Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ferrari ja Porsche mainio yhdistelmä. Olisko se niinku Fentti ja Valtra tuolla traktori osastolla. Hyvältä maituvat niin Limppari kuin muutkin liharodut ei siinä mittään ihmeellistä ole mutta kun väitetään, jotta hienosyinen ja rasvaton liha on parempaa kuin muut niin silloin mennään metsään. Nyt on kauppoihin tullut paisteja jossa on makurasva mukana ja rasvahan on se, joka saa maut luikenemaan. Kaikille pihviroduille on varmasti tilaa suomessa ja jokaisella voi olla oma suosikkinsa, mutta mistään rodusta ei pitäisi mennä väittämään ehdottomasti parhaana ja ainoana oikeana. Tärkeintä olisi saada kuluttajat ymmärtämään että lihat maistuu erilaisilta eikä vaan ole eri hintaista.
UGH!
Ei muuta, mutta Li ei ole hienosyistä, kaukana siitä... rasvatonta toki. 
"Limousin on omiaan vähärasvaisen laatulihan ystäville. Liha on hienosyistä, joten se ei tarvitse sisäistä rasvaa mureutuakseen." Lähde Lihatukku Tamminen. Muita vastaavia kommentteja tukuittain jos viitsii perehtyä.
Kreivi on vissiin maistanut palutuksena tullutta limousin-angus nautaa, joka on perinyt limppari-isänsä rasvattomuuden ja ab-emänsä karkeasyisen lihasrakeneen.
Moni kuluttajakin joutuu harhaan kun rotulihaa myydään pelkän isärodun perusteella.
Tämän vuoksi toiminnassamme on ensimmäisenä Suomessa lisätty vaatimuksia myös emän rotupuhtaudelle.
Harhaan johtajia ovat myös Limousin kasvattajat kun puhuvat vain mureudesta ja lihassyistä kun pääasia on kuitenkin maku.
Ja totuus löytyy esim. täältä katso sivu 13.
http://issuu.com/mttelo/docs/maaseudun_tiede_3-2011?mode=window&viewMode=doublePage Kyseessä on Ch ja Ch/risteytys mutta samaa voi sanoa myös Limousinista. Niin ja Ab maistuu myös paremmalle kuin Limousin.
No joo, kuluminen on vissiin kiinni ajotyylistä. Meidän talon naisväki kelasi sitikan mittariin 155 000 km ennen kuin piti Misukat vaihtaa uusiin. Kilometreistä tietysti tuli osa talvikeleillä ja talvirenkailla, mutta silti hyvin kestivät ja koko oli 195/65-15. Nyt Audin Dunlopit on finaalissa 60 000 km jälkeen ja koko on 235/45-17, mutta lienee juniorin ajotyylillä jotain syytä moiseen kulumiseen.
koneena on nyt 6350ht pikkasen viritettynä semmonen 115-120 hepoa mites on luuletteko liikkuvan vai pääseekö itku?
jontikan paalain tuolla kulkee kivasti ennen viritystä tuppasi hyytymään.
Jos paalaimen kanssa menee traktori vaihtoon aikas kallis paukku....
Aikoinaan yritin 110-90 Fiatilla josta oli syöttöjä lisätty paalata Agronicilla. Tasaisella ja lievässä vastamäessä ei mitään ongelmia, mutta kun vastamäki kasvoi vähänkään isommaksi homma meni mateluksi. Nyt käytössä 150 heppanen NH ja sekin tuntee vastamäen mutta homma kuitenkin pelittää. Muuttuvakammioinen paalain tai pohjanmaan lakeudet toimivat 110 -120 heppasella, varsinkin jos puhutaan vanhoista tehoista eikä tämän päivän poneista.
Kyllähän niitä hankaus levyjä on saanut puimuriin kuin puimuriin.
Joskus muinoin kaiketi käyttivät ohrankin puinnilla jos vihneet oli tiukassa ja kuivattiin lavakuivurissa missä vihneet ei hioudu kuten kiertävässä.
