Kukahan olisi ollut se viisas joka olisi leikannut ylituotannon ,sanonut sitten kuka saa jatkaa ja kenen pitää lopettaa .Kenen maíta lunastetaan kellekin ja mihin hintaan . Mitään muuta vaihto-ehtoa ei käsittääkseni olisi ollut ja valtion olisi kai pitänyt korvata jotenkin lopettavien ansionmenetys .Vai olisiko liikaväki laitettu Ruotsiin ,olisiko Ruotsissakaan ollut kaikille töitä.

Olisiko tämmöinen sosialisoinnin tapainen ollut mahdollista porvarillisessa maassa ja kuka sen olisi tehnyt Kepu ,SMP vai Kokoomus ? Vasemmisto kylläkin .
Saitin kirjoituksista päätellen Kokoomuksesta en olisi enää varma   

Kukahan olisi ollut se viisas joka olisi leikannut ylituotannon ,sanonut sitten kuka saa jatkaa ja kenen pitää lopettaa .Kenen maíta lunastetaan kellekin ja mihin hintaan . Mitään muuta vaihto-ehtoa ei käsittääkseni olisi ollut ja valtion olisi kai pitänyt korvata jotenkin lopettavien ansionmenetys .Vai olisiko liikaväki laitettu Ruotsiin ,olisiko Ruotsissakaan ollut töitä.

Olisiko tämmöinen sosialisoinnin tapainen ollut mahdollista porvarillisessa maassa ja kuka sen olisi tehnyt Kepu ,SMP vai Kokoomus ? Vasemmisto kylläkin .
Saitin kirjoituksista päätellen Kokoomuksesta en olisi enää varma 

Siis kyllä "laki oikeudesta ostaa maatalousmaata" oli sen ajan hallituksien ja maatalousministerien ajama sosialisoinnilta tuntuva säännöstö, mutta lähtökohtana se, että maanhimo käytännössä teki monesta vanhaporvarillisesta ihmisestä kovan sosialistin. Sodankäyneet vanhatisännät eivät sitten myyneet kellekään, tai sitten odottelivat lapsenlapsien varttumista, suoraan alenevassa polvessa kas sai kaupat tehdä sentään ilman ostajan ostolupaa. Sen ajan nuoret tuottajat, eli kotona lähdes nelikymppisiksi hengailleet pöyhkeät talollepääsyn odottelijat, kirjoittivat monessa mediassa, kuinka heitä sorsitaan, kun maata ei tule tarjolle, valtio ei heille sitä hanki tai siittä joutuisi jotakin maksamaan. Nämä neliapilanuoret juuri kannattaivat pakolunastamista, jotta jäärät saataisiin luopumaan maistaan ilman.

Kirjoitin toiselle palstalle jo vuosia sitten:

"On muistettava, että sota vei koko Suomen kansalta laajasti ja tasa-arvoisesti paljon, mutta monet Etelä-Suomen kopeammat isännät ovat edelleenkin sitä mieltä, että tuo aukea on heiltä vääryydellä viety asutus- ja evakkotilojen luomisen takia, ja heille se entinen suuruus edelleen joskus vielä palautuu, keinolla millä hyvänsä. Tämä näkemys tavallaan oikeuttaa heille periaatteellisen yksitysomaisuuden suojan ja valtion interventioiden vastustuksen sivuun sellaisen pienen punavihreän ajatuksen, että jospa lobattaisiin se maanhankkiminen takaisin sillä tavalla, että annettaisiin sitä keppiä ja porkkanaa niille "maan-anastajien" jälkeläisille, tai näiden jälkeläisten sijaan tulleille maanomistajille: Korkeampia veroja ei-aktiiviviljelijöille, rajoituksia ulkopuolisten maanostoon ja hankkimiseen, etuoikeuksia oman lähialueen maanhankintaan ja verovapauden varmistaminen perustilan siirrossa seuraavalle suvun esikoiselle, ja lopuksi, ja etenkin nyt EU:n ollessa kyseessä, tukimuotojen suuntaamisella siten, että se maa tulisi tarjolle sopivasti, kun sen tuottoarvo olisikin riippuvainen siitä, kuka on mahdollisena ostajana tai vuokraajana.

