Taitaa olla tuossa tekemässäni tukivertailussa hyvin selvästi näkyvissä se, että raha on valunut investointeihin ja ehkä myös vuokriin, Luken Suomen maa- ja elintarviketalous 2016/2017 - julkaisussa avattiin tätä kustannusta. Vuokrat 871 miljoonaa, poistot 917 miljoonaa. Siinä selittyy jo osa suurista raharei'istä hyvinkin. Tuo poistot eli konekulut valuu aika paljolti ulkomaille, vuokrat kyllä säilyvät kotimaassa, ja maksetaan niistä jo pääomaveroakin.
-SS-
maataloustukien ja kaikkien muidenkin tukien joukkoon pitäisi laittaa "testieuroja", joiden liike voitaisiin jäljittää ja seurata mihin ne kuluvat. Joskus tuki voi olla alkuun hyvinkin tehokasta elinkeinon kannalta, mutta kasvaessaan muuttuu tuhlailuksi ja lopulta aiheuttaa tukiriippuvuutta. Vääristynyt markkinamekanismi, esimerkiksi vuokratason perusteeton nousu, voi johtaa vain niiden yritysten menestymiseen, jotka saavat näitä tukia. Muut eivät menesty tai näivettyvät lopulta, vaikka tekevät tulosta ja lähtökohdat ovat hyviä.
Poliitikkojen tapana on suosia tukia, joilla on kansantaloudellista vaikutusta, jos tuki menee kulutukseen ja palautuu pienellä viiveellä verotulona valtion kassaan, niin on hyvä tuki. Huomattavaa on se tosiasia, että investointituki on tukea tulevaisuuteen, hehtaarituki nykyisyyteen ja energiaveron palautus on tukea menneisyyteen. Tulevaisuuteen ja menneisyyteen maksettavien tukien vaikutuksia pitäisi arvioida tarkemmin, esim luomun "siirtymävaiheen" tueksi tarkoitettu tuki voi lopulta muuttua "uudeksi normaaliksi" eli jatkuvaksi.