Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: aretus84 - 26.01.15 - klo:09:56
-
Miten olette tehneet lannotussuunnitelmat keväälle, kun ei vielä ole lopullista selvyyttä noista fosforin kylvömääristä?
Itellä kävi mielessä tehä samaan tapaan suunnitelma kun edellisvuonnakin ja tilata kaveriks kasa salpietarisäkkejä. Kun jossainkohtaa tuo cap sitten vahvistetaan ja mahollisesti fosforin takia joutuu lannoitemääriä tiputtamaan niin puuttuvan typen voisi korvata sit ajamalla kylvön jälkeen pintalevityksenä salpietarin vaikkapa viljan pensomisvaiheessa.
-
Miten olette tehneet lannotussuunnitelmat keväälle, kun ei vielä ole lopullista selvyyttä noista fosforin kylvömääristä?
Itellä kävi mielessä tehä samaan tapaan suunnitelma kun edellisvuonnakin ja tilata kaveriks kasa salpietarisäkkejä. Kun jossainkohtaa tuo cap sitten vahvistetaan ja mahollisesti fosforin takia joutuu lannoitemääriä tiputtamaan niin puuttuvan typen voisi korvata sit ajamalla kylvön jälkeen pintalevityksenä salpietarin vaikkapa viljan pensomisvaiheessa.
Siis jos teet ympäristösitoumuksen, ovat lannoitusrajat olleet pitkään jo nähtävillä liitetaulukkona.
Jos et sitoudu ympäristötoimenpiteisiin, rajoittaa typen käyttöä vain jo vahvistettu nitraattiasetus, kivennäismailla
150 - 170 kg/ha , jossa yli 150 kg/ha on levitettävä vähintään kahden viikon välillä erilliskertoina
Mutta todellakin, fosforin käytölle vasta laaditaan ohjeita lannoiteasetukseenko se nyt oli, oletan kuitenkin niiden rajojen olevan lähempänä sitä 50 kg/ha yleiseurooppalaista tasoa kuin näitä naurettavia 3 kg/ha ympäristötoimenpiteen puolella.
-SS-
-
Kylvön yhteydessä typpi (ja mahdollisesti osa NPK) lannoitesäiliön kautta, fosforit starttifosforina starttisäiliöstä, kasvukaudella sitten pintalannoituksena ensin oraille pikku boosti ja viimeinen tasaus täsmälannoituksena. :P
-
Turha tehdä kun lannotteita ei ole vielä ostettu. Kyllä sen sitten ehtii lähempänäkin. Lannotteita ostetaan niin paljon kuin mahdollista eli siis mihin rahat riittää ;D
-
Salpietaria ja CANia, pakko olla fosforivapaata ettei SS:n mainitsemat taulukot ylity. ;D
-
Erään nimeltä mainitsemattoman viljelysuunnitteluohjelmia valmistavan firman ukko suositti tekemään vanhojen sääntöjen mukaan. Ei ole heillä päivitystä vielä, eikä monella muullakaan. On pakko tulla joku siirtymäsysteemi ensi kesäksi, kun ei ole uusia sääntöjä lyöty vielä lukkoon varmaan kylvöaikanakaan.
-
Kaksi avaintekijää "Ravinteiden lohkojen kesken tasapainotettu käyttö" -toimenpiteessä:
1. Apusäilörehunurmi. Tilalla on tosiasiallisesti lannoittamatonta, suojavyöhykkeen omaisesti viljeltyä peltoa, aleneehan siellä fosforiviljavuus vääjäämättä, jos edes joskus korjataan, näin lisäten lannoitusvaroja, vapauttaen fosforilannoitusta tilan ykköstykkilohkoille. Sama typen kera. Eli 30 kg fosforia, 110 kg typpeä, ilman satotasokorjausta. Jaettuna kolmelle viljalohkolle, +36 kg N , +10 kg P. Eli muistiinpanoissa merkitään säilörehunurmen kevätlannoitus 110 N 30 P
Eli tarpeellisen fosfori- ja typpilisäyksen saa rahaviljalle suhteessa 3 viljaa 1 säilörehunurmea. Tämä siis on sitä apusäilörehunurmea ? Kuitenkin, tarvitaan 40 kg typpeä lisää todella tehokkaan sadon tuottamiseen, ja siitä vastaa toinen avaintekijä eli satotasokorjaus:
2. Satotasokorjauksen ei tarvitse olla todennettavissa, koska tarvittavien asiakirjojen luettelossa ei ole todisteellista sadon myynti- tai käyttökirjanpitoa. Oletan näin. Oma ilmoitus riittää, sen voi vaikka kirjata Agronetista omalta sometunnukselta. Eli >7 tonnia/ha Kuitenkin, hömppäheiniä ja muita vastaavia on varottava, sillä esim. kolmen satokasvin viljelyn on osuttava edelliseen viiteen vuoteen, jotta voi sen satotason kasville kehittää.
Olen varmaankin löytänyt ratkaisun ravinneongelmaan, nyt pitää vaan varmistaa, että se on hyväksytty tapa toimia.
-SS-
-
Kaksi avaintekijää "Ravinteiden lohkojen kesken tasapainotettu käyttö" -toimenpiteessä:
1. Apusäilörehunurmi. Tilalla on tosiasiallisesti lannoittamatonta, suojavyöhykkeen omaisesti viljeltyä peltoa, aleneehan siellä fosforiviljavuus vääjäämättä, jos edes joskus korjataan, näin lisäten lannoitusvaroja, vapauttaen fosforilannoitusta tilan ykköstykkilohkoille. Sama typen kera. Eli 30 kg fosforia, 110 kg typpeä, ilman satotasokorjausta. Jaettuna kolmelle viljalohkolle, +36 kg N , +10 kg P. Eli muistiinpanoissa merkitään säilörehunurmen kevätlannoitus 110 N 30 P
Eli tarpeellisen fosfori- ja typpilisäyksen saa rahaviljalle suhteessa 3 viljaa 1 säilörehunurmea. Tämä siis on sitä apusäilörehunurmea ? Kuitenkin, tarvitaan 40 kg typpeä lisää todella tehokkaan sadon tuottamiseen, ja siitä vastaa toinen avaintekijä eli satotasokorjaus:
2. Satotasokorjauksen ei tarvitse olla todennettavissa, koska tarvittavien asiakirjojen luettelossa ei ole todisteellista sadon myynti- tai käyttökirjanpitoa. Oletan näin. Oma ilmoitus riittää, sen voi vaikka kirjata Agronetista omalta sometunnukselta. Eli >7 tonnia/ha Kuitenkin, hömppäheiniä ja muita vastaavia on varottava, sillä esim. kolmen satokasvin viljelyn on osuttava edelliseen viiteen vuoteen, jotta voi sen satotason kasville kehittää.
Olen varmaankin löytänyt ratkaisun ravinneongelmaan, nyt pitää vaan varmistaa, että se on hyväksytty tapa toimia.
-SS-
Mää oon kyl laittanu tähän asti sen 240kiloa typpee per hehtaari, kolmelle sadolle. ;D
-
Kaksi avaintekijää "Ravinteiden lohkojen kesken tasapainotettu käyttö" -toimenpiteessä:
1. Apusäilörehunurmi. Tilalla on tosiasiallisesti lannoittamatonta, suojavyöhykkeen omaisesti viljeltyä peltoa, aleneehan siellä fosforiviljavuus vääjäämättä, jos edes joskus korjataan, näin lisäten lannoitusvaroja, vapauttaen fosforilannoitusta tilan ykköstykkilohkoille. Sama typen kera. Eli 30 kg fosforia, 110 kg typpeä, ilman satotasokorjausta. Jaettuna kolmelle viljalohkolle, +36 kg N , +10 kg P. Eli muistiinpanoissa merkitään säilörehunurmen kevätlannoitus 110 N 30 P
Eli tarpeellisen fosfori- ja typpilisäyksen saa rahaviljalle suhteessa 3 viljaa 1 säilörehunurmea. Tämä siis on sitä apusäilörehunurmea ? Kuitenkin, tarvitaan 40 kg typpeä lisää todella tehokkaan sadon tuottamiseen, ja siitä vastaa toinen avaintekijä eli satotasokorjaus:
2. Satotasokorjauksen ei tarvitse olla todennettavissa, koska tarvittavien asiakirjojen luettelossa ei ole todisteellista sadon myynti- tai käyttökirjanpitoa. Oletan näin. Oma ilmoitus riittää, sen voi vaikka kirjata Agronetista omalta sometunnukselta. Eli >7 tonnia/ha Kuitenkin, hömppäheiniä ja muita vastaavia on varottava, sillä esim. kolmen satokasvin viljelyn on osuttava edelliseen viiteen vuoteen, jotta voi sen satotason kasville kehittää.
Olen varmaankin löytänyt ratkaisun ravinneongelmaan, nyt pitää vaan varmistaa, että se on hyväksytty tapa toimia.
-SS-
Mää oon kyl laittanu tähän asti sen 240kiloa typpee per hehtaari, kolmelle sadolle. ;D
Ei nähtävästi auta fosforiin.
-SS-
-
400 kg ha hivensalpietaria. Siinä suunnitelma.
-
Kaksi avaintekijää "Ravinteiden lohkojen kesken tasapainotettu käyttö" -toimenpiteessä:
1. Apusäilörehunurmi. Tilalla on tosiasiallisesti lannoittamatonta, suojavyöhykkeen omaisesti viljeltyä peltoa, aleneehan siellä fosforiviljavuus vääjäämättä, jos edes joskus korjataan, näin lisäten lannoitusvaroja, vapauttaen fosforilannoitusta tilan ykköstykkilohkoille. Sama typen kera. Eli 30 kg fosforia, 110 kg typpeä, ilman satotasokorjausta. Jaettuna kolmelle viljalohkolle, +36 kg N , +10 kg P. Eli muistiinpanoissa merkitään säilörehunurmen kevätlannoitus 110 N 30 P
Eli tarpeellisen fosfori- ja typpilisäyksen saa rahaviljalle suhteessa 3 viljaa 1 säilörehunurmea. Tämä siis on sitä apusäilörehunurmea ? Kuitenkin, tarvitaan 40 kg typpeä lisää todella tehokkaan sadon tuottamiseen, ja siitä vastaa toinen avaintekijä eli satotasokorjaus:
2. Satotasokorjauksen ei tarvitse olla todennettavissa, koska tarvittavien asiakirjojen luettelossa ei ole todisteellista sadon myynti- tai käyttökirjanpitoa. Oletan näin. Oma ilmoitus riittää, sen voi vaikka kirjata Agronetista omalta sometunnukselta. Eli >7 tonnia/ha Kuitenkin, hömppäheiniä ja muita vastaavia on varottava, sillä esim. kolmen satokasvin viljelyn on osuttava edelliseen viiteen vuoteen, jotta voi sen satotason kasville kehittää.
