Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: junttieinari - 20.11.13 - klo:14:15
-
Vanha Jämä alkoi tihkumaan vettä näin talven kynnyksellä, joten kattilakaupassa käynti lienee edessä. Tähän asti on menty puu/öljy-yhdistelmäkattilalla, ja samalla linjalla voisi myös jatkaa. Onko raadilla kokemusta näistä uudemmista kaksoiskattiloista:
Jäspi:
http://www.taloon.com/yhdistelmakattila-jaspi-tupla-2s-puu-oljy-sahko/LVIN-5058022/dp?openGroup=6184 (http://www.taloon.com/yhdistelmakattila-jaspi-tupla-2s-puu-oljy-sahko/LVIN-5058022/dp?openGroup=6184)
tai Arimax:
http://www.taloon.com/kaksoiskattila-arimax-520-vasen/LVI-5010081/dp?openGroup=6184 (http://www.taloon.com/kaksoiskattila-arimax-520-vasen/LVI-5010081/dp?openGroup=6184)
Pelkkä puukattilakin teoriassa kelpaisi, varaajan sijoittelu vaan tuottaa hienoisia ongelmia.
-
Palveltuaan 11 vuotta Jämä Nature vaihtui Arimax 60 -kattilaan, jolla alkaa nyt kahdeksan lämmityskausi. Tosin aloittajan tarpeeseen kommenttini ei lisäarvoa tuo, tuo kun on vain klapikattila. Mutta hyvin on pelannu ja teho on enemän oikean suuntainen kuin alkuperäisessä. Varaaja on 2,8 m3 ja 50 kiintom3 kärytetään vuodessa.
Näyttää uudemmassa mallissa olevan savukaasuimuri, tuossa meidän kattilassa ei ole. Menee vaan aika lailla pienemmällä piipulla näemmä, me kun jouduttiin piippukin silloin vaihtamaan. Toisaalta kattilan hintakin on "hiukan" pompsahtanu... :)
-
Vanha Jämä alkoi tihkumaan vettä näin talven kynnyksellä, joten kattilakaupassa käynti lienee edessä. Tähän asti on menty puu/öljy-yhdistelmäkattilalla, ja samalla linjalla voisi myös jatkaa. Onko raadilla kokemusta näistä uudemmista kaksoiskattiloista:
Jäspi:
http://www.taloon.com/yhdistelmakattila-jaspi-tupla-2s-puu-oljy-sahko/LVIN-5058022/dp?openGroup=6184 (http://www.taloon.com/yhdistelmakattila-jaspi-tupla-2s-puu-oljy-sahko/LVIN-5058022/dp?openGroup=6184)
tai Arimax:
http://www.taloon.com/kaksoiskattila-arimax-520-vasen/LVI-5010081/dp?openGroup=6184 (http://www.taloon.com/kaksoiskattila-arimax-520-vasen/LVI-5010081/dp?openGroup=6184)
Pelkkä puukattilakin teoriassa kelpaisi, varaajan sijoittelu vaan tuottaa hienoisia ongelmia.
Meillä on tuo Arimaxen kattila. Varaaja on tosin 2500 litraa. Nyt olen puulla lämmittänyt ahkerammin, ennen meni öljyllä. En osaa moittia enkä kehua.
-
Eipä puukattila niin suurta varaaja tarvitse, jos vaikeuksia sijoittamisessa. kaksoiskattilat taas ovat kuin jakoavain, käy kaikkeen, mutta mihinkään ei hyvin. Siis kannatasi harkita kunnolista puukattilaa, siihen 1-1,5 kuution varaaja ja sinne varaajaan sähkövastukset varavoimaksi. Öljy makssa päälle euron litra ja ottaen huomioon kaksoipannun öljyhyötysuhteen maksaa kwh tuotteua lämpöä noin 12 c. Sähkövastuksen hyötysuhde siellä varaajassa on 100 ja kun sähkö siirtoineen maksaa luokkaa 10 c/kWh, niin halvempaa on sähkö lämmönlähteenä. Kaiken lisäksi kaksoispannu puulämmityksessä on perin työläs verrattuna käänteispaloiseen puukattilaan, jossa lisäksi hyötysuhde on kuin toisesta maailmasta
Onhan tuossa samasta kaupasta yksi ehdokas http://www.taloon.com/puukattila-ariterm-25-kaanteispalokattila/LVI-5012081/dp?openGroup=4569
-
Mulla on toistavuotta ollut käytössä Kespes-kattila. Ollut tulilla kesät-talvet. Toimii varaajalla tai ilman. Helppohoitoinen kattila. Lämmitystyö pääasiassa puun lisäystä ja tarvittaessa tuhkanpoisto/nuohous.
Edellinen pannu oli yläpalo Jämä. Jostain syystä en ole kauheasti mokomaa enää kaipaillut ;D
-
Suosittelen kattiloiden olevan erikseen rinnankytkettyjä jos öljykattilan haluaa puu ominaisuudella. Huippuhyvän puukattilan ja öljykattilan erikseen hankkimalla saat molemmille optimoidun tekniikan ja hintaa menee max 1000 euroa enempi kuin kompromissikattilalla. Mahdollisuus päästä jopa samalla hinnallakin. Samoin tarpeentullen on tuplateho käytössä jos tuleekin siperiatalvi pidemmäksi aikaa. Hyvä puukattila n 2200 euroa ja öljykattila 2500 euroa n40kw kokoluokassa.
-
Laka tehdään edelleen kestämään.Ollut meillä 48 vuotta sama kattila. Kannataa kysyä lakaa. Tehdään vahvemmasta aineesta.
-
Laka tehdään edelleen kestämään.Ollut meillä 48 vuotta sama kattila. Kannataa kysyä lakaa. Tehdään vahvemmasta aineesta.
Siis 48 vuotta sitten. Nykyään kaikki tehdään tehokkaasti ja materiaala säästäen. Mutta muutenkin Suomalaiset on jääneet näissä kattilatekniikoissa 50-60 luvulle. Muualla tehdään kattilat yli 90% hyötysuhteella ja
meillä Suomessa hyötysuhde on 60-70%
-
Siis 48 vuotta sitten. Nykyään kaikki tehdään tehokkaasti ja materiaala säästäen. Mutta muutenkin Suomalaiset on jääneet näissä kattilatekniikoissa 50-60 luvulle. Muualla tehdään kattilat yli 90% hyötysuhteella ja
meillä Suomessa hyötysuhde on 60-70%
Palamishyötysuhdetta tarkoittanet? Tällä hyötysuhdetermillä on moni firma kaupannut kattiloita ::)
-
Siis 48 vuotta sitten. Nykyään kaikki tehdään tehokkaasti ja materiaala säästäen. Mutta muutenkin Suomalaiset on jääneet näissä kattilatekniikoissa 50-60 luvulle. Muualla tehdään kattilat yli 90% hyötysuhteella ja
meillä Suomessa hyötysuhde on 60-70%
Palamishyötysuhdetta tarkoittanet? Tällä hyötysuhdetermillä on moni firma kaupannut kattiloita ::)
Jep. Yksi irtokuutiometri kuivaa koivupilkettä sisältää energiaa 1010 kWh.
Suomalainen kattila saa siitä lämpöä talteen 606-707 kWh ja sellaiset kattilat joilla päästään esim. Saksan markkinoille (tiukat päästömääräykset) saavat 949kWh lämpöä talteen palamisesta.
Yksinkertaistettuna, että haluaako polttaa saman määrän puita talonsa lämmitykseen neljässä vai viidessä vuodessa.
-
Varo Kespesiä, täysi paska. Paitsi, jos haluat pikeävän kattilan ja nokipaloja...
Itse tein sen virheen, että ostin sellaisen aikoinaan ja ilman varaajaa niin kuin suositellaan. Ensiö ja toisioilmaa ei saa koskaan kunnolla kohdalleen ja tyhjäkäyntijaksojen aikana pikeää kattilaa ja piippua.
-
Kahdella tutulla Kespesi, todellakin mahdottomia pikeämään.
Omakotitalon kattilaksi uskallan suositella Jäspi VPK 20 tai 30 kattilaa. Kätevä puun poltossa,myös kattilaan voi tarvittaessa asentaa öljypolttimen tai pellettipolttimen.
-
Jos lähdetään tilanteesta, että pannu on kylmä ja varaaja on kylmä, niin kattilan hyötysude on hieman yli 80%, kun tuo varaaja ajetaan täyteen energiaa. Kyllä nuo 90% hyötysuhteet ovat lähinnä mainosmiesten keksintöjä. Niihin toki päästään hetkellisesti, kun pannu on kuuma ja poltetaan puuta lähellä kattilan maxtehoa. Puukattilaa putsanneet ovat varmaankin huomanneet, että putsauksen jälkeen ensimmäisellä lämmityskerralla energiaa puusta irtoaa ihan toisella tavalla kuin ennen putsausta. Siis käytännössä kattila pitäsi putsata pari kertaa viikossa, mieluummin ennen jokaista lämmityskertaa, jos haluaa korkeita hyötysuhteita.
Minulla on Vedan kattila. Siinä se hyötysuhde käytännössä pyörii 75 % paikkeilla, mutta vastapustattuna varmaankin menee päälle 80:n. En kuitenkaan vaihtaisi sitä muutaman hyötysuhdeprosentin takia, on sen verran helppo putsata, kun koko etuseinä aukeaa. Omasta metsästä kun polttopuu tulee, niin ei se pari pinomottia ylimääräistä polttopuuta paljon maksa.
Edellenkin pidän sähköä parempana varaenergiana kuin öljyä, itselläni on sähkövastus varaajassa ja hyvin pelittää. Pois on jäänyt myös öljysäiliön ultraus, joka on pakollinen viiden vuoden välein, maksaa satoja euroja.
-
Jos lähdetään tilanteesta, että pannu on kylmä ja varaaja on kylmä, niin kattilan hyötysude on hieman yli 80%, kun tuo varaaja ajetaan täyteen energiaa. Kyllä nuo 90% hyötysuhteet ovat lähinnä mainosmiesten keksintöjä. Niihin toki päästään hetkellisesti, kun pannu on kuuma ja poltetaan puuta lähellä kattilan maxtehoa. Puukattilaa putsanneet ovat varmaankin huomanneet, että putsauksen jälkeen ensimmäisellä lämmityskerralla energiaa puusta irtoaa ihan toisella tavalla kuin ennen putsausta. Siis käytännössä kattila pitäsi putsata pari kertaa viikossa, mieluummin ennen jokaista lämmityskertaa, jos haluaa korkeita hyötysuhteita.
Minulla on Vedan kattila. Siinä se hyötysuhde käytännössä pyörii 75 % paikkeilla, mutta vastapustattuna varmaankin menee päälle 80:n. En kuitenkaan vaihtaisi sitä muutaman hyötysuhdeprosentin takia, on sen verran helppo putsata, kun koko etuseinä aukeaa. Omasta metsästä kun polttopuu tulee, niin ei se pari pinomottia ylimääräistä polttopuuta paljon maksa.
Edellenkin pidän sähköä parempana varaenergiana kuin öljyä, itselläni on sähkövastus varaajassa ja hyvin pelittää. Pois on jäänyt myös öljysäiliön ultraus, joka on pakollinen viiden vuoden välein, maksaa satoja euroja.