Porvari-oikeistolainen rakennemuutosta lobbaava "isoo-isäntä" on aina nähty Raamattu ja Perustuslaki käsissään paasaavaksi yhteiskunnan perinteitä ja lakeja kunnioittavaksi aatteen ihmiseksi. Kun tällainen osuukin pienemmän maatilan rajanaapuriksi, on puistattavaa nähdä, että ainoa turva pienemmän säilymiselle onkin joku kommunisti Lapintie tai sosialisti Kiljunen...(perustuslakivaliokunnan jäseniä), jotka ovat mm. viivytelleet EU:n tilatukioikeussosialisointia, tietenkin perustuslain ja omaisuuden suojan vastaisina. Tai sitten se viimeinen pelastus on ex-taistolainen Nalle Wahlroos, joka sosialisoi nykyään maata rahatukon kanssa, ei jää sentään luu käteen pientilallisella. "

-SS-

Kukahan olisi ollut se viisas joka olisi leikannut ylituotannon ,sanonut sitten kuka saa jatkaa ja kenen pitää lopettaa .Kenen maíta lunastetaan kellekin ja mihin hintaan . Mitään muuta vaihto-ehtoa ei käsittääkseni olisi ollut ja valtion olisi kai pitänyt korvata jotenkin lopettavien ansionmenetys .Vai olisiko liikaväki laitettu Ruotsiin ,olisiko Ruotsissakaan ollut kaikille töitä.

Olisiko tämmöinen sosialisoinnin tapainen ollut mahdollista porvarillisessa maassa ja kuka sen olisi tehnyt Kepu ,SMP vai Kokoomus ? Vasemmisto kylläkin .
Saitin kirjoituksista päätellen Kokoomuksesta en olisi enää varma 

Poliitikot tekevät päätöksiä niiden tietojan varassa mitä niillä on käytössä ja sellaisia päätöksiä, jotka on poliittisesti parhaita tai mahdollisia, mutta ei aina järkevin päätös 
Se että maailma muuttuu kokoajan, ei pitäisi olla kellekkään yllätys 

Lainaus käyttäjältä: Renaultmies - 28.10.13 - klo:10:41

Kukahan olisi ollut se viisas joka olisi leikannut ylituotannon ,sanonut sitten kuka saa jatkaa ja kenen pitää lopettaa .Kenen maíta lunastetaan kellekin ja mihin hintaan . Mitään muuta vaihto-ehtoa ei käsittääkseni olisi ollut ja valtion olisi kai pitänyt korvata jotenkin lopettavien ansionmenetys .Vai olisiko liikaväki laitettu Ruotsiin ,olisiko Ruotsissakaan ollut töitä.

Olisiko tämmöinen sosialisoinnin tapainen ollut mahdollista porvarillisessa maassa ja kuka sen olisi tehnyt Kepu ,SMP vai Kokoomus ? Vasemmisto kylläkin .
Saitin kirjoituksista päätellen Kokoomuksesta en olisi enää varma 

Siis kyllä "laki oikeudesta ostaa maatalousmaata" oli sen ajan hallituksien ja maatalousministerien ajama sosialisoinnilta tuntuva säännöstö, mutta lähtökohtana se, että maanhimo käytännössä teki monesta vanhaporvarillisesta ihmisestä kovan sosialistin. Sodankäyneet vanhatisännät eivät sitten myyneet kellekään, tai sitten odottelivat lapsenlapsien varttumista, suoraan alenevassa polvessa kas sai kaupat tehdä sentään ilman ostajan ostolupaa. Sen ajan nuoret tuottajat, eli kotona lähdes nelikymppisiksi hengailleet pöyhkeät talollepääsyn odottelijat, kirjoittivat monessa mediassa, kuinka heitä sorsitaan, kun maata ei tule tarjolle, valtio ei heille sitä hanki tai siittä joutuisi jotakin maksamaan. Nämä neliapilanuoret juuri kannattaivat pakolunastamista, jotta jäärät saataisiin luopumaan maistaan ilman.