Olen varmaankin löytänyt ratkaisun ravinneongelmaan, nyt pitää vaan varmistaa, että se on hyväksytty tapa toimia.
-SS-
Mää oon kyl laittanu tähän asti sen 240kiloa typpee per hehtaari, kolmelle sadolle. ;D
Ei nähtävästi auta fosforiin.
-SS-
Ehkä kenties siinä vaiheessa kun jakaa lannoituksen kolmelle sadolle ja käyttää kahta eri lannoitevalmistetta.
-
400 kg ha hivensalpietaria. Siinä suunnitelma.
Mulla on sellainen kun 270-340 kg Y-kakkosta/ha kasvilajiin katsomatta, kone klappaa ton 15% niin tarkempaan ei pääse vaik säätö on 300 kg/ha ;D
-
minkäs mahtaa kun kone tekee, paskat,- tää mänee jo lillukanvarsiin koko homma.
-
Satotasokorjaus vaikuttaa ihan kivalta, mutta kuinka paljon
vuosia voi kelata taaksepäin. 2008 oli yksi niitä huippuvuosia
jolloin suurin sato oli oikeesti 5850kg/ha. :)
-
Nyt kun ne taulukot päivitty wisuun niin pitääkin ostaa nurmensiemeniä lisää jokunen 25kilon pussi. Salpietari helpottaa vähän tilannetta mut fosforit paskaa käyttäessä tuppaa ylittymään. Tarvii ilmotella tukihakemuksessa jonkun verran suojaviljaa niin saat käyttää ylimpiä fosforimääriä.
-
Tää on kyllä niin pöljää touhua kun olla ja voi!
Viljeliät sanoo naama peruslukemilla että "joo joo sääntöjen mukaan mennään!"
Sitten kun perävalot häviää, niin alkaa dementtia vaivata.
-
Tää on kyllä niin pöljää touhua kun olla ja voi!
Viljeliät sanoo naama peruslukemilla että "joo joo sääntöjen mukaan mennään!"
Sitten kun perävalot häviää, niin alkaa dementtia vaivata.
Ainakin täällä "Kemian Leirissä" kunnollinen viljanKASVATUS ei ole enää mahdollista ilman koiruuksia. :-X
Viljavuusluokatkin pitää varmaan vielä ennen kevättä restauroida kuten multaisuudetkin. :-X
-
Salpietaria ja CANia, pakko olla fosforivapaata ettei SS:n mainitsemat taulukot ylity. ;D
mul on iha samaa tavaraa ai niin ja pötköstä 100kg p ha
-
Tää on kyllä niin pöljää touhua kun olla ja voi!
Viljeliät sanoo naama peruslukemilla että "joo joo sääntöjen mukaan mennään!"
Sitten kun perävalot häviää, niin alkaa dementtia vaivata.
Ainakin täällä "Kemian Leirissä" kunnollinen viljanKASVATUS ei ole enää mahdollista ilman koiruuksia. :-X
Viljavuusluokatkin pitää varmaan vielä ennen kevättä restauroida kuten multaisuudetkin. :-X
Helpo homma. ojan pekauksen yhteydessä ottaa näytteen ojan pohjalta kaivuun jälkeen. Ainoa huono puoli että turve pelto voi muuttua savikoksi analyysissä.
-
Lannoitteet tilattu jo kesällä, uudet viljavuusnäytteet syksyllä ja lannoiterajat alkaa pikkuhiljaa selvitä ::) Suunnitelma tarttee tehä kun viitsisi, joko Agrineuvoksen uusimmassa päivityksessä oikeat lannoiterajat? Oppinut viime vuosina ihan väärille tavoille, mutta tää tempoileva politiikka ajaa viime tipan tekijäksi. Etukäteen kun tarkkaan suunnittelee ja tekee, saa tehä kolmeenkin kertaan sääntöjen muuttuessa >:(
Viljavuustutkimuksissa muutama ylläri, pitää ottaa uusintanäytteet, eikös se ollu että uusinta käytetään? Fosforit kahdella lohkolla 63-170, on saanut kuivaa kökköä parina edellisenä vuonna ja kevytmuokattu, sattumaa joukossa :( Edelliset näytteet noilla lohkoilla fosforin osalta 5-10 eli punaisella.
Y-6, Y-4, salttu sekä Sulfan. Noilla pitäis mennä, itälannat lähes samoissa hinnoissa joten ei mitään mieltä ottaa pölylantaa kera kokkareiden. Nimittäin muutama säkki Cemagroa viime vuodelta jäljellä, ja syöttölaite tykkäs kyttyrää niistä sepelinpaloista, joita lannassa oli >:(
-
Lannoitteet tilattu jo kesällä, uudet viljavuusnäytteet syksyllä ja lannoiterajat alkaa pikkuhiljaa selvitä ::) Suunnitelma tarttee tehä kun viitsisi, joko Agrineuvoksen uusimmassa päivityksessä oikeat lannoiterajat? Oppinut viime vuosina ihan väärille tavoille, mutta tää tempoileva politiikka ajaa viime tipan tekijäksi. Etukäteen kun tarkkaan suunnittelee ja tekee, saa tehä kolmeenkin kertaan sääntöjen muuttuessa >:(
Viljavuustutkimuksissa muutama ylläri, pitää ottaa uusintanäytteet, eikös se ollu että uusinta käytetään? Fosforit kahdella lohkolla 63-170, on saanut kuivaa kökköä parina edellisenä vuonna ja kevytmuokattu... :)
Y-6, Y-4, salttu sekä Sulfan. Noilla pitäis mennä, itälannat lähes samoissa hinnoissa joten ei mitään mieltä ottaa pölylantaa kera kokkareiden. Nimittäin muutama säkki Cemagroa viime vuodelta jäljellä, ja syöttölaite tykkäs kyttyrää niistä sepelinpaloista, joita lannassa oli >:(
;D ;D
-
joko Agrineuvoksen uusimmassa päivityksessä oikeat lannoiterajat?
Eikös sieltä tullut juuri sähköpostia, että uuden kauden tukihakupäivitys valmistuu aikaisintaan maaliskuun lopulla?
Voihan sieltä tulla joku lannoitustasopäivitys sitä ennenkin ja käskivät käymään suunnittelun uudelleen aina läpi sitä mukaa kuin uusi päivitys on julkaistu...
On tää kyl *****!
Aivan uskomatonta pelleilyä taas hallinnolta!
Näinkin merkittävät muutokset tulisi olla vähintään vuotta aiemmin lyötynä lukkoon tai mieluiten tiedossa viljelijöillä jo ennenkuin viime vuoden viljelysuunnitelmia tekivät.
Mutta toisaalta, eihän EU:n virallista päätöstäkään ole ilmeisesti vielä tullut, onko Suomen uudistettu nitraattidirektiivikään heidän mielestään kelvollinen... Ne ei ole varmaan naurunpyrskähdyksiltään vielä kerenny antamaan päätöstä. Onhan siellä 15% paikkakohtainen kaltevuusrajoitus ja tulkinnallinen kokonaistypen määrityskin menneet läpi asetustekstin.
-
Satotasokorjaus vaikuttaa ihan kivalta, mutta kuinka paljon
vuosia voi kelata taaksepäin. 2008 oli yksi niitä huippuvuosia
jolloin suurin sato oli oikeesti 5850kg/ha. :)
Kai se viisi vuotta on? Perjantain (6.2.2015) maaseudussa kun oli juttua noista lannoiterajoista niin siinä oli kirjotettu, että saisi käyttää satotasokorjausta vaikka satoa olisi tullut jostakin toisesta lajista. Esim. saat vehnällä huippusadon niin parinvuoden päästä voit käyttää myös rypsillä korotettua tasoa. Onkos tämä ollut aina näin vai pitikö vanhassa systeemissä olla samasta lajista vai onko kirjoittajalta päässyt sammakko?
-
Satotasokorjaus vaikuttaa ihan kivalta, mutta kuinka paljon
vuosia voi kelata taaksepäin. 2008 oli yksi niitä huippuvuosia
jolloin suurin sato oli oikeesti 5850kg/ha. :)
Kai se viisi vuotta on? Perjantain (6.2.2015) maaseudussa kun oli juttua noista lannoiterajoista niin siinä oli kirjotettu, että saisi käyttää satotasokorjausta vaikka satoa olisi tullut jostakin toisesta lajista. Esim. saat vehnällä huippusadon niin parinvuoden päästä voit käyttää myös rypsillä korotettua tasoa. Onkos tämä ollut aina näin vai pitikö vanhassa systeemissä olla samasta lajista vai onko kirjoittajalta päässyt sammakko?
Aiemmin oli sama laji, jatkossa viljat on viljaa lajista riippumatta, kuten taulukoissaon esitetty. Tämä on oikeasti järkevä systeemi, nyt saa viiden vuoden kierrolla varmasti hyvän sadon kunnon pelloilla ja saa MAHDOLLISUUDEN lannoittaa vapaammin ts. panostaa niille hyville pelloille.
-
Nyt ei kyllä huoleta kevät; 600 kg Y2 pellon reunasta lähtien. Loppuun asti kunnes kone pesuun ja takasin suuliin.
Melkoisesti rentouttavampaa kuin joskus aikaisemmin....
