Lainaus käyttäjältä: mf5465 - 27.09.11 - klo:22:21

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 27.09.11 - klo:14:45

Pikku vinkkinä vielä, että säilörehun tuotannossa, jossa käytetään 50 kuutiota lietettä hehtaarille vuodessa, on kymmenen kilsan päässä sijaitseva tukikelpoinen lohko ja navetan vieressä oleva tueton raivio samalla viivalla. Sen hehtaarituen verran menee rahteihin sinne 10 kilsan päähän.

Pirun kallista tuo sun paskan ajo jos se maksaa hehtaari tuen määrän. Kuinka kannattavaa on ajaa lietettä noille sopimuspelloille sit    

Voin tulla sinne ajamaan kaikki lietteet, jos saan ajopalkaksi peltojen hehtaarituet joka vuosi...  
Ja silti samalla suunvuorolla varoitellaan, kuinka KALLISTA on se pellon hankinta ihan rajalta.  

joo hieman yläkanttiin  200-300 euroa lähempänä totuutta  sisältää tietysti rehunki kuljetuksen!!!

Tänään taas yhden laitoksen nähneenä 2 vms varaus vielä yhdelle... en nyt hintaa kysynyt mutta varmaan millin päälle hieman. Edellisellä viikolla yhden robon, varaus toiselle millli ja risat... No tutun "tyhjästä nousijan" 3 roboa reippaasti alle millin. Ei oo hirveen vaikeeta arvata kenellä on menestyksen avaimet käsissään.  Onko siinä loppujen lopuksi hallinnassa olevan pellon määrällä juurikaan merkitystä jos ratkaisevaa on millä kustannuksillä eväät on tehty. Kuitenkin mittakaavassa sata lemmua ja yli riskien hallinnalla ja hajauttamisella on aika iso merkitys. Mitä tuohon naapuri kunnan "tivoliin" tulee niin en oo siitä mitään kuullut, joskin on protesti listalla muutamaa tonttua mainostanut. Toivottavasti selviää.

Tänään taas yhden laitoksen nähneenä 2 vms varaus vielä yhdelle... en nyt hintaa kysynyt mutta varmaan millin päälle hieman.

Oliko tää se jossa oli hieman normikaavasta poikkeava pohjaratkaisu, ruokintapöydät reunoilla ja kaksoiskierto roboilla?

En tituuleirais ihan poikkeavaksi, mutta tämä kai se oli. Onhan näitä sivupöytä juttujakin tehty. Pohjahan tässä "avajais" paikassa oli yksinkertainen ilman +1 riviä. Apevaunu oli jo tällä tilalla ennestään.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 27.09.11 - klo:14:45

En ymmärrä mitä tekemistä pellon tukikelpoisuudella on talousongelmien kanssa. Mun käsitykseni mukaan talousvaikeudet maitotiloilla johtuu 95% keskeisen tuotantoprosessin eli maidontuotannon ongelmista. Ensimmäinen on laatu ja toisena tulee määrä. Liian usein laatu tipahtaa e-luokasta ja hinta laskee, se on ensimmäinen askel. Kassavirta kutistuu. Toinen syy on alhainen tuotantotaso. Kumpikin syö kassavirtaa salakavalasti ja kumpikin johtuu useinmiten siitä, että isännän mielenkiinto kohdistuu johonkin muuhun kuin em. asioihin.

Tämmösessä tilanteessa pellon tukikelpoisuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Pikku vinkkinä vielä, että säilörehun tuotannossa, jossa käytetään 50 kuutiota lietettä hehtaarille vuodessa, on kymmenen kilsan päässä sijaitseva tukikelpoinen lohko ja navetan vieressä oleva tueton raivio samalla viivalla. Sen hehtaarituen verran menee rahteihin sinne 10 kilsan päähän. Mutta tämäkin on asioiden sotkemista. Tuki on tuloa ja rehuntuotanto on kustannus. Peltojen hallinta ja omistus ei ole kriittinen piste, vaan se paljonko lähilueella eläimiä on suhteessa peltopinta-alaan. Kotieläinrakennuksen käyttöiän aikana peltojen hallinta ja omistussuhteet muuttuvat....

