Lainaus käyttäjältä: Rami - 13.08.09 - klo:10:15

Palstalla yritetään hakea ratkaisua kannattavuusongelmaan keräilykustannuksista, mitkä ovat mielestäni hyvin marginaalisia tässä markkinatilanteessa. Tuntuu solidaarisuus olevan täysin loppunut alalla, jos maitoa ei pystytä hakemaan niiltä 200-400 litraa tuottavilta tiloilta, joita on joka päivä entistä vähemmän ja varmaan haluaisivat mahdollisuuden tuottaa maitoa eläkeikään tai muuhun lopettamispäätökseen saakka.

Olisi hyvä pitää mielessä, että myyntihintan muutos on oleellisin kannattavuuteen vaikuttava tekijä. Jos niin tiukalle menee, että pieniltä tiloilta keräily täytyy lopettaa on parempi lopettaa koko toiminta tai saattaisi olla nykytilanteessa suurempi vaikutus isoilta tiloilta tapahtuva keräilyn lopetus.

Olet tietysti oikeassa tuossa että "haluaisivat mahdollisuuden" jne jutussa mutta tuosta marginaalisuudesta voidaankin sitten olla montaa mieltä. Jos ajatellaan vaikka että haetaan tuo 200 litraa kerralla kuten mainitset. Jos mennään 30 sentin tilityshinnalla niin maidon arvo on 60 euroa. Jos  keräilyauto tekee sen takia 50 kilometrin lenkin ja 0,50 kilometri niin se on 25 euroa ja siihen kuskin tunnin palkka toinen 25 euroa kuluineen niin se olisi jo 50 euroa. Siinä ei enää paljon jää yli maidon arvon. Eli kun haetaan niin hakukustannus on sama kuin maidon arvo. Ja tuo on poissa muiden tilityksestä. Että marginaalinen ja marginaalinen? Vertailun vuoksi vaikka iso tila jolla haetaan vaikka 2.000 litraa kerta. Maidon arvo 600 euroa ja hakukustannus edelleen samalla etäisyydellä jne tuo 50 euroa eli hakukustannus 3 senttiä per maitolitra kun se tuolla pienellä tilalla oli 25 senttiä per maitolitra. Ihan näin yksinkertainenhan asia ei ole koska logistiikan suunnittelu ja tehokkuus ja mm monta lähekkäin olevaa pientä tilaa vastaavat lähes yhtä iso jne mutta kyllä suunta on aika selkeä eli jos on pieni tila kaukana muista tiloista pitkän etäisyyden päässä meijeristä niin hakukustannus on kaikkea muuta kuin marginaalinen.

Ihan vaan noista kuljetuskustannuksista. Eipä liiku rekka 50s/km vielä mihinkään. Velipojalla on kuljetusfirma ja sillä taksa reilusti yli euron kilometri. Ja se kilometri velotus kyllä sisältää kuljettajan palkankin.
Ja muuten kaikkine kuluineen kuljettaja tulee maksamaan firmalle keskimäärin 30€/h.   

Niin että tuo 50km maidonhaku reissu maksaa reilusti enemmän kuin 60€.             

Meillä tuli emojen kavereiksi pari highlandcattlea. Nyt tarvis jostain sitten hankkia tai lainata sonni.

Mutta varsinainen asia. Ne on reilu kolme vuotiaita ja tuskin on sorkkia koskaan hoidettu. Ilmeisesti näillä tytöillä ei ole koskaan leikattu sorkkia, kun sorkat on tosi pitkät ja menee aika pahasti kieroon.
Itsellä emojen sorkat on hoidettu ajallaan, eikä niissä ole ollut mitään ongelmia. Eli mitenkäs naudoilla on. Kasvaako naudoilla sorkan sisällä samassa tahdissa verisuonet ym. samaan tapaan kuin esimerkiksi koirilla. Eli jos kynnet on päästänyt liian pitkiksi, niin niitä ei enää voi leikata tarpeeksi lyhyiksi
Siis tuleeko sorkista enää kunnollisia?

Nyt kiinnostaisi tietää tuo viljelyhistorian tausta. Miten on mahdollista, että kumpikaan ei ole ollut asiasta tietoinen. Onko teidän isillä ollut joku saunasopimus vai mistä tämä juontaa juurensa?

