Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Nurmen kylyvöö  (Luettu 3781 kertaa)

ravenlord

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1648
Nurmen kylyvöö
Mitä lajikkeita, mitä maalaatuja, minkämoisia seoksia minkälaisin lopputuloksin? Apilaa vai ei?

Omista kokemuksista senverran, että laituumiin pelkkä timotei ei ole hyvä, nurminata tarvitaan kaveriksi. Ja lajikkeista senverran että ikiä ei saa ostaa ikinä, tulle jo ennen juhannusta kuivaaheinää, ja ruokonata tuottaa kyllä satoa mutta ei kelpaa elukoille...  hht rm ja eloperääsiä ovat maalajit. Nyt on vakaa aikomus kylvää timotei enskevään perustuksiin, lajikeena tammisto ja kaveriksi alsike vai puna-apila, kumpi parempi?

 Aikaisemmin timotei 75 nurminata 25 seos oli käytäntö, sinänsä ihan hyvä seos, muttakun on halua kokeilla kaikesta huolimatta erilaisia seoksia..  Mitenkäs apilan kanssa? Rajoittaa va tuota kasvinsuojeluaineitten käyttöä. Nurmet olen yleensä perustanut suojaviljaan, joka on sitten tehty vihantarehuksi, joka on syötetty 6-24kk eläimille. Nyt olisi haaveissa lisätä rehuherne kauran kaveriksi ja timotei/apila juureen, ja jättää rikkamyrkyt levittämäti. Nyt niissä lohkoissa on glofosaatilla päätetty nurmi.

Entäs jos sen apilan kylvää perustamisvuoden syksynä nurmen suorakylvökoneella elokuussa, ko on ensin vihantakaura tehty rehuksi? Tällöin sais ajaa 40g gratilia hehtaari..   
Asiaan kuin asiaan, asiaton vastaus :)

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: Nurmen kylyvöö
Tähän nurmen perustamiseen, kasvinsuojeluun ja lajivalintoihin on olemassa niin älyttömän monta käytäntöä, että vois vaikka väitöskirjan joku tehdä :D
Ensimmäiseen kysymykseen eli apilaa vai ei, niin ehdottomasti kyllä. Lajike/lajikkeet vaan pitää valita oikein.

Laitumilla on tullu käytettyä englannin raiheinää jo monta vuotta. Kasvaa hyvin, on sulavuutta ja kestää talvea ainakin meidän mailla. Myös säilisnurmissa on englannin raiheinää käytetty ja jatkossa taitaa olla aina vaan enemmän. Aikaisemminkin on ollut juttua valkoapilan ks-aineiden kestävyydestä ja kokemusperäisesti vois sanoa että kestää. Laitumilla valkoapila muutenkin parempi vaihtoehto, koska kestää tallausta.

Alsike- ja puna-apilan käyttö on perinteisesti rajattu kylvettävän maalajin mukaan. Alsikeapila vaatimaton, joten jos happamuus vaivaa niin sitä sitten. Puna-apilaa jos tuumaat käyttää, niin älä ota bjurseleä. Kaikista pahiten kasviestrogeeniä, jota ei pitäis olla valkoapilassa ollenkaan.
Tuosta ruokonata mietteestä "ettei maistu", niin olen eri mieltä. Liian myöhäiseksi on menny korjuu jos ei maistu. Nyt kun on tullu noita päivitettyjä ruokonatalajikkeita, niin kannattaisi harkita sellaisia vielä. Karoliina vissiin pitäis korvata retun. Just eloperäisillä ja karkeilla maalajeilla ruokonadasta tulee satoa ja paljon - muista maalajeista ei itellä kokemusta. Jos timoteitä haluat viljellä nurmissa, niin kokeileppa vaikka grindstad + ruokonata seosta. Menee korjuu ajankohta paremmin yksiin kuin pohjoisen tyypin timoteilla. Ja kolme korjuuta ettei vanhene... Ehdottomasti seoksia nurmiin joka tapauksessa. Jokin laji menestyy jos toinen tykkää kyttyrää olosuhteista.

Rehuherneen kanssa perustettuja nurmia ei itellä ole (vielä), mutta pitäis onnistua tosi hyvin.  Ainakin näin asiaa sivusta seuranneena asian ymmärtäny. Täydennyskylvö syksyllä apilalla kokeilemisen arvoinen juttu.

ravenlord

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1648
Vs: Nurmen kylyvöö
Tähän nurmen perustamiseen, kasvinsuojeluun ja lajivalintoihin on olemassa niin älyttömän monta käytäntöä, että vois vaikka väitöskirjan joku tehdä :D
Ensimmäiseen kysymykseen eli apilaa vai ei, niin ehdottomasti kyllä. Lajike/lajikkeet vaan pitää valita oikein.

