Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Tonni lisää satoa  (Luettu 10894 kertaa)

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52018
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Tonni lisää satoa
onkohan noissa keskisadoissa kuinka paljon lähes nollalannoitettua

Väitän, että melko moni kunnon viljavuuksilla varustettu
tavanomainen pelto tuottaa ilman mineraalilannoituksia
muutaman vuoden vähintään tuota luomun keskisatoa.

Enemmänkin, jos on edes jonkinlainen muutaman euron
rikkakasviohjelma ja minimitautipanostus, senkin tarve
vähenee rehevyyden ja tiheyden vähetessä.

-SS-

ERM KHt ja MM kyllä tuottavat meillä reilusti yli tuon luomun keskisadon, vaikka jatkuvasti. Niillä erityisesti typpeä vapautuu reilusti. Toki muidenkin ravinteiden tulee olla suht kohdallaan.

Sen sijaan karkeilla maalajeilla ja savimailla juuri typen puute aiheuttaa heti ongelmia satotasoon. Niissä eloperäisen aineksen hajoamisen aiheuttama typen vapautuminen on liian vähäistä, jotta se riittäisi monia vuosia noinkaan pieneen satotasoon. Varsinkin, kun maa on "oppinut" saamaan ravinteet "helposti", sieltä löytyy ravinteita ja kasvun edellytyksi alussa heikommin. Kun maan biologista aktiivisuutta ja fysikaalisia ominaisuuksia on saatu parannettua sadontuotto paranee. Tietysti kasvien juuristolle pitää luoda olosuhteet, jotta se voi hakea ravinteita laajemmalta alueelta.

Sitten pidemmällä tähtäimellä ravinteiden riittävyys onkin jo mielenkiintoisempi asia. Miten metsät kasvavat? Mistä puiden käyttämät ravinteet ovat peräisin? Kyllä maassa pääasiassa ravinteita on. Miten ne saadaan viljelykasvien käyttöön onkin jo kiinnostavampi asia. Joistakin ravinteista puutetta varmasti tulee, mutta monilla luomuviljelijöillä, joiden kanssa olen keskustellut, ei viljavuustutkimuksissa ole havaittu merkittäviä muutoksia maan ravinnetilassa. Omastakin mielestäni outo juttu.

Ravinteiden kierrätyksen tulisi kuitenkin olla tulevaisuudessa olennainen asia niin luomussa, kuin kemiallisessakin viljelyssä.

Kerros mulle mikä otus syö paalattua, kauran, vehnän, herneen ja härkäpavun kortta? Ripaus apilaakin saattoi olla paaliin menossa.

Ja sitten ne kaksi oheiskasvia jotka luomuun kuuluvat...
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12234
  • Virolaista kiitos!
Vs: Tonni lisää satoa

Luomun jättäneiltä olen kuullut, että "kyllä rikkojen kanssa muutaman ensimmäisen vuoden pärjää, viiden vuoden kuluttua olet vaikeuksissa". Pitää kyllä osin paikkansa. Omilla pelloillani pääsi paikoin valvatti ja ohdake valloilleen. Ei ollut viljelykierto vielä ihan kohdillaan. Mielenkiintoa tuo ainakin lisää. Nyt niillä lohkoilla on viherlannotusvuodet. Ahkeralla niitolla ja keskikesän kesannolla noiden rikkojen pitäisi hoitua. Onnistui kyllä viime vuonna päätetyllä viherlannoitusnurmella. Rukiin seassa ei ollut juuri muuta, kuin kerääjäkasveja.

Toi keskikesän kesanto on varmasti avainsana. Mihinkään niittelyyn en usko. Vanha kansakin kynti ruismaat heinäkuun helteisiin kuivumaan.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20000
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tonni lisää satoa

Luomun jättäneiltä olen kuullut, että "kyllä rikkojen kanssa muutaman ensimmäisen vuoden pärjää, viiden vuoden kuluttua olet vaikeuksissa". Pitää kyllä osin paikkansa. Omilla pelloillani pääsi paikoin valvatti ja ohdake valloilleen. Ei ollut viljelykierto vielä ihan kohdillaan. Mielenkiintoa tuo ainakin lisää. Nyt niillä lohkoilla on viherlannotusvuodet. Ahkeralla niitolla ja keskikesän kesannolla noiden rikkojen pitäisi hoitua. Onnistui kyllä viime vuonna päätetyllä viherlannoitusnurmella. Rukiin seassa ei ollut juuri muuta, kuin kerääjäkasveja.