Joo - sori vaan että en taas ottanut huomioon pohjoisen hemmetin korkeita maidontuotannontukia. Täällä etelämpänä pellon tuet näyttelevät suurta osaa tuloista. Täällä ei ole mitenkään järkevää viljellä tuettomia peltoja. Tässähän taas selvästi huomaa sen, että olosuhde-etu on pikemminkin pohjoisen eduksi ja etelää vastaan, koska pohjoisessa pystytään viljelemään kannattavasti tuetontakin peltoa.
Meinaat sitten, että sillä 100ha 70000-80000€ tuilla ei ole merkitystä?
Sepä vaan tahtoo olla, että eipä niitä peltoja niin vaan vuokrata eikä osteta. Ja nimenomaan siinä on se syy miksi pelto pitäisi olla olemassa ennen  laajennusta.
Mutta tuossa maidon laadussa ja määrässä puhut asiaa.

Mutta vielä tuosta pinta-alasta sen verran, että tiedän muutaman tilan joilla omaa peltoa on noin 12ha ja lopput viiden vuoden vuokrasopimuksilla ja toisella puuttui vaadittavasta pinta-alasta noin 40ha ja siitä huolimatta molemmat saivat rahoituksen. Molemmilla tiloilla tullut taloudellisia ongelmia. Toisella sen vuoksi, että osa vuokrapelloista lähti ja toisella sen vuoksi, että ei ole onnistunut saamaan lisää peltoa. Seurauksena tästä se, että toinen on joutunut vähentämään lehmien määrää ja toinen ei ole vieläkään pystynyt lisäämään lehmien määrää. On meinaan aika surkuhupaisaa katsella 75 lypsävän pihattoa, jossa pihatto on pressulla jaettu valmiiseen ja rakentamattomaan puoleen ja lypsäviä on 24. Ja kyseiseen pihattoon otettiin ensimmäiset lypsävät sisään jo 2004. Eli ei sitä peltoa ihan sormia napsauttamalla saada.

Saispa täällä pohjosessakin 700-800euroa/ha tukea,vaan eipä tule...ei ainakaan normiviljelyssä.

Lainaus käyttäjältä: lehmänviljelijä - 27.09.11 - klo:17:49

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 27.09.11 - klo:14:45

En ymmärrä mitä tekemistä pellon tukikelpoisuudella on talousongelmien kanssa. Mun käsitykseni mukaan talousvaikeudet maitotiloilla johtuu 95% keskeisen tuotantoprosessin eli maidontuotannon ongelmista. Ensimmäinen on laatu ja toisena tulee määrä. Liian usein laatu tipahtaa e-luokasta ja hinta laskee, se on ensimmäinen askel. Kassavirta kutistuu. Toinen syy on alhainen tuotantotaso. Kumpikin syö kassavirtaa salakavalasti ja kumpikin johtuu useinmiten siitä, että isännän mielenkiinto kohdistuu johonkin muuhun kuin em. asioihin.

Tämmösessä tilanteessa pellon tukikelpoisuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Pikku vinkkinä vielä, että säilörehun tuotannossa, jossa käytetään 50 kuutiota lietettä hehtaarille vuodessa, on kymmenen kilsan päässä sijaitseva tukikelpoinen lohko ja navetan vieressä oleva tueton raivio samalla viivalla. Sen hehtaarituen verran menee rahteihin sinne 10 kilsan päähän. Mutta tämäkin on asioiden sotkemista. Tuki on tuloa ja rehuntuotanto on kustannus. Peltojen hallinta ja omistus ei ole kriittinen piste, vaan se paljonko lähilueella eläimiä on suhteessa peltopinta-alaan. Kotieläinrakennuksen käyttöiän aikana peltojen hallinta ja omistussuhteet muuttuvat....

Joo - sori vaan että en taas ottanut huomioon pohjoisen hemmetin korkeita maidontuotannontukia. Täällä etelämpänä pellon tuet näyttelevät suurta osaa tuloista. Täällä ei ole mitenkään järkevää viljellä tuettomia peltoja. Tässähän taas selvästi huomaa sen, että olosuhde-etu on pikemminkin pohjoisen eduksi ja etelää vastaan, koska pohjoisessa pystytään viljelemään kannattavasti tuetontakin peltoa.
Meinaat sitten, että sillä 100ha 70000-80000€ tuilla ei ole merkitystä?
Sepä vaan tahtoo olla, että eipä niitä peltoja niin vaan vuokrata eikä osteta. Ja nimenomaan siinä on se syy miksi pelto pitäisi olla olemassa ennen  laajennusta.
Mutta tuossa maidon laadussa ja määrässä puhut asiaa.

