minkälaisia lämpöjä olette käyttäneet eri viljalajeille.onko korkeilla lämmöillä esim.vehnällä ollut vaikutusta sakolukuun tai muihin ominaisuuksiin?

100C astetta käytetty kaikille viljoille. Rypsille sitten 80C. Sakoluvusta ei havaintoja kun vehnät menee omille linnuille, mutta kovasti on aina siementavaraa omaan käyttöön saatu, vaikka nekin ajettu samoilla lämmöillä!

Liian suuri lämpö huonontaa itävyyttä. Muihin ominaisuuksiin lämmöllä ei tietääkseni ole vaikutusta.

100C astetta käytetty kaikille viljoille. Rypsille sitten 80C. Sakoluvusta ei havaintoja kun vehnät menee omille linnuille, mutta kovasti on aina siementavaraa omaan käyttöön saatu, vaikka nekin ajettu samoilla lämmöillä!

Ookkeee.....       uutta mulle,  mutta itävyyteen on vaikutusta, jos ylittää 100- kost % lämmöt, ja tämä jyvän lämpö.......ei siis kuivausilman lämpö!?

Liian suuri lämpö huonontaa itävyyttä. Muihin ominaisuuksiin lämmöllä ei tietääkseni ole vaikutusta.

Kerroppa tyhmälle, että kuinka kuumaksi sen jyvän täytyy lämmetä jotta itävyys heikkenee?

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 30.09.12 - klo:15:26

Liian suuri lämpö huonontaa itävyyttä. Muihin ominaisuuksiin lämmöllä ei tietääkseni ole vaikutusta.

Kerroppa tyhmälle, että kuinka kuumaksi sen jyvän täytyy lämmetä jotta itävyys heikkenee?

En oo viisas, tyhmä siis minäkin. Mutta mulle on sanottu, että tuo ylläkirjoittamani kaava olisi se raja suurinpiirtein. Eli jos sulla on vaikka 30 % viljaa, niin silloin 100 miinus 30 on 70 astetta viljan maksimi lämpö. Ja jos sulla on 20% viljaa niin silloin 100-20=80 asteinen vilja maks?
Eli, lämpöä voi nostaa tavaran kuivumisen edetessä.

Lainaus käyttäjältä: Highlander - 30.09.12 - klo:22:00

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 30.09.12 - klo:15:26

Liian suuri lämpö huonontaa itävyyttä. Muihin ominaisuuksiin lämmöllä ei tietääkseni ole vaikutusta.

Kerroppa tyhmälle, että kuinka kuumaksi sen jyvän täytyy lämmetä jotta itävyys heikkenee?

En oo viisas, tyhmä siis minäkin. Mutta mulle on sanottu, että tuo ylläkirjoittamani kaava olisi se raja suurinpiirtein. Eli jos sulla on vaikka 30 % viljaa, niin silloin 100 miinus 30 on 70 astetta viljan maksimi lämpö. Ja jos sulla on 20% viljaa niin silloin 100-20=80 asteinen vilja maks?
Eli, lämpöä voi nostaa tavaran kuivumisen edetessä.

Mäkin oon tyhmä, mutta väittäisin silti että tuo kaava koski nimenomaan kuivauslämpötilaa. Ei siis viljan lämpötilaa. Se viljan lämpötila tais olla 80-viljan kosteus%?

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 30.09.12 - klo:23:09

Lainaus käyttäjältä: Highlander - 30.09.12 - klo:22:00

Kerroppa tyhmälle, että kuinka kuumaksi sen jyvän täytyy lämmetä jotta itävyys heikkenee?

En oo viisas, tyhmä siis minäkin. Mutta mulle on sanottu, että tuo ylläkirjoittamani kaava olisi se raja suurinpiirtein. Eli jos sulla on vaikka 30 % viljaa, niin silloin 100 miinus 30 on 70 astetta viljan maksimi lämpö. Ja jos sulla on 20% viljaa niin silloin 100-20=80 asteinen vilja maks?
Eli, lämpöä voi nostaa tavaran kuivumisen edetessä.