Siinäpä se. Isä elää ja järki pelaa vielä hyvin, ja sanoi että siitä lähtien kun on sukupolven vaihdoksen jälkeen 50-luvun puolivälistä viljellyt, niin on sen mukaan viljellyt mitenkä aikaisemminkin on rajat menneet. Ja siitä taakse päinkin silloin kun vanha pappa vielä viljeli, niin samaa rajalinjaa oli pidetty rajana. Ja sanoi että oli sitä joskus ihmetellyt, että mikä se toinen rajapyykki on, kun ei siinä pitäisi mennä mitään rajaa, mutta ei sitä sen kummemmin oltu koskaan ihmetelty, kun ei naapurin kanssa koskaan ongelmia ollut. Eikä kuulemma kukaan ollut missään vaiheessa osannut kukaan edes epäillä, että rajalinja olisi ollut väärä. Ja minä tietenkin vielä vähemmän.

Ainoa asia minkä keksii mistä tämä voi johtua, on se, että torppien erotuksen yhteydessä on tapahtunut mittaus virhe jota kukaan ei ole koskaan ennemmin huomannut. Muuta mahdollisuuttahan siinä ei oikein voi olla.

Ja sehän on varmasti sanomattakin selvää, että omasta pidetään kiinni ja haluan tuon hehtaarin verran itselle viljelyyn, kun se kerran maanmittauslaitoksenkin mukaan minulle virallisestikin kuuluu.  Mutta en vieläkään ole keksinyt miten esitän naapurille asian siten, että välit eivät mene poikki.

Tästä meidän ohimenevän tien varresta valtio kävi pakkolunastamassa parin metrin siivut molemmin puolin tietä. Ja sama homma on tehty tai tehdään kaikille valtion teiden varsilla oleville maille.

Mutta varsin mielenkiintoiseksi asia selvisi tässä yhteydessä. Eli samassa yhteydessä tietenkin maanmittauslaitoksen porukka tarkisti rajapyykit.
Ja olikin aika yllätys, kun yhden rajalinjan pyykki oli melkein keskellä naapurin parin hehtaarin peltolohkoa. Elikkä naapuri on ainakin neljäkymmentä vuotta viljellyt noin hehtaarin verran meidän maata.
Tarkistin sitten maanmittauslaitokseltakin, että raja varmasti kulkee siinä paikassa mihin se nyt on mitattu ja sieltä vakuutettiin, että linjaus on varmasti oikea.

Ja syy miksi aikaisemmin rajalinjana pidettyä linjaa on pidetty oikeana rajalinjana on mitä ilmeisemmin se, että ojan vieressä on siinä kohtaan ollut ihan kivipyykin näköinen kivi. Maanmittauslaitoksen kaverit sitä kiveä pitkään tutkivat ja tulos oli, että se oli vain maakivi joka sattui vaan olemaan kivipyykin näköinen.

Eli onkos ehdotuksia miten käyn esittämässa asian naapurille. Tietenkin tämä on ollut aivan tahatonta molemmin puolin, mutta tietenkään en anna naapurin enää viljellä meidän puolta tuolta lohkolta, vaan otan sen itselle viljelyyn, jos ei siitä aiheudu heille mitään ongelmia. Mitenkäs siis on, seuraako siitä heille esimerkiksi jotain tuki seuraamuksia tai jotain vastaavia ongelmia. Koska heillä ei tietenkään ole siitä ikinä ollut eikä voinut ollakaan mitään vuokrasopimusta.

Lainaus käyttäjältä: Puppugeneraattori - 18.07.09 - klo:10:59

Silti geenimuuntelun vastustaminen sillä perusteella että "Monsanto on pahuuden ruumiillistuma" on järjetöntä. Geenimuuntelulle pitää antaa mahdollisuus, valtioiden pitäisi ottaa tämä asia haltuun, eikä antaa sitä kansainvälisille suuryrityksille.
Geenimuuntelu sinänsä ei ole "hyvä" tai "paha" asia, se vain on sellaista kuin on, se on tiedettä, sitä ei pidä leimata yhtään miksikään.

