Hypoteesissani mahdolliset hyödyt voisivat olla
- varkauksien havainnointi
- pienienkin vuotojen havainnointi
- täyttöasteen tarkastaminen etänä
- polttonesteen kulutuksen seuranta
- polttonesteen myynnin optimointi myyjille, sillä asiakkaan tarve tiettynä ajankohtana tunnetaan
- polttonesteen toimituksen optimointi kuljettajille saman lähialueen polttonesteen tarve tuntemalla

Anturimurikka, jossa elektroniikka on valettu uretaaniin, on nyrkin kokoinen ja sisältää 10-30-vuotta kestävät paristot, kaikuluotain- ja lämpötila-anturit sekä SIM-kortin. Anturin keräämään tietoon pääsee kiinni Internetistä matkapuhelimella ja tietokoneella.

---

Hyvä ajatus periaatteessa, mitähän tuollainen mahtaa maksaa? Toivottavasti reilusti halvempi kuin vaaka. Mahdollisuuksia voisi olla isoissa viljasiiloissakin, joissa määrän arvioiminen voi olla hankalaa. Löpösäiliössä perus mekaaninen mittari riittää täyttöasteen ja isompien varkauksien seurantaan, joten lisähinnalle pitäisi saada oikeaa vastinetta.

Varashäly olisi varmasti kiinnostava jos se olisi luotettava ja sen avulla voisi saada varkaita kiinni. Tosin kauempana olevalle säiliölle ei ehdi riittävän pian tarkistamaan, mitä tapahtuu. Jos edes jaksaa lähteä.

Kauempana olevat säiliöt harvoin ovat paikoissa, joissa ei tarvitse juurikaan käydä. Siksi mittarista tsekkaaminen harvoin on ylivoimaisen vaikeaa. Jos kuljettajat eivät ole kovin töhöjä, pystyy löpön hupenemisen huomaamaan melko helposti.

Myynnin ja toimituksen optimoinnilla olisi varmasti mahdollista saavuttaa suurimmat edut. En vain ole kuullut maajusseista, joilla olisi pidempiä toimitussopimuksia saati VMI-löpöhuoltoa. Löpön, kuten muidenkin ostopanosten, ostaminen on suurta juhlaa. Ostamisen kanssa pelataan oman rahatilanteen ja löpön hinnan mukaan yhtä paljon kuin tarpeenkin. Ihme jos kovin moni luottaisi kauppaan siten, että antaisi täyttää säiliön kun se on riittävän tyhjä ja uskoisi hinnan olevan kohtuullinen.

Potentiaali on jonkinlainen niinkuin varmasti olette miettineet, mutta kuka tuollaisista maksaisi? Jos laite on halpa niin itse maajussit varmaankin. Jos taas maksumieheksi saisi vakuutusyhtiön tai löpömyyjän niin hyvä juttu. Mutta kaukaa haettua!

Hyvä jos patterit kestää 10-30 vuotta, tuossa elektroniikassa ei varmasti mikään muu kestä noin kauaa! 

mikä järki että kaikilta leikataan, siitä kyllä hyvä ollu tuo kiintiösysteemi että kiintiön ylittäjiltä leikataan, ei muilta, vastaavanlainen systeemi kannattaisi säilyttää jatkossakin..

No tuen maksajan kannalta on ihan järkevää leikata kaikilta, se johtaa siihen että tuotanto säilyy mahdollisimman pienellä tuella. Tuki on liian iso jos se kasvattaa tuotantoa. Jos vain kasvajilta leikataan, kehittymistä ei varsinaisesti silloin tueta...

Jos on vuoteen menty täysin tankein niin kyllä voi ihan pokkana käyttää kaikkia vuoden ostoja vastaavan määrän, vaikka viimeiset ois ostettu viimeisenä päivänä.

Tämä on toinen puoli kuviota, joka on huomioitu vastauksessa. Esittämissäsi toimissa on mahdollista hävitäkin, jota ei tapahdu silloin kun oma vilja seisoo siilossa.

Ai jaa Meneekö se niin, että jos siilossa on viljaa ja hinnat nousee niin tulee voittoa? Ja jos hinnat laskee niin ei tule tappiota? Ton ku todistat niin kumarran syvään!

