Pariin aiemmin esillä olleeseen kysymykseen:
- Virossa navetta on oikeastikin runkotoimittajalle sen 10 000 halvempi koska lumikuorma siellä on pienempi ja laskennallinen lumikuorma määrää hinnan.
- Navetta maksaa enemmän kuin teollisuushalli koska sen pohjatyöt ovat toista luokkaa. Suora lattia on aina halvin mutta ei toimi eläintiloissa. Jos pohjan yläpuolelle tulevat rakenneosat ovat kalliimpia, isäntä asioi väärän firman kanssa tai tekee vääriä rakenneratkaisuja.
- Tekeekekö joku oikeasti sopimuksia ilman myöhästymissakkoja?
- Osa rakennusyrityksistä haluaa rahaa etukäteen, osa ei edes pyydä ja osa ottaa jos saa. Riippuu myös siitä kummalla on paremmat luottotiedot, myyvällä firmalla vai asiakkaalla.
Näinhän se menee. Painottaisin vielä, että ulkomaalaiset tavarantoimittajat eivät laita tavaraa liikkeelle ennen, kuin osa kauppasummasta on maksettu. Yleensä maksu menee kolmessa erässä, tilatessa, tavaran saavuttua asiakkaalle ja työn valmistuttua. Osuudet riippuu tuotteesta ja valmistajasta. Käytäntö on ollu jo pitkään käytös, mut osa suomalaisista myyntiorganisaatioista on ottanut "rahoittajan" roolin. Samalla tuotteen hintaa on hilattu ylös. Nyt kun asioidaan suoraan tehtaan agenttien kanssa, niin maksuehdot huononevat, mutta hinnat - ainakin teoriassa - tippuvat.
Navettojen osalta peliä sekoittaa investointituki, joka tilitetään jälkikäteen. Nythän periaatteessa investointituelle joutuu hankkimaan lyhytaikaisen rahoituksen. Jos tukea saisi laskujen tahdissa, niin tuesta saisi maksimaalisen hyödyn. Nyt osan vie kauppa tai pankki.