Mutta vielä tuosta pinta-alasta sen verran, että tiedän muutaman tilan joilla omaa peltoa on noin 12ha ja lopput viiden vuoden vuokrasopimuksilla ja toisella puuttui vaadittavasta pinta-alasta noin 40ha ja siitä huolimatta molemmat saivat rahoituksen. Molemmilla tiloilla tullut taloudellisia ongelmia. Toisella sen vuoksi, että osa vuokrapelloista lähti ja toisella sen vuoksi, että ei ole onnistunut saamaan lisää peltoa. Seurauksena tästä se, että toinen on joutunut vähentämään lehmien määrää ja toinen ei ole vieläkään pystynyt lisäämään lehmien määrää. On meinaan aika surkuhupaisaa katsella 75 lypsävän pihattoa, jossa pihatto on pressulla jaettu valmiiseen ja rakentamattomaan puoleen ja lypsäviä on 24. Ja kyseiseen pihattoon otettiin ensimmäiset lypsävät sisään jo 2004. Eli ei sitä peltoa ihan sormia napsauttamalla saada.

Saispa täällä pohjosessakin 700-800euroa/ha tukea,vaan eipä tule...ei ainakaan normiviljelyssä.

Kyse onkin eläintilojen tuista. Tilatuen lisäosa mukaan lukien, tuon alueen kokonais hehtaarituet noin 700€/ha. Eli 100ha = 70000€.

Pirun kallista tuo sun paskan ajo jos se maksaa hehtaari tuen määrän. Kuinka kannattavaa on ajaa lietettä noille sopimuspelloille sit     

Paska on vaan 1/3 rahtikuluista. Rehumassa on suurin ja tietysti kaikki muut toimet, mitkä tehdään tilakeskuksesta päin. Paskan siirto 10 kilsaa maksaa 2-3 euroa kuutiolta tai enemmän, tiestön kunnosta riippuen.  Rehun kuutiohinta liikkuu samoissa, rehukuutioita vaan tulee kunnon sadon myötä enemmän. Ja navetan vieressä olevasta pellosta voi tosiaan maksaa aika paljon ja saada rahansa vielä takaisin

Sopimuspelloille ajon kannattavuus riippuu siitä, paljonko niiltä irtoaa satoa. Huonolle lohkolle ei kannata ajaa yhtään.

tänäkin kesänä näyttää ka-tonnin hinta jäävän alle 120 euron, mikä on melko edullinen mun mielestäni. Wanhaan rehuyksikköön suhteutettuna 13 senttiä....

Pohjoisen korkeita tukia kyllä kadehtii kaikki, mutta samaan hengenvetoon selitetään, miks oma tuotanto perustuu hehtaaritukiin 

Lainaus käyttäjältä: sjk - 28.09.11 - klo:14:49

Lainaus käyttäjältä: lehmänviljelijä - 27.09.11 - klo:17:49

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 27.09.11 - klo:14:45

En ymmärrä mitä tekemistä pellon tukikelpoisuudella on talousongelmien kanssa. Mun käsitykseni mukaan talousvaikeudet maitotiloilla johtuu 95% keskeisen tuotantoprosessin eli maidontuotannon ongelmista. Ensimmäinen on laatu ja toisena tulee määrä. Liian usein laatu tipahtaa e-luokasta ja hinta laskee, se on ensimmäinen askel. Kassavirta kutistuu. Toinen syy on alhainen tuotantotaso. Kumpikin syö kassavirtaa salakavalasti ja kumpikin johtuu useinmiten siitä, että isännän mielenkiinto kohdistuu johonkin muuhun kuin em. asioihin.

Tämmösessä tilanteessa pellon tukikelpoisuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Pikku vinkkinä vielä, että säilörehun tuotannossa, jossa käytetään 50 kuutiota lietettä hehtaarille vuodessa, on kymmenen kilsan päässä sijaitseva tukikelpoinen lohko ja navetan vieressä oleva tueton raivio samalla viivalla. Sen hehtaarituen verran menee rahteihin sinne 10 kilsan päähän. Mutta tämäkin on asioiden sotkemista. Tuki on tuloa ja rehuntuotanto on kustannus. Peltojen hallinta ja omistus ei ole kriittinen piste, vaan se paljonko lähilueella eläimiä on suhteessa peltopinta-alaan. Kotieläinrakennuksen käyttöiän aikana peltojen hallinta ja omistussuhteet muuttuvat....