Toi keskikesän kesanto on varmasti avainsana. Mihinkään niittelyyn en usko. Vanha kansakin kynti ruismaat heinäkuun helteisiin kuivumaan.

Ja parhaimmillaan ukkossateissa menee 3 - 6 tonnia /ha ruokamultaa järveen tai mereen.

-SS-

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1545
Vs: Tonni lisää satoa
onkohan noissa keskisadoissa kuinka paljon lähes nollalannoitettua

Väitän, että melko moni kunnon viljavuuksilla varustettu
tavanomainen pelto tuottaa ilman mineraalilannoituksia
muutaman vuoden vähintään tuota luomun keskisatoa.

Enemmänkin, jos on edes jonkinlainen muutaman euron
rikkakasviohjelma ja minimitautipanostus, senkin tarve
vähenee rehevyyden ja tiheyden vähetessä.

-SS-

ERM KHt ja MM kyllä tuottavat meillä reilusti yli tuon luomun keskisadon, vaikka jatkuvasti. Niillä erityisesti typpeä vapautuu reilusti. Toki muidenkin ravinteiden tulee olla suht kohdallaan.

Sen sijaan karkeilla maalajeilla ja savimailla juuri typen puute aiheuttaa heti ongelmia satotasoon. Niissä eloperäisen aineksen hajoamisen aiheuttama typen vapautuminen on liian vähäistä, jotta se riittäisi monia vuosia noinkaan pieneen satotasoon. Varsinkin, kun maa on "oppinut" saamaan ravinteet "helposti", sieltä löytyy ravinteita ja kasvun edellytyksi alussa heikommin. Kun maan biologista aktiivisuutta ja fysikaalisia ominaisuuksia on saatu parannettua sadontuotto paranee. Tietysti kasvien juuristolle pitää luoda olosuhteet, jotta se voi hakea ravinteita laajemmalta alueelta.

Sitten pidemmällä tähtäimellä ravinteiden riittävyys onkin jo mielenkiintoisempi asia. Miten metsät kasvavat? Mistä puiden käyttämät ravinteet ovat peräisin? Kyllä maassa pääasiassa ravinteita on. Miten ne saadaan viljelykasvien käyttöön onkin jo kiinnostavampi asia. Joistakin ravinteista puutetta varmasti tulee, mutta monilla luomuviljelijöillä, joiden kanssa olen keskustellut, ei viljavuustutkimuksissa ole havaittu merkittäviä muutoksia maan ravinnetilassa. Omastakin mielestäni outo juttu.

Ravinteiden kierrätyksen tulisi kuitenkin olla tulevaisuudessa olennainen asia niin luomussa, kuin kemiallisessakin viljelyssä.

Kerros mulle mikä otus syö paalattua, kauran, vehnän, herneen ja härkäpavun kortta? Ripaus apilaakin saattoi olla paaliin menossa.

Ja sitten ne kaksi oheiskasvia jotka luomuun kuuluvat...

Ööh... Naudat kyllä syövät em. kasveja, mutta miten se tähän nyt liittyikään?

Luomuun kuuluvat oheiskasvit? Valvatti ja ohdakeko? Joo, kyllä ne haasteita jonkin verran aiheuttavat, mutta eiköhän niiden kanssa pärjätä.  :)


Luomun jättäneiltä olen kuullut, että "kyllä rikkojen kanssa muutaman ensimmäisen vuoden pärjää, viiden vuoden kuluttua olet vaikeuksissa". Pitää kyllä osin paikkansa. Omilla pelloillani pääsi paikoin valvatti ja ohdake valloilleen. Ei ollut viljelykierto vielä ihan kohdillaan. Mielenkiintoa tuo ainakin lisää. Nyt niillä lohkoilla on viherlannotusvuodet. Ahkeralla niitolla ja keskikesän kesannolla noiden rikkojen pitäisi hoitua. Onnistui kyllä viime vuonna päätetyllä viherlannoitusnurmella. Rukiin seassa ei ollut juuri muuta, kuin kerääjäkasveja.

Toi keskikesän kesanto on varmasti avainsana. Mihinkään niittelyyn en usko. Vanha kansakin kynti ruismaat heinäkuun helteisiin kuivumaan.

