Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: montöör - 08.06.10 - klo:15:47
-
Kumpi parempi: lhp vai viherlannoitusnurmi.
Tukikelpoiset lohkot, ei ylitä 15%
Voiko molemmat lopettaa ensi kesänä ja
kylvää syysviljan.Oppaista kaiketi löytyy
mutta jos olis joku tietäjä
-
Kumpi parempi: lhp vai viherlannoitusnurmi.
Tukikelpoiset lohkot, ei ylitä 15%
Voiko molemmat lopettaa ensi kesänä ja
kylvää syysviljan.Oppaista kaiketi löytyy
mutta jos olis joku tietäjä
Eikös ainakin lhp oo niin että saapi kyntää vasta oliko se ny 1.9 tai 1.10
-
Eiks lhpeelle ole parempi tuki? Eli sitten se :)
-
LHPtä ei saa ruiskuttaa, viherlannoitusnurmen saa.
-
Eikös ainakin lhp oo niin että saapi kyntää vasta oliko se ny 1.9 tai 1.10
LHP riistan saa kyntää vasta seuraavana keväänä.
-
Kyseessä lhp nurmi,jossa siis apilaa alle 20%
Olix siinä joku 170e/ha extra,vai sisältyykö johonkin
muuhun.Ehkä soitan maaseutug-miehelle.
-
Kyseessä lhp nurmi,jossa siis apilaa alle 20%
Olix siinä joku 170e/ha extra,vai sisältyykö johonkin
muuhun.Ehkä soitan maaseutug-miehelle.
Mutta mitäs jos ripottelet sekaan vaikka rehukaalin siemeniä ja kuittaat 300€/ha extrat? ::)
-
Nouseekohan luonnonhoitopeltojen tuki ensi vuonna? Ajattelin vaan, että kun viljan hinnan nousun myötä, ensi keväänä isännät ottaa taas lhp:t ja viherlannoitusnurmet vilja-alaksi, niin silloinhan lhp:n tuki pitäisi nousta jotta niiden mielekkyys säilyy.
-
Oman kokemukseen pohjautuen en laittais enää lhp nurmea. Viherlannoitusnurmesta on oikeasti saatavissa jotain hyötyäkin, toisin kuin lhp nurmesta jota on sitten pidettävä 2 vuotta eikä sitä saa saa päättää glyfolla tai muutenkaan ruiskata rikkoja. Itse täydennuskylvätin urakoijalla apilaa lhp nurmeen, joten jospa siitä olisi sitten ensi vuonna kunnon nurmi tulossa. Rikkojen kerääjiä nuo lhp nurmet kun niitä ei saa kilpailukykyisiksi...
-
Valinta on just siinä, että meinaako sillä lohkolla, joskus vielä viljellä jotain. Itsellä on LHP semmosilla pelloilla, missä ei ole aikomustakaan kasvattaa yhtään mitään.
-
Ei kannata hömppäheinät. Sato oli laadukas ja hinta ennätyksellinen ja määrältään huippua, koskettaa tietenkin vain kylvettyjä alueita. Olisko järkevintä hakea sitä tuloa perinteisellä tavalla sadon määrään keskittymällä. Hömppäheinäoptimoinnit näyttää tulevan kalliiksi.
-
Ei kannata hömppäheinät. Sato oli laadukas ja hinta ennätyksellinen ja määrältään huippua, koskettaa tietenkin vain kylvettyjä alueita. Olisko järkevintä hakea sitä tuloa perinteisellä tavalla sadon määrään keskittymällä. Hömppäheinäoptimoinnit näyttää tulevan kalliiksi.
Laatu, hinta, määrä...Mutta miten kannattavuus? Kerro minulle mikä tuossa raportissa on väärin:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=117178&lan=fi
Tuossa siis käsiteltiin pientareita, jotka savat saman tuen kuin ko. lohkon vilejykasvi. Lisää tukea tulee LHP:lle, viherlannoitukselle, suojavyöhykkeille...
-
Mitenkähän tarkastajat suhtautuu noihin lhp-nurmiin, eli millaisessa kunnossa pitää kasvuston olla ettei tule sanktiota?