Joo - sori vaan että en taas ottanut huomioon pohjoisen hemmetin korkeita maidontuotannontukia. Täällä etelämpänä pellon tuet näyttelevät suurta osaa tuloista. Täällä ei ole mitenkään järkevää viljellä tuettomia peltoja. Tässähän taas selvästi huomaa sen, että olosuhde-etu on pikemminkin pohjoisen eduksi ja etelää vastaan, koska pohjoisessa pystytään viljelemään kannattavasti tuetontakin peltoa.
Meinaat sitten, että sillä 100ha 70000-80000€ tuilla ei ole merkitystä?
Sepä vaan tahtoo olla, että eipä niitä peltoja niin vaan vuokrata eikä osteta. Ja nimenomaan siinä on se syy miksi pelto pitäisi olla olemassa ennen  laajennusta.
Mutta tuossa maidon laadussa ja määrässä puhut asiaa.

Mutta vielä tuosta pinta-alasta sen verran, että tiedän muutaman tilan joilla omaa peltoa on noin 12ha ja lopput viiden vuoden vuokrasopimuksilla ja toisella puuttui vaadittavasta pinta-alasta noin 40ha ja siitä huolimatta molemmat saivat rahoituksen. Molemmilla tiloilla tullut taloudellisia ongelmia. Toisella sen vuoksi, että osa vuokrapelloista lähti ja toisella sen vuoksi, että ei ole onnistunut saamaan lisää peltoa. Seurauksena tästä se, että toinen on joutunut vähentämään lehmien määrää ja toinen ei ole vieläkään pystynyt lisäämään lehmien määrää. On meinaan aika surkuhupaisaa katsella 75 lypsävän pihattoa, jossa pihatto on pressulla jaettu valmiiseen ja rakentamattomaan puoleen ja lypsäviä on 24. Ja kyseiseen pihattoon otettiin ensimmäiset lypsävät sisään jo 2004. Eli ei sitä peltoa ihan sormia napsauttamalla saada.

Saispa täällä pohjosessakin 700-800euroa/ha tukea,vaan eipä tule...ei ainakaan normiviljelyssä.

Kyse onkin eläintilojen tuista. Tilatuen lisäosa mukaan lukien, tuon alueen kokonais hehtaarituet noin 700€/ha. Eli 100ha = 70000€.

Ei tule täällä kotieläintilallekkaan,sinä et vain sitä tiedä,että etelässä on korkeammat hatuet,vaikka lasketaan mukaan nuorenviljelijäntukikin.

tuohon peltoraivioihin liittyen se pointti pitäs muistaa, että investointia tehdessä on ollut tiedossa että raiviot on tuettomia, tai ainakin tieto siitä ettei tukikelpoisuuteen saamisesta ole varmuutta. se olisi pitänyt kyllä numeroissa näkyä... jos on luotettu että kyl niille tuet saadaan on otettu riski joka on realisoitunut. 

sit tuohon raivaukseen liittyen muutamia huomioita. pellon osto velaksi on on ongelmallista koska se on "vähennyskelvotonta", eli lähinnä maksat eka verot ja sitten lyhennät peltovelkaa. 100 ha kaupassa jopa k-vedellä puhutaan millistä, eli vuodessa 67 k€ lyhennyksistä, siis yli 100 000 tuloista.... eli tuet ei ole silloin se täysipotti vaan siitä täytyy muistaa vähentää verot päältä. raivaus järkevään paikkaan on suhtkoht edullista ja ennenkaikkea tukee tilan vakavaraisuutta, ja kyl osa raivauskuluista lipeää vähennyksiin vaikkei sais... jos rahaa on olemassa sit pelto on sijoitus ei oikeastaan investointi.

täppärillä pellon hinta pysyy aisoissa kun arkajalat raivaa...


tilusrakenteen korjaamiseen raivaus on ainoa keino näillä korpiseuduilla

Lainaus käyttäjältä: mf5465 - 27.09.11 - klo:22:21

Pirun kallista tuo sun paskan ajo jos se maksaa hehtaari tuen määrän. Kuinka kannattavaa on ajaa lietettä noille sopimuspelloille sit     

