilökohtaisen tuottajahinnan (eikä osuusmaksua), niin kannattaa vaihtaa pois osuustoiminta meijeristä. Niin yksinkertaista se on. Silloin vaikuttaa litrat, matkat jne. maidon hintaan.

Jos halutaan kaataa Valio sisältä päin, niin sitten hinnoittelu Ojalan oppien mukaan. Ei kilpailu, KIVI tai Venäjä meille mikään oikea uhka ole, jos ajatukset alkavat kulkea Ojalan latuja.

ps. Nämä tämän päivän isot tilat on huomisen pikkutiloja .

Taas on osuustoimintamiehet asialla. Ensin yhteiskunta maksaa puolet investoinnista ja sitten kuvitellaan olevan kartanon herroja. Ilmeisesti ei sitä rahaa tulekkaan ovista ja ikkunoista, kun pitäisi saada extra-hintaa ja helpotusta osuusmaksuista.

Jos haluaa ihan henkilökohtaisen tuottajahinnan (eikä osuusmaksua), niin kannattaa vaihtaa pois osuustoiminta meijeristä. Niin yksinkertaista se on. Silloin vaikuttaa litrat, matkat jne. maidon hintaan.

Jos halutaan kaataa Valio sisältä päin, niin sitten hinnoittelu Ojalan oppien mukaan. Ei kilpailu, KIVI tai Venäjä meille mikään oikea uhka ole, jos ajatukset alkavat kulkea Ojalan latuja.

ps. Nämä tämän päivän isot tilat on huomisen pikkutiloja .

Meillä näillä näkymin maksetaan parikymmentä tonnia ylimääräistä osuuspääomaa sisälle tänä vuonna sen kymppitonnin ohella joka muutenkin on mennyt. Olen vain kuullut että joillakin muilla olisi parempaa käyttöä sille rahalle, eikä se mielestäni ole niin olennaista että kaikkien pitää se samaan tahtiin maksaa. Helppo kädenojennus joka ei nykyisillä markkinakorkoilla ole keltään pois.

Ja mitään ekstrahintaa siis en halua ruveta ehdottelemaan. Jos OY:llä on tosiaan yhteiskunnan rahoilla rakennettu laidunnuksen unohtava "maitotehdas" jossa puolalaiset painaa pitkää päivää, eikä omin hartiavoimin 80-luvulla rakennettu navetta jossa itse tehdään työt, niin millä ihmeen logiikalla se sen OY:n maito olisi jotenkin enemmän arvoista? Se ison navetan maito on enemmän sellaista halvan oloista "eläinrääkkäys-bulkkia" josta täytyy osuuskunnan periaatteiden mukaan maksaa yhtä paljon kuin pienempienkin tilojen maidosta.

Sitten kun itse en enää voi laiduntaa lehmiä niin lopetan, on se vaan aika tehdasmeininkiä silloin. Pieni laidunnusvelvoite (tai ainakin iso jaloittelutarha) voitaisiin suomenkin lakiin pistää Ruotsin mallin mukaan.

Tai Valio voisi pistää sellaisen, pitäköön muut sitten sen bulkin joka ei koskaan päivänvaloa näe.

(tämä oli siinä mielessä provo että monessa pienessä navetassa asiat eivät ole ollenkaan hyvin. Mutta silti suomalaisen lehmän pitäsi mielestäni päästä välillä ulos.)

Lainaus käyttäjältä: Elias N - 13.12.14 - klo:22:34

Taas on osuustoimintamiehet asialla. Ensin yhteiskunta maksaa puolet investoinnista ja sitten kuvitellaan olevan kartanon herroja. Ilmeisesti ei sitä rahaa tulekkaan ovista ja ikkunoista, kun pitäisi saada extra-hintaa ja helpotusta osuusmaksuista.