Näppituntumasta tarkempi
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=78.0 (http://www.puulammitys.info/index.php?topic=78.0)
-
Palveltuaan 11 vuotta Jämä Nature vaihtui Arimax 60 -kattilaan, jolla alkaa nyt kahdeksan lämmityskausi. Tosin aloittajan tarpeeseen kommenttini ei lisäarvoa tuo, tuo kun on vain klapikattila. Mutta hyvin on pelannu ja teho on enemän oikean suuntainen kuin alkuperäisessä. Varaaja on 2,8 m3 ja 50 kiintom3 kärytetään vuodessa.
Näyttää uudemmassa mallissa olevan savukaasuimuri, tuossa meidän kattilassa ei ole. Menee vaan aika lailla pienemmällä piipulla näemmä, me kun jouduttiin piippukin silloin vaihtamaan. Toisaalta kattilan hintakin on "hiukan" pompsahtanu... :)
Hajosiko Nature vai oliko tehonpuutetta? Se on vähän pieni 3000l varaajaan.
-
Palveltuaan 11 vuotta Jämä Nature vaihtui Arimax 60 -kattilaan, jolla alkaa nyt kahdeksan lämmityskausi. Tosin aloittajan tarpeeseen kommenttini ei lisäarvoa tuo, tuo kun on vain klapikattila. Mutta hyvin on pelannu ja teho on enemän oikean suuntainen kuin alkuperäisessä. Varaaja on 2,8 m3 ja 50 kiintom3 kärytetään vuodessa.
Näyttää uudemmassa mallissa olevan savukaasuimuri, tuossa meidän kattilassa ei ole. Menee vaan aika lailla pienemmällä piipulla näemmä, me kun jouduttiin piippukin silloin vaihtamaan. Toisaalta kattilan hintakin on "hiukan" pompsahtanu... :)
Hajosiko Nature vai oliko tehonpuutetta? Se on vähän pieni 3000l varaajaan.
Itse lämmitin vain puolitoista vuotta, mutta kuulemani oli alitehoiseksi havaittu alusta asti. Enkä minäkään siitä tehoja tietenkään saanu eikä varaaja lämminnyt koskaan kunnolla. Ihan tyhmää, kun käyttövesikierukka on vain varaajassa.
Uudenvuodenpäiväaamuna sitten vesi lorisi iloisesti pesään ja heti meinasin, että reikiä tulee lisää jos sitä ohutta takaseinää yrittää hitsata. Uusi kattila saatiin suht äkkiä, mutta piippu vähän kesti. Talossa olevalla öljykattilalla lämmitettiin väliaika, onneksi oli leuto alkuvuosi.
-
Puulämmitteisistä kattiloista yleensä... Voiko noihin alapalokattiloihin laittaa muutakin kuin puuta. Kaikenlaista poltettavaa tavaraa menee tällä hetkellä kattilaan. Joskus poltettiin kanatkin kun löytyi välillä kuolleena häkistä ;D Ajattelin vaan että muovit ei taida oikein olla hyvää polttoainetta alapaloisessa kattilassa :-\
-
Muistan vaan, että vakola aikoinaan noita testasi. Kun varaajaa kattiloilla lämmitettiin, siis lähdettiin nollatasosta, niin Arimax 35 pääsi 72% hyötysuhteeseen ja Jämä Nature noin 80% hyötysuhteeseen. Täyden tehon hyötysuhde arimaxsilla oli luokkaa 84-85% ja naturella 87-88%. Että ei ne kovin paljon jääneet siitä 90%:ta. Jos puu ei ole sitten todella kuivaa, voi vaan unta nähdä korkeista hyötysuhteista 8)
-
Puulämmitteisistä kattiloista yleensä... Voiko noihin alapalokattiloihin laittaa muutakin kuin puuta. Kaikenlaista poltettavaa tavaraa menee tällä hetkellä kattilaan. Joskus poltettiin kanatkin kun löytyi välillä kuolleena häkistä ;D Ajattelin vaan että muovit ei taida oikein olla hyvää polttoainetta alapaloisessa kattilassa :-\
Ei olekaan, mutta mää poltan silti. Muovit vuorotellen runsaasti puita ja muovia. Kanat ja karitsat kaikki on hävinny. Paitti vanhan nojatuolin jouset joutu onkimaan pois. :)
-
Kovilla pakkasilla ne ongelmat tulee kun pitää niin monta pesällistä polttaa,- 95 ja vielä ehjä, arinakiviä on muutamat menny.
-
Varo Kespesiä, täysi paska. Paitsi, jos haluat pikeävän kattilan ja nokipaloja...
Itse tein sen virheen, että ostin sellaisen aikoinaan ja ilman varaajaa niin kuin suositellaan. Ensiö ja toisioilmaa ei saa koskaan kunnolla kohdalleen ja tyhjäkäyntijaksojen aikana pikeää kattilaa ja piippua.
Onkohan tuossa mun kattilassa sitten jotain vikaa.. ;)
Pikiongelmaa en ole huomannut haitaksi asti olevan. Nuohouksen teen pääsääntöisesti harjalla. Teräslastaa tarvinnut hyvin harvoin käyttää.
Jos kattilassa on ilmavuotoja, niin silloin saa helposti miilun aikaan tyhjäkäyntijaksolla = pikeä.
Kattila on kytketty olemassaoleviin varaajiin, vesitilaa n: 3 m3.
Luulen että yhtälailla se pelaisi pelkällä kattilankin vesitilavuudella.
Varsin huoleton kattila. Kesällä siilon täyttö joka toinen pv. Pikkupakkasilla kerran pv. Kovilla pakkasilla 2 krt pv.
Polttoaineen palakoosta hiukan tarkka. Jos on kovin isoa palikkaa, saattaa holvata. Silloin kannattaa nakata pienempää sekaan, niin kasa vajoaa helpommin alas-asti.
-
Siis 48 vuotta sitten. Nykyään kaikki tehdään tehokkaasti ja materiaala säästäen. Mutta muutenkin Suomalaiset on jääneet näissä kattilatekniikoissa 50-60 luvulle. Muualla tehdään kattilat yli 90% hyötysuhteella ja
meillä Suomessa hyötysuhde on 60-70%
Palamishyötysuhdetta tarkoittanet? Tällä hyötysuhdetermillä on moni firma kaupannut kattiloita ::)
Mielummin poltan muutaman motin enenpi puuta vuodessa. Ei siitä säästöä tule jos 15 vuoden välein revit vanhat pois ja laitat taloudellisemman kattilan. Rahaa menee helposti 20 000 euroo.Tuolla rahalla ostat 10 vuoden puut.
-
Vanha Jämä alkoi tihkumaan vettä näin talven kynnyksellä, joten kattilakaupassa käynti lienee edessä. Tähän asti on menty puu/öljy-yhdistelmäkattilalla, ja samalla linjalla voisi myös jatkaa. Onko raadilla kokemusta näistä uudemmista kaksoiskattiloista:
Jäspi:
http://www.taloon.com/yhdistelmakattila-jaspi-tupla-2s-puu-oljy-sahko/LVIN-5058022/dp?openGroup=6184 (http://www.taloon.com/yhdistelmakattila-jaspi-tupla-2s-puu-oljy-sahko/LVIN-5058022/dp?openGroup=6184)
tai Arimax:
http://www.taloon.com/kaksoiskattila-arimax-520-vasen/LVI-5010081/dp?openGroup=6184 (http://www.taloon.com/kaksoiskattila-arimax-520-vasen/LVI-5010081/dp?openGroup=6184)
Pelkkä puukattilakin teoriassa kelpaisi, varaajan sijoittelu vaan tuottaa hienoisia ongelmia.
[/quot
Entäs tämä
http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/polttoaineet/bioenergia/rica-atmos-dc25-spl-vaihtopolttokattila/ (http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/polttoaineet/bioenergia/rica-atmos-dc25-spl-vaihtopolttokattila/)
Ja sama kattila polttimon kanssa melkein samaan hintaan + rahti
http://www.klimaworld.com/ol-holzvergaser-atmos-dc-25-spl-25-kw-kombikessel-mit-olbrenner.html (http://www.klimaworld.com/ol-holzvergaser-atmos-dc-25-spl-25-kw-kombikessel-mit-olbrenner.html)
-
Muistan vaan, että vakola aikoinaan noita testasi. Kun varaajaa kattiloilla lämmitettiin, siis lähdettiin nollatasosta, niin Arimax 35 pääsi 72% hyötysuhteeseen ja Jämä Nature noin 80% hyötysuhteeseen. Täyden tehon hyötysuhde arimaxsilla oli luokkaa 84-85% ja naturella 87-88%. Että ei ne kovin paljon jääneet siitä 90%:ta. Jos puu ei ole sitten todella kuivaa, voi vaan unta nähdä korkeista hyötysuhteista 8)
Tuo käytettävä puu alkaa vaikuttamaan aika helvetisti siinävaiheessa kun noita maksimihyötysuhteita tavoitellaan. Itse huomaan lämmitystehossa selvän eron, kun tuon ulkoliiteristä puuta sisäliiteriin, kattilahuoneen viereen ja annan niiden kuivua viikon verran. (eli muutaman lämmityskerran näin syksyllä) Vaikka puu on ylivuotista ja kuivaa, niin kummasti enempi lämpöä se antaa vielä hetken lisää kuivuttuaan ja lämmettyään.
Ariterm 35+:ssa on hyötysuhde asiallinen, mutta nuohousta pidän hieman työläänä (nuohoan n. 5-6 lämmitys kerran välein, talvella väli max. 2 viikkoa) Tuossa on 18 suht pitkää konvektiokanavaa pystyssä, jotka pitää nuohota hieman hankalassa asennossa kädet suorana. Myös varastopesän alaosassa olevan pitkän tulitiilen kestävyyteen en ole oikein tyytyväinen, ensimmäiset versiot meni puolessatoista vuodessa poikki. Tehtaalta vaan sanottiin että tämmöiset ongelmat on ainutlaatuisia ;D (tämä on kai sitä perisuomalaista suoraselkäistä vastuunkantoa)
-
Tämmönen voi asentaa ulos ja huoleton. Palaa myös kosteat puut. http://ulkokattila.fi/tuotteet/
-
Siis 48 vuotta sitten. Nykyään kaikki tehdään tehokkaasti ja materiaala säästäen. Mutta muutenkin Suomalaiset on jääneet näissä kattilatekniikoissa 50-60 luvulle. Muualla tehdään kattilat yli 90% hyötysuhteella ja
meillä Suomessa hyötysuhde on 60-70%
Palamishyötysuhdetta tarkoittanet? Tällä hyötysuhdetermillä on moni firma kaupannut kattiloita ::)
Jep. Yksi irtokuutiometri kuivaa koivupilkettä sisältää energiaa 1010 kWh.
Suomalainen kattila saa siitä lämpöä talteen 606-707 kWh ja sellaiset kattilat joilla päästään esim. Saksan markkinoille (tiukat päästömääräykset) saavat 949kWh lämpöä talteen palamisesta.
Yksinkertaistettuna, että haluaako polttaa saman määrän puita talonsa lämmitykseen neljässä vai viidessä vuodessa.
Palamishyötysuhde ja kattilahyötysuhde.. Näistä jälkimmäinen tärkeämpi.
Silloin tiedetään paljonko sisäänsyötetystä energiasta saadaan siirrettyä kattilaveteen. Ajattelin vain että kova luku on tuo yli 90 % jos tarkoitetaan jälkimmäistä hyötysuhdetta ::) kun noita häviötä pukkaa tulemaan kattilan valmistusmaasta riippumatta..
