http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/puurekkojen-koko-kasvaa-1.28203

Mitäs tästäkin pitäisi olla mieltä. (vai  pitääkö ollenkaan olla  mieltä)

Jotenkin äkkiseltään tuntuu että metsäteille ei ainakaan kaivata yhtään isompia autoja. Perjaatteessa kahden kärryn yhdistelmä tiellä on ihan kätevä mutta millainen logistiikka metsän puolelle sitten.

Pankaas muuten sanoen etttä aiheuttaako ylimääräinen kärry jotenkin enemmän rasitusta tielle kuin esimerkiksi tukkiauton takana  ajava kuorma-auto

Koittaisivat päättää, just saatiin rekat pienennettyä 

Vetävä kone aiheuttaa enemmän rasitusta kuin hinattava ja vauhti lisää rasitusta

Mitäs tästäkin pitäisi olla mieltä. (vai  pitääkö ollenkaan olla  mieltä)

Ei ole järkevää. Nämäkin säästöt syödään moninkertaisesti tieverkoston kustannuksella. Säästöjä hakisin metsäpuolella enneminkin siitä, että yksi korjuuverkosto tekee hommia monelle yhtiölle ja toimii suppealla alueella. Nyt korjuukoneita ajatetaan ympäri maakuntaa ja urakoitsijat poraavat, aiheesta. Pienten leimikoiden tekokin voisi kannattaa paremmin, kun siirtymätaipale olisi lyhyt.

Niin mitenköhän mahtaa olla jos tietäpitkin menee kolme normaalia tukkiautoa tai kaksi kakskärryllistä autoa. Oletuksena tietenkin että akselimassoja ei ylitetä. Tuleeko tielle tästä isosta yhdistelmästä suurempi rasitus kuin useammasta pienemmästä. Mettään tällainen ei sovi kun paino suhteessa vetäviin pyöriin lisääntyy niin matkanteko pättyy.


Sitten tietenkin tulee ohitusmitat  ym vastaan myös henkilöautopuolella.

Niin mitenköhän mahtaa olla jos tietäpitkin menee kolme normaalia tukkiautoa tai kaksi kakskärryllistä autoa. Oletuksena tietenkin että akselimassoja ei ylitetä. Tuleeko tielle tästä isosta yhdistelmästä suurempi rasitus kuin useammasta pienemmästä.
Sitten tietenkin tulee ohitusmitat  ym vastaan myös henkilöautopuolella.

Jos akselimassoja ei ylitetä, niin tuskinpa tulee merkityksellisesti suurempi niin kauan kuin suoraan voi ajaa. Ne ongelmat tulevat käytännössä vain tuolla "ynnä muiden asioiden" osastolta: kohtaamistilanteet, viimeisen perävaunun ja akselin oikominen mutkissa sekä liittymän lyhyys tultaessa suuremmalle tiellä. Ja jos noilla ajetaan tien ollessa kunnolla jäässä, niin eihän silloin mitään jälkiä jää. Kunhan vaan tie on tarpeeksi leveä ettei missään vaiheessa ihan penkalle juodu.

Sorateillä nykyisistä ajoneuvoista ja yhdistelmistä melkeinpä ongelmallisimpia ovat sonta- liete- ja tuorerehukuljetukset. Ne ovat viimeisen kymmenen vuoden kuluessa kasvaneet tukkiautoja suuremmiksi teiden rasittajiksi.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 17.11.12 - klo:13:02

Niin mitenköhän mahtaa olla jos tietäpitkin menee kolme normaalia tukkiautoa tai kaksi kakskärryllistä autoa. Oletuksena tietenkin että akselimassoja ei ylitetä. Tuleeko tielle tästä isosta yhdistelmästä suurempi rasitus kuin useammasta pienemmästä.
Sitten tietenkin tulee ohitusmitat  ym vastaan myös henkilöautopuolella.

