Näehä se tosiassiessa on, ei kuntavaaliilla oo hevonperseen vertaa merkitystä.

Minkä suhteen? Kyllä jos monissa yhden puolueen yksinkertaisen enemmistön kunnissa saataisiin asetelma järkytettyä, voisi pienissä ympyröissä paikallistasolla jotain tapahtuakin. Valtakunnanpolitiikkaan kunnallisvaalien merkitys on puhtaasti mielikuvallinen.

Petri

Suomessa on maaseutu tyhjentynyt ryminällä viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, nyt voidaan todeta, että mikäli jotain ei keksitä, niin se autioituu kokonaan.

Yhdellä toimenpiteellä maaseutua ei pelasteta, sellaista elinkeinoa ei olekkaan joka kaiken muuttaisi jälleen hyväksi.

Mielestäni Suomessa voitaisiin kokeilla Saksan mallia, eli alle 30 000 euron tuloilla oleva tila, ei maksa veroa olenkaan.

Ja nyt maalta autoillaan töihin enemmän kuin koskaan ennen. Eli kohtalainen osa (kaupunkien läheisen) maaseudun asutuksesta perustuu kaupunkien työpaikkoihin. Ja fossiilienergian polttoon; kukapa nyt pitkän työpäivän ja -matkojen jälkeen jaksaisi enää polttopuiden kanssa pelata....

Alkutuotannosta ei nykymenolla ole maaseudun asutuksen pelastajaksi. Toisaalta huoltovarmuuden vuoksi olisi hyvä, että alkutuotannosta ymmärtäviä ja siitä eläviä olisi jonkin verran enemmän kuin tässä sadan hehtaarin yksinäisyyden mallissa.

Verovapauksien rajaaminen tilaan (maatalouteen) on käytännössä mahdotonta. Vähässä ovat ne maatilat, joiden tulonmuodostus on kokonaan maa- ja metsätalouden varassa, ilman urakointia ja muuta keikkaa. Tai puolison työtä.

Ainoa toimiva verotusmalli olisi joku syrjäseutuvähennys, mutta senkin osalta tulee aika paljon tulkintaongelmia. Perustulo mahdollistaisi pienelämisen maaseudulla, mutta perustulon vastustajia on vielä liikaa.

Esittämäsi ongelma on todellinen, mutta ratkaisut vähissä. Jos itsekin sellaisen tietäisin, tuskin olisin tässä.

Petri

Jenkki picupit kannattaa hävittää välittömästi ja suuret maasturit niitten maksut nousee lähelle 2 tonnia/v.

Useimmiten sen oman ruhon ja tavaran liikuttamiseen ei tarvita sen ylimääräisen rautatonnin liikuttamista, mikä noihin mainitsemiisi kulkuneuvoihin on hitsattu mukaan. Kun henkilökohtainen päästökiintiö on käytännössä toteuttamiskelvoton, niin auton kokoon tai polttoaineen hintaan sidottu maksu öljyvarojen säästämisestä ja ilmastonmuutoksen torjumisesta on varsin fiksu ratkaisu.

Petri

Tosiasia on kyllä se, että niin maakunnan lehti kuin paikallinen mielipideilmastokin on erotetun päätoimittajan puolella, varsin yksiselitteisesti.

Vielä maakuntajohtaja, Lapin kansan toimittajat, Almalaisen naapurilehden (Pohjolan sanomat, ex-keskustapuolue, nyk. AlmaMedia) päätoimittaja ym.ym. samassa rintamassa. Siinä ei pari kirkkoherraa enää paljoa paina Alman hallituksen ja toimitusjohtajan rinnalla, jos tätä "maakunnan ääntä" etsitään. Parissa päivässä on 80 tilaajaa/päivä sanonut nyt itsensä irti. Muutama Rauhanyhdistysaktiivikin olisi saanut siirtyä PoSarin lukijaksi tuohon hintaan ihan hyvin.

Sinänsä uskomaton episodi koko juttu, näin Peltor-radion kautta kuunneltuna.

