Kertokaapa, paljonko saatte tukea tuotettua kiloa, litraa, yksikköä tms. kohden. Luulen, että jokin sika- tai kananmunatila saa tuotantoalueesta riippumatta yllättävän vähän tukea kiloa kohden vaikka verrattuna luomuemolehmätilaan, joka nipin napin säilyttää kotieläintilan mandaatin ja sen kenties ainut tuote markkinoille on muutama sonnivasikka. Kuka uskaltaa aloittaa?
jos kaikki tuet jaetaan maitolitroille,niin viime vuonna oli 0.1988 per litra.kylkiäisenä reilu 7tonnia naudanlihaa.Samoja ajatuksia mullakin tästä eripurasta.Joku nauraa makiasti partaansa kun maajussit tappelee keskenään. ???
mitä kuluttaja saa vastineeksi veroraholleen, jos Suomessa on
30 000 kpl liikaa virkamiehijä pyörittämässä papereita läjästä toeseen ???
no varmaan laskun kouraan, ei mittään muuta
rahhaa pallaa enempi mitä elintarvikkeijen tukkeen
muva kiinnostaa tämmönen
mitä kuluttaja saa vastineeksi veroraholleen, jos Suomessa on
30 000 kpl liikaa virkamiehijä pyörittämässä papereita läjästä toeseen ???
no varmaan laskun kouraan, ei mittään muuta
rahhaa pallaa enempi mitä elintarvikkeijen tukkeen
muva kiinnostaa tämmönen
jos kaikki tuet jaetaan maitolitroille,niin viime vuonna oli 0.1988 per litra.kylkiäisenä reilu 7tonnia naudanlihaa.Samoja ajatuksia mullakin tästä eripurasta.Joku nauraa makiasti partaansa kun maajussit tappelee keskenään. ???
Minä kun erehyin viime vuonna tuomitsemaan byrogratian, niin uhattiin työntää mikroskooppi perseeseen.
Minä kun erehyin viime vuonna tuomitsemaan byrogratian, niin uhattiin työntää mikroskooppi perseeseen.
Oisko se kuiteski ollu isotooppi... semmone litranen oktooperivestivaalimalli ;D :D :) :P
Miksi veromaksajan pitäisi saada rahoilleen vastinetta?Tyypillinen Ceemies, omasta mielestään jumalan valittua kansaa..
Kysymyskin on sellaisenaan absurdi.
Niin, oikeastaan hain kokotilan tukijuttua, en yksittäisen eläimen tukea, sillä sen löytää valtioneuvoston asetuksesta ja jakamalla eläinyksikkötuki kiloilla ja tietenkin eläinmäärällä, joka menee eläinyksikköön. Asetuksen mukaan c-alueella on käytössä kerroin, jota ei ole ab-alueilla. Kerroin on muistaakseni 0.73.
Mitä siis maksetaan tukea koko tilan tasolla?
Haluutsä tietää mitä 30 lypsävän tilalla on tuet per/ha kun on 3 lisätoimenpidettä?Niin, oikeastaan hain kokotilan tukijuttua, en yksittäisen eläimen tukea, sillä sen löytää valtioneuvoston asetuksesta ja jakamalla eläinyksikkötuki kiloilla ja tietenkin eläinmäärällä, joka menee eläinyksikköön. Asetuksen mukaan c-alueella on käytössä kerroin, jota ei ole ab-alueilla. Kerroin on muistaakseni 0.73.
Mitä siis maksetaan tukea koko tilan tasolla?
Ei nuo tissinkoittajat kehtaa vastata niin avataan. 50 ha:n viljatila-alueella 28 K€. Tissinkoittotila saa ainakin tuon saman + muut ökytuet ja ilmaisen lomituksen 2 hklöä kuukaudeksi jonka rahallinen arvo ainakin n. 5,5 K€. Tuo täytyy erikseen mainita koska muuten ne unohtaa tyystin kertoa sen. Lisäksi raha tulee sosiaalimäärärahoista eli on köyhiltä ja sairailta pois. Lisäksi suomessa maksetaan maailman korkeinta maidon tuottajahintaa koska monopoliasemassa olevan Valio on maidontuottajien omistama ja hallinnoima.
Nyt ollaan pääsemässä asiaan..
Nyt, kun vielä kerrot, paljonko 50 hehtaarin viljatila tuottaa viljaa markkinoille, pääsemme laskemaan kilokohtaisen tuen. Tuolta pinta--alalta saatu sato saattaa vaihdella 25000 kilon ja 300000 kilon välillä, vai kuinka?
onpahan tuossa yhen luomu ukon touhuja tullu nähtyä
koko eu jäsenyyven aekana korijattu sato suunnilleen 0
kasvustosta ei tiijä kukkaan mitä siinä pitäs kasvaa
joskus suorakylyvöllä vetäsee apila/juola kasvustoon esim ruista ;D
siinä alakaa olla kilohinta kohillaan mitä veronmaksaja saa nokkasa etteen ;D
vae eikö ne halunnukki tämmösen järijästelmän ku liityttiin rysselliin
kyllä sille isännälle pittää hattuva nostaa, kusettaa herroja mennen tullen
mutta en aenakkaan minä ossaa aatella miten se ossaa pulijata
yksi 3 hehtaarin lohko tien varressa, koko eu aekana max.5 paalija rehua
ja 1 tai 2 kertaa puitu jotaki viljan tapasta
kyllähän siinä on tukirahat tehokäötössä
liehhän tuossa tieten niitä kesantovuosijaki
mutta en aenakkaan minä ossaa aatella miten se ossaa pulijata
yksi 3 hehtaarin lohko tien varressa, koko eu aekana max.5 paalija rehua
ja 1 tai 2 kertaa puitu jotaki viljan tapasta
kyllähän siinä on tukirahat tehokäötössä
liehhän tuossa tieten niitä kesantovuosijaki
Tärkeintähän on se että kylvetään ajoissa ja edes jotain kasvustoa pukkaa ja edes jotain toimenpiteitä rikkojen torjumiseksi on suoritettu. Näennäisviljely onnistuu tavanomaisessakin viljelyssä. Paskakasvusto kesantomurskaimella kumoon ja kynto tai lautasmuokkaus perään. Ei kukaan ota selvää siitä, että onko pellolla puimuri käynytkään.
Miksi veromaksajan pitäisi saada rahoilleen vastinetta?
Kysymyskin on sellaisenaan absurdi.
mutta en aenakkaan minä ossaa aatella miten se ossaa pulijata
yksi 3 hehtaarin lohko tien varressa, koko eu aekana max.5 paalija rehua
ja 1 tai 2 kertaa puitu jotaki viljan tapasta
kyllähän siinä on tukirahat tehokäötössä
liehhän tuossa tieten niitä kesantovuosijaki
Tärkeintähän on se että kylvetään ajoissa ja edes jotain kasvustoa pukkaa ja edes jotain toimenpiteitä rikkojen torjumiseksi on suoritettu. Näennäisviljely onnistuu tavanomaisessakin viljelyssä. Paskakasvusto kesantomurskaimella kumoon ja kynto tai lautasmuokkaus perään. Ei kukaan ota selvää siitä, että onko pellolla puimuri käynytkään.
näitä näkee aika yleisesti...
Miksi veromaksajan pitäisi saada rahoilleen vastinetta?
Kysymyskin on sellaisenaan absurdi.
Kysymys on absurdi silloin, kun tila ei tuota markkinoille mitään ja sellaisiakin tiloja on kuulemma olemassa. Nollallahan ei voi jakaa.
Enpä olisi uskonut, kuinka vaikeaan asiaan tartuin ja kuinka kateellisia viljelijät ovat toisilleen. Hyvät viljelijät, ei ole sinun eikä naapurisi vika, jos eri tuotantosuuntia ja -alueita tuetaan eri tavoin. Yrittäkää ymmärtää...
Riippuu ihan siitä, onko naapuri MTK:n hallinnossa mukana vai ei. Sieltä löytyy ne pahimmat myyrät
Taisi Milkboi olla ainoa, joka kykeni vastaamaan ilman mitään tunnekuohua. Jos kaikki peltotuet lasketaan yhteen ja jaetaan tuotannolla, ei 0.19 € tuotetulta litralta ole ollenkaan hävettävä luku, päinvastoin.
Jutustelin aamulla erään naapurini, C1-alueen maidontuottajan kanssa asiasta, eikä hän kokenut kysymystäni ollenkaan kiusalliseksi. Hänen tilallaan kaikki tuki tuotettua maitolitraa kohti oli 0.17 euroa. Ao. summaan sisältyy lisäksi lihantuotannon tukea, joten ei maitoa todellisuudessa tueta kovinkaan paljoa. Ao. tila ostaa myös paljon täysrehua, jonka raaka-aine on peräisin viljantuottajilta.
ne ei kaek ookkaan lehemiä ;Djos kaikki tuet jaetaan maitolitroille,niin viime vuonna oli 0.1988 per litra.kylkiäisenä reilu 7tonnia naudanlihaa.Samoja ajatuksia mullakin tästä eripurasta.Joku nauraa makiasti partaansa kun maajussit tappelee keskenään. ???
Se 7 tonnia keltasta lehmänlihaa on ongelmajätettä :D
Miksi veromaksajan pitäisi saada rahoilleen vastinetta?
Kysymyskin on sellaisenaan absurdi.
Kysymys on absurdi silloin, kun tila ei tuota markkinoille mitään ja sellaisiakin tiloja on kuulemma olemassa. Nollallahan ei voi jakaa.
Enpä olisi uskonut, kuinka vaikeaan asiaan tartuin ja kuinka kateellisia viljelijät ovat toisilleen. Hyvät viljelijät, ei ole sinun eikä naapurisi vika, jos eri tuotantosuuntia ja -alueita tuetaan eri tavoin. Yrittäkää ymmärtää...
Riippuu ihan siitä, onko naapuri MTK:n hallinnossa mukana vai ei. Sieltä löytyy ne pahimmat myyrät
Taisi Milkboi olla ainoa, joka kykeni vastaamaan ilman mitään tunnekuohua. Jos kaikki peltotuet lasketaan yhteen ja jaetaan tuotannolla, ei 0.19 € tuotetulta litralta ole ollenkaan hävettävä luku, päinvastoin.
Jutustelin aamulla erään naapurini, C1-alueen maidontuottajan kanssa asiasta, eikä hän kokenut kysymystäni ollenkaan kiusalliseksi. Hänen tilallaan kaikki tuki tuotettua maitolitraa kohti oli 0.17 euroa. Ao. summaan sisältyy lisäksi lihantuotannon tukea, joten ei maitoa todellisuudessa tueta kovinkaan paljoa. Ao. tila ostaa myös paljon täysrehua, jonka raaka-aine on peräisin viljantuottajilta.
Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta.
Keskustelu, tai pikemminkin inttäminen viljelijöiden kesken eri tukialueiden eri tukimuodoista on täysin tarpeetonta senkin vuoksi, että vihollinen on kokonaan muualla. Tukisaalis käsittääkseni muodostuu eri tukien summasta ja lienee enemmän tilakohtainen juttu riippuen mm. tuotantosuunnasta ja sen intensiiviydestä. Tokihan tukialuekin siihen vaikuttaa: toisaalta tuetaan etelää ja toisaalta pohjoista. Viljelijöiden riidellessä keskenään nauraa vasemmisto partaansa ja samalla Mtk on hampaaton. Tällainen ei voi olla kenenkään etu.