Kirjoitin toiselle palstalle jo vuosia sitten:

"On muistettava, että sota vei koko Suomen kansalta laajasti ja tasa-arvoisesti paljon, mutta monet Etelä-Suomen kopeammat isännät ovat edelleenkin sitä mieltä, että tuo aukea on heiltä vääryydellä viety asutus- ja evakkotilojen luomisen takia, ja heille se entinen suuruus edelleen joskus vielä palautuu, keinolla millä hyvänsä. Tämä näkemys tavallaan oikeuttaa heille periaatteellisen yksitysomaisuuden suojan ja valtion interventioiden vastustuksen sivuun sellaisen pienen punavihreän ajatuksen, että jospa lobattaisiin se maanhankkiminen takaisin sillä tavalla, että annettaisiin sitä keppiä ja porkkanaa niille "maan-anastajien" jälkeläisille, tai näiden jälkeläisten sijaan tulleille maanomistajille: Korkeampia veroja ei-aktiiviviljelijöille, rajoituksia ulkopuolisten maanostoon ja hankkimiseen, etuoikeuksia oman lähialueen maanhankintaan ja verovapauden varmistaminen perustilan siirrossa seuraavalle suvun esikoiselle, ja lopuksi, ja etenkin nyt EU:n ollessa kyseessä, tukimuotojen suuntaamisella siten, että se maa tulisi tarjolle sopivasti, kun sen tuottoarvo olisikin riippuvainen siitä, kuka on mahdollisena ostajana tai vuokraajana.

Porvari-oikeistolainen rakennemuutosta lobbaava "isoo-isäntä" on aina nähty Raamattu ja Perustuslaki käsissään paasaavaksi yhteiskunnan perinteitä ja lakeja kunnioittavaksi aatteen ihmiseksi. Kun tällainen osuukin pienemmän maatilan rajanaapuriksi, on puistattavaa nähdä, että ainoa turva pienemmän säilymiselle onkin joku kommunisti Lapintie tai sosialisti Kiljunen...(perustuslakivaliokunnan jäseniä), jotka ovat mm. viivytelleet EU:n tilatukioikeussosialisointia, tietenkin perustuslain ja omaisuuden suojan vastaisina. Tai sitten se viimeinen pelastus on ex-taistolainen Nalle Wahlroos, joka sosialisoi nykyään maata rahatukon kanssa, ei jää sentään luu käteen pientilallisella. "

-SS-

  Hyvin kirjootit. Maanviljelijän turva on monesti ollut SKDL, ja Vasemmistoliitto 

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 27.10.13 - klo:23:16

mikähän olis tilanne jos eu-jäsenyys olis jääny hakematta tai peräti saamatta

Meillä oli juuri ennen EU-jäsenyyttä katastrofaalinen tilanne, kaikki varastot täynnä ja hirmuiset markkinointimaksut uhkasivat viedä viljelijän tulot nollille. Silti pohjoisessa sai vielä lisätä tuotantoa. Johannes Virolaisen viitoittama tie oli tuhoisa.

Samanaikaisesti valtiotalous oli kaaoksessa Mauno-koivistolaisen hurlumhei-talouspolitiikan seurauksena.

ETA ei olisi pelastanut

tuolla edellä kirjoitettiin että vastuu tästä kuuluu sinipunahallituksaelle joka ei tarttunu toimeen ja leikannu tuotantoa=vaalikarjan ruokintaa

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 28.10.13 - klo:02:59

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 27.10.13 - klo:23:16

mikähän olis tilanne jos eu-jäsenyys olis jääny hakematta tai peräti saamatta

Meillä oli juuri ennen EU-jäsenyyttä katastrofaalinen tilanne, kaikki varastot täynnä ja hirmuiset markkinointimaksut uhkasivat viedä viljelijän tulot nollille. Silti pohjoisessa sai vielä lisätä tuotantoa. Johannes Virolaisen viitoittama tie oli tuhoisa.