Jos akselimassoja ei ylitetä, niin tuskinpa tulee merkityksellisesti suurempi niin kauan kuin suoraan voi ajaa. Ne ongelmat tulevat käytännössä vain tuolla "ynnä muiden asioiden" osastolta: kohtaamistilanteet, viimeisen perävaunun ja akselin oikominen mutkissa sekä liittymän lyhyys tultaessa suuremmalle tiellä. Ja jos noilla ajetaan tien ollessa kunnolla jäässä, niin eihän silloin mitään jälkiä jää. Kunhan vaan tie on tarpeeksi leveä ettei missään vaiheessa ihan penkalle juodu.

Sorateillä nykyisistä ajoneuvoista ja yhdistelmistä melkeinpä ongelmallisimpia ovat sonta- liete- ja tuorerehukuljetukset. Ne ovat viimeisen kymmenen vuoden kuluessa kasvaneet tukkiautoja suuremmiksi teiden rasittajiksi.

Joo, näin se on, tienrasitus tulee auton painosta, kärry ei sinänsä rasita yhtäään enempää.

Ruotsalaiset ovat jo huolissaan, että Suomen metsäteollisuus saa tuosta etua.


Tyngre finska lastbilar dåligt för Sverige
Publicerad 2012-11-16

Ett finskt lagförslag om att tillåta lastbilar med en totalvikt på upp till 76 ton borde Sverige ta efter. Det anser branschorganisationen Skogsindustrierna.

Med det finska förslaget nyttjar man maximalt tillåtet axeltryck, enligt Skogsindustrierna. De skulle gärna se att Sverige följer Finlands exempel.

Dels för att det blir med samhällsekonomiskt lönsamt, dels för att det är en enkel klimatåtgärd då mer kan transporteras med färre bilar, skriver Skogsindustrierna i ett pressmeddelande.

I forskningsprojektet En Trave Till har man i Sverige testat bilar med last upp till 74 ton - med positiva resultat.

Det finska förslaget innebär att svensk skogsindustri får en konkurrensnackdel gentemot den finska.

ATL

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 17.11.12 - klo:13:02

Niin mitenköhän mahtaa olla jos tietäpitkin menee kolme normaalia tukkiautoa tai kaksi kakskärryllistä autoa. Oletuksena tietenkin että akselimassoja ei ylitetä. Tuleeko tielle tästä isosta yhdistelmästä suurempi rasitus kuin useammasta pienemmästä.
Sitten tietenkin tulee ohitusmitat  ym vastaan myös henkilöautopuolella.

Jos akselimassoja ei ylitetä, niin tuskinpa tulee merkityksellisesti suurempi niin kauan kuin suoraan voi ajaa. Ne ongelmat tulevat käytännössä vain tuolla "ynnä muiden asioiden" osastolta: kohtaamistilanteet, viimeisen perävaunun ja akselin oikominen mutkissa sekä liittymän lyhyys tultaessa suuremmalle tiellä. Ja jos noilla ajetaan tien ollessa kunnolla jäässä, niin eihän silloin mitään jälkiä jää. Kunhan vaan tie on tarpeeksi leveä ettei missään vaiheessa ihan penkalle juodu.

Sorateillä nykyisistä ajoneuvoista ja yhdistelmistä melkeinpä ongelmallisimpia ovat sonta- liete- ja tuorerehukuljetukset. Ne ovat viimeisen kymmenen vuoden kuluessa kasvaneet tukkiautoja suuremmiksi teiden rasittajiksi.

Toi on kyllä aika toivoton haave, ihan niinkuin harvennusten tekeminen pelkästään jäätyneen maan aikaan, olishan sitä tehollista peliaikaa nyt ollut useampanakin talvena huimat kaksi ja puoli - kolme kuukautta.

Noin äkkiseltään ajatellen niin euromoduulin perään saisi kytkeä toinen viisakselinen kärry. Kärryn perään tuleva vetokita voisi olla sellainen että se mutkissa siirtyisi ulkokaarteen puolelle jolloin viimeinen kärry ei oikaisisi kauheasti. Käytännössä tällaisten kulkeminen voitaisi rajoittaa vaikka kantateille mutta valtava kuljetusetu saataisi aikaiseksi.


