http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=11837.0

Kuinka paljon kepulaisen Vironperän Jussin maatalouspolitiikka onkaan aiheuttanut kärsimyksiä suomalaiselle talonpojalle:

Jussin opein kotieläintalous siirrettiin pohjoiseen, etelässä sai tuottaa van viljaa....tuotannon lisääminen pohjoisessa kustannuksista välittämättä johti v. 1983 tiukkoihin tuotantokiintiöihin ja hirmuisiin markkinointimaksuihin..oli Vironperäläistä pysähtyneisyyden aikaa..oli todella kovaa aikaa etelän tuottajille.  Tätä kesti EU-jäsenyyteen asti, jolloin vuorostaan  kepulaiset tuho-Ahon maatalousneuvottelijat mm.  H.Haavisto+ E. Härmälä jinailivat  pohjoiseen hirmuhyvät edut.

Etelä jätettiin heitteille, kuten se yksi pohohohojalaaaanen MTK-herra jälkeenpäin aivan oikein totesi.  ämteekoo pahensi tilannetta vielä tästäkin junttaamatta pois EU:n AB-alueelle määräämät korotetut investointituet  sekä samalla nuoren viljelijän tuen...C-alueella sitä maksetaan edelleenkin.

Kepuministerit Korkeaoja ja Anttila ovat olleet EU-ajan pohjanoteerauksia "torjuntavoittoineen", vaikka ovatkin poliittiseti sitoutuneita, mikä on ollut MTK:n ykkösvaatimus maatalousministereille.

Näissä vaaleissa on jo korkea aika laittaa piste ämteekoo-kepulaiselle sortopolitiikalle ja äänestää kepu oppositioon.

Sitten on vielä nämä närpeskeput päälle vielä oma lukunsa.


http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=21578.0

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/12/fi_FI/Marttila_puolustaa_maastoliikennelakia/

Olisin minäkin katkera, jos olisin menettänyt kultakaivoksen: kolmen viikon työllä vuoden palkka. Tällaista oli Virolaisen viljanviljelypolitiikka.

Olisin minäkin katkera, jos olisin menettänyt kultakaivoksen: kolmen viikon työllä vuoden palkka. Tällaista oli Virolaisen viljanviljelypolitiikka.

  Mitä sinä tuolla tarkoitat,Jussihan vei etelän karjankasvattajilta mahdollisuuden toimeentuloon..

Kepu antaa susia tilalle:

http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Vaalit/1194668343254/artikkeli/puheenaihe+hapeaako+keskusta+juuriaan+.html

Kuinka paljon kepulaisen Vironperän Jussin maatalouspolitiikka

Tuota olen aina ihmetellyt, kuinka mitä-itte uskoo Virolaisen politiikan tehoon. Lapissa maitotilojen määrä taisi olla huipussaan 60-luvun lopulla ja Virolainen maatalousministerinä 61-63. Muutamassa vuodessa Virolainen polkaisi mittavan ylituotannon pohjoiseen, siitä ajasta tosin tilojen määrä on enää noin 5%.

Itse maataloutta aika tyhjästä aloittaneena olen huomannut, ettei viidessä vuodessa vielä kovin massiivista tuotantoa pystyyn laiteta, ainakaan jos lähtötilanne on vaikea. Oliskohan kokonaisuudessa koko porvarillisen Suomen sodanjälkeinen, ylijäämäväestön turpeeseen sitomisen politiikka jopa Virolaista tärkeämpi selitys tälle pershikiöiden asutustilapolitiikalle.

Vai huutakoon hep se kokoomus-keskustalais-ruotsalainen, jonka mukaan sodan jälkeen olisi pitänyt maaton ja taloton väki jättää teollisuuskaupunkeihin uutta punakapinaa hautomaan.

EU-jäsenyyden jälkeisen ajan politiikan tulkinnat ovat sitten oma projektinsa.

Petri

.... Maidon tuotantotuki oli porrastettu alueen ja maitomäärän mukaan. Tuen määrä nousi pohjoista kohti siirryttäessä ja aleni maitomäärän kasvaessa.[/color] Kanamunien lisähintaa maksettiin kaikille kananmunantuottajille 10 000 kiloon asti. (Myhrman & Heikkilä 1996, 12.)"

Mutta että se ei tuo loppunut tuohon Virolaiseen? Vaikka ehkä laittoikin tuon politiikan alulle? Jos mentiin 1960-luvulta vuoteen 1995 tuollaisella painotuksella niin pakko sen oli jossakin näkyä?

Joo, totta haastat. Olen kyllä aina tiennyt, että pohjoiseen maksettiin enemmän tukea, luonnonolosuhteita ja keskimäärin pienempää tilakokoa kompensoimaan. Sosiaalipolitiikkaa. Periaatteessa OK, tosin varmaan monin paikoin ylikompensoituna, mikä on virhe kansantaloudellisesti.

