OK taulukoita siis luetaan siten, että satotasokorjaus tehdään parhaimman satotasokorjauksen antavan lohkolla joskus kasvaneen viljelykasvin mukaan ! Eli sen mukaan, mitä joskus on kasvanut, vaikka ei olisi ikinä ollut kevätvehnää, voidaan käyttää vaikka joskus viljellyn kevätrypsin korjauksta, jos siitä saa isomman satotasokorjauksen. Ja uuden kesän kevtvehnän lannoitukseen sitten +50 kg melko helposti.

 

Kylläpä nyt on optimismia ilmassa, nitraattidirektiivi paukkuu siis lähes aina, ja saa vielä hiukan salpeetarirahaa kaupan päälle, eli 54 € ! 

-SS-

??

Lähes noinhan se menee, viiden vuoden periodilla saa sen parhaan,todistetun sadon mukaan lannoittaa. Aiemmassa systeemissä piti olla sitä samaa kasvia, mistä sato on saatu eli viiden vuoden viljelykierrolla per kasvi ei saanut satotasokorjausta käyttää milloinkaan kun viiden vuoden päästä vasta samaa kasvia. Nyt kun saa eka vuonna vaikka ohrasta kuuden ja puolen tonnin sadon, saa samalla taulukon korjauksella lannoittaa muitakin kasveja. Lannoiterajat toki vaihtelee kasvin mukaan, samoin ne korkeimpaan korjaukseen oikeuttavat sadot.

Jollei se näin mee, niin kuinka sitten? Piti käydä kaivamassa lehtipinoa, perjantain maastullishan nuo taulukot oli erittäin selkeästi. Jotain en ilmeisesti ymmärrä?
Edellinen systeemi oli täysi susi, suosi monokulttuuria viljelyssä, tää uusi ymmärtää jo viljelykiertoakin.

Joko porukat vihdoin tajuaa, että kun on realistinen mahdollisuus tavoitella isoja satoja, niin kannattaa unohtaa kerääjäkasvien kanssa piipertäminen.

tarviiko sato saada lohkolta itse vai voiko uusilla vuokramailla pyytää isännältä paperin jossa kertoo saaneensa kuus ja puoltonnia joka lohkolta? ku nyt on ollu hyviä viljavuosia ni hyvinki mahdollista..

jaa ei jos on rapsilta ollu kova sato ni sekin huomioidaan vaikka viljaa seuraavana vuonna. oliskos noin.. karjanlannanpoikkeudessa ei muistaakseni ole satotasokorjauksia. tappikorjauksella siis pääsee melko lähelle lantapoikkeuslukemia.

Onko tarkastuksissa koskaan pyydetty mitenkään todistamaan että on oikeasti saavutettu se sato, mikä lohkokortteihin on merkitty? Onko pyydetty esim.viljanmyyntikuitteja tms. dokumenttia, mistä käy todellinen saavutettu satotaso ilmi?
Nythän jos ei tarvi mitenkään käytännössä todistaa, voi lohkotietoihin satuilla mitä satomääriä vaan.

Pitävä ennakkopäätös täytyisi saada. MMM:n asetusluonnoksessa on mainittu:
"Satotasokorjaus ei ole kasvikohtainen vaan lohkokohtainen."

Tähän perustunee satotasokorjauksen perusteen irrottaminen viljeltävästä kasvista.

-SS-

Onko tarkastuksissa koskaan pyydetty mitenkään todistamaan että on oikeasti saavutettu se sato, mikä lohkokortteihin on merkitty? Onko pyydetty esim.viljanmyyntikuitteja tms. dokumenttia, mistä käy todellinen saavutettu satotaso ilmi?
Nythän jos ei tarvi mitenkään käytännössä todistaa, voi lohkotietoihin satuilla mitä satomääriä vaan.

Tuo on täysin omasta arvomaailmasta kiinni, tosiaan.

-SS-

voiko näyttää vanhoja käytännön maamiehiä 

miten tarkastaja pysyy selvillä jos esim. meikäläinen on parhaina vuosina ostanu pystyyn viljaa saman verran mitä oma viljelty ala on? tarviiko niistä puhua mitään. myytyjä kiloja 11800 kg/ha  on siinä tarkastajalla ihmettelemistä.

voiko näyttää vanhoja käytännön maamiehiä 

miten tarkastaja pysyy selvillä jos esim. meikäläinen on parhaina vuosina ostanu pystyyn viljaa saman verran mitä oma viljelty ala on? tarviiko niistä puhua mitään. myytyjä kiloja 11800 kg/ha  on siinä tarkastajalla ihmettelemistä.

