Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: epv - 21.03.16 - klo:09:36
-
Traktorin käydessä huomasin maajohdon akunkengän olevan löysällä. Sammutin traktorin sekä väänsin virran pois katkaisijasta ja kiristin kengän. Päävirtakytkimestä taas virta päälle ja mittaristoon ei tule valoja eikä käynnisty. Ajovalot syttyvät kyllä, eli osa sähkölaitteista toimii kyllä. Mistä vikaa kannattaa lähteä selvittämään?
-
Jos ei ruuvimeisselilläkään tartin päästä lähde käyntiin, niin akun johdot tarkasteluun.
Kato eka se maajohto, että maata saa kunnolla joka paikasta, jos niitä maadoituksia on enemmän, kuin se akun maajohto rungossa.
Sitten se plus-kaapeli ja päävirtakatkaisija.
Ja ennen kaikkea se akku, että se pelaa.
Yleismittari ja ohmit käyttöön.
-
Jostain suli nyt tinaa pois kun kone saikin kerrankin sähköä tarpeekseen :-\
Katso hytin lattialta, että mihin kohtaan sulaa tinaa on pudonnut ja jäljitä sitten uuden tinan sijoituskohta sen perusteella ???
-
Jos ei ruuvimeisselilläkään tartin päästä lähde käyntiin, niin akun johdot tarkasteluun.
Kato eka se maajohto, että maata saa kunnolla joka paikasta, jos niitä maadoituksia on enemmän, kuin se akun maajohto rungossa.
Maadoitukset ok ja päävirtakatkaisin ohitettu, ei virtaa mittaristoon
Sitten se plus-kaapeli ja päävirtakatkaisija.
Ja ennen kaikkea se akku, että se pelaa.
Yleismittari ja ohmit käyttöön.
-
Se on se kiristämäsi kenkä, et putsannut sitä? Katkesko, vai jotenkin huono kontakti jos et muuta tehny?
-
Noissa akunkengissä nykyään joku suunniteltu vanhenemisjuttu,kun tuntuvat sulavan silmissä vaikka mitä tekisi
-
Se on se kiristämäsi kenkä, et putsannut sitä? Katkesko, vai jotenkin huono kontakti jos et muuta tehny?
Hapettuu herkästi aina kannattaa puhdistaa teräsharjatupolla.
-
Noissa akunkengissä nykyään joku suunniteltu vanhenemisjuttu,kun tuntuvat sulavan silmissä vaikka mitä tekisi
Vaseliinia päälle niin ei syövy.
-
>Vaseliinia päälle niin ei syövy.
Meinaatko ettei ole kokeiltu?
-
Positiivinen kenkä uusittu jo, pitää uusia tuo toinenkin. Jos maadotus kateissa olisi, niin tuskin ajovalotkaan palaisivat?
-
Positiivinen kenkä uusittu jo, pitää uusia tuo toinenkin. Jos maadotus kateissa olisi, niin tuskin ajovalotkaan palaisivat?
Puuttuva tai huono maadoitus voi tehdä mitä vain.Ostin uuden auton peräkärryn ,valot takkuilivat ja poltti sulakkeen ,no vika oli pistokkeessa siellä johdot olivat suojaamatta ja ottivat yhteen.No meni jonkin aikaa kunnes valot sekosivat täysin vilkkujen kanssa vilkkui myös parkit,no tein takalamppujen runkojen maadoituksen johdolla suoraan runkoon vaikka pistokkeen kautta olivat tehtaalla (lapputehtaalla) sen tehneet kaikki alkoi toimia eikä sen jälkeen ole murhetta ollut ,tosi autosta meni myös koukun johtosarja luultavasti tuon olemattoman maadoituksen takia.
Nykyään takalampussa on tuo pistoke liitäntä johtosarjaan siellä ei näkynyt mitään ihmeellistä mutta luultavasti se piikki ei yhdistänyt maata.
