Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Muistelisin tässä jokin aika sitten jonkun kehuskelleen ,että ruohokin kasvaa yötä päivää.
Joo, se kyllä pitää paikkansa ja D-arvot tippuu korjuuaikana samaa tahtia...
Mutta, jostain kummasta syystä, kun lähdette Torniosta Väylänvartta ylös, aika paljon käyttämätöntä peltoa. Oliskohan se joku indikaattori maatalouspisneksen kannattavuudesta?
Mutta, tervetuloa kadehtimaan, kaikenlaisia muitakin pörröjä kyllä tänne mahtuu! Tukioptimoijille se Kolarin tila, niin pääsette herkkuja maistelemaan.
Petri
Kannattaa välttää kaikkea missä lukee Ala talkkari
Näin luulin, kun perin AT:n pienimmän "Näppärä 220" lumilingon. Mutta hämmästyksekseni se on yhä oman parinsadan laskutetun tunnin (aikaisemmista ei käsitystä, mutta niitäkin on) jälkeenkin ihan kunnossa, kynnet vaihdoin, kun tulee keväällä vedeltyä asfalttitieltä vähän huolettomasti. No, vetokonekin on vain 82-hepoinen, en ole vielä onnistunut jättämään linkoa rautatieylikäytävällä kiskon taakse, kuten naapuri, joka pari talvea sitten vetäisi 115-heposella Valmetilla isoimman Eskon rungon rupeliksi...
Mutta, käytöstä ja tuuristakin (maanantai vai joku muu viikonpäivä) se on kiinni.
Petri
tonni/hehtaari
Niin milläs korkeudella se heino asuikaan. Lapissako?
Heino on melkein etelän varkeksia... Jos kohta onkin kosiskeltu piakkoin lakkaavaan Lapin läänin, jos olen oikein ymmärtänyt.
Lapin läänissä pellon "keskihintojen keskihinta" 2-5 ha kappaleilla 2005-2007 1342 euroa/ha. Vaihtelu suurta, "vapaat kaupat" (ei sukulaisten väliset) tosi vähissä. Haarukka 500-4000 (tukikelvottomat pajukot -- salaojitetut intensiivinsen viljelyalueen pellot) e/ha, viestiketjussa mainituin hintaan vaikuttavin syin.
Petri
"Muut arvot" on vielä onneksi välttyneet verottajalta ja on minullekin yhtä tärkeät kun verotettavakin tulo.
Vaikken litroja tuotakaan, niin Renen kommentti pätee myös allekirjoittaneeseen. MUTTA velkarahalla toimiessa on vähän pakko miettiä sitä rahaakin, jos haluaa pitää yrityksensä omana ja itsensä tässä toimessa myös jatkossa.
Petri
Tietsikka vaihtuu uuteen, mutta FrontPage asennusCD (oliskohan 5-6 vuotta vanha) on hukassa. Tekisi mieli käyttää edelleen, kun ohjelma on tuttu ja vielä maksettu.
Pystyykö vanhalta kylmästi oikean hakemiston 1:1 kopioimalla uuteen (win98 -> XP) saamaan toimivan ohjelman? Vai onko jossain jotain tiedostoja ripoteltuna, että ei pelitä? Vai saako Microsoftilta jotain apua, kun on aikanaan rekisteröitynytkin?
Petri
PS. ja jos ei pelastus onnistu, niin joku yksinkertainen (freeware/shareware) editori pitänee hankkia: suosituksia?
saiskohan mistään pellonraivausjyrsintä vuokralle ensi kesäksi/syksyksi.. pohjoispohjanmaalta.. missähän hinnoissa pyöritään 
Voi olla, että vehkeen vuokraajat ovat aika harvassa. Itse olen käyttänyt Pekka Herajärveä Torniosta, tulee paikalle itse traktorin kanssa. Homman järkevyys riippuu tietysti pinta-alasta ja siitä, oletko Oulun etelä- vai pohjoispuolella...
Petri
Se menee kyllä niin, että hinnat määräytyy markkinoilla ja Suomessa ei voi maksaa kovin paljon paremmin, kuin muualla Euroopassa.
Tosin, eihän täällä oleellisesti enempi maksellakkaan ...
Samataso on kuin on naapurimaissakin.
Ruotsissa tuottajahinnat ovat kovemmat, osin myös kaupan hinnat. Naapurissa (Västerbotten) kurssipäivän kahvipöydässä kolleega ilmoitti, ettei voisi kuvitellakaan ostavansa suomalaista lihaa, kun se on niin huonoa. Tiedustelin laatukriteereitä, niin hänen mielestään siihen hintaan ei voi hyvää tuottaa. Kiitos tukijärjestelmämme!