-SS-
-
Satotasokorjaus vaikuttaa ihan kivalta, mutta kuinka paljon
vuosia voi kelata taaksepäin. 2008 oli yksi niitä huippuvuosia
jolloin suurin sato oli oikeesti 5850kg/ha. :)
Kai se viisi vuotta on? Perjantain (6.2.2015) maaseudussa kun oli juttua noista lannoiterajoista niin siinä oli kirjotettu, että saisi käyttää satotasokorjausta vaikka satoa olisi tullut jostakin toisesta lajista. Esim. saat vehnällä huippusadon niin parinvuoden päästä voit käyttää myös rypsillä korotettua tasoa. Onkos tämä ollut aina näin vai pitikö vanhassa systeemissä olla samasta lajista vai onko kirjoittajalta päässyt sammakko?
Aiemmin oli sama laji, jatkossa viljat on viljaa lajista riippumatta, kuten taulukoissaon esitetty. Tämä on oikeasti järkevä systeemi, nyt saa viiden vuoden kierrolla varmasti hyvän sadon kunnon pelloilla ja saa MAHDOLLISUUDEN lannoittaa vapaammin ts. panostaa niille hyville pelloille.
No jotain plussaa sitten.. Mutta entä tuo rapsi tai rypsi vs vilja? Kun muutenhan korjausta ei saisi käyttää öljykasveille niitä kun ei viiden vuoden jaksolle mahdu kuin yksi kerta. Ja ainakin syysrapsi mitä aion jatkossa kokeilla vielä toisen kerran vaatii selvästi LANNOITUSTA..
-
Nyt ei kyllä huoleta kevät; 600 kg Y2 pellon reunasta lähtien. Loppuun asti kunnes kone pesuun ja takasin suuliin.
Melkoisesti rentouttavampaa kuin joskus aikaisemmin....
-SS-
:-*
Tuleeks meille tarkastajat jos kirjoitan et mulla on Yy femmaa... :o
-
Satotasokorjaus vaikuttaa ihan kivalta, mutta kuinka paljon
vuosia voi kelata taaksepäin. 2008 oli yksi niitä huippuvuosia
jolloin suurin sato oli oikeesti 5850kg/ha. :)
Kai se viisi vuotta on? Perjantain (6.2.2015) maaseudussa kun oli juttua noista lannoiterajoista niin siinä oli kirjotettu, että saisi käyttää satotasokorjausta vaikka satoa olisi tullut jostakin toisesta lajista. Esim. saat vehnällä huippusadon niin parinvuoden päästä voit käyttää myös rypsillä korotettua tasoa. Onkos tämä ollut aina näin vai pitikö vanhassa systeemissä olla samasta lajista vai onko kirjoittajalta päässyt sammakko?
Aiemmin oli sama laji, jatkossa viljat on viljaa lajista riippumatta, kuten taulukoissaon esitetty. Tämä on oikeasti järkevä systeemi, nyt saa viiden vuoden kierrolla varmasti hyvän sadon kunnon pelloilla ja saa MAHDOLLISUUDEN lannoittaa vapaammin ts. panostaa niille hyville pelloille.
No jotain plussaa sitten.. Mutta entä tuo rapsi tai rypsi vs vilja? Kun muutenhan korjausta ei saisi käyttää öljykasveille niitä kun ei viiden vuoden jaksolle mahdu kuin yksi kerta. Ja ainakin syysrapsi mitä aion jatkossa kokeilla vielä toisen kerran vaatii selvästi LANNOITUSTA..
Rapsilla ja rypsillä omat taulukot, samoin kuin syysmuodoilla. Sama mistä kasvista saa kunnon sadon, silloin saa muitakin lannoittaa ko. lohkolla vapaammin. Oliko nää taulukot just maaseudussa vai missä, jossain kuitenkin muutama päivä sitten. Viittinyt sen kummemmin yksityiskohtiin paneutua, kun oppinut karttamaan tuplatyötä ts. jos ne vielä muuttuu ennen kylvöaikaa >:(
-
OK taulukoita siis luetaan siten, että satotasokorjaus tehdään parhaimman satotasokorjauksen antavan lohkolla joskus kasvaneen viljelykasvin mukaan ! Eli sen mukaan, mitä joskus on kasvanut, vaikka ei olisi ikinä ollut kevätvehnää, voidaan käyttää vaikka joskus viljellyn kevätrypsin korjauksta, jos siitä saa isomman satotasokorjauksen. Ja uuden kesän kevtvehnän lannoitukseen sitten +50 kg melko helposti.
:D :D :D
Kylläpä nyt on optimismia ilmassa, nitraattidirektiivi paukkuu siis lähes aina, ja saa vielä hiukan salpeetarirahaa kaupan päälle, eli 54 € ! 8)
-SS-
-
Tätä tässä on odotettu ainakin kymmenen vuotta, jos tosiaan noin on. Viljelykierto kunniaan.
-
OK taulukoita siis luetaan siten, että satotasokorjaus tehdään parhaimman satotasokorjauksen antavan lohkolla joskus kasvaneen viljelykasvin mukaan ! Eli sen mukaan, mitä joskus on kasvanut, vaikka ei olisi ikinä ollut kevätvehnää, voidaan käyttää vaikka joskus viljellyn kevätrypsin korjauksta, jos siitä saa isomman satotasokorjauksen. Ja uuden kesän kevtvehnän lannoitukseen sitten +50 kg melko helposti.
:D :D :D
Kylläpä nyt on optimismia ilmassa, nitraattidirektiivi paukkuu siis lähes aina, ja saa vielä hiukan salpeetarirahaa kaupan päälle, eli 54 € ! 8)
-SS-
??
Lähes noinhan se menee, viiden vuoden periodilla saa sen parhaan,todistetun sadon mukaan lannoittaa. Aiemmassa systeemissä piti olla sitä samaa kasvia, mistä sato on saatu eli viiden vuoden viljelykierrolla per kasvi ei saanut satotasokorjausta käyttää milloinkaan kun viiden vuoden päästä vasta samaa kasvia. Nyt kun saa eka vuonna vaikka ohrasta kuuden ja puolen tonnin sadon, saa samalla taulukon korjauksella lannoittaa muitakin kasveja. Lannoiterajat toki vaihtelee kasvin mukaan, samoin ne korkeimpaan korjaukseen oikeuttavat sadot.
Jollei se näin mee, niin kuinka sitten? Piti käydä kaivamassa lehtipinoa, perjantain maastullishan nuo taulukot oli erittäin selkeästi. Jotain en ilmeisesti ymmärrä?
Edellinen systeemi oli täysi susi, suosi monokulttuuria viljelyssä, tää uusi ymmärtää jo viljelykiertoakin.
-
Joko porukat vihdoin tajuaa, että kun on realistinen mahdollisuus tavoitella isoja satoja, niin kannattaa unohtaa kerääjäkasvien kanssa piipertäminen.
-
tarviiko sato saada lohkolta itse vai voiko uusilla vuokramailla pyytää isännältä paperin jossa kertoo saaneensa kuus ja puoltonnia joka lohkolta? ku nyt on ollu hyviä viljavuosia ni hyvinki mahdollista..
jaa ei jos on rapsilta ollu kova sato ni sekin huomioidaan vaikka viljaa seuraavana vuonna. oliskos noin.. karjanlannanpoikkeudessa ei muistaakseni ole satotasokorjauksia. tappikorjauksella siis pääsee melko lähelle lantapoikkeuslukemia.
-
Onko tarkastuksissa koskaan pyydetty mitenkään todistamaan että on oikeasti saavutettu se sato, mikä lohkokortteihin on merkitty? Onko pyydetty esim.viljanmyyntikuitteja tms. dokumenttia, mistä käy todellinen saavutettu satotaso ilmi?
Nythän jos ei tarvi mitenkään käytännössä todistaa, voi lohkotietoihin satuilla mitä satomääriä vaan.
-
Pitävä ennakkopäätös täytyisi saada. MMM:n asetusluonnoksessa on mainittu:
"Satotasokorjaus ei ole kasvikohtainen vaan lohkokohtainen."
Tähän perustunee satotasokorjauksen perusteen irrottaminen viljeltävästä kasvista.
-SS-
-
Onko tarkastuksissa koskaan pyydetty mitenkään todistamaan että on oikeasti saavutettu se sato, mikä lohkokortteihin on merkitty? Onko pyydetty esim.viljanmyyntikuitteja tms. dokumenttia, mistä käy todellinen saavutettu satotaso ilmi?
Nythän jos ei tarvi mitenkään käytännössä todistaa, voi lohkotietoihin satuilla mitä satomääriä vaan.
Tuo on täysin omasta arvomaailmasta kiinni, tosiaan.
-SS-
-
voiko näyttää vanhoja käytännön maamiehiä :-\
miten tarkastaja pysyy selvillä jos esim. meikäläinen on parhaina vuosina ostanu pystyyn viljaa saman verran mitä oma viljelty ala on? tarviiko niistä puhua mitään. myytyjä kiloja 11800 kg/ha ;D on siinä tarkastajalla ihmettelemistä.
-
voiko näyttää vanhoja käytännön maamiehiä :-\
miten tarkastaja pysyy selvillä jos esim. meikäläinen on parhaina vuosina ostanu pystyyn viljaa saman verran mitä oma viljelty ala on? tarviiko niistä puhua mitään. myytyjä kiloja 11800 kg/ha ;D on siinä tarkastajalla ihmettelemistä.
Näin on, jos todisteellisia sadonkäyttötiedostoja pitää ruveta näyttämään, pitänee viljaa ruveta keräilemään esim. bulvaanien avulla, mutta tietenkin on eloonjäämistaistelun omaisesti jokaisella muullakin viljelijällä lähialueella tarvis turvottaa satoansa.
Kuittitehtailun alkamista ennustaen.
-SS-
-
Näyttää siltä, että tuo jopa 170 kg liukoista typpeä on mahdollista KAIKILLE kasvilajeille, joka tilanteessa, eli vain starttifosforit pitää hankkia ns. pimeästi.
Runsasmultaisuudesta ei pääsekään eroon vielä 2015, mutta toivotaan, että 2016 olisi opittuna oikea näytteenottotapa. Toivottavasti koulutustilaisuuksissa myös kerrotaan, että "koko ruokamultakerros" tarkoittaa 18 cm alapuolelta.
