Päivitetäänpä tätäkin aihetta. Ns. äänitykki on nyt ollut koekäytössä kollegan lohkoilla. Ei vaikuta kovin lupaavalta, peurat eivät ole sitä pahemmin peljänneet. Tosin paineet pellolla ovat muutenkin hellinneet, kun sato on jo pilalla. Kollega tilasi paikalle maataloussihteerin ja soitti minullekin asiasta. Alkuviikolla käytiin katsomassa tilanne läpi. Vajaa puolet on loistavaa kasvustoa, 3 tonnia tulisi heittämällä. Kasvusto miehen mittaista ja palot vaaksan pituisia, mutta sitten kun mennään pahimmalle tuhovyöhekkeelle, niin eipä sinne paljon kannata puimurin kanssa mennä. Kymmenen hehtaarin alasta 5ha on siluvei. Lomakkeella 148 ilmoitetaan ja haetaan korvauksia. Virkamiehet olivat ihan ymmärtäväisiä tilanteelle ja kovat katoprosentit saatiin pöytään. Muuten toi hakemus ja kaikki on normaalin byrokraattista. Käsitin niin, että menetetty satotaso arvioidaan valtakunnallisen keskisadon mukaan, mikä julkaistaan talvella. Mikäs se taas mahtoikaan rapsilla olla?

Piti alunperin laittaa syysrapsia, mutta ei kerta kaikkiaan kantti kestä tämän vastoinkäymisen myötä. Täytyy viljaa laittaa, vaikka syödään ja tallotaan sitäkin ihan riittävästi...

Käsitinkö oikein, että valtio korvaa hirvituhoja ? Kallista lihaa siellä taimikoissa kasvaa....

-SS-

Vieläkö satovahinkoja korvataan yhteiskunnan varannosta?

Vieläkö satovahinkoja korvataan yhteiskunnan varannosta?

Tuskin, fyrkat meni Ceelle tissiturailuun?

Eikö laukonpeura ole tulokaslaji, sehän pitäisi maanomistajan nitistää pois kuleksimasta... vai voisiko haitasta laittaa laskun sinne minne ensimmäiset tuotiin?

Eikö laukonpeura ole tulokaslaji, sehän pitäisi maanomistajan nitistää pois kuleksimasta... vai voisiko haitasta laittaa laskun sinne minne ensimmäiset tuotiin?

Niitä ottavatkin metsästäjät pois, mutta ne pienet kauriit, niitä on kuin lammaslaumoja, sotkevat nekin rypsimaita. Ja hirvet.

-SS-

Päivitetäänpä tätäkin aihetta. Ns. äänitykki on nyt ollut koekäytössä kollegan lohkoilla. Ei vaikuta kovin lupaavalta, peurat eivät ole sitä pahemmin peljänneet.

Kannattaisikohan pahimmilla alueilla aidata pelto ? 10 ha pelto vaatisi alkaen 1,2 km aitaa. 150 tolppaa, 5 km sähköaitalankaa ? Susiaitojakin tehdään itäisen Salon alueella. Niissä näkyy olevan aurinkopaneelilla käyvä paimen.

-SS-

Pienijyväinen riisi jarruttaa mukavasti. Näyttäisi menevän 0.4 yksikköä hehtaarille varsinaista siementä. Eikös se 40 kpl m2 ollut se optimi ?

Tumen säätöruuvi 0.5 on jo melko tahmeasti ääripäässä kiinni mutta kovaa ajoa vaan.

-SS-

Vajaa puolet on loistavaa kasvustoa, 3 tonnia tulisi heittämällä. Kasvusto miehen mittaista ja palot vaaksan pituisia

Eli miten se satotaso arvioidaan tässä vaiheessa ? Kuulin jostakin, että
rehevä kasvusto voi olla heikkosatoisampi kuin kärsineemmän oloinen.

Mikä vika meikäläisellä on tuossa, kun pituus on vain alle metrin
ja on siinä vähän palkoja, mutta varsi ja palot ovat hinteliä.
Onko voimanpuute ? Eikös niiden lehtien pidäkin kellastua pois ?


(Kuva: DeKalb 7130 Clearfield, Juventus 1.0 l/ha kukkimisen aikana, silti alkaa lakoutua)

-SS-

  Hyvän näköistähän tuo on ja satoakin varmaan reilu kolme tonnia ,lakoakin sopivasti tärkeintä on kukinnan
ajan pysyä pystössä sen jälkeen pitääkin lakoontua ei sieltä muuten satoa tule.
  Kyllä SS kylvää ensivuonnakin ,kun pitkä talvi on ensin muistin tyhjentänyt ruiskutuksista ja kaalikoista.