Paska on vaan 1/3 rahtikuluista. Rehumassa on suurin ja tietysti kaikki muut toimet, mitkä tehdään tilakeskuksesta päin. Paskan siirto 10 kilsaa maksaa 2-3 euroa kuutiolta tai enemmän, tiestön kunnosta riippuen.  Rehun kuutiohinta liikkuu samoissa, rehukuutioita vaan tulee kunnon sadon myötä enemmän. Ja navetan vieressä olevasta pellosta voi tosiaan maksaa aika paljon ja saada rahansa vielä takaisin

Sopimuspelloille ajon kannattavuus riippuu siitä, paljonko niiltä irtoaa satoa. Huonolle lohkolle ei kannata ajaa yhtään.

tänäkin kesänä näyttää ka-tonnin hinta jäävän alle 120 euron, mikä on melko edullinen mun mielestäni. Wanhaan rehuyksikköön suhteutettuna 13 senttiä....

Pohjoisen korkeita tukia kyllä kadehtii kaikki, mutta samaan hengenvetoon selitetään, miks oma tuotanto perustuu hehtaaritukiin 

milloinkahan ruvettaisiin oikeasti laskemaan  mikä on pellon ja navetan osuus tilan tuloista ja menoista ja rajapintana on vain markkinahinta pellon tuotteelle  ennen lehmä söi puuta nyt hehtaaritukia

n

Täällä tietyt tahot hehkuttaa maidontuotannon merkitystä, mutta eivät oo saaneet montaa euroa maitopalkkioo kerättyä hehtaaria kohti, säälittävää

Ps. Mulla korkein hehtaarituki C-alueen pellolla ja vieläpä ilman 36 euron nuorten tukea..

Lainaus käyttäjältä: lehmänviljelijä - 28.09.11 - klo:15:22

Lainaus käyttäjältä: sjk - 28.09.11 - klo:14:49

Lainaus käyttäjältä: lehmänviljelijä - 27.09.11 - klo:17:49

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 27.09.11 - klo:14:45

En ymmärrä mitä tekemistä pellon tukikelpoisuudella on talousongelmien kanssa. Mun käsitykseni mukaan talousvaikeudet maitotiloilla johtuu 95% keskeisen tuotantoprosessin eli maidontuotannon ongelmista. Ensimmäinen on laatu ja toisena tulee määrä. Liian usein laatu tipahtaa e-luokasta ja hinta laskee, se on ensimmäinen askel. Kassavirta kutistuu. Toinen syy on alhainen tuotantotaso. Kumpikin syö kassavirtaa salakavalasti ja kumpikin johtuu useinmiten siitä, että isännän mielenkiinto kohdistuu johonkin muuhun kuin em. asioihin.

Tämmösessä tilanteessa pellon tukikelpoisuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Pikku vinkkinä vielä, että säilörehun tuotannossa, jossa käytetään 50 kuutiota lietettä hehtaarille vuodessa, on kymmenen kilsan päässä sijaitseva tukikelpoinen lohko ja navetan vieressä oleva tueton raivio samalla viivalla. Sen hehtaarituen verran menee rahteihin sinne 10 kilsan päähän. Mutta tämäkin on asioiden sotkemista. Tuki on tuloa ja rehuntuotanto on kustannus. Peltojen hallinta ja omistus ei ole kriittinen piste, vaan se paljonko lähilueella eläimiä on suhteessa peltopinta-alaan. Kotieläinrakennuksen käyttöiän aikana peltojen hallinta ja omistussuhteet muuttuvat....

Joo - sori vaan että en taas ottanut huomioon pohjoisen hemmetin korkeita maidontuotannontukia. Täällä etelämpänä pellon tuet näyttelevät suurta osaa tuloista. Täällä ei ole mitenkään järkevää viljellä tuettomia peltoja. Tässähän taas selvästi huomaa sen, että olosuhde-etu on pikemminkin pohjoisen eduksi ja etelää vastaan, koska pohjoisessa pystytään viljelemään kannattavasti tuetontakin peltoa.
Meinaat sitten, että sillä 100ha 70000-80000€ tuilla ei ole merkitystä?
Sepä vaan tahtoo olla, että eipä niitä peltoja niin vaan vuokrata eikä osteta. Ja nimenomaan siinä on se syy miksi pelto pitäisi olla olemassa ennen  laajennusta.
Mutta tuossa maidon laadussa ja määrässä puhut asiaa.