Ja nykyisessä tilanteessa, missä väestönkasvu kirii koko ajan edelle ruuantuotantoa, on kaikki keinot otettava käyttöön ja yksi näistä mahdollisuuksista on juuri gm-tuotanto. Voisi olla ihan fiksua juuri geenimuuntelun avulla YRITTÄÄ kehittää kasveja, jotka tulisivat toimeen ja antaisivat hyviä satoja niukemmallakin lannoituksella.

Totta kai geenimuuntelussa on omat riskinsä ja vaaransa, mutta ihmiskunta tekee suuren virheen, jos koko geenimuuntelu ja tutkimus heitetään romukoppaan.

Itse näen siiinä enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. joten tässä mielessä kaikki nämä gm-vapaaksi vyöhykkeeksi julistautumiset ovat mitä suurinta typeryyttä.

Laboratoriot ja muut tarkoin eristetyt koealueet ovat täysin eri asia kuin pellot, vapaa luonto, eläimet ja ihmiset. Ei nyt jälleen kerran unohdeta sitä. Mitä taas tieteeseen tulee, niin GMO on jo nykyisellään miljardiluokan bisnes. Geenimuuntelulle on siis annettu jo ns. hieman enemmän kuin vain mahdollisuus. Esim. USA:ssa kansalaiset kirjaimellisesti pakotetaan syömään muunneltua, koska merkintäpakkoa ei ole. Ja miten naiivisti voit kuvittelet että itsenäiset valtiot voisivat syrjäyttää Monsanton kaltaiset yritykset, kun kyseinen laitos pyörittää jo maailman mahtavintakin supervaltaa miten haluaa? Hah.

Maailman ruokapula ei todellakaan ratkea GMO:n avulla. Se ratkeaa itsenäisten valtioiden omalla riippumattomalla maataloudella.

Tutkimusta ei pidä heittää romukoppaan, mutta niin kauan kun monopoliasemassa tekijänä alalla riehuu Monsanton kaltainen rikollisorganisaatio olisi kaikkien maailman valtioiden syytä julistautua GMO-vapaiksi mitä pikimmiten.

Yhtälaillahan Suomalaisetkin jo pakotetaan syömään geenimuunneltua. Sikojahan on jo pitkään ruokittu rehuilla joissa käytetään gm-soijaa. Siksipä en olekkaan enää muutamaan vuoteen syönyt muuta kun luomutuotettua sikaa.
Mutta sitä en sitten tiedä miten muitten eläinten rehuissa on tuota gm-soijaa käytetty.

Mielestäni pitäisi olla ehdottomasti merkintä pakko, jos on käytetty jotain gm komponenttia. Kyllä kuluttajalla pitäisi ehdottomasti olla vapaus päättää mitä moskaa syö.
Mutta hämärästi muistelisin, että rakkaat päättäjämme tekivät päätöksen siitä, että merkintä on vapaaehtoinen.

Itse olen kokeillut kevytmuokkausta lautasäkeellä ja kultivaattorilla. Ja kumpikaan menetelmä ei sovellu ainakaan savimaille. Multavammilla mailla tuntu toimivan paremmin, mutta ei sielläkään kyntämisen veroisesti.
Useempana vuotena kevytmuokkausta kokeiltiin ja joka vuosi sadot oli huomattavasti pienemmät kuin kynnetyillä mailla ja rikka ruiskutuksia joutu tekeen kielikeskellä suuta.

Suorakylvöäkin kokeiltiin kolmena vuonna parhailla kappaleilla noin parinkymmenen hehtaarin alalla. Mutta se se vasta surkee menetelmä ainakin näille savimaille oli. Hehtaarisadot laski sekä määrässä, että laadussa vuosi vuodelta. Ja meinas rikkojen kanssa mopo karata kokonaan. Mutta kynnöllä noikin pellot sai pelastettua. Eli kyllä tuossa suorakylvö systeemissä aika paljon vielä on kehittämisen varaa.