-SS-
-
Siis ristiinmyynti on helpoin tapa saada viljasatokuitteja aikaiseksi. Pitää kuitenkin olla naapurustossa halua vetää yhtä köyttä tässä asiassa.
-SS-
-
Joko porukat vihdoin tajuaa, että kun on realistinen mahdollisuus tavoitella isoja satoja, niin kannattaa unohtaa kerääjäkasvien kanssa piipertäminen.
Joo jokainen kerääjäkasvin vähentämä puoli tonnia vähentää mahdollisuutta saada satotasokorjaukset tappiin. Ja vähennys voi olla siis noin 10-15% sadosta, suurimmista eniten.
Fosforikorjauksia tarvitaan, se +3 antaa edes starttilannokselle tilaa. Jospa joutuukin päättämään, kumpaa laittaa laatikkoon, starttilannosta vai heinänsiementä, tough call.
-SS-
-
Siis ristiinmyynti on helpoin tapa saada viljasatokuitteja aikaiseksi. Pitää kuitenkin olla naapurustossa halua vetää yhtä köyttä tässä asiassa.
-SS-
Kuka sen tietää sitten kuinka paljon on lehmälle kauroja syöttänyt? Jos kerran lanta-analyysin mukaan ammu voi paskoa enemmän kuin se syö niin kai se toisinkin päin toimii?
-
Siis ristiinmyynti on helpoin tapa saada viljasatokuitteja aikaiseksi. Pitää kuitenkin olla naapurustossa halua vetää yhtä köyttä tässä asiassa.
-SS-
Kuka sen tietää sitten kuinka paljon on lehmälle kauroja syöttänyt? Jos kerran lanta-analyysin mukaan ammu voi paskoa enemmän kuin se syö niin kai se toisinkin päin toimii?
Karjatiloilla ei liene mitään ongelmaa turvottaa satokirjanpitoa.
-SS-
-
Apusäilismiehet, huomio !
Varmistakaa, ennen kuin kierrätte lannoitusruuvin täysin auki, että asetus 75/00
Pvm 21.6.2000 Dnro 2342/00/2000 on kumottu. Vielä se ei näytä olevan. Siellä mainitaan 12§:ssa , että säilörehunurmen korjuuta ei olisi maahan tai kompostiksi niitto.
Asetus 4/2015 kylläkin toteaa, että
"Viljelijän on toimittava niin, että korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista. Jos maatalousmaalta ei korjata satoa, maatalousmaan tuottamasta kasvustosta on tarvittaessa huolehdittava niin, että maatalousmaalle on myös seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato. "
Eli apusäilikset murskataan peltoon, ne ovatkin tosiasiallisia viherlannoitusnurmia, joita saa lannoittaa 240 kg/ha typellä, kirjallisesti.
-SS-
-
Apusäilismiehet, huomio !
Varmistakaa, ennen kuin kierrätte lannoitusruuvin täysin auki, että asetus 75/00
Pvm 21.6.2000 Dnro 2342/00/2000 on kumottu. Vielä se ei näytä olevan. Siellä mainitaan 12§:ssa , että säilörehunurmen korjuuta ei olisi maahan tai kompostiksi niitto.
Asetus 4/2015 kylläkin toteaa, että
"Viljelijän on toimittava niin, että korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista. Jos maatalousmaalta ei korjata satoa, maatalousmaan tuottamasta kasvustosta on tarvittaessa huolehdittava niin, että maatalousmaalle on myös seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato. "
Eli apusäilikset murskataan peltoon, ne ovatkin tosiasiallisia viherlannoitusnurmia, joita saa lannoittaa 240 kg/ha typellä, kirjallisesti.
-SS-
;D
-
Onko tarkastuksissa koskaan pyydetty mitenkään todistamaan että on oikeasti saavutettu se sato, mikä lohkokortteihin on merkitty? Onko pyydetty esim.viljanmyyntikuitteja tms. dokumenttia, mistä käy todellinen saavutettu satotaso ilmi?
Nythän jos ei tarvi mitenkään käytännössä todistaa, voi lohkotietoihin satuilla mitä satomääriä vaan.
Avaamasi niksipirkka-juonne dokumentointien manipulointimahdollisuudesta lensi kuin leppäkeihäs bittien taivaaseen. Eli nyt sun on löysättävä kaasukahvaa, ettei mopo keuli enää lisää.
Eli tästä ei yksinkertaisesti saa puhua, tätä konstiryhmää eivät varmaankaan saa käyttää kuin ne, joilla on ELY-keskukseen tai valvontoihin suora linja, puolison tai velmiehen osalta - tai vävymiehen ...
-SS-
-
Juu, ei sopinu pirtaan ;D
Toki, kun näistä kovin avoimesti puhellaan niin seuraus on valvontojen kiristäminen niihin myyntikuittiihin, päivämäärällä varustettujen videotallenteiden lannoitustilanteesta pakollisuuteen ja 100 virkamiehen palkkaamiseen maanäytteiden kairaajaksi.
-
Juu, ei sopinu pirtaan ;D
Toki, kun näistä kovin avoimesti puhellaan niin seuraus on valvontojen kiristäminen niihin myyntikuittiihin, päivämäärällä varustettujen videotallenteiden lannoitustilanteesta pakollisuuteen ja 100 virkamiehen palkkaamiseen maanäytteiden kairaajaksi.
;D ;D
Totuus ei ole tuolla ulkona vaan Agronetissä.... ;D
-
Onko tarkastuksissa koskaan pyydetty mitenkään todistamaan että on oikeasti saavutettu se sato, mikä lohkokortteihin on merkitty? Onko pyydetty esim.viljanmyyntikuitteja tms. dokumenttia, mistä käy todellinen saavutettu satotaso ilmi?
Nythän jos ei tarvi mitenkään käytännössä todistaa, voi lohkotietoihin satuilla mitä satomääriä vaan.
Avaamasi niksipirkka-juonne dokumentointien manipulointimahdollisuudesta lensi kuin leppäkeihäs bittien taivaaseen. Eli nyt sun on löysättävä kaasukahvaa, ettei mopo keuli enää lisää.
Eli tästä ei yksinkertaisesti saa puhua, tätä konstiryhmää eivät varmaankaan saa käyttää kuin ne, joilla on ELY-keskukseen tai valvontoihin suora linja, puolison tai velmiehen osalta - tai vävymiehen ...
-SS-
Kyllä minä ihan oma-aloitteisesti poistin sen ketjun, ajattelin sen herättävän liikaa pahennusta yleisessä mielipiteessä.
-
Onko tarkastuksissa koskaan pyydetty mitenkään todistamaan että on oikeasti saavutettu se sato, mikä lohkokortteihin on merkitty? Onko pyydetty esim.viljanmyyntikuitteja tms. dokumenttia, mistä käy todellinen saavutettu satotaso ilmi?
Nythän jos ei tarvi mitenkään käytännössä todistaa, voi lohkotietoihin satuilla mitä satomääriä vaan.
Avaamasi niksipirkka-juonne dokumentointien manipulointimahdollisuudesta lensi kuin leppäkeihäs bittien taivaaseen. Eli nyt sun on löysättävä kaasukahvaa, ettei mopo keuli enää lisää.
Eli tästä ei yksinkertaisesti saa puhua, tätä konstiryhmää eivät varmaankaan saa käyttää kuin ne, joilla on ELY-keskukseen tai valvontoihin suora linja, puolison tai velmiehen osalta - tai vävymiehen ...
-SS-
Kyllä minä ihan oma-aloitteisesti poistin sen ketjun, ajattelin sen herättävän liikaa pahennusta yleisessä mielipiteessä.
Jaa-a...olisi varmaan löytynyt hetken päästä sylttytehdas itsessään....no anyway, kai
se on uskottava, että näennäiskerääjäkasveissa piilee Suomen maanviljelyksen tulevaisuus 8)
Et sieltä se puuttuva 200 kg salpeetaria tursuaa, raiheinän juuresta.
-SS-
-
Onko tarkastuksissa koskaan pyydetty mitenkään todistamaan että on oikeasti saavutettu se sato, mikä lohkokortteihin on merkitty? Onko pyydetty esim.viljanmyyntikuitteja tms. dokumenttia, mistä käy todellinen saavutettu satotaso ilmi?
Nythän jos ei tarvi mitenkään käytännössä todistaa, voi lohkotietoihin satuilla mitä satomääriä vaan.
Avaamasi niksipirkka-juonne dokumentointien manipulointimahdollisuudesta lensi kuin leppäkeihäs bittien taivaaseen. Eli nyt sun on löysättävä kaasukahvaa, ettei mopo keuli enää lisää.
Eli tästä ei yksinkertaisesti saa puhua, tätä konstiryhmää eivät varmaankaan saa käyttää kuin ne, joilla on ELY-keskukseen tai valvontoihin suora linja, puolison tai velmiehen osalta - tai vävymiehen ...
-SS-
Kyllä minä ihan oma-aloitteisesti poistin sen ketjun, ajattelin sen herättävän liikaa pahennusta yleisessä mielipiteessä.
Jaa-a...olisi varmaan löytynyt hetken päästä sylttytehdas itsessään....no anyway, kai
se on uskottava, että näennäiskerääjäkasveissa piilee Suomen maanviljelyksen tulevaisuus 8)
Et sieltä se puuttuva 200 kg salpeetaria tursuaa, raiheinän juuresta.
-SS-
Syy tuon sittemmin poistamani ketjun avaamiseen oli puhdas ilkikurisuus ja sarkasmi, sillä onhan noita vilunkivinkkejä jaeltu eri nimimerkkien toimesta pitkän aikaa hajalevityksenä eri ketjuissa, myös nimimerkki SS:n toimesta. Tietysti ketju olisi helpottanut valvovien viranomasten seurantaa, mitä viljelijöiden mielessä liikkuu.
-
Onko tarkastuksissa koskaan pyydetty mitenkään todistamaan että on oikeasti saavutettu se sato, mikä lohkokortteihin on merkitty? Onko pyydetty esim.viljanmyyntikuitteja tms. dokumenttia, mistä käy todellinen saavutettu satotaso ilmi?