Mutta asiaan, minua kiinnostaa veronmaksajana ja suomalaisen elintarvikkeen käyttäjänä se, mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan. Tiedän sen, että tukipolitiikka on tarkoituksella passivoivaa, siis maksetaan tukea enemmän omistamisesta kuin yrittämisestä, jolloin tuet saattavat pääomittua peltoon. Kauppakin lohkaisee suuren osan itselleen.
Kertokaapa, paljonko saatte tukea tuotettua kiloa, litraa, yksikköä tms. kohden. Luulen, että jokin sika- tai kananmunatila saa tuotantoalueesta riippumatta yllättävän vähän tukea kiloa kohden vaikka verrattuna luomuemolehmätilaan, joka nipin napin säilyttää kotieläintilan mandaatin ja sen kenties ainut tuote markkinoille on muutama sonnivasikka. Kuka uskaltaa aloittaa?
silloin valtio avitti teurastamoita alkutuotevähennyksen nimikkeellä ;)Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta.
Keskustelu, tai pikemminkin inttäminen viljelijöiden kesken eri tukialueiden eri tukimuodoista on täysin tarpeetonta senkin vuoksi, että vihollinen on kokonaan muualla. Tukisaalis käsittääkseni muodostuu eri tukien summasta ja lienee enemmän tilakohtainen juttu riippuen mm. tuotantosuunnasta ja sen intensiiviydestä. Tokihan tukialuekin siihen vaikuttaa: toisaalta tuetaan etelää ja toisaalta pohjoista. Viljelijöiden riidellessä keskenään nauraa vasemmisto partaansa ja samalla Mtk on hampaaton. Tällainen ei voi olla kenenkään etu.
Mutta asiaan, minua kiinnostaa veronmaksajana ja suomalaisen elintarvikkeen käyttäjänä se, mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan. Tiedän sen, että tukipolitiikka on tarkoituksella passivoivaa, siis maksetaan tukea enemmän omistamisesta kuin yrittämisestä, jolloin tuet saattavat pääomittua peltoon. Kauppakin lohkaisee suuren osan itselleen.
Kertokaapa, paljonko saatte tukea tuotettua kiloa, litraa, yksikköä tms. kohden. Luulen, että jokin sika- tai kananmunatila saa tuotantoalueesta riippumatta yllättävän vähän tukea kiloa kohden vaikka verrattuna luomuemolehmätilaan, joka nipin napin säilyttää kotieläintilan mandaatin ja sen kenties ainut tuote markkinoille on muutama sonnivasikka. Kuka uskaltaa aloittaa?
Tärkeää ei ole enä tuki kiloa kohden tuottajalle.
Ennen EU:n liittymistä korkein tilityshinta mikä teurastamo maksoi oli jotain lähes40mk /kg Meikä ei koskaan päässy aivan neljäänkymppiin.
Olisin sitä mieltä, että nyt tukien kanssa naudanliha maksaa 10€/kg ruhona.
Miksi veromaksajan pitäisi saada rahoilleen vastinetta?
Kysymyskin on sellaisenaan absurdi.
Kysymys on absurdi silloin, kun tila ei tuota markkinoille mitään ja sellaisiakin tiloja on kuulemma olemassa. Nollallahan ei voi jakaa.
Enpä olisi uskonut, kuinka vaikeaan asiaan tartuin ja kuinka kateellisia viljelijät ovat toisilleen. Hyvät viljelijät, ei ole sinun eikä naapurisi vika, jos eri tuotantosuuntia ja -alueita tuetaan eri tavoin. Yrittäkää ymmärtää...
Taisi Milkboi olla ainoa, joka kykeni vastaamaan ilman mitään tunnekuohua. Jos kaikki peltotuet lasketaan yhteen ja jaetaan tuotannolla, ei 0.19 € tuotetulta litralta ole ollenkaan hävettävä luku, päinvastoin.
Jutustelin aamulla erään naapurini, C1-alueen maidontuottajan kanssa asiasta, eikä hän kokenut kysymystäni ollenkaan kiusalliseksi. Hänen tilallaan kaikki tuki tuotettua maitolitraa kohti oli 0.17 euroa. Ao. summaan sisältyy lisäksi lihantuotannon tukea, joten ei maitoa todellisuudessa tueta kovinkaan paljoa. Ao. tila ostaa myös paljon täysrehua, jonka raaka-aine on peräisin viljantuottajilta.
Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta.
Keskustelu, tai pikemminkin inttäminen viljelijöiden kesken eri tukialueiden eri tukimuodoista on täysin tarpeetonta senkin vuoksi, että vihollinen on kokonaan muualla. Tukisaalis käsittääkseni muodostuu eri tukien summasta ja lienee enemmän tilakohtainen juttu riippuen mm. tuotantosuunnasta ja sen intensiiviydestä. Tokihan tukialuekin siihen vaikuttaa: toisaalta tuetaan etelää ja toisaalta pohjoista. Viljelijöiden riidellessä keskenään nauraa vasemmisto partaansa ja samalla Mtk on hampaaton. Tällainen ei voi olla kenenkään etu.
Mutta asiaan, minua kiinnostaa veronmaksajana ja suomalaisen elintarvikkeen käyttäjänä se, mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan. Tiedän sen, että tukipolitiikka on tarkoituksella passivoivaa, siis maksetaan tukea enemmän omistamisesta kuin yrittämisestä, jolloin tuet saattavat pääomittua peltoon. Kauppakin lohkaisee suuren osan itselleen.
Kertokaapa, paljonko saatte tukea tuotettua kiloa, litraa, yksikköä tms. kohden. Luulen, että jokin sika- tai kananmunatila saa tuotantoalueesta riippumatta yllättävän vähän tukea kiloa kohden vaikka verrattuna luomuemolehmätilaan, joka nipin napin säilyttää kotieläintilan mandaatin ja sen kenties ainut tuote markkinoille on muutama sonnivasikka. Kuka uskaltaa aloittaa?
mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan
-ruokaa edullisesti, tuilla tuetaan kuluttajaa, ei tuottajaa. Tuottajille kävisi, että tuet pois, tuotteille oikea hinta. Seuraus olisi, että ruoka kallistuu "huomattavasti" kuluttajille. Tämä on lyhyesti EU:n maatalouspolitiikka.
mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan
-ruokaa edullisesti, tuilla tuetaan kuluttajaa, ei tuottajaa. Tuottajille kävisi, että tuet pois, tuotteille oikea hinta. Seuraus olisi, että ruoka kallistuu "huomattavasti" kuluttajille. Tämä on lyhyesti EU:n maatalouspolitiikka.
Hölöhölö... ostaisimme tuontiruokaa - sitä tuontia kun eivät Kepu ja MTK voi enää estää... kiitos EU:n ;D :D :) ::) :P ;D
Tässä spekulaatiossa tulisi mielestäni olettaa että muutkin EU-maat lopettaisivat maataloutensa tukemisen. Seuraus olisi maataloustuotannon romahtaminen ja kaupassa maito olisi Kiinalaista ja liha Brasiliasta.mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavanHölöhölö... ostaisimme tuontiruokaa - sitä tuontia kun eivät Kepu ja MTK voi enää estää... kiitos EU:n ;D :D :) ::) :P ;D
-ruokaa edullisesti, tuilla tuetaan kuluttajaa, ei tuottajaa. Tuottajille kävisi, että tuet pois, tuotteille oikea hinta. Seuraus olisi, että ruoka kallistuu "huomattavasti" kuluttajille. Tämä on lyhyesti EU:n maatalouspolitiikka.
mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan
-ruokaa edullisesti, tuilla tuetaan kuluttajaa, ei tuottajaa. Tuottajille kävisi, että tuet pois, tuotteille oikea hinta. Seuraus olisi, että ruoka kallistuu "huomattavasti" kuluttajille. Tämä on lyhyesti EU:n maatalouspolitiikka.
Hölöhölö... ostaisimme tuontiruokaa - sitä tuontia kun eivät Kepu ja MTK voi enää estää... kiitos EU:n ;D :D :) ::) :P ;D
Tässä spekulaatiossa tulisi mielestäni olettaa että muutkin EU-maat lopettaisivat maataloutensa tukemisen. Seuraus olisi maataloustuotannon romahtaminen ja kaupassa maito olisi Kiinalaista ja liha Brasiliasta.
Kuluttajien ruokaan ja juomiin vuodessa käyttämä summa on noin 16 miljardia. Osa on toki ulkomaista jo nyt mutta mistä pieraistais se loppu valuutta millä ulkomainen ruoka maksettaisiin.mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan
-ruokaa edullisesti, tuilla tuetaan kuluttajaa, ei tuottajaa. Tuottajille kävisi, että tuet pois, tuotteille oikea hinta. Seuraus olisi, että ruoka kallistuu "huomattavasti" kuluttajille. Tämä on lyhyesti EU:n maatalouspolitiikka.
Hölöhölö... ostaisimme tuontiruokaa - sitä tuontia kun eivät Kepu ja MTK voi enää estää... kiitos EU:n ;D :D :) ::) :P ;D
mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan
-ruokaa edullisesti, tuilla tuetaan kuluttajaa, ei tuottajaa. Tuottajille kävisi, että tuet pois, tuotteille oikea hinta. Seuraus olisi, että ruoka kallistuu "huomattavasti" kuluttajille. Tämä on lyhyesti EU:n maatalouspolitiikka.
parhaiten pärijää valtiot jotka tukevat eniten maatalloutta
japani, sveitsi, norja,,,,,
ja huonoite ne jotka tukevat vähiten
Afganistan, Angola, Bangladesh, Benin, Bhutan, Burkina Faso, Burundi, Kap Verde, Keski-Afrikan tasavalta, Djibouti, Eritrea, Etiopia, Gambia, Guinea, Guinea-Bissau, Haiti, Jemen, Kambodzha, Kap Verde, Kiribati, Komorit, Laos, Lesotho, Liberia, Madagaskar, Malawi, Malediivit, Mali, Mauritania, Mosambik, Myanmar, Nepal, Nigeria, Päiväntasaajan Guinea, Ruanda, Salomonsaaret, Sambia, Samoa, Sao Tome ja Principe, Sierra Leone, Somalia, Sudan, Tansania, Togo, Tsad, Tuvalu, Uganda, Vanuatu ja Zaire.
ja jotku haluvaa että tuossa olisi vielä Suomi :D
mutta en aenakkaan minä ossaa aatella miten se ossaa pulijata
yksi 3 hehtaarin lohko tien varressa, koko eu aekana max.5 paalija rehua
ja 1 tai 2 kertaa puitu jotaki viljan tapasta
kyllähän siinä on tukirahat tehokäötössä
liehhän tuossa tieten niitä kesantovuosijaki
Tärkeintähän on se että kylvetään ajoissa ja edes jotain kasvustoa pukkaa ja edes jotain toimenpiteitä rikkojen torjumiseksi on suoritettu. Näennäisviljely onnistuu tavanomaisessakin viljelyssä. Paskakasvusto kesantomurskaimella kumoon ja kynto tai lautasmuokkaus perään. Ei kukaan ota selvää siitä, että onko pellolla puimuri käynytkään.
Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta.
Keskustelu, tai pikemminkin inttäminen viljelijöiden kesken eri tukialueiden eri tukimuodoista on täysin tarpeetonta senkin vuoksi, että vihollinen on kokonaan muualla. Tukisaalis käsittääkseni muodostuu eri tukien summasta ja lienee enemmän tilakohtainen juttu riippuen mm. tuotantosuunnasta ja sen intensiiviydestä. Tokihan tukialuekin siihen vaikuttaa: toisaalta tuetaan etelää ja toisaalta pohjoista. Viljelijöiden riidellessä keskenään nauraa vasemmisto partaansa ja samalla Mtk on hampaaton. Tällainen ei voi olla kenenkään etu.
Mutta asiaan, minua kiinnostaa veronmaksajana ja suomalaisen elintarvikkeen käyttäjänä se, mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan. Tiedän sen, että tukipolitiikka on tarkoituksella passivoivaa, siis maksetaan tukea enemmän omistamisesta kuin yrittämisestä, jolloin tuet saattavat pääomittua peltoon. Kauppakin lohkaisee suuren osan itselleen.
Kertokaapa, paljonko saatte tukea tuotettua kiloa, litraa, yksikköä tms. kohden. Luulen, että jokin sika- tai kananmunatila saa tuotantoalueesta riippumatta yllättävän vähän tukea kiloa kohden vaikka verrattuna luomuemolehmätilaan, joka nipin napin säilyttää kotieläintilan mandaatin ja sen kenties ainut tuote markkinoille on muutama sonnivasikka. Kuka uskaltaa aloittaa?
Ja tämähän on varsin helppoa nyt, kun muutenkin kirjanpidon lukuja käydään läpi.
Joten oma osuuteni aiheeseen liittyen viimevuoden osalta: A-alueen maitotila, kokonaistuet maitolitraa kohden 12,4 senttiä, lisäksi 4,5 tonnia lihaa teuraina ja kolmisenkymmentä ternivasikkaa.
Tuen osuus liikevaihdosta noin 20%. Tosin viimevuoden maidon tuottajahinta pudotti mallikkaasti tukien suhdetta liikevaihtoon, joten jatkossa moiseen prosenttiosuuteen tuskin päästään.
Ja vielä nimimerkille maanviljelijä, vai mikä se oli. Pistä jo ihmeessä navetta pystyyn ja maito virtaamaan, niin saat sinne navettaan sen niin kadehtimasi lomittajan...
Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta.
Keskustelu, tai pikemminkin inttäminen viljelijöiden kesken eri tukialueiden eri tukimuodoista on täysin tarpeetonta senkin vuoksi, että vihollinen on kokonaan muualla. Tukisaalis käsittääkseni muodostuu eri tukien summasta ja lienee enemmän tilakohtainen juttu riippuen mm. tuotantosuunnasta ja sen intensiiviydestä. Tokihan tukialuekin siihen vaikuttaa: toisaalta tuetaan etelää ja toisaalta pohjoista. Viljelijöiden riidellessä keskenään nauraa vasemmisto partaansa ja samalla Mtk on hampaaton. Tällainen ei voi olla kenenkään etu.
Mutta asiaan, minua kiinnostaa veronmaksajana ja suomalaisen elintarvikkeen käyttäjänä se, mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan. Tiedän sen, että tukipolitiikka on tarkoituksella passivoivaa, siis maksetaan tukea enemmän omistamisesta kuin yrittämisestä, jolloin tuet saattavat pääomittua peltoon. Kauppakin lohkaisee suuren osan itselleen.
Kertokaapa, paljonko saatte tukea tuotettua kiloa, litraa, yksikköä tms. kohden. Luulen, että jokin sika- tai kananmunatila saa tuotantoalueesta riippumatta yllättävän vähän tukea kiloa kohden vaikka verrattuna luomuemolehmätilaan, joka nipin napin säilyttää kotieläintilan mandaatin ja sen kenties ainut tuote markkinoille on muutama sonnivasikka. Kuka uskaltaa aloittaa?
Ja tämähän on varsin helppoa nyt, kun muutenkin kirjanpidon lukuja käydään läpi.
Joten oma osuuteni aiheeseen liittyen viimevuoden osalta: A-alueen maitotila, kokonaistuet maitolitraa kohden 12,4 senttiä, lisäksi 4,5 tonnia lihaa teuraina ja kolmisenkymmentä ternivasikkaa.
Tuen osuus liikevaihdosta noin 20%. Tosin viimevuoden maidon tuottajahinta pudotti mallikkaasti tukien suhdetta liikevaihtoon, joten jatkossa moiseen prosenttiosuuteen tuskin päästään.
Ja vielä nimimerkille maanviljelijä, vai mikä se oli. Pistä jo ihmeessä navetta pystyyn ja maito virtaamaan, niin saat sinne navettaan sen niin kadehtimasi lomittajan...
Taitaa olla Nimimerkki "Namskis" kaiken pahan alku ja juuri tässä lomittaja hommassa. Sen juttujen jälkeen tämä kateus näistä lomittajista on alkanu... :D :D :D
Nykynuorison suurimmat murheet: mistä saisi lipun hörhökonserttiin:
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Madonna-maanantaina+lippukauppaan+tuli+17+miljoonaa+puhelua/1135243798541
Nykynuorison suurimmat murheet: mistä saisi lipun hörhökonserttiin:
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Madonna-maanantaina+lippukauppaan+tuli+17+miljoonaa+puhelua/1135243798541
Juu... kyl Grönin Empun pitäs riittää ;D :D :) ::) :P ;D
Kovin oli vastaus vaikeaa, vain muutama vastasi rehellisesti ja objektiivisesti, siitä kiitos heille.
Piti vähän luonnostella vuoden 2008 hakuoppaan avulla, mitä esimerkkitila saa tukea tuotantoa kohti eri tukialueilla. Siis rakenteeltaan ja tuotannoltaan samanlainen tila. Esimerkin mukaan peltoa on 40 ha ja maitoa tuotetaan 300000 litraa vuoteen. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Esimerkkitila nostaa kaikki tuet, mitkä hänelle kuuluu. Etelässä valitaan kaksi ympin lisätoimenpidettä, pohjoisessa yksi.
A-alueella tuki tuotettua maitolitraa kohti esimerkkitilalla on 0.157 euroa litralta, B-alueella 0.158 euroa, C1-alueella 0.182 ja C2-alueella 0.19 euroa. Maitoa siis kannattaa tukien puolesta tuottaa pohjoisempana. Toisaalta C-alueella maksettua tukea rajoittaa maitokiintiö, joten jos vaikka kiintiö ylitetään vähänkään, on esimerkkitilan tuotanto etelässä selvästi edullisempaa. Lisäksi etelässä on paremmat tuotanto-olosuhteet.
Samainen esimerkkitila tuottaa markkinoille 1200 lihasikaa, muodostuu tuki seuraavasti: A-alue 40.2 euroa/sika, B-alue 40.29 euroa, C1-36.46 euroa ja C2 36.93 euroa. Sikaa siis tukien puolesta kannatta tuottaa etelässä, vai kuinka?
Tuki tuotettua kiloa kohti vaikkapa luomuviljatilalla saattaa tuottaa yllätyksen…
Nykynuorison suurimmat murheet: mistä saisi lipun hörhökonserttiin:
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Madonna-maanantaina+lippukauppaan+tuli+17+miljoonaa+puhelua/1135243798541
Samoin jonotetaan läpi yön uutta pelikonsoolia ja uutta Harry Potter-kirjaa. >:( >:( >:(
Vanhassa vara parempi. :DJa nuoressa liha tiukempi. ;D
Samainen esimerkkitila tuottaa markkinoille 1200 lihasikaa, muodostuu tuki seuraavasti: A-alue 40.2 euroa/sika, B-alue 40.29 euroa, C1-36.46 euroa ja C2 36.93 euroa. Sikaa siis tukien puolesta kannatta tuottaa etelässä, vai kuinka?
Samainen esimerkkitila tuottaa markkinoille 1200 lihasikaa, muodostuu tuki seuraavasti: A-alue 40.2 euroa/sika, B-alue 40.29 euroa, C1-36.46 euroa ja C2 36.93 euroa. Sikaa siis tukien puolesta kannatta tuottaa etelässä, vai kuinka?
Anteeski mutta minä en saa millään laksutoimituksella noita tukieroja vaan esimerkiksi B/C1 ihan toisinpäin. Voisitko vielä laittaa tähän ne läthötiedot eli tukisummat ja muut sllaiste sekä laksutoimitukset millä näihin lukuihin päädyit.
Taitaa olla Nimimerkki "Namskis" kaiken pahan alku ja juuri tässä lomittaja hommassa. Sen juttujen jälkeen tämä kateus näistä lomittajista on alkanu... :D :D :D
***Ei oo tarinoita kuulunut vähään aikaan. Mahtoiko vaimo huomata mitä isäntä puuhastaa lomittajien kanssa... ;)
Samainen esimerkkitila tuottaa markkinoille 1200 lihasikaa, muodostuu tuki seuraavasti: A-alue 40.2 euroa/sika, B-alue 40.29 euroa, C1-36.46 euroa ja C2 36.93 euroa. Sikaa siis tukien puolesta kannatta tuottaa etelässä, vai kuinka?
Anteeski mutta minä en saa millään laksutoimituksella noita tukieroja vaan esimerkiksi B/C1 ihan toisinpäin. Voisitko vielä laittaa tähän ne läthötiedot eli tukisummat ja muut sllaiste sekä laksutoimitukset millä näihin lukuihin päädyit.
Noilla ämteekoo-virkamiehillä on ihan omat helmitaulunsa tukilaskelmia varten
C-alueella ei ole pakkoa valita yhtään ymp. lisätoimenpidettä, mutta voi enimmillään valita kaksi lisätoimenpidettä, joista tosin kumpaakaan ei kenties kannata valita. AB-alueilla on pakko valita vähintään yksi, mutta neljäkin on mahdollista. Laskelmani perustui siihen, että C-alueella valitaan ravinnetaseet-toimenpide ja AB-alueilla peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys ja ravinnetaseet.
A: (40 * 681,57 + 1200*13,54)/1200 = 36.26 €
B: (40 * 683.34 + 1200*13,54)/1200 = 36.32 €
Samainen esimerkkitila tuottaa markkinoille 1200 lihasikaa, muodostuu tuki seuraavasti: A-alue 40.2 euroa/sika, B-alue 40.29 euroa, C1-36.46 euroa ja C2 36.93 euroa. Sikaa siis tukien puolesta kannatta tuottaa etelässä, vai kuinka?
Anteeski mutta minä en saa millään laksutoimituksella noita tukieroja vaan esimerkiksi B/C1 ihan toisinpäin. Voisitko vielä laittaa tähän ne läthötiedot eli tukisummat ja muut sllaiste sekä laksutoimitukset millä näihin lukuihin päädyit.