Laitumilla on tullu käytettyä englannin raiheinää jo monta vuotta. Kasvaa hyvin, on sulavuutta ja kestää talvea ainakin meidän mailla. Myös säilisnurmissa on englannin raiheinää käytetty ja jatkossa taitaa olla aina vaan enemmän. Aikaisemminkin on ollut juttua valkoapilan ks-aineiden kestävyydestä ja kokemusperäisesti vois sanoa että kestää. Laitumilla valkoapila muutenkin parempi vaihtoehto, koska kestää tallausta.

Alsike- ja puna-apilan käyttö on perinteisesti rajattu kylvettävän maalajin mukaan. Alsikeapila vaatimaton, joten jos happamuus vaivaa niin sitä sitten. Puna-apilaa jos tuumaat käyttää, niin älä ota bjurseleä. Kaikista pahiten kasviestrogeeniä, jota ei pitäis olla valkoapilassa ollenkaan.
Tuosta ruokonata mietteestä "ettei maistu", niin olen eri mieltä. Liian myöhäiseksi on menny korjuu jos ei maistu. Nyt kun on tullu noita päivitettyjä ruokonatalajikkeita, niin kannattaisi harkita sellaisia vielä. Karoliina vissiin pitäis korvata retun. Just eloperäisillä ja karkeilla maalajeilla ruokonadasta tulee satoa ja paljon - muista maalajeista ei itellä kokemusta. Jos timoteitä haluat viljellä nurmissa, niin kokeileppa vaikka grindstad + ruokonata seosta. Menee korjuu ajankohta paremmin yksiin kuin pohjoisen tyypin timoteilla. Ja kolme korjuuta ettei vanhene... Ehdottomasti seoksia nurmiin joka tapauksessa. Jokin laji menestyy jos toinen tykkää kyttyrää olosuhteista.

Rehuherneen kanssa perustettuja nurmia ei itellä ole (vielä), mutta pitäis onnistua tosi hyvin.  Ainakin näin asiaa sivusta seuranneena asian ymmärtäny. Täydennyskylvö syksyllä apilalla kokeilemisen arvoinen juttu.

Aivan totta, näitä vaihtoehtoja on ihan tarpeeksi..   Kuinka aikaasin se RN pitääs sitte korjata? Yleensä 1.sato on korjattu 15-20 kesäkuuta toleranssilla, ja toinen kerta elokuun ensi päivinä..  Todesta, nuota eri heinälajikkeita saa monasti oikein jäljittää, ko yhdellä kauppurilla on vain yhtä-kahta lajiketta. Samoja lajikeita mitä on ollu viimeset vuosikymmenet..  Ja tosiaan tuo että niitä tundra lajikkeita viljellään etelä ja keskisuomessa, niin se ei kyllä ole tarkoituksenmukaista, ei millään kasvilajilla...

Ja sitte tämä paikallisen agribonusmarketin toiminta..  Myydään eioota, ei saa mistää... Sitte puhelu lääninrajan toiselle puolelle agriin, niin siellä kysytään notta kuinka paljon? Eikä ole vain ykskerta ko näin on käyny. Välillä tuntuu että ne ei edes halua tehdä kauppaa..

Tuo kolme satoa on jo oikeastaan pakkokin tehdä, muuten jäisi vahva kasvusto kuloontumaan.. Ja kauhian "tujua" rehua se kolmas sato on viä pruukannu olla..

hmh...   mitenkäs se apilan bakteeriymppi? Onko kirjaviisautta vai käytäntö? Pitänee soitella siitä apilan siemenestä..  Mistä kannattaa ostaa? Tilasiemenen pakkaamo olisi tässä likillä, onko minkä hintaanen paikka? Ennemmin on heinänsiemen on ostettu y-maataloudesta tai agrista tai sitte on toiselta tilalta ostettu..

Viimeksi muokattu: 10.11.10 - klo:13:58 kirjoittanut ravenlord

Asiaan kuin asiaan, asiaton vastaus :)

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: Nurmen kylyvöö
Korjuuseen vaikuttaa tietenkin kaikista eniten olosuhteet... näin niin kuin tyhmä itsestään selvyys tähän alkuun lauottuna :D

Ruokonatojen tähkiminen näkyy alkavan mtt:n kokeiden perusteella 2 - 3 päivää aikaisemmin kuin timoteillä yleensä, ja jos ruokonata tähkii niin ollaan jo tosi pahasti myöhässä. K-maataloudella saattais olla mielenkiintoista valmista seosta tarjolla
http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/siemenet/nurmikasvit/Sivut/c81de650.aspx
http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/siemenet/nurmikasvit/Sivut/c81edb0b.aspx

Tuo rainata on aika samantyyppinen kasvutavaltaan ja rytmiltään kuin ruokonatakin. Kannattaa ainakin kokeilla jos kiinnostaa testailla erilaisia lajikkeita ym. juttuja.