Nythän jos ei tarvi mitenkään käytännössä todistaa, voi lohkotietoihin satuilla mitä satomääriä vaan.
Avaamasi niksipirkka-juonne dokumentointien manipulointimahdollisuudesta lensi kuin leppäkeihäs bittien taivaaseen. Eli nyt sun on löysättävä kaasukahvaa, ettei mopo keuli enää lisää.
Eli tästä ei yksinkertaisesti saa puhua, tätä konstiryhmää eivät varmaankaan saa käyttää kuin ne, joilla on ELY-keskukseen tai valvontoihin suora linja, puolison tai velmiehen osalta - tai vävymiehen ...
-SS-
Kyllä minä ihan oma-aloitteisesti poistin sen ketjun, ajattelin sen herättävän liikaa pahennusta yleisessä mielipiteessä.
Jaa-a...olisi varmaan löytynyt hetken päästä sylttytehdas itsessään....no anyway, kai
se on uskottava, että näennäiskerääjäkasveissa piilee Suomen maanviljelyksen tulevaisuus 8)
Et sieltä se puuttuva 200 kg salpeetaria tursuaa, raiheinän juuresta.
-SS-
Syy tuon sittemmin poistamani ketjun avaamiseen oli puhdas ilkikurisuus ja sarkasmi, sillä onhan noita vilunkivinkkejä jaeltu eri nimimerkkien toimesta pitkän aikaa hajalevityksenä eri ketjuissa, myös nimimerkki SS:n toimesta. Tietysti ketju olisi helpottanut valvovien viranomasten seurantaa, mitä viljelijöiden mielessä liikkuu.
Juu aina tässä voi tehdä halla-ahot ja todeta, et huumorilla, huumorilla vaan sen kirjoitin, jos maa alkaa polttaa.
-SS-
-
Mitä nyt on poistettu???
-
Mitä nyt on poistettu???
Älä huoli, sä tiedät jo kikat. Me muut melkeen alettiin niitä
tuonne keräämään, ja tuli pelko, et entäs jos valvoja
lukeekin sen ja laittaa ruutupaperiin tarkistuskohteet sopevasti,
tarkemmalla seulalla.
-SS-
-
Mitä nyt on poistettu???
Älä huoli, sä tiedät jo kikat. Me muut melkeen alettiin niitä
tuonne keräämään, ja tuli pelko, et entäs jos valvoja
lukeekin sen ja laittaa ruutupaperiin tarkistuskohteet sopevasti,
tarkemmalla seulalla.
-SS-
Ei kai ne tarkastajat mut muu massa joka tätä saittia lukee... ;D
-
Voi teittiä, heti miettimässsä konnuuksia. Satotiedothan on
kirjattu lohkokortteihin. Helpoista jutuista ei pidä itse tehdä
vaikeita, nääs. :)
-
Voi teittiä, heti miettimässsä konnuuksia. Satotiedothan on
kirjattu lohkokortteihin. Helpoista jutuista ei pidä itse tehdä
vaikeita, nääs. :)
Nii satotasojen osalta parilohkokäsittely antaa jo muutaman vuoden
kuluessa satotasokorjaukset koko tilalle, jos uudet satotasokorjauksen
perusteet ovat todellakin voimassa.
Idea on , että aina kaksi suunnilleen samanlaista ja saman kasvin lohkoa, joista
sato saadaan lähinnä toisesta, toinen kasvoi vähän huonommin sitten.
(http://www.viistonninen.com/muut/satotasot.jpg)
8)
-SS-
-
helevatinko järkeä tuossa on jos viidentenä vuonna saa sit lannottaa. mää ajattelin jo 2015 laittaa viisarin tappiin kaikilla lohkoilla ;D
-
helevatinko järkeä tuossa on jos viidentenä vuonna saa sit lannottaa. mää ajattelin jo 2015 laittaa viisarin tappiin kaikilla lohkoilla ;D
Jaaha harkinta on päivänmittaan tuottanut tulosta. ;)
-
helevatinko järkeä tuossa on jos viidentenä vuonna saa sit lannottaa. mää ajattelin jo 2015 laittaa viisarin tappiin kaikilla lohkoilla ;D
No joo siis toi vihreä tarkoittaa et lannoitusmahdollisuus on jo tapissa 1. vuoden jälkeen aivan nollatilanteestakin on lähes puolet lohkoista vihreänä 2. vuonna; sitten seuraavana vuonna toinen puoli myös, lukuunottamatta EFA viherkesantoalaa.
Tietty jos on käyttänyt tätä menetelmää jo 2007 alkaen niin ei muuta kuin lannoitetta lisään.
-SS-
-
Hyvin tuntuu lannoitekauppa käyvän... Kuun vaihteessa tilattu ja tänään iltapäivällä toimitus eli reilu viikko.. ::)
-
Hyvin tuntuu lannoitekauppa käyvän... Kuun vaihteessa tilattu ja tänään iltapäivällä toimitus eli reilu viikko.. ::)
Marras-Joulukuulla tilattu eikä mitään havaintoa lannoista... Maksettukin jo viime vuonna, joten suotavaa että tulevat ajallaan, mitä en epäile lainkaan. Toivottavasti eivät sentään huomenna tuu, piha peilijäällä kunnes parin päivän päästä olisi sula.
-
Hyvin tuntuu lannoitekauppa käyvän... Kuun vaihteessa tilattu ja tänään iltapäivällä toimitus eli reilu viikko.. ::)
Marras-Joulukuulla tilattu eikä mitään havaintoa lannoista... Maksettukin jo viime vuonna, joten suotavaa että tulevat ajallaan, mitä en epäile lainkaan. Toivottavasti eivät sentään huomenna tuu, piha peilijäällä kunnes parin päivän päästä olisi sula.
Mää en voi tilata kun en saa agrirahaa... :'( :'(
-
Hyvin tuntuu lannoitekauppa käyvän... Kuun vaihteessa tilattu ja tänään iltapäivällä toimitus eli reilu viikko.. ::)
Marras-Joulukuulla tilattu eikä mitään havaintoa lannoista... Maksettukin jo viime vuonna, joten suotavaa että tulevat ajallaan, mitä en epäile lainkaan. Toivottavasti eivät sentään huomenna tuu, piha peilijäällä kunnes parin päivän päästä olisi sula.
Mää en voi tilata kun en saa agrirahaa... :'( :'(
Mää ilmottautusin luomukurssille, jännittää!
-
Hyvin tuntuu lannoitekauppa käyvän... Kuun vaihteessa tilattu ja tänään iltapäivällä toimitus eli reilu viikko.. ::)
Marras-Joulukuulla tilattu eikä mitään havaintoa lannoista... Maksettukin jo viime vuonna, joten suotavaa että tulevat ajallaan, mitä en epäile lainkaan. Toivottavasti eivät sentään huomenna tuu, piha peilijäällä kunnes parin päivän päästä olisi sula.
Mää en voi tilata kun en saa agrirahaa... :'( :'(
Mää ilmottautusin luomukurssille, jännittää!
Paskaa ja siementä sitten maltilla, toveri Tissi. :)
-
Hyvin tuntuu lannoitekauppa käyvän... Kuun vaihteessa tilattu ja tänään iltapäivällä toimitus eli reilu viikko.. ::)
Marras-Joulukuulla tilattu eikä mitään havaintoa lannoista... Maksettukin jo viime vuonna, joten suotavaa että tulevat ajallaan, mitä en epäile lainkaan. Toivottavasti eivät sentään huomenna tuu, piha peilijäällä kunnes parin päivän päästä olisi sula.
Mää en voi tilata kun en saa agrirahaa... :'( :'(
Mää ilmottautusin luomukurssille, jännittää!
Paskaa ja siementä sitten maltilla, toveri Tissi. :)
Ei tässä vielä tiedä. 50/50. Luomuoppejahan voi hyödyntää normaalissakin viljelyssä.😊
-
Hyvin tuntuu lannoitekauppa käyvän... Kuun vaihteessa tilattu ja tänään iltapäivällä toimitus eli reilu viikko.. ::)
Marras-Joulukuulla tilattu eikä mitään havaintoa lannoista... Maksettukin jo viime vuonna, joten suotavaa että tulevat ajallaan, mitä en epäile lainkaan. Toivottavasti eivät sentään huomenna tuu, piha peilijäällä kunnes parin päivän päästä olisi sula.
Mää en voi tilata kun en saa agrirahaa... :'( :'(
Mää ilmottautusin luomukurssille, jännittää!
Paskaa ja siementä sitten maltilla, toveri Tissi. :)
Ei tässä vielä tiedä. 50/50. Luomuoppejahan voi hyödyntää normaalissakin viljelyssä.😊
Antaisin ääneni tuolle oppien soveltamiselle tavanomaiseen enemmin kuin totalitääriselle mykoritsamytologialle.
-
Hyvin tuntuu lannoitekauppa käyvän... Kuun vaihteessa tilattu ja tänään iltapäivällä toimitus eli reilu viikko.. ::)
Marras-Joulukuulla tilattu eikä mitään havaintoa lannoista... Maksettukin jo viime vuonna, joten suotavaa että tulevat ajallaan, mitä en epäile lainkaan. Toivottavasti eivät sentään huomenna tuu, piha peilijäällä kunnes parin päivän päästä olisi sula.
Mää en voi tilata kun en saa agrirahaa... :'( :'(
Mää ilmottautusin luomukurssille, jännittää!
Paskaa ja siementä sitten maltilla, toveri Tissi. :)
Ei tässä vielä tiedä. 50/50. Luomuoppejahan voi hyödyntää normaalissakin viljelyssä.😊
Antaisin ääneni tuolle oppien soveltamiselle tavanomaiseen enemmin kuin totalitääriselle mykoritsamytologialle.
Kyl se karjatilalla ja puhtaasti nurmee viljellen ja varsinkin kun on 3ha/lehmä pitäs onnistua. Ainut, kun on tottunut siihen, että keväällä saa helposti nurmet kasvuun viskalla, niin nyt täytys laittaa ekaks kauhee lieteralli ja särkee tiet ja polkee pellot piloille. On siinä miinuksia. Plussaa olis luomutuki.