Noilla ämteekoo-virkamiehillä on ihan omat helmitaulunsa tukilaskelmia varten
Täsmennetäänpäs hieman laskelmaa. Saatte toki olla eri mieltä ja onhan virheen mahdollisuuskin olemassa. Eiliseen laskelmaan lipsahti mukaan ympäristötuen kansallinen lisäosa, jota edellisellä ohjelmakaudella voitiin maksaa 92 % ympäristötuen perustuesta perustuen lisäksi. Sitä ei enää makseta.
Lähtötietoina käytin Vna 64/2008:ssa mainittuja tukitasoja. C1-alueen eläinyksikkötuki sioille on 288 € ja C2-alueelle 250 €. Tukiyksikkökertoimet C1-alueella on 0.73 ja C2-alueella 0.85. AB-alueilla tukitaso on alempi, mutta siellä ei tunneta tukiyksikkökerrointa. Siat siis saa tukea AB-alueilla 176 €/ey.
Yhden eläinyksikön muodostaa 13 lihasikaa, joten AB-alueilla yksi lihasika saa tukea 176/13 = 13.54 €. C1-alueella tuki on 288/13*0.73 = 16.17 € ja C2-alueella 250/13*0.85 = 16,34 €.
Eilinen laskelmani oli siis virheellinen ymp. lisäosan suhteen, muuten pitänee paikkaansa. C-alueella ei ole pakkoa valita yhtään ymp. lisätoimenpidettä, mutta voi enimmillään valita kaksi lisätoimenpidettä, joista tosin kumpaakaan ei kenties kannata valita. AB-alueilla on pakko valita vähintään yksi, mutta neljäkin on mahdollista. Laskelmani perustui siihen, että C-alueella valitaan ravinnetaseet-toimenpide ja AB-alueilla peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys ja ravinnetaseet. Lisäksi AB-alueille maksetaan kotieläintilan hehtaaritukea asetuksen 303/2008 mukaisesti enintään 30 €/ha
Tässäpä laskelmaa:
tilatuki Lfa ymp lfa-lisä kansall sika
A 234,27 150 107+45+18 97,3 30 13,54
B 186,04 200 107+45+18 97,3 30 13,54
C1 186,04 200 107+18 97,3 16,17
C2 145,03 210 107+18 102,3 35 16,34
A-alueen peltoalaperusteinen tukisumma hehtaaria kohden on siis 681.57 €, B-alueella 683.34 €, C1-alueella 590.52 € ja C2-alueella 617.33 €.
Nyt jos kerrotaan summat pinta-alalla ja jaetaan sikamäärällä, päästään todelliseen tulokseen: A: (40 * 681,57 + 1200*13,54)/1200 = 36.26 €
B: (40 * 683.34 + 1200*13,54)/1200 = 36.32 €
C1: (40*590,52 + 1200 *16.17)/1200 = 35,85€
C2: (40*617.33 + 1200 *16,34)/1200= 36,91€
Yhteenvetona voi todeta, ettei tuosta kannattaisi tehdä kovinkaan suurta numeroa. Etelässä tuki maksetaan kuitenkin enemmän passiivisesti ja pohjoisessa palkitaan itse tuotanto. Jokainen voi tahollaan miettiä, kumpi on mielekkäämpää. Etelässä passiivisuus palkitaan, pohjoisessa ahkeruus. Mitä Tukiviemäri tähän sanoo?
Katsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.Samainen esimerkkitila tuottaa markkinoille 1200 lihasikaa, muodostuu tuki seuraavasti: A-alue 40.2 euroa/sika, B-alue 40.29 euroa, C1-36.46 euroa ja C2 36.93 euroa. Sikaa siis tukien puolesta kannatta tuottaa etelässä, vai kuinka?
Anteeski mutta minä en saa millään laksutoimituksella noita tukieroja vaan esimerkiksi B/C1 ihan toisinpäin. Voisitko vielä laittaa tähän ne läthötiedot eli tukisummat ja muut sllaiste sekä laksutoimitukset millä näihin lukuihin päädyit.
Noilla ämteekoo-virkamiehillä on ihan omat helmitaulunsa tukilaskelmia varten
Täsmennetäänpäs hieman laskelmaa. Saatte toki olla eri mieltä ja onhan virheen mahdollisuuskin olemassa. Eiliseen laskelmaan lipsahti mukaan ympäristötuen kansallinen lisäosa, jota edellisellä ohjelmakaudella voitiin maksaa 92 % ympäristötuen perustuesta perustuen lisäksi. Sitä ei enää makseta.
Lähtötietoina käytin Vna 64/2008:ssa mainittuja tukitasoja. C1-alueen eläinyksikkötuki sioille on 288 € ja C2-alueelle 250 €. Tukiyksikkökertoimet C1-alueella on 0.73 ja C2-alueella 0.85. AB-alueilla tukitaso on alempi, mutta siellä ei tunneta tukiyksikkökerrointa. Siat siis saa tukea AB-alueilla 176 €/ey.
Yhden eläinyksikön muodostaa 13 lihasikaa, joten AB-alueilla yksi lihasika saa tukea 176/13 = 13.54 €. C1-alueella tuki on 288/13*0.73 = 16.17 € ja C2-alueella 250/13*0.85 = 16,34 €.
Eilinen laskelmani oli siis virheellinen ymp. lisäosan suhteen, muuten pitänee paikkaansa. C-alueella ei ole pakkoa valita yhtään ymp. lisätoimenpidettä, mutta voi enimmillään valita kaksi lisätoimenpidettä, joista tosin kumpaakaan ei kenties kannata valita. AB-alueilla on pakko valita vähintään yksi, mutta neljäkin on mahdollista. Laskelmani perustui siihen, että C-alueella valitaan ravinnetaseet-toimenpide ja AB-alueilla peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys ja ravinnetaseet. Lisäksi AB-alueille maksetaan kotieläintilan hehtaaritukea asetuksen 303/2008 mukaisesti enintään 30 €/ha
Tässäpä laskelmaa:
tilatuki Lfa ymp lfa-lisä kansall sika
A 234,27 150 107+45+18 97,3 30 13,54
B 186,04 200 107+45+18 97,3 30 13,54
C1 186,04 200 107+18 97,3 16,17
C2 145,03 210 107+18 102,3 35 16,34
A-alueen peltoalaperusteinen tukisumma hehtaaria kohden on siis 681.57 €, B-alueella 683.34 €, C1-alueella 590.52 € ja C2-alueella 617.33 €.
Nyt jos kerrotaan summat pinta-alalla ja jaetaan sikamäärällä, päästään todelliseen tulokseen: A: (40 * 681,57 + 1200*13,54)/1200 = 36.26 €
B: (40 * 683.34 + 1200*13,54)/1200 = 36.32 €
C1: (40*590,52 + 1200 *16.17)/1200 = 35,85€
C2: (40*617.33 + 1200 *16,34)/1200= 36,91€
Yhteenvetona voi todeta, ettei tuosta kannattaisi tehdä kovinkaan suurta numeroa. Etelässä tuki maksetaan kuitenkin enemmän passiivisesti ja pohjoisessa palkitaan itse tuotanto. Jokainen voi tahollaan miettiä, kumpi on mielekkäämpää. Etelässä passiivisuus palkitaan, pohjoisessa ahkeruus. Mitä Tukiviemäri tähän sanoo?
Katsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.
Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?
Mennäänpäs viljapuolelle. Jos peltoalatukien keskiarvona käytetään 600 €/ha ja verrataan sitä äärimmäisen laajaperäiseen tuotantoon ja tehotuotantoon, päästään seuraavaan tulokseen. Korostan, että laskelmani ovat kärjistettyjä, mutta täysin mahdollisia ja kuulemani mukaan esimerkkitiloja löytyy... Kaikkia ääripäitä mahtuu viljelijäjoukkoon.
600€/4500 kg / ha = 0.13 €/kg. Ihan kohtuullista, ei ainakaan liian korkea. Ammattiviljelijällä keskisato saattaa olla huomattavasti korkeampikin. 600/ 6000 = 0.10 €/kg.
Toinen ääripää, tukien maksimointi vaikkapa luomukasvinviljelytilalla. Asutaan kaupungissa, käydään maaseudulla vain nostamassa tuet ja nekin maksimoiden. Pelloista viljellään, jos viljellään, puolet, mutta tuki nostetaan koko alalta. Ympäristötukea ei tosin makseta hoidetulle viljelemättömälle pellolle. Satotasot ovat mitä sattuu, mutta otetaan laskelman pohjaksi 1500 kg/ha ja joka toinen hehtaari on kesannolla: 750 kg/ha. Perustuet 600 € + luomulisä 141= 741 €/ha. Tuosta vähennetään puolet ympäristötuesta, saadaan 691 €/ha. Jos tämä jaetaan tuotannolla: 691/ 750 = 0.92 €/kg.
Samalla pidetään huoli siitä, ettei laajentaja saa lisämaata ainakaan kohtuuhintaan. Tällaisten vuoksi pellonraivaus on monelle tilalle todella perusteltua. Tässä on todellinen maaseudun syöpä, vai väittääkö joku vastaan?
"Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta."
Näin aloitti Suuri Ajattelija viestiketjun...on MTK:n palkkalistoilla.
"Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta."
Näin aloitti Suuri Ajattelija viestiketjun...on MTK:n palkkalistoilla.
Mennäänpäs viljapuolelle. Jos peltoalatukien keskiarvona käytetään 600 €/ha ja verrataan sitä äärimmäisen laajaperäiseen tuotantoon ja tehotuotantoon, päästään seuraavaan tulokseen. Korostan, että laskelmani ovat kärjistettyjä, mutta täysin mahdollisia ja kuulemani mukaan esimerkkitiloja löytyy... Kaikkia ääripäitä mahtuu viljelijäjoukkoon.
600€/4500 kg / ha = 0.13 €/kg. Ihan kohtuullista, ei ainakaan liian korkea. Ammattiviljelijällä keskisato saattaa olla huomattavasti korkeampikin. 600/ 6000 = 0.10 €/kg.
Toinen ääripää, tukien maksimointi vaikkapa luomukasvinviljelytilalla. Asutaan kaupungissa, käydään maaseudulla vain nostamassa tuet ja nekin maksimoiden. Pelloista viljellään, jos viljellään, puolet, mutta tuki nostetaan koko alalta. Ympäristötukea ei tosin makseta hoidetulle viljelemättömälle pellolle. Satotasot ovat mitä sattuu, mutta otetaan laskelman pohjaksi 1500 kg/ha ja joka toinen hehtaari on kesannolla: 750 kg/ha. Perustuet 600 € + luomulisä 141= 741 €/ha. Tuosta vähennetään puolet ympäristötuesta, saadaan 691 €/ha. Jos tämä jaetaan tuotannolla: 691/ 750 = 0.92 €/kg.
Samalla pidetään huoli siitä, ettei laajentaja saa lisämaata ainakaan kohtuuhintaan. Tällaisten vuoksi pellonraivaus on monelle tilalle todella perusteltua. Tässä on todellinen maaseudun syöpä, vai väittääkö joku vastaan?
ajattelija unohtaa EU + WTO politiikan ytimen: tuet pitäisi irroittaa tuotannosta....tämä toteutunee lähiaikoina.
Kaikki tuet voi poistaa ja maksaa korvaus todellisten olosuhde-erojen mukaan.
Jotta ylipäätään kannattaisi tuottaa viljaa pitäisi tuotteesta saatava hinta miinus muuttuvat kustannukset olla selvästi plussan puolella. Näin ei tällä hetkellä ole.