-
Mitenkähän tarkastajat suhtautuu noihin lhp-nurmiin, eli millaisessa kunnossa pitää kasvuston olla ettei tule sanktiota?
Joka kolmas vuosi niitto, eipä siinä muuta. Kunhan ei pajua kasva.
-
Ei kannata hömppäheinät. Sato oli laadukas ja hinta ennätyksellinen ja määrältään huippua, koskettaa tietenkin vain kylvettyjä alueita. Olisko järkevintä hakea sitä tuloa perinteisellä tavalla sadon määrään keskittymällä. Hömppäheinäoptimoinnit näyttää tulevan kalliiksi.
Kyllä se monilla alueilla sato jäi määrällisesti 50-70 peosenttiin normaalista, helle ja kuivuus verotti, ja rypsillä vielä tätäkin alhaisemmaksi.
-
Itselläni ei ole tarkkaa tietoa miksi lhp:t on tullut mukaan viljeltäviin kasveihin. Mutta käsittääkseni syynä on maatalouden ravinnepäästöjen vähentäminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen.
Tuota taustaa vasten lhp:n tukea pitäisi korottaa, jotta kiinnostus niitä kohtaan säilyy. Toisaalta mikäli viljan hinnan nousu jää hetkelliseksi piikiksi, niin ensi keväänä lhp on taas varteenotettava vaihtoehto.
-
Mitenkähän tarkastajat suhtautuu noihin lhp-nurmiin, eli millaisessa kunnossa pitää kasvuston olla ettei tule sanktiota?
Joka kolmas vuosi niitto, eipä siinä muuta. Kunhan ei pajua kasva.
Saa paju kasvaa, muttei päästä niskan päälle.
-
Itselläni ei ole tarkkaa tietoa miksi lhp:t on tullut mukaan viljeltäviin kasveihin. Mutta käsittääkseni syynä on maatalouden ravinnepäästöjen vähentäminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen.
Tuota taustaa vasten lhp:n tukea pitäisi korottaa, jotta kiinnostus niitä kohtaan säilyy. Toisaalta mikäli viljan hinnan nousu jää hetkelliseksi piikiksi, niin ensi keväänä lhp on taas varteenotettava vaihtoehto.
Viljaa ei olisi mahtunuut omiin eikä vuokravarastoihin edellisvuosien tapaan. Höpöheinällä rajoitetaan kasvavaa valkuaiskasvialaa.
-
Mitenkähän tarkastajat suhtautuu noihin lhp-nurmiin, eli millaisessa kunnossa pitää kasvuston olla ettei tule sanktiota?
Joka kolmas vuosi niitto, eipä siinä muuta. Kunhan ei pajua kasva.
[/quot
paju kasvaa pellos tosi nopeaa, ainaki menneenä kesänä.
Saa paju kasvaa, muttei päästä niskan päälle.
-
Lhp-nurmi ja lhp-niitty on kax vuotisia soppareita, lhp-riista yksivuotinen. Saa kyntää vasta syyskuulla, ei torjunta-aineita.
Tuki riista ja niitty 300 ja nurmi 170, mutta ei saa perustoimenpiteiden tukea.. Luomuilijoiden kannattaa muistaa, että riista-vaihtoehto on yksivuotinen, niin ei tuu ymppikatto vastaan ;) ;D
-
Lhp-nurmi ja lhp-niitty on kax vuotisia soppareita, lhp-riista yksivuotinen. Saa kyntää vasta syyskuulla, ei torjunta-aineita.
Tuki riista ja niitty 300 ja nurmi 170, mutta ei saa perustoimenpiteiden tukea.. Luomuilijoiden kannattaa muistaa, että riista-vaihtoehto on yksivuotinen, niin ei tuu ymppikatto vastaan ;) ;D
Mistääs toi om kotoosi??
Tääläpäi om sanottu notta toi om ainua joka om säilytettävä yli talave kevvääseen saakka!?????
Aikaasemmat saa kaataa ympäri 2v. syksyllä!