Muutenkin olen tuota suorakylvöä sivusta seurannut reilusti yli kymmenen vuotta. Elikä naapuri hankki ensimmäisen suorakylvökoneensa vuoden 1995 paikkeilla ja siitä asti on suorakylvöä harrastanut. Ja kylvi muummoassa meidän suorakylvö kokeilut.
Ja kyllä naapurinkin pellot on mennyt huonompaan suuntaan joka vuosi. Sato tasot on laskenut vuosi vuodelta ja useampaan vuoteen ei ole laatu riittänyt kuin rehuviljaksi. Ja nyt viime vuosien aikana pellot on päässyt niin pahasti rikkojen valtaan ettei ruiskutuksilla enää tahdo olla tehoa. Tiedä sitten johtuuko siitä, että on käyttänyt liian kauan samoja aineita ja rikat on tullut resistenteiksi.
Ja yksi asia mitä en usko alkuunkaan. On väitteet suorakylvön vesitalouden hyödyistä. Meillä on virekkäiset peltolohkot joittenka korkeusasema on miltei sama ja maan laatu aivan sama. Aina kun tulee kovia sateita ja pelloille tulee isoja lammikoita, niin meidän kyntämällä viljellyllä pellolla lätäköt imeytyvät muutamassa tunnissa, kun taas naapurin suorakylvetyssä pellossa lätäkköjen häviäminen kestää aina reilun vuorokauden.

Mutta tällä en halua täysin tyrmätä suoraviljelyä. Olen nähnyt todella hyviäkin jo kauan suoraviljeltyjä peltoja, joissa sato ja laatu eivät häviä paljoakaan perinteisellä tavalla viljellyille.
Mutta sen tyrmään, että suorakylvö sopii maalajille kuin maalajille.
Joten kyllä se on edelleenkin millä tahansa maalajilla kyntämällä viljeltävä maata, jos haluaa huippusadon sekä määrällisesti että laadullisesti.

Mutta semmoinen asia noista kokeiluista jäi, että puintien jälkeen ensin vedän kultivaattorilla ja sitten mahdollisimman myöhään kynnän. Näin on rikat saanut pysymään täysin kurissa. No meillä tietenkin rikkojen kurissa pysymisestä iso osa lankeaa hyvälle nurmikierrolle.

Lainaus

http://kuvablogi.com/blog/17525/1/

Minulla on juuri tuollainen lato kuin kuvassa 4 mutta ritiläpohjalla. Olen täyttänyt sen heinälietsolla ovien läpi kokoojakärrystä. Onko kenelläkään arviota mitä siltanosturi maksaisi tuollaiseen rakennukseen? Jänneväli vain noin 6 metriä viistopylväiden välissä ja sivuliike n 15 metriä. Ajatus olisi siltanosturilla tiputtaa heinät kuivaajasta lattialle ja paalata talvella pikkupaaleihin.

Mistä voisi tiedustella siltanosturia ja minkähänhintaisia koko kapine olisi? Nostokapasiteettia en tarvi paljoakaan, joku sata kiloa heinäkouran kanssa. Plussaa olisi suursäkin nostomahdollisuus (800 kg) muttei välttämätöntä.

Aika näppärä systeemi sinulla. Mitenkä olet järjestänyt tuon paalien järjestämisen lavalle? Käytkö itse järjestämässä aina vähän väliä, vai onko siellä joku lavalla kokoajan?

Olisi mielenkiintoista nähdä video tuosta.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 21.06.09 - klo:12:11

Lainaus käyttäjältä: gonemies - 21.06.09 - klo:10:30

Kyllä pistäisi vähän yskittämään,jos tytär toisi jonkun kepappi-yrittäjän näytille ja kertoisi vielä maksaneensa tämän velat pois...

Ei toisaalta vielä pelkoa muutamaan vuoteen.

Tyär on 18, riskit alkavat allekirjoittaneella kohta realisoitua...

Mietin vain, kun omassa suvussakin on aikanaan noita ameriikan-siirtolaisia - minkälaisiksi neekereiksi heidät siellä aikanaan katsottiin...

Petri

Joo, kannattais kuvitella, että joutuis Suomesta lähtemään pakoon
jotain sotilasjunttaa vaikka afrikkaan, ei osais kieltä, ei tuttuja ja
paikalliset potkisivat persuksille.  Eikä oikein tietäis, missä on.

Saattais mielipiteet muuttua.

No, totta puhuen, somalit on kyllä pilanneet
maahanmuuttajien maineen.

Vois antaa maahantuloluvan, jos pystyis osoittamaan,
että työllä itsensä elättää.