Samanaikaisesti valtiotalous oli kaaoksessa Mauno-koivistolaisen hurlumhei-talouspolitiikan seurauksena.

ETA ei olisi pelastanut

tuolla edellä kirjoitettiin että vastuu tästä kuuluu sinipunahallituksaelle joka ei tarttunu toimeen ja leikannu tuotantoa=vaalikarjan ruokintaa

Sinipunahallitus leikkasi jopa enempi mitä piti, palautti EU:lle jo meille maksettuja tukia yli 600 miljoonaa, palautti ne takaisin kun ei ollut maksanut niitä ajoissa jusseille, kuten olisi pitänyt tehdä, rahat oli valtion kassassa ja ne palautettiin takaisin 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 28.10.13 - klo:11:10

Lainaus käyttäjältä: Renaultmies - 28.10.13 - klo:10:41

Kukahan olisi ollut se viisas joka olisi leikannut ylituotannon ,sanonut sitten kuka saa jatkaa ja kenen pitää lopettaa .Kenen maíta lunastetaan kellekin ja mihin hintaan . Mitään muuta vaihto-ehtoa ei käsittääkseni olisi ollut ja valtion olisi kai pitänyt korvata jotenkin lopettavien ansionmenetys .Vai olisiko liikaväki laitettu Ruotsiin ,olisiko Ruotsissakaan ollut töitä.

Olisiko tämmöinen sosialisoinnin tapainen ollut mahdollista porvarillisessa maassa ja kuka sen olisi tehnyt Kepu ,SMP vai Kokoomus ? Vasemmisto kylläkin .
Saitin kirjoituksista päätellen Kokoomuksesta en olisi enää varma 

Siis kyllä "laki oikeudesta ostaa maatalousmaata" oli sen ajan hallituksien ja maatalousministerien ajama sosialisoinnilta tuntuva säännöstö, mutta lähtökohtana se, että maanhimo käytännössä teki monesta vanhaporvarillisesta ihmisestä kovan sosialistin. Sodankäyneet vanhatisännät eivät sitten myyneet kellekään, tai sitten odottelivat lapsenlapsien varttumista, suoraan alenevassa polvessa kas sai kaupat tehdä sentään ilman ostajan ostolupaa. Sen ajan nuoret tuottajat, eli kotona lähdes nelikymppisiksi hengailleet pöyhkeät talollepääsyn odottelijat, kirjoittivat monessa mediassa, kuinka heitä sorsitaan, kun maata ei tule tarjolle, valtio ei heille sitä hanki tai siittä joutuisi jotakin maksamaan. Nämä neliapilanuoret juuri kannattaivat pakolunastamista, jotta jäärät saataisiin luopumaan maistaan ilman.

Kirjoitin toiselle palstalle jo vuosia sitten:

"On muistettava, että sota vei koko Suomen kansalta laajasti ja tasa-arvoisesti paljon, mutta monet Etelä-Suomen kopeammat isännät ovat edelleenkin sitä mieltä, että tuo aukea on heiltä vääryydellä viety asutus- ja evakkotilojen luomisen takia, ja heille se entinen suuruus edelleen joskus vielä palautuu, keinolla millä hyvänsä. Tämä näkemys tavallaan oikeuttaa heille periaatteellisen yksitysomaisuuden suojan ja valtion interventioiden vastustuksen sivuun sellaisen pienen punavihreän ajatuksen, että jospa lobattaisiin se maanhankkiminen takaisin sillä tavalla, että annettaisiin sitä keppiä ja porkkanaa niille "maan-anastajien" jälkeläisille, tai näiden jälkeläisten sijaan tulleille maanomistajille: Korkeampia veroja ei-aktiiviviljelijöille, rajoituksia ulkopuolisten maanostoon ja hankkimiseen, etuoikeuksia oman lähialueen maanhankintaan ja verovapauden varmistaminen perustilan siirrossa seuraavalle suvun esikoiselle, ja lopuksi, ja etenkin nyt EU:n ollessa kyseessä, tukimuotojen suuntaamisella siten, että se maa tulisi tarjolle sopivasti, kun sen tuottoarvo olisikin riippuvainen siitä, kuka on mahdollisena ostajana tai vuokraajana.