-
Lhp-nurmi ja lhp-niitty on kax vuotisia soppareita, lhp-riista yksivuotinen. Saa kyntää vasta syyskuulla, ei torjunta-aineita.
LHP-riistapellon saa kyntää vasta seuraavana keväänä.
-
Lhp-nurmi ja lhp-niitty on kax vuotisia soppareita, lhp-riista yksivuotinen. Saa kyntää vasta syyskuulla, ei torjunta-aineita.
LHP-riistapellon saa kyntää vasta seuraavana keväänä.
Juu riista vasta seuraavana keväänä, muut vasta syyskuulla KAHDEN vuoden jälkeen ja kannattaa muistaa, että kolme ei oo mahdollinen vaan sitte täytyy olla neljä, ku soppari on aina kaxvuotinen!
-
Lhp-nurmi ja lhp-niitty on kax vuotisia soppareita, lhp-riista yksivuotinen. Saa kyntää vasta syyskuulla, ei torjunta-aineita.
Saa kyntää 15.7 jos syysviljalle, kts hakuopas s. 42.
Kaikki vaan viljalle. Ja ens syksynä taas ihmetellään miksi hinta on 20 alle hampurin hinnan kun se pitäs olla 20 päälle.... ;D
-
Milläsviisiin se viherlannoitusnurmen lannoitusvaikutus pitää ottaa huomioon seuraavan vuoden viljelykasvin lannoituksessa.. siis että onko ihan tiukat pykälät miten lasketaan vai onko pelkkä suositus että jotain vähennyksiä typelle pitäisi tehdä (eli ei tarvitse välittää :P)
Mä en ainakaan pikasella haulla löytänyt ja Agrineuvoksen ravinnetaseperustelu esittää vain "nurmi esikasvina" typpi -10 kg/ha..
Ei mulla kylläkään ole ollut VLN:a tähän mennessä....no, ehkä ensi kesänä... ::)
-
Milläsviisiin se viherlannoitusnurmen lannoitusvaikutus pitää ottaa huomioon seuraavan vuoden viljelykasvin lannoituksessa.. siis että onko ihan tiukat pykälät miten lasketaan vai onko pelkkä suositus että jotain vähennyksiä typelle pitäisi tehdä (eli ei tarvitse välittää :P)
Mä en ainakaan pikasella haulla löytänyt ja Agrineuvoksen ravinnetaseperustelu esittää vain "nurmi esikasvina" typpi -10 kg/ha..
Ei mulla kylläkään ole ollut VLN:a tähän mennessä....no, ehkä ensi kesänä... ::)
Yllättävää kyllä, mutta tuoltakaan, Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007-2013 (http://www.mavi.fi/attachments/mavi/viljelijatuet/hakuoppaatjaohjeet/ymparistotuenperusjalisatoimenpiteidenoppaat/5FSJ2pUCH/912996_lannoiteopas_LR_vii.pdf), en löytänyt suoraa vastausta kysymykseesi.
Voisi hyvinkin ajatella, että agrineuvoksen -10kg/ha typpivähennys on vain suositus...
Ellei sitten ole valinnut joitain typpimääritysjuttuja. Silloin ilmeisesti täytyy ainakin analysoida erityisesti nurmilohkot ja tehdä mahdollisia lannoitusvähennyksiä analyysien pohjalta.
Ei ole onneksi oma murhe.
-
Milläsviisiin se viherlannoitusnurmen lannoitusvaikutus pitää ottaa huomioon seuraavan vuoden viljelykasvin lannoituksessa.. siis että onko ihan tiukat pykälät miten lasketaan vai onko pelkkä suositus että jotain vähennyksiä typelle pitäisi tehdä (eli ei tarvitse välittää :P)
Ja nyt ei sitten puhuta mistään ohjelmista (tietokone- tai ympäristötuki-) vaan asiasta:
periaatteessa kaikki kasvimassan typpi, joka ylittää maahanmuokattavan kasvimassan 1,7 - 1,8 typpiprosentit, voi laskea seuraavana vuonna mineraloituvaksi. Eli jos rehun rv-% ylittää 11, toisilla yksiköillä. Eli käytännössä puhdas heinänurmi on aika neutraali typpivaikutukseltaan, apilat tekee sitten ylitystä.