-
kumipyörien vika! mutta tuo maatto tai sen oikkuilu aiheuttaa joskus ihan tautisen ettimisen viaksi ja sitten ykskaks huomaa tuon happoliitoksen tahi löysän ja siinä se.... noita jopa ammattimiehet etsineet joskus.
-
Maita kannattaa tosissaan kattoo. Sama virta sielläkin menee, mikä plussasta on peräisin.
Valot voi saada maata jostain eri paikasta kuin mittaristo tai tartin solenoidi.
-
Maita kannattaa tosissaan kattoo. Sama virta sielläkin menee, mikä plussasta on peräisin.
Valot voi saada maata jostain eri paikasta kuin mittaristo tai tartin solenoidi.
Meillä romuimmanTM Deeren sähkölaitteet lähtivät toimimaan vasta kun maadoitti koko hytin uudelleen suoraan akkuun. Ennen maa yritti kulkea vain ja ainoastaan oikean oven lukkosalvan kautta ;D Ovi kun kuopassa aukesi, niin valot sammuivat ;D
-
Traktorin käydessä huomasin maajohdon akunkengän olevan löysällä. Sammutin traktorin sekä väänsin virran pois katkaisijasta ja kiristin kengän. Päävirtakytkimestä taas virta päälle ja mittaristoon ei tule valoja eikä käynnisty. Ajovalot syttyvät kyllä, eli osa sähkölaitteista toimii kyllä. Mistä vikaa kannattaa lähteä selvittämään?
Palaako valot kun käynnistät?
-
kannattaa aloottaa siitä päävirtakatkaasijan napojen yhyristämisestä jos kengät ja navat on putsattu
..............ka perkeles soliki jo ohitettu..
no se kenkien siivous.. oliko palio valoja tms kuluttavia päällä kun huomasit kenkän löystynehen? siä on nyssitte jo voinu lämmetä nipus tai virtalukollaki.. ei sulakkehia oo palanu mystisesti?
-
Joskus on -navassakin kiinni joku pikkujohto.
-
Virtalukko. Onko johtoa irti?
Koita ny eka sillä ruuvarilla tartilta oikosulkea ja kokeilla lähteekö käyntiin.
-
Mikä versio 3000-sarjasta kyseessä? Joissakin menee sen kirotun boksin kautta valtaosa toiminnoista, ajattelin vaan että jos akkuliitoksen pätkiminen olisi vahingoittanut boksia niin niissä malleissa voi sen jälkeen olla melkein kaikki mahdollista.
-
Mikä versio 3000-sarjasta kyseessä? Joissakin menee sen kirotun boksin kautta valtaosa toiminnoista, ajattelin vaan että jos akkuliitoksen pätkiminen olisi vahingoittanut boksia niin niissä malleissa voi sen jälkeen olla melkein kaikki mahdollista.
ja tämei alkuperääsosana tainnu olla kauhian halapa ja purkuosina kaikki paskoja..
mutta näitähän joku mika yms tinaaloo kasahan erullisesti..
-
Virtalukko. Onko johtoa irti?
Koita ny eka sillä ruuvarilla tartilta oikosulkea ja kokeilla lähteekö käyntiin.
Ja on myös muistettava että eteenpäinajovaihde on päällä.
-
Näin ulkomuistista ei pitäisi boksin vaikuttaa merkkivalojen palamiseen ja käynnistymiseen. Moottorin päällä on moninapaisia liittimiä, niissä voi olla kontaktihäiriötä. Kojetaulun suoja lähtee parilla ruuvilla niin pääsee virtalukkoon käsiksi, näkee tuleeko sinne asti virtaa. Simppelit sähköthän näissä on loppupeleissä että tutkimaan vaan.