Porvari-oikeistolainen rakennemuutosta lobbaava "isoo-isäntä" on aina nähty Raamattu ja Perustuslaki käsissään paasaavaksi yhteiskunnan perinteitä ja lakeja kunnioittavaksi aatteen ihmiseksi. Kun tällainen osuukin pienemmän maatilan rajanaapuriksi, on puistattavaa nähdä, että ainoa turva pienemmän säilymiselle onkin joku kommunisti Lapintie tai sosialisti Kiljunen...(perustuslakivaliokunnan jäseniä), jotka ovat mm. viivytelleet EU:n tilatukioikeussosialisointia, tietenkin perustuslain ja omaisuuden suojan vastaisina. Tai sitten se viimeinen pelastus on ex-taistolainen Nalle Wahlroos, joka sosialisoi nykyään maata rahatukon kanssa, ei jää sentään luu käteen pientilallisella. "

-SS-

  Hyvin kirjootit. Maanviljelijän turva on monesti ollut SKDL, ja Vasemmistoliitto 

Hyvä oli kirjoitus ,ei huomauttamista .Sen verran sanon että tuskin kukaan maatalouden hidasta rakennemuutosta tai maatalouspolitiikkaa kritisoiva olisi niin objektiivinen että omaisi ainoan oikean viisauden arvostella jo tehtyjä ratkaisuja ...ei siis sepekään 

Lainaus käyttäjältä: Renaultmies - 28.10.13 - klo:10:41

Kukahan olisi ollut se viisas joka olisi leikannut ylituotannon ,sanonut sitten kuka saa jatkaa ja kenen pitää lopettaa .Kenen maíta lunastetaan kellekin ja mihin hintaan . Mitään muuta vaihto-ehtoa ei käsittääkseni olisi ollut ja valtion olisi kai pitänyt korvata jotenkin lopettavien ansionmenetys .Vai olisiko liikaväki laitettu Ruotsiin ,olisiko Ruotsissakaan ollut töitä.

Olisiko tämmöinen sosialisoinnin tapainen ollut mahdollista porvarillisessa maassa ja kuka sen olisi tehnyt Kepu ,SMP vai Kokoomus ? Vasemmisto kylläkin .
Saitin kirjoituksista päätellen Kokoomuksesta en olisi enää varma 

Siis kyllä "laki oikeudesta ostaa maatalousmaata" oli sen ajan hallituksien ja maatalousministerien ajama sosialisoinnilta tuntuva säännöstö, mutta lähtökohtana se, että maanhimo käytännössä teki monesta vanhaporvarillisesta ihmisestä kovan sosialistin. Sodankäyneet vanhatisännät eivät sitten myyneet kellekään, tai sitten odottelivat lapsenlapsien varttumista, suoraan alenevassa polvessa kas sai kaupat tehdä sentään ilman ostajan ostolupaa. Sen ajan nuoret tuottajat, eli kotona lähdes nelikymppisiksi hengailleet pöyhkeät talollepääsyn odottelijat, kirjoittivat monessa mediassa, kuinka heitä sorsitaan, kun maata ei tule tarjolle, valtio ei heille sitä hanki tai siittä joutuisi jotakin maksamaan. Nämä neliapilanuoret juuri kannattaivat pakolunastamista, jotta jäärät saataisiin luopumaan maistaan ilman.