Jos haluaa ihan henkilökohtaisen tuottajahinnan (eikä osuusmaksua), niin kannattaa vaihtaa pois osuustoiminta meijeristä. Niin yksinkertaista se on. Silloin vaikuttaa litrat, matkat jne. maidon hintaan.

Jos halutaan kaataa Valio sisältä päin, niin sitten hinnoittelu Ojalan oppien mukaan. Ei kilpailu, KIVI tai Venäjä meille mikään oikea uhka ole, jos ajatukset alkavat kulkea Ojalan latuja.

ps. Nämä tämän päivän isot tilat on huomisen pikkutiloja .

Meillä näillä näkymin maksetaan parikymmentä tonnia ylimääräistä osuuspääomaa sisälle tänä vuonna sen kymppitonnin ohella joka muutenkin on mennyt. Olen vain kuullut että joillakin muilla olisi parempaa käyttöä sille rahalle, eikä se mielestäni ole niin olennaista että kaikkien pitää se samaan tahtiin maksaa. Helppo kädenojennus joka ei nykyisillä markkinakorkoilla ole keltään pois.

Ja mitään ekstrahintaa siis en halua ruveta ehdottelemaan. Jos OY:llä on tosiaan yhteiskunnan rahoilla rakennettu laidunnuksen unohtava "maitotehdas" jossa puolalaiset painaa pitkää päivää, eikä omin hartiavoimin 80-luvulla rakennettu navetta jossa itse tehdään työt, niin millä ihmeen logiikalla se sen OY:n maito olisi jotenkin enemmän arvoista? Se ison navetan maito on enemmän sellaista halvan oloista "eläinrääkkäys-bulkkia" josta täytyy osuuskunnan periaatteiden mukaan maksaa yhtä paljon kuin pienempienkin tilojen maidosta.

Sitten kun itse en enää voi laiduntaa lehmiä niin lopetan, on se vaan aika tehdasmeininkiä silloin. Pieni laidunnusvelvoite (tai ainakin iso jaloittelutarha) voitaisiin suomenkin lakiin pistää Ruotsin mallin mukaan.

Tai Valio voisi pistää sellaisen, pitäköön muut sitten sen bulkin joka ei koskaan päivänvaloa näe.

(tämä oli siinä mielessä provo että monessa pienessä navetassa asiat eivät ole ollenkaan hyvin. Mutta silti suomalaisen lehmän pitäsi mielestäni päästä välillä ulos.)

juuri näin

Tuommonen iso kun lopettaa tai vaihtaa meijeriä niin se näkyy ihan erillailla. kun muutama pikkunen lopettaa

Jos kaikki pienet lopettaa,niin Valioltakin lähtee suurempi osa maidosta kuin jos kaikki isot lopettaisi.Sama se on Juustoportilla,yksi iso ei tule koskaan tuotamaan samaa kuin nykyiset pienemmät,vaikka kyse onkin kylämeijeristä.

Lainaus käyttäjältä: Elias N - 13.12.14 - klo:22:34

Taas on osuustoimintamiehet asialla. Ensin yhteiskunta maksaa puolet investoinnista ja sitten kuvitellaan olevan kartanon herroja. Ilmeisesti ei sitä rahaa tulekkaan ovista ja ikkunoista, kun pitäisi saada extra-hintaa ja helpotusta osuusmaksuista.

Jos haluaa ihan henkilökohtaisen tuottajahinnan (eikä osuusmaksua), niin kannattaa vaihtaa pois osuustoiminta meijeristä. Niin yksinkertaista se on. Silloin vaikuttaa litrat, matkat jne. maidon hintaan.

Jos halutaan kaataa Valio sisältä päin, niin sitten hinnoittelu Ojalan oppien mukaan. Ei kilpailu, KIVI tai Venäjä meille mikään oikea uhka ole, jos ajatukset alkavat kulkea Ojalan latuja.

ps. Nämä tämän päivän isot tilat on huomisen pikkutiloja .