Mäkin oon tyhmä, mutta väittäisin silti että tuo kaava koski nimenomaan kuivauslämpötilaa. Ei siis viljan lämpötilaa. Se viljan lämpötila tais olla 80-viljan kosteus%?

Tuota parempaa tai varmempaa tietoa ei ole täälläkään. Semmoinen  muistikuva minullakin on, että tuo sata - viljankosteus olisi puhallettavan ilman lämpötila. Nuo kaavat ovat peräisin ajalta ennen alipainkuivureita. Viljan lämpötilan mittaaminen taitaisi olla sen verran hankalampaa, ettei sitä käytännössä yritetäkään tehdä.

Sillä on vissiin merkitystä, onko kaapissa ali- vai ylipaine. Ylipainekuivureissa on ymmärtääkseni järjestään korkeampi lämpötila. Mutta mitä eroa jyvän kannalta on, onko ympärillä oleva ilma ali- vai ylipaineista?

Itse olen ollut myös tuossa luulossa ennen, mutta kun nämä alipainekuivurit tuli, niin eräs siemenpakkaaja kertoi tuon "uuden" kaavan!? Muuttaako se alipaineisuus muka asian jotenkin? Ei voi ymmärtää tavan jussi tätä, pitää olla enemmän kouluja käynyt. Itte kuivaan ylipainekuivurilla ja tällä vanhalla kaavalla, eli 100-kost% kuivauslämpö.

Ylipaine painaa kosteutta
Sillä on vissiin merkitystä, onko kaapissa ali- vai ylipaine. Ylipainekuivureissa on ymmärtääkseni järjestään korkeampi lämpötila. Mutta mitä eroa jyvän kannalta on, onko ympärillä oleva ilma ali- vai ylipaineista?
[/quote]

 Ylipaine pidättelee sitä kosteutta siellä jyvän sisällä,,Alipaine imee sitä poispäin..
 30-luvulla oli keski-Euroopassa kuivureita jotka toimivat ainoastaan alipaineella,ilman lämmönlähdettä...

Ylipaine painaa kosteutta
Sillä on vissiin merkitystä, onko kaapissa ali- vai ylipaine. Ylipainekuivureissa on ymmärtääkseni järjestään korkeampi lämpötila. Mutta mitä eroa jyvän kannalta on, onko ympärillä oleva ilma ali- vai ylipaineista?

 Ylipaine pidättelee sitä kosteutta siellä jyvän sisällä,,Alipaine imee sitä poispäin..
 30-luvulla oli keski-Euroopassa kuivureita jotka toimivat ainoastaan alipaineella,ilman lämmönlähdettä...
[/quote]
Alipaine kyllä tehostaa kuivumista, jotta sillä olisi jotain merkitystä on tommenen peltiheikki rusinana!
Mitä sillä on väliä vaikka kuivauslämpö on 1000 astetta jos jyvän lämpö ei nouse liian korkeaksi?

Käytännön alipaineista en löytänyt tietoa, kuka tietää?

http://www.agrosec.com/dynfiles/File/viljan_kasittely/viljan%20korjuu%20ja%20varastointi%20laajenevalla%20viljatilalla.pdf

Hurjia lämpötiloja on noisa kokeiluissa ollut. Alipaineella saadaan veden kiehumispiste alemmaksi ja se tehostaa veden poistumista.

http://www.simetric.co.uk/si_steam.htm

Se tietysti lisää vedenpoistotehoa kg/h ja kuivaamon työsaavutusta syksyn mittaan. Energiatehokkuuttakin siltä osin että pinnoilta ehtii lyhyemmän session aikana johtua (tai säteillä! jos on PARI:tettu) hukkaan vähemmän energiaa. Oleellista energiatehokkuudelle on että poistoilma on kyllästynyt vedellä (ja samalla viilennyt).