Kirjoitin toiselle palstalle jo vuosia sitten:

"On muistettava, että sota vei koko Suomen kansalta laajasti ja tasa-arvoisesti paljon, mutta monet Etelä-Suomen kopeammat isännät ovat edelleenkin sitä mieltä, että tuo aukea on heiltä vääryydellä viety asutus- ja evakkotilojen luomisen takia, ja heille se entinen suuruus edelleen joskus vielä palautuu, keinolla millä hyvänsä. Tämä näkemys tavallaan oikeuttaa heille periaatteellisen yksitysomaisuuden suojan ja valtion interventioiden vastustuksen sivuun sellaisen pienen punavihreän ajatuksen, että jospa lobattaisiin se maanhankkiminen takaisin sillä tavalla, että annettaisiin sitä keppiä ja porkkanaa niille "maan-anastajien" jälkeläisille, tai näiden jälkeläisten sijaan tulleille maanomistajille: Korkeampia veroja ei-aktiiviviljelijöille, rajoituksia ulkopuolisten maanostoon ja hankkimiseen, etuoikeuksia oman lähialueen maanhankintaan ja verovapauden varmistaminen perustilan siirrossa seuraavalle suvun esikoiselle, ja lopuksi, ja etenkin nyt EU:n ollessa kyseessä, tukimuotojen suuntaamisella siten, että se maa tulisi tarjolle sopivasti, kun sen tuottoarvo olisikin riippuvainen siitä, kuka on mahdollisena ostajana tai vuokraajana.

Porvari-oikeistolainen rakennemuutosta lobbaava "isoo-isäntä" on aina nähty Raamattu ja Perustuslaki käsissään paasaavaksi yhteiskunnan perinteitä ja lakeja kunnioittavaksi aatteen ihmiseksi. Kun tällainen osuukin pienemmän maatilan rajanaapuriksi, on puistattavaa nähdä, että ainoa turva pienemmän säilymiselle onkin joku kommunisti Lapintie tai sosialisti Kiljunen...(perustuslakivaliokunnan jäseniä), jotka ovat mm. viivytelleet EU:n tilatukioikeussosialisointia, tietenkin perustuslain ja omaisuuden suojan vastaisina. Tai sitten se viimeinen pelastus on ex-taistolainen Nalle Wahlroos, joka sosialisoi nykyään maata rahatukon kanssa, ei jää sentään luu käteen pientilallisella. "

-SS-

Taisi olla niin, että vain ruåtsinkielisiltä alueilta ei maita pakkolunastettu. Helvetinmoinen vääryys sekin.

Lainaus käyttäjältä: Renaultmies - 27.10.13 - klo:22:49

Seuraava rakennemuutoksen ongelma onkin se että kuka ostaa Veetilöitten ( eli meidän ukkojen pikkutilat ,30ha peltoa) ja mihin hintaan. Ilmaiseksi en aio  antaa ,saa sitten jäädä vaikka viljelemättä prkl. 

   Nih,j sitten kun se iso tilallinen iän tai muun syyn takia lopettaa,kellä maasta tulonsa saavalla on resursseja lunastaa sitä tila,jos mahdollisella jatkajalla on sisaruksia esim.muut katsovat mikä olis markkinahinta ja alkavat hinta-arviot siitä,niin ostajia ei löydy viljelijäpiireistä vaan näistä Olliloista ,Wahlruuseista ja Laakkosista,,
  Palataan taas kartanosysteemiin tai englannin malliin että maanomistus ja viljely ovat kaksi eri asiaa..

Lopputuloksena voi ja luultavasti tulee olemaan isot yhtiöt jjoiden torppareiksi viljelijät pakotetaan tyyliin ota tai jätä. Ketkä katsoivat vast ikään docventurissa uusitun ruokayhtymä dokumentin tietävät mitä on tulossa. Saa siinä sitten kuluttajatkin purnata ja heille nämä jättiyhtiöt kaiketi virnuilevat maksa tai ole syömättä.
 
