Jos tutkimus alkaisi kovin innovatiiviseksi, siis keksisi jänniä uusia tutkimusaineita, kävisi siinäkin hassusti. Valtaosa aiheista osoittautuisi ihan huuhaaksi mutta toisaalta varmasti löytyisi niitä helmiäkin...joskus. Rahanmeno olisi ainakin yhtä hirvittävää kuin nytkin, mutta tulokset entistäkin heikommat suhteessa kuluihin verrattuna nykyiseen.

Tämähän se on ongelma; ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen... Eli rajulla etunojalla tutkijat tekisi paljon sellaista, jota viljelijät pitäisivät huuhaana. Erityisesti, jos tutkitaan soveltavaa etunojassa.

Tutkijoiden pitäisi tehdä nykyistä huomattavasti enemmän teoriaa ja perustutkimusta. Sitä voidaan aina soveltaa. Soveltavaa tutkimusta on usein paha lähteä siirtämään muihin tilanteisiin. Agroekologian professori Juha Heleniusta lainatakseni: "mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria. "

Yksi surkeus on mielestäni suomalaisen maataloustutkimuksen ohkainen teoriapohja. Käytännön viljelijän kannalta vielä surkeampaa on, että tulosten tulkintaa ei ole ollenkaan. Käytännössähän riippumaton neuvonta on ajettu alas; ei ole henkilöitä, jotka ymmärtäisivät käytäntöä ja teoriaa ja koettaisivat nitoa näitä yhteen. Ja jotka osaisivat myös haastaa tutkijoilta vastauksia oikeilla kysymyksillä.

Ainoat kunnolla resursoidut neuvojat löytyvät Kemiralta, K/H -maataloudesta ja rehutehtailta. Ongelma on, että heidän neuvonsa eivät ole kovin halpoja.

Ja erityisesti tutkimustoiminnan surkeus on jatkuvasti supistuva rahoitus, tutkimusorganisaatiota ei ole supistettu vastaavasti. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa MTT on vain apurahatyön toteuttaja. Mitään ei tehdä, ellei saada rahoitusta ulkoa.

Rahoittajia on karkeasti jaettuna kahdenlaisia: tieteellisiä ja kaupallisia. Tieteelliset vaativat niitä lontoon murteella kirjoitettuja kansainvälisiin tieteellisiin lehtiin meneviä asiantuntijatarkastettuja artikkeleita. Eivät leviä kädestä käteen viljelijäkentässä. Kaupalliset taas vaativat tuloksia, joilla voidaan myydä enemmän (tuotantopanoksia viljelijöille). Nämä kyllä leviävät viljelijäkentässä, kovaan hintaan... MTT:n johtokunnan pj:kin oli (ainakin takavuosina, lieneekö vieläkin) Cultorin johtaja Esko Lindstedt; arvaatkaapa, miten siinä low input -tutkimusaiheet ovat suosiossa. Pohtikaapa, millainen hegemonia liikkuu johtokunnan nimittäneessä MMM:ssä.

Ei, ei minulla ole mitään lääkkeitä siihen, miten saataisiin pitkäjänteisesti ja laaja-alaisesti näkeviä ohjausorgaaneja maataloustutkimukseen ja tällaiselle työlle vielä nykyisessä uusliberalistisessa talouspolitiikassa rahoitusta. Ehkäpä tähän surkeuteen kypsyneenä parempi puoliskonikin jätti vakiviran maataloustutkimuksessa ja heittäytyi projektitöiden ja pusikkoraivausviljelyn auvoisaan arkeen.

Maataloustutkimuksessa on paljon asiantuntevaa, osaavaa ja ahkeraa väkeä. Toki myös hankalia tapauksia ja muita epähenkilöitä - läpileikkaus ihmispopulaatiosta. En ole täysin vakuuttunut siitä, että kaikilta osin merikarttojen tulkinta on kunnossa. Enkä tiedä, kuka oikeasti olisi oikea henkilö ja taho tuohon työhön.

Petri

>Tuossa on kyllä palopommin ainekset kasassa.
[/quote]
Tietty lämpölampun kiinnitys pitää varmistaa, ettei ole yhden ketjun varassa. Ja ohjeenmukaiset suojaeristykset jnpp. Mutta tietty, riski on varmaan suurempi kuin muilla systeemeillä - siinäpä sitten fundeeraamista, millaisia riskejä on valmis ottamaan.