Toinen juttu on se että kuinka hyvin kattila pelaa siinä loppusijoituspaikassa? Piipun veto, puun laatu ja lämmittäjäkin vaikuttaa asiaan. Sieltä ei välttämättä luvattuja maximi prosentteja saadakaan enään ulos.
Lopulta voi käy niin, että se huonompihyötysuhteinen toimisi kokonaisuudessa paremmin vaikka puuta kuluisikin muutama motti enemmän vuodessa ::)
-
Eipä puukattila niin suurta varaaja tarvitse, jos vaikeuksia sijoittamisessa. kaksoiskattilat taas ovat kuin jakoavain, käy kaikkeen, mutta mihinkään ei hyvin. Siis kannatasi harkita kunnolista puukattilaa, siihen 1-1,5 kuution varaaja ja sinne varaajaan sähkövastukset varavoimaksi. Öljy makssa päälle euron litra ja ottaen huomioon kaksoipannun öljyhyötysuhteen maksaa kwh tuotteua lämpöä noin 12 c. Sähkövastuksen hyötysuhde siellä varaajassa on 100 ja kun sähkö siirtoineen maksaa luokkaa 10 c/kWh, niin halvempaa on sähkö lämmönlähteenä. Kaiken lisäksi kaksoispannu puulämmityksessä on perin työläs verrattuna käänteispaloiseen puukattilaan, jossa lisäksi hyötysuhde on kuin toisesta maailmasta
Onhan tuossa samasta kaupasta yksi ehdokas http://www.taloon.com/puukattila-ariterm-25-kaanteispalokattila/LVI-5012081/dp?openGroup=4569
Millaiset sähkövastukset pitäisi olla tällaiseen 70-luvun harakanpesään (250m2) (edes) ylläpitolämpöä varten?
Vanha kattila on varsinkin puunpoltossa sellainen horo, että mikä tahansa uudempi kattila hakkaa sen mennentullen hyötysuhteessa. Pannuhuone on nykyiseltään varsin ahdas, teoriassa olisi mahdollista uhrata autotalli aputiloiksi. Jos ja kun kuitenkin joutuu tekemään ratkaisuja nopealla aikataululla, olisi kaksoiskattila se yksinkertaisin vaihtoehto. Talviaikaan ei viitsis myllätä kuitenkaan koko taloa uuteen uskoon.
-
Itse tein kattilaremontissa semmoisen ratkaisun että jatkoin kattilahuonetta syvyyssuunnassa, jolloin puuvarasto hieman pieneni. Kattila kun on parempi hyötysuhteeltaan ja ovaalivaraaja on hieman entistä isompi, niin pienemmälläkin puumäärällä lämmitetään suht sama aika kuin ennenkin. Ja kun tuo varaaja vaati sitä tilaa kattilahuoneeseen, niin aluksi tuntui että jää hukkatilaa, mutta kun tilaan sijoitti kattilan ja varaajan kaveriksi 100 ja 150 litran kalvopaisuntasäiliöt ja muun LVI tekniikan, niin alkoi tunnelma tiivistyä. Ostin tuon isomman paisuntasäiliön ennakkoon vähänkäytettynä, ja se olikin hyvä munkki, koska 2 säiliötä sai sijoitettua paremmin kuin yhden ison.
Varalla on varaajasäiliössä 6 kw sähkövastus lattialämmityksen lähdön alapuolella. Ei ole tullut koetettua pysyiskö reilun 150 neliön torppa sillä lämpimänä, mutta luulis sen ainakin jäätymisen estävän.
-
Ei ole tullut koetettua pysyiskö reilun 150 neliön torppa sillä lämpimänä, mutta luulis sen ainakin jäätymisen estävän.
Paljon rippuu talon eristyksistä. Paukkupakksella tuo torppa ottaa lämmitystehoa 7-9 kW:a, kyllä tuo 6 kW:n vastus riittää ainakin lähes 15 asteen pakkasella. Nyrkisääntö on, että ulkotilan lämpötilan laskiessa asteella, niin lämmityksen tarve lisääntyy 3%:a, niin tuo tyynellä säällä. Oma torppa, lähes samankokoinen otti tehoa luokkaan 3 kW:a, kun ulkolämpötila oli nolla kieppeillä keskimäärin parin viikon aikana ollessani matkoilla.
-
Tämmönen voi asentaa ulos ja huoleton. Palaa myös kosteat puut. http://ulkokattila.fi/tuotteet/
Onko näistä kellään kokemuksia? Halko tai hake kiinnostas ylipäänsä, kun pitäis muuttaa nykyistä lämmitysmuotoo kotoperäisempään ja "edullisempaan" suuntaan. =) Lämmitettäviä kuutioita vaan on tälläki hetkellä kohtuullisesti ja tulevaisuutta, jos uskaltaa miettii, on niitä kuutioita tulossa lisää vaan.
Mitä mieltä vesselit ois sellaisesta toteuttamisesta kuin: kattila ja isoin varaaja, joka syöttää lämpöä koko patteri-/lattiaverkostoon, ois yhdessä lämmitettävistä rakennuksista yhdessä puuvaraston kanssa, sitten talossa ja vanhassa navetassa ois pienemmät käyttövesivaraajat antamassa nopeasti lämmintä vettä tarpeeseen. Kattilan ja näiden muiden rakennusten väli on noin 50m. Raikkaassa suihkussa ehtis varmaan käydä ennen lämpimän veden tuloa, jos ois yhen varaajan varassa? ;)
Sopivan kokosella laitoksella vois varmaan esilämmittää kuivurinuunin imuilmaa?
-
Onko kellään kokemuksia näistä?
http://kotituli.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=1&products_id=98 (http://kotituli.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=1&products_id=98)
On melkoisen edukkaita hankintahinnaltaan.
-
Tämmönen voi asentaa ulos ja huoleton. Palaa myös kosteat puut. http://ulkokattila.fi/tuotteet/
Onko näistä kellään kokemuksia? Halko tai hake kiinnostas ylipäänsä, kun pitäis muuttaa nykyistä lämmitysmuotoo kotoperäisempään ja "edullisempaan" suuntaan. =) Lämmitettäviä kuutioita vaan on tälläki hetkellä kohtuullisesti ja tulevaisuutta, jos uskaltaa miettii, on niitä kuutioita tulossa lisää vaan.
Mitä mieltä vesselit ois sellaisesta toteuttamisesta kuin: kattila ja isoin varaaja, joka syöttää lämpöä koko patteri-/lattiaverkostoon, ois yhdessä lämmitettävistä rakennuksista yhdessä puuvaraston kanssa, sitten talossa ja vanhassa navetassa ois pienemmät käyttövesivaraajat antamassa nopeasti lämmintä vettä tarpeeseen. Kattilan ja näiden muiden rakennusten väli on noin 50m. Raikkaassa suihkussa ehtis varmaan käydä ennen lämpimän veden tuloa, jos ois yhen varaajan varassa? ;)
Sopivan kokosella laitoksella vois varmaan esilämmittää kuivurinuunin imuilmaa?
On suunnitelmissa laittaa pieni käyttövesivaraaja juurikin noin asuinrakannukseen ja ehkä myös navetalle. Ei tarvis veden takia lämmittää tai siis sais lämmintä vettä nopeasti tarvittaessa.
-
Ihan se on yleisesti käytössä oleva ratkaisu, laittaa lämpimän veden linjaan pieni lämminvesivaraaja likemmäs käyttökohdetta. Itsekkin sitä harkitsin vaihtoehdoksi siinätapauksessa jos varaajasäiliötä ei olisi saanut tilattua 2 käyttövesikierukalla. Onneksi kuitenkin sai toisen kierukan varaajan alaosaan esilämmittämään käyttövettä, tällöin voi varaajan lämmöt vaihdella suuremmalla skaalalla kylmästä lämpimään ja silti riittää lämmintä käyttövettä.
Entisessä systeemissä tympäisi kun kattilaa piti lämmittää useimmin jotta sai yhdella lämminvesikierukalla riittävän lämmintä käyttövettä.
-
Onko kellään kokemuksia näistä?
http://kotituli.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=1&products_id=98 (http://kotituli.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=1&products_id=98)
On melkoisen edukkaita hankintahinnaltaan.
Edullinen? Rahti keskieuroopasta on noin 250-300 euroa ja siellä myyvät kyseistä kattilaa reilulla 900 eurolla.
Reilu Suomilisä on tuolla kotitulella, sillä tuskin ne Virossakaan kaupatkaan tappiolla myy.
http://attack.koikkatlad.com// (http://attack.koikkatlad.com//)
Soitto kauppiaalle ja pakulla hakemaan, jos ei luota myyjään. Pakuun jää vielä tilaa asennuskaljoille
-
Kattila-asioissa suosittelisin tuota palstaa: http://www.puulammitys.info/index.php
-
Mun mielestä kaksoiskattilat kannattaa unohtaa ja laittaa kunnon puukattila ja hätävaralle siihen varaajaan sähkövastukset. Ei kustanna asennusvaiheessa paljon, hätätilanteessa muut vaihtoehdot maksavat......
-
Kannattako klapujen kanssa puuhailu kun hakekin on keksitty.
Laitteet maksaa saman verran jos ei hirveitä etukuormain täytöllä olevia ala tekemään.
-
Minun mielestäni paras systeemi on myydä kaikki hakepuu ja klapit talon ulkopuolelle ja ostaa niillä rahoilla öljyä. Pääsee itse kaikista helpoimmalla. Ihan käsittämättömiä systeemejä tuollaiset, että pitäisi olla tämän tästä nuohoamassa, täyttämässä, säätämässä jne. Paljon tuottavampiakin hommia on ihmiselle keksitty.
;)
-
Kannattako klapujen kanssa puuhailu kun hakekin on keksitty.
Laitteet maksaa saman verran jos ei hirveitä etukuormain täytöllä olevia ala tekemään.
Eikö säämulkku perusta pelletistä? Vai onko sulla pelkkä mulletti?
-
Minun mielestäni paras systeemi on myydä kaikki hakepuu ja klapit talon ulkopuolelle ja ostaa niillä rahoilla öljyä. Pääsee itse kaikista helpoimmalla. Ihan käsittämättömiä systeemejä tuollaiset, että pitäisi olla tämän tästä nuohoamassa, täyttämässä, säätämässä jne. Paljon tuottavampiakin hommia on ihmiselle keksitty.
;)
Mutta eiks oo mukavaa kun aika kuluu kattilan ympärillä pyöriessä ja pannuhuoneessa, rankamettässä sekä halkorantteella jne? Kylilläkin talvipakkasilla poiketessa, mielessä että mitenkähän se lämmitys pelaa... ja kaukomatkoille ei ainakaan uskalla lähteä ilman talonmiehen palkkausta. ;)
Samahan olis asua kaupungissa kerrostalossa; lämmintä vettä tulee aina kun haluaa käydä pesulla, asunnon lämmityksestä ei tarvitse Thaimaanlomallakaan stressata, lumityöt on aivan tuntematonta touhua... jne. ;)
-
Jos oikeasti alkaa funtsimaan, niin ei mitään järkeä tehdä näitä bioenergiaratkaisuja omalle tontille. Vaatii samanlaista uskonnollista lähestymistapaa kuin luomu ja suorakylvö. -Kyllä tässä vaan säästää...
-
Jos oikeasti alkaa funtsimaan, niin ei mitään järkeä tehdä näitä bioenergiaratkaisuja omalle tontille. Vaatii samanlaista uskonnollista lähestymistapaa kuin luomu ja suorakylvö. -Kyllä tässä vaan säästää...
