Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ostin muovisen pakin traktoriin ja siihen omat avaimet, koko pajaahan ei tarvitse mukana kuskata, vain ne välttämättömimmät millä voit tehdä säädöt mitkä tarvitsee avaimia ja pikku ruuvaukset et pääsee pellolta pois.
Pakki kulkee kaasun vieressä tai penkin takana, tarvittaessa mustekalalla kiinni ettei seilaa pitkin lattiaa.
Tekee sellaisen selviytymis pakkauksen mitä arvelee tarvitsevansa. kuormaliina ois joskus kätevä olla mukana myös kun repsahtaa vähän isommin jotain irti.
Näin juuri. Avaimiksi kelpaa aivan hyvin esim bilteman 10 vuoden takuulla olevat kamppeet jotka ei kuitenkaan ole niitä kaikkein paskimpia mutta ei niin kalliitakaan että harmittaisi jos sattuu koneen päälle unohtumaan ja peltoon tippumaan. Pajalla sitten ne paremmat työkalut ja niitä ei kuskailla mukana.
http://harvelit.proboards.com/thread/1663/uusi-sis-llysluetteloTuolta vaan ottamaan mallia ja tutkimaan mitä omista romuista saisi kasattua
Elikkä otsikon mukainen laite tartis löytää , vähän niin kuin keittiön hissilamppu mutta pidempi 3- 4 m säätöalue painon kesto jotain 10 – 20 kg, peittää myös saada lukittua tiettyyn korkeuteen.
Mitään elukkaa ei sitten ole tarkoitus naruun laittaa 
Olisiko näistä noihin spekseihin ?
http://www.vipstore.fi/flexi-classic-compact
Hakusanalla kevennin voisi alkaa googlesta löytymään
http://www.forsmw.com/1/fi/risuleikkuri/kaatopaeae-bc-18-risuleikkuri-uutuus.php
Onko tuosta kokemuksia.
Jokunen vuosi sitten oli halvin koura mitä tuossa kokoluokassa vastaan tuli ja semmonen tuli hankittuakin. Aluksi puutavarakuormaimessa ja myöhemmin kun hankin kaivinkoneen
tm niin ostin tuohon vielä senkin sovitteen. Ihan sopiva peli omiin pellonreunojen ja tienvarsien putsauksiin. Miksei sillä naapurillekin jotain tekisi mutta vakavasti otettavaan urakointiin hankkisin kyllä jonkun vielä paremman. Miinuksia tossa on että jos on liian hidas hydrauliikka, niin puut yrittää karata tolle puolelle missä on vaan toi yks käpälä. Kaksoiskäpälistä ylempi on ohuempi kuin alempi ja sen sain vähän mutkalle yhtä hankalaa pihapuuta terrorisoidessa. Mutta oikaisun jälkeen hitsasin vastaavan vahvikkeen siihen kuin tossa yksöiskäpälässä niin nyt on kestänyt. Välillä myös puut katkeili noitten käpälien yläpuolelta kun ne puristuivat tuota ylälevyn reunaa vasten mutta sekin oli helposti korjattavissa.
Mutta mitä jos kasvulohkojen raja ei sijaitsekaan samalla kohtaa maastossa ja kartalla? Esim. lohko on poikki siten että linja on kartalla ja maastossa eri kulmassa sivurajoihin nähden, mutta silti rajan molemmilla puolilla on oikea määrä alaa.
Tai esim pelto on mäkinen ja pinta kaareva. Ilmakuvassa näyttää suoralta mutta mäki toisella kasvulohkolla on eri kokoinen todellisuudessa. Mäki tai laakso tuottaa enemmän pinta-alaa kuin tasainen pelto.
Näin meitä mäkisten peltojen viljelijöitä huijataan. Ei saada tukea koko alalle vaan ainoastaan sille "tasaiselle" osuudelle. Joudutaan viljelemään loppuosaa ihan omalla kustannuksella.
En minäkään pidä missään arvossa tuollaisia tyyppejä, jotka jättäytyvät tien ulkopuolelle sen rakentamisvaiheessa mutta ovat myöhemmin sille tunkemassa.
Viis vuotta kesti peruskorjauksen jälkeen kun näitä halukkaita alkoi ilmaantua, remonttia suunniteltaessa kyllä kysyttiin halukkuutta tieosakkaaksi... 
Kai muistitte periä YksTL pykälän 24 mukaiset korvaukset mikäli otitte osakkaiksi?
Olen ylenpalttisen kauhian hämmästynyt jos kunta on tukenut m e t s ä tietä. Ja siitähän tässä on käsittääkseni kyse. Yleensä kunnat tukevat pysyvää asutusta palvelevia teitä ja tien varrella on oltava tietty minimimäärä asuttuja kiinteistöjä.