>ole pelkoa. Sen sijaan vesiämpäri voi vetää pinnasta jäähän.

Jos rakennukseen tulee virtaa valtakunnanverkosta, niin ämpärin päälle lämpölamppu palamaan ja alle jotain eristystä. Tai iso ja pieni ämpäri päällekkäin ja väliin vähän uretaania pullosta. On alhaalta lämpöeristetty ja päältä lämmitettävä astia. Vielä kun ottaa I/II -kytkimellä varustetun lampunsuojuksen, niin on tehonsäätökin ulkolämpötilan mukaan.

Ehkei kaikkein energiapihein systeemi, mutta edulliset investoinnit ja tulee yövalo samalla.

Suzuki Alto, vähällä kulkee (keskimäärien ehkä 6l/100), työkäytössä Hilux bensakoneella, 8-10 l/100 km. Kumpikin rautaiselta 80-luvulta.

Onko tää taas joku trolli hahaa unohtakaa saa maalla toki asua mutta moinen puuhaloitten perustaminen palkkarahoilla on silkkaa ajan ja rahan haaskausta jättäkää nää hommat ammattilaisille

Tiedä sitten trollista, tuollaisia tiloja on Suomenmaassa aika lailla. Ja läheskään kaikki nuo eivät syötä mäntytukkia lehmilleen. Itse olemme lähteneet kolme vuotta sitten paljon karummista lähtökohdista (ei ollut lehmiä eikä muitakaan nelijalkaisia); velkaa ei olla vielä tehty (kohta tehdään), työtä on tehty penteleesti ja rahaa laitettu sisään, jotta on saatu tuotanto pyörimään. Puoliso palkkatyössä, itsellä toinen puolivuotisesti työllistävä yritys. Tietty, traktorien yhteenlaskettu arvo on noin 7000 euroa ja muutenkaan ei ole kovin paljoa K-maataloutta lihotettu.

Nyt tuota mahdollista velanottoa varten tehtiin Likviä erilaisilla tulevaisuuden skenarioilla ja ainakin vielä jatketaan.

Mutta molempien ei kannata heittää palkkatyötä pois, se on ihan selvä. Se paremmin yksinäistä puurtamista kestävä ja fyysistä työtä pelkäämätön viljelemään. Koneiden ja vehkeiden kanssa pelaamista ei saa pelätä.  Peltoa hiljalleen lisää ja elukoita kans, jos lehmillä meinaatte jatkaa. Markkinoiden ja ammattitaidon mukaan joku erikoiskasvi antaa jännitystä ja onnistuessaan myös lisätienestiä.

Apilaan linja on se, josta voi lukea Maatilan Pirkasta ja muista Käytännön Maamiehistä. Sillä meiningillä alle 100 hehtaarin viljelijät saavat vain konkurssin aikaiseksi, isommat saattavat pärjätä hyvinkin. Pientilan pyörittäminen voi olla taloudellisesti kannattavaa ja hauskaa, vaikkeivat nämä maamiehenpirkat välttämättä Viljelijänä pitäisikään...

Petri

Ruotsissa Arla on jälleen nostanut maidon luomulisää. Kotimaan tuotanto ei vastaa kysyntää ja suurkeittiöille luomumaidon tuonti Tanskasta on herättänyt närää. Luomulisä on nyt 76,9 äyriä/litra eli reilut 8 cent/litra. Luomulisän nosto oli neljäs tänä vuonna.


alkuperäinen www.ekoweb.se -lainaus:

KRAV-tillägget höjs hos Arla igen
Under hösten har det rått en akut bristsituation på ekologisk
mjölkråvara hos Arla. Företaget tvingades att lägga tillverkningen av
konsumentförpackad ekologisk standardmjölk i malpåse för att säkerställa
produktionen av övriga eko-produkter. Den åtgärden räckte inte utan man
blev dessutom tvungen att leverera dansk ekologisk mjölk till sina
storkökskunder, vilket ledde till missnöje på många håll. För att komma
till rätt med problemet har ett intensivt arbete inleddes för att
rekrytera fler ekologiska mjölkbönder och KRAV-tillägget har i flera
omgångar höjts under hösten. Nu höjer Arla tillägget igen. Från och med
den 5 november blir tillägget 76,9 öre. Det är fjärde gången under 2007
som tillägget höjs.

