Asiantuntijoittenkin mukaan maataloutemme on keskitettävä Etelä- ja Keski-Suomeen, vain siten turvataan ruokahuolto kriisitilanteessa. Pohjoinen maatalous on ajettava alas pl. porot.

Raivataanko lisää peltoa, vai ladotaanko usempaan kerrokseen ne tundralta palautettavat pellot? 

Asiantuntijoittenkin mukaan maataloutemme on keskitettävä Etelä- ja Keski-Suomeen, vain siten turvataan ruokahuolto kriisitilanteessa. Pohjoinen maatalous on ajettava alas pl. porot.

mikä kanta veetillä on ajankohtaisempaan energia-kriisiin, taetaa sähkölinjat hehkua nyt naapurimaihin punaisempina kuin vappukulkueen liput terminaattorin silmiin

ainakin vesilahden kaltaiset pikkutilkut  kannattanee valjastaa bioenergian tuotantoon, ei niillä mitään tekemistä ole ruuan tuotannon kannalta kun väki pakkautuu länsirannikolle

Raivataanko lisää peltoa, vai ladotaanko usempaan kerrokseen ne tundralta palautettavat pellot? 

Meillä on jo nyt pirusti liikaa peltoa, yhtään uutta ei tarvitse raivata.

Miksi kriisitilanteessa olisi eduksi se, että viljelypinta-alaa olisi vähemmän?

Miksi kriisitilanteessa olisi eduksi se, että viljelypinta-alaa olisi vähemmän?

niin, apulantaa ei saada ja tuskin polttonesteitäkään hulvata moneen kertaan ajoon, tarvitaan siis pinta-alaa kuten oikeissa viljanviljelyn maissa

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 22.02.18 - klo:11:48

Raivataanko lisää peltoa, vai ladotaanko usempaan kerrokseen ne tundralta palautettavat pellot? 

Meillä on jo nyt pirusti liikaa peltoa, yhtään uutta ei tarvitse raivata.

  Varmaan onkin, jo sodan jälkeen laskettiin että Karjalaan jääneet pellot tulisivat korvattua salaojittamalla tynkä-suomeen jääneet pellot. Siihen aikaan vielä aika huomattava osa pelloista käytettiin vetovoiman ruokkimiseen peltotöissä, no, meneehän nytkin hehtaareita jonkinlainen osuus ulkolaisten öljytuotteitten ostoon.

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 22.02.18 - klo:11:50

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 22.02.18 - klo:11:48

Raivataanko lisää peltoa, vai ladotaanko usempaan kerrokseen ne tundralta palautettavat pellot? 

Meillä on jo nyt pirusti liikaa peltoa, yhtään uutta ei tarvitse raivata.

  Varmaan onkin, jo sodan jälkeen laskettiin että Karjalaan jääneet pellot tulisivat korvattua salaojittamalla tynkä-suomeen jääneet pellot. Siihen aikaan vielä aika huomattava osa pelloista käytettiin vetovoiman ruokkimiseen peltotöissä, no, meneehän nytkin hehtaareita jonkinlainen osuus ulkolaisten öljytuotteitten ostoon.

Veeti helpottui, kun Neuvostoliitto valtasi osan maata ja pelloista, mutta harmitteli, ettei enempää.

Lainaus käyttäjältä: iskra - 22.02.18 - klo:16:25

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 22.02.18 - klo:11:50

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 22.02.18 - klo:11:48

Raivataanko lisää peltoa, vai ladotaanko usempaan kerrokseen ne tundralta palautettavat pellot? 

Meillä on jo nyt pirusti liikaa peltoa, yhtään uutta ei tarvitse raivata.

  Varmaan onkin, jo sodan jälkeen laskettiin että Karjalaan jääneet pellot tulisivat korvattua salaojittamalla tynkä-suomeen jääneet pellot. Siihen aikaan vielä aika huomattava osa pelloista käytettiin vetovoiman ruokkimiseen peltotöissä, no, meneehän nytkin hehtaareita jonkinlainen osuus ulkolaisten öljytuotteitten ostoon.

Veeti helpottui, kun Neuvostoliitto valtasi osan maata ja pelloista, mutta harmitteli, ettei enempää.

Kävin kattomassa Karjalaa viimo kesänä. Kyllä se karjalaisten sanoma, että karjalassa kaikki kasuaa paremmin ja suuremmaksi pitää paikkansa. Sortavalassa takiaiset ja maitohorsmat ainakin 2 metrisiä. Siis jos saamelaisalueen pellonraivauksella korvataan karjalan pellot, niin yksi hehtaari karjalassa pitää saamelaisalueella raivata 10 hehtaaria.

