Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: ravenlord - 17.09.11 - klo:15:41
-
ca/mg suhde viljavuusanalyyseissa vaihtelee 5-7.5 välillä.Lähin tehdas on Siikainen. Eli kysymys kuuluupi että onko kannattavaa näillä mg suhteilla käyttää siikaisten kalkkia? Eli onko liiallisesta magnesiumista haittaa kasveille, ja onko liialla magnesiumilla haittaa eläinten hyvinvointiin? Magnesiumin puute aiheuttaa laidunhalvauksia, johon tosin on yleensä osasyyllisenä myös liian korkea kaliumpitoisuus. Vai väkevöityykö korkea magnesium kasveihin?
Sekä kalkin neutralointikyky. Siikaslaisessa on 17% ca, Vampulan kalsiitissa on 28% ca. Vampulaan on noin 87 kilometriä sivu enemmän matkaa. Kannattaako maksaa suurempi rahti vampulan kalsiitista näille pelloille? Jos halutaan laskea totuudenmukainen hinta kalkille sen puhtaan neutralointikyvyn mukaan, onko järkevää käyttää ca% osuutta vai neutralointikyky%? Vai miten eri kalkkilaatujen keskinäistä neutralointikykyä olisi järkevää vertailla? Elikkä esimerkiksi tarvitseeko siikaslaista käyttää 8 tonnia samaan vaikutukseen mihin vampulan tavaralla päästäisiin 5 tonnilla?
-
ca/mg suhde viljavuusanalyyseissa vaihtelee 5-7.5 välillä.Lähin tehdas on Siikainen. Eli kysymys kuuluupi että onko kannattavaa näillä mg suhteilla käyttää siikaisten kalkkia? Eli onko liiallisesta magnesiumista haittaa kasveille, ja onko liialla magnesiumilla haittaa eläinten hyvinvointiin? Magnesiumin puute aiheuttaa laidunhalvauksia, johon tosin on yleensä osasyyllisenä myös liian korkea kaliumpitoisuus. Vai väkevöityykö korkea magnesium kasveihin?
Sekä kalkin neutralointikyky. Siikaslaisessa on 17% ca, Vampulan kalsiitissa on 28% ca. Vampulaan on noin 87 kilometriä sivu enemmän matkaa. Kannattaako maksaa suurempi rahti vampulan kalsiitista näille pelloille? Jos halutaan laskea totuudenmukainen hinta kalkille sen puhtaan neutralointikyvyn mukaan, onko järkevää käyttää ca% osuutta vai neutralointikyky%? Vai miten eri kalkkilaatujen keskinäistä neutralointikykyä olisi järkevää vertailla? Elikkä esimerkiksi tarvitseeko siikaslaista käyttää 8 tonnia samaan vaikutukseen mihin vampulan tavaralla päästäisiin 5 tonnilla?
Oisko tuosta jotain apua
http://www.maanparannus.com/
-
Apua pohdintaa löytyy pari-kolme (muistaakseni...) vuotta vanhan Käytännön maamiehen sivuilta. Lehden kalkkijutussa oli kalkit laitettu järjestykseen mm. tuon neutralointikyvyn mukaan ja asiaa pohdittiin myös vaikutusnopeuden kannalta. Ja vähän ajan kuluttua oli lehdessä myös jonkun maanparannusaineen toimittajan kritiikkiä alkuperäisen jutun suhteen...
-
Muistelen vain että liiasta mangnesiumista olisi vain haittaa maan rakenteelle, liettyisi helpommin. liettyykö maat helposti siinä valinta peruste rahan ohella...
-
ca/mg suhde viljavuusanalyyseissa vaihtelee 5-7.5 välillä.Lähin tehdas on Siikainen. Eli kysymys kuuluupi että onko kannattavaa näillä mg suhteilla käyttää siikaisten kalkkia? Eli onko liiallisesta magnesiumista haittaa kasveille, ja onko liialla magnesiumilla haittaa eläinten hyvinvointiin? Magnesiumin puute aiheuttaa laidunhalvauksia, johon tosin on yleensä osasyyllisenä myös liian korkea kaliumpitoisuus. Vai väkevöityykö korkea magnesium kasveihin?
