Käsisuntilla mennään täälläkin, vielä. Lämmönjakona onkin sitten ilma, eli ns. ilmalämmitys. Reagoi niin nopeasti kiertoveden lämpötilaan, että ulkoilman lämpötilan huomioiminen tuskin tarpeen. Mutta sisätilan lämpöihin senkin edestä, kun pirtin leivinuunia kuitenkin lämmitetään usein.
Kyselin asiaa putkarilta ja paikallisesti lvi-liikkeestä ja molemmat puhuivat vain tuosta oumannista. Mutta ei toimisi meillä ilman huonelämpökompensaatiota, joka riittäisi yksinäänkin. Muistan pikkukossina vanhempien talossa oli eteisen seinällä joku termostaatin näköinen (ei patteritermostaatteja), ilmeisesti siitä meni sähköshunttiin joku karva. Nyt kun puhun tuollaisia, niin nuoret lvi-myyjät vain ihmettelevät. Mutta kun tahtoisin tuollaisen! Mistähän kannattaisi kysyä tai kuka voisi näyttää jostain kataloogista kohdan, jolla voisi sitten valistaa myyjää...
Petri
"Automixistä" meilläkin ennen puhuttiin. Vieläkin mötikkä eteisen seinällä, mutta ei toiminnassa. En tiedä oliko toi on/off toiminen. Termostaatti ainakin napsuu nykyäänkin.
Automixissä oli varsin nerokas systeemi. Shuntin akselia pyöritti järeä bi-metallijousi, kuin saunan lämpömittarissa. Jousen kotelossa oli lämmittimenä hehkulamppu, jota kytkettiin päälle ja pois tuolla huonetermostaatilla. Muistaakseni vielä niin päin, että lamppu sytytettiin kun termostaatti lakkasi pyytämästä lämpöä, jolloin bi-metallijousi lämpeni ja käänsi shunttia pienemmälle. Jos lamppu kärähti, niin shuntti jäi täysille eikä mikään jäätynyt. "Merkkivalona" oli reikä josta näki, paloiko lamppu.
Itsellä on Ouman ja sisälämpöanturi. Suuri osa patteritermostaateista on jumissa ja saa ollakin kun Ouman hoitaa homman.
Mika