En löytänyt suomeksi tekstitettyä versiota, mutta jos lontoonkieli on vähänkään hallinnassa niin jotain tuosta linkistä saa irti, jos alkuperäinen tv-lähetys jäi katsomatta.
http://www.youtube.com/watch?v=BwA0IfhJabw

]Luvat vaadittiin vuoden 83 syksyllä ja kiintiöt tulivat voimaan samaan aikaan . Muistan tuon liiankin hyvin kun navetan rakennusvuonna 84 kiikutettiin maatalouspiiriin rakennuskuitteja joiden päiväys oli oltava ennen jotain marras joulukuun 83 vaihteen jotta  piirissä voitiin määritellä onko navetan rakentaminen aloitettu tai tehty merkittävät hankinnat rakentamista varten ja että tällöin voitiin myöntää rakennushanketta vastaava maitokiintiö (15 kantturaa)

Pakkokesannointi taisi tulla  89 tai noihin aikoihin .Peltoa ei tuon pakkokesannon  jälkeen saanut  mistään vuokrattua koska  pakkokesannon ylittävästä viherkesannosta maksettiin maltaita . Koko navettahomma olikin kuitenkin mennä persiilleen tuona aikana 90-95 ja heinämaasta maksettiinkin tätä päivää vastaavia huippuhintoja rehupulan vuoksi.

Onko tässä sitten alueellisia eroja? Kun navettaa laajennettiin ja rempattiin -81, kiintiöt tuli hieman myöhemmin mutta navetta ei ollut tädessää tuotannossa ja kiintiöt määräytyi tuotannon mukaan, mikä oli alakanttiin lehmämäärään nähden. Vai oliko keskimääräinen tuotos, millä määriteltiin kiintiö, silloin niin huono, että 25 paikan navetan täytti 15 lehmällä?? Jokatapauksessa lehmäpaikkoja tuon verran, ja kiintiö noin 115000 litraa. Ostojen ym. toimien ansiosta sai riittäväksi, kymmenen vuotta myöhemmin mutta rahaa paloi tuhottomasti Isä manasi tuota kiintiön määräytymistä, että ei siinä ollut mitään tolkkua kun uutta navettaa ei saanut täyteen vaikka rakennettu ennen kiintiön määräytymistä:

Tuo kesannointi sinänsä jännä juttu, siihen onneksi kelpasi ennen -88 raivatut pellotkin, toisaalta kesannolla sai viljellä jotain kasveja, mm. naurista? Kun niitä pirun mollukoita lehmille noilla pelloilla viljeltiin, joko oli viherkesannolla tai kesannon nurkalla, happamalla uutismaalla...

Onko tässä sitten alueellisia eroja? Kun navettaa laajennettiin ja rempattiin -81, kiintiöt tuli hieman myöhemmin mutta navetta ei ollut tädessää tuotannossa ja kiintiöt määräytyi tuotannon mukaan, mikä oli alakanttiin lehmämäärään nähden. Vai oliko keskimääräinen tuotos, millä määriteltiin kiintiö, silloin niin huono, että 25 paikan navetan täytti 15 lehmällä?? Jokatapauksessa lehmäpaikkoja tuon verran, ja kiintiö noin 115000 litraa. Ostojen ym. toimien ansiosta sai riittäväksi, kymmenen vuotta myöhemmin mutta rahaa paloi tuhottomasti Isä manasi tuota kiintiön määräytymistä, että ei siinä ollut mitään tolkkua kun uutta navettaa ei saanut täyteen vaikka rakennettu ennen kiintiön määräytymistä:

Tuo kesannointi sinänsä jännä juttu, siihen onneksi kelpasi ennen -88 raivatut pellotkin, toisaalta kesannolla sai viljellä jotain kasveja, mm. naurista? Kun niitä pirun mollukoita lehmille noilla pelloilla viljeltiin, joko oli viherkesannolla tai kesannon nurkalla, happamalla uutismaalla...

Sama homma se oli täälläkin. Pakkokesannointikin toimi kuten oli tarkoitettu: oma pinta-ala olisi riittänyt myös viljan tuotantoon, mutta kesannointi pakotti rehuviljan ostoon. Noissa pinta-aloissa ei suuria tappioita tullut, mutta periaate tuli silloin selväksi.