-
Samantyyppinen, mutta päinvastainen ongelma täällä myös 3000-sarjan massikassa. Eli mittaristoon tulee valot, lähtee käyntiin, mutta kaikki muut valot ovat sekaisin. Omituisinta on että kun mittailee yleismittarilla jännitettä lamppujen kannoista, jotka eivät pala, saa normaalin 12,8V. Eli olisiko huono maadoitus kuitenkin syynä tähänkin ongelmaan, ei tule virtaa läpi niin paljoa että lamppu syttyisi? Koska kone kuintekin lähtee käyntiin, niin olettaisin että tämä huono maadoitus on jossain muualla kun akun kengässä. Onko ideoita mistä pitäisi katsella? Myös tässä ropeltimessa on pääkatkaisija, mutta en osaa sitäkään epäillä kun kerran starttaa. Voisihan sen kokeeksi ohittaa.
hienoja laitteita nämä. onko muuten normaalia että valojen sulakkeelle ei tule jännitettä ennen kuin laittaa valot katkaisijasta päälle? kuulostaa takaperoiselta ratkaisulta?
-
Näin ulkomuistista ei pitäisi boksin vaikuttaa merkkivalojen palamiseen ja käynnistymiseen. Moottorin päällä on moninapaisia liittimiä, niissä voi olla kontaktihäiriötä. Kojetaulun suoja lähtee parilla ruuvilla niin pääsee virtalukkoon käsiksi, näkee tuleeko sinne asti virtaa. Simppelit sähköthän näissä on loppupeleissä että tutkimaan vaan.
Noista kyseisistä liittimistä löysin yhden katkenneen pinnin, voisiko siitä johtua täydellinen lamppujen sekoaminen vai pitäisikö puuttua vain yhden toiminnon? En ehtinyt vielä ohittaa sitä kun piti lähteä muihin töihin rahoittaakseen maataloutta.
-
Samantyyppinen, mutta päinvastainen ongelma täällä myös 3000-sarjan massikassa. Eli mittaristoon tulee valot, lähtee käyntiin, mutta kaikki muut valot ovat sekaisin. Omituisinta on että kun mittailee yleismittarilla jännitettä lamppujen kannoista, jotka eivät pala, saa normaalin 12,8V. Eli olisiko huono maadoitus kuitenkin syynä tähänkin ongelmaan, ei tule virtaa läpi niin paljoa että lamppu syttyisi? Koska kone kuintekin lähtee käyntiin, niin olettaisin että tämä huono maadoitus on jossain muualla kun akun kengässä. Onko ideoita mistä pitäisi katsella? Myös tässä ropeltimessa on pääkatkaisija, mutta en osaa sitäkään epäillä kun kerran starttaa. Voisihan sen kokeeksi ohittaa.
hienoja laitteita nämä. onko muuten normaalia että valojen sulakkeelle ei tule jännitettä ennen kuin laittaa valot katkaisijasta päälle? kuulostaa takaperoiselta ratkaisulta?
muistelen, jotta joissakin massikan malleissa on lamput maadoitettu lokasuojiin ja lokasuojat taas maadoitettu hytin runkoon ja hytti taas traktorin runkoon. voithan testata maadoitukset vaikka apuvirtakaapeleilla. riipaiset kaapelin kirkkaalta pinnalta hytän rungosta suoraan traktorin runkoon, sitten akun miinukseen. sama lokasuojista.
-
Samantyyppinen, mutta päinvastainen ongelma täällä myös 3000-sarjan massikassa. Eli mittaristoon tulee valot, lähtee käyntiin, mutta kaikki muut valot ovat sekaisin. Omituisinta on että kun mittailee yleismittarilla jännitettä lamppujen kannoista, jotka eivät pala, saa normaalin 12,8V. Eli olisiko huono maadoitus kuitenkin syynä tähänkin ongelmaan, ei tule virtaa läpi niin paljoa että lamppu syttyisi? Koska kone kuintekin lähtee käyntiin, niin olettaisin että tämä huono maadoitus on jossain muualla kun akun kengässä. Onko ideoita mistä pitäisi katsella? Myös tässä ropeltimessa on pääkatkaisija, mutta en osaa sitäkään epäillä kun kerran starttaa. Voisihan sen kokeeksi ohittaa.
hienoja laitteita nämä. onko muuten normaalia että valojen sulakkeelle ei tule jännitettä ennen kuin laittaa valot katkaisijasta päälle? kuulostaa takaperoiselta ratkaisulta?