Vai että pitäisi lähteä raukkamaisesti pakoon kotimaastaan. Mikäs punikki petturin jälkeläinen sinä olet, kun kehtaat edes sanoa että suomalainen lähtisi pakoon.
Oikea Suomalainen mies ei jätä kotimaataan pulaan. Jokaisella on velvollisuus taistella kotimaassaan ja kotimaansa puolesta. Mikäs sen kunniakkaampi kuolema kuin kotimaansa puolesta kuoleminen.
Tärkeimmät arvothan ovat koti, uskonto ja isänmaa.
Karkureilla ei ole mitään arvoa. Niihin ei kannata edes kallista luotia tuhlata.

Lainaus käyttäjältä: viljelyexpertti - 21.06.09 - klo:12:41

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 21.06.09 - klo:08:13

Suomen kansalaisuus tulee kalliiksi maahanmuuttajalle. Maahanmuuttoviraston tietoon ei ole tullut viime vuosilta yhtään tapausta, jossa Suomen kansalaisuutta hakeva olisi vapautettu hakemuksen käsittelymaksusta. Kansalaisuuspäätöksen saaminen maksaa 400 euroa, sai sitten myönteisen tai kielteisen päätöksen. Päälle tulee vielä pakollinen kielitutkinto, jonka perusmalli maksaa 77 euroa.
=
Kyllä se vaan on hemmetin hyvä juttu, että SuoKustan sekulisakilla on jo valmiiksi syntyessään Suomen kansalaisuus... muuten sitä ei tulisi ikinä 

Minun mielestäni aivan liian halpaa!  Suomeen pitäisi olla kaikilla sisäänpääsy maksu, jonka suuruus olisi vähintään 100000€. Ja jos mielisi vielä kansalaisuutta, niin sen pitäisi maksaa vähintään 4000000€ ja tietenkään neekereille sitä ei myönnettäisi ollenkaa.

Mikäs siinä... se koskisi sit myös meitä... ku ollaan muualle änkeämässä... lomailemaan esmerk 

En ole ulkomailla käynyt enkä käy! En ymmärrä miksi kukaan haluaa kotoaan pois varsinkaan lomilla. Silloinhan siellä kerkiää jotain tekemäänkin. Telkkarista näkee ihan tarpeeksi maailmaa.
Mielestäni jokainen joka haluaa ulkomaille niin menköön, mutta takaisin ei ole asiaa. Ei muuta kun rajat kiinni.
Ei vaarini, eikä hänen sotaveteraani toverinsa haavoittuneet ja kuolleet siksi, että tänne otetaan neekereitä ja muuta pohjasakkaa. He taistelivat SUOMEN ja SUOMALAISTEN ja ennenkaikkea SUOMALAISEN elämäntavan puolesta.

Suomen kansalaisuus tulee kalliiksi maahanmuuttajalle. Maahanmuuttoviraston tietoon ei ole tullut viime vuosilta yhtään tapausta, jossa Suomen kansalaisuutta hakeva olisi vapautettu hakemuksen käsittelymaksusta. Kansalaisuuspäätöksen saaminen maksaa 400 euroa, sai sitten myönteisen tai kielteisen päätöksen. Päälle tulee vielä pakollinen kielitutkinto, jonka perusmalli maksaa 77 euroa.
=
Kyllä se vaan on hemmetin hyvä juttu, että SuoKustan sekulisakilla on jo valmiiksi syntyessään Suomen kansalaisuus... muuten sitä ei tulisi ikinä 

Minun mielestäni aivan liian halpaa!  Suomeen pitäisi olla kaikilla sisäänpääsy maksu, jonka suuruus olisi vähintään 100000€. Ja jos mielisi vielä kansalaisuutta, niin sen pitäisi maksaa vähintään 4000000€ ja tietenkään neekereille sitä ei myönnettäisi ollenkaa.