Ongelmana noissa heinänsiemenen ostoissa on se, että kauppiaat yrittää myydä sitä mitä varastossa on. Mikä tarkoittaa sitä että on ostettu halvalla jotain perustimoteitä paikat pullolleen ja sitä yritetään dumpata mihinkä vain saadaan... Tämmönen näkemys itellä kun tiskin takana tuli oltua 6 vuotta. Jos aikoo saada sitä mitä haluaa, niin piensiemenistä tekemään ennakkokauppaa. Kohta puoliin normi maatalouskaupat tekee tilaukset varastoon. Tilapakkaamoilla tilanne varmaan hieman toisenlainen, ja jos "naapurista" löytyy pakkaamo niin eikö sitä kannattaisi tukea jos löytyy sopivat lajikkeet ???

Petrillä on varmastikin ymppäyksestä näkemystä enemmän, mutta kannattaa ainakin siinä tapauksessa jos ei ole ennemmin viljelty apilaa.

ravenlord

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1648
Vs: Nurmen kylyvöö
Korjuuseen vaikuttaa tietenkin kaikista eniten olosuhteet... näin niin kuin tyhmä itsestään selvyys tähän alkuun lauottuna :D

Ruokonatojen tähkiminen näkyy alkavan mtt:n kokeiden perusteella 2 - 3 päivää aikaisemmin kuin timoteillä yleensä, ja jos ruokonata tähkii niin ollaan jo tosi pahasti myöhässä. K-maataloudella saattais olla mielenkiintoista valmista seosta tarjolla
http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/siemenet/nurmikasvit/Sivut/c81de650.aspx
http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/siemenet/nurmikasvit/Sivut/c81edb0b.aspx

Tuo rainata on aika samantyyppinen kasvutavaltaan ja rytmiltään kuin ruokonatakin. Kannattaa ainakin kokeilla jos kiinnostaa testailla erilaisia lajikkeita ym. juttuja.

Ongelmana noissa heinänsiemenen ostoissa on se, että kauppiaat yrittää myydä sitä mitä varastossa on. Mikä tarkoittaa sitä että on ostettu halvalla jotain perustimoteitä paikat pullolleen ja sitä yritetään dumpata mihinkä vain saadaan... Tämmönen näkemys itellä kun tiskin takana tuli oltua 6 vuotta. Jos aikoo saada sitä mitä haluaa, niin piensiemenistä tekemään ennakkokauppaa. Kohta puoliin normi maatalouskaupat tekee tilaukset varastoon. Tilapakkaamoilla tilanne varmaan hieman toisenlainen, ja jos "naapurista" löytyy pakkaamo niin eikö sitä kannattaisi tukea jos löytyy sopivat lajikkeet ???

Petrillä on varmastikin ymppäyksestä näkemystä enemmän, mutta kannattaa ainakin siinä tapauksessa jos ei ole ennemmin viljelty apilaa.

Jhuu...   olosuhteet tietenkin määräävät sen korjuuajankohdan, ja nämä ruokonata lohkot on tehty ensimmääsinä pois kuleksimasta, tänä kesänä lienee harvassa ne yli D-700 rehut..  Ko timotei-nurminata kasvusto suht aikaanen korjuu ja D-660..  Timotein tähkä oli juuri tuossa näkyviin tupesta, ja sulavuus tuotaluokkaa?

Englannin raiheinää ei ole vuosikymmeniin ollu kylvössä, kultaisella kahdeksankymmen luvulla olleet lajikkeet meidän ylipäällikön mukaan talvehtivat erittäin huonosti. Vois joskus kokeilla jollailohkolla mitä nyt tapahtuu.. 

heh..  joskus oli semmonen sekameteli että kylvösiemen sisälsi italian raiheinä+kaura+rehuherne   ;D Lannoitus: karjanlantaa "tarpeeksi" ja siihen viä 250 kiloa salpietaria..    Oli muute hehtaarisato kohdillaan. 
Asiaan kuin asiaan, asiaton vastaus :)

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5275
Vs: Nurmen kylyvöö
Petrillä on varmastikin ymppäyksestä näkemystä enemmän, mutta kannattaa ainakin siinä tapauksessa jos ei ole ennemmin viljelty apilaa.
Kun nyt nimeni otettiin esille:
www.elomestari.fi/typpiymppi/typpiymppi.htm
Tuosta huomaat, että olen hieman jäävi näin asiallisella keskustelupalstalla.