torpedoimassa erilaisia taloudellisia toimintoja, joista niitä verovaroja kertyy. Yksi esimerkki tästä oli Vuosaaren rakennetun sataman vastustaminen   

No, Tiilikaisen piipertämisestä voi olla montaa mieltä, mies on kuitenkin elättänyt itseään ja perhettä puutarhaviljelijänä, missä tuilla ei ole merkitystä tilan talouden kannalta...

Mutta tuosta Vuosaaresta: etelärannikko on täynnä vajaakäytöllä olevia satamia ja Hgin seudulla tuntuu olevan jo pulaa liikenneväylistä. Oliskohan ollut järkevää käyttää jo rakennettua infraa eikä laittaa asuntoalueen kupeesta luonnonsuojelualuetta satamaksi?

Petri

Täällä kepuloisten valtakunnan pikkykylässä (C3P2) oli 50-luvulla 70 maidonlähettäjää, nyt viimeinen laittanee lehmät korkealaitaiseen muutaman vuoden päästä. 141 iskee!

Petri

Ottamatta kantaa Jokelan draaman muihin ulottuvuuksiin, niin Linkolan "Unelmat paremmasta maailmasta" jättäisin tämän tapauksen - ja myös myöhemmän Linkolan - ulkopuolelle. Tiedän monia ihmisiä, joille "Unelmat paremmasta maailmasta" ovat kantaneet eteenpäin, mutta myöhempi Linkola on kauhistus.

Nyt tietysti, jälkiviisaana, "Unelmista paremmasta maailmasta" löytyy myös noita elitistis-fasistisia katkelmia, mutta aikanaan teoksen pääanti oli ihan jossain muualla.

Petri

>Ei tommosen jälkeen voi kylvää suoraan. Ja kuis se lopetus menee? vako peltoon? Kyl se jonkinmoista anturaa ruåttalaisten mielestä varmaan synnyttää.

Ne yleiskoneet ovat aika harvassa. Mutta kevytkyntö voi useissa tapauksissa olla ihan fiksu vaihtoehto, tämän jälkeen keväällä riittää taatusti yksi (tasaus)äestys kylvöäkin varten. Mutta kunhan katsot tuon hinnan, niin ei tarvi noista lautasmuokkareista kovin paljon härpäkettä jättää pois, niin sillä rahalla saa jo tuon kyntömuokkarin. Puhumattakaan siitä, että selviää kevyillä vetokoneilla, joka sekään ei ole ihan mitätön etu. Ja jos ei tuollaista vakoa X0 metrin välein kestä, niin aika kovat on pellon tasaisuusvaatimukset... Anturaa vastaan voi sitten auttaa, kun jonkun vuoden välein muokkaa jotenkin toisin?

Petri

Arimax 35, perässä 1850 l varaaja (juuri riittää yhden kunnon pesällisen varaamiseen, lisätilavuus antaisi kovilla pakkasilla vähän pelivaraa), lämmitettävää kohtuullisen hyvin eristettyä pinta-alaa noin 170 neliötä puolessatoista kerroksessa. Näillä keleillä pesällinen pientä pajuklapia joka toinen päivä, kovimmilla pakkasilla 3 pesällistä/2 päivää. Kattilahuone ja tiilipiippu keskellä taloa, kaikki paitsi piipusta ulosmenevä lämpö tulee hyötyyn.

Olen tyytyväinen, täytyy myöntää.

Alapalokattilalla (puolimetriset kalikat) lämmittävänä palavan jätteen hävitys talvella ei ole mikään ongelma; puiden päälle pesää täyttäessä ja ehkä tuhkaa tulee vähän enemmän, siinä se. Ja palaa puhtaasti, ei kärytä naapurille eikä itsellekään. Kesällä kun lämpimään käyttöveteen riittää pesällinen kerran viikossa tahtoo palavaa sälää kertyä kaikkiin nurkkiin.