Tuota suoli24:jää katselin, ja siellä joku kirjoitti nurmisäilörehuksi merkitystä nurmesta.
Meillä on vähän samanlainen homma. Eli vieressä olevia naapurin säilis lohkoja on käytetty rehun teon jälkeen laitumena meidän eläimille. Ja ainakin aikaisemmin se on ollut sallittua rehun teon jälkeen. 
Mutta nyt kun asia pisti silmään, niin alkoi vähän epäilyttää että onko asia muuttunut tälle vuodelle, kun en suoraa vastausta löytänyt mistään. Nyt juhannuksen aikaan pitäisi kanssa mennä aitaamaan kahdeksan hehtaarin lohko tuosta naapurista.
Joten faktaa olisi hyvä kuulla. Eli eikös se ole samanlailla mitenkä aikaisempinakin vuosina. Eli sallittua.

oisko öljytynnyrin puolikas kumminkin halvin? Mitä haittaa jos sinne sataa, no sinne sataa ja kivennäinen paakkuuntuu, mitä sitten? Syöhän ne nuolukivennäisiä! Eikö teillä ole parempaa käyttöä rahoille kun hilavitkutin klik-klak kivennäiskaukalot? No tietty tundratuilla voi ostaa mitä vaan

Voi joittenkin mielestä olla hilavitkuttimia. Mutta ainakaan meidän tytöille ei kelpaa kastunut ja paakkuuntunut kivennäinen, vaikka nuolukivi kelpaakin.
Eli aikaisemmin meillä oli kivennäiset avoastiassa laitumella ja hyvin kävi kaupaksi kuiva tavara. Mutta kun pikkuisenkin kivennäiset kastui, niin syömättä jäi loput.
Nyt laitumella on itse tehdyt kivennäis automaatit joissa tavara pysyy kuivana, ja kyllä taas kelpaa.

Lainaus käyttäjältä: RETU - 05.06.09 - klo:11:59

Uusimmassa KM:ssä oli juttua.
vaihto ehto apilalle onko kellään kokemusta viljelystä.
parhaissa olosuhteissa juuret yltävät yli neljään metriin tukkiikohan salaojat?

Kokemuksia Etelä-Savosta. Salaojien tukkeutuminen on urbaanilegenda. Ensimmäiseen talveen kannattaa satsata eli kylvö sopivan heinäseoksen kanssa ilman suojakasvia. Niukka lannoitus, kylvö ajoissa. Jos savikka ym. uhkaa, niin latvonta pitkään sänkeen heinäkuun alussa, elokuun puolivälissä saa jo normaalin sadon. Myöhempinä satovuosina useasti kakkossato on ykköstäkin parempi. Mailanen versoo myös "vanhan" kasvupisteen alapuolelta ja talven jälkeen tilanne voi  näyttää pahalta, mutta syyssadossa mailasta on helposti liikaakin, valkuaista tulee enemmän kuin tarpeeksi.

Eka talvesta jos selviää, niin selvästi apilanurmia pitkäikäisempi.

Petri

Voisitko täsmentää. Mitä tarkoitat latvonnalla pitkään sänkeen? Säilörehuntekoako ja niittämällä korkealta? Kuinka korkealta maasta?
Minkälaisiin valkuais määriin sinimailasella päästään? Entä siemenen saatavuus?

Laki muttui pari vuotta sitten ja siitä saakka niitä on saanut taas myydä.
Mutta yksityisille tolppia ei saa myydä. Ja niitä saa myydä/käyttää ainoastaan maatalous rakentamiseen ja y-tunnus on löydyttävä.

Juuri viime keväänä ostin kuutisenkymmentä tolppaa eräältä sähkölaitokselta. Siinä vaan on sellainen homma, että nuokin tolpat varasin noin vuotta aikasemmin. Ne meinaan myy niitä varaus järjestyksessä.

Lainaus käyttäjältä: kurja renki - 12.05.08 - klo:15:22

oon vaan kattellu meinaan tota hullua touhua

Pitäisikö sitten olla  erikseen sekä isot koneet isoille lohkoille, että pienet koneet pienille lohkoille 

Niittourakointia olen tehnyt samalla perhosyhdistelmällä kaikilla lohkoilla 0,14-17ha kokovälillä. Tottakai ihanne olisi jos kaikki lohkot olisivat >5ha suorakaiteen muotoisia talouskeskuksen ympärillä.....

Mitä järkeä viljellä tollasta 0,14ha lohkoa? Ei mitään minun mielestäni. Itsellä pienin lohko 7,23ha lukuunottamatta 2700m2 pihanurmikkoa joka on hvp peltoa.