Keskikesän kesanto on todellakin merkittävässä roolissa. Kuitenkin valvatin ja ohdakkeen kompensaatiopiste on 6-8 lehtiasteella. Eli sen jälkeen ne alkavat taas kerätä voimaa juuriinsa. Jos ne siinä vaiheessa katkaistaan, ne kyllä taantuvat. Kesanto hoitaa loput, kun juuria vielä katkotaan aina vain syvemmältä. Toisaalta hyvä viherlannoituskasvusto näyttäisi houkuttelevan ne kasvattamaan enemmän vartta, jolloin lehdet ovat korkeammalla, ja ne on helpompi katkoa. Ilman kilpailevaa kasvustoa ne kasvattavat ensimmäiset lehtensä aivan maanpinnan tasalle. Avokesanto toki toimisi myös hyvin, mutta se vain kuluttaa ravinteista. Keskikesän kesanto säilyttää niitä paremmin.


Luomun jättäneiltä olen kuullut, että "kyllä rikkojen kanssa muutaman ensimmäisen vuoden pärjää, viiden vuoden kuluttua olet vaikeuksissa". Pitää kyllä osin paikkansa. Omilla pelloillani pääsi paikoin valvatti ja ohdake valloilleen. Ei ollut viljelykierto vielä ihan kohdillaan. Mielenkiintoa tuo ainakin lisää. Nyt niillä lohkoilla on viherlannotusvuodet. Ahkeralla niitolla ja keskikesän kesannolla noiden rikkojen pitäisi hoitua. Onnistui kyllä viime vuonna päätetyllä viherlannoitusnurmella. Rukiin seassa ei ollut juuri muuta, kuin kerääjäkasveja.

Toi keskikesän kesanto on varmasti avainsana. Mihinkään niittelyyn en usko. Vanha kansakin kynti ruismaat heinäkuun helteisiin kuivumaan.

Ja parhaimmillaan ukkossateissa menee 3 - 6 tonnia /ha ruokamultaa järveen tai mereen.

-SS-

Ukkossateiden ajoitushan voi olla mikä vain. Omalle kohdalleni rajuja sadekuuroja on sattunut enemmän kevään oraiden aikaan, kuin heinäkuussa. Suorakylvöhän taitaa olla se paras keino vähentää tuollaisia valumia.
Sinänsä kyllä pyrin pitämään pellot mahdollisimman paljon kasvipeitteisinä, huomioiden kuitenkin rikkakasvit ja muunkin viljelytekniikan, juurikin estääkseni maa-ainesten kulkeutumista vesistöihin. Tässähän myöskin kerääjäkasveillakin on oma roolinsa. Luomussahan on aina osa alasta nurmella, joten huuhtoutuvaa pinta-alaa on kyllä vähemmän, kuin oli kemiallisen viljelyn aikaan. Tai ainakin ennen suorakylvöaikaa.
Don Essex

meidän Isä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 437
Vs: Tonni lisää satoa
onkohan noissa keskisadoissa kuinka paljon lähes nollalannoitettua

Väitän, että melko moni kunnon viljavuuksilla varustettu
tavanomainen pelto tuottaa ilman mineraalilannoituksia
muutaman vuoden vähintään tuota luomun keskisatoa.

Enemmänkin, jos on edes jonkinlainen muutaman euron
rikkakasviohjelma ja minimitautipanostus, senkin tarve
vähenee rehevyyden ja tiheyden vähetessä.

-SS-

ERM KHt ja MM kyllä tuottavat meillä reilusti yli tuon luomun keskisadon, vaikka jatkuvasti. Niillä erityisesti typpeä vapautuu reilusti. Toki muidenkin ravinteiden tulee olla suht kohdallaan.

Sen sijaan karkeilla maalajeilla ja savimailla juuri typen puute aiheuttaa heti ongelmia satotasoon. Niissä eloperäisen aineksen hajoamisen aiheuttama typen vapautuminen on liian vähäistä, jotta se riittäisi monia vuosia noinkaan pieneen satotasoon. Varsinkin, kun maa on "oppinut" saamaan ravinteet "helposti", sieltä löytyy ravinteita ja kasvun edellytyksi alussa heikommin. Kun maan biologista aktiivisuutta ja fysikaalisia ominaisuuksia on saatu parannettua sadontuotto paranee. Tietysti kasvien juuristolle pitää luoda olosuhteet, jotta se voi hakea ravinteita laajemmalta alueelta.

Sitten pidemmällä tähtäimellä ravinteiden riittävyys onkin jo mielenkiintoisempi asia. Miten metsät kasvavat? Mistä puiden käyttämät ravinteet ovat peräisin? Kyllä maassa pääasiassa ravinteita on. Miten ne saadaan viljelykasvien käyttöön onkin jo kiinnostavampi asia. Joistakin ravinteista puutetta varmasti tulee, mutta monilla luomuviljelijöillä, joiden kanssa olen keskustellut, ei viljavuustutkimuksissa ole havaittu merkittäviä muutoksia maan ravinnetilassa. Omastakin mielestäni outo juttu.