Kiinnostava aihe kuitenkin, laita valmis lopputulos johonkin jakoon niin voidaan ehkä oppia siitä jotain!

Jonkinlaiset, esim. keskisadon kokoiset, varastot on tietysti hyvä olla, mutta...
Viljan hintamuutoksilla spekuloimiseen ei tarvita ylisuuria varastoja. Johdannaisilla asia hoituu näppärämmin ja edullisemmin kuin valtavissa siiloissa, jotka ruostuu ja maksaa rahaa. Lisäksi tuote voi vielä kärsiä pitkästä varastoinnista, jos puhutaan useiden vuosien sykliin vastaamisesta.

Ja jos jollakin ei sitä rahaa ole rajattomasti, johdannaisilla saa vipuakin aikaiseksi. Eli vaikka 50k€ sijoitus heiluu kuin 100k€ viljamassan arvo siilossa, tai paljonkin enemmänkin.

Jos taas ei halua spekuloida vaan vain tasoitella niin sehän onnistuu pitämällä ostettavan tai myytävän hintasuojauksen vakiona, esim kiinnittämällä aina vaikka 50% ennakkoon.

JOS siis otetaan muut vaihtoehdot huomioon, ei se varastotila juuri millään todennäköisyydellä tuota 30% vuodessa niihin siiloihin sijoitetulle pääomalle. Tuo laskennallinen tuotto tulee onnistuneesta spekuloinnista, ei varastoinnista...

Lämpimikseni kirjoittelen tässä asiassa puolueettomana (jos sellaista on) pohtijana.

Lasien väreistä kun syytellään puolin ja toisin niin kai nyt V ja muut leirit sentään myöntää että muillakin on oikeus olemassaoloon.
A-I puolella olevat varmasti ymmärtävät, että tälläkin foorumilla valtaosalle on vastenmielistä kaikki pyrkimys elintarvikkeiden tuonnin kasvuun. Valiolaiset toivottavasti ymmärtävät, että jonkinlaista kilpailua pitää olla ja yhden toimijan liian iso merkitys saa aikaan mammuttitautia sekä mahdollisesti varmuutta siitä, että oma näkemys on oikea. Esimerkkinä juuri tukikeskustelussa puolueellisuutta ilmenee aika herkästi. Luomu ja tavanomainenkin on laitettu vastakkain ajoittain aika tunnepohjalta, vaikka kyseessä on kuitenkin liiketoimintaa. Perusteita varmasti kaikkeen on erilaisia eri pohtijoilla.

Sitten itse pointti johon joku Valiolainen, joita täällä on varmaan ihan tietävästäkin päästä, vois kertoo tän Valion tilityskäytännöstä. Eli jos professorismiehiltä asti on kyselty että onko mahdollisesti osa tilityksestä korvausta pääomalle, niin miksi sitä hintaa ei olla lähdetty siirtämään sinne päin? Kuten lihatalot, osa tuloksesta vois mennä osinkonakin. Varsinkin kun omistus on täysin tuotannolla niin vuotoa ei olis "ulos" kuten lihataloilla. No joo tässä tulis verokulua valion tuloksesta eli siksi ei hyvä. No entä jos Valio olisikin osakkailleen velkaa (lähes) pääomiensa verran ja maksaisi aivan käypästä korkoa tälle velalle. Se ei olisi tavanomaisena markkinakorkona veronalaista, piilotettua osinkoa? Tällöin maidosta ei tarvitsisi maksaa näitä pääomakuluja ja saalistushinnoittelu siirtyisi hieman (vai paljon, en tiedä pääoman kiertonopeutta Valiolla) alaspäin ja naapurin tilanne tukalammaksi.

Kaikkea hyvää vaan molemmille puolille, joulua myöten. Vääntäkää vaan samalla tavalla hyvässä hengessä, silloin tällöin on hauska sivusta lueskella. Yleisesti peukkua niille, joiden (mahdollinen) murre on kirjoitettuna luettavaa tasoa!