Ehkä se tärkein juttu viljelyhistorian lisäksi on pellon pH. Jostain syystä happamissa oloissa luontaisia nystyräbakteereita on vähemmän ja ne ovat tehottomampia typensidonnassa. Eli hyvin kalkituila kivennäismailla, joissa apilaa on säännöllisesti viljelty, ei ymppäyksellä valitettavasti (valmistajan kommentti!) saavuteta enää mitään, mutta hapahkot eloperäiset maalajit pitkästä aikaa apilalle, niin vaikutus on varma. Tuo välimaasto em. ääriolosuhteiden välillä vaatisi pitkät jorinat ja vähän arvaustakin.

Itsellämme on enemmän runsasmultaisia hapahkoja maita, ojitukset vaihtelevassa kunnossa. Perusapilacoctail on 2 kg puna-apilaa ja 1 kg alsiketta seoksessa. Lohkosta riippuen jompikumpi dominoi kasvustossa, joka tapauksessa sitä tulee kuitenkin kohtuullisesti mukaan. Meillä maalajista johtuen taimettumisolosuhteet ovat hyvät, joten näinkin kohtuullisella määrällä pärjätään. Hiesukoilla ym. vaikeammilla maalajeilla sitten lisätään määrää. Heinäpuolen suhteen olen itsekin enemmän kuulolla.

Petri

suomileijona

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 460
Vs: Nurmen kylyvöö
Korjuuseen vaikuttaa tietenkin kaikista eniten olosuhteet... näin niin kuin tyhmä itsestään selvyys tähän alkuun lauottuna :D

Ruokonatojen tähkiminen näkyy alkavan mtt:n kokeiden perusteella 2 - 3 päivää aikaisemmin kuin timoteillä yleensä, ja jos ruokonata tähkii niin ollaan jo tosi pahasti myöhässä. K-maataloudella saattais olla mielenkiintoista valmista seosta tarjolla
http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/siemenet/nurmikasvit/Sivut/c81de650.aspx
http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/siemenet/nurmikasvit/Sivut/c81edb0b.aspx

Tuo rainata on aika samantyyppinen kasvutavaltaan ja rytmiltään kuin ruokonatakin. Kannattaa ainakin kokeilla jos kiinnostaa testailla erilaisia lajikkeita ym. juttuja.

Ongelmana noissa heinänsiemenen ostoissa on se, että kauppiaat yrittää myydä sitä mitä varastossa on. Mikä tarkoittaa sitä että on ostettu halvalla jotain perustimoteitä paikat pullolleen ja sitä yritetään dumpata mihinkä vain saadaan... Tämmönen näkemys itellä kun tiskin takana tuli oltua 6 vuotta. Jos aikoo saada sitä mitä haluaa, niin piensiemenistä tekemään ennakkokauppaa. Kohta puoliin normi maatalouskaupat tekee tilaukset varastoon. Tilapakkaamoilla tilanne varmaan hieman toisenlainen, ja jos "naapurista" löytyy pakkaamo niin eikö sitä kannattaisi tukea jos löytyy sopivat lajikkeet ???

Petrillä on varmastikin ymppäyksestä näkemystä enemmän, mutta kannattaa ainakin siinä tapauksessa jos ei ole ennemmin viljelty apilaa.

Jhuu...   olosuhteet tietenkin määräävät sen korjuuajankohdan, ja nämä ruokonata lohkot on tehty ensimmääsinä pois kuleksimasta, tänä kesänä lienee harvassa ne yli D-700 rehut..  Ko timotei-nurminata kasvusto suht aikaanen korjuu ja D-660..  Timotein tähkä oli juuri tuossa näkyviin tupesta, ja sulavuus tuotaluokkaa?

Englannin raiheinää ei ole vuosikymmeniin ollu kylvössä, kultaisella kahdeksankymmen luvulla olleet lajikkeet meidän ylipäällikön mukaan talvehtivat erittäin huonosti. Vois joskus kokeilla jollailohkolla mitä nyt tapahtuu.. 

heh..  joskus oli semmonen sekameteli että kylvösiemen sisälsi italian raiheinä+kaura+rehuherne   ;D Lannoitus: karjanlantaa "tarpeeksi" ja siihen viä 250 kiloa salpietaria..    Oli muute hehtaarisato kohdillaan. 
paljonko lähti satoa? ja laittakaa kokemuksia millä sais "varmasti" perustettua nurmen ja samalla pitäis saaha mahollisimman iso sato.

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: Nurmen kylyvöö
Mitä sen mahdollisimman ison sadon pitäis olla? Kokovilja-herne seoksella tulee massaa raakasti (rehuyksiköitä) ja onnistuu nurmen perustaminen ilmeisesti hyvin. Itellä ei kokemustas, mutta isot pojat puhui jotain siihen suuntaan :D