Vaikka markkinat määräävät kuluttajahinnan, niin kyllä täällä alempana hankintaketjussa teurastamo maksaa just sen verran, että saa tavaraa. Jos tuet nousee, niin saa vielä vähemmällä. Siinä ei kovin nopeasti marketmarkkinoiden muutokset heijastu. Tämäkin on markkinataloutta: yrittäjä oligopolien armoilla.
Petri
Tärkein kuitenkin unohtuu.
Teurastamot ja rehutehtaat imevät kaiken tukihyödyn.
Pisteet gonemiehelle. Jos nyt tälle omalla työleirille eli lammastaloudelle lykkäisi jostain lisää tukea, niin kyllä se teurastilissä tasattaisiin..
Petri
Itse emolehmäpuolella lasken homman niin, että montako eläinyksikköä on peltohehtaaria kohden, näin pyrin mahdollisimman tehokkaaseen hehtaarituottoon, eli mikä on laitumen tuotto lihana kiloina, kun ruokinta perustuu nurmeen.
Mittari on relevantti, jos peltohehtaarit ovat tuotantoa (toimeentuloa, yrittäjän voittoa) rajoittava tekijä. Jollain toisella yrittäjällä tulosta on haettava jollain muulla mittarilla.
Petri
tilan myyminen ja uuden rakentaminen/ostaminen ei kuulu suomalaisiin perinteisiin ja siksi en usko että 20 vuoteen suomessa merkittävästi on yli 600 lypsävän tiloja. Muutamia kyllä, mutta ei kymmenittäin.
Tässä komissaari on mielestäni oikeassa. Ne perinteiset talouskeskusten paikat (keskellä parhaita kovanmaan peltoja, kyläkeskuksessa, jokivarressa, järvenrannalla etc.) ovat useimmiten sopimattomia isojen yksiköiden talouskeskuspaikoiksi. Sinne kun on rakennettu se yhden robon navetta, niin ei tahdo rohkeus riittää jättää sitä ja lähteä neitseelliseen maastoon. Esimerkiksi allekirjoittaneen asuinkylällä olisi noin 3-4 mahdollista talouskeskuksen paikkaa, JOS maanomistusolot jätetään huomioimatta. Ja kun tuo maanomistuskin on sellaista silppua kun on, niin ei toivoakaan saada suurta yksikköä tähän. Siksi olemme suosiolla tekemässä pientilaa, jonka on tultava toimeen ihan eri logiikalla kuin suurtilan.
Pienikin voi olla kannattava, jos pääomakuluissa voi tulla järjellisesti alas. Ja voi tulla, jos ei kaikkea koeta tehdä itse. Mutta loppupelissä on sitten turha kuvitella, että pelkkä farmarina patsastelu työllistää täysin tai ainakaan riittää perheen toimeentuloon.
Petri
Koko sotku syntyi, kun pöhlö korkeaoja oli YKSIMIELISESTI hyväksymässä tätä Suomeen sopimatonta sosialisointilakia.
En nyt ota Korkeaojaan kantaa, mutta allekirjoittaneen maanvuokraajista ei kukaan ole aktiiviviljelijä eikä kilpailua pellosta juuri ole. Suurin osa pelloista ei olisi ollut aktiiviviljelyssä tukioikeuksia vahvistettaessa, ellen olisi ollut aktiivinen. Koko tukioikeuskäsitteen tuntee ehkä 10% maanvuokraajistani.
Jos jostain syystä vuokrasopimukset päättyvät, niin en kokisi kovinkaan oikeudenmukaiseksi, jos arvon maanvuokraajat ottaisivat tukioikeuden itselleen. On näitä vertailukohtia muitakin kuin Englannin aatelissuvut vs. rehellinen suomalainen maanomistajaporvari.
No, koko tukioikeus on keinotekoinen konstruktio. Heitetäänpä veikkaus, että 10 vuoden kuluttua moisia ei enää ole.
Petri
Lietepussi, kuminen, lontoon murteella slurry bag, onko tietoa kuka myy ja mistä löytyy. Tuhannen kuutiota sianlietettä pitäisi saada johonkin mahtumaan. Jostain lehdestä luin artikkelin, mutta en muista missa lehdessä.
http://www.teejii.com/suomi/www/page.php?cat=20
Jeps, Lapin uudelleenrakentaminen oli hirvittävä virhe.
Olis jossain eteläisemmän Suomen kylilläkin saattanut sähkövalo hieman viipyä ilman Kemijoen valjastamista - pitäisköhän nyt lyödä johdot poikki tuossa lääninrajalla?
Petri
Saksalaiselle turistille, joka ihailee pohjoisen maisemia ja kyselee historiasta, mukava sanoa: "...Du hast Lappland gebränt..." ja odotella vastauksia. 
No niin; Torniossa Kivirannalla (kivenheitto Väylää ylöspäin) on "Lapin sodan muistomerkki". Saksaksi asia ilmaistaan kyltissä vähän selkeämmin "Schlacht bei Tornio" eli vapaasti suomentaen "Tornion teurastus".
Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.
Petri