JOS olisi vaikka apilapitoisuus 50%, apilan typpi-% 3, seoskasvusto-heinän typpi-% 1,5, niin maahan muokattavan kasvimassan typpi-% on 2,25, mikä on karkeasti 0,5% yli tuon 1,7 - 1,8 haarukan.
Edelleen, jos maahan kynnetään vaikkapa 5 tonnia kuiva-ainetta (muistettakoon, että toisen vuoden nurmessa juuristoakin on aika lailla), niin se 0,5% 5 tonnista on 25 kg.
Tuosta voi kukin laskea oman tapauksensa apilapitoisuuden ja satotason mukaan.
Tuo maahanmuokattavan kasvimassan "typpiraja" tulee niiden hajottaeliöiden ravinnetarpeesta. Maan mikrobit ovat keskimäärin aika tehokkaita, mutta myös ronkeleita sen typen kanssa. Jos sitä on liian vähän (esim. oljen maahanmuokkaus), niin se ryöstetään maasta (lisätyppi tarpeen hyvän olkisadon maahankynnön jälkeen), jos taas typpeä on ylimäärin kuten esimerkissäni, niin ylimääräinen jää sinne maahan esim. jälkeentulevan kasvin otettavaksi. Tuossa raja-arvon tuntumassa hajoavasta kasviaineksesta vapautuva typpi tulee sidotuksi maan mikrobimassaan ja on näin lyhyellä aikavälillä kasveille käyttökelvotonta. Pitkän päälle sekin sieltä tulee, mutta se on jo toinen tarina.
Petri
-
Tästä VLN:n lopetuksesta ei taida oikeen olla selkoo.
Itse ymmärtäisin niin, että 1.tai 2. vuoden jälkeen VLN:n
voi kyntää syksyllä.Ennen kylvöä pitää sitten tehdä typpi
mittaukset,jos on sellaisen valinnut. Tietäisköhän sihteeri.
-
Onhan niissä vln:n vaatimuksissa muutakin outoa, seoksessa pitäis aina olla apilaa. No kylvetäämpä VLN happamalle eloperäiselle maalle, eikä ensimmäistäkään apilaa tule olemaan missään. ..
-
Onhan niissä vln:n vaatimuksissa muutakin outoa, seoksessa pitäis aina olla apilaa. No kylvetäämpä VLN happamalle eloperäiselle maalle, eikä ensimmäistäkään apilaa tule olemaan missään. ..
tai jos ny ojanpientareella 1kierroksella jokunen apila?
-
Onhan niissä vln:n vaatimuksissa muutakin outoa, seoksessa pitäis aina olla apilaa. No kylvetäämpä VLN happamalle eloperäiselle maalle, eikä ensimmäistäkään apilaa tule olemaan missään. ..
Mitäs järkeä sellaiselle on edes vln laittaa. Typpeä tulee maaperästä ja jos on hapanta niin ei siellä mikään kasva joten ei siitä mahdollisesta lisätypestä ole edes hyötyä.
Niin paitsi tuet.
-
Onhan niissä vln:n vaatimuksissa muutakin outoa, seoksessa pitäis aina olla apilaa. No kylvetäämpä VLN happamalle eloperäiselle maalle, eikä ensimmäistäkään apilaa tule olemaan missään. ..
Mitäs järkeä sellaiselle on edes vln laittaa. Typpeä tulee maaperästä ja jos on hapanta niin ei siellä mikään kasva joten ei siitä mahdollisesta lisätypestä ole edes hyötyä.
Niin paitsi tuet.
Kauraa on tavattu viljellä tälläsillä paikoilla, kyllä se kasvaa kohisten siellä missä apila enää ei. Ja nurmikatko tälläsilläkin mailla saa ihmeitä aikaan. Ei se mono-kaura vuodesta toiseen siellä enää kasva.
-
Onhan niissä vln:n vaatimuksissa muutakin outoa, seoksessa pitäis aina olla apilaa. No kylvetäämpä VLN happamalle eloperäiselle maalle, eikä ensimmäistäkään apilaa tule olemaan missään. ..