Mutta vielä tuosta pinta-alasta sen verran, että tiedän muutaman tilan joilla omaa peltoa on noin 12ha ja lopput viiden vuoden vuokrasopimuksilla ja toisella puuttui vaadittavasta pinta-alasta noin 40ha ja siitä huolimatta molemmat saivat rahoituksen. Molemmilla tiloilla tullut taloudellisia ongelmia. Toisella sen vuoksi, että osa vuokrapelloista lähti ja toisella sen vuoksi, että ei ole onnistunut saamaan lisää peltoa. Seurauksena tästä se, että toinen on joutunut vähentämään lehmien määrää ja toinen ei ole vieläkään pystynyt lisäämään lehmien määrää. On meinaan aika surkuhupaisaa katsella 75 lypsävän pihattoa, jossa pihatto on pressulla jaettu valmiiseen ja rakentamattomaan puoleen ja lypsäviä on 24. Ja kyseiseen pihattoon otettiin ensimmäiset lypsävät sisään jo 2004. Eli ei sitä peltoa ihan sormia napsauttamalla saada.

Saispa täällä pohjosessakin 700-800euroa/ha tukea,vaan eipä tule...ei ainakaan normiviljelyssä.

Kyse onkin eläintilojen tuista. Tilatuen lisäosa mukaan lukien, tuon alueen kokonais hehtaarituet noin 700€/ha. Eli 100ha = 70000€.

Ei tule täällä kotieläintilallekkaan,sinä et vain sitä tiedä,että etelässä on korkeammat hatuet,vaikka lasketaan mukaan nuorenviljelijäntukikin.

Millä perusteellä väität, että tuet eivät ole tuota luokkaa? Väitätkö, että hakuoppaassa ja MAVIn sivuilla puhutaan paskaa?
Tuolta hakuoppaasta ne tuet on helppo poimia.
C2-alue Tilatuki 168€/ha, ymp 134€/ha, lfa 210€/ha, yleinen ha tuki 33€/ha, lfa lisä kotieläintila 105€/ha, tilatuen lisäosa keskimäärin 60€/tila, tekee jo 710€/ha. Ja jos viljelijä alle 40v, niin tulee lisäksi 36€/ha. Eli alle 40v kokonais hehtaarituet keskimäärin 746€/ha. Jos viljelet vehnää, niin kokonaistuki on 786€/ha ja jos rypsiä, niin kokonais hehtaarituki onkin jo 836€/ha. Sitten tietenkin on niitä tuki optimoijia, joilla pellot on luomussa, jolloinka noitten tukien päälle tulee vielä 141€/ha.

Tilatuki 168, LFA 210, -lisäosa 104, ymp.107,yleinen 33. yht.622 egee, tähän sitten ne tilatuen lisäosat ja nuoruudet päälle jos on.

Lainaus käyttäjältä: sjk - 28.09.11 - klo:20:20

Lainaus käyttäjältä: lehmänviljelijä - 28.09.11 - klo:15:22

Lainaus käyttäjältä: sjk - 28.09.11 - klo:14:49

Lainaus käyttäjältä: lehmänviljelijä - 27.09.11 - klo:17:49

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 27.09.11 - klo:14:45

En ymmärrä mitä tekemistä pellon tukikelpoisuudella on talousongelmien kanssa. Mun käsitykseni mukaan talousvaikeudet maitotiloilla johtuu 95% keskeisen tuotantoprosessin eli maidontuotannon ongelmista. Ensimmäinen on laatu ja toisena tulee määrä. Liian usein laatu tipahtaa e-luokasta ja hinta laskee, se on ensimmäinen askel. Kassavirta kutistuu. Toinen syy on alhainen tuotantotaso. Kumpikin syö kassavirtaa salakavalasti ja kumpikin johtuu useinmiten siitä, että isännän mielenkiinto kohdistuu johonkin muuhun kuin em. asioihin.

Tämmösessä tilanteessa pellon tukikelpoisuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Pikku vinkkinä vielä, että säilörehun tuotannossa, jossa käytetään 50 kuutiota lietettä hehtaarille vuodessa, on kymmenen kilsan päässä sijaitseva tukikelpoinen lohko ja navetan vieressä oleva tueton raivio samalla viivalla. Sen hehtaarituen verran menee rahteihin sinne 10 kilsan päähän. Mutta tämäkin on asioiden sotkemista. Tuki on tuloa ja rehuntuotanto on kustannus. Peltojen hallinta ja omistus ei ole kriittinen piste, vaan se paljonko lähilueella eläimiä on suhteessa peltopinta-alaan. Kotieläinrakennuksen käyttöiän aikana peltojen hallinta ja omistussuhteet muuttuvat....