Ravinteiden kierrätyksen tulisi kuitenkin olla tulevaisuudessa olennainen asia niin luomussa, kuin kemiallisessakin viljelyssä.

Kerros mulle mikä otus syö paalattua, kauran, vehnän, herneen ja härkäpavun kortta? Ripaus apilaakin saattoi olla paaliin menossa.

Ja sitten ne kaksi oheiskasvia jotka luomuun kuuluvat...

Ööh... Naudat kyllä syövät em. kasveja, mutta miten se tähän nyt liittyikään?

Luomuun kuuluvat oheiskasvit? Valvatti ja ohdakeko? Joo, kyllä ne haasteita jonkin verran aiheuttavat, mutta eiköhän niiden kanssa pärjätä.  :)


Luomun jättäneiltä olen kuullut, että "kyllä rikkojen kanssa muutaman ensimmäisen vuoden pärjää, viiden vuoden kuluttua olet vaikeuksissa". Pitää kyllä osin paikkansa. Omilla pelloillani pääsi paikoin valvatti ja ohdake valloilleen. Ei ollut viljelykierto vielä ihan kohdillaan. Mielenkiintoa tuo ainakin lisää. Nyt niillä lohkoilla on viherlannotusvuodet. Ahkeralla niitolla ja keskikesän kesannolla noiden rikkojen pitäisi hoitua. Onnistui kyllä viime vuonna päätetyllä viherlannoitusnurmella. Rukiin seassa ei ollut juuri muuta, kuin kerääjäkasveja.

Toi keskikesän kesanto on varmasti avainsana. Mihinkään niittelyyn en usko. Vanha kansakin kynti ruismaat heinäkuun helteisiin kuivumaan.

Keskikesän kesanto on todellakin merkittävässä roolissa. Kuitenkin valvatin ja ohdakkeen kompensaatiopiste on 6-8 lehtiasteella. Eli sen jälkeen ne alkavat taas kerätä voimaa juuriinsa. Jos ne siinä vaiheessa katkaistaan, ne kyllä taantuvat. Kesanto hoitaa loput, kun juuria vielä katkotaan aina vain syvemmältä. Toisaalta hyvä viherlannoituskasvusto näyttäisi houkuttelevan ne kasvattamaan enemmän vartta, jolloin lehdet ovat korkeammalla, ja ne on helpompi katkoa. Ilman kilpailevaa kasvustoa ne kasvattavat ensimmäiset lehtensä aivan maanpinnan tasalle. Avokesanto toki toimisi myös hyvin, mutta se vain kuluttaa ravinteista. Keskikesän kesanto säilyttää niitä paremmin.


Luomun jättäneiltä olen kuullut, että "kyllä rikkojen kanssa muutaman ensimmäisen vuoden pärjää, viiden vuoden kuluttua olet vaikeuksissa". Pitää kyllä osin paikkansa. Omilla pelloillani pääsi paikoin valvatti ja ohdake valloilleen. Ei ollut viljelykierto vielä ihan kohdillaan. Mielenkiintoa tuo ainakin lisää. Nyt niillä lohkoilla on viherlannotusvuodet. Ahkeralla niitolla ja keskikesän kesannolla noiden rikkojen pitäisi hoitua. Onnistui kyllä viime vuonna päätetyllä viherlannoitusnurmella. Rukiin seassa ei ollut juuri muuta, kuin kerääjäkasveja.

Toi keskikesän kesanto on varmasti avainsana. Mihinkään niittelyyn en usko. Vanha kansakin kynti ruismaat heinäkuun helteisiin kuivumaan.

Ja parhaimmillaan ukkossateissa menee 3 - 6 tonnia /ha ruokamultaa järveen tai mereen.

-SS-

Ukkossateiden ajoitushan voi olla mikä vain. Omalle kohdalleni rajuja sadekuuroja on sattunut enemmän kevään oraiden aikaan, kuin heinäkuussa. Suorakylvöhän taitaa olla se paras keino vähentää tuollaisia valumia.
Sinänsä kyllä pyrin pitämään pellot mahdollisimman paljon kasvipeitteisinä, huomioiden kuitenkin rikkakasvit ja muunkin viljelytekniikan, juurikin estääkseni maa-ainesten kulkeutumista vesistöihin. Tässähän myöskin kerääjäkasveillakin on oma roolinsa. Luomussahan on aina osa alasta nurmella, joten huuhtoutuvaa pinta-alaa on kyllä vähemmän, kuin oli kemiallisen viljelyn aikaan. Tai ainakin ennen suorakylvöaikaa.