Kalkitus on tietty mahdotonta... ::)
Naapurin peltoon urakoin lhp-nurmen perustamisen. Kalkkia siihen ei laitettu nykyisen isännän aikana - eli about 30 vuoteen, joten pH oli melko alhaalla olikohan jossain 5 paikkeilla. Komia apila kasvaa. Kolme niittoa tehtiin tänäkin vuonna.
-
Moro
Olis asiantuntijoille kysyttävää ???
Tarkoitus olis salaojittaa viherlannoitusnurmen jälkeen ja laittaa syysvehnää mutta jos minä tulkitsen alla olevan tekstin oppaasta oikein niin täytyy heti seuraavalla kasvukaudella olla "satokasvi". Onko näin vai olenko ihan pihalla :P :P toivotaan niin
Hakuopas 2010, sivu 41 -"Viherlannoituskautta seuraavana vuonna alaa ei voi ilmoittaa minkään hoidetun viljelemättömän peltoalan tyypiksi, tilapäisesti viljelemättömäksi alaksi tai viljelemättömäksi alaksi
Terveisin Uuno
-
Siis kuinka meinasit?
Ens vuosi vln ja sitä seuraavana kesänä salaojitus+kylvö syksyllä=ei onnistu
vai
Ens vuosi vln, elokuus ojitus ja syyskuus kylvö=pitäis onnistua. Kai?
Eikö oo kiva kun täälä saa selvään kysymykseen vastaukseksi epäselvän kysymyksen ;D
-
Viherlannotuksen jälkeen on korjattava satoa seuraavana vuonna, eli jos heinille jollain tarvetta, niin korjaa ykkössadon ja sen jälkeen hieno tehdä salaojia nurmen sängellä, ei haittaa sadekkaan ;)
Jos kylvää viljan, niin keväällä kiire ojitukseen ja syksyllä taas puinnin jälkeen usein turhan märkää.
-
Viherlannoitusnurmea saa pitää kaksi vuotta peräkkäin ja tämän jälkeen laitettava viljalle. Viherlannoituskaudella on sallittu myös pienimuotoiset kunnostustyöt kuten salaojitus! LHP:tä taas ei saa kunnostaa mitenkään. Eli toinen vuosi perään viherlannoitusnurmea, tänä aikana salaojitus/kunnostus, ja syksyllä vehnä maahan. Ei mitään ongelmaa.
-
Edes puna-apila ei vaadi mitään yli 6 Ph:ta. Alsikeapila on oikein hyvä happamille maille jos epäilee puna-apilan menestymistä. Tänä kesänä perustin suojaviljana nurmikasvuston turvemaalle, jossa puna-apilaa runsaasti. Ph taitaa olla aika reilusti alle 6, mutta saahan se ollakin turvemaalla. Ainoa paha homma taitaa olla tuossa puna-apilassa ettei kestä tallausta, ja häviää ajan myötä renkaan jälkien kohdista.
-
Viherlannoitusnurmea saa pitää kaksi vuotta peräkkäin ja tämän jälkeen laitettava viljalle. Viherlannoituskaudella on sallittu myös pienimuotoiset kunnostustyöt kuten salaojitus! LHP:tä taas ei saa kunnostaa mitenkään. Eli toinen vuosi perään viherlannoitusnurmea, tänä aikana salaojitus/kunnostus, ja syksyllä vehnä maahan. Ei mitään ongelmaa.
Ei kai missään vaadita viljaa viherlannoituksen jälkeen?
"Viherlannoitusnurmen jälkeen seuraavan kasvin tulee aina olla satokasvi"
Eikös satoa ole vaikka säilörehu?
-
Viherlannoitusnurmea saa pitää kaksi vuotta peräkkäin ja tämän jälkeen laitettava viljalle. Viherlannoituskaudella on sallittu myös pienimuotoiset kunnostustyöt kuten salaojitus! LHP:tä taas ei saa kunnostaa mitenkään. Eli toinen vuosi perään viherlannoitusnurmea, tänä aikana salaojitus/kunnostus, ja syksyllä vehnä maahan. Ei mitään ongelmaa.