Kotieläintilalla rehuviljantuotanto on kannattavaa jopa ilman tukea, ja jopa ilman eläintukea näillä rehunhinnoilla..
Toinen pointti: meillä on nyt puoli miljoonaa hehtaaria peltoa liikaa, joten tämä luomuesimerkkitila toimii Isänmaan edun mukaisesti edellyttäen, että pellot pidetään kunnossa myöhempää mahdollista tarvetta varten-se tarve tulee vielä joskus. Nyt eletään tätä vaihetta.
Pellon raivaus metsää hävittämällä on rikollista toimintaa.
Kolmas pointti: EU-liittymissopimuksemme kieltää kotieläintuotannon laajentamisen. Nyt on jo menty yli erityisestiC-alueella.
Yli on menty hallinnon päätösten pakottamina, liitymissopimus ei kiellä mitään tukiehdot kylläkin. Liittymisehtoihin on kirjattu tukiporras ja se on kansanäänestyksellä vahvistettu, sianlihan ja viljantuotannon osalta sopimuksilla on pyyhitty persettä 15 vuoden ajan, nyt on rulla ja rajoitukset loppu ja tuotanto räjähtää.
Neljäs pointti: on ollut suuri virhe keskittää esim. maitotilat puhtaasti puoluepoliittisista syistä pienille alueille (C), jolloin on tullut ongelmia lannan levityksessä ja muutenkin pellon puutetta, eikä ole muutenkaan mahdollisuutta yhteistyöhön puuttuvan naapuri-viljatilan kanssa...toisaalta taas etelässä olisi paljon peltoa, joille mielellään otettaisiin paskaa vastaan. Pohjoisen tuen ehtojen mukaan tuotanto ei olisi saanut siirtyä C-alueelle.
Maidontuotanto eteläsuomessa jäänyt poikapuolen asemaan, ja tuotantotukia etelän maitotiloilla pitää kasvattaa vähintään pohjoissuomen tasolle kuten viljassa ja sianlihassa.
Neljäs pointti: MTK/kepulainen maatalouspolitiikka on ollut tuhoisaa, ainakaan etelässä ei enää löydy jatkajia kuin korkeintaan näitä tulevia tuennnostajia/ilman viljelyä.
Ja hyvä huomio tuokin että pohjoisessa tuki voimakkaamin sidottu eläintuotantoon, ja se on ollut myös yksi tekijä lisäämässä tuotannon määrää ja sekin hallinon toimesta.
LainausKatsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.
Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?
asetuksen 697/2008 mukaan pohjoista hehtaaritukea maksetaan mm. vehnälle 47 €/ha. On toki muitakin tukia olemassa, mutta ne eivät kenties sovi sikatilalle, jolle esimerkkilaskelma on tehty. Jäi tietysti korostamatta, että laskelma perustui rehuohraan.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080697
Miten on liittyykö ruoka ja syöminen samaan aiheeseen?LainausKatsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.
Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?
asetuksen 697/2008 mukaan pohjoista hehtaaritukea maksetaan mm. vehnälle 47 €/ha. On toki muitakin tukia olemassa, mutta ne eivät kenties sovi sikatilalle, jolle esimerkkilaskelma on tehty. Jäi tietysti korostamatta, että laskelma perustui rehuohraan.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080697
Miksi viljanviljely ja sianlihantuotanto pitää sotkea toisiinsa?
Jos vaikka siksi, että siat syövät viljaa ;D
Miksi viljanviljely ja sianlihantuotanto pitää sotkea toisiinsa?
LainausJos vaikka siksi, että siat syövät viljaa ;D
Miksi viljanviljely ja sianlihantuotanto pitää sotkea toisiinsa?
Siis siat syövät ainoastaan "omaa" viljaa.En tiedä, paljonko sika syö, mutta luulisin esimerkkitilan kuluttavan viljaa reilusti enemmän, kuin mitä tuottaa. Siis ao. esimerkkitila taitaa sivussaan elättää pari viljanviljelijää...
"Toinen pointti: meillä on nyt puoli miljoonaa hehtaaria peltoa liikaa, joten tämä luomuesimerkkitila toimii Isänmaan edun mukaisesti edellyttäen, että pellot pidetään kunnossa myöhempää mahdollista tarvetta varten-se tarve tulee vielä joskus. Nyt eletään tätä vaihetta.
Pellon raivaus metsää hävittämällä on rikollista toimintaa."
Meillä on puoli miljoonaa hehtaaria peltoa väärässä paikassa ja puoli miljoonaa hehtaaria jossain joo joo viljelyssä.
Siitä syntyy että meillä on puolimiljoonaa hehtaaria liian vähän peltoa.
Meillä on puoli miljoonaa hehtaaria liikaa Pohjois-suomessa, siellä maatalouden harjoittaminen on yhteiskunnan varojen haaskausta.
Siinä ei olla missään isänmaan asialla jos pellolla kasvaa 10 eri rikkaruohoa ja yhdestoista on se ohra parka joka yrittää väkisin aurinkoa kohti. Tuommoinen viljely aiheuttaa vain sen että minkä takia tavan veron maksajien pitää yleensäkin jotain luomutukea ja jotain joo joo viljelytukea maksaa jos oike viljeliä saa pellolta 6000kg hehtaari satoa tuettua hehtaaria kohti.
Mihin tarvitaan tuollaisia satoja kun nytkin jo kaikkea tavaraa (naudanlihaa lukuunottamatta) liikaa? Pellon kesannointi/luomunäennäisviljely on Isänmaan edun mukaista....joskus maksettiin peltojen paketoinnista
"Toinen pointti: meillä on nyt puoli miljoonaa hehtaaria peltoa liikaa, joten tämä luomuesimerkkitila toimii Isänmaan edun mukaisesti edellyttäen, että pellot pidetään kunnossa myöhempää mahdollista tarvetta varten-se tarve tulee vielä joskus. Nyt eletään tätä vaihetta.
Pellon raivaus metsää hävittämällä on rikollista toimintaa."
Meillä on puoli miljoonaa hehtaaria peltoa väärässä paikassa ja puoli miljoonaa hehtaaria jossain joo joo viljelyssä.
Siitä syntyy että meillä on puolimiljoonaa hehtaaria liian vähän peltoa.
Siinä ei olla missään isänmaan asialla jos pellolla kasvaa 10 eri rikkaruohoa ja yhdestoista on se ohra parka joka yrittää väkisin aurinkoa kohti. Tuommoinen viljely aiheuttaa vain sen että minkä takia tavan veron maksajien pitää yleensäkin jotain luomutukea ja jotain joo joo viljelytukea maksaa jos oike viljeliä saa pellolta 6000kg hehtaari satoa tuettua hehtaaria kohti.
Miten on liittyykö ruoka ja syöminen samaan aiheeseen?LainausKatsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.
Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?
asetuksen 697/2008 mukaan pohjoista hehtaaritukea maksetaan mm. vehnälle 47 €/ha. On toki muitakin tukia olemassa, mutta ne eivät kenties sovi sikatilalle, jolle esimerkkilaskelma on tehty. Jäi tietysti korostamatta, että laskelma perustui rehuohraan.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080697
Miksi viljanviljely ja sianlihantuotanto pitää sotkea toisiinsa?
"Toinen pointti: meillä on nyt puoli miljoonaa hehtaaria peltoa liikaa, joten tämä luomuesimerkkitila toimii Isänmaan edun mukaisesti edellyttäen, että pellot pidetään kunnossa myöhempää mahdollista tarvetta varten-se tarve tulee vielä joskus. Nyt eletään tätä vaihetta.
Pellon raivaus metsää hävittämällä on rikollista toimintaa."
Meillä on puoli miljoonaa hehtaaria peltoa väärässä paikassa ja puoli miljoonaa hehtaaria jossain joo joo viljelyssä.
Siitä syntyy että meillä on puolimiljoonaa hehtaaria liian vähän peltoa.
Siinä ei olla missään isänmaan asialla jos pellolla kasvaa 10 eri rikkaruohoa ja yhdestoista on se ohra parka joka yrittää väkisin aurinkoa kohti. Tuommoinen viljely aiheuttaa vain sen että minkä takia tavan veron maksajien pitää yleensäkin jotain luomutukea ja jotain joo joo viljelytukea maksaa jos oike viljeliä saa pellolta 6000kg hehtaari satoa tuettua hehtaaria kohti.
Ei meidän kannata tukiehtoja miettiä sen pitenmälle, ne on lainsäätäjät ja muut virkamiehet sitä varten ihan erikseen palkattu ....
Miten on liittyykö ruoka ja syöminen samaan aiheeseen?LainausKatsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.
Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?
asetuksen 697/2008 mukaan pohjoista hehtaaritukea maksetaan mm. vehnälle 47 €/ha. On toki muitakin tukia olemassa, mutta ne eivät kenties sovi sikatilalle, jolle esimerkkilaskelma on tehty. Jäi tietysti korostamatta, että laskelma perustui rehuohraan.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080697
Miksi viljanviljely ja sianlihantuotanto pitää sotkea toisiinsa?
Keskustelun ydin on "unohtunut" kokonaan: miksi maataloutta ylipäätään harjoitetaan Suomessa?
Perimmäinen tarkoitus on tuottaa ruokaa, myös tulevaisuudessa- Suomen olosuhteet ovat sellaiset, että vientiin ei kannata tuottaa....veronmaksajien rahojen ja luonnonvarojen tuhlausta-
Esim vientiin menevät maitotuotteet sisältävät kansallista tukea hirmuisesti, lomitustuet mukaanlukien, erityisesti, koska maidontuotanto on puhtaasti puoluepoliittisista syistä siirretty viimeisen 35 vuoden aikana pohjoiseen. ...siellä maitotuet ovat järjettömän suuret jos verrataan esim. EU-keskitasoon.
Viljaakaan ei kannattaisi tuottaa vientiin, tasapainoitus ei onnistu, koska MMM vesitti "luonnonhaittapeltojen" kesannoinnin taas tänäkin vuonna....luomu korjaa pikkuisen tilannetta. Pellot kannattaa säilyttää ja pitää "iskussa", vielä tulee aika, jolloin niitä tarvitaan. Uuden pellon raivaaminen erityisesti pohjoiseen on järjetöntä, nyt pitäisikin kiireesti säätää laki, mikä kieltäisi v. 1995 jälkeen raivattujen
peltojen käytön ja määräisi niille metsittämispakon.
Joitain vuosia sitten yksi keski-pohjanmaalainen yrittäjä soitti TJ:lle, hän oli hyvin katkera, koska sielläpäin lehmänlypsäjät saivat valtavat investointiavustukset jatkossakin valtavia tukia nieleviin hankkeisiinsa, hän sensijaan ei saanut mitään yritykselleen, joka olisi jatkossa ollut hyvä veronmaksaja...ilman enempiä tukia.
Miten on liittyykö ruoka ja syöminen samaan aiheeseen?LainausKatsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.
Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?
asetuksen 697/2008 mukaan pohjoista hehtaaritukea maksetaan mm. vehnälle 47 €/ha. On toki muitakin tukia olemassa, mutta ne eivät kenties sovi sikatilalle, jolle esimerkkilaskelma on tehty. Jäi tietysti korostamatta, että laskelma perustui rehuohraan.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080697
Miksi viljanviljely ja sianlihantuotanto pitää sotkea toisiinsa?