Mistä maa mittarille? Huonosti maadoitetusta kabiinista?
-
Vahva veikkaus on että hytin ja rungon välinen maadoitus on poikki.
-
Vahva veikkaus on että hytin ja rungon välinen maadoitus on poikki.
Jopa vähäinen runko, kenties ::)
-
Samantyyppinen, mutta päinvastainen ongelma täällä myös 3000-sarjan massikassa. Eli mittaristoon tulee valot, lähtee käyntiin, mutta kaikki muut valot ovat sekaisin. Omituisinta on että kun mittailee yleismittarilla jännitettä lamppujen kannoista, jotka eivät pala, saa normaalin 12,8V. Eli olisiko huono maadoitus kuitenkin syynä tähänkin ongelmaan, ei tule virtaa läpi niin paljoa että lamppu syttyisi? Koska kone kuintekin lähtee käyntiin, niin olettaisin että tämä huono maadoitus on jossain muualla kun akun kengässä. Onko ideoita mistä pitäisi katsella? Myös tässä ropeltimessa on pääkatkaisija, mutta en osaa sitäkään epäillä kun kerran starttaa. Voisihan sen kokeeksi ohittaa.
hienoja laitteita nämä. onko muuten normaalia että valojen sulakkeelle ei tule jännitettä ennen kuin laittaa valot katkaisijasta päälle? kuulostaa takaperoiselta ratkaisulta?
Mistä maa mittarille? Huonosti maadoitetusta kabiinista?
Joo, eli kun mittailin sulakkeiden jännitteitä, niin maadoitus oli kabiinista. Täytynee toistaa tämä mittaus koppi tilapäisesti kunnolla maadottaen. Mitäs raati on mieltä kannattaako vikaa etsiä perävaunun pistorasiasta? Siellä muistaakseni on ollut ennekin jotain ongelmia maadoituksen kanssa, vai viittaako tämä nyt taas huonosti maadoitettuun koppiin.
-
miun mielestä kyse juuri tuosta huonosta maasta kyse. itellä kerran ihmettelein että ei fiude jaksakaan lähtee ihan käyntiin mutta kun katoin olikin pääkytkin auki ja kun virta kulkikin käärimen mittarin kautta..... saakelin nuo virran tiet!
-
miun mielestä kyse juuri tuosta huonosta maasta kyse. itellä kerran ihmettelein että ei fiude jaksakaan lähtee ihan käyntiin mutta kun katoin olikin pääkytkin auki ja kun virta kulkikin käärimen mittarin kautta..... saakelin nuo virran tiet!
Ei voi mennä, jos pääkytkin on auki. Tai voi, jos on päin persettä kytketty.
-
Kummalliset ovat virran tiet jos fiude starttaa vaikka päävirtakatkaisin on auki.Jotain sähkövarausta täytyy silloin olla,varmaan istuimen hankaussähköstä johtuvia virtapiikkejä.
-
Samantyyppinen, mutta päinvastainen ongelma täällä myös 3000-sarjan massikassa. Eli mittaristoon tulee valot, lähtee käyntiin, mutta kaikki muut valot ovat sekaisin. Omituisinta on että kun mittailee yleismittarilla jännitettä lamppujen kannoista, jotka eivät pala, saa normaalin 12,8V. Eli olisiko huono maadoitus kuitenkin syynä tähänkin ongelmaan, ei tule virtaa läpi niin paljoa että lamppu syttyisi? Koska kone kuintekin lähtee käyntiin, niin olettaisin että tämä huono maadoitus on jossain muualla kun akun kengässä. Onko ideoita mistä pitäisi katsella? Myös tässä ropeltimessa on pääkatkaisija, mutta en osaa sitäkään epäillä kun kerran starttaa. Voisihan sen kokeeksi ohittaa.
hienoja laitteita nämä. onko muuten normaalia että valojen sulakkeelle ei tule jännitettä ennen kuin laittaa valot katkaisijasta päälle? kuulostaa takaperoiselta ratkaisulta?