Ei kai missään vaadita viljaa viherlannoituksen jälkeen?
"Viherlannoitusnurmen jälkeen seuraavan kasvin tulee aina olla satokasvi"
Eikös satoa ole vaikka säilörehu?
On.
-
Edes puna-apila ei vaadi mitään yli 6 Ph:ta. Alsikeapila on oikein hyvä happamille maille jos epäilee puna-apilan menestymistä.
Täyttääkö muuten valkoapila viherlannoitusnurmen typensitojakasvin vaatimukset?
-
Wikipedia:"Valkoapila lisää maan typpipitoisuutta juuristossa elävien bakteereiden avulla, kuten muutkin hernekasvit."
-
Kyllä se minusta on typensitojakasviksi hyväksytty ihan paperillakin ::)
-
Viherlannoitusnurmea saa pitää kaksi vuotta peräkkäin ja tämän jälkeen laitettava viljalle. Viherlannoituskaudella on sallittu myös pienimuotoiset kunnostustyöt kuten salaojitus! LHP:tä taas ei saa kunnostaa mitenkään. Eli toinen vuosi perään viherlannoitusnurmea, tänä aikana salaojitus/kunnostus, ja syksyllä vehnä maahan. Ei mitään ongelmaa.
No tämähän kuulostaa hyvältä että viherlannoituskaudella saa tehdä kunnostustöitä ;)
Täytyy vaan tarkistaa että paikalliset neuvoja akat ovat samaa mieltä ennen kun ryhtyy hommiin.
Kiitos vastauksista
/uuno
-
Kun kylvetään viherlannoitusnurmi, niin onko ollut tapana laittaa yhtään lannoitetta, vaiko sellaisenaan pelkkä siemen vaan, entä ottaako herkästi rikkaa?
-
Kun kylvetään viherlannoitusnurmi, niin onko ollut tapana laittaa yhtään lannoitetta, vaiko sellaisenaan pelkkä siemen vaan, entä ottaako herkästi rikkaa?
Yara Mila Hiven Y, 783kg/ha. Toimii.
-
Kun kylvetään viherlannoitusnurmi, niin onko ollut tapana laittaa yhtään lannoitetta, vaiko sellaisenaan pelkkä siemen vaan, entä ottaako herkästi rikkaa?
40-50 kg typpeä maalajista riippuen
http://www.mavi.fi/attachments/mavi/viljelijatuet/hakuoppaatjaohjeet/ymparistotuenperusjalisatoimenpiteidenoppaat/5FSJ2pUCH/912996_lannoiteopas_LR_vii.pdf
Sivun 25 taulukko.
-
Kun kylvetään viherlannoitusnurmi, niin onko ollut tapana laittaa yhtään lannoitetta, vaiko sellaisenaan pelkkä siemen vaan, entä ottaako herkästi rikkaa?
Yara Mila Hiven Y, 783kg/ha. Toimii.
Kun en itse saa provikkaa Jaaralta, niin... lannoitteet kannattaa kyllä satsata ihan muille lohkoille. Viherlannoitusnurmi kyllä hoitaa tarvittavat ravinteet maaperän vähän vaikealiukoisempia hyödyntämällä, ovat sitten vähän löyhemmässä seuraavalla viljelykasville.
Petri
-
Löysin kahden opiskelijan opinnäytetyön viherlannoituksen kannattavuudesta, tuon perusteella se on vähän niin ja näin, lyhyellä tähtäimellä ei kannata, pitkällä tähtäimellä, viljelykierron onnistuessa, se on kannattavaa.
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/15694/ronimus_makipernaa_viherlannoitus.pdf?sequence=1
-
Kai se pitää ensi vuonna kokeilla viherlannoitusta... :-[
Jos VLN perustamisvuoden merkkaa tukihaussa VLN:ksi, niin silloin ei kai seoksessa voi olla viljakasveja suojaviljana... ::)
Timokki&puna-apila seosta ajattelin..