Juuri näin. Ei mitään järkeä talvehtia nokipannun äärellä. Uskonto 10 ja matikka...
Kukapa omalle työlle laskisi palkkaa. :o
http://www.pam.fi/fi/tyo/palkat/Palkkataulukot/Talonmiesten%20palkat%202011.pdf
-
Minun mielestäni paras systeemi on myydä kaikki hakepuu ja klapit talon ulkopuolelle ja ostaa niillä rahoilla öljyä. Pääsee itse kaikista helpoimmalla. Ihan käsittämättömiä systeemejä tuollaiset, että pitäisi olla tämän tästä nuohoamassa, täyttämässä, säätämässä jne. Paljon tuottavampiakin hommia on ihmiselle keksitty.
;)
No, automaattinuohous, sytytys, ohjaus yms. kerta pari vuoteen kun huoltaa ja puhdistaa. Aina kun lähdetään pois polttoöljystä ja sähköstä se "säästö" on omalla työllä tienattava. Näistä asiosta on muistaakseni väitelty ennenkin ;D Klapikattiloitakin varmaan löytyy jo aika fiksuja.
-
Jos tosiaan itse haluaa päästä mahdollisimman helpolla, niin ei kannata katsella halkojen tai hakkeen perään ::)
Ite en pidä mahdottomana työmaana puulämmitystä. Kaupan päälle saa vielä hyötyliikuntaa joka on terveellisempi vaihtoehto kun sohvaperunointi.
En ole tarkkoja laskemia ajan hukkaamisen suhteen tehnyt, mutta lämmitykseen menee keskim. ehkä noin vartti päivässä puun lisäykseen ja hakuun. Puun pilkonnasta ei mitään laskelmia ole.
Lämmitettävää alaa n:300 m2 talo ja navetta, eikä mitään a-luokkaa energiankulutuksessa.
Jos ja kun myöhemmin siirtyy hakkeeseen, niin tuo työ on melko helppo.
Lämpökeskuksessa tilavaraukset tehty laitteille jo alun perin.
-
Jos tosiaan itse haluaa päästä mahdollisimman helpolla, niin ei kannata katsella halkojen tai hakkeen perään ::)
Ite en pidä mahdottomana työmaana puulämmitystä. Kaupan päälle saa vielä hyötyliikuntaa joka on terveellisempi vaihtoehto kun sohvaperunointi.
En ole tarkkoja laskemia ajan hukkaamisen suhteen tehnyt, mutta lämmitykseen menee keskim. ehkä noin vartti päivässä puun lisäykseen ja hakuun. Puun pilkonnasta ei mitään laskelmia ole.
Lämmitettävää alaa n:300 m2 talo ja navetta, eikä mitään a-luokkaa energiankulutuksessa.
Jos ja kun myöhemmin siirtyy hakkeeseen, niin tuo työ on melko helppo.
Lämpökeskuksessa tilavaraukset tehty laitteille jo alun perin.
Kyllähän siihen klapilämmitykseen aikaa menee, tai ei niinkään lämmitykseen kuin ihan muutamana kuukautena. Valtaosa vuodesta riittää "pesällinen" joko kerran päivässä tai kaksi. Mutta puiden pilkkomiseen ja muuhun klapilogistiikkaan sitten vähän enempi, kun ei parikytä vuotta sitten navettaa rakennettaessa oo asiaa ihan loppuun mietitty, tulee kintaanjälkiä liikaa. Enkä kyl hakelämpökeskusta laittaisi nykyiseen tilaan navetan yhteyteen, tuskin olisi luvallistakaan. Mutta sähkö varaajassa olis hyvä niitä tilanteita varten, että ei ehdi lämmittämään tai ei oo puita liiterissä. Harvoin on sillai ollu.
Tapani ja Hannu -myrskyjen puita poltellaan vielä tämä talvi. Aika hidasta niiden pilkkominen on, mutta on sentään jo kotinurkissa ajettuna.
-
Japanin maraanin kattilahuone posahti
(http://static.guim.co.uk/sys-images/Guardian/Pix/pictures/2011/3/14/1300130750649/Fukushima-nuclear-power-p-007.jpg)
-
Jos tosiaan itse haluaa päästä mahdollisimman helpolla, niin ei kannata katsella halkojen tai hakkeen perään ::)
Ite en pidä mahdottomana työmaana puulämmitystä. Kaupan päälle saa vielä hyötyliikuntaa joka on terveellisempi vaihtoehto kun sohvaperunointi.
En ole tarkkoja laskemia ajan hukkaamisen suhteen tehnyt, mutta lämmitykseen menee keskim. ehkä noin vartti päivässä puun lisäykseen ja hakuun. Puun pilkonnasta ei mitään laskelmia ole.
Lämmitettävää alaa n:300 m2 talo ja navetta, eikä mitään a-luokkaa energiankulutuksessa.
Jos ja kun myöhemmin siirtyy hakkeeseen, niin tuo työ on melko helppo.
Lämpökeskuksessa tilavaraukset tehty laitteille jo alun perin.
Vartti päivässä eioo paljon. Kerran viikkoon 4 tuntia tai 2 päivää putkeen kuukaudessa niin johan alkais mennä systeemit mietintään.
-
Jos tosiaan itse haluaa päästä mahdollisimman helpolla, niin ei kannata katsella halkojen tai hakkeen perään ::)
Ite en pidä mahdottomana työmaana puulämmitystä. Kaupan päälle saa vielä hyötyliikuntaa joka on terveellisempi vaihtoehto kun sohvaperunointi.
En ole tarkkoja laskemia ajan hukkaamisen suhteen tehnyt, mutta lämmitykseen menee keskim. ehkä noin vartti päivässä puun lisäykseen ja hakuun. Puun pilkonnasta ei mitään laskelmia ole.
Lämmitettävää alaa n:300 m2 talo ja navetta, eikä mitään a-luokkaa energiankulutuksessa.
Jos ja kun myöhemmin siirtyy hakkeeseen, niin tuo työ on melko helppo.
Lämpökeskuksessa tilavaraukset tehty laitteille jo alun perin.
Vartti päivässä eioo paljon. Kerran viikkoon 4 tuntia tai 2 päivää putkeen kuukaudessa niin johan alkais mennä systeemit mietintään.
Kuka mitenkin laskee ;D
-
Jos tosiaan itse haluaa päästä mahdollisimman helpolla, niin ei kannata katsella halkojen tai hakkeen perään ::)
Ite en pidä mahdottomana työmaana puulämmitystä. Kaupan päälle saa vielä hyötyliikuntaa joka on terveellisempi vaihtoehto kun sohvaperunointi.
En ole tarkkoja laskemia ajan hukkaamisen suhteen tehnyt, mutta lämmitykseen menee keskim. ehkä noin vartti päivässä puun lisäykseen ja hakuun. Puun pilkonnasta ei mitään laskelmia ole.
Lämmitettävää alaa n:300 m2 talo ja navetta, eikä mitään a-luokkaa energiankulutuksessa.
Jos ja kun myöhemmin siirtyy hakkeeseen, niin tuo työ on melko helppo.
Lämpökeskuksessa tilavaraukset tehty laitteille jo alun perin.
Vartti päivässä eioo paljon. Kerran viikkoon 4 tuntia tai 2 päivää putkeen kuukaudessa niin johan alkais mennä systeemit mietintään.
Muistelen kaiholla entistä jämä yläpalokattilaa.. :P Kovilla pakkasilla sai olla abaut 12 tuntia/vrk kattilan lähellä. Se oli jatkuvaa puun lisäämistä.
Lämmitettävää alaakin oli silloin vähemmän kuin nyt.
-
Jos tosiaan itse haluaa päästä mahdollisimman helpolla, niin ei kannata katsella halkojen tai hakkeen perään ::)
Ite en pidä mahdottomana työmaana puulämmitystä. Kaupan päälle saa vielä hyötyliikuntaa joka on terveellisempi vaihtoehto kun sohvaperunointi.
En ole tarkkoja laskemia ajan hukkaamisen suhteen tehnyt, mutta lämmitykseen menee keskim. ehkä noin vartti päivässä puun lisäykseen ja hakuun. Puun pilkonnasta ei mitään laskelmia ole.
Lämmitettävää alaa n:300 m2 talo ja navetta, eikä mitään a-luokkaa energiankulutuksessa.
Jos ja kun myöhemmin siirtyy hakkeeseen, niin tuo työ on melko helppo.
Lämpökeskuksessa tilavaraukset tehty laitteille jo alun perin.
Vartti päivässä eioo paljon. Kerran viikkoon 4 tuntia tai 2 päivää putkeen kuukaudessa niin johan alkais mennä systeemit mietintään.
Muistelen kaiholla entistä jämä yläpalokattilaa.. :P Kovilla pakkasilla sai olla abaut 12 tuntia/vrk kattilan lähellä. Se oli jatkuvaa puun lisäämistä.
Lämmitettävää alaakin oli silloin vähemmän kuin nyt.
Meillä oli lähes 20 vuotta 20 kw kaksoiskattila 160 litran vesitilavuudella ilman vaaraajaa.......Nyt kun on kunnon 40 kw yp puukattila jossa palaa puhtaasti paalimuovitkin ja iso varaaja niin sitä usein ihmettelee että kuinka silloin joskus aikoinaan pärjättiin.......
Mun mielestä sen pannun ei tarvitse aina olla joku käänteispaloinen huippuhyötysuhteella vaan sellainen missä palaa se kaikki mitä on itsellä tarjolla.....
-
Mun mielestä sen pannun ei tarvitse aina olla joku käänteispaloinen huippuhyötysuhteella vaan sellainen missä palaa se kaikki mitä on itsellä tarjolla.....
Minulla on Veda 35, joka periaatteeltaan on käänteispaloinen. Kyllä siellä voi polttaa ihan kaikkea palavaa ja kun nuo epäkurantimat pistää puitten päälle, niin eipä savupiipun päästä edes huomaa, mitä poltetaan, ehkä vain tuoksusta. Pesään menee pisimillään 65 senttiset puut ja ei ole kovin tarkkaa koon suhteen, kunhan mahtuvat suuluukusta sisään. Puiden lisäysväli on 3-4 tuntia ja kun puolen vuorokauden päästä pistää puut pesään, niin ne syttyvät vielä itsestään pesän pohjalla olevista kekäleistä. Saa toki käänteispaloisen hinnalla pari yläpaloista, mutta enpä kyllä vaihtaisi, hintaero kyllä vuosien mittaan kuroutuu säästyneinä puina ja vähäisempänä työnä. :)
-
Mun mielestä sen pannun ei tarvitse aina olla joku käänteispaloinen huippuhyötysuhteella vaan sellainen missä palaa se kaikki mitä on itsellä tarjolla.....
Minulla on Veda 35, joka periaatteeltaan on käänteispaloinen. Kyllä siellä voi polttaa ihan kaikkea palavaa ja kun nuo epäkurantimat pistää puitten päälle, niin eipä savupiipun päästä edes huomaa, mitä poltetaan, ehkä vain tuoksusta. Pesään menee pisimillään 65 senttiset puut ja ei ole kovin tarkkaa koon suhteen, kunhan mahtuvat suuluukusta sisään. Puiden lisäysväli on 3-4 tuntia ja kun puolen vuorokauden päästä pistää puut pesään, niin ne syttyvät vielä itsestään pesän pohjalla olevista kekäleistä. Saa toki käänteispaloisen hinnalla pari yläpaloista, mutta enpä kyllä vaihtaisi, hintaero kyllä vuosien mittaan kuroutuu säästyneinä puina ja vähäisempänä työnä. :)
Eiks yläpaloon tarvi lisätä puita aina puolen tunnin välein? Alapaloiseen ja käänteispaloiseen ei tarvi lisäillä, ja jos kovemmilla pakkasilla tarvii, niin tosiaan vasta 3-4 tunnin päästä.