Petri

Tänään alkoivat ja loppuivat puinnit, vuokrapuimuri kävi erottemassa 8 ha kaurat ja herneet pahnoista. Kaura ei niin kevyttä kuin pelkäsin (elokuun alun hallat), mutta herneen viljelyn jatkuvuus vaatii konseptin tarkistamista...

Petri

Täällä kun osa on pellepelottomia ja ajattelevat asioita avoimin mielin niin miksi olkea ei käytetä kuivurin polttoaineena?

Poutapäivän iltana, rehunteon jälkeen idea on OK, mutta häkäpönttöön nykytekniikalla palahake on käytännöllisin vaihtoehto, olkipaalin nielevä kaasutusyksikkö lienee turhan järeä (=kallis) noinkin lyhytaikaiseen käyttöön kuin viljankuivaus. Sitten saattaa olla, että just puintiaikaan kuivauksen vaatima olkien keruu voi monen työoptimoijan vuorokauden jättää liian lyhyeksi.

Sinänsä uskon, että biomassan häkäkaasuksi muuttaminen on tulevaisuutta; itselläkin oli projekti jo aloittamista vaille valmis, eli Ekoautoilijoiden Vesa Mikkosen laatima rakennusohje on tuossa hyllyssä odottamassa vapaa-ajan lisääntymistä.

Petri

Pyöröpaalit perin edullisia, 60e/ kpl ja vähintään nupillinen otettava. Eikä edes lastaus kuulu hintaan. Noilla kun talven porskuttaa niin jää lannoitteet tilaamatta..

Tarvitsin rakennusprojektiin pienpaaleja; omat kaurat vielä pystyssä, mutta ohria on naapurikylissä puitu ahkerasti viimeiset pari viikkoa. Yhden maitotilallisen kanssa sovin, että hän pistää Fahrin silppurin lepäämään ja paalaan oljet pois. Juttu kiersi, nyt olisi paalattavaa tullut hehtaaritolkulla lisää, mutta ei enää ole tarvetta itsellä.

Näin täällä viljanviljelyn pohjoisrajoilla,

Petri

Pitäisi näprätä ruokintakaukalot lampaille, mallia ajattelin ottaa Ruotsin-opintomatkalta, jossa sellaisesta roiskeläppäkumimaton vahvuisesta oli tehty todella näppärät kaukalot.

Olisin kiinnostunut vinkistä, jos joku keksisi paikan, mistä tuollaista saisi "sisäänajettuna". Tarve olisi reilut 100 metriä, leveyttä voisi olla jotain 50-80 cm välillä. Paikallisesta romiksesta kyselin, mutta he purkavat vain sellutehtaan tavaraa, hihnakuljettimien hihnat ovat siellä 10 mm kumimattoa, mikä on tarpeisiini liian vahvaa.

Halikon kumipalvelustahan tuota saa, elintarvikelaatuakin, mutta jossain jo käytössä olleestakin lienee enin myrkky jo haihtunut pois, jolloin "peruslaatukin" kävisi?

Petri

Kyllä tosta nyt jotain on jäänyt pois ...
Toisaalta, hälläväliä.

"Ensimmäisessä vaiheessa julkaistaan tiedot niiden maksujen osalta, jotka on suoritettu maaseuturahastosta 1.1.2007 – 15.10.2007"

Jos itseltä muistaa mitään maksupäivistä, niin ainakin tilatuki puuttuu. Ja muutenkin oma summa tuntuu vähän kummalliselta. Eli kyse ei ole koko vuoden tuista?

Petri

Sen mukaan uskomattomia määriä fosforipitoista viemärilietteitä ajetaan kaatopaikoille ja teiden penkoille.

Sitäpaitsi, eiköhän kakka kuuluisi peltoon, oli se sitten ihmisen tai lehmän aikaansaannosta. Hyvä Visa Merikoski!

Fosfori on saatu pois kierrosta alumiiniferrosulfaatilla. Ei liukene, ei mitään iloa kasvinviljelyn näkökulmasta.