Keskustelun ydin on "unohtunut" kokonaan: miksi maataloutta ylipäätään harjoitetaan Suomessa?
Perimmäinen tarkoitus on tuottaa ruokaa, myös tulevaisuudessa- Suomen olosuhteet ovat sellaiset, että vientiin ei kannata tuottaa....veronmaksajien rahojen ja luonnonvarojen tuhlausta-
Esim vientiin menevät maitotuotteet sisältävät kansallista tukea hirmuisesti, lomitustuet mukaanlukien, erityisesti, koska maidontuotanto on puhtaasti puoluepoliittisista syistä siirretty viimeisen 35 vuoden aikana pohjoiseen. ...siellä maitotuet ovat järjettömän suuret jos verrataan esim. EU-keskitasoon.
Viljaakaan ei kannattaisi tuottaa vientiin, tasapainoitus ei onnistu, koska MMM vesitti "luonnonhaittapeltojen" kesannoinnin taas tänäkin vuonna....luomu korjaa pikkuisen tilannetta. Pellot kannattaa säilyttää ja pitää "iskussa", vielä tulee aika, jolloin niitä tarvitaan. Uuden pellon raivaaminen erityisesti pohjoiseen on järjetöntä, nyt pitäisikin kiireesti säätää laki, mikä kieltäisi v. 1995 jälkeen raivattujen
peltojen käytön ja määräisi niille metsittämispakon.
Joitain vuosia sitten yksi keski-pohjanmaalainen yrittäjä soitti TJ:lle, hän oli hyvin katkera, koska sielläpäin lehmänlypsäjät saivat valtavat investointiavustukset jatkossakin valtavia tukia nieleviin hankkeisiinsa, hän sensijaan ei saanut mitään yritykselleen, joka olisi jatkossa ollut hyvä veronmaksaja...ilman enempiä tukia.
Eli talojussi estäisi tilojen kehittämisen ja logistiikan järkeistämisen sillä ettei uutta peltoa saa raivata.
Tämä johtaisi siihen että pellon hinta vain jatkossakin nousisi tolkuttonta vauhtia ja jatkajia olisi entistä vaikempi saada tiloille kun pellot on hajallaan pitkin pitäjiä 20km säteellä.
Miten on liittyykö ruoka ja syöminen samaan aiheeseen?LainausKatsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.
Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?
asetuksen 697/2008 mukaan pohjoista hehtaaritukea maksetaan mm. vehnälle 47 €/ha. On toki muitakin tukia olemassa, mutta ne eivät kenties sovi sikatilalle, jolle esimerkkilaskelma on tehty. Jäi tietysti korostamatta, että laskelma perustui rehuohraan.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080697
Miksi viljanviljely ja sianlihantuotanto pitää sotkea toisiinsa?
Keskustelun ydin on "unohtunut" kokonaan: miksi maataloutta ylipäätään harjoitetaan Suomessa?
Perimmäinen tarkoitus on tuottaa ruokaa, myös tulevaisuudessa- Suomen olosuhteet ovat sellaiset, että vientiin ei kannata tuottaa....veronmaksajien rahojen ja luonnonvarojen tuhlausta-
Esim vientiin menevät maitotuotteet sisältävät kansallista tukea hirmuisesti, lomitustuet mukaanlukien, erityisesti, koska maidontuotanto on puhtaasti puoluepoliittisista syistä siirretty viimeisen 35 vuoden aikana pohjoiseen. ...siellä maitotuet ovat järjettömän suuret jos verrataan esim. EU-keskitasoon.
Viljaakaan ei kannattaisi tuottaa vientiin, tasapainoitus ei onnistu, koska MMM vesitti "luonnonhaittapeltojen" kesannoinnin taas tänäkin vuonna....luomu korjaa pikkuisen tilannetta. Pellot kannattaa säilyttää ja pitää "iskussa", vielä tulee aika, jolloin niitä tarvitaan. Uuden pellon raivaaminen erityisesti pohjoiseen on järjetöntä, nyt pitäisikin kiireesti säätää laki, mikä kieltäisi v. 1995 jälkeen raivattujen
peltojen käytön ja määräisi niille metsittämispakon.
Joitain vuosia sitten yksi keski-pohjanmaalainen yrittäjä soitti TJ:lle, hän oli hyvin katkera, koska sielläpäin lehmänlypsäjät saivat valtavat investointiavustukset jatkossakin valtavia tukia nieleviin hankkeisiinsa, hän sensijaan ei saanut mitään yritykselleen, joka olisi jatkossa ollut hyvä veronmaksaja...ilman enempiä tukia.
Eli talojussi estäisi tilojen kehittämisen ja logistiikan järkeistämisen sillä ettei uutta peltoa saa raivata.
Tämä johtaisi siihen että pellon hinta vain jatkossakin nousisi tolkuttonta vauhtia ja jatkajia olisi entistä vaikempi saada tiloille kun pellot on hajallaan pitkin pitäjiä 20km säteellä.
Onko isojako jäänyt tekemättä?
Miten on liittyykö ruoka ja syöminen samaan aiheeseen?LainausKatsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.
Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?
asetuksen 697/2008 mukaan pohjoista hehtaaritukea maksetaan mm. vehnälle 47 €/ha. On toki muitakin tukia olemassa, mutta ne eivät kenties sovi sikatilalle, jolle esimerkkilaskelma on tehty. Jäi tietysti korostamatta, että laskelma perustui rehuohraan.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080697
Miksi viljanviljely ja sianlihantuotanto pitää sotkea toisiinsa?
Keskustelun ydin on "unohtunut" kokonaan: miksi maataloutta ylipäätään harjoitetaan Suomessa?
Perimmäinen tarkoitus on tuottaa ruokaa, myös tulevaisuudessa- Suomen olosuhteet ovat sellaiset, että vientiin ei kannata tuottaa....veronmaksajien rahojen ja luonnonvarojen tuhlausta-
Esim vientiin menevät maitotuotteet sisältävät kansallista tukea hirmuisesti, lomitustuet mukaanlukien, erityisesti, koska maidontuotanto on puhtaasti puoluepoliittisista syistä siirretty viimeisen 35 vuoden aikana pohjoiseen. ...siellä maitotuet ovat järjettömän suuret jos verrataan esim. EU-keskitasoon.
Viljaakaan ei kannattaisi tuottaa vientiin, tasapainoitus ei onnistu, koska MMM vesitti "luonnonhaittapeltojen" kesannoinnin taas tänäkin vuonna....luomu korjaa pikkuisen tilannetta. Pellot kannattaa säilyttää ja pitää "iskussa", vielä tulee aika, jolloin niitä tarvitaan. Uuden pellon raivaaminen erityisesti pohjoiseen on järjetöntä, nyt pitäisikin kiireesti säätää laki, mikä kieltäisi v. 1995 jälkeen raivattujen
peltojen käytön ja määräisi niille metsittämispakon.
Joitain vuosia sitten yksi keski-pohjanmaalainen yrittäjä soitti TJ:lle, hän oli hyvin katkera, koska sielläpäin lehmänlypsäjät saivat valtavat investointiavustukset jatkossakin valtavia tukia nieleviin hankkeisiinsa, hän sensijaan ei saanut mitään yritykselleen, joka olisi jatkossa ollut hyvä veronmaksaja...ilman enempiä tukia.
Miten on liittyykö ruoka ja syöminen samaan aiheeseen?LainausKatsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.
Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?
asetuksen 697/2008 mukaan pohjoista hehtaaritukea maksetaan mm. vehnälle 47 €/ha. On toki muitakin tukia olemassa, mutta ne eivät kenties sovi sikatilalle, jolle esimerkkilaskelma on tehty. Jäi tietysti korostamatta, että laskelma perustui rehuohraan.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080697
Miksi viljanviljely ja sianlihantuotanto pitää sotkea toisiinsa?
Keskustelun ydin on "unohtunut" kokonaan: miksi maataloutta ylipäätään harjoitetaan Suomessa?
Perimmäinen tarkoitus on tuottaa ruokaa, myös tulevaisuudessa- Suomen olosuhteet ovat sellaiset, että vientiin ei kannata tuottaa....veronmaksajien rahojen ja luonnonvarojen tuhlausta-
Esim vientiin menevät maitotuotteet sisältävät kansallista tukea hirmuisesti, lomitustuet mukaanlukien, erityisesti, koska maidontuotanto on puhtaasti puoluepoliittisista syistä siirretty viimeisen 35 vuoden aikana pohjoiseen. ...siellä maitotuet ovat järjettömän suuret jos verrataan esim. EU-keskitasoon.
Viljaakaan ei kannattaisi tuottaa vientiin, tasapainoitus ei onnistu, koska MMM vesitti "luonnonhaittapeltojen" kesannoinnin taas tänäkin vuonna....luomu korjaa pikkuisen tilannetta. Pellot kannattaa säilyttää ja pitää "iskussa", vielä tulee aika, jolloin niitä tarvitaan. Uuden pellon raivaaminen erityisesti pohjoiseen on järjetöntä, nyt pitäisikin kiireesti säätää laki, mikä kieltäisi v. 1995 jälkeen raivattujen
peltojen käytön ja määräisi niille metsittämispakon.
Joitain vuosia sitten yksi keski-pohjanmaalainen yrittäjä soitti TJ:lle, hän oli hyvin katkera, koska sielläpäin lehmänlypsäjät saivat valtavat investointiavustukset jatkossakin valtavia tukia nieleviin hankkeisiinsa, hän sensijaan ei saanut mitään yritykselleen, joka olisi jatkossa ollut hyvä veronmaksaja...ilman enempiä tukia.
Eli talojussi estäisi tilojen kehittämisen ja logistiikan järkeistämisen sillä ettei uutta peltoa saa raivata.
Tämä johtaisi siihen että pellon hinta vain jatkossakin nousisi tolkuttonta vauhtia ja jatkajia olisi entistä vaikempi saada tiloille kun pellot on hajallaan pitkin pitäjiä 20km säteellä.
Meillä on puoli miljoonaa hehtaaria liikaa Pohjois-suomessa, siellä maatalouden harjoittaminen on yhteiskunnan varojen haaskausta.
Mihin tarvitaan tuollaisia satoja kun nytkin jo kaikkea tavaraa (naudanlihaa lukuunottamatta) liikaa? Pellon kesannointi/luomunäennäisviljely on Isänmaan edun mukaista....joskus maksettiin peltojen paketoinnista
Seuraavaksi Lammio kysyi:"Oletteko kommunisti?" Kuka muistaa, mitä Lammio kysyi kolmanneksi?
MTK-herrat asialla: kirjaimet MTK on vaihtunut kirjaimiin TVH
LainausMeillä on puoli miljoonaa hehtaaria liikaa Pohjois-suomessa, siellä maatalouden harjoittaminen on yhteiskunnan varojen haaskausta.