Meillä näillä näkymin maksetaan parikymmentä tonnia ylimääräistä osuuspääomaa sisälle tänä vuonna sen kymppitonnin ohella joka muutenkin on mennyt. Olen vain kuullut että joillakin muilla olisi parempaa käyttöä sille rahalle, eikä se mielestäni ole niin olennaista että kaikkien pitää se samaan tahtiin maksaa. Helppo kädenojennus joka ei nykyisillä markkinakorkoilla ole keltään pois.

Ja mitään ekstrahintaa siis en halua ruveta ehdottelemaan. Jos OY:llä on tosiaan yhteiskunnan rahoilla rakennettu laidunnuksen unohtava "maitotehdas" jossa puolalaiset painaa pitkää päivää, eikä omin hartiavoimin 80-luvulla rakennettu navetta jossa itse tehdään työt, niin millä ihmeen logiikalla se sen OY:n maito olisi jotenkin enemmän arvoista? Se ison navetan maito on enemmän sellaista halvan oloista "eläinrääkkäys-bulkkia" josta täytyy osuuskunnan periaatteiden mukaan maksaa yhtä paljon kuin pienempienkin tilojen maidosta.

Sitten kun itse en enää voi laiduntaa lehmiä niin lopetan, on se vaan aika tehdasmeininkiä silloin. Pieni laidunnusvelvoite (tai ainakin iso jaloittelutarha) voitaisiin suomenkin lakiin pistää Ruotsin mallin mukaan.

Tai Valio voisi pistää sellaisen, pitäköön muut sitten sen bulkin joka ei koskaan päivänvaloa näe.

(tämä oli siinä mielessä provo että monessa pienessä navetassa asiat eivät ole ollenkaan hyvin. Mutta silti suomalaisen lehmän pitäsi mielestäni päästä välillä ulos.)

peokalon kuva

Ojala suunnittelee jo uutta loikkaa!!!

Ei se ketään syrjisi jos alettaisiin maksamaan meijerille aiheutuneiden kustannusten mukaan hinta, sehän olisi oikeasti vain todellista tasapuolisuutta. Kyllä mua ainakin ihmetyttää kun Utsjoella 100 000 tuottava saa saman hinnan maidosta kuin vaikka Ojala.
Alle 1000 litraa hakerralla tuottaville voitasiin samalla laitaa vaikka 25-50€/ kerta pientoimitusmaksu.
Kuitenkaan monella näistä minitiloista ei ole edes eläinten hyvinvointi sillä tasolla millä se pitäisi olla, saati että täytettäisiin juuri mitään ehtoja. Mennään vain vanhalla kaavalla kun ei ole tarkastuksia sattunut kohdalle.

Tässä ketjussa on jännää se, että kaikkien kovimmat Valiolaiset ovat halukkaita siihen, että Valio alkaisi toimimaan juuri päinvastoin kuin mikä on firman nykyinen toimintatapa 

Toverit marssii lihatalojen jalanjäljissä. Hallinto koostuu toistaiseksi perinteisistä pientalonpoikien etuja ajavista osuuskunta-aatteen valaisemista pientilallisista. Näillä samoin kuin MTK:lla on luulo, että tää Venäjäharjoitus on tilapäistä. Valitettavasti sen on esisoitto siitä, mitä tulevan pitää.

Pian voidaankin lukea Valion uudesta organisaatiosta jotain tämmöstä.

"Valio osuuskunnan tärkein tehtävä on hoitaa jäsenistön etuja ja näkökulman esilläoloa Valiolaisessa yritysperheessä hallinnoimalla osaltaan Valion osakkuusyrittyksiä. Osakkuusyritystensä välityksellä osuuskunta harjoittaa muun muassa maidonhankintaa, eläinvälitystä, rehutoimintaa ja maidonjalostusta. Osuuskunnan on myös hoidettava jäsensuhteita ja ylläpidettävä hyviä yhteistyösuhteita alalla toimiviin eri organisaatioihin. "

Ja kas noin voidaan maksaa pistehintoja.