-
Eikai kukaan osta mitään yläpaloa jatkuvaan käyttöön? Tehdäänkö niitä edes?
-
Käänteispaloiseen kun alkutulien jälkeen(polttaa piene puumäärän pesän pohjalla hiillokselle) laittaa pesä puita täyteen, niin tavallisessa OK-talossa voi hyvin lähteä puoleksi vuorokaudeksi pois kotoa. Kun puut ovat palaneet, niin kattilan puhallin sammuu ja vetoläppä menee kiinni, ei mitään savupellien kanssa pelaamista.Kotiin tultua, kun pistää pesään puita, niin ne itsesyttyvät edellisen pesällisen kekäleistä. Lämmitystyö on aika minmaalista Vs. yläpalokattila ja hyötysuhteesakin varmaan parinkymmenen prosentin ero.
-
Eikai kukaan osta mitään yläpaloa jatkuvaan käyttöön? Tehdäänkö niitä edes?
Toivottavasti kukaan ei ostakaan ;D Kyllä niitä tehdään vielä täyttä vauhtia kattilapajoilla..
Näitähän ne putkaritkin yleensä ekana suosittelee..
-
Tällä hurrilla vanha Arimaxi vaihtui Atmokseen.
http://www.youtube.com/watch?v=-gsJ7MZeBzY
http://www.youtube.com/watch?v=ook8eRH1y-c
http://www.youtube.com/watch?v=6uTxWs03X80
-
Tällä hurrilla vanha Arimaxi vaihtui Atmokseen.
http://www.youtube.com/watch?v=-gsJ7MZeBzY
http://www.youtube.com/watch?v=ook8eRH1y-c
http://www.youtube.com/watch?v=6uTxWs03X80
Jeeesus ... mitä värkkäämistä... suorasähköä kehiin vaan., ::)
-
Tällä hurrilla vanha Arimaxi vaihtui Atmokseen.
http://www.youtube.com/watch?v=-gsJ7MZeBzY
http://www.youtube.com/watch?v=ook8eRH1y-c
http://www.youtube.com/watch?v=6uTxWs03X80
Kaksi varaaja ja aurinko paneleja. Mutta miten ne aurinko jutut oli kytketty? Mä todenäköisesti hankin varaajan ja rannikotuulet yltää tänne, 3kw tuulivoimala saa lämittää se mitä se pystyy, puulla loput.
-
Jeeesus ... mitä värkkäämistä... suorasähköä kehiin vaan., ::)
Turhan hankalaa, muuttaa vaan stadiin kaukolämmön pariin. Ei tarvitse värkätä mitään, riittää kun on pelimerkkejä ;D ;D
Mä en oikein ymmärrä niitä jotka pitävät puulämmitystä hirveän hankalana jos systeemit ovat asialliset. Ellei sitten ole nykyaikainen pieni 'nollaenergiatalo' jonka kulutus on niin vähäinen että ei kannata edes investoida, tai oikeasti ole niin paljon tuottavampaa hommaa päällä että ei enää ehdi eikä kiinnosta.
-
Tällä hurrilla vanha Arimaxi vaihtui Atmokseen.
http://www.youtube.com/watch?v=-gsJ7MZeBzY
http://www.youtube.com/watch?v=ook8eRH1y-c
http://www.youtube.com/watch?v=6uTxWs03X80
Kaksi varaaja ja aurinko paneleja. Mutta miten ne aurinko jutut oli kytketty? Mä todenäköisesti hankin varaajan ja rannikotuulet yltää tänne, 3kw tuulivoimala saa lämittää se mitä se pystyy, puulla loput.
Minä ymmärsin tuon siten että automatiikka haistelee ulkoilman/aurinkopaneelin lämpötilaa ja sen mukaan kytkee sinne talovaraajalle lämmönsyötön joko pihan takaa kattilahuoneelta tai sitten kattopaneeleilta. Se sähkövastus lie ollut vaan varalla.
Niistä pumpuista alempi pumppaa lämmintä kattopaneeleilta pihan poikki varaajaan jos se talon varaajasäiliö on "täysi" eli siellä on lämpötila yli 45 astetta. (tai tuossa lämpötilassa kai sen pytyn lataaminen lämpimällä vedellä käynnistyy)
Olis vähä simppelinpi tuo systeemi jos aurinkolämmön kierukka olis siellä isommassa varaajasäiliössä ja lämmittelis suoraan sitä pönttöä. Toki tuossa ruottalaisen systeemissä pitää olla tuo pienempi varaaja myös talon päässä. Käyttöveden teko jäi tuossa sepostuksessa käsittelemättä tai sitten meikäläisen ruotsin kuulunymmärtäminen on oikeasti huonoa :D
-
Tällä hurrilla vanha Arimaxi vaihtui Atmokseen.
http://www.youtube.com/watch?v=-gsJ7MZeBzY
http://www.youtube.com/watch?v=ook8eRH1y-c
http://www.youtube.com/watch?v=6uTxWs03X80
Kaksi varaaja ja aurinko paneleja. Mutta miten ne aurinko jutut oli kytketty? Mä todenäköisesti hankin varaajan ja rannikotuulet yltää tänne, 3kw tuulivoimala saa lämittää se mitä se pystyy, puulla loput.
Minä ymmärsin tuon siten että automatiikka haistelee ulkoilman/aurinkopaneelin lämpötilaa ja sen mukaan kytkee sinne talovaraajalle lämmönsyötön joko pihan takaa kattilahuoneelta tai sitten kattopaneeleilta. Se sähkövastus lie ollut vaan varalla.
Niistä pumpuista alempi pumppaa lämmintä kattopaneeleilta pihan poikki varaajaan jos se talon varaajasäiliö on "täysi" eli siellä on lämpötila yli 45 astetta. (tai tuossa lämpötilassa kai sen pytyn lataaminen lämpimällä vedellä käynnistyy)
Olis vähä simppelinpi tuo systeemi jos aurinkolämmön kierukka olis siellä isommassa varaajasäiliössä ja lämmittelis suoraan sitä pönttöä. Toki tuossa ruottalaisen systeemissä pitää olla tuo pienempi varaaja myös talon päässä. Käyttöveden teko jäi tuossa sepostuksessa käsittelemättä tai sitten meikäläisen ruotsin kuulunymmärtäminen on oikeasti huonoa :D
Siinä talonvaraajassa (hybridivaraaja) on käyttövesikierukka.
Tuossa kahdenvaraajan systeemissä on ainakin kaksi etua
-Kesällä jaksaa pienempimäärä aurinkokeräimiä lämmittämään käyttöveden kyllin lämpimäksi. Tuossa videossa taisi olla 50 tyhjöputkea katolla niin suunilleen 400-500 litraisen varaajan lämmittää ja vesi riittää hyvin 4-5 henkilölle.
- Talven lämmityksessä tuo laddomat 31 säästää energiaa siten, ettei sitä kuumaa vettä jatkuvasti kierätetä siellä maanalaisessa siirtoputkessa. Vaan silloin kun talon varaajan lämpötila laskee säädetyn arvon alapuolelle niin pumpu pumppaa kuuminta kerrostunutta vettä "isäntä varaajasta" talon varaajaan.
-
Jos haluat kunnon kattilan puun polttoon niin laita tämä EFFECTA LAMBDA kattila ite laitoin ja olen tyytyväinen varaaja on 2500 litraa,polttaa puun tosi hyvin eikä tarvi tehrä puita kovin pieneksi.
-
Jos haluat kunnon kattilan puun polttoon niin laita tämä EFFECTA LAMBDA kattila ite laitoin ja olen tyytyväinen varaaja on 2500 litraa,polttaa puun tosi hyvin eikä tarvi tehrä puita kovin pieneksi.
Se on hyvä kattila. Mutta laitappa sen kattilasi ostohinta tänne kaikkien ihmeteltäväksi ;)
Useimmat täällä on nääs persaukisia.
-
Kattilan hinta lähtönä n 8000 euroo siitä sit saa jotakin pois tinkaamalla,kaikki maksaa,jokainen sit ite päättää minkä hankkii,minä arvostan helppoutta ja sitä jotta puu palaa kunnolla eikä naapurin tarvi haistella käryjä
-
Kattilan hinta lähtönä n 8000 euroo siitä sit saa jotakin pois tinkaamalla,kaikki maksaa,jokainen sit ite päättää minkä hankkii,minä arvostan helppoutta ja sitä jotta puu palaa kunnolla eikä naapurin tarvi haistella käryjä
Klapikattilasta melko paljon :o Tohon rahaan saa 50kw:n hakekattilan, lambdaohjauksella. Vaatii toki vielä esim. jousipurkaimen tms.
Lambda ja sen ohjaushilkkeet maksaa klapikattilaan ehkä tonnin. Missä ajassa se säästää hintansa, riippuu monista asioista
-
Kattilan hinta lähtönä n 8000 euroo siitä sit saa jotakin pois tinkaamalla,kaikki maksaa,jokainen sit ite päättää minkä hankkii,minä arvostan helppoutta ja sitä jotta puu palaa kunnolla eikä naapurin tarvi haistella käryjä
4100 taisin verolla maksaa ariterm 35+:sta, tosin aikaa on 5 vuotta ja ekat kattilat oli ilman imuria ja yksi rivi konvektiotuubeja vähemmän. Alkaa tuo 5 tonnia olemaan tuollaisesta hökötyksestä maksimihinta. Puutahan siinä vain poltetaan, ei se sen teknisempi värkki ole.
Ittellä on jäspin 2400 ovaalivaraajassa lähdöt aurinkoenergiakierukalle, siihen sais aika yksinkertaisesti rakennettua tyhjiöputkikeräin systeemin rinnalle. Periaatteessa pari termostaattia riittäis ohjaukseen. Senverran pitäis toki systeemissä olla älliä ettei pumppais tyhjiökerääjästä vettä jos sen vesi olis viileämpää kuin varaajan alaosassa. Jos sieltä sais tuollaista päälle 70 asteista vettä, niin se piisais hyvin kesäkäytössä.
Tietty nyt joutuu kattilan lämmittämään kesällä 6 päivän välein, joten touhun kannattavuus pitäis miettiä tarkkaan...
-
Kattilan hinta lähtönä n 8000 euroo siitä sit saa jotakin pois tinkaamalla,kaikki maksaa,jokainen sit ite päättää minkä hankkii,minä arvostan helppoutta ja sitä jotta puu palaa kunnolla eikä naapurin tarvi haistella käryjä
4100 taisin verolla maksaa ariterm 35+:sta, tosin aikaa on 5 vuotta ja ekat kattilat oli ilman imuria ja yksi rivi konvektiotuubeja vähemmän. Alkaa tuo 5 tonnia olemaan tuollaisesta hökötyksestä maksimihinta. Puutahan siinä vain poltetaan, ei se sen teknisempi värkki ole.