Maatalouspolitiikkaa tehtiin meillä kolme vuosikymmentä aivan päin helvettiä. Suunnitelmatalous kun huomioi vain kokonaistuotannon eikä rakenteellisia muutoksia sallittu tai haluttu. Seurauksena kv. kilpailukyvyn menetys, tolkuttoman kallis omavaraisuus ja kuluttajat maksoi lystistä kahta kautta. Todellinen poliittinen riemuvoitto.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 28.10.13 - klo:13:35

Onko tässä sitten alueellisia eroja? Kun navettaa laajennettiin ja rempattiin -81, kiintiöt tuli hieman myöhemmin mutta navetta ei ollut tädessää tuotannossa ja kiintiöt määräytyi tuotannon mukaan, mikä oli alakanttiin lehmämäärään nähden. Vai oliko keskimääräinen tuotos, millä määriteltiin kiintiö, silloin niin huono, että 25 paikan navetan täytti 15 lehmällä?? Jokatapauksessa lehmäpaikkoja tuon verran, ja kiintiö noin 115000 litraa. Ostojen ym. toimien ansiosta sai riittäväksi, kymmenen vuotta myöhemmin mutta rahaa paloi tuhottomasti Isä manasi tuota kiintiön määräytymistä, että ei siinä ollut mitään tolkkua kun uutta navettaa ei saanut täyteen vaikka rakennettu ennen kiintiön määräytymistä:

Tuo kesannointi sinänsä jännä juttu, siihen onneksi kelpasi ennen -88 raivatut pellotkin, toisaalta kesannolla sai viljellä jotain kasveja, mm. naurista? Kun niitä pirun mollukoita lehmille noilla pelloilla viljeltiin, joko oli viherkesannolla tai kesannon nurkalla, happamalla uutismaalla...

Sama homma se oli täälläkin. Pakkokesannointikin toimi kuten oli tarkoitettu: oma pinta-ala olisi riittänyt myös viljan tuotantoon, mutta kesannointi pakotti rehuviljan ostoon. Noissa pinta-aloissa ei suuria tappioita tullut, mutta periaate tuli silloin selväksi.

Maatalouspolitiikkaa tehtiin meillä kolme vuosikymmentä aivan päin helvettiä. Suunnitelmatalous kun huomioi vain kokonaistuotannon eikä rakenteellisia muutoksia sallittu tai haluttu. Seurauksena kv. kilpailukyvyn menetys, tolkuttoman kallis omavaraisuus ja kuluttajat maksoi lystistä kahta kautta. Todellinen poliittinen riemuvoitto.

Kehno vitsiksikin, että Suomen maatalous on tai joskus olisi ollut kansainvälisesti kilpailukykyinen.
http://hiki.pedia.ws/wiki/J%C3%A4lkiviisaus

Kehno vitsiksikin, että Suomen maatalous on tai joskus olisi ollut kansainvälisesti kilpailukykyinen.
http://hiki.pedia.ws/wiki/J%C3%A4lkiviisaus

Kaikkea propagandaa ei pidä uskoa. Noin maailmanlaajuisesti vesi on minimitekijä maataloustuotannossa. Esimerkiksi viljojen keskisadot ovat meillä niiden pääviljelyalueita korkeammat ja korkeammat tuotantokustannukset johtuvat enemmän kehittymättömyydestä ja perinteistä. Kilpailukyvyttömyys johtuu haluttomuudesta, ei luonnonoloista

 Kilpailukyvyttömyys johtuu haluttomuudesta, ei luonnonoloista
[/quote]

  Ei täällä sentään oteta esim perunasta kahta satoa niinkuin esim jo Puolassakin..

  Ei täällä sentään oteta esim perunasta kahta satoa niinkuin esim jo Puolassakin..

Mutta pellosta on vara maksella enemmän kuin Puolassa?

Ei ne muiden paremmat olot mitään todista, vaan se, että kustannusrakenne on sovitettu tuotantoon sopivaksi. Jossain kuivassa lännessä vehnäsato on 2500 kiloa hehtaarilta joka toinen vuosi. Välivuosi kerätään vettä.