Miten se mahtas luomussa toimia, jos ei levittäs keväällä ollenkaan vaan kesällä ja syksyllä. Onko siellä ekaan satoon korjattavaa?
-
Hyvin tuntuu lannoitekauppa käyvän... Kuun vaihteessa tilattu ja tänään iltapäivällä toimitus eli reilu viikko.. ::)
Marras-Joulukuulla tilattu eikä mitään havaintoa lannoista... Maksettukin jo viime vuonna, joten suotavaa että tulevat ajallaan, mitä en epäile lainkaan. Toivottavasti eivät sentään huomenna tuu, piha peilijäällä kunnes parin päivän päästä olisi sula.
Mää en voi tilata kun en saa agrirahaa... :'( :'(
Mää ilmottautusin luomukurssille, jännittää!
Paskaa ja siementä sitten maltilla, toveri Tissi. :)
Ei tässä vielä tiedä. 50/50. Luomuoppejahan voi hyödyntää normaalissakin viljelyssä.😊
Antaisin ääneni tuolle oppien soveltamiselle tavanomaiseen enemmin kuin totalitääriselle mykoritsamytologialle.
Kyl se karjatilalla ja puhtaasti nurmee viljellen ja varsinkin kun on 3ha/lehmä pitäs onnistua. Ainut, kun on tottunut siihen, että keväällä saa helposti nurmet kasvuun viskalla, niin nyt täytys laittaa ekaks kauhee lieteralli ja särkee tiet ja polkee pellot piloille. On siinä miinuksia. Plussaa olis luomutuki.
Plussaa juuri on tuo luomutuki, ei tarvitse ympäristösitoumuksiin laittaa nimeä. 42 kuutiota lehmänlantaa peltoon että heilahtaa. 40 kg phosphoria. Eikä purista ollenkaan.
-SS-
-
Envorilta saa varmaan vaikka mitä :) http://yle.fi/aihe/mot
-
Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.
-
Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.
Pakkohan se on, kun viljelijät on jo ostaneet lannoitteet "edulliseen" kausihintaan ::)
-
Hyvin tuntuu lannoitekauppa käyvän... Kuun vaihteessa tilattu ja tänään iltapäivällä toimitus eli reilu viikko.. ::)
Marras-Joulukuulla tilattu eikä mitään havaintoa lannoista... Maksettukin jo viime vuonna, joten suotavaa että tulevat ajallaan, mitä en epäile lainkaan. Toivottavasti eivät sentään huomenna tuu, piha peilijäällä kunnes parin päivän päästä olisi sula.
Mää en voi tilata kun en saa agrirahaa... :'( :'(
Mää ilmottautusin luomukurssille, jännittää!
Paskaa ja siementä sitten maltilla, toveri Tissi. :)
Ei tässä vielä tiedä. 50/50. Luomuoppejahan voi hyödyntää normaalissakin viljelyssä.😊
Minut luomukurssi "potkaisi" luomun puolelle. Lähdin kurssille juuri ja vain sillä ajatuksella, että hyödyntäisin luomuoppeja tavanomaiseen viljelyyn. Ja kuukauden kuluttua jätin luomuhakemuksen... Hups.
No en kyllä ole katunut päivääkään.
-
Hyvin tuntuu lannoitekauppa käyvän... Kuun vaihteessa tilattu ja tänään iltapäivällä toimitus eli reilu viikko.. ::)
Marras-Joulukuulla tilattu eikä mitään havaintoa lannoista... Maksettukin jo viime vuonna, joten suotavaa että tulevat ajallaan, mitä en epäile lainkaan. Toivottavasti eivät sentään huomenna tuu, piha peilijäällä kunnes parin päivän päästä olisi sula.
Mää en vţoi tilata kun en saa agrirahaa... :'( :'(
Mää ilmottautusin luomukurssille, jännittää!
Paskaa ja siementä sitten maltilla, toveri Tissi. :)
Ei tässä vielä tiedä. 50/50. Luomuoppejahan voi hyödyntää normaalissakin viljelyssä.😊
Minut luomukurssi "potkaisi" luomun puolelle. Lähdin kurssille juuri ja vain sillä ajatuksella, että hyödyntäisin luomuoppeja tavanomaiseen viljelyyn. Ja kuukauden kuluttua jätin luomuhakemuksen... Hups.
No en kyllä ole katunut päivääkään.
Vaikka oliskin halua siirtyä luomuun, niin sille on yksi iso este: On paljon vuokrapeltoja, ja vuokraisännät sattuu olemaan noita vanhoja änkyröitä, eläkkeellä olevia kemikaaliviljelijöitä, jotka on sanonu että vuokrasoppari irtisanotaan yksipuolisesti, jos alat rikkaruohoja heidän pelloillaan viljelemään.
Miten yleisesti ottaen vuokranantajat on suhtautuneet heidän peltojensa siirtämisestä luomuun?
-
En näekään mitään muuta vaihtoehtoa kuin 100% luomubrändiin sitoutumisen tai vaihtoehtoisesti jäämisen joka vuosi satoa tuottamaan tavanomaisella viljelyllä. Välimuodot ovat yksinkertaisesti epäloogisia ja hölmöjä.
Maan rakenteen viljelyä tuetaan luomurahalla tavanomaista paremmin, ja mahdollinen satokasvi on monikertainen hinnaltaan brändin ansiosta. Luomulehteä (netistä) lukiessani muutaman kerran vilahti luomubrändin ristiriitaisuus: tukien ansiosta markkinahäiriöt eivät ehkä veisikään kokonaan kannattavuutta, mutta puheenvuoroissa kiitettiin juurikin luomutuotteiden markkinapuutetta, ja luomumuodin hidasta tunkeutumista viljelijöiden keskuuteen; juuri tämän takia hintataso on voinut nousta kannattavaksi, ja viesti oli selvä, nautitaan tästä niin kauan, kun tämä ei ole vallitseva viljelytapa.
Jos suuret alat jatkavat siirtymistään luomuviherryttämiseen, tulee markkinoille myös suuria määriä luomutuotteita, kuten luomuruista, josta taannoin olikin melkoisesti ylituotantoa. Itse en ole vielä valmis luomusopimukseen, koska lähimmät luomutilat ovat eläintiloja, nekin alun 50 km päässä, ja näillä viljely on selvästi kokopäiväistä, ja vaatii suuret alat "latautumaan". Kun ei ole eläimiä enää, eikä suurta alaa. Niin no thanks.
Ja varsinkin jo 80-luvulta seurattuna näkyy, että pahimmillaan luomu voi olla sitä, että maa köyhtyy ja multa häviää, vaikka samalla kylällä on toinen, todellinen ammattilainen, jolla onnistuu lähes kaikki, on siinä kyllä umpeenkasvaneen lähijärven pohjasta nostettu fosforimuta yhtenä tekijänä onnistumisessa.
-SS-
-
Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.
Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?
-
En näekään mitään muuta vaihtoehtoa kuin 100% luomubrändiin sitoutumisen tai vaihtoehtoisesti jäämisen joka vuosi satoa tuottamaan tavanomaisella viljelyllä. Välimuodot ovat yksinkertaisesti epäloogisia ja hölmöjä.
Maan rakenteen viljelyä tuetaan luomurahalla tavanomaista paremmin, ja mahdollinen satokasvi on monikertainen hinnaltaan brändin ansiosta. Luomulehteä (netistä) lukiessani muutaman kerran vilahti luomubrändin ristiriitaisuus: tukien ansiosta markkinahäiriöt eivät ehkä veisikään kokonaan kannattavuutta, mutta puheenvuoroissa kiitettiin juurikin luomutuotteiden markkinapuutetta, ja luomumuodin hidasta tunkeutumista viljeliojöiden keskuuteen; juuri tämän takia hintataso on voinut nousta kannattavaksi, ja viesti oli selvä, nautitaan tästä niin kauan, kun tämä ei ole vallitseva viljelytapa.
Jos suuret alat jatkavat siirtymistään luomuviherryttämiseen, tulee markkinoille myös suuria määriä luomutuotteita, kuten luomuruista, josta taannoin olikin melkoisesti ylituotantoa. Itse en ole vielä valmis luomusopimukseen, koska lähimmät luomutilat ovat eläintiloja, nekin alun 50 km päässä, ja näillä viljely on selvästi kokopäiväisdtä, ja vaatii suuret alat "latautumaan". Kun ei ole eläimiä enää, eikä suurta alaa. Niin no thanks.
-SS-
Hyvä pointti tuo, että luomutuotannon suosion kasvu ainakin teoriassa heikentää kannattavuutta, jos ja kun syntyy ylituotantoa. Kuinka paljon oikeasti mahtuu jotain luomukauraa markkinoille, vastaukset tähän kysymykseen vaihtelee vastaajien intressien mukaan.
-
Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.
Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?
Softsalon ihmiset tällaista tuumas, kun kyselin että milloin uudet ravinnerajat päivittyy peltotukeen.
-
En näekään mitään muuta vaihtoehtoa kuin 100% luomubrändiin sitoutumisen tai vaihtoehtoisesti jäämisen joka vuosi satoa tuottamaan tavanomaisella viljelyllä. Välimuodot ovat yksinkertaisesti epäloogisia ja hölmöjä.
Maan rakenteen viljelyä tuetaan luomurahalla tavanomaista paremmin, ja mahdollinen satokasvi on monikertainen hinnaltaan brändin ansiosta. Luomulehteä (netistä) lukiessani muutaman kerran vilahti luomubrändin ristiriitaisuus: tukien ansiosta markkinahäiriöt eivät ehkä veisikään kokonaan kannattavuutta, mutta puheenvuoroissa kiitettiin juurikin luomutuotteiden markkinapuutetta, ja luomumuodin hidasta tunkeutumista viljeliojöiden keskuuteen; juuri tämän takia hintataso on voinut nousta kannattavaksi, ja viesti oli selvä, nautitaan tästä niin kauan, kun tämä ei ole vallitseva viljelytapa.