Merikoski on oikeassa siinä, että myös ihmispska pitää saada kiertoon. Ihan eka vaiheessa pitäisi saada virtsa. Siinä ei ole kiinteän aineksen hygieniaongelmia, mutta ravinteista karkeasti 2/3. Helppo nakki, kun on erotteleva käymäläistuin. Jätevesilietteeseen asti päästyään kaikki kalium ja suurin osa typestä on jo kadonnut, fosfori on saostettu käyttökelvottomaksi.

MUTTA ennenkuin suurella äänellä puhutaan ihmisulosteista, pitää hoitaa helpommat jakeet asianmukaisesti. Teurasjätteissä on suunnilleen yhtä paljon ravinteita kuin jätevesilietteissä. Viljoo vain peltoon ja ahkerasti!

Sitten tietysti karjanlanta. Karkeasti laskien 85% peltoalasta menee rehuntuotantoon ja näistä ravinteistä suunnilleen sama % menee suoraan lantaan. Maatalouden sisällä ilman kaupunki-jalostuskierrosta liikkuu siis 0,85*0,85=72% ravinteista. Hyvin hoidetuilla tiloilla tämä on hanskassa, mutta aika monella ei.

Petri

Ja kaikki tuet on kanissa siihen asti. 

Pitää paikkansa; pieni positiivinen kassavirta näin ison rakennusprojektin kiivaassa vaiheessa ei kyllä yhtään haittaisi...

Petri

Onnea ja menestystä! Meille tuli puhelu pari viikkoa sitten, jotta Mavi:n arpajaisissa osui tuuri kohdalle ja noin puolet peruslohkoista (keskikoko reilusti alle hehtaarin, maisemasopimuksineen ym. lähes sata) tullaan mittaamaan. Mittasivat kaksi päivää, sitten jotain häikkää auton kanssa, tulevat jatkamaan viikolla 41, jos ehtivät. Saas nähdä paljonko haamualaa löytävät (olen tähän asti uskonut digitoituja aloja) ja monta % lähtee pois, kun on muutama HVP  niittämättä...

Petri

Naapurin vanhaisäntä tuossa juuri kertoi kokemuksista: Velipoika yövuorossa kuulemma osasi herät 20 minuutin välein lisäämään klapeja pesään. Itse hän torkkui säkkipinoa vasten seisaaltaan niin heräsi kun polvet pettivät.

Mites olisi alapalokattilan tyyppinen klapipesä? Voisi mennä hyvin 3-4 tuntiakin täyttöjen välillä, jos peruskeskuslämmityskattilakokemuksiin on uskomista.

Puukäytössä tulee vain helposti palomääräykset vastaan. Muistan kymmenen vuotta sitten juvalaisisännän kommentteja, kun oli käynyt palopäällikön luona keskustelemassa öljyn vaihtamisesta hakkeeseen: "jossain on konjakkia juotettu ja juotu, paljon..."

Petri

lopetettu heinä on melko pitkää, mitenkähän tuo menee aurasta läpi?? kannattaisko ajaa jollain silppurilla vai meneeköhän tuo aurasta läpi ilman kokoaikaista paatamista. Puimuri ois vielä puhdistamatta, kävi mielessä josko sillä ajelis silpuksi.

Kyllä komppaan edellistä, usein paras tulos tulee kun ei silppua. Niittäminen on vihoviimeinen vaihtoehto, silppuri jos tekee pientä silppua niin vielä menettelee. Lienee kuitenkin turhaa ajan- ja polttoaineen hukkaa.

Petri

Nautapuolella on nyrkkisääntönä, että pinta-alaa kohti voi sijoittaa 1-4 eläinyksikköä hehtaarille, noin emolehmä + vasikka / hehtaari.

Montako eläinyksikköä lampailla menee hehtaarille, niin että laitumet piisaa koko kesän ja myös rehut talvelle tulee.

Vaikeaksi menee, kun monella lampurilla on erinäisiä luonnonniittyjä, maisema- ja perinnebiotooppialueita ja vaikka mitä laitumena. Tietty vielä sekin, mihin aikaan vuodesta karitsoittaa eli ovatko karitsat sisä- vai laidunkasvatuksessa. Puhdas peltolaidunkuvio taitaa olla Lauri Leinosella, www.lampuri.fi , sieltä voinee laskea suhteita jonkin verran?

Petri