Näin on, jos todisteellisia sadonkäyttötiedostoja pitää ruveta näyttämään, pitänee viljaa ruveta keräilemään esim. bulvaanien avulla, mutta tietenkin on eloonjäämistaistelun omaisesti jokaisella muullakin viljelijällä lähialueella tarvis turvottaa satoansa.

Kuittitehtailun alkamista ennustaen.

-SS-

Näyttää siltä, että tuo jopa 170 kg liukoista typpeä on mahdollista KAIKILLE kasvilajeille, joka tilanteessa, eli vain starttifosforit pitää hankkia ns. pimeästi.

Runsasmultaisuudesta ei pääsekään eroon vielä 2015, mutta toivotaan, että 2016 olisi opittuna oikea näytteenottotapa. Toivottavasti koulutustilaisuuksissa myös kerrotaan, että "koko ruokamultakerros" tarkoittaa 18 cm alapuolelta.

-SS-

Siis ristiinmyynti on helpoin tapa saada viljasatokuitteja aikaiseksi. Pitää kuitenkin olla naapurustossa halua vetää yhtä köyttä tässä asiassa.

-SS-

Joko porukat vihdoin tajuaa, että kun on realistinen mahdollisuus tavoitella isoja satoja, niin kannattaa unohtaa kerääjäkasvien kanssa piipertäminen.

Joo jokainen kerääjäkasvin vähentämä puoli tonnia vähentää mahdollisuutta saada satotasokorjaukset tappiin. Ja vähennys voi olla siis noin 10-15% sadosta, suurimmista eniten.

Fosforikorjauksia tarvitaan, se +3 antaa edes starttilannokselle tilaa. Jospa joutuukin päättämään, kumpaa laittaa laatikkoon, starttilannosta vai heinänsiementä, tough call.

-SS-

Siis ristiinmyynti on helpoin tapa saada viljasatokuitteja aikaiseksi. Pitää kuitenkin olla naapurustossa halua vetää yhtä köyttä tässä asiassa.

-SS-

Kuka sen tietää sitten kuinka paljon on lehmälle kauroja syöttänyt? Jos kerran lanta-analyysin mukaan ammu voi paskoa enemmän kuin se syö niin kai se toisinkin päin toimii?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.02.15 - klo:22:26

Siis ristiinmyynti on helpoin tapa saada viljasatokuitteja aikaiseksi. Pitää kuitenkin olla naapurustossa halua vetää yhtä köyttä tässä asiassa.

-SS-

Kuka sen tietää sitten kuinka paljon on lehmälle kauroja syöttänyt? Jos kerran lanta-analyysin mukaan ammu voi paskoa enemmän kuin se syö niin kai se toisinkin päin toimii?

Karjatiloilla ei liene mitään ongelmaa turvottaa satokirjanpitoa.

-SS-

Apusäilismiehet, huomio !

Varmistakaa, ennen kuin kierrätte lannoitusruuvin täysin auki, että asetus 75/00
Pvm 21.6.2000 Dnro 2342/00/2000 on kumottu. Vielä se ei näytä olevan. Siellä mainitaan 12§:ssa , että säilörehunurmen korjuuta ei olisi maahan tai kompostiksi niitto.

Asetus 4/2015 kylläkin toteaa, että
"Viljelijän on toimittava niin, että korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista. Jos maatalousmaalta ei korjata satoa, maatalousmaan tuottamasta kasvustosta on tarvittaessa huolehdittava niin, että maatalousmaalle on myös seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato. "

Eli apusäilikset murskataan peltoon, ne ovatkin tosiasiallisia viherlannoitusnurmia, joita saa lannoittaa 240 kg/ha typellä, kirjallisesti.

-SS-

Apusäilismiehet, huomio !

Varmistakaa, ennen kuin kierrätte lannoitusruuvin täysin auki, että asetus 75/00
Pvm 21.6.2000 Dnro 2342/00/2000 on kumottu. Vielä se ei näytä olevan. Siellä mainitaan 12§:ssa , että säilörehunurmen korjuuta ei olisi maahan tai kompostiksi niitto.

Asetus 4/2015 kylläkin toteaa, että
"Viljelijän on toimittava niin, että korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista. Jos maatalousmaalta ei korjata satoa, maatalousmaan tuottamasta kasvustosta on tarvittaessa huolehdittava niin, että maatalousmaalle on myös seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato. "

Eli apusäilikset murskataan peltoon, ne ovatkin tosiasiallisia viherlannoitusnurmia, joita saa lannoittaa 240 kg/ha typellä, kirjallisesti.

-SS-