Jos suuret alat jatkavat siirtymistään luomuviherryttämiseen, tulee markkinoille myös suuria määriä luomutuotteita, kuten luomuruista, josta taannoin olikin melkoisesti ylituotantoa. Itse en ole vielä valmis luomusopimukseen, koska lähimmät luomutilat ovat eläintiloja, nekin alun 50 km päässä, ja näillä viljely on selvästi kokopäiväisdtä, ja vaatii suuret alat "latautumaan". Kun ei ole eläimiä enää, eikä suurta alaa. Niin no thanks.
-SS-
Hyvä pointti tuo, että luomutuotannon suosion kasvu ainakin teoriassa heikentää kannattavuutta, jos ja kun syntyy ylituotantoa. Kuinka paljon oikeasti mahtuu jotain luomukauraa markkinoille, vastaukset tähän kysymykseen vaihtelee vastaajien intressien mukaan.
Eihän tuota tarvitse miettiä, jos luomuala kasvaa enemmistöalaksi, on se kokonaiskustannukseltaan julkiselle vallalle lisänettomeno. Eli vähintään luomutuen pitää laskea tavanomaisen viljelyn perustasoon. En usko, että on poliittista halua alkaa hyvinkin hämärien luontoperusteiden avulla selvittämään, että se nyt on vaan kalliimpaa viljellä luomussa, kun luomuleipä on tuplahintainen kaupassakin ?
-SS-
-
Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.
Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?
Softsalon ihmiset tällaista tuumas, kun kyselin että milloin uudet ravinnerajat päivittyy peltotukeen.
Jaa? Kyl WebWisu päivitti uudet taulukot itteensä viikko sitten.
Kovin oli punasta noi fosforit, aiheutti melkosen jako-operaation niille "paperilevityksille"... ;D
-
Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.
Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?
Softsalon ihmiset tällaista tuumas, kun kyselin että milloin uudet ravinnerajat päivittyy peltotukeen.
Aikasta outoa, kun ei kai tuo nyt ohjelman valmistajalta ole mikään ongelma lyödä uusia taulukoita sisään. Ellei heillä ole sitten oikeasti jotain vuodettua tietoa, että vanhoilla mentäisiin. Niin kuin SKN jo mainitsi niin wisuun on päivitetty. Jos kerran vanhoilla mennään niin lykätäänkö wisuun uusi päivitys jolla taulukot vaihdetaan takaisin vanhoiksi?? ;D
-
Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.
Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?
Softsalon ihmiset tällaista tuumas, kun kyselin että milloin uudet ravinnerajat päivittyy peltotukeen.
Mihin niitä tarvitaan ? Siellä on ohjelman perustiedoissa rasti "ei sitoudu ympäristötukeen" Tai jotyain. Eli eiköhän se noin mene helpommin. Tukitapahtumista voi valita tilatuen LFA:n ja jonkin kolmannen, täydentää uuden perustuen, viherryttämisen ja LFA summat itse. Sen jälkeen suunnittelu ihan normaalisti.
-SS-
-
Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.
Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?
Softsalon ihmiset tällaista tuumas, kun kyselin että milloin uudet ravinnerajat päivittyy peltotukeen.
Mihin niitä tarvitaan ? Siellä on ohjelman perustiedoissa rasti "ei sitoudu ympäristötukeen" Tai jotyain. Eli eiköhän se noin mene helpommin. Tukitapahtumista voi valita tilatuen LFA:n ja jonkin kolmannen, täydentää uuden perustuen, viherryttämisen ja LFA summat itse. Sen jälkeen suunnittelu ihan normaalisti.
-SS-
Ymp.korvauksen ulkopuolelle jäävillekin jää muistiinpanovelvollisuus ainakin käytetyistä lannoitteista ja kasvinsuojelusta, ehkä jotain muuta vielä noiden lisäksi.
-
Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.
Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?
Softsalon ihmiset tällaista tuumas, kun kyselin että milloin uudet ravinnerajat päivittyy peltotukeen.
Mihin niitä tarvitaan ? Siellä on ohjelman perustiedoissa rasti "ei sitoudu ympäristötukeen" Tai jotyain. Eli eiköhän se noin mene helpommin. Tukitapahtumista voi valita tilatuen LFA:n ja jonkin kolmannen, täydentää uuden perustuen, viherryttämisen ja LFA summat itse. Sen jälkeen suunnittelu ihan normaalisti.
-SS-
Ymp.korvauksen ulkopuolelle jäävillekin jää muistiinpanovelvollisuus ainakin käytetyistä lannoitteista ja kasvinsuojelusta, ehkä jotain muuta vielä noiden lisäksi.
No tietty, ei se todellakaan estä peltotukea käyttämästä, en minä viidensadan ohjelmaa meinaa jättää hylyn haltuunkaan. Kaikki laitetaan, heinänlevitin on tilattu, kampi, sähkö ja heinänsiemenlaatikko kylvökoneeseen.
Ei ole ongelma Softsalon päivitykset, koska sinne voi laittaa omat lannoiterajat. Ei minulla muutenkaan muutu lannoitus monessakaan paikassa, muutamaan kohtaan tulee enemmän fosforia kuin saisi laittaa uuden ymppisitoumuksen mukaan. Sitten jos kevätkesällä sataa yli 15 mm, laitan puoli tonnia salpietaria pintaan.
Herneenviljely on nyt vähä uutta, meillä oli aina kauran kanssa sekaisin, lajiteltiin herne erikseen kaurasta viljanlajittelijalla. Tai onko se nykyään jotakin muuta kuin ennen vanhaan.
-SS-
-
Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.
Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?
Softsalon ihmiset tällaista tuumas, kun kyselin että milloin uudet ravinnerajat päivittyy peltotukeen.
Mihin niitä tarvitaan ? Siellä on ohjelman perustiedoissa rasti "ei sitoudu ympäristötukeen" Tai jotyain. Eli eiköhän se noin mene helpommin. Tukitapahtumista voi valita tilatuen LFA:n ja jonkin kolmannen, täydentää uuden perustuen, viherryttämisen ja LFA summat itse. Sen jälkeen suunnittelu ihan normaalisti.
-SS-
Ymp.korvauksen ulkopuolelle jäävillekin jää muistiinpanovelvollisuus ainakin käytetyistä lannoitteista ja kasvinsuojelusta, ehkä jotain muuta vielä noiden lisäksi.
No tietty, ei se todellakaan estä peltotukea käyttämästä, en minä viidensadan ohjelmaa meinaa jättää hylyn haltuunkaan. Kaikki laitetaan, heinänlevitin on tilattu, kampi, sähkö ja heinänsiemenlaatikko kylvökoneeseen.
Ei ole ongelma Softsalon päivitykset, koska sinne voi laittaa omat lannoiterajat. Ei minulla muutenkaan muutu lannoitus monessakaan paikassa, muutamaan kohtaan tulee enemmän fosforia kuin saisi laittaa uuden ymppisitoumuksen mukaan. Sitten jos kevätkesällä sataa yli 15 mm, laitan puoli tonnia salpietaria pintaan.
Herneenviljely on nyt vähä uutta, meillä oli aina kauran kanssa sekaisin, lajiteltiin herne erikseen kaurasta viljanlajittelijalla. Tai onko se nykyään jotakin muuta kuin ennen vanhaan.
-SS-
Mää ainakin otan valkuaispalkkiot tukiautomaatista ulos.
-
Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.
Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?
Softsalon ihmiset tällaista tuumas, kun kyselin että milloin uudet ravinnerajat päivittyy peltotukeen.
Mihin niitä tarvitaan ? Siellä on ohjelman perustiedoissa rasti "ei sitoudu ympäristötukeen" Tai jotyain. Eli eiköhän se noin mene helpommin. Tukitapahtumista voi valita tilatuen LFA:n ja jonkin kolmannen, täydentää uuden perustuen, viherryttämisen ja LFA summat itse. Sen jälkeen suunnittelu ihan normaalisti.
-SS-
Ymp.korvauksen ulkopuolelle jäävillekin jää muistiinpanovelvollisuus ainakin käytetyistä lannoitteista ja kasvinsuojelusta, ehkä jotain muuta vielä noiden lisäksi.
No tietty, ei se todellakaan estä peltotukea käyttämästä, en minä viidensadan ohjelmaa meinaa jättää hylyn haltuunkaan. Kaikki laitetaan, heinänlevitin on tilattu, kampi, sähkö ja heinänsiemenlaatikko kylvökoneeseen.
Ei ole ongelma Softsalon päivitykset, koska sinne voi laittaa omat lannoiterajat. Ei minulla muutenkaan muutu lannoitus monessakaan paikassa, muutamaan kohtaan tulee enemmän fosforia kuin saisi laittaa uuden ymppisitoumuksen mukaan. Sitten jos kevätkesällä sataa yli 15 mm, laitan puoli tonnia salpietaria pintaan.
Herneenviljely on nyt vähä uutta, meillä oli aina kauran kanssa sekaisin, lajiteltiin herne erikseen kaurasta viljanlajittelijalla. Tai onko se nykyään jotakin muuta kuin ennen vanhaan.
-SS-
Mää ainakin otan valkuaispalkkiot tukiautomaatista ulos.
Käviskö herne tukiautomaatista? Typpeähän se ei paljon tarvi, jättäis
rikat ruiskuttamatta ja kun sadonkorjuuvelvoitetta ei ole, niin kyntäis syksyllä glyfokäsittelyn jälkeen maahan?
tai syysviljaa perään, tulisi typpeäkin sitte ilmaiseksi?
-
Käviskö herne tukiautomaatista? Typpeähän se ei paljon tarvi, jättäis
rikat ruiskuttamatta ja kun sadonkorjuuvelvoitetta ei ole, niin kyntäis syksyllä glyfokäsittelyn jälkeen maahan?
tai syysviljaa perään, tulisi typpeäkin sitte ilmaiseksi?
No sille saa valkuaiskasvi- ja kerääjäkasvituen. Syysvehnä ei juurikaan hyödy syksyllä irtoavasta typestä, melkein päin vastoin. Ruis pystyy paremmin hyödyntämään hallitsemattomasti vapautuvan orgaanisen typen.
Siemenkustannus pitää vertailla viherlannoitusnurmen kanssa, viherlannoitustuen suuruudesta riippuu, kannattaako silti pistää ruisvirnaa ennemminkin. Ohdake, juolavehnä ja valvatti kuulemma juhlivat puhdashernekasvustossa, jos ei sitten ala ruiskutetlla , sitten taas voi aluskasvi hävitä.