Mihin tarvitaan tuollaisia satoja kun nytkin jo kaikkea tavaraa (naudanlihaa lukuunottamatta) liikaa? Pellon kesannointi/luomunäennäisviljely on Isänmaan edun mukaista....joskus maksettiin peltojen paketoinnista
Nyt ymmärrän, Talojussi on suuri humoristi. Ei muutoin samaan veistiin mahtuisi kaksi noinkin ristiriitaista kommenttia: Pohjoisessa ei saisi viljellä, koska se on rahojen haaskausta ja etelässä luomu- ja muu pelleily on isänmaan edun mukaista ;D ;D
Näin mennään niin kauan kuin pohjoisen aiheuttama h...tin kallis ylituotanto jatkuu
Ei taitaisi moinen ristiriita mahtua kommunistienkään puolueohjelmaan?
Jatketaanpa Tuntemattoman siteeraamista, vaikka en saanutkaan vastausta eiliseen kysymykseen, että onko Talojussi vihollisen palveluksessa.
Seuraavaksi Lammio kysyi:"Oletteko kommunisti?" Kuka muistaa, mitä Lammio kysyi kolmanneksi?
Tässäpä laskelmaa:
tilatuki Lfa ymp lfa-lisä kansall sika
A 234,27 150 107+45+18 97,3 30 13,54
B 186,04 200 107+45+18 97,3 30 13,54
C1 186,04 200 107+18 97,3 16,17
C2 145,03 210 107+18 102,3 35 16,34
A-alueen peltoalaperusteinen tukisumma hehtaaria kohden on siis 681.57 €, B-alueella 683.34 €, C1-alueella 590.52 € ja C2-alueella 617.33 €.
Nyt jos kerrotaan summat pinta-alalla ja jaetaan sikamäärällä, päästään todelliseen tulokseen: A: (40 * 681,57 + 1200*13,54)/1200 = 36.26 €
B: (40 * 683.34 + 1200*13,54)/1200 = 36.32 €
C1: (40*590,52 + 1200 *16.17)/1200 = 35,85€
C2: (40*617.33 + 1200 *16,34)/1200= 36,91€
Yhteenvetona voi todeta, ettei tuosta kannattaisi tehdä kovinkaan suurta numeroa. Etelässä tuki maksetaan kuitenkin enemmän passiivisesti ja pohjoisessa palkitaan itse tuotanto. Jokainen voi tahollaan miettiä, kumpi on mielekkäämpää. Etelässä passiivisuus palkitaan, pohjoisessa ahkeruus. Mitä Tukiviemäri tähän sanoo?
B-alueen varsinaisella sikaseudulla asuvana voisin ihan mutuna heittää seuraavaa: lisätoimenpiteitä on valittu yleisesti vähän. Tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys on sikatiloilla todella harvinainen, ehkä yksi/kunta (ennen liitoksia), sitä vastoin typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla on todella yleinen. Tukitasot: peite 45 typpi 23 ero 22 €/ha. Esim. tilalla siis 40ha * -22€/ha = -880€/1200 töpseliä= -0,73€/pots
Yhteensä: B: 35,59 €/kärsä vrt C1: 35,85
Sen vetra tsätä että sikatukien ero on tuosta noin 3 senttiä kilo joka vielä olisi suurinpiitrein hyväksyttävissä oleva tukiero. Mutta mistsä olet nuo peltotuet saanut koska ilman ympäristötuen lisätoimenpiteitä minun tieotniin peltotuet B=633 ja C1=603 ja koska ymptuen lisätoimenptett periaatteessa ja ainakin etelän toimenpiteillä myös käytännössä kutsannusten korvausta niin noilla pitä laksea ja siitä tulee että B=34,64 ja C1=36,27 eikös vaan? Eli C1 jothaa edelleen eläin+kasvituet yhteensä tässä. Mutta vasrinainen pointti on siinä että jos mitään päätöksiä ei muuteta niin vamrasti tiedossa olevilla päätöskillä vuonna 2014 lasku on seuraava:
B: (40 * 633 + 1200*0)/1200 = 21,1 €
C1: (40*603 + 1200*16.17)/1200 = 36,27€
ja tuotsa tukierosta tässä koko ajan puhutaan, ei nykyisestä.
Satakunnasta kuulemma.LainausSen vetra tsätä että sikatukien ero on tuosta noin 3 senttiä kilo joka vielä olisi suurinpiitrein hyväksyttävissä oleva tukiero. Mutta mistsä olet nuo peltotuet saanut koska ilman ympäristötuen lisätoimenpiteitä minun tieotniin peltotuet B=633 ja C1=603 ja koska ymptuen lisätoimenptett periaatteessa ja ainakin etelän toimenpiteillä myös käytännössä kutsannusten korvausta niin noilla pitä laksea ja siitä tulee että B=34,64 ja C1=36,27 eikös vaan? Eli C1 jothaa edelleen eläin+kasvituet yhteensä tässä. Mutta vasrinainen pointti on siinä että jos mitään päätöksiä ei muuteta niin vamrasti tiedossa olevilla päätöskillä vuonna 2014 lasku on seuraava:
B: (40 * 633 + 1200*0)/1200 = 21,1 €
C1: (40*603 + 1200*16.17)/1200 = 36,27€
ja tuotsa tukierosta tässä koko ajan puhutaan, ei nykyisestä.
kyllä tuo etelän murre on sitten vaikealukuista ::)
Oletteko mielenvikainen,kysyi Lammio.
;D
Oletteko mielenvikainen,kysyi Lammio.
;D
Hyvä, aivan oikein. Eipäs Talojussi arvanut...
Vielä tuon saunanpolttajan viestiin: laskelmassani olen vähentänyt tilatuesta 5 %:n modulaation kaikilla tuotantoalueilla ja kyllä se laskelmana pitää paikkansa. Saunanpolttajan saamia sanktioita sitävastoin en tiedä.
B ja C1 peltotukien ero on 30 euroa/ha moduaatiotsa en tiedä mitään.
Jos väittää vakavalla naamalla että ymppi on kokonaan kustannusten korvausta, niin tuskinpa on viljelytouhuihin käytännössä perehtynyt..Satakunnasta kuulemma.LainausSen vetra tsätä että sikatukien ero on tuosta noin 3 senttiä kilo joka vielä olisi suurinpiitrein hyväksyttävissä oleva tukiero. Mutta mistsä olet nuo peltotuet saanut koska ilman ympäristötuen lisätoimenpiteitä minun tieotniin peltotuet B=633 ja C1=603 ja koska ymptuen lisätoimenptett periaatteessa ja ainakin etelän toimenpiteillä myös käytännössä kutsannusten korvausta niin noilla pitä laksea ja siitä tulee että B=34,64 ja C1=36,27 eikös vaan? Eli C1 jothaa edelleen eläin+kasvituet yhteensä tässä. Mutta vasrinainen pointti on siinä että jos mitään päätöksiä ei muuteta niin vamrasti tiedossa olevilla päätöskillä vuonna 2014 lasku on seuraava:
B: (40 * 633 + 1200*0)/1200 = 21,1 €
C1: (40*603 + 1200*16.17)/1200 = 36,27€
ja tuotsa tukierosta tässä koko ajan puhutaan, ei nykyisestä.
kyllä tuo etelän murre on sitten vaikealukuista ::)
Tuo 30 euron kotieläintilan tuki AB-alueella maksetaan 2007 pinta-alan mukaan maksimissaan ja AB-alueen pelloista. Itte saan 107 hehtaarille kyseisen tuen ja viljelen yli kahtasataa hehtaaria, eli tuki on minulla siis noin 15 euroa!!!Lainaus
B ja C1 peltotukien ero on 30 euroa/ha moduaatiotsa en tiedä mitään.
Olet oikeassa, se 30 euron eron muodostaa Etelä-Suomen kotieläintilan hehtaarituki, tosin muistelen, että asetus puhuu 'enintään' 30 €/ha. Lisäksi ymp- lisätoimenpiteet lisää B ja C1-alueen tukieroa B:n hyväksi.
Tuo 30 euron kotieläintilan tuki AB-alueella maksetaan 2007 pinta-alan mukaan maksimissaan ja AB-alueen pelloista. Itte saan 107 hehtaarille kyseisen tuen ja viljelen yli kahtasataa hehtaaria, eli tuki on minulla siis noin 15 euroa!!!Lainaus
B ja C1 peltotukien ero on 30 euroa/ha moduaatiotsa en tiedä mitään.
Olet oikeassa, se 30 euron eron muodostaa Etelä-Suomen kotieläintilan hehtaarituki, tosin muistelen, että asetus puhuu 'enintään' 30 €/ha. Lisäksi ymp- lisätoimenpiteet lisää B ja C1-alueen tukieroa B:n hyväksi.
Juu niimpä ja elikoille saan B-alueen mukaan, ku toi perhanan mullipalatsi on 10 gilsaa väärässä paikassa, niin mullituet jää neljäsosaan >:(Tuo 30 euron kotieläintilan tuki AB-alueella maksetaan 2007 pinta-alan mukaan maksimissaan ja AB-alueen pelloista. Itte saan 107 hehtaarille kyseisen tuen ja viljelen yli kahtasataa hehtaaria, eli tuki on minulla siis noin 15 euroa!!!Lainaus
B ja C1 peltotukien ero on 30 euroa/ha moduaatiotsa en tiedä mitään.
Olet oikeassa, se 30 euron eron muodostaa Etelä-Suomen kotieläintilan hehtaarituki, tosin muistelen, että asetus puhuu 'enintään' 30 €/ha. Lisäksi ymp- lisätoimenpiteet lisää B ja C1-alueen tukieroa B:n hyväksi.
Siinäs näät c aluetta sorretaan ja julmasti.
Jos väittää vakavalla naamalla että ymppi on kokonaan kustannusten korvausta, niin tuskinpa on viljelytouhuihin käytännössä perehtynyt..
Tuo 30 euron kotieläintilan tuki AB-alueella maksetaan 2007 pinta-alan mukaan maksimissaan ja AB-alueen pelloista. Itte saan 107 hehtaarille kyseisen tuen ja viljelen yli kahtasataa hehtaaria, eli tuki on minulla siis noin 15 euroa!!!Lainaus
B ja C1 peltotukien ero on 30 euroa/ha moduaatiotsa en tiedä mitään.
Olet oikeassa, se 30 euron eron muodostaa Etelä-Suomen kotieläintilan hehtaarituki, tosin muistelen, että asetus puhuu 'enintään' 30 €/ha. Lisäksi ymp- lisätoimenpiteet lisää B ja C1-alueen tukieroa B:n hyväksi.
"c-tuella ollut mahdolliosta ostaa kaikki mahdollinen kalutso itselle"Jos väittää vakavalla naamalla että ymppi on kokonaan kustannusten korvausta, niin tuskinpa on viljelytouhuihin käytännössä perehtynyt..
Johtuen kalutso yms syistä niin minulla jokainen valittavissa olev lisätoimenpide jokna jätin valitsematta olisi tuottanut tappiota mutta ei kai sitä sellöainen ajua jolla on matkan varrella c-tuella ollut mahdolliosta ostaa kaikki mahdollinen kalutso itselle. Kokemusta käytännön vijlelystä ei ole kuin 30 vuoden ajatla tosin niistä vatsa 12 itse tilan kokonaan omistavana.