Sekä kalkin neutralointikyky. Siikaslaisessa on 17% ca, Vampulan kalsiitissa on 28% ca. Vampulaan on noin 87 kilometriä sivu enemmän matkaa. Kannattaako maksaa suurempi rahti vampulan kalsiitista näille pelloille? Jos halutaan laskea totuudenmukainen hinta kalkille sen puhtaan neutralointikyvyn mukaan, onko järkevää käyttää ca% osuutta vai neutralointikyky%? Vai miten eri kalkkilaatujen keskinäistä neutralointikykyä olisi järkevää vertailla? Elikkä esimerkiksi tarvitseeko siikaslaista käyttää 8 tonnia samaan vaikutukseen mihin vampulan tavaralla päästäisiin 5 tonnilla?
Oisko tuosta jotain apua
http://www.maanparannus.com/
Reipas tonni vähemmän tarvitaan vampulan ainetta ko siikaslaasta. Olisko parinkympin säästö per hehtaari kun suurempi rahti vähennetään...
Jostain syystä tuo simulaattori ei toimi cromella, tuliketussa se toimi kyllä. Exploreriahan ei kukaan käytä?
Onko näitä teräs ja masuunikuonia kukaan koskaan käyttäny?
-
ca/mg suhde viljavuusanalyyseissa vaihtelee 5-7.5 välillä.Lähin tehdas on Siikainen. Eli kysymys kuuluupi että onko kannattavaa näillä mg suhteilla käyttää siikaisten kalkkia? Eli onko liiallisesta magnesiumista haittaa kasveille, ja onko liialla magnesiumilla haittaa eläinten hyvinvointiin? Magnesiumin puute aiheuttaa laidunhalvauksia, johon tosin on yleensä osasyyllisenä myös liian korkea kaliumpitoisuus. Vai väkevöityykö korkea magnesium kasveihin?
Sekä kalkin neutralointikyky. Siikaslaisessa on 17% ca, Vampulan kalsiitissa on 28% ca. Vampulaan on noin 87 kilometriä sivu enemmän matkaa. Kannattaako maksaa suurempi rahti vampulan kalsiitista näille pelloille? Jos halutaan laskea totuudenmukainen hinta kalkille sen puhtaan neutralointikyvyn mukaan, onko järkevää käyttää ca% osuutta vai neutralointikyky%? Vai miten eri kalkkilaatujen keskinäistä neutralointikykyä olisi järkevää vertailla? Elikkä esimerkiksi tarvitseeko siikaslaista käyttää 8 tonnia samaan vaikutukseen mihin vampulan tavaralla päästäisiin 5 tonnilla?
Oisko tuosta jotain apua
http://www.maanparannus.com/
Reipas tonni vähemmän tarvitaan vampulan ainetta ko siikaslaasta. Olisko parinkympin säästö per hehtaari kun suurempi rahti vähennetään...
Jostain syystä tuo simulaattori ei toimi cromella, tuliketussa se toimi kyllä. Exploreriahan ei kukaan käytä?
Onko näitä teräs ja masuunikuonia kukaan koskaan käyttäny?
Kuonaa köyhille, kosteeta kalsiittia muille.... ;D
-
Se ei liity mitenkään sinun valintaasi, mutta kalsiitti louhitaan Lohjalla ja jauhetaan Vampulassa. Kerroin tämän vain siksi että tiedän tämän asian, mutta en ole päässyt sillä brassailemaan. Kalsiumia saa myös kipsistä joka ei nosta pH:ta, mutta parantaa ravinteiden käyttökelpoisuutta kasveille ja vähentää huuhtoutumista vesistöön. Lähinnä taitaa perunalla olla tilanne jossa tarvitaan lisää kalsiumia ja pH:n noususta voi olla harmia.
-
Se ei liity mitenkään sinun valintaasi, mutta kalsiitti louhitaan Lohjalla ja jauhetaan Vampulassa. Kerroin tämän vain siksi että tiedän tämän asian, mutta en ole päässyt sillä brassailemaan. Kalsiumia saa myös kipsistä joka ei nosta pH:ta, mutta parantaa ravinteiden käyttökelpoisuutta kasveille ja vähentää huuhtoutumista vesistöön. Lähinnä taitaa perunalla olla tilanne jossa tarvitaan lisää kalsiumia ja pH:n noususta voi olla harmia.
Viime talvena Paraisten kuivaa oli Vampulassa varastoituna, tosin omamyyjän mukaan tavara tuli Paraisilta rahditettuna....
-
Onko näitä teräs ja masuunikuonia kukaan koskaan käyttäny?
Jep ja toimii. ;) Rahaa tosin säästyy, mutta ostaa sitä jotkut Jaran lannoitteitakin... ::)
-
Muistelen vain että liiasta mangnesiumista olisi vain haittaa maan rakenteelle, liettyisi helpommin. liettyykö maat helposti siinä valinta peruste rahan ohella...