Ittellä on jäspin 2400 ovaalivaraajassa lähdöt aurinkoenergiakierukalle, siihen sais aika yksinkertaisesti rakennettua tyhjiöputkikeräin systeemin rinnalle. Periaatteessa pari termostaattia riittäis ohjaukseen. Senverran pitäis toki systeemissä olla älliä ettei pumppais tyhjiökerääjästä vettä jos sen vesi olis viileämpää kuin varaajan alaosassa. Jos sieltä sais tuollaista päälle 70 asteista vettä, niin se piisais hyvin kesäkäytössä.
Tietty nyt joutuu kattilan lämmittämään kesällä 6 päivän välein, joten touhun kannattavuus pitäis miettiä tarkkaan...
Tyhjökeräimestä saat kuumaa kyllä, ei taida valmiit ohjaukset olla niin kalliita, että kannatta ruveta rakenteleen? Homman kannattavuus on sit taas toinen juttu ::) 2,4 motin varaaja vaatii paljon keräimiä, pienempi olis kuulemma parempi.
-
Lämmitystä, rakentamista, ym. Alaskasta. Tuolla otettava huomioon maaperän ikiroutakin, mitä meillä ei sentään ole. :o
http://www.youtube.com/user/AlaskaTechnology/videos
http://www.youtube.com/user/ColdClimateHousing/videos
-
Alkaa tuo 5 tonnia olemaan tuollaisesta hökötyksestä maksimihinta. Puutahan siinä vain poltetaan, ei se sen teknisempi värkki ole.
Niinhän sitä äkkiseltään aattelis, mutta kun klapikonekin voi maksaa tänä päivänä kymppitonnin, niin ei kai se uunikaan ilmainen voi olla.
-
Alkaa olla pian henkilöauton hinnoissa tämä bioenergiatouhuilu. :o
-
Alkaa tuo 5 tonnia olemaan tuollaisesta hökötyksestä maksimihinta. Puutahan siinä vain poltetaan, ei se sen teknisempi värkki ole.
Niinhän sitä äkkiseltään aattelis, mutta kun klapikonekin voi maksaa tänä päivänä kymppitonnin, niin ei kai se uunikaan ilmainen voi olla.
Se onkin KONE ;D ja klapikoneessa on aina hieman imagolisää. Jotain perverssin kiehtovaa noissa klapihärveleissä täytyy olla kun kattelee millaiset väkijoukot messuilla niiden työnäytösten ympärillä parveilee.
-
Alkaa tuo 5 tonnia olemaan tuollaisesta hökötyksestä maksimihinta. Puutahan siinä vain poltetaan, ei se sen teknisempi värkki ole.
Niinhän sitä äkkiseltään aattelis, mutta kun klapikonekin voi maksaa tänä päivänä kymppitonnin, niin ei kai se uunikaan ilmainen voi olla.
Se onkin KONE ;D ja klapikoneessa on aina hieman imagolisää. Jotain perverssin kiehtovaa noissa klapihärveleissä täytyy olla kun kattelee millaiset väkijoukot messuilla niiden työnäytösten ympärillä parveilee.
Jep... perverssiä tosiaan 8) Mitä kalliimmin ja hankalampaa paikkaan saa puut klapeiksi, niin aina parempi. Tuosta joka mökkeilijän unelma mönkkärin perään ja metsään... ;D
https://japa.fi/fi/japa-305-off-road.html
Muistaakseni koneen hintalapussa oli 8 alkava, nelinumeroinen luku.
-
Puulämmitys on hyvin työllistävä ja monivaiheinen sekä kallis harrastus. :P
Jos öljylämmitystä markkinoitaisiin samalla lailla, tarjolla olisi esimerkiksi erittäin kallis pumppu (vrt. klapikone) millä öljy saataisiin siirrettyä pieneen säiliöön pannuhuoneeseen, hiellä ja kovalla työllä (vrt. polttopuusavotta). Tätä pientä säiliötä pitäisi täytellä useasti (vrt. klapien lisäys) jotta öljypoltin toimisi ja tupa olisi lämmin. Jne jne... ;)
-
Eihän sitä koskaan tiedä vaikka tulevaisuudessa traktorin perässä onkin pyrolyysiöljykone jolla voi kätevästi omasta metsästä tuottaa öljyt lämmityspolttimelle ;D
Semmoisen värkin työnäytös vois kiinnostaa allekirjoittanuttakin...
-
Eihän sitä koskaan tiedä vaikka tulevaisuudessa traktorin perässä onkin pyrolyysiöljykone jolla voi kätevästi omasta metsästä tuottaa öljyt lämmityspolttimelle ;D
Semmoisen värkin työnäytös vois kiinnostaa allekirjoittanuttakin...
Taitaa mennä tulevaisuudessakin niin että risut annetaan halvalla metsäfirmoille jotka jalostavat öljyä ja myyvät sen takaisin kalliilla.
Ihan kuin metsämarjojen kanssa tänä päivänä, poimitutetaan thaikuilla, myydään bulkkina maailmalle ja tuodaan takaisin kalliina pillereinä suomalaisten ostettavaksi. Rahat pois ja apinoita koijataan...
Btw, Suomessa myydään monella alalla rypäleitä kun voitaisiin tehdä shampanjaa. :(
-
Eihän sitä koskaan tiedä vaikka tulevaisuudessa traktorin perässä onkin pyrolyysiöljykone jolla voi kätevästi omasta metsästä tuottaa öljyt lämmityspolttimelle ;D
Semmoisen värkin työnäytös vois kiinnostaa allekirjoittanuttakin...
Voishan sitä entisajan puupirtuakin tehdä sillä värkillä sitten,yks lisärööri vaan kylkeen
-
Jotenkin tuntuu lähinnä hölmöläisen hommalta tehdä ensin puusta öljyä ja käyttää sitten lämmityskattilassa. Paljonkohan hukkuu energiaa ja työtä, jotta saadaan aikaan esim. litra öljyä. Kyllä se nyt ymmärtää, että se soveltuu liikennepolttoaineeksoi, mutta kattilan polttoaineena, kyllä siellä pääsee huomattavasti paremmalla hyötysuhteella, kun poltta puun puuna. ::)
-
Se on myös hassua tässä lämmitystouhussa,että kovina pakkastalvina varsinkin takkalämmittäjät on pulassa kun taas se KOIVUKLAPI loppuu kesken,myös klapikauppiailta, ikään kuin muilla puulajeilla ei voisi lainkaan lämmittää.
Kukahan opettaisi näille kaupunkilaistolloille,että muutkin puulajit sopii lämmittämiseen yhtä hyvin.
-
Se on myös hassua tässä lämmitystouhussa,että kovina pakkastalvina varsinkin takkalämmittäjät on pulassa kun taas se KOIVUKLAPI loppuu kesken,myös klapikauppiailta, ikään kuin muilla puulajeilla ei voisi lainkaan lämmittää.
Kukahan opettaisi näille kaupunkilaistolloille,että muutkin puulajit sopii lämmittämiseen yhtä hyvin.
Sehän on hinnoittelu kysymys. Riittävä hinnanero niin eiköhän tavara liiku halutusti.
-
Jos koivu on vähänkin paksukuorisempaa sorttia niin tuntuu nokeavan ainakin vanhaa yläpaloista lämmityskattilaa aika reilusti, mutta toki takassa mukava kun ei räisky palaessaan niin hirmuisen paljoa.
-
Jos koivu on vähänkin paksukuorisempaa sorttia niin tuntuu nokeavan ainakin vanhaa yläpaloista lämmityskattilaa aika reilusti, mutta toki takassa mukava kun ei räisky palaessaan niin hirmuisen paljoa.
Siinä se taas tuli tuo vanha klisee: "ei räisky niin paljo" Kuka vielä polttaa puita avotakassa? Eikös nykytakoissa ole kaikissa jo luukut?
-
Tai laittaa sitten siihen avotakkaan sen sydämen niin kuin setäkin teki... Eipä ole typerämpää keksintöä kuin avotakka. Meillä on talossa neljä uunia ja puukiuas. Ihan sama mitä puuta noihin laittaa. Kivasti kuuset paukkuu ja männyn lämpöarvo on itse asiassa parempi kuin koivulla. Koivussa on toki enemmän massaa ja palaa vaikka olisi hieman kostea.
-
Tai laittaa sitten siihen avotakkaan sen sydämen niin kuin setäkin teki... Eipä ole typerämpää keksintöä kuin avotakka. Meillä on talossa neljä uunia ja puukiuas. Ihan sama mitä puuta noihin laittaa. Kivasti kuuset paukkuu ja männyn lämpöarvo on itse asiassa parempi kuin koivulla. Koivussa on toki enemmän massaa ja palaa vaikka olisi hieman kostea.
Oon tainnu tään ennenkin sanoa. Mutta mun kerran käyttämä putkimies pokkanaamalla meinas, että hakkeen tulee olla käytettäessä märkää. Koska silloin siinä on vetyä mahdollisimman paljon :o
-
Tai laittaa sitten siihen avotakkaan sen sydämen niin kuin setäkin teki... Eipä ole typerämpää keksintöä kuin avotakka. Meillä on talossa neljä uunia ja puukiuas. Ihan sama mitä puuta noihin laittaa. Kivasti kuuset paukkuu ja männyn lämpöarvo on itse asiassa parempi kuin koivulla. Koivussa on toki enemmän massaa ja palaa vaikka olisi hieman kostea.
Oon tainnu tään ennenkin sanoa. Mutta mun kerran käyttämä putkimies pokkanaamalla meinas, että hakkeen tulee olla käytettäessä märkää. Koska silloin siinä on vetyä mahdollisimman paljon :o
Vedessä vety on sitoutunut happeen, eli "poltettu" jo valmiiksi. Vesi-kaasun siirtoreaktio tietysti nostaa kaasun lämpöarvoa, josta on hyötyä lähinnä poltettaessa pikeä pois pinnoilta.
-
Tai laittaa sitten siihen avotakkaan sen sydämen niin kuin setäkin teki... Eipä ole typerämpää keksintöä kuin avotakka. Meillä on talossa neljä uunia ja puukiuas. Ihan sama mitä puuta noihin laittaa. Kivasti kuuset paukkuu ja männyn lämpöarvo on itse asiassa parempi kuin koivulla. Koivussa on toki enemmän massaa ja palaa vaikka olisi hieman kostea.
Oon tainnu tään ennenkin sanoa. Mutta mun kerran käyttämä putkimies pokkanaamalla meinas, että hakkeen tulee olla käytettäessä märkää. Koska silloin siinä on vetyä mahdollisimman paljon :o
Putkimiesten kanssa ei kannata jutella mistään vaativista aiheista
-
Tai laittaa sitten siihen avotakkaan sen sydämen niin kuin setäkin teki... Eipä ole typerämpää keksintöä kuin avotakka. Meillä on talossa neljä uunia ja puukiuas. Ihan sama mitä puuta noihin laittaa. Kivasti kuuset paukkuu ja männyn lämpöarvo on itse asiassa parempi kuin koivulla. Koivussa on toki enemmän massaa ja palaa vaikka olisi hieman kostea.