Nyt alkaa luomupuolella näyttää jo kiinostavalta! Tälläinen korotus johtaa tietysti aika kovaan tarjonnan nousuun. Oletetaan, että kysyntä ei kasva yhtä nopeasti-->hinta laskee. Jos kuitenkin kasvava kysyntä ja jossain vaiheessa laskeva hinta saavat aikaan merkittävää volyymin kasvua, saattaa luomupuolen kannattavuus parantuakin jossain vaiheessa. Jos kasvavan volyymin myötä meijeri ja kauppa voisivat myydä luomupurkin suunnilleen samalla katteella kuin tavan purkin, olisi mahdollista samanaikaisesti noussut luomulisä ja laskenut kuluttajahinta. Tällöin kasvava tarjonta voisi siis realistisesti upota markkinoille. Aika pilvilinnoja...

Apemies kun on selvästi asiallinen ja kunnioitettu kirjoittaja niin kestänee yhden kiusaajan lisää Muutkin luomukriittiset saavat toki vastata... Kiinnostaisi nimittäin tietää onko olemassa rehellisiä tilastoja siitä, paljonko "luomupelleily" on ylipäätään tuottanut tappiota jalostajalleen, Valiolle? Asenne on aivan selvästi ollut se, että riesa se on mutta raahataan nyt hyvästä tahdosta mukana. Kuitenkaan luomulisä ei ole koskaan ollut yhtäsuuri kuin Valion saama lisähinta luomusta? Pästörointi- tai separointivehkeet tuskin tietävät mitä maitoa sisällä virtaa jolloin luulisi menevän samalla siivulla talosta läpi. Onko koko ero hukkunut siihen, että luomua on sekoitettu tavanomaiseen vai keräilyyn vai mihin? Sekoitustarpeen vähennyttyä on toiminta melkoisella varmuudella tehnyt Valiolle "ylisuurta katetta", eli parantanut tavanomaisille tuottajille maksettavaa tiliä?

Olkoonkin tärkeintä se, että koko Suomen tuotanto säilyy, jotta Valion teho säilyy. Se ei vielä sisällä perusteluja sille, miksi tuotanto siirretään pohjoiseen.

Sen verran vielä offtopiccia, että rasvaton luomumaito on lähikaupassa 8c kalliimpaa kuin kevyt(Valion molemmat). Kuulostaa hyvältä kaupalta jollekin kun samaan aikaan on pulaa rasvasta!

Kiskolan mukaan Arla-Ingman on menettänyt kauppoja pk seudulla ja Laaksonen kertoi Valion menettäneen samalla alueella.
Vois johtuu ihan siitä että vähemmillä kaupoilla myydään sama määrä eli tiskissä vaan yhtä merkkiä.

Tuntuu että Århusin maito ei niinkään suuri riski ole kuin jalosteet kuten juustot ja muut. Juustoahan tuodaan nykyään jo pelottavan paljon ja siinähän sitä "maitoa" ja rahaa liikkuu varsin tiiviissä paketissa. Luomupurkin ottaja saattaa myös olla tarkempi valmistusmaan suhteen....

A-I pystyy varmaan ihan kannattavasti maksamaan yli Valion hinnan luomusta kun keräily on suhteellisen tehokasta, tuskin siihen juuttien rahaa tarvii tilata.

Ulkomailta tuominenhan on lähtökohtaisesti täysin perseestä, mutta onko sitten Valiolla peiliin katsomista jos ei löydy riittävästi markkinointiargumentteja tuontisoopaa vastaan?

Kyllähän se teho on millä loppujen lopuksi mäkeä noustaan vauhdilla. Jos samaa vauhtia mennään niin pyöriin kohdistuva vääntömomentti on jokatapauksessa suoraan verrannollinen koneelta välittyvään tehoon. Mutta eihän siinä kauaa mene että ap-kone ottais kierrokset ylös, miettii ja yrittää vaan alkuun pienemmillä mikä tietysti hidastaa...

Ihan asiaa tuntematonta kiinnostaa, minkälaisessa vapaapudotuksessa tuotannon määrä mahtaa olla? Se kertois jotakin keskimääräisestä kannattavuudesta. Lieneekö C-alueen isoilla pojilla mitään hätää...