Mää selvittelin tätä asiaa joskus takavuosina KemiraGrowhow:n asiantuntijalta ja sain tällaisen vastauksen.
Korkea magnesiumluku maassa on ensisijaisestimaalajin ominaisuus, toki se nousee myös kalkittaessa magnesiumpitoisellakalkilla.
Aitosavimaissa kuten Somerolla meillä on joidenkin lohkojen mg pitoisuus yli 1000 mg/l, mutta siitä ei ole mitään haittaa.Korkea mg – luku on kuitenkin merkki siitä että kyseinen maalaji on herkkä liettymään ja tiivistymään. Nuo Isoviljan tulokset johtuvat siitä ettäkyseisiä savimaita on tallattu liikaa, eikä heikko sato johdu magnesiumista vaan maan rakenteesta.
Kun pellon Mg on korkea, ei tietenkään kannata käyttää mg-pitoista kalkkia, vaan kalsiittikalkkia. Tärkeintä onkuitenkin keventää lohkon muokkausta ja välttää kokonaan ajoa märällä kelillä.
-
Muistelen vain että liiasta mangnesiumista olisi vain haittaa maan rakenteelle, liettyisi helpommin. liettyykö maat helposti siinä valinta peruste rahan ohella...
Korkea magnesiumluku maassa on ensisijaisestimaalajin ominaisuus, toki se nousee myös kalkittaessa magnesiumpitoisellakalkilla.
Kun pellon Mg on korkea, ei tietenkään kannata käyttää mg-pitoista kalkkia, vaan kalsiittikalkkia. Tärkeintä onkuitenkin keventää lohkon muokkausta ja välttää kokonaan ajoa märällä kelillä.
Eli runsas jäätelönsyönti ei lisää hukkumiskuolemia.
-
Muistelen vain että liiasta mangnesiumista olisi vain haittaa maan rakenteelle, liettyisi helpommin. liettyykö maat helposti siinä valinta peruste rahan ohella...
Korkea magnesiumluku maassa on ensisijaisestimaalajin ominaisuus, toki se nousee myös kalkittaessa magnesiumpitoisellakalkilla.
Kun pellon Mg on korkea, ei tietenkään kannata käyttää mg-pitoista kalkkia, vaan kalsiittikalkkia. Tärkeintä onkuitenkin keventää lohkon muokkausta ja välttää kokonaan ajoa märällä kelillä.
Eli runsas jäätelönsyönti ei lisää hukkumiskuolemia.
Voi lisätä. Laktoosi-tyyppi syö paatissa litran jäätelöä. Arvaas tuleeko kiire ajaa kahva alhaalla rantaan tai kyykistyä laidan yli?
-
ei mitään väliä kunhan se on valakoosta ;D
-
ei mitään väliä kunhan se on valakoosta ;D
Rasisti >:(
-
ei mitään väliä kunhan se on valakoosta ;D
Rasisti >:(
:-[
-
Se ei liity mitenkään sinun valintaasi, mutta kalsiitti louhitaan Lohjalla ja jauhetaan Vampulassa. Kerroin tämän vain siksi että tiedän tämän asian, mutta en ole päässyt sillä brassailemaan. Kalsiumia saa myös kipsistä joka ei nosta pH:ta, mutta parantaa ravinteiden käyttökelpoisuutta kasveille ja vähentää huuhtoutumista vesistöön. Lähinnä taitaa perunalla olla tilanne jossa tarvitaan lisää kalsiumia ja pH:n noususta voi olla harmia.
Sinulla cosmic on ilmeisen pitkäaikainen kokemus kipsin käytöstä peltoviljelyssä? Kerro lisää kokemuksistasi.
-
Se ei liity mitenkään sinun valintaasi, mutta kalsiitti louhitaan Lohjalla ja jauhetaan Vampulassa. Kerroin tämän vain siksi että tiedän tämän asian, mutta en ole päässyt sillä brassailemaan. Kalsiumia saa myös kipsistä joka ei nosta pH:ta, mutta parantaa ravinteiden käyttökelpoisuutta kasveille ja vähentää huuhtoutumista vesistöön. Lähinnä taitaa perunalla olla tilanne jossa tarvitaan lisää kalsiumia ja pH:n noususta voi olla harmia.
Sinulla cosmic on ilmeisen pitkäaikainen kokemus kipsin käytöstä peltoviljelyssä? Kerro lisää kokemuksistasi.