Oon tainnu tään ennenkin sanoa. Mutta mun kerran käyttämä putkimies pokkanaamalla meinas, että hakkeen tulee olla käytettäessä märkää. Koska silloin siinä on vetyä mahdollisimman paljon :o
Se oli varmaan sukua sille entiselle miehelle, mikä laitto klapit puuhellaan vesiämpärin kautta ;D
-
Jotenkin tuntuu lähinnä hölmöläisen hommalta tehdä ensin puusta öljyä ja käyttää sitten lämmityskattilassa. Paljonkohan hukkuu energiaa ja työtä, jotta saadaan aikaan esim. litra öljyä. Kyllä se nyt ymmärtää, että se soveltuu liikennepolttoaineeksoi, mutta kattilan polttoaineena, kyllä siellä pääsee huomattavasti paremmalla hyötysuhteella, kun poltta puun puuna. ::)
Onkohan asia noin oikein suuressa mittakaavassa? Kyllä siinäkin löpöä palaa runsaasti ennen kuin hake on lämpöenergiaksi muuttunut. Just taannoin joku energiapomo MT:n jutussa valitti kun joutuu isossa hakelämpölaitoksessa polttamaan liikaa kusiaispesiä,tarkoittaen sitä neulasmössöä,mitä syntyy kun haketetaan näitä päätehakkuiden oksia ja latvuksia.
-
Kyllä tosiasaissa hake vaatii paljon energiaa ennenkuin se saadaan hyödynnetävään muotoon lämpölaitoksessa. Lisäksi sisältää yleensä niin paljon kostetaa, että se pienentää talteen saatua lämpöä, osa kun menee ylimääräisen veden höyrystämiseen.
-
Klapikauppiaat "passannu " pilalle ostajat, kilpailu asiakkaista kovaa. Pitää tarjota sekaklapia hiukan halvemmalla aluks.
-
Suorasyöttöinen lämmityskattila siis paras: Rullat täyttöluukun eteen mitkä vetävät kokonaista runkoa sisälle sitä mukaa kun puu palaa. Kattilahuoneeseen vain reikä seinään. ;D
-
Suorasyöttöinen lämmityskattila siis paras: Rullat täyttöluukun eteen mitkä vetävät kokonaista runkoa sisälle sitä mukaa kun puu palaa. Kattilahuoneeseen vain reikä seinään. ;D
Näin ennen tynnyrisauna lämpesi kun pesä oli ulkopuolella ja rankaa sai lykätä sisään palamisen mukaan. Ja toimi, joo, ei palanu sauna vaikka olis voinu.
Kespeksen alapalokattilan pystypesään meni lähes kolmemetrinen ranka/ropsi ja alhaalla paloi. Paitsi kun avasi täyttöluukun ja palo nousi ylös. Voi sitä savua ja pienkäryä. Kaipaa vieläkin noita ihania aikoja.
-
Jos koivu on vähänkin paksukuorisempaa sorttia niin tuntuu nokeavan ainakin vanhaa yläpaloista lämmityskattilaa aika reilusti, mutta toki takassa mukava kun ei räisky palaessaan niin hirmuisen paljoa.
Siinä se taas tuli tuo vanha klisee: "ei räisky niin paljo" Kuka vielä polttaa puita avotakassa? Eikös nykytakoissa ole kaikissa jo luukut?
En polta klapeja muualla kun saunassa ja avotakassa. Ei sitä ennen ehtiny illalla takan ääreen. Aikasa kun mesoaa, niin tajuaa avotakan äärellä uuden olomuodon. Jaksaa taas kesemmällä pidempää päivää.
-
Kyllä tosiasaissa hake vaatii paljon energiaa ennenkuin se saadaan hyödynnetävään muotoon lämpölaitoksessa. Lisäksi sisältää yleensä niin paljon kostetaa, että se pienentää talteen saatua lämpöä, osa kun menee ylimääräisen veden höyrystämiseen.
Oiskohan maksimissaan pari litraa per hakekuutio, polttoaineen menekki? Ei ainakaan kauas nakkaa, suuruusluokka tuo. Tarkoittaa että sata mottia haketta veisi löpöä parisataa litraa, sisältäen hakkuun, lähikuljetuksen, haketuksen ja siirron käyttöpaikalle. Ei ny mikään mahoton määrä? Nuo luvut ihan itse mitattua, niiltä osin mitä voinut mitata.
Tuohon kostean hakkeen polttoon voi vaikuttaa just samoin kuin klapejakin polttamalla, joko kuivattaa puut ennen tai jälkeen pienimisen. Ennen pienimistä kannattaa käyttää järkeä, niin säästää sitten käyttäessä :)
-
(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Tislauslaitteisto.svg/450px-Tislauslaitteisto.svg.png)
(http://www.kalastus.com/keskustelu/messages/16/92396.jpg)
-
(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Tislauslaitteisto.svg/450px-Tislauslaitteisto.svg.png)
(http://www.kalastus.com/keskustelu/messages/16/92396.jpg)
Tuo ylläoleva rosteripainesäiliöstä tehty viritys on kyllä bbq/savustuspönttö. Puussa on kyllä paljon haihtuvia aineita ja puun energiasisällöstä noin kaksi kolmannesta palaa kaasuina. ???
-
misä o ohorat hiiva ja sokerit....ja kauppias :)
-
Olikohan luukku auki?
http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194858932516/artikkeli/talon+isanta+loukkaantui+kattilahuoneen+palossa+keminmaassa.html
-
Tuli palo pakkaset :o
-
Kysytäänpä täältä kun aihe liippaa läheltä..
Mimmonen vastus pitää olla jos haluis tuommoisessa 150 litraisessa Teuvalaisessa lämmittää meetvursti-eläimille vettä talvisaikaan. Piipun ehjäys ei kiinnosta just nyt eikä tuvasta kantaminen ämpäreillä. Onko sellaista vaihtoehtoa minkä voisi sinne sekaan vain paiskata ja töpseli seinään? Vasikoiden maidonlämmitinhän olisi yks mutta olisko jotain muuta..? Litroissa määrät eivät ole suuria.
-
Kysytäänpä täältä kun aihe liippaa läheltä..
Mimmonen vastus pitää olla jos haluis tuommoisessa 150 litraisessa Teuvalaisessa lämmittää meetvursti-eläimille vettä talvisaikaan. Piipun ehjäys ei kiinnosta just nyt eikä tuvasta kantaminen ämpäreillä. Onko sellaista vaihtoehtoa minkä voisi sinne sekaan vain paiskata ja töpseli seinään? Vasikoiden maidonlämmitinhän olisi yks mutta olisko jotain muuta..? Litroissa määrät eivät ole suuria.
Eikö käytetty lämminvesivaraaja kävis?
-
Eikö kukaan kehu ala-talkkaria :o :o
-
Kysytäänpä täältä kun aihe liippaa läheltä..
Mimmonen vastus pitää olla jos haluis tuommoisessa 150 litraisessa Teuvalaisessa lämmittää meetvursti-eläimille vettä talvisaikaan. Piipun ehjäys ei kiinnosta just nyt eikä tuvasta kantaminen ämpäreillä. Onko sellaista vaihtoehtoa minkä voisi sinne sekaan vain paiskata ja töpseli seinään? Vasikoiden maidonlämmitinhän olisi yks mutta olisko jotain muuta..? Litroissa määrät eivät ole suuria.
Eikös ole jotain valuveden uppokuumenninta? KVG.
-
Eikö kukaan kehu ala-talkkaria :o :o
Hys, ei kukaan kehtaa omistavansa :P
-
Tuli tässä vedenkeitintä ja kahvikeitintä puhdistaessa mieleen, oletteko törmänneet ikinä vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien puhdistukseen ja korroosiosuojaukseen ym?
Kattilan tulipinnallahan noki laskee lämmönjohtavuutta sekä hyötysuhdetta, entäpä toiselle puolelle ja lämmönjakoverkostoon kertyvä törky, esim. kalkki ja ruoste? ::)
-
Tuli tässä vedenkeitintä ja kahvikeitintä puhdistaessa mieleen, oletteko törmänneet ikinä vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien puhdistukseen ja korroosiosuojaukseen ym?
Kattilan tulipinnallahan noki laskee lämmönjohtavuutta sekä hyötysuhdetta, entäpä toiselle puolelle ja lämmönjakoverkostoon kertyvä törky, esim. kalkki ja ruoste? ::)
Puolitoista kuukautta sitten puhdistus, taloon menevä kierto hiukka heikolla hapella. Ensin järjestelmän huuhtelua, sopivat liittimet että sai kuumavesiletkun suoraan taloon menevään kanaaliin kiinni ja paluu suoraan ojaan. Seuraavana päivänä 19 patteria talosta irti yksi kerrallaan, huuhtelu pihalla ja uusi termostaatti ja väliputki. Pelittää, kaikki :) Melkoista kuraa oli pattereissa... Ongelman ydin 80-luvun lopun muoviputket, jotka päästää hapen läpi. Putket jäi vielä käyttöön, mutta nyt huuhdeltuna. Katellaan kuinka kauan menee ennnenkuin uusinta, seuraavalla kerralla putkien vaihto ja todennäköisesti uudet patteritkin. Tuskin tuo ruostepska hyvää tekee...
Hakkeella lämmitetty "aina", kulutus suht pientä jopa, joten tuskin 6 vuotta vanha kattila vielä ruosteella menettänyt tehoaan. Edellinen oli LaKan rosterikattila, 25 vuotta meni moitteetta. Tuskin nää uudet kattilat kestää yhtäkauaa vaikka miten suojaisi. Toki stokerikäyttö säästää kattilaa kun lämpö tapittaa aina 80 asteen nurkilla, kesät talvet pyhät arjet.
-
Kesällä remppasin pannuhuoneen ja kaikki putket vaihdettiin. Noi 30v kupariputket oli aika mömmöä sisältä. Kävi mielessä huuhdella kattian kierukat mutta jäi tekemättä.
-
Tuli tässä vedenkeitintä ja kahvikeitintä puhdistaessa mieleen, oletteko törmänneet ikinä vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien puhdistukseen ja korroosiosuojaukseen ym?
Kattilan tulipinnallahan noki laskee lämmönjohtavuutta sekä hyötysuhdetta, entäpä toiselle puolelle ja lämmönjakoverkostoon kertyvä törky, esim. kalkki ja ruoste? ::)
Suljettu järjestelmä, hapeton tila, paitsi paskat muoviputket :o
-
Jotenkin tuntuu lähinnä hölmöläisen hommalta tehdä ensin puusta öljyä ja käyttää sitten lämmityskattilassa. Paljonkohan hukkuu energiaa ja työtä, jotta saadaan aikaan esim. litra öljyä. Kyllä se nyt ymmärtää, että se soveltuu liikennepolttoaineeksoi, mutta kattilan polttoaineena, kyllä siellä pääsee huomattavasti paremmalla hyötysuhteella, kun poltta puun puuna. ::)
Onkohan asia noin oikein suuressa mittakaavassa? Kyllä siinäkin löpöä palaa runsaasti ennen kuin hake on lämpöenergiaksi muuttunut. Just taannoin joku energiapomo MT:n jutussa valitti kun joutuu isossa hakelämpölaitoksessa polttamaan liikaa kusiaispesiä,tarkoittaen sitä neulasmössöä,mitä syntyy kun haketetaan näitä päätehakkuiden oksia ja latvuksia.
--liikennepolttoaineen teossa ollaan alkumetreillä.Käsittääkseni ajatus on integroida nestemäisen polttoaineen teko muuhun metsäteollisuuteen siten että itse asiassa polttoaineen raaka-aine on esim.mäntyöljy jota syntyy sivutuotteena puuta jalostavassa teollisuudessa.Ainakin näin nyt alkuvaiheessa.
-
Tuli tässä vedenkeitintä ja kahvikeitintä puhdistaessa mieleen, oletteko törmänneet ikinä vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien puhdistukseen ja korroosiosuojaukseen ym?
