Kumminko foorumilaiset suosittelis suutinputken asennusta; sullojan suulle vai vetoaisaan karheen päälle?

Sullojan suulla on mulla jontikassa.

Mulla menee biologinen säilöntäaine karhon päälle noukkimelle yhden suuttimen kautta. Hyvin on toiminut tuolla systeemillä. Mutta jos jostain kumman syystä haluaa käyttää happoa niin sitten vaikka paalikammioon telojen välistä niin ei ruostuta niin pahasti. Tällä systeemillä oon nähny parissa paalaimessa.

No ei kai kukaan käytä aiv happoa enää nyky aikana paalaimessa😳

Minä värkkäsin reikäputken sullojan päälle. Olikohan 12 1mm reikää. Sieltä ainakin on biologinen hävinnyt

Minkämoinen suutin pitäisi olla jos karhon päälle? Urakoitsijalla luruttaa kaksi letkua ja vähän jäi selaanen tunne, notta ei se kovin tasaisesti levitä.

Kasvinsuojeluruiskun suuttimet on hyvät. Eri kokoja niin saa haluamansa määrän menemään.
Itellä on Josilac annostelupumppu ja kaksi ruiskun suutinta> toimii erittäin hyvin. 
30L pöntöllä ajaa noin 17 paalia.

itellä kanssa tuossa claasissa on suutin tanko karhon päällä juuri noukkimen etupuolella ja siinä nämä hardin pyörekammiosuuttimet... josilakki ja ponsilate mänee ihan nätisti..                    ja ei ihmeitä häikkiä olluna..    joskus tekojen välillä limottuu jos ei muista huuhella mutta helppo putsata..

Kasvinsuojeluruiskun suuttimet on hyvät. Eri kokoja niin saa haluamansa määrän menemään.
Itellä on Josilac annostelupumppu ja kaksi ruiskun suutinta> toimii erittäin hyvin. 
30L pöntöllä ajaa noin 17 paalia.

Pönttöjumppaa saisi McHalella tehdä kolme kertaa tunnissa (toki ei ihan kun siihen vaihtoon menee paljon aikaa).

Reikäputki on meidän koneessa karhon tasoitusrullan etupuolella, hyvin menee aineet heinän sekaan. Aiv Prima ja Bonsilagea tilanteesta riippuen.

Minkämoinen suutin pitäisi olla jos karhon päälle? Urakoitsijalla luruttaa kaksi letkua ja vähän jäi selaanen tunne, notta ei se kovin tasaisesti levitä.

Tippumattomat suuttimet ehdottomasti,jos sattuu sillä hapolla joskus läträämään ja muutenkin,niin ei tule aineet omaan niskaan.Tuo reikäputki on meillä siellä misä se on parhaimmillaan eli pitämässä kuusta pystyssä jossain kuusen juurella.Teki palovamman.

Nyt kun on joutunut ostamaan paaleja muualta ja niissä ei ole käytetty säilöntäainetta niin ape on alkanut lämmetä vaikka ei olla edes helle lukemissa. Eli kyllä siitä säilöntäaineesta näyttää olevan todella paljon apua ainakin tässä asiassa.

ite en kehtaa tehä paskaa kun kerran nuo lehmät osaa sen paremmin.. joten käytän ainetta joka paaliin ja sillä ei sit niin hirmu merkitystä millä tekee kun tuolla miun loppuun ajetulla claasilla sai sellasia hyvin säilyviä tupposia ja urakoijan joka paalissa hometta kun oli huono syöttö säilöntäaineelle..

Kyllä se home johtuu ennemminkin siitä ettei ole muovia laitettu tarpeeksi. Ite en ole huomannut että ainakaan biologisilla olisi merkitystä homehtumiseen. Mullakin on yhdeltä isännältä ostetuissa paaleissa joka ikisessä hometta ja sen näkee ihan silmälläkin että muovissa on säästetty.

Kattoin just käärijän laskurista tehneeni 9340 paalia, jotka kaikki on tehty ilman säilöntäainetta. Vuodesta 2001 lähtien. Täysin syömäkelvottomia on korkeintaan 25 -35 tuosta määrästä, nekin myyrän reikimiä tai jonkun öhkömöhkiäisen repimiä. Sellaisia oli viime talvena 2, jotka varmaan olis ollut paskaa vaikka olis ollut ainettakin käytössä. Tuotosvaikutus saattaa olla parempi säilöntäaineellisilla ja siksi joskus tulee mieleen josko kokeilis, mutta oma työnsä tuostakin on. Toki sanotaan että tällä menetelmällä ei voi saada säilyvää rehua, mutta ei ole ollut itiöongelmia tai muutakaan sellaista paskansyötöstä johtuvaa. Tosin itiöitä ei ole tutkittu vuosikausiin. Joku on joskus paaleja ostanutkin, jotkut jopa monena vuonna peräkkäin. Yks pikkutilakin osti monena keväänä, kun auma alkoi lämmetä. Nyt on lehmät jo lypsetty sillä tilalla. Mutta lämmin navetta vettä räppäävä lehmä ja syömätöntä jauhoa sekä säilöntä aineeton rehu on kyllä sellainen koktaili, että huomaa joskus lämpeämisen merkkejä, jos kauan turvan edessä.