Perjaate taas että yksi ihminen veisi enemmän tuotetta.

Tuskin kyseessä rekat. Tukkirekkoja on käytössä lähinnä puhelintolppakuljetuksissa.

Pidemmät yhdistelmät voisi hyvinkin tulla kyseeseen puuterminaalien välille, tai rata-kumipyörä lastauspaikkoihin. Metsäteille tuskin kannattaa värkätä pitempiä yhdistelmiä, kraana ei ylety tai eri kraana-auto ei ole kannattava joka paikassa.

Nykyset Scaniat jaksavat kyllä viedä yhden nipun lisää ja tekniikka hoitaa jarrutustasapainon ja -tehon. Jos taas vetäjänä Volvo niin parempi unohtaa, hidastaa liikennettä liikaa.

Siitä vaan mun puolesta, kunhan teho/paino-suhde ei kärsi. Suurempia akselipainoja en kannata, ne rikkovat sivukylien tiet ja niitä ei ikinä enää rahan puutteen takia korjata.

Kärryjä voi vedellä yksittäin isommalle tielle ja rakenttaa sitten junan. Siirtyyköhän tuollaisella junalla vedossa painoa nupin taka-akselille? Tuolloin siinä olisi vedossa suurempi akselipaino kuin puntarilla ja tie rasittuu enemmän.

Kyllähän taas on puutaheinää tehty kirjoituspöydän ääressä ja paljon.

-käytännössä tulisi kysymykseen 4+5 -akselinen yhdistelmä. Auto pitäis olla häntäohjaava, perusakseliväli vähintään 4,3 m, lyhyempi on kauhea ajaa.

-investoinnit kalustoon kaikkine rengaspainesäätöineen olis luokkaa 100 k€

-metsäyhtiöiden hinku on pudottaa taksoja nykyisestä n. 16%

MISSÄ PISNES? No siellä leveiden kravattien luona...

-5-akselinen kärri pitäis olla jäykkärunkoinen hydraulisella takatelin siirrolla. Tyhjäpaino luokkaa 8500-9500 kg -> hanurista.

-5 akselinen kärri kelvoton tuoda metästä, jos ei ole kunnon mettätiet, joita ei todellakaan ole paljoa.

-häntäohjaava auto on kallis ostaa ja huoltaa.

-jos on tarkoitus tuoda nykymallin mukaan 3 nippua pitkää tavaraa ja siihen nettokuorma 50+ tonnia, niin ainoat puutavaralajit, millä onnistuu, on mät ja kov. Jos on tehty pätkää ni ei onnistu aina noillakaan.

-jos korkeutta lisätään 4,4 metriin, niin todella paljon valta- ja kantatieverkollakin olevia alikulkuja menee kierreltäväksi.  Pienemmällä tieverkolla nuo releet on harvase päivä nurin. Ei ole herkkua nykyäänkään.

Koko touhu on taas kerran sieltä mihin päivä ei paista.

Mun järjen mukaan puukuljetuksissa ainut järkevä tapa on laittaa sen kolmiakselisen täysperävaunun taakse kita mihin kytkee toisen kaksakselisen kärryn tai sitten normaalin "vasikan" näköisen kärryn mihin menis saman verran puuta kuin nuppiinkin.

Perjaatteessa työjärjestys voisi olla sellainen että tämä toinen kärry jätettäisi tulomatkalla johonkin ja käytäs normaalilla yhdistelmällä hakemassa kuorma sitten paluumatkalla napattais toinen kärry perään ja heiteltäis nupin kuorma siihen toiseen kärryyn ja haettaisi nuppiin uusi kuorma ja senjälkeen vietäis koko komeus sahalle. Vaatinee vaan eu muutoksen.

Tätä erinäköisten yhdistelmien vieminen mettään on kokeiltu ja vielläkin se 3+4 akselinen toimii parhaiten.

investintina ei vaatis kun vetokidan ja sen toisen kärryn.