Niin siis ihan millä mittarilla tahansa,  luomun valunta per tuotettu tonni on paljon suurempi kuin ns.  tavanomaisen.  Luomun pointti on se ks. aineettomuus,  mikä on ihan hyvä asia nykyisessä kemikaalikuormassa.  Asia erikseen onko sillä mitään merkitystä kun esim. hammastahnassa on erikseen lisättyä fluoria.
Yms. Jne.

Viljelijä

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4372
Vs: Tonni lisää satoa
Tasaisilla mailla jos ja kun suojakaistat ok niin mitään maa-aineksia ei mene vesistöihin. Siemen rikat saa rikkaäkeellä pidettyä kohtuullisesti kurissa. Puolikesän kesannolla, joko keväällä tai nurmen lopetuksessa saa kestorikkoja pidettyä kurissa.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20000
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tonni lisää satoa
Tasaisilla mailla jos ja kun suojakaistat ok niin mitään maa-aineksia ei mene vesistöihin. Siemen rikat saa rikkaäkeellä pidettyä kohtuullisesti kurissa. Puolikesän kesannolla, joko keväällä tai nurmen lopetuksessa saa kestorikkoja pidettyä kurissa.

Tuo on virheellinen tieto. Tutkimksia löytyy, jossa salaojavesiin ja maakerrosten läpi valuu ravinteita ja hienojakoisia maahiukkasia, juurikin jos pintamaata on käännetty tai muokattu. Mikrohiukkasten sidokset aukeavat, ja materiaalia alkaa kulkeutua maassa.  Määrät olivat yllättävän suuria, vaikka pintavaluntaa ei olisi todettu. Samasta syystä savialueiden joet ja järvet ovat kovin kellahtavansameita aina talvisin. Ja kesällä läiskikkään sinikeltavihreitä.

-SS-

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1545
Vs: Tonni lisää satoa

Niin siis ihan millä mittarilla tahansa,  luomun valunta per tuotettu tonni on paljon suurempi kuin ns.  tavanomaisen.  Luomun pointti on se ks. aineettomuus,  mikä on ihan hyvä asia nykyisessä kemikaalikuormassa.  Asia erikseen onko sillä mitään merkitystä kun esim. hammastahnassa on erikseen lisättyä fluoria.
Yms. Jne.

Voi ollakin. Minustakin mutu-tieto vaikuttaisi siltä. Mutta olisiko sinulla linkkejä asiaan liittyen. Olisi kyllä kiinnostavaa. Ihan suoralta kädeltä en kuitenkaan tuota halua allekirjoittaa. Jos on enemmän tietoa, miten valumat syntyvät, on mahdollisuus etsiä keinoja niiden hallitsemiseksi. Itse pyrin etsimään keinoja mahdollisten päästöjen vähentämiseksi. Muutamia kysymyksiä kyllä herää. Mietin nyt vain kasvinviljelyluomua, koska eläimiä meillä ei ole.

Ensinnäkin, jos verrataan aitoa suorakylvötoimintaa. Luultavasti siinä on pienimmät valumat. Omalta kohdaltani olen nyttemmin ymmärtänyt siinäkin ongelmia, joista myöhemmin toisaalla. Luomussa ei oikeasti voi suorakylvää, joten vertailu on aika mahdotonta. Pitäisi siis verrata muokkaavia kemiallisesti viljeleviä tiloja luomuun.

Toisekseen, meillä on kahtena vuotena viidestä pelto nurmena, eli aidosti kasvipeitteisenä. Myyntisatoa ei synny, mutta ei juuri pitäisi syntyä valumiakaan. Siksihän suojavyöhykkeet todettiin tehokkaiksi. Keskimäärin ymmärtääkseni kemiallisesti viljelevillä tiloilla käytetään viljelykierrossa vain vähän nurmia joka lisää valumia. Nurmilla myös tavoitellaan maan rakenteiden paranemista, jolla samalla pyritään sitomaan sekä ravinteita, että maa-aineksia peltoon siten, että pellon ominaisuudet paranisivat.