Silloin kuivana vuonna olikohan se 2006 tai sinnepäin oli ohrassa vihneet niin tiukassa, jotta Sampo tarvitsi hankauslevyn. Vanhoissa sampoissa (1984) on hankauslevyjä kaksin kappalein helpommassa tapauksessa laitetaan yksi ja apilalle kaksi ja puhdasta tulee. Sampoon, ainakin meillä on täysin käsin urkitava paikalleen ja sokalla lukittava kiinni.
Minulla on autotallissa lämpöpumppu. Tallin koko on noin 100 m3 ja lämpöpumpun teho riittä pitämään plussalla -20 asteeseen ja sen jälkeen tehot loppu täysin. Naapurilla on konehallissa klapikäyttöinen lämmitin, johon hän ollut erittäin tyytyväinen. Aamulla pökköä pesään ja koko päivän lämpöä riittää. Tuo klapi systeemi toimiakseen vaatinee että päivittäin hallissa työskenellään, ettei asioikseen tärvitse mennä lämmittämään.
Voit tulla ihan vapaasti kattomaan millasia on mäkin "mytyt"
paalit on täysin muodossaan vaikka varastoin niitä kolmea varvia kylelläs eikä tartte kolme deetä
Yks urakointi paikka just sano et meinaa olla 8050 vallun perse köykänen vaikka oli puntti nostolaitteis 
aikamoisia myttyjä 
Niinpä niin vesimunia taisivat olla, joskus tuntuu ettei esikuivatusta hallita tai sitä kautta saatu säästö ei kiinnosta, siinä 17,5% muovitus säästökin jää toiseksi. Ja tuskin millään paalaimella saadaan kunnolla esikuivatetusta rehusta yli 700 kg paaleja, tai ehkä jos halkaisija on 180 cm.
Kyseisellä koneella niitellyt vuodesta 1997 ja parina viime vuotena on ollut muutaman kerran kyseinen ongelma. Yleensä kun on ohutta ja pitkää luonnon heinää niitetty hitaalla ajonopeudella. Koneessa joskus esiintyy ilmiö, jotta uloimmaiseen karhottimeen kertyy heinää, joka sitten mällinä putoaa pois ja epäilen kiertymisen johtuvan tästä tukoksesta. Karhottimen ja yläpellin väliin pakkautuu heinää, joka todennäkoisesti jarruttaa heinän vauhtia. Niistä varaosista voisi sanoa sen, että niittopäälle menevä akseli rungon sisällä ja noin kymmenkunta murskaimen sormea on pitänyt uusia 15 vuoden aikana niin ja tietenkin terät vuosittain.
Kestääkö paluuaurassa miten kauvan käännön laakeri?
Jos muistaa rasvata niin sanoisin jotta ikuisesti. Kuhnia pyöritellyt nyt 18 vuotta eikä laakereita mennyt.
18 kierrosta? 9 kerrosta muovia? Ihanan halpaa......
ei vaisenkaan vaan paalin peittymiseen menee 6 kierrosta ja 50% limityksellä siitä tulee 2 kerrosta niin kun käärintävarsi on pyörähtänyt 18 kierrosta niin on 6 kerrosta muovia. Toista ja kolmatta satoa ajetaan sitten 12 kierroksella eli 4 kerroksella
12 kierrosta kahdella esikiristimillä on 6 kerrosta muovia ainaskin mchalella
niin ja mäkkäri käärii kuutta kerrosta tasan 30s
Mitenkäs leveätä muovia se mäkkäri käyttää, jos oletetaan, että paalikammio (minulla) on 125 cm halkasija niin paali ulos tulessaan on 130 cm, josta seuraa ympärysmitaksi 3,14 x 130 = 408,2 cm ja ainakin minun käyttämä muovi on 75 cm ja 70 % esikiristyksen jälkeen paalin pinnassa noin 56 cm leveänä ja kun jaetaan 408/56 =7,3, joten yhteen kierrokseen menee 7,3 kierrosta, jos ei haluta kalakuviota keskelle paalia ja jos halutaan 6 kerrosta löytyy vastaus kaavasta 6 x 7,3 = 43,8 ja kahdella varrella se on 22 kierrosta, jos ymmärrän matematiikasta mitään. Vai onko teidän paalit pienempiä vai ettekö käytä esikiristystä käärinnässä.