Isot yksiköt käyvät parhaillaankin neuvotteluja kuin Hietanen silakan saadakseen
"Kyl sää ny muutama senti voit antta. Kyl mää korva sen sul sit joskus jolla ihmlisel taval."
"Pirät sen piilos sitten. Ja älä tuu pyytähän mitään vähiin aikoohin."
 "Tattis. No kyl mää täl pärjän puol vuat. Kiitoksi vaan kauhian pal!"

300 lehmän tai 600 lehmän navetasta on logistisesti selkeää hyötyä verrattuna 10 lehmän navettaan. Mutta melkein yhtä suuri hyöty on sitten jo 60 lehmän navetasta. Ja meijerin vieressä olevilta viideltä 60 lehmän navetalta ne maidon hakee nopeammin kuin 150km kauempana olevalta 300 lehmän navetalta.

Eli voisi olla perusteltua että "isolle" maksetaan enemmän kuin sille 10 lehmän navetalle jossa ehkä vielä on ongelmia tuotantoneuvojien korjattavaksi ja pahimmassa tapauksessa myös eläinten hoidossa pahoja puutteita. Vähän kuten Realisti kirjoitteli.

Mutta EI OLE PERUSTELTUA että sille 300 tai 600 lehmän navetalle maksettasiin enemmän kuin 60 lehmän navetalle. Varsinkin kun hyvin hoidetut, navetan lähiympäristössä laiduntavat 1-2 robon / pienen aseman navetat ovat Valion imagon selkäranka jatkossa kun parsinavettaromantiikka ei enää kanna. Eli se "maitotehdas" todellakin tehdasmaisine ympäristöineen ja keräämällä lehmät monelta kolkalta yhteen metsän keskellä olevaan halliin, tekee maidontuotannosta sellaista sikoihin verrattavaa "poissa silmistä, poissa mielestä" bisnestä. Vaikka maitotehtaissa ne lehmät kyllä hoidetaan laidunnusta/jaloittelua lukuunottamatta hyvin ja ammattitaidolla.

Jos Valiosta tulee firma joka suorastaan suosii eikä ainoastaan siedä sitä että lehmät kerätään näihin metsään rakennettaviin isoihin halleihin Itä-Eurooppalaisten hoidettavaksi, niin kyllä Valion kannattaa saman tien lyödä hynttyyt yhteen Arlan kansa niin voidaan kaikki olla "Lähempänä luontoa". Sama se mistä maasta se maito tulee jos niitä lehmiä ei näe kuin pari siirtotyöläistä silloin tällöin. 

Isoissa tiloissa piilee myös aina isompi riski.. 20 000 litraa antibioottimaitoa tms. shittiä on isompi ongelma kuin 1000 litraa

300 lehmän tai 600 lehmän navetasta on logistisesti selkeää hyötyä verrattuna 10 lehmän navettaan. Mutta melkein yhtä suuri hyöty on sitten jo 60 lehmän navetasta. Ja meijerin vieressä olevilta viideltä 60 lehmän navetalta ne maidon hakee nopeammin kuin 150km kauempana olevalta 300 lehmän navetalta.

Eli voisi olla perusteltua että "isolle" maksetaan enemmän kuin sille 10 lehmän navetalle jossa ehkä vielä on ongelmia tuotantoneuvojien korjattavaksi ja pahimmassa tapauksessa myös eläinten hoidossa pahoja puutteita. Vähän kuten Realisti kirjoitteli.

