Lainaus käyttäjältä: Timppa - 02.08.10 - klo:17:27

Lainaus käyttäjältä: erppo - 02.08.10 - klo:14:22

Tuo on tietysti totta.Isoin periaatteellinen ero on että hydro84 on 100% hydraulivetoinen.Toteutettuna tuon ajan tekniikalla hyötysuhde=vetoteho,taloudellisuus yms asiat eri planettalta kuin nykyraputtomissa.

Kaiketi samaa luokkaa kuin Fendt pakilla.....

Fendt/Massikka portaaton menee pakilla ihan samal tavalla kuin etiäpäin.

Elikkä pakki ei ole sen hydraulisempi kuin etiäpäinmenokaan.


Elä Timppa puhu paskoo

Ojala osaa varmasti antaa tähän asiaan parhaimman neuvon miten se pelaa!

Tuskin osaa ojalakaan selvittää.

Mitä nopeammin mennään sitä enemmän on mekaanista vetoa.

Sama myös pakilla ajettaessa.

Tuskin osaa ojalakaan selvittää.

Mitä nopeammin mennään sitä enemmän on mekaanista vetoa.

Sama myös pakilla ajettaessa.

Tuskin Timppakaan ymmärtää mistä puhuu.

*****illakseni kysyn että minkähän takia varjon voimansiirron pumppukulma on perittäessä pienempi kuin eteenpäin ajattaessa.

On se rankkaa kun tietää, ettei tarvi puhua paskoo.

Dyna ei mene pakilla yht kovaa kuin etiäpäin.

Jobbari vissiin tietää aika hyvin ton Fendt/DynaVT pakkiasian.Lienee 100% hydevetoinen pakilla.

Näiden nykykoneiden vertaaminen noihin IH:n tekemiin ontuu tosiaan muutamssa kohden.
-nykykoneiden painetaso on liki tuplasti korkeampi=parempi hyötysuhde
-jos oikein muistan IH:n sovelluksessa muutettiin yhtäaikaa pumpun ja moottorin kulmia.Tällä systeemillä vetovoiman/vetotehon optimointi ei onnistu yhtä hyvin kuin nykyisillä säätösysteemeillä.
-IH:n hydron aikaisten 'mehuvetojen' hyötysuhde oli 15-20% huonompi kuin nykyisten

IH:sta puuttuu mekaaninen osio kokonaan, muistuttaa toki säädettävää yksikköä Varion
sisuksissa. Hydrolla joskus kyntäneenä 77hp kones veti saman mitä 674 72hp 
Siis planeetat siitä vaihdeaskista.
Lappalaisellakin oli Hydro pitkään ja siitä innostuneena portaattomuuteen osti Pirkkafendtin 

Jobbari vissiin tietää aika hyvin ton Fendt/DynaVT pakkiasian.Lienee 100% hydevetoinen pakilla.

***Ei ole.

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 02.08.10 - klo:22:38

Tuskin osaa ojalakaan selvittää.

Mitä nopeammin mennään sitä enemmän on mekaanista vetoa.

Sama myös pakilla ajettaessa.

Tuskin Timppakaan ymmärtää mistä puhuu.

*****illakseni kysyn että minkähän takia varjon voimansiirron pumppukulma on perittäessä pienempi kuin eteenpäin ajattaessa.

On se rankkaa kun tietää, ettei tarvi puhua paskoo.

Koska kone ei kulje viittäkymppiä pakilla.      Sen takia pienempi pumppukulma pakilla.
Eteenpäin ja pakilla periaatteessa hyötysuhteet ja mekaanisen vedon osuus samat.
Liikkeelle lähdössä pumppukulmaa loivennetaan paremman kiihtyvyyden takia.
Tasakaasulla  taas pumppukulma menee jyrkemmäksi ja kierroksia voidaan tiputtaa.
 

En viitti väitellä viisaampieni kanssa.

On aivan totta että varjo teoreettisesti ei kulje täysin hydraulisesti vain noin 99 prosentin osuudella.

Aikaisemmin kysyin ainoastaa hydraulipumpun pienemmästä kulmasta pakkittaessa, mutta viisaammat voivat kertoa miksikö hydraulimoottori(tai moottorit sillä 900 sarjassahan näitä on kaksi)
eivät käänny mihinkään reversellä.

Se jolla on tieto voi *****illa, se kellä ei voi jauhaa paskoo.

http://www.youtube.com/watch?v=ST2rP4ICMCk&feature=related

Tuntuu jobbarikin olevan hukassa tietoinensa.

Tuokin video loppuu siihen kun mennään hitaasti pakilla, hydr pumppu negatiivisella ja moottori täydellä kulmalla.

Sellaista kuvaa ei löydy miten moottori/moottorit on kun mennään täysillä pakilla.

Jos kerran joppari tietää niin selvittäkööt ja antaa *****ilut olla.

http://www.youtube.com/watch?v=ST2rP4ICMCk&feature=related

Tuntuu jobbarikin olevan hukassa tietoinensa.

Kerro miten.

En viitti väitellä viisaampieni kanssa.