Vicon/kuhn-miehet ei ymmärrä karhotuksen monia hyviä ominaisuuksia... Ilmeisesti kuhni ei kykene nielemään paksua karhetta ja lisäksi sillä jää paalit löysisksi. Ei pitäisi yleistää, jos omalla paalaimella ei karhotuksen jäljiltä onnistu...
Kun on kerran paalannut karhottimen jäljiltä, ei paluuta entiseen ole. Mchalella 45-50 paalia tunnissa ihan arkipäivää karhottimen jäljiltä.
urakoija näkyi naapurissa kiinteällä viconilla paukuttavan 1,5 min/kpl tahtia 3 d päällä...
...eli tienäs 360 ekua tunnissa...
...tuntihinnalla 200 ekua paalauksen hinta olis vitosen...
...eikä tätä kestelua edes olis tarvinnu aloittaa...
Mutta aloititpa kuitenkin....
Tarkista onko anturi riittävän lähellä/oikealla kohdalla. Vanhemissa koneissa tulee mekaanisia välyksiä ja rinnepelloilla saattaa kaltevuuden suunnasta riippuen olla anturi liian kaukana. Aikoinaan Agronicilla paalatessa sai säädellä sekä pöydän, että sidonnan antureita lähemmäs, jotta homma pelaisi.
Minulla oli Agronic vm2001 ja siinä sen lisäksi, että sulloja palautti tavaraa noukkimelle karhon olessa samantapainen kuin nyt, eli pitkää ja karheaa heinää isossa karhossa, ja olikohan se kolmannen ja neljännen rullan väliin (etupuolella) puski heinää ja jumitti rullat ja ketju, joka kosketti vain kolmea hammasta hyppi yli kovaa pauketta pitäen. Ketjun kiristin on siinä etupuolella kotelossa ja siinä ei ole mitään mistä voisi päätellä sen kireyden. Kiristin ketjua sen minkä uskalsin ja terät pois päältä, jonka jälkeen paalaus onnistui. Kaksi kesää tappelin kyseisen koneen kanssa ja sitten petti hermot. Kuiva olki ei pyörinyt tai oikestaan pyöri siihen asti kuin olisi pitänyt verkottaa, jota ei millään saanut ympärille tarpeeksi onettoman saatösysteemin takia. Kostea ja pitkä heinä sulloutui noukkimen sisään ja esti noukkimen pyörimisen katkomalla murtopultteja, joita piti olla repullinen mukana muutenkin, sitten petti takaportin lukitus. Ensin lukitus rauta murtui ja sitten se tappi irtosi juuripeltineen.
Sonja-valkoapila on pärjännyt ihan hyvin, ainakin täällä etelässä.
Pärjää myös Savossa. Oikein hyvä kasvi laitumella, vuodesta toiseen.
Luomulaitumelle voisi toimia myös vanha konsti: Paljon aitoja. Ruoho on tunnetusti vihreämpää aidan toisella puolella 
Mitenkäs käy jos toimitaan päinvastoin, jotta vähän aitoja ja paljon tilaa sanotaanko vaikka lohkokoko 5-10 ha ja hidas kierto.
tuosa ei varmasti ole kaikkia tunteja ja tuntiliksan kun jakaa kahdella niin mikä mahtaa olla tulos päätteleppä itse vain parhaan neljänneksen tiloilla voidaan puhua jonkinlaisesta korvauksesta työlle
Laskennoissa lasketaan jokaiselle tekijälle omat tunnit ja se määrää tuntipalkan. Tietysti jos ilmoitetaan tunnit alakanttiin saadaan parempi tuntipalkka. Luin tuossa jostakin lehdestä artikkelin maidontuotannosta. Lehdessä olleet kannattavuuskertoimet olivat yli 1,1 , joten niiden tuntipalkka on yli 14,30 euroa. Saattoihan se artikkeli olla hatusta temmattu ja konekauppiaiden aivopesua. Ja ainahan pitää muistaa vanha sanonta vale, emävale ja tilasto.