  Hyvän näköistähän tuo on ja satoakin varmaan reilu kolme tonnia ,lakoakin sopivasti tärkeintä on kukinnan
ajan pysyä pystössä sen jälkeen pitääkin lakoontua ei sieltä muuten satoa tule.
  Kyllä SS kylvää ensivuonnakin ,kun pitkä talvi on ensin muistin tyhjentänyt ruiskutuksista ja kaalikoista.

Tottakai kylvää ja raportoi tänne.  3 tonnia savikossa vaatii kaulaan saakka olevan kasvuston ja lähemmäs 200kg N.  Muistelen että tuossa ei sitä määrää ole.  Kuvasta voisi ajatella 2500-2600kg.  Toisaalta helposti tulee julkaistua kuvat niistä parhaista kohdista

Lainaus käyttäjältä: nisu - 01.08.16 - klo:07:27

  Hyvän näköistähän tuo on ja satoakin varmaan reilu kolme tonnia ,lakoakin sopivasti tärkeintä on kukinnan
ajan pysyä pystössä sen jälkeen pitääkin lakoontua ei sieltä muuten satoa tule.
  Kyllä SS kylvää ensivuonnakin ,kun pitkä talvi on ensin muistin tyhjentänyt ruiskutuksista ja kaalikoista.

Tottakai kylvää ja raportoi tänne.  3 tonnia savikossa vaatii kaulaan saakka olevan kasvuston ja lähemmäs 200kg N.  Muistelen että tuossa ei sitä määrää ole.  Kuvasta voisi ajatella 2500-2600kg.  Toisaalta helposti tulee julkaistua kuvat niistä parhaista kohdista

Heitän SASsilaisen vastauksen..

Ei oo savikka vielä siilossa kuivana.

Niin alla oli virna-apila viherlannoitus lokakuun lopulla kynnettynä.

Ei tainnut typpeä jäädä sittenkään.

-SS-

Niin alla oli virna-apila viherlannoitus lokakuun lopulla kynnettynä.

Ei tainnut typpeä jäädä sittenkään.

-SS-

Tuohon tarvitaan sitä luomun taikaa.  Samalla kun unohtaa, että viherlannoituksen alle ja päälle ajettiin kananpötköä,  niin johan alkaa viherlannoituksella kasvamaan. Me tavikset emme vain ymmärrä, katsos.

Tottakai kylvää ja raportoi tänne.  3 tonnia savikossa vaatii kaulaan saakka olevan kasvuston ja lähemmäs 200kg N.  Muistelen että tuossa ei sitä määrää ole.  Kuvasta voisi ajatella 2500-2600kg.  Toisaalta helposti tulee julkaistua kuvat niistä parhaista kohdista

115 kg N väkilannoitteessa + viherlannoitus. Jos viherlannoitus-uskovaiset ovat oikeassa, olisi tuossa 200 kg N . Mutta ei liene. Voi olla, että kasvimassan hajoaminen on vienyt osan mineraalitypestäkin. Käytin optimistisesti satotasoarviota 2250 kg. Sillä pääsisi ehkä nollatulokseen, eli häviäminen on hyvin helppoa kevätrapsilla.

Ja sitten täällä silloin tällöin tokaistaan, että lannoittamaton ja ruiskuttamaton kevätrypsi antaa sen kaksituhatta kiloa noin vaan. Miksi ihmeessä myöhäistä kevätrapsia yleensäkään kukaan laittaa ? Tai sitten yhtälössä jokin ei pidä paikkaansa: onko sittenkin rypsi samanlainen kasvi , eli jos kevätrapsi antaa 800 kg, rypsi antaisi 400 kg ?

Lannoitusvaraa olisi ollut 15 kilolle lisää, vaikka alla olikin epätoivoisia mallasohra-yritelmiä, viherlannoitusta ja ylimyöhäisiä syysvehnäkylvösyritelmiä. Niillä ei paljon lannoitusrajat nouse. Onneksi lähinnä sadevedellä lannoitettu 2012 kevätvehnä työnsi satotasoparametrit kattoon. Rikki NS-lannosta oli suunniteltu satakiloa, mutta semmoinen tihuuttava sadekausi ja työkiireet ajoivat lannoitusikkunan ohi.

Kevätvehniä lannoittavat vielä, mutta rapsia ei kannattane enää pintalannoittaa ?

-SS-

Proximo on tällaista; suurempi palko kuin Clearfield-lajikkeella.
Tässä paikassa on kuitenkin vanhaa lanttu- ja rehukaaliperinnettä;
fosfaatit korkealla ja hiekka/hietamaa. Muistin virkistämiseksi
kuva ylitiheästä oraskasvustosta 6. kesäkuuta:


Kuva: Proximo 6.6.2016

Nyt sitten kasvusto on laossa ja sekaisin.

Kuva: Proximo 1.8.2016

-SS-