Kolmanneksi, meillä käytetään alus- ja kerääjäkasveja mahdollisimman paljon. Niidenkin käyttöä perustellaan pitkälti ravinteiden ja maa-ainesten huuhtoutumien vähenemisellä. Niillä myös pyritään sitomaan ravinteita ja maa-aineksia maahan tehokkaammin.

Kyllä uskon, että valumia luomussakin syntyy, eikä sekään ole viaton ympäristön rehevöitymisen suhteen. En pysty puhumaan kaikkien luomuviljelijöiden puolesta, mutta kyllä meistä suurimman osan uskon aidosti pyrkimään mahdollisimman hyvään satoon mahdollisimman vähin ympäristövaikutuksin. Omalta kohdaltani etsin päivittäin mahdollisuuksia saada maa-ainekset ja ravinteet pysymään paremmin pellolla.

Kyllä luomun pointin ainakin pitäisi olla kasvinsuojeluaineettomuuden lisäksi myös uusiutumattomien ravinteiden käyttämättömyys, eli kierrätys, sekä maan kasvukunnon erityinen varjelu. Itselleni oli suorastaan yllätys havaita, missä kunnossa omat maani ovat. En ollut oikeastaan ymmärtänyt paljonkaan maanviljelystä eil maan hoitamisesta. Olin varsin puhtaasti kasvinviljelijä. Tuo asia vaatisi kemiallisesti viljeleviltä heräämistä yleensäkin. Ei tarvitse siirtyä luomuun, jotta voi ottaa käyttöön maan kasvukuntoa ylläpitäviä tekniikoita. Niinhän SKN:kin jo tuolla totesi.
Don Essex

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1545
Vs: Tonni lisää satoa
Tasaisilla mailla jos ja kun suojakaistat ok niin mitään maa-aineksia ei mene vesistöihin. Siemen rikat saa rikkaäkeellä pidettyä kohtuullisesti kurissa. Puolikesän kesannolla, joko keväällä tai nurmen lopetuksessa saa kestorikkoja pidettyä kurissa.

Tuo on virheellinen tieto. Tutkimksia löytyy, jossa salaojavesiin ja maakerrosten läpi valuu ravinteita ja hienojakoisia maahiukkasia, juurikin jos pintamaata on käännetty tai muokattu. Mikrohiukkasten sidokset aukeavat, ja materiaalia alkaa kulkeutua maassa.  Määrät olivat yllättävän suuria, vaikka pintavaluntaa ei olisi todettu. Samasta syystä savialueiden joet ja järvet ovat kovin kellahtavansameita aina talvisin. Ja kesällä läiskikkään sinikeltavihreitä.

-SS-

Olen itsekin lukenut tuosta. Ja seuraillut sittemmin salaojaputkien päitä. Harmaata tulee, varsinkin keväällä. Niin luomupelloilta, kuin kemiallisesti viljellyiltäkin. Olisiko ympäristöteko palata sarkaojiin metrin pientareilla...?

Tähänkin kuitenkin uskon olevan mahdollista vaikuttaa. Maan multavuuden parantaminen, sekä biomassan lisääntyminen muokkauskerroksessa mahdollistavat suuremman vesimäärän sitoutumisen maahan sen kantavuuden siitä kärsimättä. Tietysti muokkauskerroksen tai tuon hyvärakenteisen maakerroksen tulisi myös olla kohtalaisen paksu. Ei riitä suorakylvö- tai kevytmuokkauspaksuus, ei edes kyntöpaksuus. Pitäisi saada pikkuhiljaa maan multavuutta lisättyä alaspäin. Todella hidasta ja vaikeaa, tiedän. Mutta tällä hetkellä maa kuluu, ja multavuus varsinkin syvemmissä maakerroksissa vähenee. Jos tuon heikon kehityksen saisi edes pysäytettyä saati sitten käännettyä...
Don Essex

brotofobia

  • Vieras
Vs: Tonni lisää satoa
onkohan noissa keskisadoissa kuinka paljon lähes nollalannoitettua

Väitän, että melko moni kunnon viljavuuksilla varustettu
tavanomainen pelto tuottaa ilman mineraalilannoituksia
muutaman vuoden vähintään tuota luomun keskisatoa.

-SS-

Pelkästään nopealiukoisella typellä lannoitettu, vuosia viljalla ollut pelto, niinkuin pääosa täällä etelässä on? Ei kasva ilman typpeä. Mistä se typpi sinne tulisi.  Juuri tämän ongelman kanssa nuo aloittavat luomuilijat on alkuun vaikeuksissa.