Eikös metsätien määritelmä ole että yksiköistä yli puolet tulee metsälöistä. Alkuperäisen viestin mukaan voisi hyvinkin olla tuettu tie, joissain kunnissa riittää esim. yksi pysyvä asunto johon matkaa vähintään 500 metriä. Aloittaja ei sen tarkemmin kertonut minkälaisesta tiestä on kyse, varsinkaan onko tie järjestäytynyt vai ei...
Jos rakennusintoa on, niin tässä olisi yksi vaihtoehto. Itse olen tuollaisia sääsuojia suunnitellut tekeväni mutta vielä en ole kerinnyt.
http://www.puuvenekorjaamo.net/projektit/vk.htm
Jos tie saa avustuksia, ei liikennettä voi kieltää, muuten voi. Ei osakkaalta käyttömaksu jonka oltava suuruusluokaltaan sama mitä tien osakas joutuisi vastaavasta liikenteestä maksamaan. Ylisuuren käyttömaksun periminen yksityistielain vastaista.
Asia ei nyt ole ihan noin yksinkertainen. Esim. jos metsätiehen on saatu Kemera-tukea joko rakentamiseen tai perusparannukseen ei tuo kieltopykälä ole voimassa vaan osakkaat voi päättää saako tietä käyttää samoin voivat määrätä käyttömaksun joka on kuutio perusteinen 2€/kiinto on hyvä ja vaatimus tienkunnon pysymisestä vähintään samana kuin ennen käyttöä.
Sosialismi ei kuulu metsätalouteenkaan! 
Tarkoitinkin tuossa pykälässä 96 mainittuja kunnossapitoavustuksia joita haetaan kunnalta vuosittain. Olisi kai pitänyt selittää tarkemmin eikä olettaa että joku vahingossa lukisi nuo lainkohdat jotka sen takia linkitin ettei tulisi epäselvyyttä sanamuodoista.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että jos ei osallistu tien kustannuksiin, ei sitä tarvikaan käyttää. Lakiteksti oli vaan "varoituksena" ettei tarvi sitten olla pahalla mielellä jos päättää vaatia jotain hullun suurta käyttökorvausta ja sitten siitä valitetaan ja häviää siinä jutussa. Entistä vihaisemmaksihan siinä vaan tulee. Yleensäkin helpompaa kun asioista sovitaan ja päätetään jokin tietty korvaus ja ehto että tie on vähintään siinä kunnossa kuin ennen ajoakin. Tuollaisella Mopomiehen "Rakenna oma ties, HOMO." asenteella asiat tuskin ainakaan helpottuu. Voisiko sitä olla itse se viisaampi eikä odotella että muut viisastuu?
Jos tie saa avustuksia, ei liikennettä voi kieltää, muuten voi. Ei osakkaalta käyttömaksu jonka oltava suuruusluokaltaan sama mitä tien osakas joutuisi vastaavasta liikenteestä maksamaan. Ylisuuren käyttömaksun periminen yksityistielain vastaista. Tietysti jos korvauksesta tehdään sopimus mihin tämä ei osakas suostuu niin sitten ok.
edit: Yksityistielaki kohdat 26, 80 ja 96
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358#L3P26
Korjaan. Siis raivion pitää olla rekisteröity pelloksi 1.1.2015.
Pystytkö sanomaan, mistä tietosi on peräisin?
Meille ainakin sanottiin että riittää että ens keväänä ilmoittaa tukihaun yhteydessä uutena lohkona
edit: Raivattu kyllä pitäisi olla tämän vuoden puolella
Miksei alveja voisi vaan maksaa kiltisti pois? Eihän se koskaan omaa rahaa ole ollutkaan, ainoastaan lainassa...
Itse olen harkinnut jonkun tälläisen windows pohjaisen tabletti-kannettava yhdistelmän hankkimista. Läppäri on monesti turhan kookas ottaa mukaan ja webbisurffailu menisi ilman näppäimistöäkin. Tarvittaessa sen saisi sitten kiinni mikäli tarvisi tehdä enemmän jotain kirjallisia juttuja. Mikäli jollakulla on kokemusta näistä niin mielellään kuulisin lisää.
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/23845/dtxhf/Asus-Transformer-Book-T200TA-11-6-Touch-Atom-Z3775-2Gt-64Gt
Mitä ittellä on kokemusta trukkilavahyllyistä ja niihin liittyvästä niin ne kannattaa asentaa irti seinästä niin että ainakin mahtuu kävellen ympäri ja alas kannattaa jättää tyhjää että menee käyttötavaraa alle. Itte nostelen tavarat raktorilla tai antilla kun sellaiset sattuu talossa olemaan.
Sitten ne lavahyllyt kannattaa laittaa oikeasti kunnon pohjille. Painopiste kun voi olla tosi korkealla ja painoakin tosi paljon niin on keskivertoa painavampi mälli kun pääsee kaatumaan koko hylly.
Pitäiskö hommata lisää? 
Lattia kyllä toimii alahyllynä, mutta mitä siellä seinän ja hyllyn välissä tekee?
Pitäähän sielläkin olla päistetie