Kukaan ei ole vielä kertonut, miten EFA-kesannon herne saadaan lannoittaa/ruiskuttaa , ym. Ruokaherne on varmaankin sopimushommaa. Kylmäilmakuivurin olen perustanut mahdolliselle herneelle. Kuuilemma kuivaa sillä hyvin. Meillä aina seivästettiin ruokaherne, ja sitten puitiin erikseen seipäältä toiselle liikkuen. Hangolla syöttäen. Mut ei tainnu koskaan yli hehtaaria olla.
-SS-
-
TOS-hernettä. :-X
-
helevatinko järkeä tuossa on jos viidentenä vuonna saa sit lannottaa. mää ajattelin jo 2015 laittaa viisarin tappiin kaikilla lohkoilla ;D
No joo siis toi vihreä tarkoittaa et lannoitusmahdollisuus on jo tapissa 1. vuoden jälkeen aivan nollatilanteestakin on lähes puolet lohkoista vihreänä 2. vuonna; sitten seuraavana vuonna toinen puoli myös, lukuunottamatta EFA viherkesantoalaa.
Tietty jos on käyttänyt tätä menetelmää jo 2007 alkaen niin ei muuta kuin lannoitetta lisään.
-SS-
Meneekö tuo satotasokorjaus portaittain/ 500 kg/ ha vai onko liukuva.
Esim onko saavutettu sato 5850kg/ha 6t vai 5.5t satotavoite.
Voisin kokeilla Webwisulla itsekin mutta on niin hiiden hidas tuo pilvijuttu.
Olen myöskin aika laiska. 8)
-
TOS-hernettä. :-X
Juuri silmäilin TOS- siemenien itävyyksiä. Hyvin itää Karita-herne, 96%. TSP 310g, viime kesän kuivuus rokotti mukavasti. Kaikkiaan komeaa tavaraa ja noin 60 tonnia tuota jemmassa. Tuolla kylvän omat herneet jälleen kerran ja loput menee rehuksi tai kyyhkysten evääksi.
Herne on mukava kasvi lannoittaa , vähän typpeä ja sopivasti fosforia ja kalia. Ongelmat alkaa sitten puidesssa :)
Viime vuonna lakoprosentti oli ehkä 90, kerran on ollut noin puolet pystyssä, kun kuivaa hietikkoa osa. Nytkin pystyssä oli poutineet lohkon osat.
-
helevatinko järkeä tuossa on jos viidentenä vuonna saa sit lannottaa. mää ajattelin jo 2015 laittaa viisarin tappiin kaikilla lohkoilla ;D
No joo siis toi vihreä tarkoittaa et lannoitusmahdollisuus on jo tapissa 1. vuoden jälkeen aivan nollatilanteestakin on lähes puolet lohkoista vihreänä 2. vuonna; sitten seuraavana vuonna toinen puoli myös, lukuunottamatta EFA viherkesantoalaa.
Tietty jos on käyttänyt tätä menetelmää jo 2007 alkaen niin ei muuta kuin lannoitetta lisään.
-SS-
Meneekö tuo satotasokorjaus portaittain/ 500 kg/ ha vai onko liukuva.
Esim onko saavutettu sato 5850kg/ha 6t vai 5.5t satotavoite.
Voisin kokeilla Webwisulla itsekin mutta on niin hiiden hidas tuo pilvijuttu.
Olen myöskin aika laiska. 8)
Itseä ei kyllä hirveästi kiinnosta kuin nitraattiasetuksen tason, mutta korjaushan on
lineaarinen, mutta sitä ei ole tarkkaan kerrottu, saako satotasokorjausta jatkaa
loputtomiin, jos vaan satotasoa riittää ?
Lähde:
luonnos 12.1.2015 Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta
(http://www.viistonninen.com/muut/Satotasokorjaus1.jpg)
(http://www.viistonninen.com/muut/Satotasokorjaus2.jpg)
-SS-
-
Mitään ohjelmistojen nimiä mainitsematta ajattelin kuitenkin uudella ohjelmakaudella siirtyä excelin käyttöön viljelykirjanpidoissa.
Yksinkertaiseen viljanviljelyyn nuo kaupalliset ohjelmistot tuntuu ylimitoitetuilta ja joskus niiden toimintaa on vaikea ymmärtää.
Siispä, alkajaisiksi tein quick-and-dirty tyylisesti (en ole kovin sinut ton Excelin kanssa) NP-laskurin - pikakokeilulla tuntui toimivan sinnepäin.
Kasvivalikoima räätälöity omaan käyttöön vaikka toki muitakin kasveja on suht.koht helppo lisäillä taulukoihin.
Jostakin kumman syystä sisällytin lantapoikkeuksen käytön tähän versioon vaikkei se itselle käyttöön tulekaan
Valitse
- kasvilaji
- syötä satotavoite
- syötä viljavuusnäytteiden multavuus ja fosforiluokka, tässä mahdollisuus valita lantapoikkeus
- valitse viljavuusnäytteiden painotus, huolehdi, että yhteispainoksi tulee 100
Perävalotakuu.
Linkki https://drive.google.com/file/d/0B2rXlVyNssiQUmNrMHk0ZWtkWHM/view
Teen jonkun lannoitelaskurin tohon sitten lisäksi, sekä lisään perusmuistiinpanot - that's it.
-
Mitään ohjelmistojen nimiä mainitsematta ajattelin kuitenkin uudella ohjelmakaudella siirtyä excelin käyttöön viljelykirjanpidoissa.
Yksinkertaiseen viljanviljelyyn nuo kaupalliset ohjelmistot tuntuu ylimitoitetuilta ja joskus niiden toimintaa on vaikea ymmärtää.
Siispä, alkajaisiksi tein quick-and-dirty tyylisesti (en ole kovin sinut ton Excelin kanssa) NP-laskurin - pikakokeilulla tuntui toimivan sinnepäin.
Kasvivalikoima räätälöity omaan käyttöön vaikka toki muitakin kasveja on suht.koht helppo lisäillä taulukoihin.
Jostakin kumman syystä sisällytin lantapoikkeuksen käytön tähän versioon vaikkei se itselle käyttöön tulekaan
Valitse
- kasvilaji
- syötä satotavoite
- syötä viljavuusnäytteiden multavuus ja fosforiluokka, tässä mahdollisuus valita lantapoikkeus
- valitse viljavuusnäytteiden painotus, huolehdi, että yhteispainoksi tulee 100
Perävalotakuu.
Linkki https://drive.google.com/file/d/0B2rXlVyNssiQUmNrMHk0ZWtkWHM/view
Teen jonkun lannoitelaskurin tohon sitten lisäksi, sekä lisään perusmuistiinpanot - that's it.
Noin minäkin tein 18 vuotta. Epävarmuus vaan vaivasi ravinnetaseissa ym. että onko oikein.
Sitten ajoin läpi samoilla tiedoilla edelliset 5 vuotta Peltotukeen, ja antoihan se samat tulokset.
No nyt on varastonhallinta ja semmoinen kokonaisvaltainen viljelytietokanta, nyt tuntuu
jo Peltotuki hyvältä, ei liity tukiin millään tavalla, mutta antaa suunnitelmallisuutta kyllä toimintaan.
Viljelykierron hallinta ja viljelymallit, olkoon sitten kopioituna tai varsinaisena viljelymalli-toimintona,
ne eivät Peltotuessa toimi ilman pään halkeamista, jos sitten ei ole sitä ohjelmaa itse ohjelmoinut
tai jotain. Siis jos vaihtelee peräkkäiskäyttöaineita ja käyttää aktiivisesti viljelykiertoa
eri viljavuuden mailla, ei semmoista yhteistä tekijää löydy, joka toimisi yksinomaan
aina lohkolta toiselle.
Mutta kyllä mä yhtä viljelymallia alan rustaamaan, käytän sitten sille yhdelle ainoalla lohkolle
ja on kiva osata.
FYI. Käytin taas Webwisua pari elämäni turhinta tuntia, yritin tehdä yksinkertaisen
lannoitesuunnittelun, kun en ollut hallilla, jossa tää Peltotuki on, no, viljavuustutkimusten
kopiointi onnistui 4 näytteen perusteella, kuusi jäi jonnekin. Ei sitten niin millään löytynyt.
Viljavuustutkimus-kohta oli kyllä täynnä sekavaa sisennettyä sörsseliä, tutkimusnäytteen numerot
eivät täsmänneet, nimeä ei näkynyt, en muistanut, mikä koodi oli sitten minkäkin lohkon.
Kumma kun Peltotuessa vaan kerran niksautti, käytä tänä vuonna viime vuoden
tuloksia, Ei seonnut missään.
Peekele. Sitten se Webwisu ei antanut mitään edes kokeilla, jos ei ollut viljavuutta laitettu.
Laitettiin taas Webwisu pois. Palataan asiaan, jos haaksirikkoutuu läppärin kansa
autiolle saarelle, naputtelee sitä Webwisuakin ennen kuin tylsyyteen kuolee.
Tai ehkä ei kuitenkaan ....
-SS-
-
No enpäs ollut enää ajatellut koko Peltotukea - Peltotuki Micro versiota pääsisi testaamaan ekan vuoden kuluitta.
Niin, ton yhden ohjelman suhteen jaan mielipiteet, tartteis nähdä miten se on koodattu ennenkuin sitä yrittää edes käyttää....
Suurin osa ikkunoista täynnä jotain ihme höttöä ja olennaisen hahmottaminen vaikeaa, ja asiat pitää osata tehdä "oikein" - muuten olet suossa.
-
Tän webwisun tekijät on varmaankin uutta sukupolvea.
Kynällä ja paperilla tehdyt viljelysuunnitelmat ja lohko-
kortit aiheuttavat päänpyöritystä ja Kemiran lannoitetulkki
DOS- versio vetää jo hiljaiseksi. Täytyy vaan itse sopeutua
tähän pilvimaailmaan. Tähän ne menee kaikki. :'(
-
(http://i3.aijaa.com/t/00371/13722165.t.jpg) (http://aijaa.com/C12G5U)
;D