Jarrutetaas vähän.
Eli mittasitko lamppujen kannoista jännitteen niin, että molemmat mittarin piikit olivat kannoissa vai toinen piikki aina rungossa?
:o
-
Samantyyppinen, mutta päinvastainen ongelma täällä myös 3000-sarjan massikassa. Eli mittaristoon tulee valot, lähtee käyntiin, mutta kaikki muut valot ovat sekaisin. Omituisinta on että kun mittailee yleismittarilla jännitettä lamppujen kannoista, jotka eivät pala, saa normaalin 12,8V. Eli olisiko huono maadoitus kuitenkin syynä tähänkin ongelmaan, ei tule virtaa läpi niin paljoa että lamppu syttyisi? Koska kone kuintekin lähtee käyntiin, niin olettaisin että tämä huono maadoitus on jossain muualla kun akun kengässä. Onko ideoita mistä pitäisi katsella? Myös tässä ropeltimessa on pääkatkaisija, mutta en osaa sitäkään epäillä kun kerran starttaa. Voisihan sen kokeeksi ohittaa.
hienoja laitteita nämä. onko muuten normaalia että valojen sulakkeelle ei tule jännitettä ennen kuin laittaa valot katkaisijasta päälle? kuulostaa takaperoiselta ratkaisulta?
Jarrutetaas vähän.
Eli mittasitko lamppujen kannoista jännitteen niin, että molemmat mittarin piikit olivat kannoissa vai toinen piikki aina rungossa?
:o
Etulamput mittasin mittasin kannoista, molemmat mittarin piikit kannoissa. Ajovaloille tuli 12V jännite, kun laittoi pitkät päälle ja mittasi kannoista, mittari näytti -5V. Selittäkääpäs tämä. Sulakerasiasta kun mittailin niin mittarin toinen piikki oli rungossa.
-
Samantyyppinen, mutta päinvastainen ongelma täällä myös 3000-sarjan massikassa. Eli mittaristoon tulee valot, lähtee käyntiin, mutta kaikki muut valot ovat sekaisin. Omituisinta on että kun mittailee yleismittarilla jännitettä lamppujen kannoista, jotka eivät pala, saa normaalin 12,8V. Eli olisiko huono maadoitus kuitenkin syynä tähänkin ongelmaan, ei tule virtaa läpi niin paljoa että lamppu syttyisi? Koska kone kuintekin lähtee käyntiin, niin olettaisin että tämä huono maadoitus on jossain muualla kun akun kengässä. Onko ideoita mistä pitäisi katsella? Myös tässä ropeltimessa on pääkatkaisija, mutta en osaa sitäkään epäillä kun kerran starttaa. Voisihan sen kokeeksi ohittaa.
hienoja laitteita nämä. onko muuten normaalia että valojen sulakkeelle ei tule jännitettä ennen kuin laittaa valot katkaisijasta päälle? kuulostaa takaperoiselta ratkaisulta?
Jarrutetaas vähän.
Eli mittasitko lamppujen kannoista jännitteen niin, että molemmat mittarin piikit olivat kannoissa vai toinen piikki aina rungossa?
:o
Etulamput mittasin mittasin kannoista, molemmat mittarin piikit kannoissa. Ajovaloille tuli 12V jännite, kun laittoi pitkät päälle ja mittasi kannoista, mittari näytti -5V. Selittäkääpäs tämä. Sulakerasiasta kun mittailin niin mittarin toinen piikki oli rungossa.
Maaropleemalta vaikuttaa. Tuo viis volttia (oletan että mitattu "väärinpäin") vaikuttais valoa ennen tulevan johdon ongelmalta. Sulake, mahdollinen rele, liitokset.