-
Kai se pitää ensi vuonna kokeilla viherlannoitusta... :-[
Jos VLN perustamisvuoden merkkaa tukihaussa VLN:ksi, niin silloin ei kai seoksessa voi olla viljakasveja suojaviljana... ::)
Timokki&puna-apila seosta ajattelin..
EI.
-
Mites toi VLN: n niittoajankohta. Ilmeisesti elokuun loppuun
mennessä. Onkoos kukaan selvittänyt milloin sen voi aikasintaan
niittää. Lintujen pesintä lienee jo heinäkuussa ohi. Saunakukkaa
näkyy pukkaavan aikalailla. Jos nyt niittää ja syyskuussa kyntää
tuleeko hyvä. Jos ruiskuttaa rountsikalla syksyllä, meneekö
lannoitusvaikutus vitxxxsi. :D
-
Mites toi VLN: n niittoajankohta. Ilmeisesti elokuun loppuun
mennessä. Onkoos kukaan selvittänyt milloin sen voi aikasintaan
niittää. Lintujen pesintä lienee jo heinäkuussa ohi. Saunakukkaa
näkyy pukkaavan aikalailla. Jos nyt niittää ja syyskuussa kyntää
tuleeko hyvä. Jos ruiskuttaa rountsikalla syksyllä, meneekö
lannoitusvaikutus vitxxxsi. :D
VLN ei oo sama kun LHP. VLN:än saa tuhota vaikka heti kylvön jälkeen esmes tynamiitilla.
-
VLN ei oo sama kun LHP. VLN:än saa tuhota vaikka heti kylvön jälkeen esmes tynamiitilla.
Ei voi, sitten se on avokesantoo. :P
-
VLN ei oo sama kun LHP. VLN:än saa tuhota vaikka heti kylvön jälkeen esmes tynamiitilla.
Ei voi, sitten se on avokesantoo. :P
On se kuitenkin kylvetty. Kyl ne tpalkokasvit ja heinät kasvaa ainakin jossakin paikoissa tynamiitin jäljiltä.
LHP:n saa niittää aikaisintaan 1.8 alkaen. Ja karhojen tulee olla siten että tarkastaja Luttinen näkee että on aloitettu keskeltä ulospäin.
-
VLN ei oo sama kun LHP. VLN:än saa tuhota vaikka heti kylvön jälkeen esmes tynamiitilla.
Ei voi, sitten se on avokesantoo. :P
On se kuitenkin kylvetty. Kyl ne tpalkokasvit ja heinät kasvaa ainakin jossakin paikoissa tynamiitin jäljiltä.
LHP:n saa niittää aikaisintaan 1.8 alkaen. Ja karhojen tulee olla siten että tarkastaja Luttinen näkee että on aloitettu keskeltä ulospäin.
Jos lohkolla on rikkakasveja saa LHP:n niittää niitten torjumiseksi ennen tuota 1.8.
-
VLN ei oo sama kun LHP. VLN:än saa tuhota vaikka heti kylvön jälkeen esmes tynamiitilla.
Ei voi, sitten se on avokesantoo. :P
On se kuitenkin kylvetty. Kyl ne tpalkokasvit ja heinät kasvaa ainakin jossakin paikoissa tynamiitin jäljiltä.
LHP:n saa niittää aikaisintaan 1.8 alkaen. Ja karhojen tulee olla siten että tarkastaja Luttinen näkee että on aloitettu keskeltä ulospäin.
Jos lohkolla on rikkakasveja saa LHP:n niittää niitten torjumiseksi ennen tuota 1.8.
Saa, mut niittokorkeus tarvii olla korkea ja siltikin selittämistä tarkastajalle......
-
VLN:ää ei saa vissin myrkyttää ennen 1.9 ::)
-
VLN:ää ei saa vissin myrkyttää ennen 1.9 ::)
Saa.
-
VLN ei oo sama kun LHP. VLN:än saa tuhota vaikka heti kylvön jälkeen esmes tynamiitilla.
Ei voi, sitten se on avokesantoo. :P
On se kuitenkin kylvetty. Kyl ne tpalkokasvit ja heinät kasvaa ainakin jossakin paikoissa tynamiitin jäljiltä.