Kattilan tulipinnallahan noki laskee lämmönjohtavuutta sekä hyötysuhdetta, entäpä toiselle puolelle ja lämmönjakoverkostoon kertyvä törky, esim. kalkki ja ruoste? ::)
Suljettu järjestelmä, hapeton tila, paitsi paskat muoviputket :o
Niinhän se on. Syylärin paikkausaineetkin käyvät kovin kaupaksi. ???
-
Tuli tässä vedenkeitintä ja kahvikeitintä puhdistaessa mieleen, oletteko törmänneet ikinä vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien puhdistukseen ja korroosiosuojaukseen ym?
Kattilan tulipinnallahan noki laskee lämmönjohtavuutta sekä hyötysuhdetta, entäpä toiselle puolelle ja lämmönjakoverkostoon kertyvä törky, esim. kalkki ja ruoste? ::)
Puolitoista kuukautta sitten puhdistus, taloon menevä kierto hiukka heikolla hapella. Ensin järjestelmän huuhtelua, sopivat liittimet että sai kuumavesiletkun suoraan taloon menevään kanaaliin kiinni ja paluu suoraan ojaan. Seuraavana päivänä 19 patteria talosta irti yksi kerrallaan, huuhtelu pihalla ja uusi termostaatti ja väliputki. Pelittää, kaikki :) Melkoista kuraa oli pattereissa... Ongelman ydin 80-luvun lopun muoviputket, jotka päästää hapen läpi. Putket jäi vielä käyttöön, mutta nyt huuhdeltuna. Katellaan kuinka kauan menee ennnenkuin uusinta, seuraavalla kerralla putkien vaihto ja todennäköisesti uudet patteritkin. Tuskin tuo ruostepska hyvää tekee...
Hakkeella lämmitetty "aina", kulutus suht pientä jopa, joten tuskin 6 vuotta vanha kattila vielä ruosteella menettänyt tehoaan. Edellinen oli LaKan rosterikattila, 25 vuotta meni moitteetta. Tuskin nää uudet kattilat kestää yhtäkauaa vaikka miten suojaisi. Toki stokerikäyttö säästää kattilaa kun lämpö tapittaa aina 80 asteen nurkilla, kesät talvet pyhät arjet.
Mikä LaKan tuli kun hylätä piti?
-
Tuli tässä vedenkeitintä ja kahvikeitintä puhdistaessa mieleen, oletteko törmänneet ikinä vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien puhdistukseen ja korroosiosuojaukseen ym?
Kattilan tulipinnallahan noki laskee lämmönjohtavuutta sekä hyötysuhdetta, entäpä toiselle puolelle ja lämmönjakoverkostoon kertyvä törky, esim. kalkki ja ruoste? ::)
Puolitoista kuukautta sitten puhdistus, taloon menevä kierto hiukka heikolla hapella. Ensin järjestelmän huuhtelua, sopivat liittimet että sai kuumavesiletkun suoraan taloon menevään kanaaliin kiinni ja paluu suoraan ojaan. Seuraavana päivänä 19 patteria talosta irti yksi kerrallaan, huuhtelu pihalla ja uusi termostaatti ja väliputki. Pelittää, kaikki :) Melkoista kuraa oli pattereissa... Ongelman ydin 80-luvun lopun muoviputket, jotka päästää hapen läpi. Putket jäi vielä käyttöön, mutta nyt huuhdeltuna. Katellaan kuinka kauan menee ennnenkuin uusinta, seuraavalla kerralla putkien vaihto ja todennäköisesti uudet patteritkin. Tuskin tuo ruostepska hyvää tekee...
Hakkeella lämmitetty "aina", kulutus suht pientä jopa, joten tuskin 6 vuotta vanha kattila vielä ruosteella menettänyt tehoaan. Edellinen oli LaKan rosterikattila, 25 vuotta meni moitteetta. Tuskin nää uudet kattilat kestää yhtäkauaa vaikka miten suojaisi. Toki stokerikäyttö säästää kattilaa kun lämpö tapittaa aina 80 asteen nurkilla, kesät talvet pyhät arjet.
Mikä LaKan tuli kun hylätä piti?
Stokeri vaihtui käsitäyttöisestä etukuormaajalla täytettävään, myös kattilaan tuli hieman enemmän potkua. Nyt on Arimaxin kattila ja hakejet poltin, pari anturia vaihdettu ja kontaktorit varmuuden vuoksi. Kontaktorit kannattaa kuulemma vaihtaa muutaman vuoden välein, ettei riko rikkoutuessaan jotain isompaa tai vähintään ohjauskeskusta... ::)
-
Vanha Jämä alkoi tihkumaan vettä näin talven kynnyksellä, joten kattilakaupassa käynti lienee edessä. Tähän asti on menty puu/öljy-yhdistelmäkattilalla, ja samalla linjalla voisi myös jatkaa. Onko raadilla kokemusta näistä uudemmista kaksoiskattiloista:
Jäspi:
http://www.taloon.com/yhdistelmakattila-jaspi-tupla-2s-puu-oljy-sahko/LVIN-5058022/dp?openGroup=6184 (http://www.taloon.com/yhdistelmakattila-jaspi-tupla-2s-puu-oljy-sahko/LVIN-5058022/dp?openGroup=6184)
tai Arimax:
http://www.taloon.com/kaksoiskattila-arimax-520-vasen/LVI-5010081/dp?openGroup=6184 (http://www.taloon.com/kaksoiskattila-arimax-520-vasen/LVI-5010081/dp?openGroup=6184)
Pelkkä puukattilakin teoriassa kelpaisi, varaajan sijoittelu vaan tuottaa hienoisia ongelmia.
Raadin hienoisesta vastuksesta huolimatta tuli tuo Jäspin Tupla-2. Jos pannuhuoneen ja hormin lämpötilasta voi jotain päätellä, niin aika paljon vahemmän menee lämpöä harakoille vanhaan kattilaan verrattuna. Päiväsaikaan nakellaan klapeja kattilaan, yöt ja poissaolot menee öljyllä. Jos vain puut riittää, niin öljylasku jää max. puoleen edellisvuodesta. :)
P.S.
Taloon.comin hinnat näyttää olevan raakaa rahastusta, paikallisen putkiputkan kautta kattilan hinta reilusti alle kolmen tonnin. ???
-
Vanha Jämä alkoi tihkumaan vettä näin talven kynnyksellä, joten kattilakaupassa käynti lienee edessä. Tähän asti on menty puu/öljy-yhdistelmäkattilalla, ja samalla linjalla voisi myös jatkaa. Onko raadilla kokemusta näistä uudemmista kaksoiskattiloista:
Jäspi:
http://www.taloon.com/yhdistelmakattila-jaspi-tupla-2s-puu-oljy-sahko/LVIN-5058022/dp?openGroup=6184 (http://www.taloon.com/yhdistelmakattila-jaspi-tupla-2s-puu-oljy-sahko/LVIN-5058022/dp?openGroup=6184)
tai Arimax:
http://www.taloon.com/kaksoiskattila-arimax-520-vasen/LVI-5010081/dp?openGroup=6184 (http://www.taloon.com/kaksoiskattila-arimax-520-vasen/LVI-5010081/dp?openGroup=6184)
Pelkkä puukattilakin teoriassa kelpaisi, varaajan sijoittelu vaan tuottaa hienoisia ongelmia.
Raadin hienoisesta vastuksesta huolimatta tuli tuo Jäspin Tupla-2. Jos pannuhuoneen ja hormin lämpötilasta voi jotain päätellä, niin aika paljon vahemmän menee lämpöä harakoille vanhaan kattilaan verrattuna. Päiväsaikaan nakellaan klapeja kattilaan, yöt ja poissaolot menee öljyllä. Jos vain puut riittää, niin öljylasku jää max. puoleen edellisvuodesta. :)
P.S.
Taloon.comin hinnat näyttää olevan raakaa rahastusta, paikallisen putkiputkan kautta kattilan hinta reilusti alle kolmen tonnin. ???
No ek sää oo vieläkään saanut sitä kattilaa hommattua
-
Vanha Jämä alkoi tihkumaan vettä näin talven kynnyksellä, joten kattilakaupassa käynti lienee edessä. Tähän asti on menty puu/öljy-yhdistelmäkattilalla, ja samalla linjalla voisi myös jatkaa. Onko raadilla kokemusta näistä uudemmista kaksoiskattiloista:
Jäspi:
http://www.taloon.com/yhdistelmakattila-jaspi-tupla-2s-puu-oljy-sahko/LVIN-5058022/dp?openGroup=6184 (http://www.taloon.com/yhdistelmakattila-jaspi-tupla-2s-puu-oljy-sahko/LVIN-5058022/dp?openGroup=6184)
tai Arimax:
http://www.taloon.com/kaksoiskattila-arimax-520-vasen/LVI-5010081/dp?openGroup=6184 (http://www.taloon.com/kaksoiskattila-arimax-520-vasen/LVI-5010081/dp?openGroup=6184)
Pelkkä puukattilakin teoriassa kelpaisi, varaajan sijoittelu vaan tuottaa hienoisia ongelmia.
Raadin hienoisesta vastuksesta huolimatta tuli tuo Jäspin Tupla-2. Jos pannuhuoneen ja hormin lämpötilasta voi jotain päätellä, niin aika paljon vahemmän menee lämpöä harakoille vanhaan kattilaan verrattuna. Päiväsaikaan nakellaan klapeja kattilaan, yöt ja poissaolot menee öljyllä. Jos vain puut riittää, niin öljylasku jää max. puoleen edellisvuodesta. :)
P.S.
Taloon.comin hinnat näyttää olevan raakaa rahastusta, paikallisen putkiputkan kautta kattilan hinta reilusti alle kolmen tonnin. ???
No ek sää oo vieläkään saanut sitä kattilaa hommattua
Mitä kohtaa et ymmärtänyt? :o
-
Raadin hienoisesta vastuksesta huolimatta tuli tuo Jäspin Tupla-2
Vaikka minulla on ainoastaan kuution varaaja, niin minä teen näillä pakkasilla kaksi kertaa tulet pesään, ennen puolta päivää ja sitten nukkumaan mennessä, muuten en siellä pannuhuoneessa varvaa. Jos kotona en ole, niin sähkövastus varaajassa hoitaa lämmityksen, halvempaa se on kuin öljy. Talo käytännössä lämpiää täysin puulla, lämmitystyö vie ehkä puoli tuntia päivässä. Niin ja tällaista siis käänteispalokattilan kanssa. Minulla oli ennen tuo Jäspin Tupla-2, varsinainen työmaa ja kovalla pakkasella sai aika pitkään paahtaa, että sai tuon melko pienenkin varaajan ladattua.
-
Nythän on jo myöhäistä, kun on jo housussa ;D Jokainen perustelee itselleen ratkaisunsa ja on siihen toivottavasti tyytyväinen. Ainahan tuollainen kattila on kompromissi.
-
Nythän on jo myöhäistä, kun on jo housussa ;D Jokainen perustelee itselleen ratkaisunsa ja on siihen toivottavasti tyytyväinen. Ainahan tuollainen kattila on kompromissi.
Niinhän se on. Tuossahan on myös sähkövastukset, jossakin vaiheessa öljy muuttuu sähköksi "varavoimana". Sen verran housut kintuissa tuli tuo vaihto, ettei pelkkään puun polttoon siirtyminen ollut mahdollista varaajan vaatiman lisätilan vuoksi.