Vaikuttais vähän hapettumilta.
-
Täällä 3090 on jälleen täydessä palveluskunnossa. Kaikki toiminnot napin takana. Kiitoksia raadille kommenteista. Vikoja löytyi monia, joilla kaikilla enemmän tai vähemmän yhteinen syy, suojaamattomat liittimet. Konepellin alla oli tosiaan yksi pinni palanut poikki huonon kontaktin takia, sen korjaaminen palautti puhaltimen koppiin. Ajovalojen maadoituskaapeli oli viallinen, se vaihtamalla löytyivät ajovalot koneeseen. Työvaloja vaivasi hapettuneet liittimet katkaisijassa, vilkut palautuivat myös liittimiä raapimalla ja perävaunupistorasia uudelleen kytkemällä ja uudelleen maadoitettuna.
Herää kysymys, että miten näin lyhyessä ajassa 2vko seisotusta, oli ilmaantunut näin monta toisistaan erillään olevaa vikaa?
-
Herää kysymys, että miten näin lyhyessä ajassa 2vko seisotusta, oli ilmaantunut näin monta toisistaan erillään olevaa vikaa?
Onko ollut kosteaa keliä? Voi olla että hapettumat ovat kostuneet koneen seisoessa ja siksi katkokset pahentuneet juuri nyt yhtä aikaa.
-
tuo fiuden kytkin oli kaput muutenkin, hiton jäykkä ja kait ne sisukset oli yhteydessä silloin kerran... mutta kuitenkin pikkasen läämät kaapelit oli mittarille ... kuiteskin! tuo lämpöjen ja kosteuden vaihtelu on tuhoisaa noille sähköille.. tossa kattelin että aika pomminvarmasti on laitettu ismen etukuormaimen lisälohkon sähköt virman toimesta; sellanen avoin liitin tosa konepellin kulmalla ja kun ei vielä etulokareita niin takuuvarma vikapaikka ja vielä ammatti-immesiten tekemänä... liekö menny ko. kuormaimia liikoja kaupaks?
-
Täällä 3090 on jälleen täydessä palveluskunnossa. Kaikki toiminnot napin takana. Kiitoksia raadille kommenteista. Vikoja löytyi monia, joilla kaikilla enemmän tai vähemmän yhteinen syy, suojaamattomat liittimet. Konepellin alla oli tosiaan yksi pinni palanut poikki huonon kontaktin takia, sen korjaaminen palautti puhaltimen koppiin. Ajovalojen maadoituskaapeli oli viallinen, se vaihtamalla löytyivät ajovalot koneeseen. Työvaloja vaivasi hapettuneet liittimet katkaisijassa, vilkut palautuivat myös liittimiä raapimalla ja perävaunupistorasia uudelleen kytkemällä ja uudelleen maadoitettuna.
Herää kysymys, että miten näin lyhyessä ajassa 2vko seisotusta, oli ilmaantunut näin monta toisistaan erillään olevaa vikaa?
No olihan tuossa jo vikoja kerrakseen. Tärinä on voinut pitää huonot liitokset sen verta kirkkaina että on toiminut, sitten seisontaan kosteassa ja hapettumat pinnoille, ei enää pelaakaan. Ehkä...? 12 voltin järjestelmissä jännite on pieni ja virrat isompia, niin vastus pitää pitää pienenä, huonot liitokset ja liittimet ehkä isoin syypää sähkövikoihin. Pisti silmään tuo liittimiä rapsuttamalla korjaaminen, itsellä sama: kunhan rapsuttaa hyvin uuden pinnan esille sitten jarrupuhdistajalla minkä jälkeen puristaa abikon kireämmälle ja viimeiseksi pintaan esim. CRC:n 2-26 joka on just sähköosille tarkoitettua ainetta, suojaa hapettumilta.
Jos siis korjaa vanhan abiko-liitoksen, jos vaan on aikaa niin mielummin teen kokonaan uuden liitoksen.