Ku on tehny uuden sikalan, niin konepoistojen prosenttia voipi pienentää. Rakennuksista tulee riittävästi poistoja... Ooks semmosta huomannu? C-alueella tekevät uusia sikaloita investointituella, vaikka ne pitäisi olla kiinni koko maasta."c-tuella ollut mahdolliosta ostaa kaikki mahdollinen kalutso itselle" ainakin sikatila c-alueella on saanut tukea vähemmän kuin vastaava ab alueella ja näkyy mm. koneistuksen määrässä, ab alueen sikatiloilla konepoistot 350 e/ha vuodessa suuremmat kuin c-alueella.Jos väittää vakavalla naamalla että ymppi on kokonaan kustannusten korvausta, niin tuskinpa on viljelytouhuihin käytännössä perehtynyt..
Johtuen kalutso yms syistä niin minulla jokainen valittavissa olev lisätoimenpide jokna jätin valitsematta olisi tuottanut tappiota mutta ei kai sitä sellöainen ajua jolla on matkan varrella c-tuella ollut mahdolliosta ostaa kaikki mahdollinen kalutso itselle. Kokemusta käytännön vijlelystä ei ole kuin 30 vuoden ajatla tosin niistä vatsa 12 itse tilan kokonaan omistavana.
ei varmasti tehdä tuella! Investointituet ovat ollet kauemmin tarjolla etelässä ja edullisilla ehdoilla! Rakennuspoistoja keskimäärin enemän samankokoisella tilalla pohjoisessa, koska omarahoitteinen osuus investoinneissa keskimäärin suurempi tukihistorian epäoikeudenmukaisuuksien takia.Ku on tehny uuden sikalan, niin konepoistojen prosenttia voipi pienentää. Rakennuksista tulee riittävästi poistoja... Ooks semmosta huomannu? C-alueella tekevät uusia sikaloita investointituella, vaikka ne pitäisi olla kiinni koko maasta."c-tuella ollut mahdolliosta ostaa kaikki mahdollinen kalutso itselle" ainakin sikatila c-alueella on saanut tukea vähemmän kuin vastaava ab alueella ja näkyy mm. koneistuksen määrässä, ab alueen sikatiloilla konepoistot 350 e/ha vuodessa suuremmat kuin c-alueella.Jos väittää vakavalla naamalla että ymppi on kokonaan kustannusten korvausta, niin tuskinpa on viljelytouhuihin käytännössä perehtynyt..
Johtuen kalutso yms syistä niin minulla jokainen valittavissa olev lisätoimenpide jokna jätin valitsematta olisi tuottanut tappiota mutta ei kai sitä sellöainen ajua jolla on matkan varrella c-tuella ollut mahdolliosta ostaa kaikki mahdollinen kalutso itselle. Kokemusta käytännön vijlelystä ei ole kuin 30 vuoden ajatla tosin niistä vatsa 12 itse tilan kokonaan omistavana.
ei varmasti tehdä tuella! Investointituet ovat ollet kauemmin tarjolla etelässä ja edullisilla ehdoilla! Rakennuspoistoja keskimäärin enemän samankokoisella tilalla pohjoisessa, koska omarahoitteinen osuus investoinneissa keskimäärin suurempi tukihistorian epäoikeudenmukaisuuksien takia.Ku on tehny uuden sikalan, niin konepoistojen prosenttia voipi pienentää. Rakennuksista tulee riittävästi poistoja... Ooks semmosta huomannu? C-alueella tekevät uusia sikaloita investointituella, vaikka ne pitäisi olla kiinni koko maasta."c-tuella ollut mahdolliosta ostaa kaikki mahdollinen kalutso itselle" ainakin sikatila c-alueella on saanut tukea vähemmän kuin vastaava ab alueella ja näkyy mm. koneistuksen määrässä, ab alueen sikatiloilla konepoistot 350 e/ha vuodessa suuremmat kuin c-alueella.Jos väittää vakavalla naamalla että ymppi on kokonaan kustannusten korvausta, niin tuskinpa on viljelytouhuihin käytännössä perehtynyt..
Johtuen kalutso yms syistä niin minulla jokainen valittavissa olev lisätoimenpide jokna jätin valitsematta olisi tuottanut tappiota mutta ei kai sitä sellöainen ajua jolla on matkan varrella c-tuella ollut mahdolliosta ostaa kaikki mahdollinen kalutso itselle. Kokemusta käytännön vijlelystä ei ole kuin 30 vuoden ajatla tosin niistä vatsa 12 itse tilan kokonaan omistavana.
Joitakin lupamenettelyn pitkittymisestä johtuvia hankkeita on ehkä tuettu etelässä ja pohjoisessa jos hakemus on jätetty aikoinaan.
LainausSen vetra tsätä että sikatukien ero on tuosta noin 3 senttiä kilo joka vielä olisi suurinpiitrein hyväksyttävissä oleva tukiero. Mutta mistsä olet nuo peltotuet saanut koska ilman ympäristötuen lisätoimenpiteitä minun tieotniin peltotuet B=633 ja C1=603 ja koska ymptuen lisätoimenptett periaatteessa ja ainakin etelän toimenpiteillä myös käytännössä kutsannusten korvausta niin noilla pitä laksea ja siitä tulee että B=34,64 ja C1=36,27 eikös vaan? Eli C1 jothaa edelleen eläin+kasvituet yhteensä tässä. Mutta vasrinainen pointti on siinä että jos mitään päätöksiä ei muuteta niin vamrasti tiedossa olevilla päätöskillä vuonna 2014 lasku on seuraava:
B: (40 * 633 + 1200*0)/1200 = 21,1 €
C1: (40*603 + 1200*16.17)/1200 = 36,27€
ja tuotsa tukierosta tässä koko ajan puhutaan, ei nykyisestä.
kyllä tuo etelän murre on sitten vaikealukuista ::)
Karuja lukemia todella. Nyt on toiminnan aika!LainausSen vetra tsätä että sikatukien ero on tuosta noin 3 senttiä kilo joka vielä olisi suurinpiitrein hyväksyttävissä oleva tukiero. Mutta mistsä olet nuo peltotuet saanut koska ilman ympäristötuen lisätoimenpiteitä minun tieotniin peltotuet B=633 ja C1=603 ja koska ymptuen lisätoimenptett periaatteessa ja ainakin etelän toimenpiteillä myös käytännössä kutsannusten korvausta niin noilla pitä laksea ja siitä tulee että B=34,64 ja C1=36,27 eikös vaan? Eli C1 jothaa edelleen eläin+kasvituet yhteensä tässä. Mutta vasrinainen pointti on siinä että jos mitään päätöksiä ei muuteta niin vamrasti tiedossa olevilla päätöskillä vuonna 2014 lasku on seuraava:
B: (40 * 633 + 1200*0)/1200 = 21,1 €
C1: (40*603 + 1200*16.17)/1200 = 36,27€
ja tuotsa tukierosta tässä koko ajan puhutaan, ei nykyisestä.
kyllä tuo etelän murre on sitten vaikealukuista ::)
Tähän vielä lisäys ja suuruulsuokka vetrailuksi eli vaikka 2007 maatalouskalenteritsa löytyy lihasian katetuottolaskelma ja siinä kate A on ollut noin 8 euroa per lihasika ja kate B miinuskella eli 1-4 euroa tappiota per lihasika niin kun tämä sutheuttaa tuohon tukieroon alueiden välillä joka olisi siis 15 euroa per lihasika niin se on kate tulpaten eli puhutaan aika isotsa erosta 2014 ja nykyinenkin muodotsuva ero kun se suhteutetaan katteeseen niin aiksa iso sekin on tuo pari euroa kun se on 25% katseesta.
JakkeJäyhä-Nakkenarsu-Saunapolttaja-SuuriAjattelija. Pahaksi on sitkopreeria päässyt
JakkeJäyhä-Nakkenarsu-Saunapolttaja-SuuriAjattelija. Pahaksi on sitkopreeria päässytEn tunne noita mininerkkejä, mutta pidä minut niistä erossa.
JakkeJäyhä-Nakkenarsu-Saunapolttaja-SuuriAjattelija. Pahaksi on sitkopreeria päässytEn tunne noita mininerkkejä, mutta pidä minut niistä erossa.
Ohoh, en ole vannoutunut millekkään aatteelle. Olisi kuitenkin kohtuullista että kaikille tuotantosuunnile korvattaisiin tasapuolisesti olosuhteet tai muut kehitysalue korvaukset. Nyt on ristiriitainen tukijakauma.JakkeJäyhä-Nakkenarsu-Saunapolttaja-SuuriAjattelija. Pahaksi on sitkopreeria päässyt
Jos sää ajattelet että kaikki jotka on eri mieltä sun kanssa tai jotenkin muuten vaan ärsyttävät on sama henkilö niin ei täällä sitten kovin montaa olekaan? Olisko jopihopi ja sinä ja ojala ja pari muuta vannoutunutta osuustoiminta ceemiestä? Vai voisiko olla että löytyy kuitenkin useampiakin henkilöitä jotka ovat eri mieltä kanssasi? Eniten ehkä tuossa harmittaa se että Jakke leimautuu koska sanoisin että siinä oli aika asiallinen kirjoittaja. Vaikka en kaikista asioista samaa mieltä olekaan niin ainakin tuntui aidosti pyrkivän osoittamaan ihan oikeilla numeroilla millaiseksi ab-kotieläintuottajien tilanne muodostuu jatkossa jos mitään ei tehdä. Toisin kuin moni muu joka täynnä katkeruutta ja paatosta jankkaa ab-alueen miljoonatuista investointeihin kun oli aika lyhytaikainen juttu 95-97 ja sen jälkeen niissäkin oltu alueet samalla viivalla.
Maitoa 200 000 litraa, Naudanlihaa 13 000 kiloa, luomusiementä 70 000 kiloa,kauraa. Kaivinkonetöitä,kivenkeräystä,lautasäestystä,puunajoa,puintia ynnä muuta hämmennystä eli pientä urakkaa tuotetaan. Peltoa vajaa 90ha viljelyssä,vuokramaita paljon. 15 donaa noin vuokrina.
Tukia pyöreesti satadonaa.
Solut vuositasolla alle 120 000, bakteerit 3000, urakkaa enemmän kuin pystyy tekemään vaikka ei ihan halvempia olla. Yksi kokopäiväinen työläinen,15 ekua tunti maksetaan.
Laadulla on tekijänsä ja myös kysyntää se näkyy luovan.
Maitoa 200 000 litraa, Naudanlihaa 13 000 kiloa, luomusiementä 70 000 kiloa,kauraa. Kaivinkonetöitä,kivenkeräystä,lautasäestystä,puunajoa,puintia ynnä muuta hämmennystä eli pientä urakkaa tuotetaan. Peltoa vajaa 90ha viljelyssä,vuokramaita paljon. 15 donaa noin vuokrina.
Tukia pyöreesti satadonaa.
Solut vuositasolla alle 120 000, bakteerit 3000, urakkaa enemmän kuin pystyy tekemään vaikka ei ihan halvempia olla. Yksi kokopäiväinen työläinen,15 ekua tunti maksetaan.
Laadulla on tekijänsä ja myös kysyntää se näkyy luovan.
Eikös iltasadun aika mennyt jo? Jos lupaat 15 €, saattaisin harkita ammatin vaihtoa....muuten, näin maallikkona totean, että kovinpa monta solua tuotat markkinoille....