Cosmic ei oo kipsissä muuta kun Huittisten Seurahuoneella lauantaina klo 3.00. ;D
-
Käytämme kalsiittia mg luvut riittävä hyviä. En tiedä mistä tulee satamasta haetaan
-
Se ei liity mitenkään sinun valintaasi, mutta kalsiitti louhitaan Lohjalla ja jauhetaan Vampulassa. Kerroin tämän vain siksi että tiedän tämän asian, mutta en ole päässyt sillä brassailemaan. Kalsiumia saa myös kipsistä joka ei nosta pH:ta, mutta parantaa ravinteiden käyttökelpoisuutta kasveille ja vähentää huuhtoutumista vesistöön. Lähinnä taitaa perunalla olla tilanne jossa tarvitaan lisää kalsiumia ja pH:n noususta voi olla harmia.
Sinulla cosmic on ilmeisen pitkäaikainen kokemus kipsin käytöstä peltoviljelyssä? Kerro lisää kokemuksistasi.
Olen noita vesistöjuttuja kuullut enemmän kuin lääkäri määrää ja haluaisin minäkin vihdoin kuulla käytännön kokemuksia. Rikkiäkin siinä tulee, joka alkaa nykyisin olla arvokas asia sekin.
Cosmic ei oo kipsissä muuta kun Huittisten Seurahuoneella lauantaina klo 3.00. ;D
Ihan jäissä..niinku te nuoret hoette?
Siinä vaiheessa sitä alkaa päästä tunnelmaan. Ei ole onneksi tarvinnut sitten Saparofestarien.
-
Kuonista sen verran,masuunikuonaa on laitettava reilusti enemmän kuin teräskuonaa.Ennen pomppasi maanäytteissä johtoluku,jos Mg:tä oli liikaa,saattaa estää joittenkin ravinteiden imeytymistä,harvinaista.Tai näin ainakin muistelen.
-
Kuonista sen verran,masuunikuonaa on laitettava reilusti enemmän kuin teräskuonaa.Ennen pomppasi maanäytteissä johtoluku,jos Mg:tä oli liikaa,saattaa estää joittenkin ravinteiden imeytymistä,harvinaista.Tai näin ainakin muistelen.
Mitä se johtoluku tarkoittaa? Näyttääs vaihtelevan 0.8-2.0 välillä..
-
Kuonista sen verran,masuunikuonaa on laitettava reilusti enemmän kuin teräskuonaa.Ennen pomppasi maanäytteissä johtoluku,jos Mg:tä oli liikaa,saattaa estää joittenkin ravinteiden imeytymistä,harvinaista.Tai näin ainakin muistelen.
Mitä se johtoluku tarkoittaa? Näyttääs vaihtelevan 0.8-2.0 välillä..
Viljavuustutkimuksen yhteydessä määritetään maan johtoluku (Jl). Johtoluku kuvaa maan vesiliukoisten suolojen pitoisuutta. Mitä korkeampi maan johtoluku on, sitä korkeampi on maan vesiliukoisten suolojen
pitoisuus. Johtoluku mitataan maasta maavesisuspension (1:2,5 v/v) sähkönjohtokykynä mS/cm ja se ilmoitetaan johtolukuna kertomalla mittaustulos 10:llä. Johtoluvun yksikkö on siten = 0,1*mS/cm
(mS = milliSiemens).
Tavallisissa peltomaissa johtoluku on yleensä alle 2,5.
Yli 10 olevia johtoluvun lukuarvoja pidetään arveluttavan korkeina. Tällaisissa tapauksissa on syytä selvittää, mistä korkea johtoluku aiheutuu. Vasta tämän jälkeen voidaan laatia toimenpideohjeet haitallisen korkean johtoluvun alentamiseksi.
-
Kuonista sen verran,masuunikuonaa on laitettava reilusti enemmän kuin teräskuonaa.Ennen pomppasi maanäytteissä johtoluku,jos Mg:tä oli liikaa,saattaa estää joittenkin ravinteiden imeytymistä,harvinaista.Tai näin ainakin muistelen.
10t/hehtaari raiviolle ja tulee komea apilikko viherlannoituksessa. Rippuu vähän ph:sta mutta itse olen levittänyt masuunikuonaa 10t/hehtaari, kun näillä mailla 4t/hehtaari kalkkia riittää karkeasti sanottuna ylläpitokalkitukseen. Eipähän Yara pääse rikastumaan ja kokemukset masuunikuonasta on olleet positiivisia.