Joo - sori vaan että en taas ottanut huomioon pohjoisen hemmetin korkeita maidontuotannontukia. Täällä etelämpänä pellon tuet näyttelevät suurta osaa tuloista. Täällä ei ole mitenkään järkevää viljellä tuettomia peltoja. Tässähän taas selvästi huomaa sen, että olosuhde-etu on pikemminkin pohjoisen eduksi ja etelää vastaan, koska pohjoisessa pystytään viljelemään kannattavasti tuetontakin peltoa.
Meinaat sitten, että sillä 100ha 70000-80000€ tuilla ei ole merkitystä?
Sepä vaan tahtoo olla, että eipä niitä peltoja niin vaan vuokrata eikä osteta. Ja nimenomaan siinä on se syy miksi pelto pitäisi olla olemassa ennen  laajennusta.
Mutta tuossa maidon laadussa ja määrässä puhut asiaa.

Mutta vielä tuosta pinta-alasta sen verran, että tiedän muutaman tilan joilla omaa peltoa on noin 12ha ja lopput viiden vuoden vuokrasopimuksilla ja toisella puuttui vaadittavasta pinta-alasta noin 40ha ja siitä huolimatta molemmat saivat rahoituksen. Molemmilla tiloilla tullut taloudellisia ongelmia. Toisella sen vuoksi, että osa vuokrapelloista lähti ja toisella sen vuoksi, että ei ole onnistunut saamaan lisää peltoa. Seurauksena tästä se, että toinen on joutunut vähentämään lehmien määrää ja toinen ei ole vieläkään pystynyt lisäämään lehmien määrää. On meinaan aika surkuhupaisaa katsella 75 lypsävän pihattoa, jossa pihatto on pressulla jaettu valmiiseen ja rakentamattomaan puoleen ja lypsäviä on 24. Ja kyseiseen pihattoon otettiin ensimmäiset lypsävät sisään jo 2004. Eli ei sitä peltoa ihan sormia napsauttamalla saada.

Saispa täällä pohjosessakin 700-800euroa/ha tukea,vaan eipä tule...ei ainakaan normiviljelyssä.

Kyse onkin eläintilojen tuista. Tilatuen lisäosa mukaan lukien, tuon alueen kokonais hehtaarituet noin 700€/ha. Eli 100ha = 70000€.

Ei tule täällä kotieläintilallekkaan,sinä et vain sitä tiedä,että etelässä on korkeammat hatuet,vaikka lasketaan mukaan nuorenviljelijäntukikin.

Millä perusteellä väität, että tuet eivät ole tuota luokkaa? Väitätkö, että hakuoppaassa ja MAVIn sivuilla puhutaan paskaa?
Tuolta hakuoppaasta ne tuet on helppo poimia.
C2-alue Tilatuki 168€/ha, ymp 134€/ha, lfa 210€/ha, yleinen ha tuki 33€/ha, lfa lisä kotieläintila 105€/ha, tilatuen lisäosa keskimäärin 60€/tila, tekee jo 710€/ha. Ja jos viljelijä alle 40v, niin tulee lisäksi 36€/ha. Eli alle 40v kokonais hehtaarituet keskimäärin 746€/ha. Jos viljelet vehnää, niin kokonaistuki on 786€/ha ja jos rypsiä, niin kokonais hehtaarituki onkin jo 836€/ha. Sitten tietenkin on niitä tuki optimoijia, joilla pellot on luomussa, jolloinka noitten tukien päälle tulee vielä 141€/ha.

Ihan kuule sillä perusteella,että tänäkin vuonna tuo on laskettu ihan virallisen tahon toimesta,en muista ihan tarkkaa summaa mutta hatuet ha:lle ei ala c2:lla 7:lla tai 8:lla,vaan 5:lla tai6:lla kotieläintilallakin ja nuorenviljelijäntuen kanssa.Jos vain enemmän olisi saanut tukea aina,kyllä tuota peltoa olisi enemmän,kun kerran on tarjottu ja muuta täpistelyä vähemmän.Voit soitta Ouluun,jos et kerran muuten usko,eiköhän ProAgriasta sulle ainakin oikean summan kerro.Pelloilla ei ole muuta kuin nurmea ja vähän ohraa.

Joo, ei mee yli 700 millään, jos ei ole jotain ylimääräistä tilatuen lisäosaa tai vastaavaa ...