LHP:n saa niittää aikaisintaan 1.8 alkaen. Ja karhojen tulee olla siten että tarkastaja Luttinen näkee että on aloitettu keskeltä ulospäin.
Jos lohkolla on rikkakasveja saa LHP:n niittää niitten torjumiseksi ennen tuota 1.8.
Saa, mut niittokorkeus tarvii olla korkea ja siltikin selittämistä tarkastajalle......
Ei ainakaan heinäkuussa 2009 tehdyssä peltovalvonnassa ollut ongelmia asian suhteen.
-
VLN:ää ei saa vissin myrkyttää ennen 1.9 ::)
Saa.
Olikohan se näin :o oot varmaan oikeassa mutta mulla vaan oli aika vahva muistikuva että 1.9 jälkeen
-
VLN ei oo sama kun LHP. VLN:än saa tuhota vaikka heti kylvön jälkeen esmes tynamiitilla.
Ei voi, sitten se on avokesantoo. :P
On se kuitenkin kylvetty. Kyl ne tpalkokasvit ja heinät kasvaa ainakin jossakin paikoissa tynamiitin jäljiltä.
LHP:n saa niittää aikaisintaan 1.8 alkaen. Ja karhojen tulee olla siten että tarkastaja Luttinen näkee että on aloitettu keskeltä ulospäin.
Jos lohkolla on rikkakasveja saa LHP:n niittää niitten torjumiseksi ennen tuota 1.8.
Saa, mut niittokorkeus tarvii olla korkea ja siltikin selittämistä tarkastajalle......
Ei ainakaan 2009 tehdyssä peltovalvonnassa ollut ongelmia asian suhteen.
Sanomista tuli lohkosta jossa ei ollut hukkakaurarekisterissä merkintää.
-
Hyvä iltasatu.
http://www.maaseutu.fi/attachments/5njOwmLQQ/Peltojen_kaytto_2901.pdf
-
VLN ei oo sama kun LHP. VLN:än saa tuhota vaikka heti kylvön jälkeen esmes tynamiitilla.
Ei voi, sitten se on avokesantoo. :P
On se kuitenkin kylvetty. Kyl ne tpalkokasvit ja heinät kasvaa ainakin jossakin paikoissa tynamiitin jäljiltä.
LHP:n saa niittää aikaisintaan 1.8 alkaen. Ja karhojen tulee olla siten että tarkastaja Luttinen näkee että on aloitettu keskeltä ulospäin.
Jos lohkolla on rikkakasveja saa LHP:n niittää niitten torjumiseksi ennen tuota 1.8.
Saa, mut niittokorkeus tarvii olla korkea ja siltikin selittämistä tarkastajalle......
Ei ainakaan 2009 tehdyssä peltovalvonnassa ollut ongelmia asian suhteen.
Sanomista tuli lohkosta jossa ei ollut hukkakaurarekisterissä merkintää.
Hakuoppaassa on luonnohoitopeltojen monivuotisen nurmipellon kohdassa hoito seuraavasti:
"Niitto kun rikkakasvien leviämisen estäminen sitä edellyttää, mutta vähintään joka kolmas vuosi. Kasvinsuojeluaineiden käyttö kielletty."
Ja sitten näillä muilla, niitty, riista ja maisema hömppiksillä:
"Niitto sallittu 1.8. alkaen. Kasvinsuojeluaineiden käyttö kielletty."
Eli LHP nurmen saa niittää koska huvittaa, näillä muilla sitten tarkempaa. Eli käytännössä nurmivaihtoehto ainoa järkevä jos ajatellaan tuleviakin vuosia.
-
Saakos sen riistamallin niittää??
-
Saakos sen riistamallin niittää??
Saa , jos kasvusto nostetaan seipäille ;D
voi saada muutenkin , mutta selittäjän lahjoja voi tarvita.
Keväällä maaseutusihteeri meinas että ei täytä ehtoja , jos linkoan lunta , että voi ajaa salaojasoraa. Ymmärrän toki ne kasan pohjat mutta... No ei harmita huono kesä olis ollut ojittaa, toisaalta vielä huonompi viljellä niillä katovuoden viljaa ???