On aivan totta että varjo teoreettisesti ei kulje täysin hydraulisesti vain noin 99 prosentin osuudella.

Aikaisemmin kysyin ainoastaa hydraulipumpun pienemmästä kulmasta pakkittaessa, mutta viisaammat voivat kertoa miksikö hydraulimoottori(tai moottorit sillä 900 sarjassahan näitä on kaksi)
eivät käänny mihinkään reversellä.

Se jolla on tieto voi *****illa, se kellä ei voi jauhaa paskoo.

Ainakin tämän videon mukaan sekä pumppu että moottorit kääntyilevät pakilla.

http://www.youtube.com/watch?v=AIgEC3QTR20&feature=related

Pakkohan niiden on molempien muuttaa kulmaansa. moottorit eivät voi olla lähdössä pienillä kulmilla väännön takia ja toisaalta huippunopeudella pakittaessa pumpun pitää olla täysillä ja moottorit pienellä että saadaan korkea pyörimisnopeus kehälle. Kuinka väärässä olen?

http://www.youtube.com/watch?v=ST2rP4ICMCk&feature=related

Tuntuu jobbarikin olevan hukassa tietoinensa.

Tuokin video loppuu siihen kun mennään hitaasti pakilla, hydr pumppu negatiivisella ja moottori täydellä kulmalla.

Sellaista kuvaa ei löydy miten moottori/moottorit on kun mennään täysillä pakilla.

Jos kerran joppari tietää niin selvittäkööt ja antaa *****ilut olla.

selkeämpi esitys http://www.youtube.com/watch?v=AIgEC3QTR20

Eihän tuossa mitään omituista ole, tuo planeettapyörästöhän tuossa hoitaa tuon voimanjaon hydraulisen ja mekaanisen osan yhdistämisen. Planeetan kehä pyörii koko ajan "pakkisuuntaan" - kun halutaan mennä eteenpäin, kehää pyöritetään moottorin pyörittämää aurinkopyörää hitaammin, jolloin planeetankannatin pyörii sitä nopeammin mitä hitaammin kehää pyöritetään. Kun hydr.piiri pysähdyksissä nopeus eteenpäin on maksimi.

Hidastettaessa kehäpyörää kiihdytetään hydr.osalla kunnes se pyörii niin lujaa, että se kompensoi täysin mekaanisesti pyörivän aurinkopyörän kehänopeuden ja planeetankannatin pysähtyy.

Pakille mennessä sitten vain lisätään hydr.osan nopeutta, jolloin planeetankannatin alkaa pyöriä vastakkaiseen suuntaan. Tässä vaiheessa vetoteho siirtyy käytännössä kokonaan hydraulisen osan kautta, koska mekaaninen osa pyörii vastakkaiseen suuntaan.

Tuon vuoksi pakkia ei saada yhtä nopeaksi kuin eteenpäin menoa, koska hydr.osan ja kehäpyörän ja etenkin planeettarattaiden kierrokset nousevat liian isoksi ja hyötysuhde laskee voimakkaasti

Hidastettaessa kehäpyörää kiihdytetään hydr.osalla kunnes se pyörii niin lujaa, että se kompensoi täysin mekaanisesti pyörivän aurinkopyörän kehänopeuden ja planeetankannatin pysähtyy.

Pakille mennessä sitten vain lisätään hydr.osan nopeutta, jolloin planeetankannatin alkaa pyöriä vastakkaiseen suuntaan. Tässä vaiheessa vetoteho siirtyy käytännössä kokonaan hydraulisen osan kautta, koska mekaaninen osa pyörii vastakkaiseen suuntaan.


***Miksi tuossa videossa hydrauliikan virtaussuunta muuttuu kun siirrytään pakille?    Taitaa olla Weijokin hukassa...

Hidastettaessa kehäpyörää kiihdytetään hydr.osalla kunnes se pyörii niin lujaa, että se kompensoi täysin mekaanisesti pyörivän aurinkopyörän kehänopeuden ja planeetankannatin pysähtyy.

Pakille mennessä sitten vain lisätään hydr.osan nopeutta, jolloin planeetankannatin alkaa pyöriä vastakkaiseen suuntaan. Tässä vaiheessa vetoteho siirtyy käytännössä kokonaan hydraulisen osan kautta, koska mekaaninen osa pyörii vastakkaiseen suuntaan.


***Miksi tuossa videossa hydrauliikan virtaussuunta muuttuu kun siirrytään pakille?    Taitaa olla Weijokin hukassa...

Mitäs väliä sillä on, kehäpyörän pyöriminenhän tässä on se juttu, ihan sama miten se pyöriminen on toteutettu. Kehäpyörä pyörii fendtin ratkaisussa aina pakin suuntaan, ja pakilla joudutaan hydrauliikalla "ylikompensoimaan" moottorin pyörittämä aurinkopyörän liike jotta päästään pakin suuntaan.

Valtran ratkaisu poikkeaa tästä juuri tässä kohden, eli suunnanvaihto on toteutettu erikseen mekaanisesti pakoilla, ja siinä tuo portaaton osa toimii ihan samanlailla pakilla kuin eteenpäin.