Lainaus käyttäjältä: Syyllinen - 22.02.18 - klo:16:31

Lainaus käyttäjältä: iskra - 22.02.18 - klo:16:25

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 22.02.18 - klo:11:50

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 22.02.18 - klo:11:48

Raivataanko lisää peltoa, vai ladotaanko usempaan kerrokseen ne tundralta palautettavat pellot? 

Meillä on jo nyt pirusti liikaa peltoa, yhtään uutta ei tarvitse raivata.

  Varmaan onkin, jo sodan jälkeen laskettiin että Karjalaan jääneet pellot tulisivat korvattua salaojittamalla tynkä-suomeen jääneet pellot. Siihen aikaan vielä aika huomattava osa pelloista käytettiin vetovoiman ruokkimiseen peltotöissä, no, meneehän nytkin hehtaareita jonkinlainen osuus ulkolaisten öljytuotteitten ostoon.

Veeti helpottui, kun Neuvostoliitto valtasi osan maata ja pelloista, mutta harmitteli, ettei enempää.

Kävin kattomassa Karjalaa viimo kesänä. Kyllä se karjalaisten sanoma, että karjalassa kaikki kasuaa paremmin ja suuremmaksi pitää paikkansa. Sortavalassa takiaiset ja maitohorsmat ainakin 2 metrisiä. Siis jos saamelaisalueen pellonraivauksella korvataan karjalan pellot, niin yksi hehtaari karjalassa pitää saamelaisalueella raivata 10 hehtaaria.

Horsma tykkää, kun ei kalkita 70 vuoteen.

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 22.02.18 - klo:16:36

Lainaus käyttäjältä: Syyllinen - 22.02.18 - klo:16:31

Lainaus käyttäjältä: iskra - 22.02.18 - klo:16:25

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 22.02.18 - klo:11:50

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 22.02.18 - klo:11:48

Raivataanko lisää peltoa, vai ladotaanko usempaan kerrokseen ne tundralta palautettavat pellot? 

Meillä on jo nyt pirusti liikaa peltoa, yhtään uutta ei tarvitse raivata.

  Varmaan onkin, jo sodan jälkeen laskettiin että Karjalaan jääneet pellot tulisivat korvattua salaojittamalla tynkä-suomeen jääneet pellot. Siihen aikaan vielä aika huomattava osa pelloista käytettiin vetovoiman ruokkimiseen peltotöissä, no, meneehän nytkin hehtaareita jonkinlainen osuus ulkolaisten öljytuotteitten ostoon.

Veeti helpottui, kun Neuvostoliitto valtasi osan maata ja pelloista, mutta harmitteli, ettei enempää.

Kävin kattomassa Karjalaa viimo kesänä. Kyllä se karjalaisten sanoma, että karjalassa kaikki kasuaa paremmin ja suuremmaksi pitää paikkansa. Sortavalassa takiaiset ja maitohorsmat ainakin 2 metrisiä. Siis jos saamelaisalueen pellonraivauksella korvataan karjalan pellot, niin yksi hehtaari karjalassa pitää saamelaisalueella raivata 10 hehtaaria.

Horsma tykkää, kun ei kalkita 70 vuoteen.

Ei siellä tarvii kalkita. Kalkkipitoisia maita Ruskealan marmorin vieresä. Kävin sitä kuoppaa katsomassa.

Raivataanko lisää peltoa, vai ladotaanko usempaan kerrokseen ne tundralta palautettavat pellot? 

Ei me näilla A-alueen pelloilla koko maata pystytä ruokkimaan, ellei niitä pohjoiseen siirrettyjä palauteta. 

]
Veeti helpottui, kun Neuvostoliitto valtasi osan maata ja pelloista, mutta harmitteli, ettei enempää.
[/quote]

  Niin yksi ryssäkin harmitteli kun ensi kerran pääsi suomeen tutustumaan, sanoi:Staliini oli hölmö kun ei ottanut koko suomea, tämä on niin kaunis ja puhdas maa..
  Tosiasiassa, Karjalassa oli aikoinaan suomen parhaat pellot Laatokan ympärillä etenkin pohjoispuolella, asian voi tarkistaa joistain 30- lukuisista oppikirjoista, ja tiedän muutamia sellasia viljelijöitä jotka ostivat tiloja sieltä. karjalaisilta kun taisi ajat mennä vain niitten kultakäkösten kukunnan kuuntelemiseen.

johan myö saatiin kokea silloin vajaa 70 vuotta sitten että eipä etelän porukka kehannu koko suomea ruokkia.   joten jos nykyäänkin oltais pelkän etelän varassa niin aika nopsaan nälkä tulis ja sit rahat mänis ulos kun liiterin sontaa joutuis hakeen.