-
Täällä 3090 on jälleen täydessä palveluskunnossa. Kaikki toiminnot napin takana.
Tarkoitatko että tietokone on ohitettu kaikissa toiminnoissa?
Onko sillä ajettu suolaisilla teillä?
-
Täällä 3090 on jälleen täydessä palveluskunnossa. Kaikki toiminnot napin takana.
Tarkoitatko että tietokone on ohitettu kaikissa toiminnoissa?
Onko sillä ajettu suolaisilla teillä?
Noi 3000 sarjaisethan on maailmankuuluja huonoista sähköistään ja vaihteistaan ;D
-
Ainakin ne 32+32 laatikot on ihan surkeita. 16+16 laatikko on taas luja... Omassa on kylläkin pikavaihteen pakka sökönä, mutta kuluva osa sekin on joten en osaa pitänä vikana. Meillä on ollut uudesta asti 3000-sarjalainen ja suht pienellä sähkövikalistalla on menty. Sanottaisko näin ettei mitään dramaattista tai isoa vikaa ole ollut missään vaiheessa. Puhaltimen kytkintä pitää joskus rasvata ja pyyhkimen kytkin on ollut huono. Siinäpä tärkeimmät.
-
kun tietää millasia sähkölaitteita magnetimarelli tekee niin verkuhan on huippu. oikeilla ihmisillä...
-
Ainakin ne 32+32 laatikot on ihan surkeita. 16+16 laatikko on taas luja... Omassa on kylläkin pikavaihteen pakka sökönä, mutta kuluva osa sekin on joten en osaa pitänä vikana. Meillä on ollut uudesta asti 3000-sarjalainen ja suht pienellä sähkövikalistalla on menty. Sanottaisko näin ettei mitään dramaattista tai isoa vikaa ole ollut missään vaiheessa. Puhaltimen kytkintä pitää joskus rasvata ja pyyhkimen kytkin on ollut huono. Siinäpä tärkeimmät.
Se on kyllä kumma juttu että joillain ei kestä mikään ja toisilla taas kestää kaikki. Määkin tunnen niitä ihmisiä jotka osaa pahoinpidellä rautakangenkin. :-[
Mutta todettakoon että jokaisesta koneesta löytyy vikaa. Toisissa enemmän ja toisissa vähemmän. Vielä ei ole sellaista konetta kehiteltykään joka ei jostain antautuisi. Paitsi Valtran 8400 pääsee melkeen tähän kastiin.
Mutta jokaisen koneen saa kestämään. Se riippuu ihan miten sitä käyttää. Uskallan väittää että jos jokaista hajonnutta konetta käytettäisiin hyvin niin korjausmäärät olisivat paljon pienemmät. Toki, ei se sitä kiellä etteikö sieltä jotain hajoaisi, mutta todennäköisyys olisi pienempi.
Ja mitä itse ajanut 3000 sarjan värkeillä niin eivät ne ole niin huonoja pelejä kun väitetään. Vaihteisto vaatii oman tyylinsä ajaa. Ei ole hätähousun vaihteisto. Hallintalaitteiden sijoittelu on hyvä. Notkea ja mittasuhteet kohdallaan. Jos hyvin pidetyn löytää niin ei tule katumaan ostostaan. Vaikka moni niin väittääkin.
Mielipide kysymyksiä kaikki tyynni. Mielipide ja persreikä on henkilökohtasia asioita joten suotta niistä lähteä kinastelemaan.
-
Täällä 3090 on jälleen täydessä palveluskunnossa. Kaikki toiminnot napin takana.
Tarkoitatko että tietokone on ohitettu kaikissa toiminnoissa?
Onko sillä ajettu suolaisilla teillä?