Luulenpa kuitenkin, että jos tuo ylikompensointi olisi mennyt aivan överiksi, niin esim. pellon hinnoissa oltaisiin huomattavasti toisenlaisessa tilanteessa kuin nykyisin. Olisiko - juuri näin pitkällä aikavälillä tarkastellen - esim. tuo pellon hinta (alueellisesti) jonkinmoinen indikaattori siitä, onko tukitaso ollut sopiva vai liiallinen? Tästä jos saisi vaikkapa kunnittain tilastoa, niin voisi tulla mielenkiintoisia "hot spot" -aineistoa tämän ikuisen tukialuekeskustelun raaka-aineeksi tuon kestosuosikin (J. Virolainen) sijasta. Kasvukeskusten ympäristöt pitäisi tietysti perata aineistosta pois, koska odotusarvo rakennusmaaksi sotkee liikaa.

Petri

Kannattaa nyt kuitenkin tsekata Matildan tilastoja miten esim. maidontuotanto on kehittynyt eu-aikana. Lapin ja Kainuun tuotanto on laskenut viime vuosilta ja puheille "tundra-alueen" tuotannon suosimisesta ei  löydy faktapohjaa.
Tuotanto on sahannut keskisuomesta pohjoiseen päin  alueilla vuoronperään nousuun ja laskuun ja onko kyseessä invetointiehdot 5 vuosittain vai miten .
Tilastosta näkee toki se että tuotanto on alentunut etelässä ,mutta samalla ajanjaksolla koko maan  tuotanto on tasaisesti laskenut aivan viime vuoteen asti.

 30 milj litran tuotantomäärän kasvuun tarvittaneen noin 60 yksikön ja noin 50 eläinpaikan laajennushanke  ,elikkä yksi-kaksi hanketta alueen joka pitäjään .Mielestäni ei mitenkään niin dramaattista kuten usein annetaan ymmärtää lehtien mielipidepalstoilla.
Toiseksi pitää muistaa että pienet yksiköt loppuvat muutenkin pikkuhiljaa ja tuotanto laskisi vauhdilla ellei jotain tehtäisi. Toki etelänkin tilanteeseen pitäisi löytyä jokin ratkaisu ,sitä en ole kirjoituksellani pois sulkemassa

Elikkä tilastot löytyy täältä ja sieltä taulukko tuotanto ely-keskuksittain ja tukialueittain 97/98-09/10 ja samalla aukeavalla sivulla on taulukko tuottajien määrästä.
 
http://www.maataloustilastot.fi/alueittainen-maidontuotanto

  
 

Näissä vaaleissa on jo korkea aika laittaa piste ämteekoo-kepulaiselle sortopolitiikalle ja äänestää kepu oppositioon.






******* Näitä(kään) vaaleja ei ratkaista maajussien äänillä. Marginaaliporukka, mikä marginaaliporukka.....

Lapin ja Kainuun tuotanto on laskenut viime vuosilta ja puheille "tundra-alueen" tuotannon suosimisesta ei  löydy faktapohjaa.

Tämä on taivaan tosi. Tundra taitaa sitten määrittelijästä riippuen alkaa hyvin eri kohdissa Suomea... Tuon summissa mätkimisen sijaan tuo ehdottamani pellonhintatilasto voisi hyvin kuvata sitä, missä tuotanto kasvaa, missä supistuu. Jos Muujussi (ja muuten minäkin) uskoo, että pitkässä juoksussa harjoitettu politiikka ja viljelyn kannattavuus (tuista tai ihan oikeasti luonnonoloista johtuen) heijastuvat myös tuotantoon, niin tämä tilasto voisi hieman valottaa, missä sitä pohjoista tukea liikaa maksetaan. Ja missä homma kannattaa muuten vaan ilman. Ehkä tässä kotinurkilla on nyt muutaman kuumana käyvän laajentajan takia pientä piikkiä, mutta kyllä Kainuun ja Lapin tilanne - ainakin peltohinnoista päätelleen - on keskimäärin aika rauhallinen..

Petri

Lapissa ja Kainuussa ei taida olla viljanviljely mahdollisuuksia joten kilpailua pellosta ei synny samoin kuin jos peltoviljelylle on vaihtoehtoja .

Lisäksi samassa yhteydessä tulisi huomioida kunkin alueen muukin elikeinorakenne .Jos väestölle on tarjolla muutakin työtä ,on helpompi  valita   se viljanviljely ja muu päätoimi . Alueilla joissa on teollisuustuotantoa vähän tai pitkät matkat satsataan voimakkasti kotieläintuotantoon .