Mutta EI OLE PERUSTELTUA että sille 300 tai 600 lehmän navetalle maksettasiin enemmän kuin 60 lehmän navetalle. Varsinkin kun hyvin hoidetut, navetan lähiympäristössä laiduntavat 1-2 robon / pienen aseman navetat ovat Valion imagon selkäranka jatkossa kun parsinavettaromantiikka ei enää kanna. Eli se "maitotehdas" todellakin tehdasmaisine ympäristöineen ja keräämällä lehmät monelta kolkalta yhteen metsän keskellä olevaan halliin, tekee maidontuotannosta sellaista sikoihin verrattavaa "poissa silmistä, poissa mielestä" bisnestä. Vaikka maitotehtaissa ne lehmät kyllä hoidetaan laidunnusta/jaloittelua lukuunottamatta hyvin ja ammattitaidolla.

Jos Valiosta tulee firma joka suorastaan suosii eikä ainoastaan siedä sitä että lehmät kerätään näihin metsään rakennettaviin isoihin halleihin Itä-Eurooppalaisten hoidettavaksi, niin kyllä Valion kannattaa saman tien lyödä hynttyyt yhteen Arlan kansa niin voidaan kaikki olla "Lähempänä luontoa". Sama se mistä maasta se maito tulee jos niitä lehmiä ei näe kuin pari siirtotyöläistä silloin tällöin. 

Vastahan sä uhosit reilu viikko sitten tekeväs niin ison navetan paikallisten suurviljelijöiden kanssa vielä joskus, että tää metsänavetta on siihen nähden pieni harjoitus?

Pois minusta osuustoimintasosialismi, mutta väkisin hymyillyttää nämä vaateet siitä kuinka toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Valiossahan homma on toiminut juuri oikein, että kaikki ovat täysin tasa-arvoisia keräyskustannusten osalta. Ei ole ollut ylimääräisiä pulinoita ja kukaan ei ole tämän johdosta firmaan tussahtanut. Siitä voidaan tietysti aina keskustella, että pitäisikö homman toimia jotenkin toisin, mutta mun mielestäni on tosi vaikea täyttää rusinat pullasta porukan vaateita. Aina löytyy joku taho, joka on valmis maksamaan enemmän. Ja mitä isompia yksiköitä tulee, niin sitä kovempi kilpailu niistä alkaa, jos bonuksilla koitetaan kilpailla tuottajia omaan leiriin. Kyllä siinä maitomies omaa oksaansa sahaa.

Paljonko muuten valio maksaa osuuspääomalle korkoa tällä hetkellä?

Vastahan sä uhosit reilu viikko sitten tekeväs niin ison navetan paikallisten suurviljelijöiden kanssa vielä joskus, että tää metsänavetta on siihen nähden pieni harjoitus?

Niin taisin tehdä, tosin "vapaa sana" osiossa enkä täysin tosissani.

Mutta jos tekisinkin, se olisi pellon keskellä 1-tien tai 10-tien varrella niin että sieltä laidunnettavat lehmät näkyvät sinne valtaväylälle ja jaloittelevia lehmiä (anakin umppareita) näkyy läpi vuoden.

Paljonko muuten valio maksaa osuuspääomalle korkoa tällä hetkellä?

Lienee osuuskuntien välillä eroa.

 Mutta yhteistä on se, että korkoa maksetaan kerätylle osuusmaksulle. Riskiä taas otetaan koko osuusmaksuvelvoitteen verran. Päätäntävaltaa on tasan yksi ääni sijoitetusta pääomasta tai riskin suuruudesta riippumatta. Osakeyhtiössä nämä asiat suhteutuvat toisiinsa tavalla, joka vastaa paremmin omaa oikeudenmukaisuuskäsitystäni. Arvelen, että näissä satojen lehmien yksiköissä asiaa on pohdittu myös tältä kannalta.

Toinen asia, joka saattaa "isoja" mietityttää on "palvelupaketin" hinta. Olen kuullut paketin arvoksi esitettävän 2 snt/litra, sisältää mm. tilasäiliön huoltoineen, neuvontapalveluita, edullisia virkistyslomia jne. Saattaa kuulostaa 600 lehmän firmassa kalliilta tavalta hankkia ko palvelut..