Ei ole kompuuttereita ohitettu, mutta kyseessä on vain autotronic. Tosin kai siinäkin jotain automatiikkaa on. Tarkoitin vain että toiminnot löysivät tiensä takaisin omaan nappiinsa. Kyseessä on metsämallin kopilla oleva kone, joten hyvin mahdollista että on suolateilläkin ajettu. Itse en ole vielä ehtinyt, olin tämän talven Ruotsissa. Kelamies auraili pihaa sillä. Mutta 3000-sarjalaiseksi siinä on yllättävän vähän ruostetta. Jopa ovet ovat ehjät, vain akkukotelon pohjassa on hapertumaa.
-
Ainakin ne 32+32 laatikot on ihan surkeita. 16+16 laatikko on taas luja... Omassa on kylläkin pikavaihteen pakka sökönä, mutta kuluva osa sekin on joten en osaa pitänä vikana. Meillä on ollut uudesta asti 3000-sarjalainen ja suht pienellä sähkövikalistalla on menty. Sanottaisko näin ettei mitään dramaattista tai isoa vikaa ole ollut missään vaiheessa. Puhaltimen kytkintä pitää joskus rasvata ja pyyhkimen kytkin on ollut huono. Siinäpä tärkeimmät.
Se on kyllä kumma juttu että joillain ei kestä mikään ja toisilla taas kestää kaikki. Määkin tunnen niitä ihmisiä jotka osaa pahoinpidellä rautakangenkin. :-[
Mutta todettakoon että jokaisesta koneesta löytyy vikaa. Toisissa enemmän ja toisissa vähemmän. Vielä ei ole sellaista konetta kehiteltykään joka ei jostain antautuisi. Paitsi Valtran 8400 pääsee melkeen tähän kastiin.
Mutta jokaisen koneen saa kestämään. Se riippuu ihan miten sitä käyttää. Uskallan väittää että jos jokaista hajonnutta konetta käytettäisiin hyvin niin korjausmäärät olisivat paljon pienemmät. Toki, ei se sitä kiellä etteikö sieltä jotain hajoaisi, mutta todennäköisyys olisi pienempi.
Ja mitä itse ajanut 3000 sarjan värkeillä niin eivät ne ole niin huonoja pelejä kun väitetään. Vaihteisto vaatii oman tyylinsä ajaa. Ei ole hätähousun vaihteisto. Hallintalaitteiden sijoittelu on hyvä. Notkea ja mittasuhteet kohdallaan. Jos hyvin pidetyn löytää niin ei tule katumaan ostostaan. Vaikka moni niin väittääkin.
Mielipide kysymyksiä kaikki tyynni. Mielipide ja persreikä on henkilökohtasia asioita joten suotta niistä lähteä kinastelemaan.
Juu samaa mieltä 3000 sarjan vaihteistosta. Kunhan ei tee mitään typerää niiden aluevaihtojen kanssa ja vie liikkeet rauhallisesti loppuun saakka niin vaihteet suorastaan imevät itsensä päälle ja tuntuma on todella hyvä. Olen myös siinä ymmärryksessä että näin toimien kyseinen laatikko kestää vähintääkin normaalisti. Ongelmia tulee juuri silloin kun täppäri on puikoissa. Ei malteta odottaa jänis-kilpikonna pikavaihteen vaihtumista, jonka seurauksena saa vaihdelaatikon jumiin tai sitten vaihdetaan A/B alueita vauhdista miten sattuu. Pahin esimerkki tästä on kylällä liikkuva legenda paukkuvasta 3000-tonnarista kun kuski heitti alamäessä suunnanvaihtajan vapaalla ja kokeili vielä heiluttelemalla A/B aluetta edestakaisin vauhdin hipoessa viittäkymppiä. Tuossa jänisalueessahan on suojaus joka estää sen käyttämisen vaudissa, mutta samanlainen olisi pitänyt laittaa yksinkertaisemmille kuskeille myös tuohon suunnanvaihtajan aluevaihtoon. käytettävyydeltään kyseinen vaihteisto on kuitenkin paljon parempi kuin esim 300-sarjan metrin mittainen sohlokeppi.