Usein kuulee väitteen että etelässä on pakko tehdä muita töitä huonon (kepulaisen)tukipolitiikan vuoksi. No en ole varma  onko kyseessä myös kumpi tuli ensin muna vai kana probleema ,ovathan alueen muut työllistymis mahdollisuudet kuitenkin aivan toista luokkaa kuin niillä alueilla jossa satsataan kotieläintuotantoon.

Kamikatze 

SEN verran korjaan että jos en maininnut riittävän ponnekkaasti etelän tuotannon laskua  niin en olekuitenkaan  kiistänyt sitä .

Tuottajien määrän lasku kertoo sen ellei olisi investoitu tuotanto olisi laskenut myös c-alueilla . Tuotannon laskun ja nousun selittämiseksi on otettava muitakin mittareita kuin vain pelkästään alueen  tuen taso.
 
Väitänpä tällä perusteella  että niillä alueilla joissa on eniten tuotannon nousua on heikot viljanviljelyolosuhteet ja heikompi elinkeinorakenne ja pienempi mahdollisuus tilan ulkopuolisiin töihin..

Väitänpä tällä perusteella  että niillä alueilla joissa on eniten tuotannon nousua on heikot viljanviljelyolosuhteet ja heikompi elinkeinorakenne ja pienempi mahdollisuus tilan ulkopuolisiin töihin..

Väittäähän aina voi... Ja sitten kun lukuja katsotaan ja huomataan tuossa Pohjanmaan +12 ja PohjoisPohjanmaan +10. Missäs muuten menee raja? Etelä/Pohjanmaa/Pohjois? Pohjois-Pohjanmaalla on Oulu kova kasvukeskus, vetää työpaikkoja ja säteilee ympäristökuntiinkin. Verrataan vaikka Satakunnan -16 jossa keskus on Pori joka on supistuva vanha teollisuuskaupunki ja koko maakunnan väkiluku on laskussa. Ja Pohjanmaahan on tunnetusti kivikkoista ja huonoa viljelyseutua. Viljasatokisan voittokaan ei ole sinne lipsahtanut kuin puolet kerroista?

No en usko että Ouluunkaan mentäisiin töihin läänin toiselta rajalta ja Oulu kaupunkina  rakaisisi sen että maidontuotanto voitaisiin lopettaa läänistä ja tyhjentää samalla kaikki ne kunnat joiden olemassa olo lakkaa samalla päätöksellä .  

Mutta turha tästä asiasta on enempää haastaa, ei pohjoisen viljelijällä ole olemassa olon oikeutusta jos etelästä kysytään..

Pahoittelen etten huomioinut noita Pohjanmaan rajauksia. Pohjois-pohjanmaa tarkoittaa Oulun lääniä ilman Kainuuta . Etelä-pohjanmaa on on aika tarkoin vanhan Vaasan läänin C 1 tukialue ,mutta myös C-2 tukialuetta sisältyy E-p.n  itäisille alueille.

 Vanhan Vaasan Läänin pohjois alue on  Keski-pohjanmaata ja  rannikolla on ruotsinkielinen pohjanmaa .  Ruotsinkielinen alue ja Keski-pohjanmaan alue kuuluu kaiketi Kokkolan ely-alueeseen ja kulkee nimellä Pohjanmaan alue.Korjatkaa edellinen jos olen väärässä

 Etelä-Pohjanmaan C1 alue on vielä vilja ja sika maakuntaa ,mutta ep -itäinen ja se vanha keskipohjanmaa on jo karja-aluetta.

Tämä on Pohjalaisten  oma ongelma kun jakavat maakuntaa kieli ja muihin alueisiin .

Ja aluekartta vielä sekoittamaan 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakunnat#Nykyiset_maakunnat

Muujussi on tietenkin tavallaan oikeassa, ongelma vaan on se että vertailu on tehty väärin argmentein, kun verrataan A/B alueen tuotannon laskua C-alueen tuotannon laskuun, tai ainakin johtopäätös on väärä.

C-alueen tuet on luonteeltaan tuotantoa säilyttäviä tukia, joten niiden tarkoitus on säilyttää tuotantoa C-alueella, A/B alueen tuet maksetaan muilla perusteilla.

Mikäli tosta tilastosta haluaa jonkun yhteenvedon tehdä, niin se on sellainen, että C-alueen tuet on säilyttäneet tuotantoa C-alueella, mikä on ollut tuen maksun tarkoitustkin ?
Mikäli tätä tukea ei olisi maksettu, niin tuotanto olisi todennäköisesti laskenut samaan tahtiin A/B alueen kanssa, vertailun voi jokainen tehdä itse tilastosta ?